PORTFOLIO KERTTU SNÄKIN ARKKITEHTUURI
1
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
2
Historian- ja tulevaisuuden
ARKKITEHTI SAFA
0445764844
Olen Kerttu Snäkin, 24-vuotias arkkitehti. Minua inspiroi erityisesti hiilineutraali ja kestävä arkkitehtuuri – haluan olla mukana luomassa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ympäristöä että ihmisten hyvinvointia. Työskentelyssäni minua ohjaavat uteliaisuus, intohimo ja yrittäjähenkisyys. Vahvuuksiani ovat luovuus, uuden oppiminen, vastuullisuus sekä syvä kiinnostus ihmislähtöiseen suunnitteluun. Uraani tähän asti on merkittävimmin muokannut kaksivaiheinen arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailu Helsingissä, jossa toimin vastaavana projektiarkkitehtina molemmissa vaiheissa. Projekti opetti minulle laaja-alaisesti sekä projektinhallintaa että monialaisen suunnittelun eri vaiheita.
Arkkitehtuuri innostaa minua jatkuvasti etsimään uusia näkökulmia ja luovia ratkaisuja. Vapaa-ajalla rentoudun neuloen, liikkumalla ja talvisin myös kyl-
KOULUTUS
Arkkitehti SAFA- 9/2024
Arkkitehtuurin
kandidaatin tutkinto2022
Ylioppilas
Kuopion klassillinen lukio-2019
KIELET
Suomi - äidinkieli
Englanti - hyvä
Ruotsi - kohtalainen
OSAAMINEN
Revit
ArchiCad
AutoCAD
Photoshop
InDesign
Ms Office
Sketchup
Enscape
VASTUU
TEHTÄVÄT
Oulun arkkitehtuurikillan hallituksen jäsen-2020
Kuopion klassillisen lukion oppilaskunnan pj 2018
Siilinjärven nuorisovaltuutettu 2015-16
TYÖKOKEMUS
VASTAAVA
PROJEKTIARKKITEHTI
Arkkitehtuuri- ja designmuseo 1 ja 2 kilpailuvaiheen luonnossuunnittelu 6/2024-8/2025
AVUSTAVA
SUUNNITTELIJA
VSU Maisema-arkkitehdit 2/2024-5/2025 Matkailukohteen luonnossuunnitelma
OHJAAVA OPETTAJA
Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö 2023 (Nykyarkkitehtuuri I)
AVUSTAVA
SUUNNITTELIJA
Huttunen&Lipasti Arkkitehdit 5/2021-10/2023
Aluesuunnittelua, kilpailuja sekä luonnossuunnittelua
AVUSTAVA
SUUNNITTELIJA
Arkkitehtitoimisto Riitta Korhonen Oy 5/2020-7/2020
VISUAALINEN
SUUNNITTELIJA
Aaro Forsman Oy 2020
SUOSITTELIJA
Risto Huttunen ( 050 382 7100 ) Huttunen & Lipasti Arkkitehdit
6/2024-6/2025
Kerttu Snäkin
Henri Vierimaa
Minttumeri Hirsimaa
Petra Matikka
Yhteistyössä
Huttunen & Lipasti
Arkkitehdit
Santeri Lipasti
Uula Kohonen
Emilia Åman
A-insinöörit
Juha Valtari
Pekka Narinen
Henri Salonen
Harri Kämppi
Janita Rintala
Sulina Victoria
Urpo Koivula
Päivi Myllylä
Valokuvaus
Kalle Kouhia
Havainnekuvat
Filippo Bolognese
Rakennusmassat on jaettu tontille vanhojen satamarakennusten muotokielestä inspiroituneena.
Suunnitelma sai inspiraationsa merestä ja sen rytmeistä, mikä näkyy myös ehdotuksen nimessä, Tyrsky. Rakennuksen aaltoileva kattomuoto luo tunnistettavan siluetin ja muodostaa uuden maamerkin historiallisesti merkittävään kansallismaisemaan Helsingin ytimessä.
Tyrsky – on muotoutunut ihmisiä varten: se on kutsuva ja saavutettava. Sen tilat on suunniteltu mukautumaan erilaisiin tarpeisiin: toisille se tarjoaa rauhallisen vetäytymispaikan, toisille taas sosiaalisen ja kulttuurisen keskuksen, sekä alustan niille, jotka haluavat tarttua arkkitehturin ja designin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Katot muodostavat aaltoja. Tämä ele tuo rakennukselle ihmisen mittakaavaisen lähestyttävyyden ja luo mieleenpainuvan siluetin kaupunkimaisemaan.
Toisessa suunnitteluvaiheessa rakennusmassoja yksinkertaistettiin ja monimutkaista kattogeometriaa selkeytettiin.
Museo sulautuu luontevasti merenrannan kaupunkimaisemaan, mutta sen tunnistettava arkkitehtuuri tekee siitä samalla erottuvan ja tunnistettavan maamerkin.
Rakennuksen aaltomainen kattomuoto jatkuu sisätiloihin asti, luoden vuoropuhelun ulko- ja sisätilojen välille. Suunnittelussa painottuivat selkeät näkymät näyttelysisäänkäynteihin, ja muut julkiset toiminnot on sulautettu yhtenäiseen tilalliseen kokonaisuuteen, joka ohjaa kävijää luonnollisesti tilasarjojen läpi. Aulasta avautuu panoraamanäkymä Eteläsataman kansallismaisemaan ja avoimelle merelle, muodostaen suoran visuaalisen yhteyden vilkkaalle uudelle rantapromenadille.
Ensimmäinen kerros avautuu meren ja Kauppatorin suuntaan. Museon pääsisäänkäynniltä julkinen aukio jatkuu läpinäkyvän lasijulkisivun läpi, sulautuen saumattomasti eläväksi sarjaksi julkisia tiloja. Näihin kuuluvat pääaula, aulanäyttelytila, muunneltava atriumtila, museokauppa ja pop-up-myymälä, kirjasto, työpajatilat sekä ravintola-kahvila.
Tämä kerros on suunniteltu vilkkaaksi, jatkuvasti kehittyväksi toimintakeskukseksi. Kirjasto, julkiset työpajatilat ja pienemmät avoimet näyttelyalueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Tämä monikäyttöinen kokonaisuus tarjoaa elävän ja joustavan ympäristön niin tutkijoille, satunnaisille kirjaston käyttäjille kuin vaihtuville näyttelyille.
Kirjasto toimii tiedon keskuksena, edistäen oppimista ja pohdintaa, kun taas viereiset työpajat tukevat aktiivista, osallistavaa tekemistä ja luovaa vuorovaikutusta. Pieni galleria tarjoaa alustan lyhytaikaisille näyttelyille.
Rakennus on suunniteltu vahvasti hiilijalanjäljen pienentämiseen sen koko elinkaaren aikana. Tätä tavoitetta tukevat useat strategiat ja materiaalivalinnat: Keskeinen lähestymistapa on laajamittainen puun, erityisesti ristiinliimatun massiivipuun (CLT), käyttö kantavissa rakenteissa. Tämä vähentää merkittävästi teräksen tarvetta ja mahdollistaa eri materiaalien optimaalisen hyödyntämisen – painottaen uusiutuvia ja hiiltä sitovia ratkaisuja.
Rakenteellinen tehokkuus saavutetaan optimoimalla massat ja minimoimalla hukkamateriaalit. Esivalmistettuja elementtejä käytetään mahdollisuuksien mukaan – tämä lisää rakennustarkkuutta ja vähentää päästöjä työmaalla. Kantavissa rakenteissa käytetään myös sertifioitua tai kierrätettyä terästä, jolla on pienempi materiaalin sisältämä hiilikuorma. Julkisivujen eristämisessä hyödynnetään luonnonmukaisia olkipohjaisia elementtejä, jotka tarjoavat erinomaisen lämmöneristyksen erittäin pienellä ympäristövaikutuksella. Julkisivun verhousmateriaalina on Eco Zinc, jonka päästöt ovat noin 50 % pienemmät verrattuna perinteiseen sinkkilevyyn – yhdistäen kestävyyden ja vähäisemmän ilmastovaikutuksen.
Lämmöneristykseen on valittu vähähiilisiä materiaaleja, kuten kierrätetty kivivilla ja bio-pohjainen EPS-eriste, jotka edelleen pienentävät rakennuksen sisältämiä päästöjä. Energiajärjestelmä on erittäin energiatehokas, hyödyntäen maalämpöä ja aurinkoenergiaa käyttöaikaisten päästöjen minimoimiseksi. Rakennusaikana sähkö ja lämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla, ja materiaalien kuljetusmatkoja pyritään minimoimaan. Rakenteellinen tarkkuus ja materiaalitehokkuus – erityisesti teräksen ja betonin käytössä – pienentävät jätettä ja päästöjä. Etusijalla ovat kierrätysmateriaalit ja tuotteet, joilla on varmennetut ympäristöselosteet (EPD) – tämä varmistaa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden kestävyyden toteutumisessa.
