__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2€ Huhtikuu 2019 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sivut 8–11

perhekerhosta yhteisöllistä yhdessäoloa SOTAHUUTO

1


2

SOTAHUUTO


Sotahuuto | Krigsropet | Pelastusarmeijan lehti | Huhtikuu 2019 | 2 €

Tässä

numerossa

04

Kenraalin pääsiäistervehdys

06

Tässä kuussa

08

Perhekerhosta yhteisöllistä yhdessäoloa

12

Perheneuvonnasta tukea

16

Pelastusarmeija 130 vuotta: Osastot

18

Krigsropet: Förlåt mig

18

Generalens påskhälsning

20

Armeijassa tapahtuu

22

Grölannin Pelastusarmeijalle tukea postimerkistä

06

SOTAHUUTO

3


4

SOTAHUUTO


Älä pelkää Kenraalin pääsiäistervehdys

Mikä aiheuttaa sinussa pelkoa? Pimeys? Hämähäkit? Sairaudet, korkeat paikat, ahtaat paikat, taloudelliset vaikeudet tai tulevaisuus? Lukemattomat asiat ovat ymmärrettäviä pelon aiheita, ja usein pelkoon liittyy ahdistuneisuutta. Läpi Raamatun toistuvana teemana Jumala kehottaa meitä olemaan pelkäämättä. Jouluna huomioimme enkeli Gabrielin sanat Marialle, joka kuuli, että hänestä tulee Jeesuksen äiti: ”Älä pelkää” (Luuk. 1:30). Muistathan, että Raamatun mukaan enkelit eivät ole samanlaisia kuin joulunäytelmissä heitä esittävät herttaiset ja avuttomat, hopealangoilla koristetut tytöt ja pojat – Psalmissa 103:20 heitä kuvataan sanalla ”voimalliset”. Ilmestyessään paimenille enkeli rauhoitteli heitä samalla lauseella (Luuk. 2:10). Matteuksen evankeliumin mukaan ylösnousemuksen aamuna enkelin ensimmäiset sanat haudalla olivat: ”Älkää te pelätkö” (28:5). Vain pari jaetta myöhemmin naiset tapaavat Jeesuksen, ja hänen ensimmäiset sanansa ovat: ”Älkää pelätkö” (10. jae). Vanhassa testamentissa käsitellään tätä asiaa, kun Mooses on luovuttamassa johtajuutta Joosualle. Luemme Mooseksen kannustavat sanat 5. Mooseksen kirjasta 31:8: ”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.” Jesajan kirjasta 43:1 löytyy myös Jumalan lupaus: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” Ja Uuden testamentin lopussa, kun Johannes näkee Kristuksen ja vaipuu hänen jalkoihinsa, Jeesus sanoo taas: ”Älä pelkää” (Ilmestyskirja 1:17). Huomaamme siis, että kautta Raamatun Jumala sanoo meille: ”Älä pelkää.” Kristuksen elämässä alkaen hänen syntymän-

sä ennustamisesta ja sen julistamisesta aina ensimmäiseen pääsiäisaamuun asti kuulemme nuo samat sanat: ”Älä pelkää.” Minusta tuntuu aivan selvältä, että Jumala kutsuu meitä jättämään pelkomme ja luottamaan ehdottomasti tähän ”monin verroin enemmän” Jumalaan, joka ei petä koskaan. Nämä Jumalan sanat eivät ole vain latteita neuvoja. Niiden, jotka tuntevat Jumalan ja elävät hänen kanssaan, ei tarvitse pelätä, koska Jumala on voittanut maailman (Joh. 16:33), kukistanut synnin ristillä ja voittanut kuoleman – tyhjä hauta todistaa sen! Meidän tulee muistaa tämä, kun pelko saa meistä otteen. Jumala ei ole kaukainen, voimakas jumalolento: hän on aina läsnä oleva Jumala, joka haluaa elää ihmisten kanssa ja ihmisten kautta. Meidän täytyy yhdistää neuvo ”älä pelkää” aiemmin lukemaamme toistuvaan lupaukseen: ”Minä en jätä enkä hylkää sinua.” Kun pelko saa vallan, meidän ei pitäisi muistaa vain Jumalan rajatonta valtaa – kaikkivaltiutta –, meidän pitäisi myös muistaa, että hän on täällä meidän kanssamme, vierellämme ja sisällämme. Jumalan täydellinen rakkaus ”karkottaa pelon” (1. Joh. 4:18). Mitä maailmassamme ja sinun elämässäsi tapahtuu tänä pääsiäisenä? Jokainen syntien kanssa kamppaileva ja toistuvista käytösmalleista irti pyristelevä voi päättää olla pelkäämättä ja luot-

taa Jumalaan, joka mursi ristillä synnin vallan. Jokainen, jolla on huomattavia haasteita elämässä esimerkiksi perheen, työn tai terveyden saralla, voi päättää olla pelkäämättä ja luottaa Jumalaan, jolle mikään ei ole mahdotonta. Jokainen surua ja menetyksiä kokenut voi päättää olla pelkäämättä ja luottaa Jumalaan, joka voitti kuoleman ja lupaa ikuisen elämän. Älä siis pelkää tänä pääsiäisenä. Muista – Jumala on kanssasi. Älä pelkää. Muista – Jumala on suurempi kuin kaikki tilanteet, jotka kohtaat. Älä pelkää. Meidän Jumalamme on voitokas, ja hän kutsuu meitä osallisiksi voittoonsa!

Brian Peddle kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja

Kansainväliset johtajat, kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle vierailevat Helsingissä 20.–22.9. SOTAHUUTO

5


Tässä kuussa

matkalla! Kaksi Jeesuksen seuraajaa oli – pettyneinä – matkalla Jerusalemista takaisin kyläänsä. Viimeaikaiset tapahtumat olivat järkyttäneet heitä. Hän, joka oli kertonut heille toivosta ja myötätunnosta viimeisten kolmen vuoden aikana, oli lähetetty kuolemaan. Miten se oli mahdollista? Matkansa aikana he kertoivat kolmen edellisen päivän tapahtumat miehelle, joka oli liittynyt heidän seuraansa. Lopulta keskustelussa tuli esille jotain yllättävää:”Ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla, mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet” (Luuk. 24:22–24). Tuo keskustelu, jonka miehet kävivät kolmannen henkilön kanssa, oli mielenkiintoinen. Muukalaisen vastaus oli hyvin yllättävä: hänellä oli toisenlainen näkökulma tilanteeseen ja toinen näkökulma suunnitelmaan, joka Jumalalla oli ihmiskuntaa varten. Jeesuksen seuraajien pettymyksestä huolimatta tuo mies – lausumalla toivon polttavat sanat – muutti täysin kuuntelijoidensa ajatukset ja mielen! Tämän Raamatun tarinan mukaan nuo kaksi miestä saivat myöhemmin selville, että tämä ”toivon mies” oli itse Jeesus. Siinä ei oikeastaan ollut mitään yl6

SOTAHUUTO

lättävää: hänen maanpäällisen tehtävänsä alusta loppuun saakka Jeesus oli ollut toivon lähetti! Hänen ansiostaan ihmiset lopettivat vääryydet ja muuttuivat! Kirjeessään Rooman kristityille apostoli Paavali on kirjoittanut: ”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo” (Room. 15:13). Tuona erityisenä päivänä nuo pettyneet Jeesuksen seuraajat ymmärsivät todellakin jotain suurta Jeesuksen toivon sanoista: kuolema on voitettu, nujerrettu! Jeesus on elossa ja tulee luoksemme Pyhän Hengen polttavan viestin välityksellä.

