Page 1

Solidaarisuus

Syksy 2013

ILMASTONUMERO

vastataan ä ll ö ty is te h y s y it h Ke een s. 8−18 s k to u u m n to s a m il

Vesi keskeistä Somalimaan kehityksessä s. 10−11

Gallup: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme? s.12−13

Naisten työtaakka kasvaa Ugandassa s. 16−17

Vuohista ja luomuhunajasta apua Nicaraguassa s. 14−15


Tässä numero

Ilmastonmuutos iskee köyhiin Ilmastonmuutos on kenties suurin ihmiskuntaa koskaan kohdannut haaste. Se kyykyttää pahiten köyhiä ihmisiä ja niitä yhteisöjä, jotka ovat juuri pääsemässä pois köyhyydestä. Osa tutkijoista visioi, että ilmastonmuutos tulee vakavasti heikentämään kehitysmaiden talouskehitystä – miljoonien jo hiukan toivoa saaneidenkin ihmisten arki on uhattuna. ”Joudumme hakemaan veden kauempaa. Lisäksi vesi on usein likaista ja juomakelvotonta”, kertoo tähän lehteen haastateltu ugandalainen kolmen lapsen äiti Fatia Bavidia, 32, muuttuneiden sääolojen vaikutuksista perheeseensä. Maailmanpankin viimekesäisessä raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat monin paikoin jo nyt, vaikka ilmasto on lämmennyt vasta 0,8 astetta esiteollisesta ajasta. Ilmastonmuutoksen rajuus saattaa ratketa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuivuus ja lämpö uhkaavat vuoteen 2030 mennessä kuihduttaa 40 prosenttia viljelymaasta, jota nyt käytetään maissin viljelyyn. On arvioitu, että vaikutukset näkyvät ruokakriisien lisääntymisenä ja ilmastonmuutoksen seurauksia pakenevien ihmisten joukkomuuttoina. Kuivuudet ja tulvat vievät jo nyt viljasatoja. Kovat lämpöaallot ja rajut pyörremyrskyt yleistyvät, ja myrskyjen aiheuttamat tuhot lisääntyvät erityisesti rannikkokaupungeissa. Maailman päättäjien hitaus ja hampaattomuus ilmastonmuutoksen torjunnassa turhauttaa monia. Kioton pöytäkirja vuodelta 1997 on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen ilmastosopimus, joka velvoittaa maita päästövähennyksiin. Se kattaa kuitenkin vain alle 15 prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta. YK on edelleen paras foorumi kansainvälisille ilmastoneuvotteluille, joissa pyritään sopimaan kunkin maan päästövähennystavoitteista. On tärkeää, että uusi oikeudenmukainen ja laillisesti sitova ilmastosopimus syntyy viimeistään vuonna 2015. Suomen hallituksen tavoitteena on yhdistää ilmastonmuutoksen torjunta ja köyhyyden vähentäminen suuntaamalla päästöoikeuksien huutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön. Päättäjille on tärkeä muistuttaa, että ilmastotoimia ei saa kuitenkaan rahoittaa köyhyyden vähentämisen kustannuksella. Ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristöasia, vaan kysymys on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Solidaarisuuden hankkeissa kaikkein köyhimmät oppivat varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Osallistu sinäkin keräykseemme. Ugandassa tarvitaan apuasi. Kiitos solidaarisuudestasi!

Sieppi

nen

Ilmasto on keskeistä kehityksessä s. 8 Tasa-arvo ilmastonmuutoksessa s. 9 Ilmastonmuutos ihmisten arjessa s.12−13

Kuva : Katja

Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

UTOS

ILMASTONMU

Solidaarisuus Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä kolmessa maassa.

solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.solidaarisuus.bank4hope.org www.jelpi.fi/solidaarisuus

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.


ossa: SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Vedellä käydään kauppaa s. 10−11

A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Uudet keinot maatalouteen s. 14−15

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Ilmastoriskejä vähentämässä s. 16−17 Kolumni: Kumppanit kertovat s. 18

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Uutiset s. 4−5 Solidaariset festivaalit s. 6-7 Tukijat tutuksi s. 20

LUE MYÖS Tulosten arviointia s. 19 Tue työtämme s. 22−23

SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BIC OP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH Nordea FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH Sampo FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH

KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Siru Aura, Inkeri Auramaa, Mari Heikkinen, Airi Kähärä, Anna-Sofia Joro, Amanda Majakulma, Milla Mäkinen, May Nakyejwe, Miia Nuikka, Jukka Pakkala ja Teemu Sokka.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Neodesign Oy Kansikuva: Jenni Gästgivar Sisällysluettelon kuva: Airi Kähärä Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy keväällä 2014.


UUTISIA

Väkivaltaa vastaan uuden kumppanin kanssa Somalimaassa

Kuva: Jenni Gästgivar

Solidaarisuus suunnittelee yhteistyön aloittamista somalimaalaisen Somaliland Youth Development and Voluntary Organization (SOYDAVO) -järjestön kanssa. SOYDAVO valikoitui Solidaarisuuden uudeksi kumppaniksi avoimen haun kautta, johon osallistui 26 somalimaalaista järjestöä. Vuodesta 2005 alkaen toiminut SOYDAVO on tehnyt paljon yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen, valtion virastojen sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa. SOYDAVO pyrkii kestävään kehitykseen, joka parantaa yhteisöjen toimeentuloa ja hyvinvointia. Solidaarisuuden ja SOYDAVOn yhteisen hankkeen alustava tavoite on vähentää ja ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Togdheerin alueella. SOYDAVOsta kerrotaan, että viime aikoina naisiin kohdistuva väkivalta ja esimerkiksi raiskaukset ovat lisääntyneet Somalimaassa. Väkivallan taustalla on monia tekijöitä, kuten vakavat puutteet naisten oikeuksien toteutumisessa, valtava nuorisotyöttömyys, puutteellinen rikoslainsäädäntö, tyttöjen ja naisten alhainen koulutusaste sekä naispäättäjien vähäinen määrä. Suunnitelmissa on hanke, jolla pyritään vaikuttamaan syvään juurtuneisiin asenteisiin ja muuttamaan niitä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiksi. Hankkeen toteutus alkaa vuonna 2014, jos yhteistyösopimus laaditaan yhteisen hankkeen suunnitteluvaiheen päätteeksi.

Perusta oma jouluinen keräyssivusi Jelpiin! Voit pyytää lahjoituksia Solidaarisuuden työhön perinteisten tavaralahjojen sijaan. www.jelpi.fi/solidaarisuus

Liity solidaariseen joukkoon sosiaalisessa mediassa Solidaarisuuden seuraaminen Facebookissa ja Twitterissä on erinomainen tapa kuulla kehitysyhteistyömme uutiset ja hyödynsaajiemme kuulumiset sekä saada tietoa kiinnostavista tapahtumista ja kampanjoista. Mikä parasta, sosiaalisessa mediassa pääsemme juttelemaan kasvotusten, ainakin melkein! Kannustamme seuraajiamme keskustelemaan kehitysyhteistyöstä sekä tietenkin tykkäämään ja jakamaan päivityksiä. Näin sinäkin voit levittää solidaarista sanomaa suomalaisten keskuudessa! Solidaarisuus70-Youtube-kanavalla voi tutustua kehitysyhteistyöhömme osallistuvista ihmisistä kertoviin videoihin. Kurkista nicaragualaisen Palman viljelijäperheen arkeen tai katso, miten Ugandassa koulutetaan uskonnollisia johtajia seksuaaliterveydestä ja tasa-arvosta. Tavataan sosiaalisessa mediassa! Samalla kiitämme lämpimästi yli 4000 Facebook-faniamme ja yli 240 Twitter-seuraajaamme.

www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70

4 Solidaarisuus 2/2013


TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon, toimeentulon ja kansalais­yhteiskuntien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, maksuton uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi.

Nenäpäivä tulee taas Solidaarisuus on jälleen mukana kahdeksan muun kotimaisen järjestön kanssa Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräyksessä. Solidaarisuus ohjaa osuutensa kampanjan tuotosta kehitysyhteistyöhön Somalimaassa. Tuemme tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä sekä uutena kohteena ruokaturvan parantamista. Tänä vuonna Nenäpäivä jalkautuu järjestöjen ja Yle Radio Suomen kanssa maakuntiin. Solidaarisuus vastaa yhdessä Yle Radio Suomen kanssa kampanjoinnista Kymenlaaksossa. Vapaaehtoisena projektipäällikkönä toimii Solidaarisuuden valtuuskunnan jäsen Tuomo Saarinen Kouvolasta. Järjestöjen varainkeruu­tempauksia ja -tapahtumia järjestetään myös Tampereella, Lappeenrannassa, Oulussa, Kouvo­lassa, Kuopiossa, Turussa, Porissa ja Seinäjoella. Tuttuun tapaan kampanja huipentuu valtakunnalliseen Nenäpäivään 8.11. Solidaarisuus kehottaa kaikkia hassuttelemaan hyvän asian puolesta! Lue hauskoja vinkkejä: www.nenapaiva.fi.

Globaali solidaarisuus -kampanja jatkuu ”Vuoden 2013 alkupuolella käynnistynyt Globaali solidaarisuus ja naisten asema -kampanja on alkanut hienosti”, Solidaarisuuden varainhankkija Mari Heikkinen iloitsee. Demarinaisten, Solidaarisuuden ja Työväen Sivistysliiton yhteisellä kampanjalla halutaan huomiota naisten asemaan globaalilla tasolla – ihmisoikeuksien toteutumiseen, järjestäytymiseen ja osuustoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja järjestäytymistä sekä kannustaa naisia johtajuuteen. Kampanjan tiimoilta järjestetyt tempaukset ovat tuottaneet Solidaarisuudelle lähes 1600 euroa, joka käytetään maaseudun naisten taloudellisen aseman ja päätösvallan vahvistamiseksi Ugandassa. Kaikkien kannattaa yhä lähteä mukaan kampanjaan. Järjestä yhdessä ystäviesi kanssa hauska tempaus tai ohjaa seuraavan merkkipäiväsi muistamiset Jelpiin perustamallesi keräyssivulle. Yhteisökeräyspalvelu Jelpin kautta kuka tahansa voi helposti ja luotettavasti ohjata lahjoituksensa globaalin tasa-arvon tukemiseen. Pienelläkin summalla saadaan paljon aikaan! Kampanja on esillä erilaisissa tapahtumissa. Tulevat tilaisuudet ja lisätietoa kampanjasta löytyy verkkosivuilta www.globaalisolidaarisuus.fi.

Solidaarisuus KIITTÄÄ • Kakku & Leipä Keisaria Solidaarisuuden tukemisesta Keisarin päivät -kampanjallaan • Annikin Runofestivaalia, Työväen Musiikkitapahtumaa ja Maailmantangofestivaalia loistavasta yhteistyöstä • Sanna Ristaniemeä, Veli-Pekka Kohoa, Martta Haveria, Kaisa Laihialaa ja Maikki Järveä vapaaehtoisuudesta videomateriaalimme parissa • Kaarle Kurkea, Sami Tirkkosta, Johanna Karttusta, Tiina Alastaloa ja Satu Rumbinia vapaaehtoistyöpanoksestaan • Kevään face2face-kampanjan myötä joukkoomme liittyneitä uusia tukijoita • Kaikkia Sharewoodissa Solidaarisuutta tukevia sekä Vapaaehtoispörssiin liittyneitä

Solidaarisuus muutti uusiin toimitiloihin Solidaarisuus heitti hyvästit Kalliossa sijainneelle toimitilalleen ja muutti syyskuussa kivenheiton päähän Lintulahdenkadulle Sörnäisiin. ”Olemme viime vuosina rakentaneet kasvua. Uutta luova kehitysyhteistyö on yhä työmme keskiössä. Sen lisäksi haluamme panostaa entistä enemmän viestintään. Laadukkaan ohjelmatyömme tuloksista on tärkeää kertoa laajemmin. Myös globaalin yhteisvastuun edistämisessä meillä on Suomessa paljon tehtävää. Henkilökunnan kasvaessa vanhat toimitilat kävivät liian pieniksi ja muutto oli välttämätön”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo. Solidaarisuuden uusi osoite on Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Toimiston vaihteen uusi numero on 010 501 2120.

Solidaarisuus 2/2013 5


S SUOMESSA

Kuva: Siru Aura

SOLIDAARISUU

KUVA:

Hyvät tyypit tukivat Solidaarisuutta kesäfestivaaleilla Solidaarisuuden kehitys­ yhteistyö sai viime kesänä tuekseen Työväen Musiikki­tapahtuman lisäksi Annikin Runofestivaalin ja Maailmantango-festivaalin. Solidaarisuuslipun ostaneet festivaalivieraat tunnisti Hyvä tyyppi -rintamerkistä. Solidaarisuusartisti Kaj Chydeniuksen esiintymiset saivat ihmiset liikkeelle hyvän asian puolesta kaikilla kolmella festivaalilla. 6 Solidaarisuus 2/2013

A

nnikin Runofestivaali aloitti solidaarisen festivaalikesän komeasti. Kymmen­vuotispäiviään viettänyt festivaali keräsi kesäkuussa ennätysyleisön Tampereelle. Sadat runouden ystävät ostivat lippunsa kahden euron lisähintaan tukeakseen Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa. ”Runot sekä rento ja leppoisa ilmapiiri”, vastasi Jenny Kiviniemi kysymykseen, mikä toi hänet Annikin Runofestivaalille. Annikinkadun puutalokorttelin sisäpihalla järjestettävän festivaalin tunnelma oli vähintään yhtä lämmin kuin aurinkoinen kesäpäivä. Lapset juoksentelivat avojaloin, Proosakahvilan talkoilla tehty marjapiirakka tuoksui ja sanataiteesta nautittiin niin runojen kuin laulujen muodossa. Festivaalia toteuttivat niin Annikinkadun asukkaat kuin lukuisat

ura Siru A

Kaj Chydeniuksen esiintyminen houkutteli paikalle Heidi Lokan ja Aini Honkarannan Työväen Musiikkitapahtumassa sekä suuren yleisön joka festivaalilla.

vapaaehtoiset. Yhdessä tekemisen meininki välittyi kotoisana ja iloisena tunnelmana. Kiviniemen, kuten monen muun festivaalikävijän, paidassa komeili Hyvä tyyppi -rintamerkki. Se koristi myös japanilaisen nykyrunoilija Shuri Kidon puvun takkia kovatasoisessa esiintyjäkavalkadissa. Solidaarisuusartisti Kaj Chydenius esiintyi yhdessä Taru Nymanin kanssa. Kaksikko lumosi täyden katsomon upealla suomalaisten klassikoiden tulkinnallaan.

Helppo tapa auttaa Solidaarisesta festivaalihengestä pääsi nauttimaan myös heinäkuisessa Työväen Musiikki­tapahtumassa – nyt jo toisena peräkkäisenä kesänä. Myös siellä Kaj Chydeniuksen ja laulusolistien Taru Nymanin, Lauri Maijalan ja Minja Kosken esitys keräsi satoja kuulijoita.


KUVA: Mari Heikkinen

Esityksen päätyttyä yleisö nousi seisaalleen osoittamaan suosiotaan useiden minuuttien ajaksi.

Solidaarista bingoa

Jenny Kiviniemi ja muut Hyvät tyypit kohtasivat Annikin Runofestivaalilla.

KUVA: ANNA-SOFIA JORO

Tunnelmallisella esiintymisalueella varjoisten puiden katveessa Heidi Lokka ja Aini Honkaranta odottivat Chydeniuksen esiintymistä. Rakkaus työväenmusiikkiin oli saanut Lokan lähtemään matkaan. Honkaranta oli tullut tyttärensä seuraksi. ”Minulle oli itsestään selvää tilata Solidaarisuus-ranneke. Hirveän hyvä idea, että voi auttaa näin helposti. Solidaarisuuden teema on erityisen tärkeä yhteiskunnassa, maailmassa ja Suomessa. Kylmyyden lisääntyessä tarvitaan aatetta, jossa pyritään olemaan ihmisiä toinen toisiamme kohtaan”, Lokka pohti. Chydeniuksen musiikki oli heille ennestään erittäin tuttua. ”Tärkeintä on esityksen tunnelma, yhteinen hetki ja laulujen sanoma. Kaikilla lauluilla on hyvä sanoma.” Taidokas ja voimakas musiikkiesitys kosketti kuuntelijoita välillä kyyneliin asti.

Hyvät tyypit ovat muun muassa oikeudenmukaisia, ystävällisiä, rehellisiä, mummoja, prolaisia ja paljon muuta.

Moni suuntasi askeleensa Solidaa­risuuden ständille auringossa kylpevälle tapahtumatorille. Siellä ”Hyvät tyypit” valokuvattiin. Osallistujat saivat kirjoittaa puhekupliin, millainen on Hyvä tyyppi. Vastausten kirjo ilahdutti. Ammattiliitto Pron edustajiston ensimmäisen varapuheenjohtajan Ulla Rannikon sekä Pron hallituksen jäsenten Mirjam Louhekarin ja Jaana Koskelan mielestä ”Prolainen on hyvä tyyppi”. Porvoosta Valkeakoskelle saapuneiden Anja Perttulan ja Oili Järveläisen mukaan Hyvä tyyppi on ”mummo” tai ”mummi”. Lisäksi Hyvä tyyppi on esimerkiksi ”ystävällinen”, ”oikeudenmukainen”, ”rehti ja reilu”, ”empaattinen”, ”rehellinen”, ”hyvä ja ihana” ja paljon muuta. Tapahtumatorilla pelattiin myös solidaarisuusbingoa. Sen voittaneen Maija Lummen oli helppo hymyillä, kun harvoin bingoa pelaavaa tapahtuman talkoolaista onnisti. ”Aiemmin olen ollut vain nauttimassa tästä tapahtumasta. Päätin, ettei tarvitse sitten vanhainkodissa kiikkustuolissa itkeä, etten päässyt koskaan talkoisiin. Nyt kun vielä jaksan. Aina olen ostanut Hyvä tyyppi -merkin. Kun saan kulkea ilmaiseksi, niin sen voin ostaa. Haluan osallistua. Siihen se on pieni raha”, hän hymyili. Maailmantango päätti solidaarisen festivaalikesän tunnelmallisesti syyskuussa Tampereella. SIRU AURA ja MARI HEIKKINEN Kirjoittajat ovat Solidaarisuuden viestintäpäällikkö ja varainhankkija

”Ihmiset tarvitsevat solidaarisuutta”, tietää Kaj Chydenius. KUVA: SIRU AURA

Kaj Chydenius: ”Voimaa solidaarisuudesta” Festivaalien solidaarisuusartistille, muusikko ja säveltäjä Kaj Chydeniukselle, solidaarisuus on ystävyyttä yli rajojen. ”Keskeinen vaatimus niille, joilla menee hyvin, on tehdä työtä niiden puolesta, joilla ei mene hyvin. Tasa-arvo ei vallitse tässä maailmassa. Mielivaltaa ja ahdistusta on aivan liikaa. Ihmiset tarvitsevat solidaarisuutta.” Chydeniuksen mukaan kansainvälistä solidaarisuutta tarvitaan niiden tueksi, jotka juuri tällä hetkellä kamppailevat vapauden sekä yhteiskunnallisen, talou­dellisen ja sukupuolten välisen t­asa-arvon ihanteiden ja arvojen puolesta. ”Se antaa voimaa heille. Ei minulla ole liian suuria kuvitelmia solidaarisuustaiteen avusta, mutta kyllä sekin on välttämätöntä”, Chydenius kertoi esiintymisensä jälkeen Työväen Musiikkitapahtumassa. Festivaaliyhteistyön ansiosta Kaj Chydenius on oppinut lisää Solidaa­ri­ suudesta. Solidaarisuuden kehitysyhteistyön pääteemat – ihmisarvoinen työ ja toimeentulo, sukupuolten tasa-arvo ja kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen – ovat kaikki hänen mielestään äärimmäisen tärkeitä ja tuen arvoisia: ”Se on pieni askel, mutta jokainen pitkä matka alkaa pienellä askeleella. Joku viisas on niin sanonut. Se askel on otettava, ja sitten on jatkettava matkaa”, Chydenius hymyili rohkaisevasti. Solidaarisuus 2/2013 7


TOS

ILMASTONMUU

Kehitysyhteistyöllä vastataan ilmastonmuutoksen seurauksiin

Ilmastonmuutoksen johdosta merenpinnan ennustetaan nousevan, sademäärien vaihtelevan ja jäätiköiden pienenevän. Kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Ilmastokestävällä kehitysyhteistyöllä pyritään sekä vähentämään päästöjä että sopeutumaan lämpenevään ilmastoon.

I

lmastonmuutos – ihmisten aiheuttamasta lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta johtuva ilmaston lämpeneminen – on paljon esillä ja monien huolena. Suomesta käsin tarkasteltaessa huolettaa, lipsuuko suksi, kantaako jää retkiluisteluletkan, käykö kutsunta lumisotaan tai valaisevatko jäälyhdyt lumilinnaa myös jatkossa. Jos maissi alkaisi kukoistaa, kesät lämmetä, patterit voisi vääntää pienemmälle eikä perunaa tarvitsisi kylvää routaan, niin se voisi riittää kompensaatioksi. Näin ajattelemalla Suomea voisi veikata yhdeksi ilmastonmuutoksen harvoista voittajista. Valitettavasti pitkäveto menee hutiin. Ilmaston muuttumiseen vaikuttavat lukuisat tekijät, mutta kiistatonta on, että ihmisellä on siinä vahvasti sormensa pelissä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on merkittävin ihmisten aiheuttama syy, mutta myös esimerkiksi metsien hävitys ja maatalous voimistavat ilmastonmuutosta. Maatalous tuottaa noin 14 prosenttia kasvihuonekaasuista. Kun tähän lisätään ruokateollisuuden koko ketjun päästöt, on osuus jopa kaksinkertainen. Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinnan ennustetaan nousevan, sademäärien vaihtelevan ja jäätiköiden pienenevän. Lämpenemisen välillisinä vaikutuksina arvioidaan olevan sään ääriilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen, biodiversiteetin väheneminen, tautien leviäminen sekä mittavat talousvaikutukset.

Säävaihtelut uhkaavat maataloutta

KUVA: Jukka Pakkala

Kehitysmaat ovat pääasiassa syyttömiä ilmastonmuutokseen, mutta saavat kärsiä sen pahimmat seuraukset. Ilmastomallien mukaan lämpeneminen on suurempaa arktisilla kuin trooppisilla alueilla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät kuitenkin kaikista kovimmin trooppisille alueille ja kehitysmaat sijaitsevat pääosin juuri siellä. Kehitysmaiden ihmisten talous perustuu pitkälti luonnonvaroihin, maatalouteen ja muille ilmastonmuutokselle herkille alueille. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti heikossa asemassa olevien ihmisten on vaikea sopeutua muutokseen. Muuttaminen on usein helpompaa, ja ilmastopakolaisten määrä ylittääkin jo muiden pakolaisten määrän. Solidaarisuuden maataloushankkeissa ympäristöystävällisyys on valttia.

8 Solidaarisuus 2/2013


Ilmastonmuutos asettaa kehityspyrkimykset ja aikaansaadut edistysaskeleet vakavaan vaaraan. Riskin hallitsemiseksi tarvitaan niin sanottua ilmastokestävää kehitysyhteistyötä, jossa huomioidaan ilmastonmuutos sekä päästöjä vähentämällä että lämpenevään ilmastoon sopeutumalla. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa ilmastokestävyys on läpileikkaava tavoite. Solidaarisuus arvioi hankkeidensa ilmastovaikutukset ja varmistaa ilmastokestävyyden kaikessa kehitysyhteistyössään.

Ilmastonmuutos uhkaa myös tasa-arvoa Ilmastonmuutos uhkaa paitsi maapalloa, myös ihmis­oikeuksien toteutumista. Ilmaston muuttuessa ihmisten oikeudet elämään, turvallisuuteen, ruokaturvaan, terveyteen, työhön ja toimeentuloon sekä riittävään elintasoon ovat vaakalaudalla. Lyhyimmän korren vetävät jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat ryhmät kuten naiset. Kansainvälinen yhteisö on yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on tasa-arvokysymys. Ilmastonmuutoksen syitä voidaan tarkastella tasa-arvonäkökulmasta. Tutkimusten mukaan miesten ja naisten hiilijalanjäljissä on

eroa heidän erilaisten sosiaalisten rooliensa takia. Maailman miehet ajavat enemmän autoa ja tuottavat ilmakehään enemmän hiilidioksidia. Ilmastonmuutos myös vaikuttaa eri tavalla naisiin ja miehiin. Naiset ovat avainasemassa perheiden ruokaturvan takaamisessa, ja ruokaturva saattaa järkkyä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Miesten mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ovat paremmat kuin naisten, jotka muodostavat 60 prosenttia maailman lukutaidottomista. Kuivuus, tulvat ja muut luonnonkatastrofit lisäävät muuttoliikettä. Miesten muuttaessa pois työn perässä naiset jäävät kotiin ”kaksoistaakan” kanssa. Heidän vastuulleen jäävät niin kotityöt kuin viljelykset. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta naisten veden- ja puunkantomatkat saattavat pidentyä. Naiset myös perinteisesti hoitavat sairaita, joiden määrän arvellaan kasvavan ilmastonmuutoksen myötä. Naisten oma terveys on lisääntyvän työtaakan ja leviävien vesiperäisten tautien takia yhä enemmän koetuksella. Epätasa-arvo heijastuu myös ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon. YK:n kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa valtuuskuntien naispuheenjohtajien osuus on ollut 15–20 prosenttia.

KUVA: Jukka Pakkala

Ilmastokestävyys kehitysyhteistyössä

Solidaarisuudella on käytössään ympäJa mitä pitkävetoon tulee, vaikka ristökestävöittämisen työkalu, jonka avulla Suomessa sadot saattaisivatkin lisääntyä arvioidaan hankkeen ilmasto- ja ympäristö- ilmastonmuutoksen seurauksena, viimeisvaikutuksia sekä katastrofiriskeihin varaututään talousvaikutusten kautta tappio kulkeumista. Työkalun ilmasto-osiossa kaikki ketuu myös meille. Tässä pelissä ei ole voittahityshankkeet arvioidaan ilmastonäkökuljia, mutta oikeilla toimilla tappioita voidaan masta hankkeen alueen, aktiviteettien ja pienentää. infrastruktuurin suhteen. Lisäksi arvioidaan TEEMU SOKKA hankkeen odotettavien tulosten kestävyys Solidaarisuuden työ ja muuttuvassa ilmastossa. Näiden arvioiden toimeentulo -ohjelmakoordinaattori perusteella ilmastonmuutokselle herkiksi luokitelluille hankkeille tehdään vielä Tippukastelu auttaa, kun sateet viipyvät. uusi, syvempi ilmastoanalyysi. Siinä arvioidaan ihmisten toimeentulon kannalta keskeisten resurssien ilmastokestävyys, alueen ja toiminta-alan mahdolliset ilmastoriskit sekä analysoidaan nykyiset selviytymiskeinot. Hankesuunnitelmaa hiotaan ilmastoanalyysin perusteella ilmastokestävyyden varmistamiseksi. Solidaarisuuden maataloushankkeissa panostetaan ympäristöystävällisiin ja kestäviin maatalouskäytäntöihin, kuten sadevesien keruu- ja varastointijärjestelmien rakentamiseen, vettä säästäviin kastelujärjestelmiin, luomu- ja peltometsäviljelyyn sekä kuivuutta ja tulvia kestäviin tuotantomenetelmiin.

Naisten mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ja toimia sen ehkäisemiseksi ovat rajatut. Tarvitaan kuitenkin niin miesten kuin naisten tasavertaista, aktiivista osallistumista – kaikilla eri tasoilla – jotta ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja sen ehkäisemisessä onnistuttaisiin. Milla Mäkinen Solidaarisuuden tasa-arvo -ohjelmakoordinaattori KUVA: Inkeri Auramaa

Pula makeasta vedestä on jo nyt tiukin pullonkaula ruoantuotannossa, mutta ilmastonmuutos kiristää sitä entisestään. Tulvat, kuivuus ja hirmumyrskyt pienentävät makean veden varastoja ja aiheuttavat samalla muitakin tuhoja ihmisille ja ympäristölle. Kuivilla ja karuilla alueilla pienetkin lämpötilojen ja sateiden vaihtelut voivat asettaa nykyisen maatalouden jatkumisen uhanalaiseksi. Yhä epäsäännöllisemmät sateet ja kuivuus ovat jo vaikeuttaneet ruoantuotantoa erityisesti Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, missä ruokaturva on muutenkin heikointa. Veden niukkuus on myös aiheuttanut kitkaa joidenkin maiden välille, mikä lisää turvallisuusuhkaa.

Naisten panosta tarvitaan ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

Solidaarisuus 2/2013 9


SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Kuivuus tekee vedestä kauppatavaraa

KUVA: Airi Kähärä

Kenellä on oikeus veteen?

10 Solidaarisuus 2/2013

Kun somalimaalaiselta kysyy, mikä kuntoon laitettavista asioista olisi ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, vastaus on poikkeuksetta vesi – sekä ihmisten että eläinten tulisi saada riittävästi vettä ympäri vuoden. Ilmastonmuutos on vähentänyt vesivaroja. Vettä haetaan kuljetusautoilla ­Hargeisaan kylistä, joissa se olisi tuiki tarpeen omassakin käytössä.

Hargeisaa ympäröivistä kylistä kuljetettua vettä myydään päivittäin kymmeniin tuhansiin koteihin ja yrityksiin.


Vettä kaupungin ulkopuolelta Somalimaan pääkaupungin Hargeisan vesi­ laitos on yli 40 vuotta vanha. Se rakennettiin palvelemaan 180 000 asukasta. Nyt Hargeisassa asuu yli 750 000 ihmistä. Kaupunki laajenee jatkuvasti eikä vesijohtojärjestelmää ole ulotettu kaupungin keskustan ulkopuolelle. Nykyinen vesilaitos pystyy jakamaan 12 litraa vettä asukasta kohden päivässä. Kansainvälisten suositusten mukaan ihmisen tulisi saada päivittäin 32 litraa vettä. Päivittäin veden kuljetusautot ja aasirattaat myyvät vettä kymmeniin tuhansiin koteihin ja yrityksiin. Vesi haetaan Hargeisaa ympäröivistä kylistä kuten Haleyista ja Jaleelosta suurilla veden kuljetusautoilla. Yksi auto ehtii hakea keskimäärin neljä 50 barrelin tankillista vettä päivässä. Yksi barreli vastaa noin 200 litraa vettä. Kuivan kauden pitkittyessä vettä haetaan yhä kauempana sijaitsevista kylistä. Kuljettajat maksavat tuhat somalimaan shillinkiä yhdestä barrelista vettä. Se myydään veden kuluttajalle 8 000 shillingillä. Kuljettajat saavat siis 7 000 somalimaan shillingin eli noin yhden dollarin tuoton jokaisesta barrelista.

”Kylässämme tulisi porata syvempiä vedenottopaikkoja kaivojen lisäksi. Silloin vesi riittäisi meille kaikille.”

KUVA: Airi Kähärä

S

omalimaassa on kaksi sadekautta, Gu ja Dayr. Gu kestää huhtikuusta kesäkuun alkuun ja Dayr heinäkuun lopusta syyskuuhun. Niiden sademäärä riittäisi somalimaalaisille, jos vettä pystyttäisiin ottamaan talteen ja varastoimaan tarpeeksi tehokkaasti. Veden säilönnän ontuessa somalimaalaisten riitelyt veden omistuksesta jatkuvat. Lisäksi sadekuukausien vesimäärä ja sateiden kesto ovat pienentyneet ilmaston muuttuessa ja lämmetessä.

Ulkopuolista apua tarvitaan

”Kun kaivojen vedenpinta laskee, ei maatalouteen ja karjan juottamiseen jää riittävästi vettä”, Sahra Ismail Ibrahim harmittelee.

sadekausien vesimäärät ovat kuitenkin olleet pieniä ja toisinaan sateet ovat jääneet tulematta, joten veden kuljetusralli on ollut kiivasta. Autoja käy päivittäin viidestätoista kolmeenkymmeneen ja jokainen niistä hakee vähintään neljä tankillista vettä”, kertoo Sahra Ismail Ibrahim Jaleelon kylästä. ”Emme voi tietenkään olla antamatta vettä, kun ihmiset tarvitsevat sitä elääkseen. Olemme liian kilttejä kieltäytyäksemme, vaikka tarvitsisimme vettä omille pelloillemme.” ”Kun kaivojen vedenpinta laskee, ei maatalouteen ja karjan juottamiseen jää riittävästi vettä. Ilman vettä sadot jäävät vähäisiksi. Lisäksi paimentolaiset joutuvat viemään kamelit ja vuohilaumat yhä kauemmaksi kylästä veden ääreen.” ”Kaivot sijaitsevat kylämme vesiuoman pohjassa. Ne ovat joko yksityisessä tai yhteisön omistuksessa. Kyläläiset saavat omaan kulutukseensa tynnyrillisen vettä ja loput vedet myydään kuivan kauden aikana Hargeisaan”, Sahra Ismail Ibrahim jatkaa. Hänellä olisi yksi ratkaisu vesiongelmaan:

Hargeisan vanhimman ja kuuluisimman hotellin Maansoorin johtajalla Yusuf Abdiqadirilla on kokemusta myös veden etsinnästä ja porauksesta, joten hän tietää mistä puhuu. ”Hotellimme asukkaat kuluttavat paljon vettä ja hotelli on koko ajan täyteen varattu. Hotelli saa vettä kaupungin vesijohtojärjestelmästä, mutta kuivina kausina joudumme turvautumaan myös tuontiveteen.” ”Pyysimme italialaiselta Africa 70 -järjestöltä apua veden etsimiseen. Konsultin avulla paikansimme hotellin alueelta porauspaikan, josta yritimme kolmen kuukauden ajan löytää vettä jopa 250 metrin syvyydestä. Se ei onnistunut. Seuraavalla kerralla vuokraamme porausauton, joka yltää 350 metrin syvyyteen. Tosin näin järeät autot pitää ensin saada tuotua Somalimaahan”, hän jatkaa toiveikkaana.

EU kunnostaa vesijärjestelmää EU rahoittaa Hargeisan vesilaitosta seuraavan kolmen vuoden ajan. Uudessa hankkeessa halutaan varmistaa asukkaiden vedensaanti. Rahoituksen avulla rakennetaan uusi vesilinja, joka tuottaa päivittäin 20 miljoonaa litraa vettä asukkaiden tarpeisiin. Rahoituksella uusitaan myös osa jo olemassa olevaa vesiputkistoa. Lisäksi nykyisten kaivojen lähelle porataan neljä uutta, syvää kaivoa. Tämä ratkaisee osan Hargeisan vesipulasta. AIRI KÄHÄRÄ Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori

Beeraton kylään on rakennettu Solidaarisuuden tuella vesikanaali, jonka avulla sadevedet ohjataan sadekauden aikana joen uomasta kuiville pelloille.

Ilmastonmuutos vähentää sateita ”Jos sadekaudet tulevat ajallaan ja vettä sataa koko maassa paljon, veden kuljetusautot eivät tule kyläämme. Viime vuosina

Solidaarisuus on aloittanut ruokaturvahankkeen somali­ maalaisten Candlelight for Health, Education and Environment ja Agriculture for Development -järjestöjen kanssa. Hankkeissa on tarkoitus parantaa paimentolaisten ja viljelijöiden ruoantuotantoa Togdheerin ja Maroodi Jeexin lääneissä koulutuksen avulla sekä lisäämällä sadevesien pysyvyyttä alueella. Tänä vuonna Beeraton kylässä on rakennettu vesikanaali, jonka avulla sadevedet ohjataan joen uomasta kuiville pelloille. Loppuvuodesta myös Jaleelon kylään rakennetaan vesikanaali. Lisäksi molemmilla alueilla rakennetaan ja kunnostetaan kaivoja vedentarvetta helpottamaan.

KUVA: Airi Kähärä

Solidaarisuuden tuella sadevedet talteen

Solidaarisuus 2/2013 11


TOS

ILMASTONMUU

MITEN ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA ELÄMÄÄMME?

1. Hunajan tuotanto vaihtelee kovasti vuodesta toiseen. Kun sateet ovat epäsäännöllisiä, puut eivät tiedä, milloin kukkia. Astereissa kuhisee nyt toukkia, kun on niin lämmintä. Mehiläisiin voi tulla loisia ja tauteja. Mehiläistarhuri ei koskaan tiedä etukäteen, saako iloita vai itkeä. 2. Jotkut muuttavat kaupunkeihin, joissa eläminen ei ole niin sään varassa. Työttömänä kaupungissa elämä voi olla paljon kurjempaa kuin maalla. Toimeentuloa ei saa laittaa yhden korren varaan. Perustin sukulaisten kanssa autokorjaamon, jotta pärjäämme vaikka hunajasato olisi huono. 3. Emme me pienemmät voi sille mitään tehdä, kun isommat ja rikkaammatkaan eivät löydä keinoja.

Byron Arauz, tiilentekijä 1. Kun olin viisivuotias, kotitalomme sortui rajumyrskyssä. Asuimme pitkään sadan muun ihmisen kanssa koulussa. Sitten muutimme tänne Palmiraan. Aluksi viljelimme maissia ja tomaatteja. Monta kertaa sato meni pilalle kuivuuden tai tuholaisten takia. 2. Palmirassa talot on rakennettu paikkaan, jota tulvat eivät uhkaa. Olemme perustaneet nuorten osuuskunnan. Meillä on leipomo ja pieni tiilitehdas. Rankkasateilla ei tehdä tiiliä, mutta valtaosan vuodesta työ tuottaa paremmin kuin maanviljely. 3. Pitää miettiä, mikä on kestävää. Tiilen­poltossa käytetään polttopuun lisäksi purua, joka on sahojen jätettä. Polttopuuta saamme kerätä lähitiloilta. Istutamme joka vuosi kymmeniä uusia puita. Ehkä nämä ovat pieniä asioita, joita näperrellään täällä maalla. Kaupunkilaiset roskaavat kuin hullut. Jukka Pakkala

12 Solidaarisuus 2/2013

Kuva: Airi Kähärä

Gloria Isabel Centeno, mehiläishoitaja

Kuva: Airi Kähärä

SOMALIMAA

Kuva: Airi Kähärä

Kuva: EsteliLive

Kuva: EsteliLive

NICARAGUA

Ahmed Mohamed Ibrahim, maanviljelijä 1. On vuosia, jolloin sadekausi ei ala kuten pitäisi. Viime vuonna emme saaneet sadetta juuri lainkaan ja sato jäi pieneksi. Jollei ole vettä, ei ole elämää. Saimme vettä koteihin, mutta viljelyksille ei jäänyt mitään, kun isot sateet jäivät tulematta. 2. Meillä ei ole vedenkeruujärjestelmää. Emme tiedä, kuinka vettä voi säilöä tulevaisuuden varalle. Uskon, että osa veden puutteesta johtuu Allahin tahdosta. Ihmiset eivät ole palvelleet Allahia riittävästi ja veden puute on pahojen tekojen seurausta. 3. Voisimme rakentaa lisää patoja ja kaivoja kyläämme.

Amina Hussein Abokor Yusuf, maanviljelijä 1. Vuodenajat eivät ole enää säännöllisiä. Kun odotamme kesää, tuleekin talvi ja päinvastoin. Emme voineet muokata maata ennen kuin sadekausi alkoi, joten siemenet eivät idä eikä tule satoa. Nyt tuulen pitäisi kuivattaa kuivaheinä keltaiseksi, mutta vähän väliä sataa. Viime vuonna ei satanut. Karja ei kuitenkaan kuollut. Se ei myöskään lisääntynyt kuivuudesta johtuvien keskenmenojen takia. 2. Olemme selvinneet vaikean ajan yli kuivan viljan ja heinän avulla, mutta nyt sitä on vaikea saada. 3. Vettä pitää säilöä enemmän. Täytyy rakentaa patoja.

Sahra Ismail Ibrahim, maanviljelijä 1. Meillä on neljä vuodenaikaa ja säät muuttuvat sen mukaisesti, mutta nyt on kuivempaa ja ilmassa on enemmän pölyä. Kun taivaalla on pilviä, talvi on ohi, mutta sadetta ei tule, vaikka pitäisi. En tiedä muuta syytä kuin Allahin tahdon. Vuohet kuolivat ja tuotanto oli hyvin pientä. Kasvatan pippuria, tomaattia, kaalia, sitruunoita ja muita vihanneksia, eikä satoa vain tullut. 2. Olemme pyytäneet apua hallitukselta ja sukulaisilta. Osa ihmisistä muuttaa kaupunkiin. 3. En tiedä, kuinka kuivuutta hoidetaan, tarvitsemme lisää tietoa sen ehkäisemiseksi ja veden saamiseksi. Olemme jo nyt kaivaneet kaivot niin syvälle kuin mahdollista. AIRI KÄHÄRÄ


Kysyimme ihmisiltä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Suomessa.

1. Miten ilmastonmuutos ja epävakaat sääolot ovat vaikuttaneet sinun ja perheesi arkeen? Millaisia ongelmia olette niiden takia kohdanneet? 2. Miten olette varautuneet epävakaisiin sääoloihin tai niiden

Kuva: Inkeri Auramaa

3. Mitä mielestäsi pitäisi tai voisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Anatoli Kasolo, maanviljelijä 1. Erityisesti se vaikuttaa toimeentulooni. Tuloni ovat pienentyneet, minkä vuoksi ruokaa ei ole riittävästi. Se vaikuttaa myös perheeseeni. Joudumme kulkemaan pitkiä matkoja hakemaan vettä, eivätkä tuloni enää riitä lasten koulumaksuihin. 2. Maanviljely on hyvin herkkä ilmaston vaihteluille. Toimeentuloni ei kuitenkaan perustu vain maanviljelyyn, vaan saan tuloja myös tekemällä käsitöitä. 3. Ihmisiä tulisi valistaa puunhakkuun haittavaikutuksista ja kannustaa istuttamaan kuivuutta kestäviä puulajeja. Olisi myös hyvä lisätä ihmisten tietoa vedenkeruun hyödyistä.

Harriet Nambi, opiskelija 1. Epävakaiset sääolosuhteet ovat lisänneet maanviljelijöiden työmäärää. Vanhempani elävät kuivuuskauden aikana säästäväisemmin, jotta raha ja ruoka riittäisivät seuraavaan satoon asti. 2. Aikaisemmin suurin osa ­ vedestä saatiin soista, jolloin olimme riippuvaisia sateen määrästä. Kaivojen lisääntyessä monet kotitaloudet ovat valmistautuneempia kuivuuskausiin. 3. Meidän tulisi kasvattaa viljelystemme kokoa sekä kehittää ruoan säilöntätapoja. On myös tärkeää auttaa heitä, jotka menettävät satonsa, esimerkiksi lainaamalla siemeniä. Meidän tulisi välttää soiden ylirasittamista sekä istuttaa uusia puita kaadettujen tilalle.

Eduard Kamya, kauppias 1. Ennen satoi usein ja paljon, nykyään on kuivempaa ja aurinkoisempaa. Uskon sen johtuvan kaupunkien väkikeskittymistä. Viljelysmaata ei ole tarpeeksi, minkä vuoksi ruokaa ei riitä kaikille. 2. Pyrin kylvämään lisää maissia ja papuja. Lisäksi minulla on pieni kauppa, josta saan tuloja huonon satovuoden yllättäessä. 3. Aikaisemmin Ugandassa kasvoi paljon enemmän puita, jotka hillitsivät tulvien aiheuttamia tuhoja. Väkiluvun kasvaessa puita kaadetaan enemmän, minkä vuoksi niitä tulisi nyt istuttaa lisää.

Kuva: Amanda Majakulma

SUOMI

Kuva: Anni Simola

Kuva: Inkeri Auramaa

Kuva: Inkeri Auramaa

UGANDA

seurauksiin? Miten ihmiset ovat selvinneet epävakaisiin sääoloihin liittyvistä ongelmista?

Maisa Pikkarainen, koululainen 1. Talvet ovat pitkiä ja runsaslumisia, kesällä taas on niin kuuma, että täytyy jatkuvasti käydä suihkussa. Tämä lisää vedenkulutusta. 2. Talvella kotiamme lämmitetään, esimerkiksi kylpyhuoneeseen on asennettu lattialämmitys. Muualla seuraukset ovat vakavampia: aavikoilla on liian vähän vettä ja jäätiköt sulavat. 3. Kasvihuonepäästöjä tulisi rajoittaa sekä fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentää. Ihmiset eivät saisi roskata.

Juha A. Karhu, tutkija, Ilmatieteen laitos 1. Suomen ilmastossa jo tapahtunut muutos ei ole vaikuttanut perheeni arkeen. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutus on ollut merkittävä, koska olemme järjestäneet elämämme niin, että voimme elää mielekkäästi, mutta ilmastoa mahdollisimman vähän muuttavasti. Tämä on tarkoittanut vähäpäästöisiä valintoja liittyen asumiseen, liikkumiseen, ruokaan, lomailuun ja harrastuksiin. 2. Suomessa lämpötilat ja sademäärät nousevat tulevaisuudessa, etenkin talvella, ja sateet muuttuvat rankemmiksi. Olemme varautuneet parvekkeelle ja terassille asennetuilla markiiseilla sekä hankkimalla auton, jossa on ilmastointi. Sateisuuden lisääntyminen lisää riskejä rakennusten kestävyydelle, vesivaurioille ja homeongelmille. Toimimme aktiivisesti taloyhtiömme hallinnossa, jossa olemme korostaneet vesien hallinnasta huolehtimisen tärkeyttä. 3. Tärkeintä on saada aikaan kattava kansainvälinen ilmastosopimus, jonka puitteissa kasvihuonekaasupäästöjen kasvu saadaan taitettua laskuun mahdollisimman nopeasti. Tässä auttaa sekä omien kulutustottumusten muuttaminen vähäpäästöisiksi että aktiivinen poliittinen toiminta. AMANDA MAJAKULMA ANNA-SOFIA JORO

INKERI AURAMAA

Solidaarisuus 2/2013 13


A

S NICARAGUASS

Ilmastonmuutos on sekoittanut Nicaraguan maatalouden. Maanviljelijöiden on löydettävä uusia sopeutumisen keinoja niin viljelyyn kuin lihantuotantoon. Somotossa kasvatetaan nyt vuohia, jotka saattavat tulevaisuudessa korvata lehmät.

KUVA: JUKKA PAKKALA

SOLIDAARISUU

S

ateet ovat oikullisia Nicaraguassa. Keskellä sadekautta voi esiintyä pitkiä kuivuusjaksoja, jotka tuhoavat sadon. Rajuja myrskyjä on entistä enemmän, tulvat ja maanvyörymät ovat lisääntyneet. Ilmaston lämpeneminen luo hyvät elinolot tuhohyönteisille. ”Somotossa viljelijät kamppailevat koko ajan pitääkseen tilansa tuottavina. Maatalouden kannattavuus uhkaa nyt laskea, koska sadot pienenevät ja kustannukset kohoavat”, kertoo Solidaarisuuden kehityshankkeen johtaja Modesto Huete. Tuholaisten lisääntyessä viljelijöiden on hankittava enemmän torjunta-aineita. Nykyinen siemenaines ei sovellu muuttuneisiin oloihin. Tarvittaisiin paremmin kuivuutta kestäviä maissin- ja pavunsiemeniä. Niitä ei ole helppo löytää paikallisilta markkinoilta. ”On katsottava eteenpäin ja tunnistettava sopeutumisen tarpeet”, Huete tähdentää.

Kastelu keskeistä Hyvä vuohi lypsää lehmän lailla, mutta tarvitsee vähemmän ravintoa.

Ilmastonmuutokseen on pakko sopeutua: ”Vuohet voivat korvata lehmät”

14 Solidaarisuus 2/2013

Yhtä ja ainoaa ratkaisua ei ole. Jokaisen maanviljelijän olisi laadittava suunnitelma tilansa kestävää kehitystä varten. ”Vesi on ruokaturvan avainasia”, Huete toteaa. Pohjois-Nicaraguan kuivan alueen parhailla mailla hedelmät ja vihannekset kasvavat hyvin vettä säästävän tippakastelun avulla. Altaita rakentamalla sadevesi saadaan talteen kastelua ja eläinten juottamista varten. Lehmien sijasta voidaan kasvattaa sikoja ja kanoja. Eläinten ruokana käytetään karuilla mailla viihtyviä rehukasveja, joita ihmiset eivät syö. Näin voidaan varmistaa lihantuotanto vaikeissakin oloissa. Somoton kehityshankkeessa on saatu aikaan tuotantoketjuja, joiden avulla kyetään sopeutumaan ilmastonmuutokseen. ”Kokeilemme parhaillaan myös vuohien kasvattamista”, Huete kertoo. Somotolainen lypsylehmä tuottaa kuivimpana aikana vain kaksi litraa maitoa päivässä. ”Hyvä kuttu lypsää enemmän ja tarvitsee paljon vähemmän rehua ja vettä kuin lehmä.


Tierra Nueva tekee hyvää ympäristölle Solidaarisuuden kehityshankkeet Boacossa Nicaraguan keskiosissa edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeiden paikallisena kumppanina on Tierra Nueva -osuuskuntayhtymä, joka tuottaa luomukahvia ja -hunajaa.

KUVA: JUKKA PAKKALA

”Tierra Nueva tekee hyvää ympäristölle”, julistaa viime vuonna käynnistetyn hunajahankkeen vetäjä Ramiro Espinosa. Mehiläishoito onkin ympäristöystävällinen elinkeino. Mehiläisten pölytys on välttämätön siemenkasvien lisääntymiselle. Ilman mehiläisiä maailman ruoantuotanto romahtaisi. ”Hunajantuotannon hiilijalanjälki keskittyy kuljetuksiin ja jalostukseen”, Espinosa toteaa. Tierra Nuevassa selvitetään parhaillaan hunajan arvoketjun ympäristövaikutuksia. Selvitys huomioidaan, kun suunnitellaan

Ramiro Espinosa luotsaa ympäristöystävällisesti Tierra Nuevan hunajahanketta.

Ympäristön tuhoaminen pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia

KUVA: ESTELILIVE

Vuohet voivat hyvinkin korvata lehmät”, Huete uskoo. Somoton kuivalla alueella on viime vuosina onnistuttu vähentämään aliravitsemusta. Nyt täytyy suojella vesilähteitä ja edistää kestäviä viljelytapoja, jotta ilmaston lämpeneminen tai muut kielteiset ympäristömuutokset eivät tuo nälkää takaisin viljelijän pöytään.

Mehiläisiä tarvitaan maailman ruoantuotantoon.

Solidaarisuuden kehityshankkeeseen kuuluvan vientihunajan varaston ja pakkaamon toimintoja. ”Luomutuotannossa ympäristö otetaan huomioon”, Espinosa korostaa. ”Tierra Nuevan luomukahvitiloilla on tuuhea puusto ja vesilähteistä pidetään huolta. Hyvä kahvi kasvaa puiden varjossa. Vesilähteet taas ovat elintärkeitä luonnolle ja tilan tuottavuudelle.” Luomukahvitilojen vieressä on yksityisten karjankasvattajien laitumia. Ne on useimmiten hakattu niin paljaiksi, että kaljujen kukkuloiden rinteessä kököttää vain pari yksinäistä puuta. Laitumien raivaaminen on jättänyt Boacon kaupungin ilman vettä. ”Kuivimpana aikana kaupunkiin pitää tuoda vettä säiliöautolla, kun joenvarren vedenottamo ei toimi”, Espinosa mainitsee.

Luomu on ympäristöteko Ilmastonmuutos lisää tuottajien epävarmuutta. Hunajan tuotantokin laskee, kun sateet ovat epäsäännöllisiä ja mesikasvien kukinnot jäävät huonoiksi. Ilmastonmuutoksen ohella mehiläisiä uhkaavat hyönteismyrkyt ja maatalouden yksipuolistuminen. ”Tierra Nueva laatii suunnitelmaa mehiläishoidon ilmastokestävyyden parantamiseksi”, Espinosa paljastaa. Osuuskuntalaisten luomutiloilla on helppo jättää tilaa mehiläisten ravintokasveille. Vesilähteiden ympärille voidaan istuttaa runsaskukkaisia puita. ”Kaiken kaikkiaan pitkäjänteinen luomutuotanto palvelee ympäristöä. Sen taloudellinen arvo on myös merkittävä”, Espinosa huomauttaa. Luomukahvitiloilla asuvat tukaanit, papukaijat ja mölyapinat ovat varmasti samaa mieltä ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä.

Kun rakeet piiskaavat s­ omo­ tolaisen pienviljelijän tomaatit maahan, ilmaston­muutosta on helppo pitää syyllisenä tuhoon. Kaikkea pahaa ei voi kuitenkaan panna vain ilmastonmuutoksen piikkiin. Paikallinen ympäristön tuho­ aminen voimistaa ilmaston­ muutoksen kielteisiä vaikutuksia. Keskilämpötilan kohoaminen ja kosteusolojen muutokset vaikeuttavat ruokakasvien tuotantoa ja alentavat karjanhoidon tuottavuutta. Maailman väestö kasvaa edelleen niin nopeaa vauhtia, että ruoantuotannon pitäisi kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin 60 prosenttia, jos yhdeksälle miljardille ihmiselle halutaan varmistaa ravitsemus. Ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla, jos se kuluttaa ympäristöä. Väärät tuotantotavat ovat aiheuttaneet suurempia vahinkoja kuin ilmastonmuutos. Somoton ilmastokestävyysarvion mukaan lähes kaikilla viljely- ja laidunmailla esiintyy hedelmällisen maakerroksen huomattavaa ohenemista, eroosiota. Maataloutta harjoitetaan jokilaaksojen lisäksi rinnemailla, jotka olisi viisasta jättää kasvamaan metsää. Somoton vesitalous oli vaarassa jo ennen kuin alettiin huolestua ilmaston lämpenemisestä. Rinteiden ja jokivarsien metsien hakkaaminen polttopuuksi ja sahoille on kuivattanut vesilähteitä samaan aikaan, kun veden kysyntä on kasvanut. Missään PohjoisNicaraguan taajamassa ei nykyisin ole täyttä varmuutta siitä, riittääkö väestölle juomavettä kahdenkymmenen vuoden päästä. Latinalaisen Amerikan kehityspankin tutkijat arvioivat, että ilmastonmuutos tekee KeskiAmerikan ruoantuotannon kalliimmaksi ja hankalammaksi. Hyönteisten levittämien tautien, kuten malarian ja dengue-kuumeen, oletetaan lisääntyvän. Rannikkoalueilla pelätään yleistyviä tulvia sekä mangrovemetsien pysyvää häviämistä. Ilmastonmuutos ja paikallinen ympäristön tuhoaminen vähentävät ihmisten hyvinvointia. On kuitenkin muistettava, ettei maailma ole vain meitä varten, sillä ihminen uhkaa monien lajien tulevaisuutta.

JUKKA PAKKALA Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori

JUKKA PAKKALA

Solidaarisuus 2/2013 15


S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Aurinkoa, pölyä ja perheriitoja: llmastonmuutos tuntuu ugandalaisten arjessa

KUVA: INKERI AURAMAA

Ugandassa säästä on monin paikoin tullut täysin arvaamaton: aurinko paahtaa, vaikka pitäisi sataa ja välillä isot rakeet tuhoavat sadon. Säämuutokset vaikuttavat eniten maaseudun naisiin, joiden pää­elinkeinona on maatalous. Yhteisöjen täytyy etsiä uusia, innovatiivisia ja vaihto­ ehtoisia toimintatapoja sopeutuakseen muuttuviin olosuhteisiin.

Pöly lentää Wakison läänin Kayungan kylässä, jossa eronnut yksinhuoltajaäiti Fatia Bavidia pitää pientä kauppaa. Bavidia on masentunut: ”Ennen tähän aikaan vuodesta satoi, mutta nyt aurinko vaan paistaa kuumasti koko ajan. Ruoan hinta on noussut paljon enkä enää pysty ostamaan lapsilleni samaa ruokaa kuin ennen, esimerkiksi hedelmät ovat liian kalliita.” Myös Myanzin alueella ilmasto on selvästi muuttunut. ”Myanzissa sadekausi alkaa nyt kuukautta myöhemmin ja sateista on tullut heikkoja ja lyhytkestoisia. Lisäksi sadevettä tulee kokonaisuudessaan vähemmän ja naiset joutuvat hakemaan veden kauempaa”, kertoo Myanzin alueen yhteisökehityksen parissa työskentelevä viranhaltija Sara Nabawananuka.

Yhteisöjä kouluttamalla ympäristöriskejä voidaan sekä vähentää että vaimentaa.

16 Solidaarisuus 2/2013


KUVA: INKERI AURAMAA

”Riittämättömien ja myöhäisten sateiden takia satomäärät ovat jääneet pieniksi. Ihmiset ovat nälissään ja kärsivät kuumasta ja kuivasta säästä. ” Tiedepiireissä ilmastonmuutoksen etenemisestä vielä kiistellään, mutta käytännössä ihmiset ovat kokeneet säiden selvästi muuttuSara Nabawananuka neen jo useamman vuoden ajan Ugandassa ja jakaa koulutuksesta monissa muissa Itä-Afrikan maissa. Ugandassa saamansa tiedon eri seudut ovat eri tavoin alttiita muutoksille. kylien asukkaille Myanzissa. Solidaarisuuden kumppaneiden toiminta-alueilla on esiintynyt kuivuutta, korkeita lämpötiloja, vähäisempiä sademääriä sekä lisääntyviä raekuuroja. Maailmanlaajuisten syiden lisäksi muutokset johtuvat osittain myös paikallisesta toiminnasta: väestönkasvun aiheuttama maankäytön tehostuminen ja köyhyys ovat ajaneet ihmiset ylikäyttämään luonnonvaroja. Puita on hakattu ja kokonaisia metsiä kaadettu, eivätkä puiden istutuskampanjat yksinään riitä korvaamaan kaadettuja puita. Laaja metsien häviäminen on tehnyt monien seutujen paikallisilmastosta kuuman ja kuivan. Monet eivät kuitenkaan ymmärrä puiden katoamisen ja sään muuttumisen välistä yhteyttä.

Naisten työtaakka kasvaa Naiset vastaavat perinteisesti veden hausta ja maanviljelystä niin Ugandassa kuin muuallakin Itä-Afrikassa. Heihin ilmastonmuutos on iskenyt rajusti. Kotityöt vaativat nyt enemmän aikaa. Myös kuivuus, kuumuus ja pölyisyys tekevät elämästä tukalaa. Veden vähyys heikentää peseytymismahdollisuuksia ja huono hygienia lisää terveysriskejä. Kotiaskareisiin tarvittava lisäaika aiheuttaa paineita myös avioliitoille sekä miesten ja naisten välisille suhteille. ”Meillä menee nyt jopa neljä tuntia päivässä veden hakuun. Aviomiehemme ihmettelevät, missä oikein luuhaamme ja tulevat vihaisiksi”, kertovat perheenäidit Kitooken kylässä Wakison läänissä. Myös maanviljelijä Wilson Mujabi Myanzin läänin Lubumban kylästä kertoo, että naiset ovat väsyneempiä ja käyttävät vedenhakuun kaukaa kotoa nyt entistä enemmän aikaa, mikä tekee miehet mustasukkaisiksi. Hän itse kuitenkin ymmärtää vaimoaan ja auttaa häntä kotitöissä. Pohjois-Ugandassa Kotidon läänissä naisiin kohdistuu ainakin kaksi kertaa enemmän väkivaltaa kuin ennen. ”Kuuma ja pölyinen ilma tekee ihmiset kärsimättö­miksi ja väkivaltaisiksi”, kertoo yhteisöpohjaisten katastrofiriskien vähentämismenetelmien kouluttaja, tohtori Willy Nkamuhebwa, joka on perehdyttänyt myös Solidaarisuuden kumppania Myanzin alueellista osuuskuntaa ja sen jäsenosuuskuntia aiheeseen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten maaseudun naisiin.

Paikallisella tasolla toimitaan kuitenkin myös käytännössä. Nkamuhebwa luotsaa ympäri maata järjestettävää yhteisöpohjaista katastrofiriskien vähentämismenetelmien koulutusta. Se pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan ympäristöriskejä voi sekä vähentää että vaimentaa. Riskejä voi vähentää paikallisesti muun muassa energiaa säästävien polttoliesien avulla sekä valistamalla ihmisiä puiden istuttamisen tärkeydestä. Katastrofiriskejä voidaan vaimentaa varastoimalla kuivamuonaa, viljelemällä paremmin erilaista ilmastoa kestäviä lajeja sekä hankkimalla vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Tärkeä osa koulutusta on katastrofeihin liittyvien vaikutusten, voimavarojen ja heikkojen kohtien käsittely erikseen sekä miesten että naisten kannalta. Näin heidän erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset asemansa ja tehtävänsä tulevat näkyviksi. ”Monet katastrofiriskien vähentämisen toimenpiteet liittyvät naisiin ja vaikuttavat suoraan heihin, joten asioiden tarkastelu sekä miesten että naisten näkökulmasta on suunnittelussa aivan oleellista”, Sara Nkamuhebwa kertoo. Koulutukseen Myanzissa osallistuneen Nabawananukan Ilmastoriskejä voi vähentää mukaan koulutuksesta saatu rohkaisu on tärkeää. Koulutus Kansallisen politiikan tasolla Uganda on ottanut ilmas- Willy Nkamuhebwa auttaa ihmisiä myös tunnistamaan omat voimavaransa. kouluttaa katastrofitonmuutoksen hyvin huomioon vesi- ja ympäristömi- riskien vähentämis”Olen oppinut, että ihmiset voivat muuttaa toimintaannisteriön ilmastonmuutosyksikön johdolla. Uganda on menetelmistä ympäri sa, etsiä vaihtoehtoisia viljelylajeja ja toimeentulomahdolUgandaa. muun muassa ratifioinut YK:n ilmastosopimuksen ja illisuuksia. Aiomme mennä tapaamaan kylien asukkaita ja mastonmuutos on huomioitu sekä maan viisivuotiskehijakaa koulutuksesta saamamme tiedon heidän kanssaan. tyssuunnitelmassa (2011–2015) että pitkän tähtäimen strategiassa. Yhdessä voimme tunnistaa erilaisia riskejä ja miettiä keinoja niiden Makereren yliopistoon on myös perustettu tieteidenvälinen ilmasaiheuttamien katastrofien vaikutusten vaimentamiseksi erityisestonmuutosyksikkö tutkimaan ja innovoimaan ilmastonmuutokseen ti naisten parissa. Autamme naisia selviämään vaikeista ajoista”, sopeutumista. Nabawananuka painottaa. ”Valitettavasti täältä kuitenkin puuttuu poliittista tahtoa rahoittaa INKERI AURAMAA käytännön toimenpiteitä ja rakenteita, joilla katastrofiriskejä voitaiSolidaarisuuden Ugandan maakoordinaattori siin vähentää ja vaimentaa.”, toteaa Nkamuhebwa.

Solidaarisuus 2/2013 17


Ilmastonmuutos on pysäytettävä Betty Mwanje on erityisen huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista lasten hyvinvointiin.

May Nakyejwe työskentelee avustavana hankekoordinaattorina Solidaarisuuden ugandalaisessa kumppanijärjestössä nimeltä Uganda Media Women’s Association (UMWA). Hän kohtasi Betty Mwanjen, joka kertoo meille näkemyksiään ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ihmisten arkielämään Ugandassa.

KUVA: MAY NAKYEJWE

Kumppanit kertovat Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehitys­ yhteistyöhankkeisiin osallis­ tuvat kirjoittavat itse o­ masta yhteis­kunnastaan ja ­elämästään Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.

18 Solidaarisuus 2/2013

V

ja kaupungin ojat ovat muuttuneet yhdeksi suureksi viemäriverkostoksi. Ylikuormitetut suot eivät enää suodata vettä, minkä vuoksi juomakelpoista vettä on mahdotonta löytää. Olemme erityisen huolissamme lapsistamme ja heidän hyvinvoinnistaan. Ennen pystyimme tarjoa­maan lapsille riittävän ravinteikasta ruokaa, mutta nykyään se on mahdotonta. Ruokaa ei aina ole riittävästi saatavilla ja välillä joudumme pärjäämään vain yhdellä aterialla päivässä. On raskasta pyrkiä kattamaan ruokaan, koulutukseen ja terveyteen kuluvia menoja. Aiemmin ravinnonsaantimme oli taattua, joten jouduimme huolehtimaan vain lastemme koulumaksuista. Ellei ilmastonmuutosta pian pysäytetä, maassamme asuminen tulee olemaan mahdotonta. Vaaralliset tulvat ovat vuosi vuodelta yleisempiä. Juomakelpoiset vesivarat ehtyvät ja aliravitsemuksen sekä nälänhädän riskit kasvavat. Kuivuuden heikentämä maaperä ei tarjoa tarpeeksi tukea talojen heikoille perustuksille myrskytuulten yllättäessä. On selvää, että ympäristömme on muutostilassa, mutta ratkaisuja ilmastonmuutoksen ongelmiin ei ole vielä löytynyt. Nämä muutokset tapahtuvat meidän aikanamme, joten olemme myös vastuussa niiden seurauksista. Maamme ei koskaan kehity, jos jatkamme luonnonvarojen silmitöntä ylikulutusta. Uskon kuitenkin, että ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja. Valtion tulisi kampanjoimalla lisätä ihmisten tietoa ilmastonmuutoksen haitoista ja seurauksista. Tulisi pyrkiä siihen, että ihmiset itse haluaisivat muutosta, eivätkä vain tukeutuisi valtioon. Valtion täytyisi perustaa satelliittikaupunkeja, joiden avulla hillittäisiin Kampalan ylikansoittumisesta aiheutuvia haittoja. Tavoitteena tulisi olla, että muissakin kaupungeissa olisi kaikki välttämättömät palvelut, jotka houkuttelisivat ihmisiä pois ruuhkautuneesta pääkaupungista. Tämän tulisi kulkea käsi kädessä muun infrastruktuurin, kuten tieverkoston, kehittämisen kanssa. MAY NAKYEJWE Solidaarisuuden ugandalaisen kumppani­järjestön Uganda Media Women’s Associationin avus­tava hanke­koordinaattori Tiivistäen suomentanut: Amanda Majakulma.

KUVA: JEMINA TALJA

Kolumni

artuin vaatimattomassa maanviljelijäperheessä, yhdellä Ugandan syrjäisimmistä alueista. Olen 53-vuotias ja minulla on kuusi nyt jo aikuista lasta. Yritteliäänä nuorena muutin vuonna 1980 työn perässä Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan. Samana vuonna tapasin mieheni ja muutimme asumaan TtulaKawempeen, yhteen Kampalan monista lähiöistä. Vaikka tulenkin maaseudulta, sopeuduin hyvin kaupunkiasumiseen. Niihin aikoihin kaupunki oli vielä vehreä ja toivotti uudet tulokkaat lämpimästi terve­ tulleiksi. Sekä viljelysmaata että karjaa oli riittävästi uusillekin tulokkaille. Lähes jokaisessa kotitaloudessa oli oma kaivo. Silloin ilmasto noudatti vielä tuttua kaavaa ja vuoteen sisältyi sekä sade- että kuivia kausia. Sadekausien säännöllisyys on tärkeää erityisesti kylvöä ajatellen. Maaliskuussa tulivat vuoden toiset sateet, joiden päättyminen merkitsi kylvökauden alkamista. Silloin kylvimme maissia, papuja, maapähkinöitä ja muuta viljaa, jotka lähes poikkeuksetta selvisivät aina sadonkorjuuseen asti. Sisällissodan päätyttyä vuonna 1986 ihmisiä alkoi virrata Kampalaan joka puolelta Ugandaa. Aiemmin alueellemme tyypilliset suot ja metsät kärsivät väentulvasta. Ajan kuluessa kaivot kuivuivat ja vehreä luonto oli enää vain muisto menneisyydestä. Sateet muuttuivat epäsäännöllisiksi. Joinain vuosina ne jäivät kokonaan tulematta. Epäsäännöllisyydellä oli vakavat seuraukset. Vilja kylvettiin siinä uskossa, että sadekausi saapuu, mutta kuivuuden yllättäessä sato tuhoutui. Samoihin aikoihin myös ilmasto alkoi lämmetä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteisööni ja koko Ugandaan huolestuttavat minua. Se, kuinka paljon luontomme on muuttunut parin viimevuosikymmenen aikana kertoo mielestäni siitä, että ilmastossa on todella tapahtumassa muutoksia. Nykyisin sateet eivät ole vain epäsäännöllisiä, vaan ne myös tuovat mukanaan monenlaista tuhoa. Sateiden aiheuttamat tulvat ovat vaatineet monia ihmishenkiä. Lisäksi tulvat aiheuttavat epäsuoria tuhoja, kuten koleraepidemioita ja muita tulvavesien mukanaan tuomia tarttuvia tauteja. Jäljellä olevat suot


Solidaarisuuden kehitys­hanke monipuolisti pienviljelijöiden toimeen­tulolähteitä, vahvisti yhteistyötä ja tasa-arvoisti perheiden päätöksentekoa Ugandassa. Viime vuonna päättyi Solidaarisuuden kolmi- ja puolivuotinen hanke, jossa kehitettiin pienviljelijöiden tuotantoa ja markkinointikanavia Ugandassa. Hanketoteutuksesta vastasi paikallinen kestävään kehitykseen erikoistunut järjestö Integrated Rural Development Initiatives (IRDI). Viime keväänä tehtyä itsearviointia johti IRDIn hallituksen jäsen. Hankkeesta hyötyi välittömästi 450 viljelijäperhettä 15 kylästä Wakison läänin kahdessa kunnassa Namayumbassa ja Masulitassa. 46 prosenttia perheistä osallistui hankkeeseen naisen johdolla. Osallistujiksi oli erityisesti valittu kaikista huono-osaisimpia maanviljelijöitä. Kehityshankkeen tarkoituksena oli nostaa pienviljelijöiden tulotasoa muuttamalla luontaistalousviljely kaupalliseksi. Kohdealueen pienviljelijöiden elintasoa pyrittiin parantamaan lisäämällä tuotantoa

ja markkinoillepääsyä sekä alentamalla tuotantokustannuksia. Itsearvioinnin mukaan hyödynsaajien hyvinvointi koheni hankkeen aikana huomattavasti asetettuja tavoitteita enemmän. Mudasta ja risuista rakennettujen talojen määrä putosi esimerkiksi noin 25 prosenttiin, jolloin kokonaispudotusta oli 50 prosenttia, kun tavoiteltu pudotusmäärä oli ollut kymmenen prosenttia. Hankkeessa ei jaettu osallistujille sikoja tai lehmiä, mutta näiden pankkitalletuksinakin toimivien tuotantoeläinten määrä nousi hurjasti. Hankkeen alkaessa esimerkiksi Masulitan kunnassa vain viisi prosenttia naisista omisti vähintään yhden lehmän, mutta hankkeen päättyessä määrä oli noussut yli 24 prosenttiin. Suunnitteluvaiheessa tavoitteeksi oli asetettu 30 prosentin nousu, eli lopputulos oli huimat 390 prosenttia lähtötasoa korkeammalla. Arvion mukaan myös hyödynsaajien toimeentulolähteet monipuolistuivat, yhteistyö kasvoi ja perheiden päätöksenteko tasa-arvoistui. Teemu Sokka Solidaarisuuden työ- ja toimeentulo -ohjelmakoordinaattori

KUVA: JENNI GÄSTGIVAR

Maanviljelijöiden toimeentuloa parannettiin Ugandassa

Yhä useampi nainen omistaa nyt lehmän Masulitan kunnassa Ugandassa.

Naisten taloudellinen voimaantuminen eteni Nicaraguassa itsemääräämisoikeudesta kantautui yli kahdensadan pohjoisnicaragualaisen korviin. Heistä lähes puolet oli naisia. Hankkeessa keskityttiin naisten aseman vahvistamiseen kolmessa arvoketjussa: ruoan, hunajan sekä käsitöiden tuotannossa. Samalla järjestettiin myös koulutuksia, joista pientuottajat saivat eväitä tasa-arvon toteuttamiseen omissa perheissään ja yhteisöissään. Hankkeen ar vioitsijoiden Teresa Montoya Garcían ja Águeda Ordeñana Avendañon mukaan hanke paransi naisten taloudellista asemaa koulutusten avulla. Hyödynsaajat olivat samaa mieltä. ”Hanke on ollut todella tärkeä. Osuuskunnat ovat tärkeitä Sen aikana meitä on tasa-arvon edistämisessä.

Naisten taloudellisen aseman parantamiseen Nicaraguassa tähdänneen kehityshankkeen toteutti kaksi Solidaarisuuden kumppania: tasa-arvokysymyksiin erikoistunut kansalaisjärjestö Las Abejas sekä osuus­kunta Cooperativa CampoCiudad (COPRODEC). Hankkeen aikana tieto perheväkivallan kieltävästä laista, sukupuolirooleista sekä naisten

KUVA: JUKKA PAKKALA

Solidaarisuuden vuonna 2009 aloittamasta naisten taloudellisen vahvistamisen hankkeesta teetettiin kesällä ulkopuolinen arviointi. Se osoitti, että tuloksia voidaan saada aikaan haastavassakin ­ympäristössä. Osuuskuntien mahdollisuudet toimia tasaarvon äänitorvina korostuivat.

koulutettu ja autettu materiaalien hankkimisessa. Minussa on myös herännyt halu oppia lisää”, käsityöläinen Maria del Carmen kertoi. Kehityshankkeen toteutuksesta ei kuitenkaan selvitty haasteitta. ”Kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet toimia ovat kutistuneet lähes olemattomiin. Myös kansalaisjärjestöjen ja kuntien yhteistyö on hiipunut”, kertoo Teresa Montoya García. Tämä heijastui myös hankkeen tuloksissa. Erityisesti vaikuttamistyön tekeminen nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on lähes mahdotonta. Aloitettua tasa-arvotyötä jatketaankin tulevaisuudessa keskitetysti COPRODEC-osuuskunnan kanssa. Milla Mäkinen Solidaarisuuden tasa-arvo -ohjelmakoordinaattori

Solidaarisuus 2/2013 19


Tukijat tutuiksi

ESSA

KUVA: SAMI TIRKKONEN

KUVA: STM

S SUOM SOLIDAARISUU

Veera Räikkä ja kollegat olivat tyytyväisiä Keisarin päiviin. Ulla-Maija Rajakangas tukee naisyrittäjyyttä.

Solidaarisilla leivoksilla maissimylly pyörimään Leipomoyritys Kakku & Leipä Keisari muuttui keväällä kolmen päivän ajaksi leivoksiaan myöten solidaariseksi. Keisarin päivät -kampanjalla yritys keräsi varoja Solidaa­ risuuden nicaragualaisia leipomoyrittäjiä tukevaan työhön. Solidaarinen leivos, kakku ja leipä tekivät kauppansa Keisarin päivillä viime huhti­kuussa. ”Keisarin päivillä voimme tehdä herkutellen hyvää. On hienoa, että suomalaisena leipomoyrityksenä voimme omalla tavallamme osallistua nicaragualaisten leipomoyrittäjien tukemiseen”, Kakku & Leipä Keisarin myynti- ja markkinointipäällikkö Veera Räikkä toteaa tyytyväisenä.

Solidaarisuus tukee Pohjois-Nicaraguassa naisten omistamia maissileipomoita, joiden päätuotteita ovat maissikeksit ja -rinkelit. Yrittäjyyden ansiosta naiset saavat ihmisarvoisen toimeentulon, mikä parantaa naisten ja heidän perheidensä elämänlaatua. Keisarin päivien tuotolla rahoitettiin osa uudesta myllystä, jolla nicaragualaiset yrittäjät jauhavat maissia ja kahvia. ”Tällainen yhteistyö on todella palkitseva tapa toteuttaa yritysvastuuta. Kampanjan tuotto kohdistui oman alamme yrittäjien toiminnan edistämiseen. On ilahduttavaa tietää, että nyt nicaragualaisessa leipomossa pyörii mylly, jossa Kakku & Leipä Keisarillakin on sormensa pelissä. Se antaa lisäarvoa yrityksellemme”, Räikkä iloitsee. Yritysten ja järjestöjen yhteistyö on Suomessa yhä yleisempää. ”Perinteisten joululahjoitusten sijaan yritykset etsivät järjestöistä kumppaneita, joiden kanssa rakennetaan pitkäjänteistä ja monipuolista yhteistyötä”,Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo. ”Kakku & Leipä Keisarin kulmakiviä ovat laatu ja paikallisuus. Yhteistyö Solidaarisuuden kanssa sopi meille loistavasti, sillä me molemmat teemme laadukasta työtä omalla alallamme”, Räikkä summaa.

20 Solidaarisuus 2/2013

Solidaarisuuden pitkäaikainen tukija UllaMaija Rajakangas keräsi syntymäpäivälahjoituksillaan upean lahjoituspotin Solidaarisuuden työhön. Kysyimme häneltä, miksi lukutaito somalimaalaiselle naiselle on parempi lahja kuin kukkamaljakko kirjahyllyyn.

Mistä sait ajatuksen pyytää syntymäpäivänäsi lahjoituksia Solidaarisuuden työhön perinteisten tavaralahjojen sijaan? ”Tähän ikään tultaessa on nurkkiin jo ehtinyt kertyä riittävästi tavaraa. Ajattelin, että ystävät ja sukulaiset voisivat käyttää rahansa paremmin.”

Miksi halusit suunnata lahjoituksesi Somalimaan naisten lukutaitokoulutukseen? ”Olen Solidaarisuuden kuukausilahjoittajana jo pitkään tukenut erityisesti tyttöjen ja naisten aseman parantamista ja naisyrittäjyyttä. Tämä oli jatkoa perinteelleni.”

Syntymäpäivälahjoituksista kertyi huimat 3995 euroa. Tällä summalla 400 naista sai lukutaidon ja siten paremmat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Miltä se tuntuu?

MARI HEIKKINEN

”No ihan mahtavalta tietenkin! Pikkuisen tuo viiden euron puuttuminen tasasummasta jäi harmittamaan, vaikka olin kyllä loppusumman suuruudesta todella yllättynyt. Avokätistä lahjoituspolitiikkaa suosittelen lämpimästi muillekin.”

Solidaarisuuden varainhankkija

MARI HEIKKINEN

Lue lisää Kakku & Leipä Keisarista: www.kakkukeisari.fi Nicaragualainen Rosa Haydeen sai tukea maissileipomonsa toimintaan.

Lukutaito voittaa kukkamaljakon


hola! k at s o p i n tlaea sy v e m m ä l .

päivisin yna Patricia myy Meksikolainen Re n hä llä Yö atteissa. tacoja miehen va ningattareksi. ku n je tu ka muuttuu isten iiv sit po vhi on Koti tokodissa. oi -h intiaanien Oasis utan ie m i ku va : m ee ri ko

7–8/2013

5,00 €

Maailma muuttuu. Hyppää kyytiin! Maailman Kuvalehti, kerran kuukaudessa. Solidaarisuuden ystäville tarjoushintaan 29,00 / vuosi! Käytä kampanjakoodia soli13, kun tilaat osoitteesta:

maailmankuvalehti.fi

huumekuriirin kohtalokas keikka madagaskarin eksoottinen luonto

Voimaa

Celeste Gómez löysi vahvuutensa nyrkkeilykehästä. Istanbulin mielenosoitukset I Kaappausbisnes I Steve McCurry

MAAILMAN_K_7_&_8_2013_sivut_1-4.indd 1

6/18/13 1:02 PM

Tarjous koskee vain kotimaan tilauksia ja on voimassa 15.11. asti.


Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Ryhdy Solidaarisuuden tukijaksi! Kuukausilahjoittaminen on tehokkain tapa tukea työtämme! Nyt voit liittyä lahjoittajaksi helposti e-laskulla. Näin se toimii: 1. Mene verkkosivulle www.lahjoitus.solidaarisuus.fi ja täytä lomake. Halutessasi voit kohdistaa tukesi tiettyyn kohdemaahamme tai teemaamme. 2. Yhteystiedot täytettyäsi saat tarkat ohjeet e-laskun tilaamiseksi ja pääset suoraan verkkopankkiisi. Voit valita, että lahjoitus veloitetaan tililtäsi automaattisesti joka kuukausi. Se on sinulle vaivattomin tapa lahjoittaa. 3. Me kerromme sinulle, mitä tuellasi saadaan aikaan. Kuukausilahjoittajana saat lehtemme lisäksi Solidaarisuus-uutiset kaksi kertaa vuodessa.

Pienelläkin summalla saadaan paljon aikaan! 10 eurolla voidaan kouluttaa somalimaalainen nainen lukemaan

Pursuavatko kaappisi tavaraa eikä joululahjavuori ole sinun juttusi? Perusta jouluinen keräyssivu Jelpiin ja pyydä ystäviltäsi lahjoituksia Solidaarisuuden työhön perinteisten tavaralahjojen sijaan! www.jelpi.fi/solidaarisuus

Muista jouluna myös aineettomat lahjat! www.solidaarisuus.fi/lahja

Kuva: Jemina Talja

22 eurolla saadaan kankaat kahden mehiläishoitajan suojapuvun ompeluun Nicaraguassa. 30 eurolla voidaan antaa koulutusta ja kaksi munivaa kanaa ugandalaiselle pienviljelijälle

Suoraveloituspalvelu päättyy 31.1.2014, kun Suomi siirtyy ­yhtenäiseen euromaksualueeseen. Tilalle tulee e-lasku ja suora­ maksu. Solidaarisuuden kuukausilahjoittajien ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, sillä hoidamme lahjoittajien puolesta maksutavan muutoksen pankkien kanssa. Verkkopankin kautta lahjoittavien suoraveloitus siirretään elaskuksi. Jos lahjoittaja ei käytä verkkopankkia, suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Lahjoittaminen e-laskulla ja suoramaksulla on yhtä vaivatonta kuin ennenkin! Olemme tiedottaneet muutoksesta kaikille suoraveloituksella maksaville kuukausilahjoittajille kirjeitse alkusyksystä. Solidaarisuuden henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiin. Ole yhteydessä solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puh 010 501 2120.

22 Solidaarisuus 2/2013

Käsityöt työllistävät Nicaraguassa Nicaragualainen Melitina Menesses on yksi Solidaarisuuden tukemista naisista, joka saa toimeentulonsa käsitöistä. Värjätyistä maissinlehdistä hän tekee kauniit koristeet muun muassa Solidaarisuuden suosittuihin joulukortteihin. Solidaarisuus tukee naisten työllistymistä köyhissä PohjoisNicaraguan kylissä. Naisten taloudellisen aseman vahvistuessa koko perheen elinolot paranevat. Tilaa joulukortteja viereiseltä sivulta ja tue nicaragualaisnaisten toimeentuloa!

Kuva: Jukka Pakkala

Suoraveloituskäytäntö muuttuu


Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon 010 501 2120.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita Valittavanasi on kaksi kaunista joulukorttisarjaa, punainen ja sininen sarja.

Tilaa kauniit joulukortit Nicaraquasta!

Maissikorttien valmistus antaa pohjois­nicaragualaisille naisille keinon elättää itsensä ja perheensä. Tilaa kortteja Facebook-kaupastamme, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai palauttamalla meille oheinen tilauslomake. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Leikkaa irti

KYLLÄ Tilaan maksuttoman Solidaarisuus-lehden

Tilaan Solidaarisuuden sähköisen uutiskirjeen (Kirjoita yhteystietoihin sähköpostiosoitteesi.)

Tilaan joulukorttisarjoja

Haluan tietoa kuukausilahjoittamisesta e-laskulla, ottakaa minuun yhteyttä

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) PUNAINEN SARJA

(Täytä puhelinnumerosi tai sähköpostisi alla olevaan lomakkeeseen.)

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) SININEN SARJA

Etunimi

Sukunimi

Osoite

Puhelinnumero

Asiakasnumero

Paikka ja aika

Sähköposti

(Jos olet jo tukija, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.)

Allekirjoitus

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki - 010 501 2120 - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Keräyslupa: 2020/2011/2510


Lukutaito naiselle 10 euroa Lukutaito on korvaamaton apu arkisessa elämässä. Se on ensimmäinen askel tiellä koulutukseen ja parempaan yhteiskunnalliseen asemaan. Anna lahjaksi lukutaito naiselle ja auta rakentamaan tasaarvoisempaa Somalimaata!

Jouluksi Solidaarisuuslahjat: www.solidaarisuus.fi/lahja

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki

Solidaarisuus 2 2013 web  

http://www.solidaarisuus.fi/uploads/pdf/solidaarisuus_2_2013_web.pdf

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you