Sotahuuto 2018/12 by Sotahuuto

5€ Joulukuu 2018

Ihanien kohtaamisten joulupata

Pelastusarmeija

JOULULEHTI

Sivut 18–20

Sivut 6–9 Sivut 14–15

pata ja armeija pop-kulttuurissa

hakekaa kätilö! SOTAHUUTO

SOTAHUUTO

Sotahuuto | Krigsropet | Pelastusarmeijan lehti | Joululehti 2018 | 5 €

Tässä

numerossa

Pelastusarmeijan joulutervehdys

Hakekaa kätilö!

Elinvoimaa Pelastusarmeijan syntysijoilla

Pata ja Armeija pop-kulttuurissa!

Kenraalin joulutervehdys

Ihanien kohtaamisten joulupata

Varattomien jouluilo

Cedin reissulla

Lippu korkealla!

26 Julkolumn 26

Generalens julhälsning

Armeijassa tapahtuu

Syväsukellus laulukirjaan

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan joulutervehdys Joulun sanoma haastaa meitä kaikkia. Se muistuttaa meitä Jumalan rajattomasta rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan, meitä kaikkia kohtaan! Jumala ilmestyi köyhän siirtolaispariskunnan luokse. Eikö olekin yllättävää? Onko meillä paljon opittavaa Hänen tulostaan? Ehdottomasti! Jeesus astui ihmisten todellisuuteen tuohon köyhään ympäristöön. Kun luemme evankeliumia, ymmärrämme, että Jeesuksen elämän tehtävä oli palvella ja pelastaa: se oli rakkauden ja sovituksen tehtävä, arvokkuuden ja myötätunnon tehtävä. Mikä ihana toivon valo maailmaamme! Tuntukoon joulun ilosanoma sydämissänne myönteisenä, valaiskoon se elämänne ja antakoon teille syvän rauhan ja oikean ilon! Hyvää joulua! ”Älkää pelätkö!” Enkeli sanoi. ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Luuk. 2:10–11

Patrick & Anne-Dore Naud

Pelastusarmeijan johtajat Suomessa ja Virossa

Toivotamme teille kaikille hyvää joulua ja Jumalan rauhaa ja siunausta vuodelle 2019

SOTAHUUTO

Patrick & Anne-Dore Naud

Cedric & Lyn Hills

Territorion johtaja ja naistyön presidentti

Ylisihteeri ja naistyön sihteeri

Territoriell ledare och president för kvinnoarbetet

Chefsekreterare och sekreterare för kvinnoarbetet

En julhälsning från Frälsningsarmén Julens budskap är en utmaning till oss alla. Det påminner oss om hur gränslöst mycket Gud älskar hela mänskligheten, oss var och en! Gud uppenbarade sig för ett fattigt flyktingpar. Var inte det ganska överraskande? Ger inte det oss någonting att tänka på beträffande hans sätt att kommunicera? Absolut! Jesus steg in i folks verklighet, i den fattiga omgivningen. När vi läser evangelierna förstår vi att Jesu uppdrag var att tjäna och frälsa: han visade oss vad kärlek och försoning handlade om, han lyfte fram värdighet och medkänsla. Vilket underbart ljus av hopp för vår värld! Må era hjärtan fröjdas av julens budskap, må det få lysa upp ert liv och fylla er med en djup frid och sann glädje! God jul! ”Men ängeln sade till dem: ”Var inte rädda. Jag bär bud till er om en stor glädje, en glädje för hela folket. Idag har en frälsare fötts åt er i Davids stad, han är Messias, Herren” Luk.2:10-11

Patrick & Anne-Dore Naud

Ledare för Frälsningsarmén i Finland och Estland

Vi önskar er alla en god jul och Guds välsignelse och frid år 2019

SOTAHUUTO

Hakekaa kätilö! Sotahuudon toimituksessa innostuimme laadukkaasta brittiläisestä draamasarjasta Hakekaa kätilö! Sarja kertoo lämpimästi ja humoristisesti 1950-luvun Itä-Lontoon vähävaraisten asukkaiden ankarasta elämästä paikallisessa anglikaanisessa luostarissa työskentelevien kätilöiden silmin. Nyt kahden artikkelin voimin syvennymme tämän aiheen pariin. Tässä artikkelissa tutustumme Helsingin Temppelin pelastussotilaan Margareta ”Maggan” Silanderin muistoihin Pelastusarmeijan The Mothers’ Hospitalin kätilökoulusta Lontoosta.

SOTAHUUTO

Kätilöopiskelija Margareta ”Maggan” Silander sylissään kahdeksan päivän ikäinen Paul Andrew Williams. Paul syntyi 14.9.1964 ja Maggan oli mukana synnytyksessä.

Maggan ja onnellinen äiti pienokaisen kanssa Pelastusarmeijan The Mothers’ Hospitalissa.

Pelastusarmeijan tavoite on pitää ihmisistä huolta kokonaisvaltaisesti. Siksi ei ole yllätys, että Pelastusarmeijalla on ollut (ja on edelleen monissa kehittyvissä maissa) myös terveydenhuoltoon, neuvolatoimintaan ja synnytykseen liittyviä laitoksia ja palveluja. Eräs näistä oli Lontoon Hackneyssa toiminut The Mothers’ Hospital, joka avautui vuonna 1913. Sairaala tarjosi palveluja myös naimattomille raskaana oleville tytöille ja naisille, joille monet synnytyssairaalat sulkivat ovensa. Paikkoja The Mothers’ Hospitalissa oli laajimmillaan 90 äidille ja pienokaiselle. Toisessa maailmansodassa sairaala vaurioitui pommituksissa, mutta onnellisesti kuolonuhreilta vältyttiin. Tuhot kuitenkin vaikeuttivat sairaalan työtä paikkaluvun laskiessa samaan aikaan kun raskaana olevien leskien ja yksinhuoltajaäitien määrä oli kasvussa. Vuonna 1948 sairaala tuli osaksi Ison-Britannian julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Sen toiminta päättyi vuonna 1986.

Englantiin opiskelemaan Vuosina 1964–65 The Mothers’ Hospitalin käytävillä kulki myös nuori kätilöopiskelija Suomesta, Temppelin pelastussotilas Margareta ”Maggan” Silander.

– Olin jo kouluttautunut sairaanhoitajaksi Suomessa, mutta olin päättänyt, että haluan työskennellä lähetyskentällä viisi vuotta. Silloin minulle esitettiin toivomus, että kouluttautuisin kätilöksi Englannissa. Pohdin asiaa hetken ja päätin lähteä, Maggan kertoo. – Opiskelu oli rankkaa ja vaativaa, erityisesti kun en osannut englantia kovin hyvin. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Opiskelun alussa tuli mutkia matkaan, kun koulussa huomattiin, ettei suomalainen sairaanhoitajan pätevyys ole riittävä. – Suomessa riitti, että kirurgisia ja sisätautiosaston jaksoja oli joko miesten tai naisten osastolla, mutta Isossa-Britanniassa vaadittiin kokemusta molemmista, joten minun piti suorittaa yhdeksän kuukauden sairaanhoitajakoulutus Itä-Lontoon Hackneyn yleissairaalassa. Sen jälkeen pystyin palaamaan kätilöopintoihin. – Aika yleissairaalassa oli rankkaa, se kävi ihan terveyden päälle. Kolmen kuukauden ajan nukuin huonosti. Eräällä osastolla meitä ulkomaalaisia opiskelijoita kohdeltiin huonosti. Osaston vastaava sairaanhoitajamies otti minut pitkän, skandinaavisen tytön silmätikuksi. Hän oli häijy ja laittoi minut yksin nostele-

maan potilaita. Lopulta suutuin ja sanoin suorat sanat. Mutten näistäkään kokemuksista luopuisi, opetus oli hyvää ja minulla oli mukavaa opiskelijatovereitteni kanssa. Meitä pelastusarmeijalaisia oli aika monta siellä. Mukana oli myös Alina Vanninen, nyt eläkeupseeri Helsingin osastosta. Meillä oli oikein hauskaa yhdessä.

Kotisynnytykset kätilökoulutuksen sokeri ja suola Toisin kuin Hackneyn yleissairaala, Pelastusarmeijan The Mothers’ Hospital oli kovin pidetty paikallisten keskuudessa. – Itse koin sen erittäin hyvänä kätilökouluna, meillä oli erinomaisia lääkäreitä luennoitsijoina. Tuohon aikaan Isossa-Britanniassa kotisynnyttäminen oli yleistä. – Koulutukseemme kuului olla avustamassa kymmenessä kotisynnytyksessä ja kymmenessä synnytyksessä sairaalassa. Kotisynnytysjakson aikana muutimme pois The Mothers’ Hospitalista, jossa muutoin asuimme. Muutimme niin sanotulle ”Districtille”. Asuimme tavallisessa englantilaisessa talossa. Johtajana toimi ”sisar”, Pelastusarmeijan upseeri, joka oli kätilö, ja meitä kätilöopiskelijoita oli kaksi. 8 SOTAHUUTO

The Mothers’ Hospitalin kätilökoulussa oli opiskelijoita lukuisista kulttuureista. – Olen edelleen tänä päivänä yhteydessä norjalaiseen ja sveitsiläiseen koulukaveriini, Maggan muistelee.

8 – Kotisynnytyskäynneillä oli tarkoitus, että meidän opiskelijoiden tarkistettua tilanteen kutsumme sisaren paikalle synnytyksen lähestyessä. Näin synnytystilanteessa kätilöopiskelija suorittaisi sen ja sisar valvoisi, että kaikki sujuu oikein. Mutta joskus hän ei ehtinyt ajoissa paikalle, ja olin kotisynnytyksessä yksinkin. – Hälytys saattoi tulla mihin aikaan vain vuorokaudesta. Se joka oli vuorossa, lähti polkien paikalle harmaa pomppa päällä, baskeri päässä ja iso peltinen alusastia pyörän takkarilla – aivan kuten Hakekaa kätilö -sarjassa, Maggan toteaa ja jatkaa: – Siellä pyöräilin kaksikerroksisten bussien välissä. Saavuttuani paikalle katsoin missä vaiheessa synnytys on. Isä ja vanhemmat lapset saivat pysytellä alakerrassa ollessani äidin luona. Ensisynnyttäjä ei saanut tehdä kotisynnytystä. Toisen ja kolmannen lapsen sai synnyttää kotona, mutta sen jälkeen verenvuo8

SOTAHUUTO

don ja komplikaatioiden riski kasvaa niin suureksi, ettei sitä enää suositeltu. – Synnytyksen jälkeen, kun olimme siivonneet, isä ja lapset tulivat paikalle ja kiitimme yhdessä Jumalaa uudesta lapsesta. Se oli hyvin herttaista. Siihen aikaan äidit eivät saaneet liikkua ensimmäisinä päivinä sängystä. Kymmenen päivän ajan vierailimme aamuin illoin. Tästä syystä tutustuimme perheisiin hyvinkin syvästi. Aina kaikki ei sujunut ongelmitta, mutta siihenkin oli valmistauduttu. – Jos jotain dramaattista tapahtui, paikalle tuli ”flying squad”, synnytyksiä varten lähtövalmiudessa oleva ambulanssiyksikkö, jolla saimme äidin sairaalaan. Kävi tällaisia tilanteita minullekin. Kerran tuli hyvin paha komplikaatio. Jotta sai synnyttää kotona, piti olla perusterve. Äiti ei ollut maininnut, että hän on epileptikko. Juuri kun piti ponnistaa, hän sai epileptisen kohtauksen ja meni tajuttomaksi. Olin yksin, ja alakerrassa oli hyvin hermostunut isä. Talossa ei ollut puhe-

linta. Yritin pysyä rauhallisena ja kävin naapurissa soittamassa ambulanssin paikalle. Ambulanssi tuli ja vei äidin. Lapsi syntyi terveenä. Kun kaiken tapahtuneen jälkeen pyöräilin takaisin kotiin, muistan miten tunnekuohu otti vallan, jalat tärisivät ja palelin kauttaaltani. Opiskeluun kuului myös kirjallisia ja suullisia tenttejä. – Kaiken kaikkiaan se oli mielenkiintoista aikaa, ja pidin siitä aivan valtavasti. Ei ollut perhettä eikä armeijavastuita – sain keskittyä kouluun sataprosenttisesti. Rakastin sitä. Koulussa oli opiskelijoita lukuisista kulttuureista. Me pohjoismaalaiset pidimme yhtä – olen edelleen tänä päivänä yhteydessä norjalaiseen ja sveitsiläiseen koulukaveriini. Vapaan nuoren ihmisen ihanaa aikaa, Maggan muistelee.

Sarja tuo tunteet pintaan Kerran Magganin myydessä Sotahuutoja Helsingin Stockmannilla nainen tuli hänen juttusilleen.

ainen ja

inen n on nyt aiku n e in a k o n pie ona. Kuvan aasta! perheen lu ulupukin m n jo re n a o u q sä S n lö Maggan hänen käti ä siitä, että hyvin ylpe

– Tämä nainen, Tuula, oli synnyttänyt tyttärensä The Mothers’ Hospitalissa vuonna 1968. Tästä löysimme paljon yhteistä keskusteltavaa. Hän muisteli, miten hänestä ja pienokaisesta pidettiin erinomaista huolta. Huomasimme myös molemmat pitävämme Hakekaa kätilö -sarjasta, Maggan naurahtaa ja päättää: – Sarjan tapahtumat ovat oikeasta elämästä – toki aika lailla dramatisoituna! Itä-Lontoon köyhyyttä on sarjassa korostettu. Alue oli köyhää, mutta hiukan on käytetty värikynää. Emme yhtä surkeita ja köyhiä koteja nähneet. Niin surkeissa oloissa emme olisi antaneet lupaa kotisynnytykseen. – Lämpimällä mielellä ja rakkaudella seuraan sarjaa. Pillitän aina television ääressä… niin tämäkin on nostanut lukuisia kyyneliä silmäkulmaan. Se on tuonut monia ihania muistoja lähelle.

Toni Kaarttinen

Maggan k

Kuvat: Margareta Silanderin kotialbumi

ylvetyspuu

hissa.

Hakekaa kätilö Sarjaa on tuotettu seitsemän kautta ja tulevina vuosina luvassa on ainakin kaudet 8–9. Suomessa YLE TV1 esittää sarjaa uusien jaksojen valmistuttua, ja YLE Areena -palvelussa jaksoja on myös katsottavissa. Netflix-suoratoistopalvelussa on katsottavissa kaudet 1–5.

Maggan lukemassa viime vuoden Ison-Britannian Sotahuutoa, jonka kantta koristaa kuva Hakekaa kätilö -sarjan tähdistä.

SOTAHUUTO

Elinvoimaa Pelastusarmeijan syntysijoilla

Brittiläinen Hakekaa kätilö -draamasarja kertoo lämpimästi ja humoristisesti kätilöiden rankasta arjesta ja vähävaraisen yhteisön elämästä 1950-luvun Itä-Lontoossa, Poplarin kaupunginosassa. Tämä on samaa seutua, jossa Pelastusarmeija sai alkunsa 1865 William Boothin saarnatessa The Blind Beggar -juottolan edessä. Sotahuuto kävi katsomassa, millaisena Pelastusarmeija näyttäytyy syntysijoillaan tänä päivänä. Hakekaa kätilö -sarjan reipas kätilöoppilas pyöräilee läpi Poplarin matkalla kotisynnytykseen. Taustalla vilahtaa vanhemmalle Itä-Lontoolle tyypillisiä punatiilisiä rakennuksia. Yksi näistä saattaa hyvinkin olla Poplarin osaston rakennus, jonka peruskiven muurasi rouva Catherine Booth jo vuonna 1871. Poplarin osasto on maailmanlaajuisesti Pelastusarmeijan kolmas osasto ja vanhin, joka on edelleen toiminnassa. Osasto avattiin 1866, vain vuosi Pelastusarmeijan perustamisen jälkeen.

Poplar – rento ja elinvoimainen vanhus Tapaan osaston johtajat, majurit David ja Meshiel Brownin. He ystävällisesti kierrättävät laajassa rakennuksessa esitellen kirkkosalin, kahvilan, kirpputorin ja yläkerran monitoimitilat, jotka sisältävät muun muassa lasten kerhohuoneen ja musiikkistudion. Päätämme kierroksen kirkkosalin vitriinin luo, josta löytyy historiallisesti arvokkaita muistoesineitä. Katseeni kiinnittyy veren tahrimaan Armeijan lippuun. – Tämä lippu on luovutettu osastolle vuonna 1879 ensimmäisen lipun tilalle, jonka oli varastanut luurankoarmeija. Luurankoarmeija muodostui Poplarin ja 10

SOTAHUUTO

satama-alueen huligaaneista, jotka vastustivat Pelastusarmeijan toimintaa. Se oli oikeaa sotaa, pelastussotilaita vastaan hyökättiin kivin ja asein. Kuolonuhreiltakaan ei vältytty, David paljastaa. – Onneksi työ on nykyisin rauhallisempaa, Meshiel lisää hymyillen. Poplarin osastossa tapahtuva työ on hyvin monipuolista. Jumalanpalvelus, vauvalaulu, nuorten ryhmät, kirpputori, kahvila ja yhdessä eri organisaatioiden kanssa järjestetyt toiminnat keräävät viikoittain noin 250 ihmistä osaston pariin. Yhteistyötä osasto tekee Anonyymit Alkoholistit -kokoontumisten, Employment Plus -työnvälitysorganisaation, First Love -ruokapankkitoiminnan ja Crossroads Councelling -kristillisen terapiatoiminnan merkeissä. Puhumme alueen sosiaalisesta tilanteesta. David ja Meshiel ovat yhtä mieltä, että elintaso ja olosuhteet ovat kehittyneet, mutta ero rikkaiden ja köyhien välillä on vähintään yhtä iso kuin Pelastusarmeijan alkuaikoina tai Hakekaa kätilö -sarjan kuvaamalla 50-luvulla. – Tänä päivänä kamppailemme samankaltaisten ongelmien parissa. Asunnot ovat kalliita, monet perheistä asuvat aivan liian pienissä ja huonokuntoisissa asunnoissa. Asunnottomuus on myös

huomattavaa, ja yritämme tehdä tässä osamme. Talviaikaan pidämme kirkkosalissa viikoittain yömajaa. Tarjoamme yösijan ja ravitsevan ilta- ja aamupalan. Arkisin kahvilamme on auki, ja sieltä asunnottomat saavat pientä syötävää. Kirpputorimme tarjoaa heille myös vaatteita. Joulu on Poplarissa kiireistä keräysaikaa. – Otamme osaa lelukeräykseen – saamme paikallisilta yrityksiltä lahjoituksia ja jaamme ne lahjoina vähävaraisten perheiden lapsille. Yhdessä Stepneyn ja Stratfordin osastojen kanssa kokoonnumme laulamaan joululauluja Canary Wharfin bisnesalueen joulupadalle. Lisäksi keräämme myös sukkia ja hygieniatarvikkeita Pelastusarmeijan King’s Crossin alueella autettaville seksityöläisille sekä Pentonvillen vanhemmille vangeille. Ihmisillä on hyvää tahtoa joulun aikaan. Lopuksi pyydän Davidia ja Meshieliä tiivistämään Poplarin olemuksen. David kuvaa osastoa rennoksi vanhukseksi. – Poplar on hyvin omanlaisensa, rento Pelastusarmeijan osasto. Emme ole pyrkineet väkisin uudistumaan, mutta tarkoituksenamme on ollut lähestyä paikallista yhteisöä ja se on tuottanut tulosta. Kun tulet ovista, kuulut Pelastusar-

Ed. sivulla Poplarin osaston kahvila on auki kolmena päivänä viikossa. Ylh.vas. Stepneyn osaston johtajat, luutnantit Wendy ja Ian Watkins kotitalonsa pihalla Stepneyssä. Heidän kotinsa on osaston ainoa fyysinen tukikohta. Ylh.oik. Majuri Meshiel Brown juttelemassa osastolla vierailevien nuorten äitien kanssa. Oik. Poplarin osaston johtajat, majurit David ja Meshiel Brown.

meijaan, ja voit kutsua tätä kirkoksesi ja perheeksesi. Jaamme elämää yhdessä.