Alusta loppuun saakka

Jeesus

oli ollut toivon lähetti!

Tämä on evankeliumin ilosanoma. Jeesus on syy toivolle. Hän on toivon lähde, joka voi virkistää sydämiämme, jotka usein ovat kylmiä ja ylpeitä. Tämä toivo ei ole toiveajattelua. Sen juuret ovat siinä, mitä Jumala on tehnyt vuoksemme ja mitä hän tekee uskovan elämässä. Jeesuksen toivo on itse asiassa päivittäisen elämän voima niille, jotka uskovat Jumalaan Jeesuksessa. Koko maailman toivo on Jeesuksessa. Toivolla tarkoitetaan usein toivomusta, jolloin sen voima tulee ihmisen halun voimasta. Raamatussa toivolla tarkoitetaan varmaa odotusta siitä, mitä Jumala on luvannut, ja sen voima tulee hänen uskollisuudestaan.

Patrick Naud

eversti Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja


SOTAHUUTO

7


Tampereen perhekerho alkaa yhteisellä laululeikillä.

Aamupalalla maistuvat lihapullat, hedelmät ja murot.

Perhekerhosta yhteis Pelastusarmeijan perhekerhot ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin kaikki ovat tervetulleita. Sotahuuto kävi Tampereen osaston lapsi- ja nuorisotyö muodostuu alle kouluikäisten Perhekerhosta ja 5–7-luokkalaisille varhaisnuorille suunnatusta Varkki-illasta. Tämän vuoden aikana on tarkoitus lisätä toimintaa myös nuorille aikuisille. Osastolla on nuorisoa ajatellen loistava tila ”Bleizzi”, nuorison kohtaamispaikka. Bleizzillä on myös tyylikkäät kotisivut www.bleizzi.fi. Perhekerho on ollut toiminnassa kolmen vuoden ajan. Paikalliset lapsiperheet ovat hienosti löytäneet kerhon, mistä Tampereen osaston sosiaaliohjaaja Veera Haapalahti ja osaston johtaja, kapteeni Metti Saajoranta iloitsevat suuresti. – Viidakkorumpu on toiminut! Äidit ovat saaneet hyviä kokemuksia ja he ovat houkutelleet myös ystävänsä mukaan. Tampereella toimii myös aktiivinen lapsiperheiden facebook-ryhmä. Monet ovat löytäneet meidät sieltä, Veera toteaa hymyillen. 8

SOTAHUUTO

Tänäänkin on odotettavissa yli kaksikymmentä lasta vanhempineen. Vilinää riittää! Mitä Perhekerhossa sitten tapahtuu? – Se on vapaamuotoista yhdessä olemista. Kokoonnumme aamupalalle, laulamme, askartelemme ja leikimme. Äideillä on leikin lomassa mahdollisuus tutustua toisiinsa. On ollutkin ilo huomata, miten monet äidit ovat ystävystyneet keskenään. – Tarkoituksena on olla mahdollisimman matalan kynnyksen paikka. Kaikenlaiset vanhemmat ja lapset ovat tervetulleita. Suurin osa vanhemmista on äitejä, mutta välillä isiäkin uskaltautuu mukaan! Perheet tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä Veera kokee ehdottomasti rikkautena. – Toiset tarvitsevat enemmän tukea omaan vanhemmuuteen, ja toisille tämä on kiva virkistävä hetki arjen keskellä. Vanhemmuuden haasteiden kanssa pai-

nivat äidit saavat ympäröiviltä äideiltä mallia kasvatukseen ja perhesuhteisiin, mikä on hyvin voimaannuttavaa. Aamupalan tarjoamisen olemme kokeneet tärkeäksi niin yhteisöllisenä mahdollisuutena kuin myös apuna heille, joille sillä on merkitystä taloudellisesti. Hengellisyys puolestaan näkyy lauluissa ja ruokarukouksena. Uskomme Jumalan rakkauden välittyvän myös, kun kohtaamme ihmisiä. Osaston johtaja Metti Saajoranta kertoo, että myös viikonloppuna tapahtuvalle perhetoiminnalle on ollut kysyntää: – Perhekerhossa on tullut pyyntöjä heiltä, joiden lapset ovat jo aloittaneet päiväkodin. Viime vuonna kokeilimme Junnukirkkoa, ja se oli kovin pidetty. Siitä rohkaistuneena aloitimme nyt Perhesunnuntait, jotka toimivat samalla sapluunalla kuin Perhekerho, mutta lisänä on pyhäkoulukertomus. Sen jälkeen on askartelua ja vapaata leikkiä.


Jättipalikoiden seassa on vilskettä ja vilinää!

Elli Juntunen iloitsee työskentelystä lasten parissa.

öllistä yhdessäoloa tutustumassa tähän iloiseen ja yhteisölliseen toimintaan Tampereella ja Turussa. Iloista tohinaa Perhekerhon alkaessa 25 lasta äiteineen on saapunut paikalle. Useilla lapsilla on sisaruksia mukana. Veera, Metti ja vuoden mittaisessa projektissa työskentelevä Elli Juntunen kutsuvat äidit ja lapset rinkiin. Kaikki yhtyvät laululeikkiin, ja niin lapsilla kuin äideilläkin tuntuu hymyistä päätellen olevan mukavaa. Laulutuokion päätyttyä on aamupalan aika. Lihapullat, hedelmät ja murot maistuvat. Muutama rusina löytää tiensä suun lisäksi nenäänkin! Pöytien äärellä on kotoisa, välitön tunnelma. Aamupalalla on myös Elisa puolitoistavuotiaan Emil-pojan kanssa. – Tampereella on lapsiperheille paljon ohjelmaa, mikä on tosi hienoa! Tämä on ihana kerho – vapaata olemista. Lautasten tyhjennyttyä on leikin vuoro. Äidit ja lapset siirtyvät alakerran puuhahuoneisiin. Isossa huoneessa on keinu

ja paljon leluja. Käytävältä löytyy isoja pehmeitä rakennuspalikoita, joista voi rakentaa vaikka linnan! Tämä onkin suosittua, ja kohta palikoiden välissä on vilskettä ja vilinää! Touhua pitää silmällä Heidi, joka on tullut kerhoon 4-vuotiaan Neelan ja 2-vuotiaan Elean kanssa. – Löysimme tänne facebookin kautta. Käymme useammassa perhekerhossa ja tämä on meidän lempparimme. Nuorempi tytär ei vielä käy päiväkodissa, joten on kiva, että hän pääsee tapaamaan muita lapsia kerhoissa. Alakerrassa on myös askarteluhuone. Elli valmistelee tarvikkeita. Tänään lapsilla on mahdollisuus askarrella kaloja, joiden muodon pohjana toimii oma käsi. – Olen aikaisemmin valmistunut lukiosta ja nyt pidän välivuotta. Halusin käyttää välivuoden näin, sillä tarkoituksenani on hakeutua alalle, Elli kertoo

hymyillen. – Lasten kanssa työskentely on kaikkein parasta! Askartelua seuraa sivusta Inka kaksi kuukautta vanha tytär hellästi sylissään. – Tämä on ensimmäinen kertamme. Tunnen itseni tervetulleeksi, yhteisöllisyys paistaa tässä läpi. Kolmevuotias Samuli keskittyy. Oikean värisen kartongin valinta saa pikkumiehen hiljaiseksi. Äidin avustuksella mieluinen kartonki löytyy, ja Samulin käden ääriviivat piirtyvät paperille. Suvi-äiti on paikalla Samulin ja puolitoistavuotiaan Simeonin kanssa. – Täällä on hyvä tavata muitakin äitejä, ja lapsille ystäväpiirin rakentuminen on ihanaa ja tärkeää.

Yksinäisyyttä ehkäisevää Sotahuudon helmikuun numerossa puhuimme nuorten syrjäytymisestä. Syrjäytyminen luo yksinäisyyttä. 8 SOTAHUUTO

9


Samuli askartelemassa ”käsikaloja” yhdessä Suvi-äidin kanssa.

Inka oli tyttärensä kanssa käymässä ensi kertaa perhekerhossa. – Yhteisöllisyys paistaa tässä läpi. Tampereen perhekerhon tiimi: kapteeni Metti Saajoranta, sosiaaliohjaaja Veera Haapalahti ja Elli Juntunen.

8 Pohdimme vielä hetken lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja sitä, miten ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys. – Lasten ja nuorten yksinäisyys on suuri ongelma, kuten ihmisten yksinäisyys yleisestikin. Se on hyvin monitahoinen ongelma. Jos ei ole verkostoa ympärillä, joka ohjaisi muiden lasten ja toiminnan pariin, siinä piilee vaara syrjäytymiseen. Toivon, että pystymme omalta osaltamme ehkäisemään sitä. – Työssämme on päässyt näkemään miten lähellä on, että voi joutua porukasta ulos tai ei oteta mukaan. Meille tulee tasaisesti esirukouspyyntöjä sen puolesta, ettei lasta tai lastenlasta kiusattaisi koulussa. Kiusaaminen usein johtaa yksinäisyyteen, Metti muistuttaa. Veera näkee, että nuorten sosiaalisuuden vaatimukset ovat kasvaneet. – Tämä ongelma on hyvin jakaantunut, toisilla menee todella hyvin ja on kavereita, ja toisille kasaantuu yksinäisyyden ja syrjäytymisenkin riski. Osal10

SOTAHUUTO

la on riskitekijöitä perheolosuhteissa: taloudellisia, päihde- tai mielenterveysongelmia. Mutta yksinäisyys ei aina liity näihin. Vaikka puitteet ovat hyvin, voi kokea yksinäisyyttä tai jäädä ulkopuoliseksi. Lapsilta vaaditaan jo nuoressa iässä suurta sosiaalista kyvykkyyttä. Ujot ja arat jäävät helpommin jalkoihin. – Sosiaalinen media ja ympäröivä kulttuuri asettavat paljon vaatimuksia. Nuoret ovat nykyään ahdistuneempia siitä, mitä kaikkea heidän pitäisi olla ja mitä pitäisi saavuttaa. Työssäni olen nähnyt, miten parikymppisilläkin voi olla jo pitkä päihdetausta. Ja miten se usein kumpuaa sosiaalisten tilanteiden tuomasta ahdistuksesta. Siksi hyväksyvä yhteisöllisyys ja Jumalan rakkauden osoittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Osallistavaa toimintaa Turussa Sotahuuto piipahti myös Turussa, jossa perhekerhotoiminta on aloitettu viime syksynä. Osaston johtajille, majureille

Toni ja Natalia Penttiselle kerhotoiminta on tuttua. – Aiemmissa osastomääräyksissä olemme aina panostaneet tämänkaltaiseen toimintaan. Täällä Turussa aloitimme perhekerhon syyskauden alussa. Lisäksi syksyllä alkoi luova kirkko. – Luova kirkko toimii samalla konseptilla kuin perhekerho: syömme, laulamme, teemme ja luomme asioita yhdessä. Jumalanpalvelus voi olla yhteinen inspiroiva, osallistava kokemus. Meillä on esimerkiksi rukouspöytä, johon voi käydä kirjoittamassa rukouspyyntöjä ja kiitosaiheita ja samalla rukoilla jo kirjoitettujen puolesta. – Kerromme raamatunkertomuksia Godly Play -metodin avulla, yksinkertaisten välineiden kautta – se haastaa ja kannustaa pohtimaan asioita luovasti. Omat nuoremme ovat myös mukana, he ovat ohjaamassa luovia työpisteitä. Kysyn Tonilta ja Natalialta heidän näkemystään nuorten syrjäytymisestä, miten he kokevat asian Turun seudulla:


Turun perhekerhon tiimi: majurit Toni ja Natalia Penttinen ja sosiaaliohjaaja Tiina Kuparinen. Turun perhekerhon piirustushetki Tiina Kuparisen johdolla.

hauskaa Toimintaa lapsille & perheille Perhekerhot Helsingissä, Porvoossa, Tampereella ja Turussa. Lue tarkemmin: pelastusarmeija.fi/paikkakunnat

Puuhakerhot alakouluikäisille Helsingin Rastilassa: pelastusarmeija.fi/hki-puuhakerho Porvoossa: pelastusarmeija.fi/porvoo-puuhakerho Varkki-ilta Tampereella: bleizzi.fi

Ja paljon muuta... Pyhäkouluja, partiotoimintaa, tapahtumia, retkiä ja leirejä lapsille ja perheille eri puolilla Suomea: pelastusarmeija.fi/paikkakunnat pelastusarmeija.fi/nuoriso | pelastusarmeija.fi/lomakoti Kamera on niin jännä, ettei muista syödäkään!

