Maisemallinen metsänhoito

Teksti: Pasi Savolainen, yrittäjä, Kuvat: Pasi Savolainen ja Heikki Savolainen Maisemametsuri & maisemasuunnittelija

Kaunis maisema kohottaa ja ravitsee mieltä. Hoidettu puusto nostaa myös tontin arvoa. Metsä, tai puustoinen alue, on kuin kasvimaa. Hoidettuna sen saa kukoistamaan. Hoitamattomana puolestaan syntyy helposti kaoottinen tilanne, joka voi tuntua ahtaalta ja varjoisalta jopa synkältä tai pelottavalta. Vaikka emme asiaa useinkaan tietoisesti ajattele, niin arjessa meitä ympäröivät puuryhmät ja metsät vaikuttavat mielialaamme, viihtyisyyteemme ja hyvinvointiimme. Tällaisia maisemametsiä on siellä missä on ihmisiä. Ne on sidoksissa kulttuuriimme. Erityinen arvo puustolla on taajamissa, tonteilla, mökkitonteilla, maatilojen pihapiireissä sekä virkistysalueilla. Koska puilla ja metsällä on suuri vaikutus meihin niitä kannattaa hoitaa. Maisemallinen metsänhoito pyrkii tunnistamaan maiseman arvokkaat tekijät ja tuomaan ne esille. Kyse ei siis ole pelkästään puista vaan kokonaisuudesta, jossa puut ovat merkittävässä asemassa. Koska puut kasvavat verrattain hitaasti, hoito kannattaa aloittaa viipymättä. Mitä pidempään puu on ahtaalla niin latvuksen kuin juuriston osalta sitä hankalampaa puulle on kasvaa terveeksi, näyttäväksi ja kestäväksi tuulia vastaan. Sellaisia vahvoja ja komeita puita me kuitenkin eniten maisemassa arvostamme. Osa meistä pelkää puiden poistoa pitäen jokaisesta kiinni kuin siinä olisi oma henki kyseessä. Saatetaan ajatellaan että tuhotaan jotain kun poistetaan. Luonto kuitenkin kasvattaa puuta jokaiselle neliösentille jossa se vaan on mahdollista. Siitä määrästä vain murto-osa voi menestyä. Kun ihminen auttaa ajoissa harventamaan niistä huonoimmat pois pääsevät hyvät kukoistamaan paremmin kuin muutoin olisi mahdollista. Maisemametsää ei pitäisi käsitellä perinteisin talousmetsän opein. Tulos on silloin puuduttavan tasa-harva ja liian tiheä. Alueen monimuotoisuus ei pääse esiin ja maisemallisuus voi jäädä kauaksi siitä mikä olisi mahdollista. Tiheyden ohella toinen iso ongelma on ettei tunnisteta mitkä puut ovat maisemallisesti merkittäviä. Osa saattaa ymmärtämättömyyttään kaataa maisemapuun ja jättää viereisen toisarvoisen puun pystyyn. Näiden taustalla kaksi asiaa: pelko ja toisaalta ymmärtämättömyys. Yleisin ongelma on se, että puita on liikaa ja ne ovat liian tiheässä. Puut piiskaavat ja hierovat tuulessa toisiaan vasten. Seurauksena on kuolleita oksia ja puiden vioittuminen. Liian tiheän puuston varjostus puolestaan tappaa sekin oksia. Näiden seurauksena puut kärsivät. Ne menettävät leveyttä, komeutta ja terveyttä. Maisemametsän hoito kysyykin rohkeutta, mutta oikeanlaista. Tarvitaan kyky nähdä terveät yksilöt ja suotuisat kasvupaikat.

Kulttuurissamme on alueellisia eroja siinä miten metsään ja maisemaan suhtaudutaan. Oman kokemukseni mukaan maisemanhoidossa Suomessa on eroa ainakin idän ja lännen välillä. Syitä siihen voi olla monia. Lännessä on kuitenkin keskimäärin pidempään ollut vaurautta, joka on jättänyt enemmän aikaa kulttuuriin. Tämä saattaa näkyy myös maisemallisten metsäalueiden parempana huolehtimisena. Idässä puolestaan metsän arvo on enemmän nähty perinteisen metsätalouden näkökulmasta. Mutta maailma muuttuu ja ympäristön kauneus vaikuttaa meihin jokaiseen. Mistä maisemallinen metsänhoito kannattaa aloittaa? Ensinnäkin kannattaa huolellisesti tutustua metsään ja hakea alueeseen uusia näkökulmia. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii aikaa. Meille käy helposti niin että käytämme aktiivisesti vain pientä osaa tontistamme ja samalla erkaannumme sen mahdollisuuksista. Osasyyllinen tähän voi olla kiireinen elämänrytmi. Tästä helposti seuraa varsinaisen elinalueen kutistuminen yhä pienemmäksi, kunnes jossain vaiheessa hätkähdämme että nyt tarttis tehdä jotain. Yleensä silloin minulle soitetaan. Tonteilla puuston on toimittava yhteen rakennusten kanssa. Siinä pitää huomioida moni asia puiden latvasta ja lehdistä aina juuristoon ja sen mahdollisiin vaikutuksiin rakenteille. Puiden tarjoama varjostus ja näkösuoja sekä toisaalta haluttu näköala on kaikki sovitettava yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi tontin käyttöä ajatellen. Kokemattomalle metsässä saattaa olla aluksi liikaakin katsottavaa. Huomio voi olla vaikea kohdentaa suunnittelun kannalta olennaisiin asioihin. Kokemus auttaa jäsentämään nähdyt asiat. Ammattilaisena pystyn huomaamaan nopeammin tärkeät kohdat. Samoin kuin tonteilla, myös metsässä ensimmäisiä asioita joihin huomio kannattaa kiinnittää ovat puiden kunto, ulkonäkö, kasvupaikka ja kasvukilpailu. Maisemallista metsänhoitoa voi yhdistää talousmetsän hoitoon. Mikäli metsä on sinulle muutakin kuin rahaa puuraaka-aineesta ja haluat käydä siellä nauttien olosta ja metsän antimista niin kannattaa panosta myös metsän maisemallisiin arvoihin. Hyvällä suunnittelulla niiden ei tarvitse olla toisiaan pois sulkevia vaan jopa toisiaan tukevia. Suvullamme on ollut metsää Vehmersalmella jo pitkään ja viimeiset kolme vuotta olen vastannut sen 50 hehtaarin osuuden hoidosta. Muutin Vehmersalmelle syksyllä 2021. Olen iloinen, että metsämme on nyt niin lähellä. Hoito helpottuu ja voin milloin vaan käydä siellä. Metsän suunnittelussa olen yhdistänyt niin maisemallista kuin metsätaloudellista näkemystä. Minulle tärkeää on pitää metsä aina puustoisena ja tuottavana, mutta myös mielenkiintoisena ja kauniina. Metsämme havupuiden alkuperäinen geeniperimä on erittäin laadukasta ja näen tärkeäksi vaalia sitä. Siksi, istutustaimien sijaan, yritän mahdollisuuksien mukaan käyttää metsän omaa luontaista uudistumista niin että tulevatkin sukupolvet voivat saada sieltä tätä vihreää kultaa. Toivon että yhä useampi havahtuisi aiemmin huomaamaan puuston hoitotarpeen. Siinä voittaa kaikki. Naapuritkin, kun maisema kaunistuu. Usein tontti tai metsä jää myös perinnöksi jälkipolville. Puuston hoitaminen tai hoitamatta jättäminen voi siten vaikuttaa maisemaan useamman sukupolven ajan.

Metsä on sivistyksemme peili

VEHMERSALMEN KESÄ 2022

FUTISKOULU 7.-8.6.

Ti-pe klo 12.00 – 14.00 Puutosmäen nurmikentällä Alaikäraja 5 v.

PUISTOJUMPAT 7.6.-26.7.

Ti klo 17.00 – 17.45 Satamarannan puisto Kaikille ja kaikenikäisille, tule mukaan!

Tapahtumat ovat maksuttomia, lisätietoja liikunnanohjaaja Jyrki Tarvainen p. 044 7184 932

VESIPEUHULAT 18.-22.7.

Ti-pe klo 14.00 – 14.45 Vehmersalmen uimala, uimaranta www.kuntapalvelut.fi/kuopio/ Alaikäraja 5 v.