Kokonaisuutena syntyy vähähiilinen rakennuskonsepti, joka pohjautuu ympäristövastuullisuuteen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan suunnitteluun. Sisätilojen materiaalit tarjoavat mahdollisuuden esitellä uusia suomalaisia innovaatioita, jotka tukevat kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta. Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii erinomaisena näyttämönä uusien materiaaliratkaisujen esiin tuomiselle.
Kattoverhous: konesaumattu sinkkilevy
Säänkestävä ja mekaanista rasitusta kestävä ratkaisu
Kattorakenne: liimapuupalkit, koko 380 x 700 mm
Sisäänkäynnin katos: kannateltu teräksisellä ristikkorakenteella
Kantava runko: puiset kantavat pilarit, koko 580 x 580 mm
Aulatilan katto: liimapuupalkkeja Toisen kerroksen näyttelytilat (pitkät jännevälit): teräsristikkorakenteet
Välipohjat: ontelolaatat yhdistettyinä delta-palkkeihin
Kantavat ja jäykistävät seinät: CLT-rakenteita (ristiinliimattu massiivipuu)
Hätäpoistumistieportaiden seinät: kantavia betoniseiniä
Alapohjarakenne: paalulaatta
HISTORIAN JA TULEVAISUUDEN MUSEO TURKUUN
ARKKITEHTUURIKILPAILU JA DIPLOMITYÖ
2023-9/2024
Kerttu Snäkin
Kurotus kuvaa kurottautumista tulevaisuuteen ja samaan aikaan historiaa. Arkkitehtuuriltaan rakennus on Turun linnaa kunnioittavaa ja samaan aikaan museo on uusi maamerkki Linnaniemen alueelle. Museorakennus on rohkeasti alueensa oma ajallinen kerrostuma. Rakennuksen lämmin ihmisenmittakaavainen sisäänkäynti herättää mielenkiinnon ja kutsuu sisälleen kokemaan. Museon toiminnassa yhdistyy historian aiheet ja ajan hermoilla oleminen; menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kuten museoarkkitehtuurissa myös Linnaniemen alueella uusi kohtaa vanhan. Uusi museorakennus rakentuu osaksi kulttuurikaupunginosaa, osaksi historiaa janykytaiteen sekä -tieteen kokonaisuutta.
Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu keskeiset yhteisötilat: aula, monitoimitila, kahvila, tekijätila, ravintola, museokauppa, auditorio ja päänäyttelytila. Aulaan saavutaan rakennuksen länsi- ja itäpuolelta. Aula, kahvila sekä museokauppa ovat luontevasti yhteydessä toisiinsa. Myös tekijätila ja auditorio ovat aulan läheisyydessä. Lastaus ja pajatilat varastoineen sijoittuvat rakennuksen koilliseen kulmaan. Ravintola sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle, josta sen suuret ikkunat avautuvat merelle päin. Museokierto on toteutettu niin että se alkaa luontevasti aulasta ja toisen kerroksen näyttelyiden kautta palaa takaisin aulaan missä on museokauppa ja kahvila. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuu museon vaihtuvien näyttelyiden tilat, yhteistyötoimijoiden ja työntekijöiden taukotilat sekä toimistot. Toimistoon sekä yhteistyötekijöiden tiloihin pääsee oman sisäänkäynnin kautta Linnanpuiston puoleisesta työntekijöille suunnatusta ovesta. Työntekijöille on tarjolla monipuolisesti omia työpisteitä ja hi jentymiseen suunnattuja tiloja.
1. kerros
Uuden rakennuksen ulkoarkkitehtuuria hallitsee Shou sugi ban menetelmällä hiilletty ja kierrätetty puu, joka on huoltovapaa materiaali. Kattomateriaalina toimii tumma julkisivun värinen konesaumapeltikate, jonka päälle on luontevaa asentaa aurinkopaneelit. Sisäarkkitehtuuri on pelkistettyä ja selkeälinjaista, jota rytmittää puiset kattopalkit ja pilarit. Näyttelytilojen materiaalimaailma tukee näyttelytoimintaa ja tilojen muuntojoustavuutta. Molempiin näyttelytiloihin luonnonvalo tulvii kattoikkunoiden kautta luoden tasaiset valaistusolosuhteet. Kattoikkunat on myös mahdollista peittää saaden aikaan valolta suljetun tilakokonaisuuden.
Runkotolpat
Tuulensuojalevyt
pystylaudat / tuuletusväli
CLT
kiinnityslaudat
raakalauta kuusi hiilletty 22x125
raakalauta kuusi hiilletty 22x33
Rakennuksessa on otettu huomioon elinkaari, hiilijalanjälki sekä resurssitehokkuus, joustavuus ja toiminnallisuus. Rakennuksen elinkaari ja käyttöikä on pitkä, kun rakennus toimii ja on muuntojoustava. Hiilijalanjälki on rakennuksessa pieni koska kantavana rakenteena ja julkisivumateriaalina toimii puu. Lisäksi muuntojoustavuutta rakennuksessa lisää se, ettei siinä ole kantavia seinälinjoja ollenkaan, joka edistää museon pitkää käyttöikää. Hiilineutraaliutta tukee myös se, että museon katolla aurinkopaneelit tuottaisivat museon puhdasta ympäristöystävällistä käyttöenergiaa erityisesti kesä aikaan. Resurssitehokkuutta rakennuksessa on huomi-
oitu sen kierrätetyssä julkisivulaudoituksessa, joka on valmistettu saha- ja höyläteollisuuden sivuvirroista ja hukkapuueristä. Myös rakennuksen kompaktius ja ylimääräisten hukkaneliöiden minimointi lisää rakennuksen resurssitehokkuutta. Kestävä historian ja tulevaisuuden museo hyödyntääkin sellaisia materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia ja kestäviä pitkällä aikavälillä. Rakenteeltaan puinen museorakennus on ekologisuuden rohkea edelläkävijä.
1/2023
KULTTUURIKESKUS
JYVÄSKYLÄÄN
(NYKYAIKAINEN ARKKITEHTUURI)
Kerttu Snäkin
Jyväskylän Kulttuurikeskus on suunniteltu keskeisellä paikalla, aivan kaupungin keskustan ja Harjun kaupunginosan läheisyydessä. Suunnitelma toimii uutena maamerkkinä Jyväskylässä, missä toiminnot integroidaan ja ihmiset voivat helposti kohdata. Rakennus on suunniteltu kohtaamispaikaksi, taide- ja käsityömuseoksi Jyväskylän kaupungin tarpeisiin sekä kaupungin uudeksi pääkirjastoksi.
Kirjaston toiminnot sijaitsevat Kulttuurikeskuksen toisessa kerroksessa. Rakennuksen perusajatus on keskellä sijaitsevat kantavat seinät, joiden ympärille muut toiminnot on sijoitettu. Toiminnot erotetaan toisistaan kevyillä väliseinillä, liikuteltavilla seinillä ja kalusteilla, jotta tiloissa liikkuminen olisi joustavaa ja luonnollista. Museo, joka sijaitsee kolmannessa kerroksessa, on suunniteltu saman periaatteen mukaisesti - näyttelykierros perustuu kantaviin linjoihin, joille voidaan sijoittaa esimerkiksi pimeyttä vaativia tiloja.
Rakennuksen rakenteellinen periaate on keskellä sijaitsevat kantavat umpimassat, jotka kantavat ja jäykistävät rakennuksen. Muuten rakennus tukeutuu teräspilari-palkkijärjestelmään. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen julkisivu on erityisen avoin, kun taas suljetut alueet lisääntyvät ylöspäin siirryttäessä. Julkisivu koostuu massiivipinnoista, suurista lasipinnoista ja alumiinista valmistetuista L-profiilisista lamelleista, jotka tarjoavat varjoa rajoittamatta näkymää sisätilaan. Museotilat valaistaan keinotekoisella valolla, lukuun ottamatta kapeaa valoaukkoa. Museokerros yltää jopa 12 metrin korkeuteen, jotta näyttelyesineillä olisi tilaa ansaitsemansa tilan saamiseksi.
9/2022
PÄIVÄKOTI ASUNTOMESSUALUEELLE
(NYKYAIKAINEN ARKKITEHTUURI)
Kerttu Snäkin
Eetu Salminen
Holstinpuron puiston viereen asettuva rakennus rajaa suojaisan sylin etelään päin ja suojaa liikenteen melulta. Rakennuksella on selkeä ja johdonmukainen hahmo. Massoittelu perustuu kahteen harjakattoiseen rakennukseen jotka yhdistyvät läpihengittävällä kevyellä kappaleella. Rakennus näyttäytyy katutilaan selkeälinjaisen pelkistetyltä ja pienimittakaavaisena helposti lähestyttvänä päiväkotina. Päiväkoti ammentaa inspiraationsa perinteisistä harjakattoisista aitoista. Julkisivut esitetään toteutettavaksi kuusipanelointina. Isot ikkuna avaukset myös luovat pienimittakaavaisen tunnelman julkisivuihin. Rakennus on lämminhenkinen ja avoin. Väriltään vihreä puujulkisivu antaa päiväkodille tunnistettavan identiteetin metsäpäikkynä. Pihan julkisivua jäsentää julkisivuun upotetut katokselliset sisäänkäynnit.