– Vanhempien varattomuus ja työttömyys heijastuu usein lapseen, hänen harrastusmahdollisuuksiinsa ja sitä kautta sosiaalisiin kontakteihin. Olemmekin tietyissä tilanteissa tarjonneet avustusta lapsen harrastustoimintaan. Haluamme olla ehkäisemässä mahdollista syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Turun osaston sosiaaliohjaaja Tiina Kuparinen yhtyy näkemykseen: – Turussa on perheille paljon mahdollisuuksia ja aktiviteetteja, mutta monet toiminnoista ovat maksullisia. Haluamme tavoittaa heidät, joilla ei ole mahdollisuutta ottaa osaa maksullisiin kerhoihin. Nuoriso- ja perhetyöhön haluamme panostaa, koska se myös parhaiten ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Haluamme tukea perheitä ennen kuin ongelmia syntyy.

Toni Kaarttinen

Aikuis- ja perhetyö Pelastusarmeija tekee aikuis- ja perhetyötä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Siihen kuuluu kaikki perheille, miehille, naisille ja senioreille järjestettävä virikkeellinen toiminta, kuten kerhot, viikonlopputapahtumat ja leirit. Aikuis- ja perhetyön sektorin päällikkönä toimii territorion naistyön presidentti, eversti Anne-Dore Naud. Tutustu aikuis- ja perhetyöhön: pelastusarmeija.fi/palvelut aikuis-ja-perhetyo

Kuvat: Toni Kaarttinen & Tiina Kuparinen

SOTAHUUTO

11


Perheneuvonnasta

tukea perheiden haasteisiin ja elämän kriiseihin

Pelastusarmeijan Helsingin osastossa on monenlaista toimintaa perheille, lapsille ja nuorille. On perhekerhoa, puuhakerhoa ala-asteikäisille ja sählyiltoja vanhemmille lapsille. Nyt toimintaa täydentää perheneuvonta. – Pelastusarmeijan perheneuvonta tukee terapeuttisen keskustelun avulla ihmisiä parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa, selvittää perheterapeutti Eero Untamala. – Pelastusarmeijan uudessa visiossa yksi keskeinen painopistealue on perheet. Perheneuvonta täydentää tätä palettia hienosti. Pystymme tarjoamaan perheille syvempää tukea, kertoo Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen.

Helsingin osastossa on keväällä alkanut perheneuvonta. Toiminta on nyt uutta, mutta se on ollut osa Keskustalon toimintaa ihan lähihistoriassa. Vuosina 2010–2015 Pelastusarmeijan Hedvighuoneen – perheväkivaltaa kokeneiden naisten turvakodin – palveluihin kuului perheneuvonta. Myös tuolloin perheterapeuttina työskenteli Eero Untamala. Eero toimi myös usean vuoden ajan Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana. – Olen vaativan erityistason perheterapeutti ja sitä kautta Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Tehtävänäni on nyt tuottaa perheneuvontaa Pelastusarmeijan henkeen ja toiminta-ajatukseen 12

SOTAHUUTO

sopivalla tavalla. Se on ilo, sillä on sitä pelastussotaa ennenkin käyty, Eero naurahtaa. Perheneuvonta on asiakkaille ilmaista. Asiakkaat löytyvät Pelastusarmeijan toiminnan ja tiedotuksen kautta. Jos koet, että perheneuvonnasta voisi olla apua sinulle ja perheellesi, niin tämän artikkelin lopusta löytyy puhelinnumero, johon soittamalla voit tiedustella varaustilannetta. Kapteeni Esa Nenonen korostaa, että toiminta on avoinna aivan kaikille. – Tämä sopii Pelastusarmeijan näkemykseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta erottelematta. Kun ihminen kääntyy Pelastusarmeijan puoleen

ja pyytää apua, niin siinä ei katsota uskontoa, sukupuolta, etnistä taustaa, taloudellista tilannetta tai mitään muuta. Tätä tehdään ihmisten ehdoilla. Pidän siitä, että tämä on konkreettista toimintaa, jossa voimme antaa perheille työkaluja. He oppivat sanoittamaan niitä ongelmia, joita perheessä on. Eero painottaa, että toiminnalle on suuri tarve. Julkisen palvelun jonot kasvavat, eikä apua ole saatavilla siinä hetkessä, kun sille on tarvetta. Myöskään käsillä olevat palvelut eivät aina tarjoa oikeita ratkaisuja. – On iso joukko ihmisiä, jotka jäävät avun ulkopuolelle. Se mihin toimintamme lähinnä rinnastuu, on evankelislute-


Helsingin osastolla on alkanut tänä keväänä perheneuvonta. Perheterapeutti Eero Untamala vastaa toiminnasta. – Perheneuvonta täydentää hienosti perheille suunnattua ohjelmaamme, toteaa Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen.

rilaisen kirkon tuottama perheneuvonta perheasiain neuvottelukeskuksissa. Siellä työtä toteutetaan parisuhteen näkökulmasta. Ongelmat ovat kahden aikuisen välisiä ja ne heijastuvat lapsiin. Kuntien perheneuvoloissa lähdetään puolestaan siitä, että asiakas on oireileva lapsi. Mutta on valtava määrä perheitä, joilla ongelmat eivät suoranaisesti sovi edellä mainittuihin kategorioihin. Ongelmien vyyhti voi olla kovinkin monimutkainen. Pelastusarmeijan perheneuvonta on valmis auttamaan tässä. – Pystyäksemme tarjoamaan apua monille olemme sopineet, että perheneuvonnan keskimääräinen tapaamismäärä on 12 kertaa. Tapaamisten määrästä sovitaan yhdessä perheen kanssa. Päätämme yhdessä rakenteen ja keston, yhteisen tavoitteen. Elämme siinä totuudessa, että jokaisella asialla on alku, keskikohta ja loppunsa. Keskimäärin työskentelytaajuus on ollut aluksi kerran viikossa, ja siitä harvenee noin kahteen kertaan kuukaudessa.

Ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin Millaisiin asioihin perheneuvonnassa voi löytää ratkaisuja? – Kestävät ratkaisut löytyvät perheen sisältä. Me luomme olosuhteet, joissa pystytään yhdessä asioita tutkimaan ja löytämään oikeat ratkaisut. Ongelmatilanteessa usein tarvitaan ”peiliä”. Perheneuvonnassa työntekijä on se peili, joka auttaa näkemään tilanteen vähän etäämmältä, Eero tiivistää. Eero luettelee, miten monenlaiset asiat voivat aiheuttaa ongelmia perheen sisällä: vanhemmuuden haasteet, eri kulttuuritaustat, erilaiset odotukset vanhemmuudesta, uskottomuuskriisit, talousongelmat, riippuvuudet, riidat, perheväkivalta ja perheenjäsenten käsittelemättömät traumat. Ongelmat voivat olla myös ylisukupolvisia. Lapsen hyvinvointiin voivat heijastua esimerkiksi vanhempien ja isovanhempien erilaiset kasvatusmetodit ja niistä nousevat ristiriidat.

– Monesti ongelmat tiivistyvät parisuhteen ja perheen viestintään. Miten oletetaan toisen ymmärtävän sanomatta, ja miten asioita sanotaan. Taustalla voi olla yllättävän pitkältä ajalta peräisin olevia olettamuksia ja tottumuksia. Monesti ratkaisut löytyvät logiikasta. Miksi toinen toimii noin? Tai miksi minä reagoin asioihin näin? Se voi olla arvokas löydös. Kun sanoittamattomat asiat sanoitetaan turvallisessa ympäristössä, tilannetta päästään avaamaan. Kun ongelmat ovat syviä ja vakavia, perheneuvonnassa otetaan tarvittaessa käyttöön palveluohjaus. – Tarvittaessa voidaan sopia muista hoitotoimenpiteistä. Perheneuvontaa toimitetaan perheterapian prosessein ja vaatimuksin. Esimerkiksi jos perheessä on joku, joka tarvitsee syvempää, yksilötasoista psykoterapiaa, niin perheterapia voi auttaa perhettä yksikkönä käsittelemään tilannetta ja suhtautumista asiaan. Opettaa ymmärtämään toisiaan. 8 SOTAHUUTO

13


”Kestävät ratkaisut löytyvät perheen sisältä. Me luomme olosuhteet, joissa pystytään yhdessä asioita tutkimaan ja löytämään oikeat ratkaisut. Ongelmatilanteessa usein tarvitaan ’peiliä’. Perheneuvonnassa työntekijä on se peili, joka auttaa näkemään tilanteen vähän etäämmältä.”

8 – Elämänkriiseissä, jotka saattavat horjuttaa mielen tasapainoa, perheneuvonta voi toimia ensiapuna. Kuten psykiatrian dosentti Martti Siirala on todennut: ”Mitä ei ole ääneen sanottu, sitä joku kantaa.” Joskus perheen ongelman voivat tulla näkyviksi yksittäisen ihmisen oireilun kautta. Taloudelliset ongelmat ovat monelle raakaa todellisuutta. Eero muistuttaa, että perheneuvonnassa ei ole kyse velkaneuvonnasta: – Mutta on tärkeää puhua näistäkin ongelmista ääneen. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: ”Kun nälkä tulee ovesta, rakkaus karkaa ikkunasta.” Siksi on hienoa, että Pelastusarmeijassa on laaja palveluvalikko, jossa taloudellisia ongelmia voidaan ratkoa esimerkiksi sosiaalipalvelukeskuksemme puolella. Esa tiedustelee Eerolta, miltä hänestä perheterapeuttina tuntuu seurata perheiden ongelmanratkaisuja. – Haluan nostaa hatun päästä heille, jotka haluavat ottaa vastuun elämäntilanteestaan ja katkaista sukupolvienkin ajan kestäneen ikävien asioiden ketjuuntuman. Kunnioitan tätä syvästi.

Perhe on luottamusta Lopuksi pohdimme Eeron ja Esan kanssa perhettä kokonaisuutena. 14

SOTAHUUTO

Perheterapeutti Eero Untamalalle Pelastusarmeija on tuttu ympäristö, hän on aiemmin toiminut Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana.

– Ydinperhe on instituutiona laajentunut. Perinteisen ”isä, äiti, kaksi lasta ja kultainen noutaja” -perhekäsityksen rinnalle ovat nousseet yksinhuoltajuus, uusperheet ja sateenkaariperheet. Esimerkiksi uusperheen poissaolevatkin vanhemmat kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Perhe voi olla laaja verkosto. Se monimuotoistaa myös perheneuvontaa. – Miten näet perheen arvon? Esa kysyy Eerolta lopuksi. – Perhe on ympäristö, jossa asioiden ollessa hyvin kasvamme luottamaan toinen toisiimme. Jotta uskallan ottaa askeleenkin, minun on luotettava, että askel kantaa – tai jos ei kanna, niin voin luottaa siihen, mitä sitten tapahtuu. Presidentti Mauno Koiviston sanoin: ”Ellem-

me varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Koti on turvasatama, jossa uskallamme olla rooleista vapaita, oma itsemme. Sen soisi jokaiselle.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Oletko tilanteessa, jossa perheneuvonnasta olisi apua sinulle ja perheellesi? Ota yhteyttä (09) 6812 3017 / Perheneuvonta (Helsingin osasto)


SOTAHUUTO

15


Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Avataan tuli!

Pelastusarmeijan osastojen historiaa Kun menin ensimmäisen kerran Pelastusarmeijan kokoukseen, menin samalla paikkaan, jota voidaan pitää Pelastusarmeijan toiminnan ytimenä tai sydämenä. Tämä tapahtui loppiaissunnuntai-iltana vuonna 1980 Lieksassa, jossa Pelastusarmeijan pieni osasto eli seurakunta piti jumalanpalvelusta. Pelastusarmeija oli toiminut Lieksassa vuodesta 1911 lähtien. Tuona iltana pieni kokoushuone oli täynnä eri-ikäisiä ihmisiä, olivathan vieraina Pelastusarmeijan johtaja, komentaja Jarl Wahlström, rouva komentaja Maire Wahlström ja heidän sihteerinsä, majuri Helmi Keinonen. Sinä iltana jäin koukkuun, jossa olen edelleen.

Pelastusarmeijan toiminta Suomessa alkoi virallisesti Helsingissä 8.11.1889. Silloin pidettiin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa Siltasaaren sirkusmaneesissa Pelastusarmeijan vihkimysjuhla, jossa kerrottiin Pelastusarmeijan synnystä, toiminnasta ja tarkoitusperistä. Pelastusarmeijan ensimmäisen osaston eli Helsingin 1. ruotsinkielisen osaston avaamispäivä on sama, eli 8.11.1889. Osaston ensimmäiseksi johtajaksi on merkitty kapteeni Constantin Boije, Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja, ja avustajaksi luutnantti Hedvig von Haartman. Maneesia käytettiin kokoushuoneistona yli yhdeksän kuukautta, kunnes vuokrattiin toinen tila. 16

SOTAHUUTO

Avataan tuli! Hyvin pian työn aloittamisen jälkeen tähyttiin jo Helsingin ulkopuolelle. Pelastusarmeijan tavoitteena oli alusta lähtien mennä ”avaamaan tulta” eli perustaa uusia osastoja kaikkialle Suomeen. Lokakuussa 1890 Krigsropet-lehdessä oli ilmoitus, että Armeija oli valmis aloittamaan toiminnan missä kaupungissa tahansa, ja kokoushuoneeksi kelpaa tanssisali, teatteri tai mikä tahansa, johon mahtuu noin 300 henkeä. Osastoja avattiinkin nopeaan tahtiin. Helsingin ulkopuolella Porvoon osasto aloitti toimintansa vuonna 1890. Samana vuonna osasto avattiin myös Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa ja Hangossa. Osastot toimi-

vat pitkään vuokratuissa tiloissa. Ensimmäinen oma kiinteistö, Uudenmaankatu 40 sijaitseva Temppeli, Helsingin I osaston kokoushuone, vihittiin käyttöön 15.9.1895. Suomen Pelastusarmeijan 130-vuotisen historian aikana osastoja on perustettu ympäri Suomea pohjoisen Kittilästä etelän Hankoon asti. Pioneerihenkeen sisältyi halu kokeilla, millä paikkakunnalla osasto saa jalansijaa ja vahvan perustan toimia Jumalan kunniaksi ja paikkakunnan ihmisten kaikkinaiseksi parhaaksi. Jumalan kutsumia naisia ja miehiä oli paljon, ja he halusivat innokkaasti, monenlaisesta vastustuksesta ja vaikeuksista huolimatta, julistaa evankeliumia ja palvella kärsiviä lähimmäisiään. Mo-


Ylh. vas. Kuusankosken osaston väellä on poseeraus hallussa (1908). Ylh. oik. Riihimäen osaston naiset odottamassa kokouksen alkua (1912). Kesk. Kittilän Alakylän pyhkäkoululaisia (1968). Alh vas. Monet osastot järjestivät syksyllä elonkorjuumyyjäisiä (70-luku). Alh. Oik. Porin osaston kotiliiton jäsenet tuolijumpassa (2016).

net osastot toimivat vain lyhyen aikaa. Toisen maailmansodan päätyttyä Viipurin piiriin kuuluneet 13 osastoa jäivät luovutetulle alueelle, mikä oli hyvin raskasta osastoihin kuuluville ihmisille ja koko Pelastusarmeijalle. Ensimmäisen toimintavuoden aikana perustetuista osastoista toimivat edelleen Helsingin Temppelin osaston lisäksi Porvoon ja Hämeenlinnan osastot. Tällä hetkellä Suomessa on 23 osastoa, joista pohjoisin on Rovaniemellä.

Kertoa, kasvattaa, palvella Osastojen toiminnan ja työn tavoitteet ovat edelleen samat kuin alkuaikoina. Tavoitteiden kuvaamiseksi sopivat hyvin kenraali John Gowansin sanat,

kun hän ytimekkäästi esittää Pelastusarmeijan tehtävänä olevan kertoa Jumalan tarjoamasta pelastuksesta, kasvattaa ihmisiä uskon tiellä ja palvella kärsiviä lähimmäisiä. Aivan alusta lähtien osastohuoneistojen sisällä pidettävän toiminnan lisäksi armeijalaiset menivät ulos ihmisten pariin laulamaan, soittamaan ja todistamaan Jeesuksesta. Tärkeänä palvelumuotona oli kotikäyntityö. Pelastussotilaat auttoivat ihmisiä heidän arkeensa liittyvissä asioissa, kuuntelivat heidän ilojaan ja murheitaan sekä rukoilivat heidän puolestaan. Keinot ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, mutta edelleen osastoissa tarjotaan mahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille osallistua toimin-

taan, saada apua ja tukea, kuulla Jumalan Sanaa sekä löytää hengellinen koti. Pelastusarmeijan alkuaikoina osaston seinällä tai lipputangossa saattoi olla suuri lippu, jossa luki esimerkiksi ”Hanko Kristukselle”. Tänä päivänä tällaiset julistukset kuulostavat mahtipontisilta. Kuitenkin osastojen niin kuin koko Pelastusarmeijan toiminnan kirkkaana ytimenä tulee yhä olla tämä: Suomi Kristukselle. Emme ole olemassa itseämme varten vaan ihmisiä varten.

Aino Muikku everstiluutnantti ohjelmasektorin päällikkö Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto

SOTAHUUTO

17


Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Generalens påskhälsning

Förlåt mig Det var en stillsam kväll. Trots att klockan inte slagit så mycket hade skymningen tagit över och dagen var på god väg att övergå till nattens mörker. Jag satt i den fullsatta kyrkan i Stockholms stadskärna, lyssnade till mörka toner på långfredagens uppsättning av Matteuspassionen. ”Förbarma dig, förbarma dig” sjöng hon i den vackraste arian och nödropet nådde min själ och det gjorde nästan fysiskt ont i mig. Hela min varelse deltog i sången och trots att det inte fanns en enda ledig plats kvar i kyrkans stora sal kände jag mig ensam med min bön – bara jag inför Gud och jag ville bli förlåten. Att kunna förlåta och bli förlåten är viktigt även i en familj. Och ibland behöver vi, jag, känna smärtan för att inse vad kärlek förmår. Kan hända att man vandrat vilse i tankarnas snårskog. Vi behöver finna vägen tillbaka till ömsesidig respekt och kärlek och tillit. Till det förtroendet där vi vet att grunden är att vi vill varandra väl. För länge sedan, när dottern ännu var riktigt liten, behövde jag be om förlåtelse. Jag hade agerat på ett sätt som gav anledning till att vi behövde försonas. Jag hade föreställt mig höra från fyra-åringen något i stil med ”Ja men det gör inget”, men de orden uteblev. Istället fick jag höra: ”Det gjorde något, men jag förlåter dig”. Och helt plötsligt landade förlåtelsens befrielse i mig. Det obekväma och den skuld jag burit lyftes av. Jag insåg att någon tagit mitt ”förlåt mig” på allvar. Den respekten jag fick från mitt barn blev en ständig påminnelse för mig om att döden på korset är en evig symbol för mig att min synd, den var på riktigt, men jag var värd att dö för. Så värdefull och dyrbar var jag i Guds ögon att det gjorde något och han ville förbarma sig över mig.

Mia-Lisa Dahlqvist major personaladministratör, Stockholm

18

SOTAHUUTO

Vad får dig att bli rädd? Är det mörkret? Spindlar? Sjukdomar, höjder, trånga utrymmen, ekonomiska problem eller tanken på framtiden? Begripligt nog finns det massor av saker som kan vara anledning till fruktan, och ofta följs denna fruktan av ångest. Det finns ett återkommande tema i skriften där Gud säger till oss att inte vara rädda. I julas tänkte vi på orden från ängeln Gabriel till Maria när hon fick veta att hon skulle bli mor till Jesus: ”Var inte rädd” (Lukas 1:30). Kom ihåg att enligt Bibeln är änglar inte likadana som de hjälplösa, små söta glitterutsmyckade unga flickor och pojkar som föreställer änglar i julspel till exempel. Psalm 103:20 beskriver änglar som ”starka hjältar”. Herdarna utanför Betlehem blev tröstade med samma ord när ängeln visade sig för dem (Lukas 2:10). När Matteus berättar om den morgon då Jesus uppstod från döden, löd ängelns första ord vid graven: ”Var inte rädda” (Matteus 28:5). Bara några verser senare läser vi om hur kvinnorna möter Jesus och


Var inte rädd

han säger också till dem: ”Var inte rädda” (Matteus 28:10). Gamla testamentet använder samma tema när Josua står i begrepp att efterträda Mose. Vi läser Moses uppmuntrande ord i 5:e Moseboken 31:8: ”Herren skall själv gå före dig. Han skall vara med dig. Han sviker dig inte och överger dig inte. Var inte rädd, tappa inte modet!” I Jesaja 43:1 finns också löftet från Gud: ”Var inte rädd, jag har friköpt dig, jag har gett dig ditt namn, du är min.” Och i slutet av Nya testamentet, när Johannes ser Jesus i sin vision och faller ner för hans fötter, säger Jesus igen: ”Var inte rädd” (Uppenbarelseboken 1:17). Så vi ser att genom skriften säger Gud till oss: ”Var inte rädda.” I Jesus liv, ända från förutsägelsen om hans födelse, till tillkännagivandet av den och till den första påskdagsmorgonen, hör vi samma ord: ”Var inte rädda”. För mig tycks det helt klart att Gud inbjuder oss att gå från en plats i fruktan till en position där vi helt och hållet litar på denne omåttligt store Gud som aldrig sviker. Dessa ord från Gud är inte bara lättvindiga eller banala råd. De som känner Gud och delar sina liv med honom be-

höver inte vara rädda därför att Gud har besegrat världen (Johannes 16:33), på korset segrat över synden och krossat döden, vilket visade sig när graven var tom! Vi behöver komma ihåg det när fruktan och rädsla griper tag om oss. Gud är inte en stark gudomlighet långt borta, han är en Gud som är närvarande överallt och vill leva med och i sitt folk. Vi behöver koppla samman själva instruktionen i ”Var inte rädda” med det återkommande löftet vi läste tidigare: ”Jag skall aldrig lämna eller överge dig”. När rädslan tar tag om oss ska vi inte bara minnas att Gud är allsmäktig och kan åstadkomma allt, vi ska också minnas att han är här hos oss, vid vår sida och inom oss. Guds fullkomliga kärlek ”fördriver rädslan” (1 Johannes brev 4:18).

på den Gud för vilken inget är omöjligt. Du som upplever sorg och förlust kan välja att inte vara rädd utan lita på den Gud som övervann döden och utlovar evigt liv.

Vad händer i din värld och i ditt liv denna påsk?

Brian Peddle

Du som kämpar med synd och ett återkommande beteende som du upplever att du inte kan bryta, kan välja att inte vara rädd utan lita på den Gud som bröt syndens makt på korset. Du som står inför stora utmaningar i ditt liv, i familjen, på arbetet eller med din hälsa till exempel, kan välja att inte vara rädd utan lita

Så var inte rädd under denna påsktid. Kom ihåg att Gud är med dig. Var inte rädd. Kom ihåg att Gud är större än den situation du står inför. Var inte rädd. Vår Gud är segerrik och han inbjuder oss att dela hans seger!

General Frälsningsarméns internationella ledare Bibelcitaten är hämtade från Bibel 2000

Frälsninsarméns internationella ledare general Brian Peddle och kommandör Rosalie Peddle gästar Helsingfors 20.–22.9. SOTAHUUTO

19


Johtajien vierailulista

Virallinen tiedonanto

Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat: 13.–21.4. Pääsiäiskampanja, Vaasa 15.4. Uusikaarlepyyn osasto 19.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus, Vaasan osasto 21.4. Pääsiäissunnuntain jumalanpalvelus, Vaasan osasto 29.4.–3.5. Euroopan maiden johtajien konferenssi, Budapest Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri:

Määräyksiä 1.7.2019 Kansainvälisen päämajan esikuntapäällikkö on ollut yhteydessä minuun ja sen johdosta annan tiedonannon, joka koskettaa territoriomme päämajan johtoa. Kenraali on päättänyt antaa jäähyväiset everstiluutnanteille Cedric ja Lyn Hills 1.7. 2019 alkaen. Upseeritoverimme ovat saaneet määräyksen Indonesian territorion ylisihteeriksi ja naistyön sihteeriksi. Olemme kiitollisia työtovereillemme heidän palveluksestaan Suomen ja Viron territoriossa kuuden viime vuoden aikana, ensin kolme vuotta aluepäällikön tehtävässä Virossa ja sitten kolme vuotta territorion ylisihteerinä ja naistyön sihteerinä. Meillä on mahdollisuus myöhemmin osoittaa heille erityinen kiitollisuutemme, kun everstiluutnanttien Ced ja Lyn Hillsin jäähyväiskokous on Temppelissä lauantaina 25.5. klo 14.00.

Kenraali on nimittänyt Suomen ja Viron territorion uudeksi ylisihteeriksi kapteeni Saga Lipon 1.7.2019 alkaen. Työtoverimme Saga tuntee territoriomme hyvin ja on palvellut useissa eri tehtävissä, joista viimeisin on henkilöstösektorin ja opinto- ja koulutussektorin päällikön tehtävä. Toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi territorion ylisihteeriksi. Rukoilemme näiden ystäviemme puolesta kun he valmistautuvat uusiin tehtäviin ja vastuisiin. Jumala siunatkoon teitä ja koko Suomen ja Viron territoriota tulevaisuudessa!

13.–21.4. Pääsiäiskampanja, Vaasa 18.4. Kiirastorstain jumalanpalvelus, Helsingin Temppelin torstaikerho 19.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus, Helsingin Temppelin osasto 21.4. Pääsiäissunnuntain jumalanpalvelus, Helsingin osasto 29.4.–3.5. Euroopan maiden johtajien konferenssi, Budapest

Virallinen tiedonanto Hyväksytty kokelaaksi

Patrick Naud eversti Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja

Uusia jäseniä

Hämeenlinnan osaston avustaja Benjamin Hursti on hyväksytty kokelaaksi ja hän aloittaa kokelasharjoittelun 1. maaliskuuta 2019. Lämpimät onnittelut Benjaminille. Muutoksia päämajassa

Arja-Leena Aalto

Anna Mezhak ja Patrik Aminoff osastonjohtajien, kapteenien Seppo ja Tuula Takalan kera.

Hämeenlinnan osaston 104-vuotias rakennus entisöitiin talven aikana historiaa kunnioittaen ja tämän päivän vaatimukset täyttäen. Sunnuntaina 3. 2. osaston väki kokoontui yhdessä territorion johtajien, everstien Patrick ja Anne-Dore Naudin kanssa lämminhenkiseen juhlaan, jossa osastorakennus vihittiin uudelleen käyttöön. Hämeenlinnan osasto sai juhlassa myös uuden siviilijäsenen, Arja-Leena Aallon.Viikkoa myöhemmin sunnuntaina 10.2. oli jälleen aihetta juhlaan, kun osasto sai vielä kaksi uutta siviilijäsentä, Anna Mezhakin ja Patrik Aminoffin. Jumalan siunausta kaikille!

20 SOTAHUUTO

Territorion päämajassa työskennellyt viestintäpäällikkö kapteeni Rodrigo Miranda on luopunut upseerin tehtävästä ja päättänyt palveluksensa viestintäpäällikkönä 14.2.2019. Rodrigo palveli 12 vuotta upseerina ja esitämme siitä viralliset kiitoksemme. Olemme erityisesti kiitollisia niistä kahdeksasta vuodesta, jolloin hän toimi sektoripäällikkönä sekä hallintojohtajiston ja säätiön hallituksen jäsenenä.

Ilmoitus Syntymäpäiväseurat la 27.4.19 klo 14 Pelastusarmeija, Hämeenlinna Puhujavieraana eversti Anne-Dore Naud Tervetuloa läheltä ja kaukaa, kapteeni Tuula Takala


17.–19.5.2019 Silokallio

kunnossa elämään!

Etsimme vapaaehtoisia aikuisia ohjaamaan nuoria

Pelastusarmeijan urheilutyö järjestää mukaansatempaavan viikonlopun kaiken ikäisille täynnä liikunta-aktiviteetteja ulkona ja sisällä!

60 € vanhemmalta tai kahdelta 100 €. 3–12-vuotiaat 25 €, 13–18-vuotiaat 40 €, alle kaksivuotiaat veloituksetta. Sisältää majoituksen, ruokailut ja saunan. Ohjelmassa myös päivittäiset hartaudet ja jumalanpalvelus sunnuntaina. Ilmoittautuminen osastojen kautta 19.4. mennessä. www.pelastusarmeija.fi/fit4life

On taisteluita, joihin tarvitaan yhä armeija Pelastusarmeija Suomessa 130-vuotisjuhla 20.–22.9. Erityisvieraina Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle Mukana myös Pelastusarmeijan Suomen ja Viron johtajat ja territorion torvisoittokunta Merkitse jo kalenteriin!

Vapaaehtoisen aikuisen tehtävänä on yhdessä toisen aikuisen kanssa ohjata noin 4–6 nuoren ryhmää yhden leirijakson ajan. Nuoret ovat iältään 12–16-vuotiaita, ja yhden jakson pituus on kuusi päivää. Nuoret toimivat leirillä monipuolisesti avustavissa tehtävissä lasten ohjelmissa, keittiöllä ja siivoustöissä, ja heille järjestetään myös omaa ohjelmaa jakson aikana. Vapaaehtoisten aikuisten tehtävänä on tukea ja mahdollistaa nuorten toimintaa. Vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille aikuisille järjestetään koulutus keväällä 2019. Koulutuksen voi suorittaa osittain myös etänä. Vapaaehtoisten matkakustannukset korvataan, ja majoitus ja ruokailut Lomakodilla ovat ilmaisia. Tehtävästä on mahdollista saada todistus. Voit ilmoittaa kiinnostuksesi täällä: bit.ly/vapeh19 ja jättää yhteystietosi. Lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta Lomakodilla: Marko Yrjänä, p. 044 757 7979, nummela.lomakoti@pelastusarmeija.fi

Radio / TV Iltahartaus tiistaina 2.4. klo 18.50 ja 23.00 Yle Radio 1 kapteeni Markku Tulander

Seuraavassa numerossa Tutustutaan yritysmaailman hyväntekijöihin SOTAHUUTO

21


Maailmalta Pelastusarmeija toimii 131 maassa ympäri maailman.

Grönlannin Pelastusarmeijalle tukea postimerkistä Tammikuussa Grönlannin posti julkaisi hyväntekeväisyyspostimerkin, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja tuoda varoja Pelastusarmeijan tekemälle työlle Nuukin (Grönlannin pääkaupungin) asunnottomien parissa. Jokaisesta 16 kruunun (2,10 €) arvoisesta merkistä Pelastusarmeija saa yhden kruunun. Grönlannin postin Allan Pertti Frandsen: – Vuodesta 1990 lähtien olemme valinneet vuosittain hyväntekeväisyyskohteen. Koska Pelastusarmeija tekee tärkeää sosiaalista työtä, valinta oli nyt helppo. Postimerkin on suunnitellut tunnettu paikallinen taiteilija Maria Panínguak’

22

SOTAHUUTO

Kjærulff. Hyväntekeväisyysmerkissä ryhmä ihmisiä jakaa aterian pöydän äärellä – päivittäinen tilanne Pelastusarmeijan William’s Caféssa, Nuukissa. Merkissä on myös maan lipusta tuttu punainen aurinko ja Frelsens Hærin, Pelastusarmeijan, punainen kilpi. Teema on sopiva, sillä Pelastusarmeija tarjoilee päivittäin lämmintä ruokaa kaupungin asunnottomille ja työskentelee yhdessä muiden järjestöjen kanssa tarjotakseen kokonaisvaltaista tukea tarvitseville. Nuukin Pelastusarmeijan johtaja, majuri Kurt Pedersen: – Olemme kiitollisia Grönlannin postille ja asiakkaille,

jotka ostavat näitä merkkejä tukeakseen Pelastusarmeijan elintärkeää työtä asunnottomien parissa. Nuukissa vuoden keskilämpötila on -1°C. Elämä on asunnottomalle aina vaikeaa, mutta täällä se on kirjaimellisesti vaarallista. Postimerkki tulee olemaan myynnissä vuoden 2020 loppupuolelle asti. Merkki on myynnissä Grönlannin postin myyntipisteissä sekä kansainvälisille keräilijöille internetissä: www.stamps.gl. Kansainvälisen päämajan uutiset Kuvat: Grönlannin Posti, Oliver Schauf


2€ Huhtikuu 2019 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 129. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: EIja Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, EIja Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2019 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 23


Juhlista pääsiäistä hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys

Profile for Sotahuuto

Sotahuuto 2019/04  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu Perhekerhosta yhteisöllistä yhdessäoloa. Pelastusarmeijan perheneuvonnasta tukea.

Sotahuuto 2019/04  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu Perhekerhosta yhteisöllistä yhdessäoloa. Pelastusarmeijan perheneuvonnasta tukea.

Profile for sotahuuto

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded