Kerttu Snäkin Portfolio
Kerttu Snäkin
Arkkitehti
Olen Kerttu Snäkin, 24-vuotias juuri valmistunut arkkitehti Siilinjärveltä. Olen kiinnostunut erityisesti hiilineutraalista ja kestävästä arkkitehtuurista. Olen utelias, intohimoinen ja yrittäjähenkinen henkilö. Vahvuuksiini kuuluvat luovuus, uuden oppiminen, vastuullisuus ja vahva kiinnostus suunnitteluun. Tavoitteenani on jatkuvasti kehittää taitojani ja saada oma kädenjälki näkyviin arkkitehtuurissa.
Aloin työskennellä Huttunen-Lipasti-arkkitehtien kanssa opintojeni kolmantena vuonna. Työkokemus on ollut erittäin palkitsevaa ja antanut minulle paljon itseluottamusta suunnittelutyötä kohtaan. Olen myös työskennellyt maisema-arkkitehtipuolella mikä on lisännyt ymmärrystä ympäristön tärkeydestä alueiden viihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä. Innostus arkkitehtuuria kohtaan ohjaa minua etsimään uusia näkökulmia ja luovia ratkaisuja. Olen tottunut työskentelemään tiimissä ja viemään projekteja eteenpäin tehokkaasti. Vapaa-ajalla parhaiten aikani kuluu neuloen, urheillen sekä talvisin kylmässä vedessä uiden.
Puhelin: +358 445764844
Sähköposti: snakin.kerttu@gmail.com
LinkedIn: Kerttu Snäkin
KOULUTUS
Arkkitehti | 2024
Arkkitehtuurin kandidaatin tutkinto | 2022
Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osasto | 2019Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio | 2016-19
KIELET
Suomi - äidinkieli
Englanti - hyvä
Ruotsi - kohtalainen
AMMATTITAITO
Revit
ArchiCad
AutoCAD Photoshop
InDesign
Ms Office
Sketchup
Enscape
VASTUUTEHTÄVÄT
Oulun arkkitehtuurikilta jäsen | 2020
Siilinjärven nuorisovaltuutettu | 2015-16
TYÖKOKEMUS
AVUSTAVA SUUNNITTELIJA
VSU Maisema-arkkitehdit 13.2.2024Matkailukohteen mökkien luonnossuunnitelma
OHJAAVA OPETTAJA (Nykyarkkitehtuuri I)
Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö 2023
AVUSTAVA SUUNNITTELIJA
Huttunen&Lipasti Arkkitehdit | 10.5.2021-20.9.2023
Aluesuunnittelua Tapiolaan ja Oulunkylään
AVUSTAVA SUUNNITTELIJA
Arkkitehtitoimisto Riitta Korhonen Oy | 18.5.20203.7.2020
VISUAALINEN AVUSTAJA
Aaro Forsman Oy | 2020
SUOSITTELIJA
Risto Huttunen Huttunen&Lipasti Arkkitehdit 050 382 7100
Kurotus, Historian ja tulevaisuuden museo Turkuun
(Arkkitehtuurikilpailu ja diplomityö)
Kerttu Snäkin
Kurotus kuvaa kurottautumista tulevaisuuteen ja samaan aikaan historiaa. Arkkitehtuuriltaan rakennus on Turun linnaa kunnioittavaa ja samaan aikaan museo on uusi maamerkki Linnaniemen alueelle. Museorakennus on rohkeasti alueensa oma ajallinen kerrostuma. Rakennuksen lämmin ihmisenmittakaavainen sisäänkäynti herättää mielenkiinnon ja kutsuu sisälleen kokemaan. Museon toiminnassa yhdistyy historian aiheet ja ajan hermoilla oleminen; menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kuten museoarkkitehtuurissa myös Linnaniemen alueella uusi kohtaa vanhan. Uusi museorakennus rakentuu osaksi kulttuurikaupunginosaa, osaksi historiaa ja nykytaiteen sekä -tieteen kokonaisuutta.
Toiminnallinen ratkaisu
Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu keskeiset yhteisötilat: aula, monitoimitila, kahvila, tekijätila, ravintola, museokauppa, auditorio ja päänäyttelytila. Aulaan saavutaan rakennuksen länsi- ja itäpuolelta. Aula, kahvila sekä museokauppa ovat luontevasti yhteydessä toisiinsa. Myös tekijätila ja auditorio ovat aulan läheisyydessä. Lastaus ja pajatilat varastoineen sijoittuvat rakennuksen koilliseen kulmaan. Ravintola sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle, josta sen suuret ikkunat avautuvat merelle päin.
Museokierto on toteutettu niin että se alkaa luontevasti aulasta ja toisen kerroksen näyttelyiden kautta palaa takaisin aulaan missä on museokauppa ja kahvila.
Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuu museon vaihtuvien näyttelyiden tilat, yhteistyötoimijoiden ja työntekijöiden taukotilat sekä toimistot. Toimistoon sekä yhteistyötekijöiden tiloihin pääsee oman sisäänkäynnin kautta Linnanpuiston puoleisesta työntekijöille suunnatusta ovesta.
Työntekijöille on tarjolla monipuolisesti omia työpisteitä ja hiljentymiseen suunnattuja tiloja.
1 krs. Pohjapiirros
Materiaalit
Uuden rakennuksen ulkoarkkitehtuuria hallitsee Shou sugi ban menetelmällä hiilletty ja kierrätetty puu, joka on huoltovapaa materiaali. Kattomateriaalina toimii tumma julkisivun värinen konesaumapeltikate, jonka päälle on luontevaa asentaa aurinkopaneelit. Sisäarkkitehtuuri on pelkistettyä ja selkeälinjaista, jota rytmittää puiset kattopalkit ja pilarit. Näyttelytilojen materiaalimaailma tukee näyttelytoimintaa ja tilojen muuntojoustavuutta. Molempiin näyttelytiloihin luonnonvalo tulvii kattoikkunoiden kautta luoden tasaiset valaistusolosuhteet. Kattoikkunat on myös mahdollista peittää saaden aikaan valolta suljetun tilakokonaisuuden.
Hiilineutraalius
Rakennuksessa on otettu huomioon elinkaari, hiilijalanjälki sekä resurssitehokkuus, joustavuus ja toiminnallisuus. Rakennuksen elinkaari ja käyttöikä on pitkä, kun rakennus toimii ja on muuntojoustava. Hiilijalanjälki on rakennuksessa pieni koska kantavana rakenteena ja julkisivumateriaalina toimii puu. Lisäksi
TOIMINTOJEN SIJOITTELU SEKÄ SUUREN MASSAN HAJOITTAMINEN PIENEMPIIN YKSIKKÖIHIN
muuntojoustavuutta rakennuksessa lisää se, ettei siinä ole kantavia seinälinjoja ollenkaan, joka edistää museon pitkää käyttöikää. Hiilineutraaliutta tukee myös se, että museon katolla aurinkopaneelit tuottaisivat museon puhdasta ympäristöystävällistä käyttöenergiaa erityisesti kesä aikaan. Resurssitehokkuutta rakennuksessa on huomioitu sen kierrätetyssä julkisivulaudoituksessa, joka on valmistettu saha- ja höyläteollisuuden sivuvirroista ja hukkapuueristä. Myös rakennuksen kompaktius ja ylimääräisten hukkaneliöiden minimointi lisää rakennuksen resurssitehokkuutta. Kestävä historian ja tulevaisuuden museo hyödyntääkin sellaisia materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia ja kestäviä pitkällä aikavälillä. Rakenteeltaan puinen museorakennus on ekologisuuden rohkea edelläkävijä. Gro Harlem Brundtlandin sanoin, 1987:”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuu museon vaihtuvien näyttelyiden tilat, yhteistyötoimijoiden ja työntekijöiden taukotilat sekä toimistot. Toimistoon sekä yhteistyötekijöiden tiloihin pääsee oman sisäänkäynnin kautta Linnanpuiston puoleisesta työntekijöille suunnatusta ovesta. Työntekijöille on tarjolla monipuolisesti omia työpisteitä ja hiljentymiseen suunnattuja tiloja.
HARJAKATTOINEN MUSEO YHDISTÄÄ UUDEN SEKÄ VANHEMMAN LNNANIEMEN ALUEEN
Tekniset ratkaisut
Uudisrakennus on muodoltaan selkeälinjainen ja jakautuu pilaripalkkirunkoon. Pilari-palkkirunko järjestelmä mahdollistaa suurien tilojen muuntojoustavuuden toteuttamisen. Päänäyttelytilan liimapuupalkkirakenne mahdollistaa pitkän jännevälin, jotta näyttelytila ja auditorio saadaan vapaaksi pilareista ja luodaan samalla tilaa, joka on hyödynnettävissä vapaasti monenlaista toimintaa varten. Koska kantavia väliseiniä ei ole, on huoneistojen välisiä seiniä helppo muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Mahdollinen laajennusosa onkin helppo yhdistää kantavaan rakennejärjestelmään. Puu on kantavana runkorakenteena kevyt sekä ekologinen valinta, samalla pienentäen rakennuksen hiilijalanjälkeä. Puu on näkyvissä rakennuksen sisätiloissa palkeissa ja pilareissa sekä näyttelytilojen alakatossa. Rakennukseen toteutettava sprinkleri-järjestelmä tukee puun käytön mahdollisuuksia myös sisätiloissa. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuu iv-konehuoneet, jotka palvelevat päänäyttelytilaa sekä vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Rakennuksen katoille on toteuttavissa aurinkopaneelikentät tukemaan museon energiaomavaraisuutta.
KAJO, Kulttuurikeskus
Jyväskylään
(Nykyaikainen arkkitehtuuri)
Kerttu Snäkin & Pinja Finell
Jyväskylän Kulttuurikeskus on suunniteltu keskeisellä paikalla, aivan kaupungin keskustan ja Harjun kaupunginosan läheisyydessä. Suunnitelma toimii uutena maamerkkinä Jyväskylässä, missä toiminnot integroidaan ja ihmiset voivat helposti kohdata. Rakennus on suunniteltu kohtaamispaikaksi, taide- ja käsityömuseoksi Jyväskylän kaupungin tarpeisiin sekä kaupungin uudeksi pääkirjastoksi.
Rakennuksen muoto mahdollistaa joustavat sisätilat ja selkeät yhteydet eri tilojen välillä. Rakennuksella on kolme merkittävää saapumissuuntaa - sisäänkäynti Yliopistonkadulta, yhteys torilta ja yhteys Harjulta. Lisäksi rakennuksessa on huolto-ovi lastausalueineen Lyseon ja Kulttuurikeskuksen välissä, sekä sosiaalitilat Harjun puolella, missä henkilökunnan oma kulkureitti ja kahvilan huolto on järjestetty.
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat vastaanottopalvelut, museokauppa ja kirjaston tilat. Portaat johtavat kävijät kahvilaan ja Kulttuurikeskuksen kellariin. Rakennuksen kellarissa on kahvila, auditorio, aputilat, henkilökunnan sosiaalitilat ja varastotilat.
Kirjaston toiminnot sijaitsevat Kulttuurikeskuksen toisessa kerroksessa. Rakennuksen perusajatus on keskellä sijaitsevat kantavat seinät, joiden ympärille muut toiminnot on sijoitettu. Toiminnot erotetaan toisistaan kevyillä väliseinillä, liikuteltavilla seinillä ja kalusteilla, jotta tiloissa liikkuminen olisi joustavaa ja luonnollista. Museo, joka sijaitsee kolmannessa kerroksessa, on suunniteltu saman periaatteen mukaisesti - näyttelykierros perustuu kantaviin linjoihin, joille voidaan sijoittaa esimerkiksi pimeyttä vaativia tiloja.
Rakennuksen rakenteellinen periaate on keskellä sijaitsevat kantavat umpimassat, jotka kantavat ja jäykistävät rakennuksen. Muuten rakennus tukeutuu teräspilari-palkkijärjestelmään. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen julkisivu on erityisen avoin, kun taas suljetut alueet lisääntyvät ylöspäin siirryttäessä. Julkisivu koostuu massiivipinnoista, suurista lasipinnoista ja alumiinista valmistetuista L-profiilisista lamelleista, jotka tarjoavat varjoa rajoittamatta näkymää sisätilaan. Museotilat valaistaan keinotekoisella valolla, lukuun ottamatta kapeaa valoaukkoa. Museokerros yltää jopa 12 metrin korkeuteen, jotta näyttelyesineillä olisi tilaa ansaitsemansa tilan saamiseksi.
VEHMAS, Päiväkoti asuntomessualueelle (Nykyaikainen arkkitehtuuri)
Kerttu Snäkin & Eetu Salminen
Holstinpuron puiston viereen asettuva rakennus rajaa suojaisan sylin etelään päin ja suojaa liikenteen melulta. Rakennuksella on selkeä ja johdonmukainen hahmo. Massoittelu perustuu kahteen harjakattoiseen rakennukseen jotka yhdistyvät läpihengittävällä kevyellä kappaleella. Rakennus näyttäytyy katutilaan selkeälinjaisen pelkistetyltä ja pienimittakaavaisena helposti lähestyttvänä päiväkotina. Päiväkoti ammentaa inspiraationsa perinteisistä harjakattoisista aitoista. Julkisivut esitetään toteutettavaksi kuusipanelointina. Isot ikkuna avaukset myös luovat pienimittakaavaisen tunnelman julkisivuihin. Rakennus on lämminhenkinen ja avoin. Väriltään vihreä puujulkisivu antaa päiväkodille tunnistettavan identiteetin metsäpäikkynä. Pihan julkisivua jäsentää julkisivuun upotetut katokselliset sisäänkäynnit.
TUIRAN KIRJASTO- MOTIO KANDIDAATINTYÖ
MOTIO, Kirjasto Tuiraan (Nykyaikainen arkkitehtuuri)
Kerttu Snäkin
Tämän suunnitteluprosessin keskeinen lähtökohta oli sisäänkäynti. Sisäänkäynti kutsuu vierailijat lämpimästi sukeltamaan kirjaston ilmapiiriin.
Kyky kiertää kirjaston ympäri yhdistää kaikki sisätilat toisiinsa. Kaikki henkilökunnan ja asiakkaiden toiminnalliset tilat sijaitsevat saman kannattavan seinän takana. Kirjasto on jaettu kolmeen tasoon: sisäänkäynti, aikuisten osasto ja lasten osasto. Kirjaston massoittelu on matala, mikä sopii hyvin ympäristöön ja olemassa oleviin rakennuksiin. Lehtikuusipuun julkisivu luo lämpimän puuilmapiirin sekä ulko- että sisätiloihin.
15.5.2022 1/8
Kerrostalo Kempeleeseen
(Asuntosuunnittelun kurssi)
Kerttu Snäkin
Rakennus sijaitsee lähellä Kempeleen keskustaa ja koostuu neljästä kerroksesta. Siinä on kolme erilaista pohjakuvavaihtoehtoa, ja materiaalivalinta ammentaa inspiraatiota ympäröivästä luonnosta. Puun värisävy on valittu sopimaan Vihiluodon luontoalueeseen. Rakennuksen muoto antaa sille oman, kiinnostavan luonteen, joka erottuu ainutlaatuisena rakennuksena korttelissa.