Stepney – yhteyttä yli sukupolvien ja etnisten taustojen Poplarista siirryn tutustumaan viereiseen kaupunginosaan Stepneyhin. Davidin auto kaartaa idyllisen englantilaisen talon pihalle. Pihalla ovat vastassa luutnantit, osaston johtajat Wendy ja Ian Watkins. Talo on heidän kotinsa ja osaston ainoa fyysinen tukikohta. – Meillä ei ole omaa osastorakennusta ja liikumme aktiviteettien mukaan. Yritämme pitää kiinni siitä, että kaikki kokoontumiset tapahtuisivat vajaan kilometrin säteellä tästä. Tällä säteellä asuu Stepneyn yli 26 000 asukasta. Siirrymme heidän viihtyisään kotiinsa teekupin äärelle. Wendy ja Ian paljastavat, että nuoret ja yksinäiset vanhukset ovat erityisesti heidän sydäntään lähellä.

– Järjestämme Stepneyn monitoimitalossa vauvalauluja, yläasteella pyöritämme kristillistä kerhoa ja perjantai-iltaisin meillä toimii nuorisokerho. Ilman vakituista rakennusta tapaamme eri paikoissa… kahviloissa, elokuvissa tai vaikka kiipeilyseinällä! Nuoret ovat olleet innoissaan. Sunnuntaisin on vielä nuorten raamattutunti. Monet meillä käyvistä nuorista kuuluvat muihin kirkkoihin, missä saattavat olla seurakunnan ainoa nuori. Kokoontumisemme tarjoavat nuorten välistä yhteyttä ja ystävyyttä. – Vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma. Meillä on kuukausittain Act of Kindness -projekti. Tämä alue on hyvin monikulttuurinen ja täällä asuu paljon muslimeja. Halusimme luoda toimintaa, joka yhdistäisi eri etnisiä taustoja ja uskontoja omaavia asukkaita ja loisi ystävällistä dialogia. Tästä muodostui ajatus puutarhanhoitoryhmästä. Stepneyssa

asuu paljon vanhuksia, jotka eivät kykene huolehtimaan puutarhoistaan. Yhdessä käymme hoitamassa niitä. Opimme toisistamme, ja samalla näytämme hyvää esimerkkiä ympäröivälle yhteisölle. Tämä on elävää, orgaanista yhteisöllisyyttä. Ja näille yksinäisille vanhuksille se on paljon enemmän kuin puutarhanhoitoa – se on tärkeää yhteyttä, juttuseuraa ja huomioimista. – On syntynyt uusia ystävyyssuhteita, jotka ovat yksinäisille kultaakin kalliimpia. Ian ja Wendy käyvät kuukausittain pitämässä jumalanpalvelusta paikallisessa dementiakodissa. Jännittävällä tavalla tämä yhdistyy artikkelin inspiraation lähteeseen, Hakekaa kätilö -sarjaan. – Dementiakodin 96-vuotias rouva oli syntynyt Pelastusarmeijan The Mothers’ Hospitalissa. Koko ikänsä hän oli ollut mukana Pelastusarmeijassa. 8 SOTAHUUTO

Yllä Stratfordin osastorakennus. Yksi alueen suurimmista ongelmista on varallisuuden epätaisainen jakautuminen, joka luo sosiaalisia ongelmia. Stratfordin osaston johtajat, kapteenit Jonathan ja Lee Raggett, taustalla näyttävä andywarholmainen kuvasarja Jeesuksesta. – Se muistuttaa, kelle työskentelemme, pari naurahtaa.

Stratford – yhteinen Armeijamme

8 – Rouvan sairastuttua dementiaan ja saavuttua hoitokotiin hoitajat olivat ihmetelleet mistä ”verestä ja tulesta”, majureista ja sotahuudoista rouva puhui. He aavistelivat, että asia saattaisi liittyä Pelastusarmeijaan ja kutsuivat meidät paikalle. Saimme rouvaan hyvän yhteyden, ja hoitajat kutsuivat meidät pitämään täällä jumalanpalveluksia, mitä teemme nyt kuukausittain. Tuntemattomat ovat Herran tiet! Wendy toteaa ilahtuneesti. Stepneyssä joulua on lähestytty modernisti. – Järjestämme paikallisessa pieneläintarhassa joulukuvaelman, mutta emme aivan perinteisesti. Sillä nyt lapset ja vanhemmat saavat olla katsojina ja osastomme parikymppiset jäsenet esittävät kuvaelman rooleja. Joskus meillä on ollut itämaan viisaat miehet, joskus ItäLontoon viisaat naiset, Ian naurahtaa ja Wendy jatkaa: – Olemme myös järjestäneet paikallisjunassa reippaan minuutin mittaisia urbaaneja joulukuvaelmia, se oli hulvatonta! (Toim. huom. Tempauksesta on olemassa todisteita, katso hauska video: bit.ly/joulujuna). Meille on tärkeää löytää paikkoja kertoa tarinaa siellä, missä ihmiset ovat. 12

SOTAHUUTO

Stepneystä matka jatkuu Stratfordiin, joka nousi maailmankartalle 2012 Lontoon olympialaisten pitopaikkana. Siellä minut vastaanottavat kapteenit Lee ja Jonathan Raggett, jotka ovat toimineet päivälleen kolmen vuoden ajan Stratfordin osaston johtajina. – Tämä rakennus oli pitkään remontissa. Saavuttuamme saimmekin aloittaa toiminnan pitkälti puhtaalta pöydältä. Siksi meille on ollut tärkeää toimia luovasti. Olemme kuulostelleet millainen Pelastusarmeija on – ja millainen sen tulisi olla – Itä-Lontoossa tänä päivänä. Stratford on yksi Ison-Britannian monikulttuurisimmista alueista, ja olympialaisten jälkeen tämä alue on kehittynyt monin tavoin – hyvässä ja pahassa. Varallisuuden epätasainen jakautuminen on silmiinpistävää Stratfordissa. Asunnottomien parissa tehtävä työ on Leelle ja Jonathanille sydämen asia. – Ongelmat ovat hyvin samanlaisia kuin 1800-luvulla. William Boothia mukaillen edelleen miehet menevät vankiloihin, naiset itkevät ja lapset näkevät nälkää. Tällä alueella on monia, jotka nukkuvat taivasalla. Stratford on hyvin jakautunut – toisella laidalla sijaitsevat Länsi-Euroopan suurin ostoskeskus, olympiakylä ja suurella rahalla rakennetut luksusasunnot, toisella asunnottomat nukkuvat kadulla ja on paljon inhimillistä tuskaa. Emme kahdestaan pysty

asiaan paljon vaikuttamaan, mutta koimme, että jotain on tehtävä. Olemme aloittaneet yömajatoiminnan talvisunnuntaisin viidelletoista asunnottomalle. Perinteistä poiketen lauantai on Stratfordin jumalanpalveluspäivä. Se on ollut hyvin suosittu perheiden keskuudessa. – Tärkeä osa jumalanpalvelusta on yhteinen ateriointi. Keskustelu pöydän äärellä on merkittävää, se luo yhteisöllisyyttä. Viimeksi meillä oli viisikymmentä osallistujaa, tarkoittaen paljon lapsia ja melua, Lee naurahtaa. – Siksi pidämme saarnat lyhyinä ja painotamme enemmän yhdessäoloa ja keskustelua. – Meillä on paljon leikkitilaa perheen pienimmille. Se on mukavaa, sillä monet asuvat ahtaissa asunnoissa. Tämä seutu ei ole kaikkein turvallisin, joten olemme halunneet luoda tästä lämpimän, kutsuvan, turvallisen tilan, johon perheiden on helppo tulla lasten kera. National Childbirth Trustin kanssa järjestämme myös rintaruokintakursseja. Tämä on ollut erilaista, mutta toivottua toimintaa. – Järjestämme joulujuhlat myös National Childbirth Trustin kanssa noin sadalle lapselle vanhempineen. Jonathan toimii aina joulupukkina! Lee hymyilee ja tönäisee Jonathania kylkeen. Mutta perheiden lisäksi muitakaan ei ole unohdettu. – Viikolla meillä on eläkeläistoimintaa. He tulevat harrastamaan rivitanssia ja keskustelemaan teekupin äärelle. Monet heistä ovat asuneet täällä vuosi-

Riversiden kodittomien naisten asumispalveluksikkö koostuu useammasta rakennuksesta, kuvan näyttävä rakennus on näistä vanhin. Riversiden palvelupäällikkö Helen Wilson yhteiskuvassa ohjelmakoordinaattori Sarahin kanssa. – Teemme tätä työtä uskossa rakastavaan Jumalaan, Helen toteaa.

kymmenien ajan. Heille Pelastusarmeija on pysyvä osa Stratfordia. Stratford muuttuu, Armeija pysyy. On etuoikeus olla osa tätä yhteisöä – tämä on yhteinen Armeijamme.

Riverside – toivoa ja tukea asunnottomille naisille Sotahuudon kierros Itä-Lontoossa päättyy Riversiden asumispalveluyksikköön, joka toimii uuden elämän ensiaskeleina 81 asunnottomalle naiselle. Tällä hetkellä nuorin asukas on 21-vuotias, vanhin 63. Palvelupäällikkö Helen Wilson on saanut vihiä kiinnostuksestamme Hakekaa kätilö -sarjaa kohtaan: – Olen syntynyt Pelastusarmeijan The Mothers’ Hospitalissa! Kätilönäni toimi Pelastusarmeijan brigadööri, Helen paljastaa hymyillen. Helen kuvailee, että Riversiden asukkailla on monenlaista taustaa: perheväkivaltaa, prostituutiota, ja he ovat usein moniongelmaisia – on huumeiden käyttöä, alkoholismia ja mielenterveysongelmia. He ovat hyvin haavoittuvaisia. Riversiden toiminta on kolmevaiheista. Riversideen ohjatut asiakkaat kohdataan ensin vastaanotto- ja arviointiyksikössä, jossa arvioidaan kyseisen henkilön avuntarve. – Tämän 28 päivän aikana tarjoamme intensiivistä tukea: kirjaamme heidät terveydenhuoltojärjestelmään ja mielenterveyspalveluihin, tarjoamme apua tunne-elämän ongelmiin ja hengellistä tukea. Kokonaisvaltaista, holistista apua.

– Kun he saapuvat meille, mukana tulee paljon asiakirjoja ja todistuksia. Mutta haluamme nähdä ihmisen, emme leimoja ja lokeroita. Haluamme tietää heidän tarinansa asiakirjojen takaa. Monesti heidät on jo ennalta määritelty toipumiskyvyttömiksi. Me emme usko siihen – kaikissa on potentiaalia. Henkilökohtaisilla keskusteluilla pääsemme rakentamaan suhdetta, luottamusta. – Tämän jälkeen arvioimme, onko tämä Riverside heille paras asumispalveluyksikkö vai ohjaammeko heidät toisiin yksiköihin, esimerkiksi tiiviimmän mielenterveyspalvelutarpeen vuoksi. Tässä yksikössä he voivat asua 8–12 kuukautta. Tässä ajassa käymme yhdessä läpi heidän koulutustarvettaan ja työmahdollisuuksia. Poplarin ja Stepneyn osastojen avustuksella tarjoamme halukkaille mahdollisuutta vapaaehtoistyöhön. – Asiakaskuntamme on moninainen, esimerkiksi tällä hetkellä meillä on asukkaina kristittyjä, muslimeja, juutalaisia ja sikhejä. Uskolla ei ole merkitystä – me olemme täällä kaikkia varten. Kaikki ansaitsevat hyväksyntää ja rakkautta. Pelastusarmeijan osastomme, Lontoon Citymissio sekä paikallinen moskeija ja synagoga tarjoavat asukkaille hengellisiä tapaamisia tiloissamme. Meillä on yhteinen tila, jossa on mahdollisuus hiljentyä ja rukoilla. Tätä aikaa seuraa kolmen kuukauden mittainen kotoutumisjakso naapuritalon

yksityisemmissä asunnoissa, joissa harjoitellaan palaamista tavalliseen asumisympäristöön. – Ajat ovat monesti liian lyhyitä, kun puhutaan vuosien asunnottomuudesta ja ongelmavyyhdistä. Siksi integroituminen yhteiskuntaan ja esimerkiksi Pelastusarmeijan toimintaan on ensisijaisen tärkeää. Pysymme naisiin yhteyksissä sen jälkeen, kun he ovat muuttaneet pois. On etuoikeus seurata näiden naisten askeleita kohti parempaa elämää, se tekee nöyräksi. Monikulttuurinen asiakaskunta on ollut yhtä mieltä siitä, että joulua on vietettävä. Se on ollut monelle puhdistavaa. – Viime joulujuhlassamme oli hienoa nähdä, miten eriuskoiset asukkaamme hyvissä mielin lauloivat yhdessä joululauluja. Joulumme on yhdessäolon juhlaa. Monilla naisistamme on jouluista kovinkin ikäviä muistoja, joten haluamme tarjota heille uusia, iloisempia hetkiä. Teemme tätä työtä uskossa rakastavaan Jumalaan. Kaikki tekemämme kumpuaa tästä rakkaudesta.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

Pata ja Armeija popkulttuurissa!

Esittelemme 14 faktaa, miten mielenkiintoisin ja hauskoin tavoin Joulupata ja

Presidentti Halosen mielestä on ”tärkeää auttaa lähimmäistä hädässä. Se on ihmisoikeustyötä arjessa”. Suomen Pelastusarmeijan kampanjassa esiintyi Halosen lisäksi myös brändijohtaja Peter Vesterbacka. Kampanja vähäosaisten hyväksi keräsi kehuja ja palkintoja.

Merry Christmas, Mr Bean!

Abban ensiesiintyminen Ruotsin Pelastusarmeijassa

Pelastusarmeija Euroviisuissa

Pelastusarmeija on päässyt mukaan joulujaksoon, jossa herra Bean tarjoutuu auttamaan Pelastusarmeijan soittajia keräämällä avustuksia muun muassa taskuvarkaalta, ja saa yhtyeen soittamaan kappaletta jazzahtavampaan tyyliin. Tämä saa torille kerääntyneen kuulijakunnan riemastumaan.

Abban kappale Hej, gamle man kertoo vanhasta Pelastusarmeijan sotilaasta, joka vuosi toisensa jälkeen kauppasi Västervikin torilla Sotahuuto-lehteä. Mikä hienointa, Abba-yhtye esitti kyseisen kappaleen ensimmäiseltä levyltään Göteborgissa Pelastusarmeijan tiloissa tammikuussa 1971, ja konserttisali oli täynnä Pelastusarmeijan sotilaita ja ystäviä!

Sveitsi lähetti osan Pelastusarmeijan joukoistaan Malmön euroviisuihin vuonna 2013 kappaleella You and Me. Ruotsalainen Aftonbladet-lehti uutisoi kokoonpanon luottavan ”yläkerran apuun”. Ikäero esiintyjien välillä oli huima: nuorin oli 20-vuotias, kun taas vanhin oli ehtinyt kiitettävään 94 vuoden ikään.

SOTAHUUTO

Yhdysvalloissa on useana vuonna järjestetty Rock The Red Kettle -joulupatakonsertti. Konsertteja kannattaa järjestää jatkossakin, sillä sen tuotto oli eräänä vuonna huikeat kaksi miljoonaa dollaria! Vaatimattoman alun jälkeen joulupatakampanjasta onkin kasvanut yksi tuottoisimmista Yhdysvaltain keräyskampanjoista.

Pelastusarmeijan joulupatakeräys aloitettiin vuonna 1891 San Franciscossa. Menneinä vuosikymmeninä Hollywood-tähdet ovat kantaneet oman kortensa kekoon vähävaraisten joulukeräyksessä, muun muassa Shirley Temple ja Lucille Ball. Suomessa joulupadat ilmestyvät katukuvaan joulukuun puolessavälissä ja ovat osa Suomen jouluperinnettä. Patavahteina toimivat lukuisat vapaaehtoiset.

Presidentti Tarja Halonen “Auta ihmistä”-kampanjassa

Shirley Temple joulupatavahtina

Rock the Red Kettle

Pelastusarmeija näyttäytyvät populaarikulttuurissa. Saatat yllättyä!

Pelastusarmeija on näkynyt myös lukuisissa Hollywood-elokuvissa. Esimerkiksi Mike Myersin Austin Powers -elokuvissa on Frau Farbissina -niminen hulvaton hahmo, joka on Pelastusarmeijan ”sotilaallisen siiven” perustaja. Tätä englantia vahvalla saksalaisella aksentilla puhuvaa hahmoa näyttelee Mindy Sterling. King Kong -elokuvan vuoden 2005 komea uudelleenfilmatisointi puolestaan alkaa New Yorkin katunäkymällä, jossa ihmiset odottavat ruokaa Pelastusarmeijan soppajonossa. Aiempina vuosikymmeninä filmitähdet, kuten Clark Gable, Cary Grant, Frank Sinatra, Marlon Brando, Mae West ja Joan Crawford ovat näytelleet pelastusarmeijalaisia valkokankaalla.

Armeija jouluelokuvissa Elokuvat vievät katsojan jouluisiin tunnelmiin: todellinen joulun merkitys avautuu elokuvassa Silver Bells, ja enkeli vierailee pienessä englantilaisessa kylässä elokuvassa The Christmas Candle. Elokuvista käy selkeästi ilmi, miten Pelastusarmeija palvelee ihmistä ja yhteisöä. Myös kaikkien aikojen jouluklassikossa Ihmeellinen on elämä näkyy vilahdus Pelastusarmeijasta.

Australian Pelastusarmeijan oma elokuvastudio

Aki Kaurismäen elokuvassa kiinnitetään huomio yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin: vähäosaisiin, asunnottomiin ja syrjäytyneisiin. Romanttisen komedian pääosassa esiintyvä Kati Outinen näyttelee Irmaa, Pelastusarmeijan upseeria. Kotimaan Jussi-palkintoja elokuva kahmi jopa kuusi kappaletta, yksi muun muassa parhaasta naispääosasta. Elokuva oli ehdolla myös parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscarin saajaksi.

Mies vailla menneisyyttä

Näkyvyys Hollywood-elokuvissa

Pata touchdown!

Maailman ensimmäinen elokuvastudio oli Pelastusarmeijan! Se perustettiin vuonna 1898, ja se sijaitsi Australiassa osoitteessa 69 Bourke Street, Melbourne. Ensimmäinen elokuva käsitteli sosiaalista työtä (Social Salvation 1898/99). Soldiers of the Cross -elokuvaa (julkaistu 13.9.1900) on tituleerattu Australian ensimmäiseksi täyspitkäksi elokuvaksi. Elokuvan kesto oli mittavat 2,5 tuntia. Mikä hienointa, filmistudiona toiminut huone on pyritty säilyttämään mahdollisimman muuttumattomana vuosisadan vaihteesta saakka.

Vuonna 2016 amerikkalaisen jalkapallojoukkueen Dallas Cowboysien Ezekiel Elliott hyppäsi valtavaan joulupataan kentän laidalla juhlistaakseen touchdownia. Tämän johdosta lahjoitusten määrä Pelastusarmeijalle kasvoi merkittävällä tavalla! Elliottin tempaus tapahtui juuri kreivin aikaan: tapahtunut sai ihmiset kiinnittämään huomionsa keräykseen. Dallas Cowboys on muutoinkin kunnostautunut patakampanjan tukemisessa. 2013 kiitospäivän ottelun puoliajalla patakampanjan avasi poptähti Selena Gomez.

Yllättävät patalahjoitukset Yhdysvalloissa yllättävät patalahjoitukset ovat useana vuonna ylittäneet uutiskynnyksen. Yllättävät lahjoitukset saivat alkunsa vuonna 1982, kun Crystal Lakessa Illinoisissa nimetön lahjoittaja pudotti arvokkaan kultakolikon pataan. Vuosien saatossa padoista on löytynyt myös timanttisormus, viisi kultaista sormusta, kultahammas ja 500 000 dollarin sekki!

The Beatles ja Strawberry Fields Forever Beatlesien yhden rakastetuimmista kappaleista Strawberry Fields Forever innoittajana toimi Pelastusarmeijan lastenkoti Liverpoolissa, Englannissa. John Lennon asui lapsena lähellä Strawberry Fieldiä ja viihtyi leikkimässä sen puutarhassa. Lastenkoti lopetti toimintansa vuonna 2005, ja lähitulevaisuudessa paikalle on avautumassa oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille tarkoitettu koulutuskeskus.

On huomionarvoista, että monet julkisuuden henkilöt tukevat Pelastusarmeijan toimintaa! Seuraavassa TOP 5 julkkista, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon Pelastusarmeijan hyväksi. Lista voi olla hieman yllättävä:

1. Elton John 2. Bill Clinton 3. Annie Lennox 4. Paul McCartney 5. Bono

Julkkikset ja Pelastusarmeija

Toimittanut: Terhi Nurmentaus ja Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

Kenraalin joulutervehdys

Suhde Jeesukseen muuttaa maailmaa On etuoikeus tervehtiä teitä tänä ensimmäisenä joulunani Pelastusarmeijan kenraalina. 131 maassa ympäri maailman Pelastusarmeija tuo toivon sanomaa pyrkiessään tekemään työtä oikeudenmukaisuuden, oikeamielisyyden ja Jumalan valtakunnan laajentumisen puolesta – emme tietenkään oman vahvuutemme ansiosta, vaan Jumalan voiman kautta.

Meidän toivomme perustuu tänäkin jouluna Jeesukseen Kristukseen, joka on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Rauhan Ruhtinas ja Iankaikkinen Isä. Nämä arvonimet löytyvät Jesajan kirjan 9. luvun ensimmäisistä jakeista (1, 5–6). Niistä löytyy toivon sanoma pimeydessä vaeltaville ja kuoleman varjon alla eläville ihmisille – toivo valosta ja elämästä, jonka vain luvattu Pelastaja voi tuoda. Tähän tilanteeseen ei saavu teoria tai menettelytapa, vaan persoona. Elävä, hengittävä ihminen – pienenä, haavoittuvaisena vauvana syntynyt. Toivo löytyy suhteesta Jeesukseen – Elämän Valoon, joka murskaa pimeyden. Toivo ei löydy kuolleesta rituaalisesta uskonnosta, vaan eloisasta, elämää luovasta suhteesta Jumalaan. Kuka tämä Jeesus oikein on? Hän on ihmiseksi tullut Jumala – ei enää etäinen ja saavuttamaton, vaan täällä meidän kanssamme. Hän on meidän Ihmeellinen Neuvontuojamme, joka puhuu tiedon sanoja ja ohjaa meitä totuuteen. Hän on meidän Väkevä Jumalamme, jolle mikään ei ole mahdotonta – hän antaa synnit anteeksi, parantaa sairauksia ja herättää kuolleet. Hän on meidän Rauhan Ruhtinaamme, joka saapuu rakkauden nimessä ja antaa levon uupuneille

ja lohdun ahdistuneille. Hän on meidän Iankaikkinen Isämme, joka tarjoaa meille ikuisuuteen asti kestävää läheistä suhdetta. Se myös varjelee meitä ja varustaa meidät tässä ja nyt. Tämä on Jeesus, joka syntyi seimeen, riippui ristillä ja nousi kuolleista! Voit tuntea tämän Jeesuksen jo tänään. Jeesuksessa tärkeintä on oikeudenmukaisuus, oikeamielisyys ja pelastus. Jesajan ennustuksen kuulleet ihmiset, Jeesuksen aikalaiset, ja me nykyisin elävät ihmiset tunnemme liiankin hyvin rikkinäisen maailman, jossa epäoikeudenmukaisuus rehottaa ja jota vaivaa moraalittomuus. Jeesuksen ihmisyys, sanoma ja toimintatapa antaa eri kulttuurit ylittävän näkökulman. Se muuttaa tämän maailman valtakunnan pimeän ja elottoman valheellisuuden loistokkaan kirkkaaksi, eläväksi Jumalan valtakunnan todellisuudeksi. Sinä ja minä voimme kokea tuon muodonmuutoksen ja kertoa siitä toisille, kun elämme Jeesuksen kanssa. Tämä voi kuulostaa idealistiselta visiolta tai liian hyvältä ollakseen totta. Emme voi saada muutosta aikaan yksin – jos voisimme, ihmiskunta olisi jo hoitanut

asian! Kuten Jesajan sanat meitä muistuttavat, voimme saavuttaa sen vain Jumalan voiman avulla – ”Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.” (Jes. 9: 6) Luottakaamme siis tänä jouluna Jumalaan ja hänen voimaansa, eläkäämme yhteydessä häneen ja tuokaamme yhdessä hänen kanssaan elämää, valoa ja toivoa maailmaamme. Jumala siunatkoon sinua.

Brian Peddle kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja Viereisen sivun kuva: Studio Annika

SOTAHUUTO

Ihanien kohtaamisten

joulupata

Keräys, joka tuo joulun tuhansille, on jälleen alkanut internetissä: joulupata.fi. Ensi kuun puolessavälissä tutut padat ilmestyvät myös katukuvaan. Onnistunut joulupatakeräys vaatii lukuisien työntekijöiden ja vapaaehtoisten työpanoksen kautta Suomen. Ilman vapaaehtoisia joulupatavahteja keräys ei ole mahdollinen.

Eräs näistä arvokkaista työntekijöistä on ohjelmasektorin assistentti Heidi Vuorenoja. Heidin ympärivuotiseen toimenkuvaan kuuluu avustuspyyntöjen käsittely niiltä paikkakunnilta, joissa ei ole Pelastusarmeijan osastoa tai sosiaalipisteitä. Lisäksi Heidi hoitaa Nummelan lomakotiin liittyviä toimistotöitä. Joulupatakeräys on aivan oma lisänsä Heidin työnkuvaan. Tuleva keräys on Heidin neljäs. – Joulua kohti vauhti kiihtyy! Välillä tuntuu, että joulu on joka päivä, Heidi naurahtaa. – Tehtävät ovat moninaiset. Ensinnä ovat avustukset. Ihmiset lähettävät jouluavustushakemuksia ja minä käsittelen ne ja vastaan niihin. Haen luvat pääkaupunkiseudun joulupatapaikkoihin. Olen yhteydessä osastoihin. He hoitavat itsenäisesti paikalliset joulupatakeräykset, mutta tiettyjä asioita organisoidaan täältä päämajasta käsin. Muun muassa tilaamme avustuspakkaukset, jotka osastot jakavat paikallisesti. Heidi korostaa, ettei hän tee tätä yksin. Keräys on aina suuri ryhmäpanos. – Osastollamme sosiaalisen työn esimies Marja-Liisa Mäkelä on vastuussa järjestelyistä ja sosiaalisen työn toimistosihteeri Sylvia Lipponen on oikea joulupadan monitoiminainen, hän esimer18

SOTAHUUTO

kiksi valmistelee pääkaupunkiseudun padat kuljettajia varten. Patojen tyhjennyksestä ja tavaroiden kuljetuksesta on vastuu kierrätyksellä. Tulevaa keräystä alamme suunnitella jo vuoden alusta, ja mukana on Pelastusarmeijan markkinointitiimi, jonka kanssa suunnittelemme tulevaa markkinointia ja kehittelemme uudistuksia ja tempauksia.

Joulupatavahdit ovat toiminnan sydän Ilman vapaaehtoisia joulupatavahteja keräys ei ole mahdollinen. – Tämä on työni ytimessä. Kontaktoin aiempina vuosina mukana olleita ja otan yhteyttä joulupatasivuston kautta tulleisiin ilmoittautumisiin. Tarvetta vapaaehtoisille riittää! Vaikka Suomi on hyvinvointivaltio, niin meiltä tullut apu on tarpeen. Sen todistavat tuhannet avunpyynnöt. Mitä joulupatavahtina olo antaa? – Hyvää oloa, joulumieltä ja ihania kohtaamisia, Heidi toteaa hymyillen. – Kannattaa kokeilla! Monesti on käynyt niin, että kun käy kerran, haluaa palata uudestaan ja uudestaan. Näin kävi Heidille itselleenkin… – Ensikosketuksen sain tutustuttuani Pelastusarmeijaan Turussa kymmenisen

vuotta sitten. Muuttaessani Helsinkiin tuli hiukan taukoa, mutta nyt olen ollut padalla useamman vuoden. Se on ihanaa, siellä tapaa niin monenlaisia ihmisiä. Toiset haluavat antaa lahjoituksen huomaamatta, ja toiset jäävät mielellään juttelemaan. Lapset ovat suloisia ja vanhemmat ihmiset tulevat kertomaan omia kokemuksiaan, miten Pelastusarmeija on auttanut heitä elämän varrella. Se on sydäntä lämmittävää. Sydämellisyys onkin asia, mikä nousee monen joulupatavahdin kokemuksissa esiin. Itse muistan kahden vuoden takaa, miten kadun toisella puolella neljän pienen tytön ryhmä aloitti joululaulusikermän keräten kolikoita tonttulakkiin. Laulettuaan puolisen tuntia tytöt ylittivät kadun ja tyhjensivät tonttulakin sisällön pataan. Siinä oli raavaalla miehelläkin vaikeuksia olla herkistymättä. Heidi allekirjoittaa tämän: – Joulupadalla tapahtuu kaikkea ihanaa, sydämellistä ja välillä hassuakin. Patavahtina on ollut vauvoja, lapsia, koiria… ei toki yksinään! Ja joulupukkikin on käynyt patavahtina! Mieleen tulee tarina patavahdista, jolla oli koira mukana, ja koira oli päättänyt, että padan alla oleva lahjakori on hänen petinsä. Kukaan ei ohittanut tätä pataa hymyilemättä. Joulupata tuo ihmisyyden kauniimman puolen esiin. 8

SOTAHUUTO

Joulupatavahti tekee hyvää! Tule mukaan: joulupata.fi

8 Heidi muistuttaa, että padalla oloa ei tarvitse jännittää. Ihmiset ovat ystävällisiä. Mutta jos tehtävä tuntuu vaikealta yksin, niin kaverin saa ottaa mukaan. Jokaisella padalla on myös oma vastuuhenkilönsä, joka opastaa patavahtiuteen. Heidille työ joulupadan parissa tuntuu oikealta.

– Olen jouluihminen. Tykkään syksystäkin, kun se johdattelee jo joulun odotukseen. Ja tämä työ on niin palkitsevaa. Erityisesti kun kuulee, miten avustukset ovat tulleet tarpeeseen ja miten ne ovat tuoneet jouluiloa monelle perheelle ja yksinäiselle. Heidi lähettää lämpimät jouluterveiset ja muistuttaa vielä:

– Tervetuloa patavahdiksi – se on ihanaa ja palkitsevaa. Ja muista – yhdestäkin tunnista on jo iso apu!

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Joulupatakeräys on jo alkanut netissä: joulupata.fi Padat ovat kaduilla ja kauppakeskuksissa 14.–23.12. Bongaa Helsingissä myös liikkuvat joulupatamme! Joulupatavahdeilla on lukuisia hauskoja ja koskettavia tarinoita. Pelastusarmeijan naistyön presidentti, eversti Anne-Dore Naud jakaa omia kokemuksiaan joulupadalta Ranskasta, Saksasta ja Suomesta kotisivullamme: pelastusarmeija.fi Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud Aleksanterinkadun joulupadalla Helsingissä: – On ilo nähdä niin paljon ihmisiä antamassa lahjoja lapsille, perheille ja kodittomille.

20 SOTAHUUTO

Sotahuudon joulusarjis

Kirsti Ellilä: Niilon joulukoulu Varattomien jouluilo löytyy kirjailija Kirsti Ellilän Niilon joulukoulu -sarjakuvakirjasta. Niilon joulukoulu sisältää joulun aate- ja kulttuurihistoriaa sarjakuvamuodossa. – Pelastusarmeija joulupatoineen on niin keskeinen osa suomalaista joulumaisemaa, joten tahdoin kirjaani luvun, joka on omistettu Pelastusarmeijalle. Kirja pyrkii muutenkin palauttamaan mieliin kaiken kaupallisuuden keskellä, mistä joulussa on oikeasti kysymys, kirjailija Kirsti Ellilä sanoo. Kirjan on kustantanut Raakku Kustannus, ja sitä on saatavilla nettikirjakaupoista, kuten adlibris.com ja booky.fi tai suoraan kirjailijalta kirsti.ellila@gmail.com Kirsti Ellilä on ollut päätoiminen kirjailija yli kaksikymmentä vuotta ja tuottanut kolmisenkymmentä kaunokirjallista teosta. Tutustu Kirstin tuotantoon: kirstinkirjat.weebly.com

SOTAHUUTO

Cedin reissulla Ylisihteeri Ced Hills toimi aiemmin Pelastusarmeijan kansainvälisen katastrofityön koordinaattorina. Tällä palstalla Ced jakaa kokemuksiaan ja seikkailujaan näiltä vuosilta.

Sotahuudon säännölliset lukijat tietävät, että tämä kolumni on ilmestynyt lehdessä joka kuukausi parin viime vuoden ajan. On ollut ilo jakaa teille muistojani ja kokemuksiani kansainvälisestä katastrofityöstä. Toivon teidän nauttineen tästä pienestä ”ikkunasta maailmaan”, kun olemme matkanneet yhdessä eri maihin ja kuulleet tapaamistani ihmisistä ja erilaisista katastrofeista, joissa Pelastusarmeijan katastrofityön tiimit ovat työskennelleet. Tiedostan hyvin, että kertomistani tarinoista useat ovat tapahtuneet monia vuosia sitten. Se on yksi vanhenemisen ongelmista – on paljon muisteltavaa! Surullista kyllä, viimeaikaiset tapahtumat ovat muistuttaneet minua siitä, että yhteisöt, joissa vierailin vuosia sitten, ovat yhä haavoittuvaisia ja että katastrofin kokeneet perheet elävät usein luonnonmullistuksille alttiilla alueella. Viimeinen vakava katastrofi, jonka parissa työskentelin, oli Haitin tuhoisa maanjäristys vuonna 2010. Lounaisrannikolle iskenyt 7,0 magnitudin maanjäristys tappoi yli 200 000 ihmistä, ja maa yrittää yhä toipua siitä. Kuinka ikävää oli22

SOTAHUUTO

Tulevaisuus muutetaan tänään kaan lukea tällä viikolla (artikkelin kirjoitusajankohtana) satojen ihmisten loukkaantuneen 5,9 magnitudin järistyksen iskettyä Haitin pohjoisosassa sijaitsevaan Port-de-Paixin kaupunkiin. Haiti on yksi maailman köyhimpiä maita. Eikö elämä tunnukin epäreilulta? Luulen, että Haitin tilanne jää Indonesian äskeisen järkyttävän katastrofin varjoon. Yli 1 500 ihmistä kuoli, kun 7,5 magnitudin maanjäristyksestä syntynyt massiivinen tsunami vyöryi Sulawesin saarella sijaitsevaan indonesialaiseen Palaun kaupunkiin aiheuttaen suurta tuhoa. Pelastusarmeijalla on Palaussa kirkkoja, kouluja ja sairaaloita. Pelastusarmeijan sairaalan tuhoutumisesta huolimatta lääkintämiehistä ja hoitajista koostuva katastrofityön tiimi Compassion in Action (’Myötätuntoiset toimijat’) lähetettiin välittömästi auttamaan tsunamin jalkoihin jääneitä perheitä. Samat katastrofityöntekijät olivat vasta hiljattain olleet auttamassa Lombokin

Everstiluutn antti Ced H katastrofity ills antama ön koulutu ssa sta Sri Lan kassa 2005 .

maanjäristyksen uhreja. Kunnioitan ja ihailen heitä suuresti! Olen nähnyt monia muutoksia 22-vuotisen katastrofityöurani aikana. Huomattavin muutos on viestinnän parantuminen. Kun aloitin työn vuonna 1996, kannoin mukanani salkun kokoista satelliittipuhelinta. Puhelimen kotelo avautui, ja kannesta muodostui satelliittiantenni, joka täytyi synkronoida kompassin ja kartan avulla. Puhelut maksoivat noin 6 Yhdysvaltain dollaria minuutilta, ja viikoittaiset puhelut kotiin oli ankarasti rajoitettu pariin minuuttiin. Satelliittipuhelimet ovat nykyään normaalin kännykän kokoisia

hojen tutkinta

njäristyksen tu

htuneen maa kistanissa tapa

Pelastusarm eijan katast rofitiimin jä koteja Pisco senet tutk ssa, Peruss imassa rau a 2007. nioituneit

– ja ne ovat usein joka tapauksessa tarpeettomia, sillä monissa maissa on laaja matkapuhelinverkko, ja lähes jokaisella tuntuu olevan kännykkä. Toinen huomattava muutos on paikallisen kapasiteetin kehittyminen. Lähetimme aiemmin säännöllisesti katastrofityön tiimejä eri puolille maailmaa, mutta nyt meillä on hyviä paikallisia, välittömään toimintaan pystyviä tiimejä. Tämä ei ole sattumaa, vaan strategisen suunnittelun tulos. 17 vuotta sitten maailma seurasi kauhistuneena terroristien lentokoneiskua World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa. Tragedian, jota alettiin kutsua yksinkertaisesti nimellä ”syyskuun 11.” , jälkeen ryhdyttiin päättäväisesti kouluttamaan katastrofityöntekijöitä ja valmistamaan heitä paremmin. Eräs suuri yhdysvaltalainen säätiö antoi Pelastusarmeijalle ison lahjoituksen kansainvälisen katastrofityön koulutusohjelman luomiseksi. PREPARE (’valmistaudu’) -niminen ohjelma on otettu käyttöön ympäri maailmaa, ja minulla oli etuoikeus kouluttaa Pelastusarmeijan henkilökuntaa Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Pohjois- ja Ete-

lä-Amerikassa ja jopa kaukaisessa Australiassa. Paikalliset tiimit ymmärtävät maan kulttuuria, puhuvat paikallista kieltä ja tuntevat maantieteelliset olosuhteet ja maaston. Tiimit pitävät säännöllisesti suunnittelukokouksia muiden järjestöjen kanssa, jotta ne pystyisivät toimimaan katastrofitilanteissa nopeasti ja koordinoidusti – ja katastrofeja on väistämättä odotettavissa. Haitissa ja Indonesiassa tällä hetkellä työskentelevät Pelastusarmeijan tiimit ovat tulosta 15 vuoden mittaisesta valmiuksien kehittämisohjelmasta, joka syntyi syyskuun 11. päivän tragedian seurauksena. Se on muistutus siitä, että tulevaisuuden muuttaminen alkaa tänään.

Ced Hills everstiluutnantti

Hätäapua

Palaussa tä n

ä vuonna.

Kolumnisarja päättyy, mutta jatkossakin jaamme katastrofityön raportteja ja uutisia maailmalta. SOTAHUUTO 23

LIpPu kOrKeAlLa! Vuosi 2018 on ollut jännittävä ja mielenkiintoinen – ja tänäkin vuonna Pelastusarmeija on toiminut monen suomalaisen tukena ja turvana. Seuraavassa aikajanassa kurkistamme muutamaan mielenkiintoiseen tapaukseen vuoden varrelta. Toimittanut: Toni Kaarttinen

14.2.

1.1. Uusi vuosi, samat kujeet! Vuonna 2017 67 000 ihmistä otti osaa Pelastusarmeijan tilaisuuksiin ja 142 000 ihmistä sai apua Pelastusarmeijan osastojen ja sosiaalikeskusten kautta. Joulupata-keräyksen tuotto oli 930 000 €. Kiitos kaikille tukijoille ja lahjoittajille!

3.8. Pelastusarmeijan uusi kenraali Brian Peddle ja maailman naistyön presidentti, komentaja Rosalie Peddle aloittivat virassa. Kenraali Peddle on järjestyksessä kansainvälisen Pelastusarmeijan 21. kenraali. 24

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan uusi, värikäs ja lähestyttävä ilme lanseerattiin. Pitkään toimineen järjestön haasteena on, että se mielletään helposti vanhanaikaiseksi. Uusi ilme viestii sitä, että tarjoamme nykypäivän ratkaisuja – tavoitteena valoisa tulevaisuus!

22.8. Joulupata-keräyksen valmistelut aloitettiin patojen kierrätystempauksella Kolmen Sepän patsaalla. Tempauspäivänä ja sitä seuraavina viikkoina saimme satakunta pataa. Padoista valmistettiin Pelastusarmeijan työtoiminnassa uusia Joulupatoja!

13.-15.4. Helsingissä vietettiin juhlaviikonloppua! Kenraali André Cox ja komentaja Silvia Cox kävivät jäähyväisvierailulla, presidentti Tarja Halonen palkittiin Hedvig-palkinnolla Pelastusarmeijan työlle osoittamastaan tuesta ja Suomen ja Viron Pelastusarmeija vahvistui kahdella uudella upseerilla, kun Eliel Vargas ja Ana Krüger Vargas vihittiin luutnanteiksi.

25.-27.8. Ouagadougoussa juhlittiin, kun Läntisen Afrikan Burkina Fasosta tuli maailman 130. valtio, jossa Pelastusarmeija virallisesti toimii.

7.6.-27.7.

KEsä 17.-24.5. Pelastusarmeijan Korkea Neuvosto kokoontui 19. kerran valitsemaan uutta kenraalia eläkkeelle siirtyvän kenraali André Coxin tilalle. Monipäiväisen prosessin jälkeen uudeksi kenraaliksi valittiin kanadalainen Brian Peddle, joka toimi aiemmin Pelastusarmeijan esikuntapäällikkönä.

Tämänvuotisen Auta Ihmistä -keräyksen kampanjailme paljastettiin. Kampanja dramatisoi sitä, kuinka elämän myrskyissä ihminen kokee monesti jäävänsä yksin hädän keskelle. Hätä on todellinen, sillä lähes 900 000 suomalaista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla. Ympärivuotisessa kampanjassa kerättiin vuonna 2017 1,9 miljoonaa euroa.

Kadettikoulu sai kaksi uutta oppilasta, kun kokelaat Eija ja Ari Kulmala hyväksyttiin kadeteiksi.

Juhlimme Pelastusarmeijan naistyön 111-vuotistapahtumaa. Pelastusarmeijan naistyö, kuten myös miestyö ja perhetoiminta ovat tärkeä osa toimintaamme. Tasa-arvo on ollut aina sydämen asia!

Asunnottomien yötä vietettiin. Pelastusarmeijan kolme asumispalveluyksikköä ja Castréninkadun väliaikaisen majoituksen yksikkö tarjoavat majoituspaikan 286 henkilölle. Lisäksi Pelastusarmeijan tuetun asumisen PATAS-toiminta tarjosi apua 53 henkilölle Turun ja Porin seudulla viime vuonna.

Olimme mukana viestimässä Kansainvälisen Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisesta kampanjasta.

8.11.

1.11. 17.10.

SYySlOkAkUu Perheet kokoontuivat yhteen syyskuussa Pohjois-Suomen ja lokakuussa Etelä-Suomen perheleireillä.

7.-9.9. 1.9.

Kesän aikana Nummelan lomakodilla järjestettiin kuusi kesäleiriä, jotka mahdollistivat iloiset leiripäivät noin 300 lapselle. Tämän lisäksi helmi- ja lokakuussa järjestettiin kolmen päivän mittaiset talvi- ja syysleirit.

Tämänvuotinen joulupatakeräys alkoi internetissä: joulupata.fi. Voit perustaa myös oman nettipadan, mikä on hauska tapa tehdä hyvää!

Suomen Pelastusarmeija täytti 129 vuotta. Ensi vuonna seuraavan kymmenluvun täyttyessä onkin aihetta juhlaan! Erityinen 130-vuotisjuhla järjestetään 20.–22.9., jolloin myös kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle saapuvat vierailulle. Kannattaa merkitä jo kalenteriin!

14.-24.12. Joulupadat kaduilla! Viime vuoden joulupatakeräyslahjotuiksilla autettiin kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri vuoden, ympäri Suomen. Varmistetaan apu tulevanakin vuonna – tee lahjoitus Joulupataan: joulupata.fi

Siunattua joulua ja hyvää alkavaa vuotta 2019! SOTAHUUTO 25

Generalens

Krigsropet

julhälsning 2018

Kolumn “Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt i signad juletid... Giv mig ett bo med samvetsro, med glad förtröstan, hopp och tro.” – Zacharias Topelius Jag har gått runt i butikerna, handlat och letat. Jag har hört dom där “stämningsjulsångerna” en miljon gånger i varje butik, sett allt julpynt och upplevt hur alla försöker skapa känslan av hur mysigt det ska bli att fira jul. Och ändå är medmänniskorna mer irriterade och på ilsket humör än vanligt. Hela Stockholm var där samtidigt kändes det som. Och alla ville bara därifrån, ingen ville stå i kö, trängas och svettas i vinterkläder inne i butikerna. Klockan hann bli mycket och mörkret hade lagt sig för länge sedan när jag väl kom hem. Någon hemma hade tänt brasan och såg till att jag fick en värmande kopp te. Tänk så mycket en enkel handling utan ord kan göra för ens välmående! Samtidigt som vi matas med frågor som utmanar oss att tänka på den riktiga innebörden i julfirandet så pumpas det ut tips på julklappar, vad man absolut “måste ha eller göra” för att det ska bli jul. Det finns oändliga mängder recept, tips på hur man slår in julklappar och hur man skapar den där rätta känslan. “Julen kommer oavsett om man springer förbi den eller sätter sig på baken och bara väntar in den” som en släkting någon gång sade. Men jag läser också nyheter om hur barn blir våldtagna och sålda – inte bara långt borta utan nära. Kvinnor med barn, och även män, drivs på flykt från sina hem för att undslippa våld. Människor tvingas att fly från sina hemländer varje dag och det finns inte plats för dem, inte någonstans. Ingen vill ha dem. Vi blundar och vill inte se för det är för jobbigt. Det är lättare att leta recept på ännu en god julkaka. Men kan man få det att gå ihop alls. Är meningen med julen kanske att ständigt bära på dåligt samvete. Man ska liksom må lite dåligt samtidigt som man stoppar huvudet i sanden. Får man må bra och tänka på sitt utan att man för det blir en självisk person! Giv mig ett bo med samvetsro bad Topelius om. Kan det handla om att få känna tacksamhet för det man har utan att glömma sin medmänniska – ett bo med samvetsro. En plats där jag får glädjas utan att glömma och låta mig bli berörd av det som pågår precis utanför porten. Ta emot och göra plats, för en annan människa.

Det är ett privilegium för mig att, för första gången som Frälsningsarméns general, få sända er en hälsning inför denna julhelg. Till 131 länder runt världen, vill Frälsningsarmén föra vidare ett budskap om hopp när vi

Jorden kan du inte göra om. Stilla din häftiga själ.

där försöker arbeta för rättvisa,

Endast en sak kan du göra, en annan människa väl.

rättfärdighet och Guds rikes

Men detta är redan så mycket, att själva stjärnorna ler.

utbredande, inte i vår egen kraft,

En hungrande människa mindre betyder en broder mer.

förstås, endast genom Guds kraft.

Mia-Lisa Dahlqvist major

SOTAHUUTO

– Stig Dagerman

En relation som förändrar världen Vårt hopp inför denna julhelg finns i Jesus Kristus som är vår allvise härskare, gudomlige hjälte, evige fader och fredsfurste. Titlarna finner vi i de första verserna i Jesaja, kapitel 9, vers 6 (Bibel 2000). De innehåller ett hoppets budskap till ett folk som lever i mörker och dödsskugga, ett hopp om ljus och liv vilket endast kan finnas i den utlovade Frälsaren. In i denna situation kommer inte en teori eller en metod utan en person, en levande människa som andas och är född som en sårbar baby. Hoppet går att finna i relationen med Jesus, världens ljus som skingrar mörkret. Hoppet går inte att finna i död rituell religion men i en vibrerande och livgivande relation med Gud. Vem är denne Jesus? Han är Gud i mänsklig form, inte längre långt borta eller onåbar men här med oss. Han är vår allvise härskare som talar ord av visdom och leder oss in i sanningen. Han är vår gudomlige hjälte för vilken inget är omöjligt, han förlåter synder, helar sjukdomar och reser upp döda. Han är vår fredsfurste som kommer till oss i kärlek, ger lugn till de oroliga och tröst till

de ledsna och bekymrade. Han är vår evige fader som erbjuder en familjär relation som varar i evighet och även inkluderar beskydd och ger oss vad vi behöver här och nu. Detta är den Jesus som föddes i en krubba, dog på korset och uppstod från döden.

Vi kan inte uppnå detta av vår egen kraft. Hade vi kunnat det skulle människan redan ha kommit på det! Som orden från Jesaja påminner oss, kan detta endast åstadkommas genom Guds kraft. ”Herren Sebaots lidelse skall göra detta”. (Jesaja 9:7, Bibel 2000).

Denne Jesus kan du lära känna i dag.

Så låt oss denna jul förtrösta på Gud, räkna med hans kraft, leva i gemenskap med honom och samarbeta med honom för att ge liv, ljus och hopp till vår värld.

Jesus är allt det som handlar om rättvisa, rättfärdighet och frälsning. De människor som hörde Jesajas profetia, de som levde på Jesus tid och vi som lever nu, är allt för välbekanta med den brustna värld vi lever i, där orättvisor råder och mycket fördärvas av brist på moral. Personen, budskapet och metoden som finns i Jesus ger ett perspektiv som sträcker sig tvärs över alla olika kulturer. Det förvandlar den mörka och livlösa falskheten i denna värld till den underbart ljusa och livfulla verkligheten i Guds rike.

Må Gud välsigna dig,

Brian Peddle

Du och jag kan uppleva denna förvandling och berätta om den för andra när vi lever tillsammans med Jesus.

General Frälsningsarméns internationella ledare

Det kan låta som en idealistisk vision eller något som är för bra för att vara sant.

Översättning: Karin Larsson Foto: ginophotos

SOTAHUUTO

Armeijassa tapahtuu Johtajien vierailulista Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat:

Siunattua yhteyttä naistyön juhlaviikonloppuna 63 naista Suomesta ja Virosta kokoontui viettämään kansainvälisesti 111-vuotiaan naistyön juhlaviikonloppua Silokallioon 7.–9.9.2018. Aikuis- ja perhetyö oli järjestänyt mielenkiintoista ohjelmaa viikonlopulle teemalla ”Tehtävä palvella” – Raamattu-opetusta, saunassa käyntiä, rukouskävelyitä, työryhmiä, todistuksia ja jumalanpalvelus. Vieraspuhujaksemme saimme komentaja Jane Paonen Sveitsin, Itävallan ja Unkarin territoriosta. Sää oli loistava ja kaikki osallistujat saivat tapahtumasta rohkaisua, siunauksia ja viettivät hengellisesti virkistävää aikaa.

Uusia jäseniä

Jõhvin uudet osastotilat avattu 7.10. Jõhvissa, Virossa, vietettiin uusien osastotilojen avajaisia. Paikalla oli 90 osanottajaa Virosta ja Suomesta. Juhlallisen nauhanleikkuun suorittivat Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud sekä osaston nuorin jäsen Leon Danilov. Oikealla Viron työn johtajat, majurit Anna ja David Kotrikadze.

SOTAHUUTO

Rauman osaston juhlajumalanpalveluksessa vihittiin sunnuntaina 7.10. uusiksi sotilaiksi Elice Järvinen ja Kimmo Nordblom. Toivotamme heille ylenpalttista Jumalan siunausta!

Radio / TV Iltahartaus tiistaina 4.12. klo 18.50 ja 23.00 YLE Radio 1, majuri Toni Penttinen

La 1.12. Rovaniemen osasto Su 2.12. Oulun osasto To 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla, Helsingin osasto Ma 10.12. Porvoon osaston joulujuhla Ti 11.12. Yksinäisten puurojuhla, Helsingin osasto Ke 12.12. Vanhusten asuintalon joulujuhla, Puistola, Helsinki To 13.12. Kotkan päiväkodin joulujuhla To 13.12. Joulupadan avajaiset, Helsinki Ke 19.12. Castréninkadun asumispalveluyksikön joulujuhla Ti 25.12. Temppelin osaston joulujuhla Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri: La 1.12. Temppelin osaston soittokunta soittaa joululauluja, Isomyyri, Vantaa To 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla, Helsingin osasto Ke 12.12. Väinölän asumispalveluyksikön joulujuhla 13.-15.12. Joululaulujen soittoa Pe 14.12. Joululaulujen soittoa, Temppelin osasto Pe 14.12. Eläkeupseereiden joulujuhla, Helsingin osasto Ke 19.12. Pitäjänmäen asumispalveluyksikön joulujuhla

Virallinen tiedonanto Määrätty Ohjelmasektori 1. 1.2019 Kapteeni Ave Kalme Salon osaston johtaja Kapteeni Ave Kalme siirtyy Virosta Suomeen ja hänet määrätään Salon osaston johtajaksi. Tervetulokokous ja virkaanasettaminen pidetään osastolla 6.1.2019.

Syväsukellus laulukirjaan Sarjassa esitellään Pelastusarmeijan laulukirjan uusia lauluja. Pyydämme erilaisia ihmisiä kuuntelemaan laulun ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herättää. Sarja päättyy.

♪ Laulun voi kuunnella osoitteessa: pelastusarmeija.fi/uutisia

Tähtiyö Pelastusarmeijan laulukirja 317 San. Joy Webb, Suom. Katri Kosonen, Säv. Joy Webb © Salvationist Publishing & Supplies Ltd © Suom. Kirkon keskusrahasto

1. Yö jo peittää maailman, tähdet tuikkii vaan, kaikki nukkuu unta rauhaisaa. Silloin riemu täyttää maan, sitä kuunnelkaa. Syntynyt kun on poika Jumalan.

1. It was on a starry night when the hills were bright, earth lay sleeping, sleeping calm and still. Then in a cattle shed, in a manger bed a boy was born, king of all the world.

Kerto: Käy enkelparvet laulamaan, taivaankellot soittamaan, syntynyt kun on Herra kaiken maan.

Chorus: And all the angels sang for him, the bells of heaven rang for him for a boy was born, king of all the world.

2. Paimenjoukko kiiruhtaa luokse seimen vaan, siellä nukkuu poika Jumalan. Saavat uuden uskon taas rauhaan maailman, syntynyt kun on Herra kaiken maan.

2. Soon the shepherds came that way where the baby lay and were kneeling, kneeling by his side. And their hearts believed again for the peace of men, for a boy was born, king of all the world.

Kerto: Käy enkelparvet laulamaan, taivaankellot soittamaan, Syntynyt kun on Herra kaiken maan.

Chorus: And all the angels sang for him, the bells of heaven rang for him for a boy was born, king of all the world.

– Tätä laulua kuunnellessa tuli oma nuoruus mieleen, kun silloin joskus soitettiin innolla kitaroitamme nuorten illoissa ja laulettiin posket lommollaan ripareilla nuotioiden ääressä. Laulu on tyyliltään ja tekstiltään suoraa ja konstailematonta julistusta Vapahtajasta, joka on syntynyt maailmaan. Ehkä tekstissä olisi voinut olla jouluun jotain uutta näkökulmaa ja ehkä sitä olisi voinut vähän vielä hioa, mutta toimii toki noinkin ihan mukavasti. – Laulun melodia tuo mieleen Kipinät-ryhmän 1970-luvulta, se on raikas ja iloinen. Siinä on ehkä jotain samaa tunnelmaa kuin monelle tutussa laulussa ’Joulu joka päivä’. Se on helppo laulaa ja jää kieltämättä jo muutaman kuuntelun jälkeen soimaan korviin. – Tämä laulu tuo muistoja, herättää hymyä, sisältää sanoman ja siinä on joulun tunnelmaa. Mitä muuta voi joululaululta toivoa?

SOTAHUUTO 29

Kuva: Noel Bauza

Gospelmuusikko ja lauluntekijä Pekka Simojoki kuunteli laulun:

Autetaan yhdessä kotimaan vähävaraisia. Siunattua joulua!

tapaa lahjoittaa

1. Netissä 31.12. asti

tapaa lahjoittaa

1. Netissä 31.12. asti

Joulupata.fi ja Nettipata.fi

2. Joulupadat kaduilla 23.12. asti 3. Mobilepay 9090 SOTAHUUTO 4. Pivo 050 400 1869

2. Joulupadat kaduilla 23.12. asti 3. Mobilepay 9090 4. Pivo 050 400 1869 5. Tekstaa PATA (10€) tai

PATA20 (20€) numeroon 16499

6. Tilisiirto FI 57 2084 3800 0057 29 viitenro 8808

Tavara- ja vaatekeräys pääkaupunkiseudulla (noutopalvelu) puh. 09 8770 270 (ma–pe 8-17, la 10-15) Pelastusarmeija, Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki Puh. (09) 6812 300 | pelastusarmeija.fi

Keräyslupa: RA/2016/881 Poliisihallitus (15.12.2016) 1.1.2017 – 31.12.2021

Joulupata.fi ja Nettipata.fi

5€ Joulukuu 2018 Pelastusarmeija

JOULULEHTI

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 128. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Rodrigo Miranda Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Rodrigo Miranda, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2018 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva ja aukeaman kuva: Jani Laukkanen

SOTAHUUTO

On aika aloittaa vuosi hyvällä sanomalla! Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys