SmartAir Paineilmaa 1/2024

PAINEILMAA

Testissä Vaisalan Indigo80 käsikäyttöinen paineilman kastepistemittari

S. 3

Walkilla isoja askelia kohtia paineilman vihreää- ja digitaalista siirtymää

S. 8

SMART AIR: Paineilmaa 1/2024

SmartAir tarina on alkanut

Olen Sami Uusi-Erkkilä, SmartAir And Energy Oy:n (myöhemmin SmartAir) perustaja ja toimitusjohtaja. Yrityksemme liikeidea on hyvin yksinkertainen, tuotamme paineilmaa käyttävälle teollisuudelle energia- ja kustannussäästöjä sekä suunnittelu- ja mitoituspalveluita.

Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys on lähtöisen 1970-luvun lapsuuden kodistani vanhasta Vammalasta, josta nykyinen Sastamala on lähtöisin. Sastamala on tunnetusti yrittäjähenkistä ja jopa nuukaakin seutua ollut aikoinaan. Sastamalasta on varttunut monia tunnettuja yrityksiä mainitakseni ainakin Vexve Oy, Kalaneuvos Oy sekä Niemen Tehtaat Oy. Myös tunnettu lastenkirjailija ja piirtäjä Mauri Kunnas lukeutuu kaupungin paikallisiin tähtiin, joka on syntynyt Vammalassa.

Lapsuudessani löysin kiinnostuksen yrittäjyyteen isäni ja lapsuuden kotini ansiosta. Isäni toimi pitkään autojen jälleenmyyjänä sekä autokauppiaana. Jos perheeseen oli hankittuna Fiat traktori tai Toyotan henkilöauto 60-70-luvulla tai Mazdan 80-luvulla Tyrväältä (nykyinen Sastamala), on mahdollista, että se on ostettu isältäni.

Valmistuin konetekniikan insinööriksi vuonna 2002 ja pian sen jälkeen hain myynti-insinööriksi Tamrotor Kompressorit Oy:öön. Aloitin pestin vuonna 2003 ja pysyinkin sillä matkalla seuraavat 20 vuotta. Yritys fuusioutui matkan varrella parikin kertaa ja omat työtehtäväni kehittyivät urani edetessä, mutta työpaikkani pysyi samana kaksi vuosikymmentä.

Myynti-insinöörin pesti Tamrotor Kompressorit Oy:ssä avasi ahkeruuden ja yrittämisen ansiosta ovet Suomen teollisuuteen. Paineilma on teollisuuden tärkeimpiä käyttöhyödykkeitä ja sitä käytetään valmistavassa teollisuudessa lähes kaikkialla. Näiden johdosta olen saanut mahdollisuuden vierailla lähes kaikilla teol-

lisuuden toimialoilla ja saanut myös nauttia menestyksestä urani aikana. Laskelmieni mukaan olen myynyt yli tuhat paineilma-asemaa Suomeen silloisen myyntiurani aikana.

Ollessani Tamrotor Kompressorit Oy:llä (sittemmin Gardner Denver, jonka jälkeen Ingersoll Rand) tuli teollinen internet yhä näkyvämmäksi osaksi teollisuuteen.

Erityisen mieleenpainuva ja konkreettinen kokemus tämän parissa sattui perheemme ollessa lomalla Arabiemiraateissa vuonna 2018. Olimme viettämässä rantapäivää, kun asiakkaani, jolla oli etävalvonnan pilottiversio käytössä, otti minuun puhelimitse yhteyttä. Heidän paineilmajärjestelmässään oli toimintahäiriö. Häiriö oli niin vakava, että hoitamattomana se uhkasi pysäyttää koko ratapihan raideliikenteen. Pystyimme paikantamaan häiriön tarkan sijainnin ja antamaan asiakkaalle toimintaohjeet. Tilanne päättyikin onnellisesti.

Tämän kokemuksen myötä ymmärsin, että etävalvonnassa on suurta lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoitteemme SmartAirilla on yksinkertainen ”haluamme auttaa asiakkaitamme vähentä mään energiahukkaa ja turhaa energian käyt töä. Haluamme osaksemme olla auttamassa Suomen ilmastotavoitetta, jonka tavoitteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä olisimme hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Monien palveluidemme, kuten paineen, virtauksen ja kastepisteen olosuhdevalvonnan avulla asiak kaamme voivat itse olla mukana edesauttamas sa tätä tavoitetta ja tekemässä vaihtoa Paineilman Vihreään Siirtymään”.

SAMI UUSI-ERKKILÄ

TOIMITUSJOHTAJA

SmartAir And Energy Oy

SISÄLLYS

SmartAir tarina on alkanut 2

Vaisalan Indigo80 3

Painejärjestelmien vuotokuvaukset 4

Tamron Paineilma-aseman suunnittelu 6

Walki Oy 8

Ilmaston ja Suomen puolesta 10

KANNEN PÄÄKUVA JA GRAFIIKKA Ville Kopakkala, Kopakkala Media. Anne Palmio, Vaisala Oyj ja Petri Parikka, Walki Oy PÄÄTOIMITTAJA Sami Uusi-Erkkilä, SmartAir And Energy Oy, sami@smartair.fi

KONSEPTI JA TUOTANTO Maria Atosuo, Matosuo Design PAINO Viestipaino Oy PAINOS 1000 kpl

LEHTI VERKOSSA Issuu.com

JULKAISTU Maaliskuu 2024

TESTISSÄ VAISALAN INDIGO80

KÄSIKÄYTTÖINEN PAINEILMAN

KASTEPISTEMITTARI

Artikkelin kirjoittaja on Sami Uusi-Erkkilä.

SmartAir:n testissä Vaisalan Indigo80 -käsikäyttöinen kastepistemittalaite, joka tukee paineilmaa käyttävää teollisuutta tavoitteissaan parantaa paineilman laatua ja saatavuutta erilaisissa paineilman käyttökohteissa ja sovelluksissa.

SmartAir keskittyy energian- ja kustannussäästöjen tuottamiseen paineilmaa käyttäville teollisuudenaloille ja tukee niitä vihreässä siirtymässä. ”Osaamisemme kattaa kaiken järjestelmämitoituspalveluista koko paineilmajärjestelmän suunnitteluun” toteaa Sami Uusi-Erkkilä. ”Tarjoamme useita ratkaisuja, ja niitä sovelletaan eri tavoin eri yrityksissä, riippuen asiakkaidemme tarpeista.”

Kastepisteen mittauksella on merkitystä

Paineilmaa käyttävillä teollisuudenaloilla tarkka kastepisteen mittaus on tärkeää sekä taloudellisista että laadullisista syistä. Yritysten on tasapainotettava tarve tuottaa paineilmaa mahdollisimman alhaisin kustannuksin säilyttäen samalla sen laatu ja saatavuus.

”Testasimme Vaisalan Indigo80:tä. Vaisala Indigo80 on helppokäyttöinen kannettava laite, jossa on integroitu monikielinen käyttöliittymä, värinäyttö ja painikeohjaimet. Laite mahdollistaa luotettavan pistetarkistuksen ja vianetsinnän, kenttäkalibroinnin ja -säädön,

prosessin valvonnan ja tiedonkeruun kentällä.”

”Indigo80:n käytettävyys on vertaansa vailla, ja mittaus voidaan aloittaa silmänräpäyksessä. Indigo80:n ominaisuuksista arvostan erityisesti sen muotoilua ja yksinkertaista käyttöliittymää. Uskon, että teknologian tulee palvella ihmisiä eikä päinvastoin – ja sitä Indigo80 tekeekin”.

Monissa tapauksissa ihmisten havainnot ovat ainoa tapa, jolla yritykset voivat kertoa, onko heidän paineilmajärjestelmässään ongelmia. Indigo80:n avulla voimme kerätä arvokasta tietoa, tarkentaa sitä ja lähettää eteenpäin.” Tarkentaa kokemuksiaan Sami

Uusi-Erkkilä

Vaisala Indigo80 poistaa arvailuihin liittyvät riskit ja epätarkkuudet ja varmistaa, että kastepistelukemat vastaavat todellisuutta. ”Kastepisteen mittaus paineilmajärjestelmissä on tärkeää myös ekologisista syistä. Miksi meidän pitäisi tuhlata energiaa, jos emme saa edes vaadittua paineilmalaatua? Jatkuva kastepisteen seuranta mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmiin, kuten liikakosteuteen, mikä voi tarkoittaa laitteiden korroosion ongelmia ja tarpeettomia kustannuksia.”

Asiakkaidemme mielipide ja testaajan arvio tuotteelle on viisi tähteä viidestä.

Kuvassa Vaisala Oyj:n tuotepäällikkö Vuokko Lantz sekä SmartAir And Energy Oy:n toimitusjohtaja Sami Uusi-Erkkilä

© Anne Palmio, Vaisala Oyj

PAINEILMAJÄRJESTELMIEN VUOTOKUVAUKSET

Konepajateollisuuden tilastoja

Paineilma on yksi tärkeimpiä käyttöhyödykkeitä

Paineilma on yksi monista käyttöhyödykkeistä, joilla on merkittävä rooli tehtaissa- ja tuotantolaitoksissa lähes kaikilla toimialoilla. Valmistavassa- ja jalostavassa teollisuudessa paineilmaa käytetään suhteellisesti mahdollisesti eniten verrattaessa sitä moneen muuhun toimialaan. Paineilma mahdollistaa liikkeen syntymisen sekä jatkumisen ja sen avulla pidetään liikettä yllä tai muutetaan kappaleiden liikerataa. Sovelluksia on siis hyvin lukuisa määrä.

Vuotokuvaus osana energiasäästöjä SmartAir:n asiantuntijapalvelut keskittyvät myös paineilmajärjestelmien energia- ja

kustannussäästöihin. Käytössämme on lukuisia menetelmiä asiakkaidemme paineilmasta aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi, joista yksi on paineilmajärjestelmien vuotokuvaukset. Vuotokuvauksissa asiantuntijamme kartoittaa yrityksen paineilmajärjestelmän alkaen paineilma-asemalta jatkuen läpi koko jakeluputkiston aina käyttökohteille saakka. Hyvin monesti pystymme suorittamaan vuotokuvauksen aina sinne asti missä paineilma tuottaa siltä vaaditun toiminnon. Tuotantolaitteiden vuotokuvauksia voidaankin suorittaa sekä tuotannon ollessa käynnissä tai seisakin aikana. Seisakin aikana suoritettu vuotokuvaus on mahdollista suorittaa turvallisemmin sekä lopputuloksena on kattavampi selvitys. Seisa-

kin aikana suoritettuna on mahdollista päästä lähemmäksi käyttö- tai vuotokohdetta jolloin tarkan vuotokohdan sijainti ja korjaustarve on täsmällisempi määritellä.

Vuotokuvauksen mittausdatalla tärkeää tilastollista arvoa

Olemme keränneet vuoden kestävällä jaksolla mittausdataa niiltä kriittisiltä osa-alueilta, jonka avulla kykenemme määrittelemään Konepaja- ja metalliteollisuudessa keskeisiä suuntaa antavia arvoja kuten kuinka monta prosenttia arviolta yrityksen käyttämästä paineilmasta häviää vuotoina ilmaan ja kuinka suuren energiahukan tämä aiheuttaa vaikkapa vuoden aikana. Taloudelliset mittarit, kuten paineilma-

vuotojen aiheuttama taloudellinen menetys tai paineilmahukan aiheuttamat päästövaikutukset raportoidaan niin ikään.

Alapuolella näkyvässä taulukossa olemme arvioineet mittausdatamme perusteella kuvauskohteidemme keskimääräistä paineilman kulutusta ja kuinka suuri osa tästä häviää paineilmavuotoina ”taivaan tuuliin”. Saman periaatteen mukaisesti paineilmavuotojen lukumäärä tuotantolaitos kohtaisesti antaa jotain käsitystä siitä, kuinka monta mahdollista vuotoja kohteesta voisi löytyä. Taulukon arvoja luettaessa on hyvä kuitenkin huomioida, että yritys sekä yksikkökohtaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä ja tulokset ovat aineiston keskiarvoja.

Raportoimme Paineilman vihreää siirtymää

SmartAir strategiaan on kirjattu yhtenä kohtana, yrityksen olevan sitoutunut Suomen asettamiin tavoitteisiin “Hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035”. Toimintamme yksi kulmakivistä on tukea asiakkaidemme vihreää siirtymää paineilman osalta. Paineilman kulutuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden käyttämän sähköenergian määrässä. Laskelmiemme mukaisesti Konepaja- ja metalliteollisuus käyttää keskimäärin kaikesta käyttämästään sähköstä vähintäänkin 10% paineilman tuottamiseen ja jalostamiseen. Tämänkaltaisen yksittäisen kohteen nimeä-

minen on monesti helpompaa, kun käsitellään vaikkapa kiinteistön lämmittämiseen käytettyä energiantarvetta. Miksi sitten paineilman osalta monesti ei osata määritellä siihen käytetyn energian määrää?

Laskelmiemme mukaisesti edellä mainitusta paineilmaan käytettävästä energian määrästä paineilmavuotoihin voisi mahdollisesti huveta jopa 1-2% luokkaa koko yrityksen sähkönkulutuksesta. Vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden näkökulmasta puhutaan vähintäänkin merkittävästä kohdentamisesta, jossa energiansäästöjen ja hävikin karsimisella

voi olla suuriakin vaikutuksia sekä yhteiskunnallisella että yritys tasolla.

SmartAir tuottaa tilastoa toimialoittain vuotokuvauksen keskeisen datan osalta.

Asiakas yrityksemme saavat käsitystä siitä, miten heidän edustamansa yrityksen keskisimmät luvut suhteutuvat tutkimuksen keskiarvoihin nähden. Tämän perusteella on ainakin pääteltävissä hyvinkin helposti kuinka suuri säästöpotentiaali paineilmavuotojen kartoituksella ja vuotojen korjauksilla on mahdollista saavuttaa.

Kuvassa: Sami Uusi-Erkkilä, Mika Huovinen, Jukka Mattila, Mika Mattila, Taito Mattila, Eetu Rautio ja Juha Somma.

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY

Tamron Paineilma-aseman suunnittelu

Artikkelin kirjoittaja on Sami Uusi-Erkkilä, jota avustivat Taito Mattilla ja Jukka Mattila

Tamron yritystarinaa

Tamron kautta kulkee sairaaloihin, apteekkeihin ja vähittäiskauppoihin lähes 60 % Suomessa tarvittavista lääkkeistä. Lääkehuoltoa ja suomalaista hyvinvointia Tamro on ollut kehittämässä osana terveydenhuollon verkostoa lähes 130 vuoden ajan. Historiansa aikana Tamro on kasvanut 1800-luvun lopun rohdoskaupasta laaja-alaiseksi palveluntarjoajaksi. Lääke- ja terveystuotejakelun lisäksi Tamro tarjoaa mm. datapohjaisia palveluja, myynnin ja markkinoinnin palveluja sekä kotihoitoon digitaalisia hoivaratkaisuja. Tamro kuuluu saksalaiseen perheomisteiseen PHOENIX-konserniin, joka on Euroopan johtava terveystoimialan palveluiden tuottaja ja jolla on vahvaa paikallista toimintaa 29 maassa.

Kiinteistön kehitys jatkuu

Osana Tamron Tampereen logistiikkakeskuksen kehitystä oli tiedostettu, että nykyinen yrityksen paineilma-asema, joka tuottaa logistiikkakeskuksen tärkeän käyttöhyödykkeen eli paineilman tulisi niin sanotusti jäämään “kiinteistö kehityksen jalkoihin”. Tilanteen ratkaisu edellyttäisi nykyisen paineilma-aseman purkamista ja sen siirtämistä uuteen sijaintiin. SmartAir And Energy Oy ja Tamron välillä alkoivat neuvottelut mahdollisesta toimeksiannosta koskien suunnittelupalveluita.

Suunnittelutyön toimeksianto

Paineilmajärjestelmän suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon nykyinen paineilma-asema, joka tulisi siirtymään kaikilta hyödynnettäviltä osiltaan uuteen laitetilaan. Uusi laitetila oli aikaisemmalta käytöltään toiminut varastointi tarkoituksessa. Varastointiin tarkoitetussa tilassa oli riittävästi tilaa, mutta kaikki toimivalle kompressoriasemalle ominaiset elementit kuten sähkö- ja automaatio, ilmanvaihto, putkityöt jne. tulisi uuteen tilaan suunnitella.

Lämmöntalteenottoon haluttiin kiinnittää huomiota, koska siellä olevaa potentiaalia ei oltu aikaisemmin huomioitu. Lisäksi vanhan järjestelmän hyödyntäminen kaikilta niiltä osin kuin se olisi sekä taloudellisesti että teknisesti mahdollista.

”Monesti uuden järjestelmän suunnittelu puhtaalta pöydältä voi olla helpompaa. Tällöin

vältytään tilanteelta, jossa suunnittelijat vierailevat kohteessa tutkien ja analysoiden vanhaa olemassa olevaa järjestelmää sekä sen hyödyntämisestä. Mielestämme tämä voi tarkoittaa huomattavasti suurempaa työmäärää, kun pitää olla ymmärrys olemassa olevasta järjestelmästä, sen kytkennöistä ja purkamisesta sekä siirtämisestä uuteen sijaintiin. Tämän jälkeen alkaakin esisuunnittelu, miten vanha järjestelmä sulautetaan uuteen tilaan” arvioivat SmartAir:n suunnittelutiimin Taito Mattila ja Jukka Mattila yhdessä Sami Uusi-Erkkilän kanssa.

Kokonaisuutena projekti vastasi hyvin suunnittelutiimimme osaamista ja erikoistumista juuri paineilmajärjestelmien suunnittelutyöhön. Työmaavierailut kohteessa suoritettiin

yhdessä tilaajan kanssa ja saimmekin melko vapaat kädet työn suorittamiselle. Työtä tehtiinkin välillä melko itsestään ohjautuvasti, kuitenkin siten, että tilaajalla oli selkeä käsitys missä mennään.

Suunnittelutyön kokonaisuus käsitti seuraavat osa-alueet kuten:

• sähkö- ja automaatiosuunnittelu

• mekaniikka, siirrot ja haalaukset

• putkistosuunnittelu

• ilmanvaihto ja tilojen lämpötila hallinta

• olosuhdevalvonta paineilman laadun- ja saatavuuden osalta, kuten paineilman virtaus, kastepiste sekä paine kompressorihuoneessa ja tuotannossa.

Kertoi Sami Uusi-Erkkilä SmartAir:lta.

ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

Tamro Oy:n yhteyshenkilönä meillä oli

Juha Somma. Juhalla on lähes10-vuoden kokemus Kunnossapitopäällikkönä Tamrolla. Kunnossapidon osaamista

Juhalla onkin lähes 20-vuotta, kun hän toimi aikaisemmin ABB Full Servicessä, ulkoistetussa kunnossapidossa. Juhan eduksi tuleekin laskea hänen kokonaisvaltainen osaaminen kunnossapidon järjestämisestä Tamron kaltaisessa yrityksessä, joka on huoltovarmuuden kannalta merkittävässä roolissa. Logistisesti järjestelmän tulee toimia aukottomasti mahdollistaen tarpeen mukaisen virtaaman tilatuille ja toimitettaville tuotteille.

Projektin alkaessa oli useita vaihtoehtoja, mihin uuden kompressoriaseman voisi rakentaa. Yhteistyössä SmartAir:n kanssa valmis-

tuskustannuksellisesti parhaaksi ratkaisuksi valikoitui nykyinen tila, joka suhteellisen pienillä rakennusteknisillä muutoksilla oli siihen soveltuva.

Toimeksiannolle asetettiin selkeät tavoitteet. Tuotannon ei sovi vaarantua paineilman saatavuuden tai laadun takia. Teknisesti uuden paineilma-aseman tuli vastata nykyistä ja siitä tulisi hyödyntää ne komponentit, joita voitaisiin käyttää myös uudessa asemassa. Paineilmakompressoreiden tuottama hukkalämpö on jopa yli 80% niiden ottamasta sähkötehosta, joten myös hukkalämmön hyödyntäminen tulisi huomioida. Laskennallisesti hukkalämpöä saadaankin nyt hyötykäyttöön yli 50 000 kWh vuodessa.

Tamrolla olikin jo entuudestaan pai-

neilman digitaalinen siirtymä käynnissä mm. tiedonkeruun osalta koskien virtausta. Projektissa päätettiin laajentaa myös mittauspisteitä, joten paineilman laatu kosteussisällön osalta otettiin seurantaan sekä paine kompressorihuoneessa, että tuotannossa.

”Meidän näkökulmasta oli hienoa, että projekti oli itsestään ohjautuva, emmekä tehneet nk. työnjohtoa. Meidän vastuulle jäi seurata projektin etenemistä, pitää säännöllisesti palaverit ja sovittaa projektin ja tuotannon aikataulut yhteen. Olemme tyytyväisi kokonaisuuteen.”

Tamro Oyj Tampereen Kunnossapitopäällikkö Juha Somma.

TAITO MATTILA Sähkö- ja automaatio

JUKKA MATTILA Mekaaninen- ja putkisto, PI-kaaviot

SAMI UUSI-ERKKILÄ Miatoitus ja Projektit

WALKILLA ISOJA ASKELIA KOHTI PAINEILMAN VIHREÄÄ- JA DIGITAALISTA SIIRTYMÄÄ

Walki Oy Valkeakoski (Walki), valmistaa kuluttaja- ja teollisuuspakkausmateriaaleja sekä materiaaleja rakennusteollisuudelle. Walkilla hyödynnetään uuden tuotantolinjan ansiosta uudenlaista pinnoitustekniikkaa, jota heillä ei ole aikaisemmin käytetty. Täyttääkseen asiakkaidensa korkeat vaatimukset heidän käyttämänsä paineilman on oltava aina korkealaatuista – mikä tarkoittaa minimaalista epäpuhtauksien määrää ja alhaista kosteutta bakteerien kasvun estämiseksi, mikä on erityisen tärkeää elintarvikepakkauksissa. Viime aikoina Walkilla on investoitu yli 10 miljoonaa euroa uuden sukupolven tuotantolinjaan ja myös varmistaakseen paineilmatuotannon luotettavuuden.

Vihreää siirtymää

Paineilman vihreä siirtymä – käytännön toimia. Mielestämme se voisi tarkoittaa kuin ison palapelin kokoamista ilman varsinaisia lopputulokseen vieviä ohjeita tai takakannen kuvaa. Kuvaavinta voisi olla, että oikeanlaisia paloja on hyvin saatavilla, kunhan niistä saadaan asiantuntijoiden avulla yhdisteltyä oikeanlaisia osakokonaisuuksia, jotka yhdistyvät hienosti ja saumattomasti kokonaisuuteen kuvan tarkentuessa projektin edetessä. Energiatehokas paineilmajärjestelmä, joka säätyy energiatehokkaasti sekä teknisesti että taloudellisesti vastaamaan tuotan-

tolaitoksen muuttuvia tarpeita on hyvinkin nykypäivää elettäessä vuotta 2024. Vähintäänkin yhtä tärkeää on myös hukkalämmön talteenotto joko lämmitysvesijärjestelmään tai lauhdutuksesta ilmavirtauksella poistuvan hukkalämmön ohjaaminen hyötyyn. Suurin tehostamispotentiaali sitten löytyykin sieltä, missä paineilmaa joko käytetään tai hukataan tiedostamatta.

Teollisuudessa käyttöhyödykkeenä paineilmalla on ehkäpä merkittävin rooli heti sähkön jälkeen. Kokonaisuus on kuitenkin monen osatekijän summa, joten haasteellista tuotantolaitoksen tehokas käyttö on ilman

muitakin käyttöhyödykkeitä. dykkeitä.

Walkin uusi paineilma-asema säästää energiaa

Walkin vanha 250 kW nimellistehoinen kompressoriasema, jossa paineilmatuotantoa olivat varmistamassa Suomalaisen ja Ruotsalaisen yritysten valmistamat paineilmakompressorit. Teollisuuden kunnossapidossa pitkään toimineen ja lähiaikoina Walki palveluksessa aloittanut Mikko Nurminen (Tehdaspalvelupäällikkö) aloitti työssään (2.1.2022). Monien töiden lisäksi Mikko lähti uudistamaan

Kuvassa Mikko Nurminen Walki Oy, Sami Uusi-Erkkilä SmartAir. Kuvaaja Petri Parikka Walki Oy.

Walki Oy:n paineilmajärjestelmää, joka koostui Tamrockin 1250 EW öljyvoidellusta ruuvikompressorista sekä Atlas Copcon ZR öljyttömästä ruuvikompressorista. Aika oli ajanut vanhan mutta palvelleen järjestelmän ohitse.

Selvitystöiden jälkeen Walkilla päädyttiin hankkimaan uudet taajuusmuuttajalla nopeussäädetyt ruuvikompressorit. Kompressoreita on kaksi kappaletta nimellistehon ollessa 75 kW, joka tarkoittaa tuotetun paineilman määränä näillä tuotteilla 13 m3/min 7 bar verkostopaineessa. Yhden kompressorin ilmamäärän tuli laskelmien mukaan riittää hyvinkin kattamaan Walkin tavanomaisen paineilmatarpeen.

”Uudistuksen ansiosta saavutettiin todella merkittävä teko Paineilman vihreän siirtymän osalta. Laskelmiemme ja tehtyjen selvitysten perusteella vanhan järjestelmän ottoteho oli korkea, johtuen tehtaamme maltillisesta ilman tarpeesta suhteessa vanhan paineilmakompressorin nimellistehoon nähden. Olemme laskeneet, että tällä onnistuneella investoinnilla pystyimme saavuttamaan lähes 120 kWh sähkönsäästön. Tehtaamme toimiessa vuoden jokaisena päivänä pois lukien seisakit, tämä tarkoittaa 1044 MW vuodessa eli n. 1 GW kertoo Mikko Nurminen Walkilta ja osoittaa tyytyväisenä uutta paineilma-asemaa. Saavutimme energia- ja kustannussäästöjä sekä saimme vähennettyä sähköntuotannosta syntyviä CO2-päästöjä.”

Mihin paineilma katoaa?

Järjestelmän käyttöönoton jälkeen taivaalle ilmestyi myös tummia pilviä. Normaalin tuotantotilanteen vallitessa molemmat kompressorit olivat käynnissä tuottaen paineilmaa yli 15 m3/min, eikä nyt voitu olla varmoja mihin paineilmaa katoaa tai miten sitä kulutetaan. Aluksi syytä etsittiin paineilmavuodoista, joita löytyikin ”parisen” kuutiota. Tässä vaiheessa oltiin tilanteessa, jossa teoriassa tulisi pärjätä yhden ruuvikompressorin tuotolla kuitenkin siten, että kompressori kävi suurimman osan ajasta 100% kuormalla tai lähes sillä.

Paineilman kulutuksen seurannassa selvisi myös, että osa kulutuksesta oli uusien kompressoreiden käyttöönoton yhteydessä tapahtunut parametrointi virhe. Tuotto oli laskennallinen ja virheellisten arvojen johdosta luku ei ollut luotettava. Tilanne saatiinkin

korjattua, kun olosuhdevalvonta käynnistettiin ja saatiin todelliset kulutusarvot, samalla myös virheelliset parametrit vaihdettiin.

Paineilman digitaalinen siirtymä ”Kesällä 2023 kävimme neuvottelua Walkin tuotanto- ja kunnossapito väen kanssa ja pohdimme erilaisia kustannustehokkaita ratkaisuita kertoo SmartAir And Energy Oy:n Sami Uusi-Erkkilä”. Paineilmaa oli edelleen liikaa ”kateissa” ja erilaisia ratkaisumalleja pohdittiin. Mielestäni päädyimme toteutusta-

paan yhdessä veistelee SmartAir:n Sami Uusi-Erkkkilä kuvatessaan

Walkin Marko Välimäen asentaessa paineilman virtaukseen kehitettyä FlowScope M anturia paineilma-asemalta lähtevään putkeen. Vastaavanlaisia mutta pienemmän tuotesarjan VPFlow Scope Inline 2” suoraan putken väliin asennettavaa virtausantureita asennettiin myös PE3 ja PE4 linjoihin. Virtaustiedon lisäksi sekä paineilma-asemalla, että linjaston päässä seurataan myös verkoston painetta. Tärkeäksi koettiin seurata myös paineilman kastepistettä. Paineilman kastepiste kertoo paineilman kosteussisällön. Paineilman kosteussisältö on yksi merkittävimmistä paineilman laadun mittareista, jonka jatkuva reaaliaikainen seuraaminen on tätä päivää ja samalla varsin yleistä. Tuotteeksi valikoitui Vaisalan valmistama kastepistelähetin.

Digitaalisen siirtymän avulla erilaisten käyttöhyödykkeiden kriittisen datan seuraaminen on luontevaa. Digitaalinen siirtymä on tämän hetken iso kehitystrendi, jonka avulla yritykset ovat kiinnostuneita ohjaamaan omia prosessejaan entistä täsmällisemmin ja tehokkaammin.

”Digitaalinen siirtymä on mahdollisuus vihreälle siirtymälle. Emme tulkitse sitä automaatiksi vaan sen tuottama data jalostuu nokkelien insinöörien käsissä kustannustehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi huomiseksi” tiivistää Sami Uusi-Erkkilä.

Tiedolla johtamista

Kaikki virtaus-, kastepiste- ja paineanturit kytkettiin SmartAir:n käyttämään olosuhdevalvontaan, joka mahdollistaa kriittisen datan reaaliaikaisen seurannan. Seuranta on vaivatonta, joka edellyttää vain kirjautumisen olosuhdevalvonnan www-sivuille.

Olosuhdevalvonnan tuottama data antoi Walkille juuri sen tarvittavan tiedon oman prosessin säätämiseen, jonka avulla pystyttiin säästämään huomattavia määriä paineilmaa. Paineilman käytön tarkoituksenmukaisuutta täsmennettiin ja prosessia säädettiin, jonka jälkeen oli huomattavissa selkeää paineilmakäytön vähentymistä. Lopputulos on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla toteaa Mikko Nurminen Walki Oy Valkeakoskelta.

Kuvassa Marko Välimäki Walki Oy asentamassa Flow Scope M virtausmittausta

Kuvassa Sami Uusi-Erkkilä SmartAir kastepistemittauksella Vaisalan Indigo 80 -tuotteella

ILMASTON JA SUOMEN PUOLESTA

Artikkelin kirjoittaja on Sami Uusi-Erkkilä. Kirjoituksen alkuosassa on käytetty apuna tekoälyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategian vuonna 2022. Hiilineutraali Suomi 2035 on Suomen hallituksen asettama kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Strategia perustuu Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n ilmastotavoitteisiin. Kokonaisuudessaan 214 sivuinen eepos on kerralla tai jopa useammissa erissä nautittuna haastavan kokoinen paketti. Vaikkakin kokonaisuus on hyvin laaja,voidaan sitäkin pilkkoa jossain määrin pienempiin osiin ja pääkohtiin.

Päästövähennykset

Strategiassa korostetaan merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla, kuten energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja maataloudessa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Uusiutuva energia

Strategia painottaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 50 prosenttiin loppukulutuksesta ja 30 prosenttiin liikenteen energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuus

Strategiassa korostetaan energiatehokkuuden parantamista kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta vähintään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne

Strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on edistää sähköistä liikennettä, biopolttoaineiden käyttöä ja kestäviä liikkumismuotoja.

Kiertotalous

Strategiassa korostetaan kiertotalouden periaatteiden edistämistä. Tavoitteena on vähentää materiaalien käyttöä, lisätä kierrätystä ja kehittää kestäviä tuotantoprosesseja.

Tutkimus ja innovaatiot

Strategiassa painotetaan tutkimuksen ja innovaatioiden roolia hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Tavoitteena on edistää uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hiilineutraali Suomi 2035 -strategia on kunnianhimoinen suunnitelma, joka vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sen tavoitteena on luoda kestävä ja ilmastoystävällinen tulevaisuus Suomelle.

TEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Tarkasteltaessa samaa asiakokonaisuutta teollisuuden näkökulmasta niin päästövähennyksillä, kestävällä tuotannolla sekä tutkimus ja innovaatio toiminnalla nähdään sitä tarvittavaa potentiaalia tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Onnistuminen tai edes osittainen sellainen alkaa yrityksissä paikallisella tasolla yrityksen hallituksen työskentelystä sekä toimivan johdon innovatiivisesta vuoropuhelusta. Huomattavia aikaan saannoksia on mahdollista toteuttaa osaamisen- ja henkilökunnan kouluttamisella mm. erilaisten käyttöhyödykkeiden osalta unohtamatta paineilmaa, paineilmajärjestelmän energiatehokkuutta sekä lämmöntalteenottoa sekä sen hyödyntämistä. On kuitenkin huomioitavaa, että tavoitteet ovat vähintäänkin haasteelliset, joten yrityskohtaiset investoinnit tulevat olemaan merkittäviä. Tavoitteelliset investoinnit, jotka tukevat ”Hiilineutraali Suomi 2035 -strategiaa” odotusarvoisesti lisäävät niiden yritysten kilpailuetua, jotka tavoittelevat päästövähennyksiä, kestäväm-

pää tuotantoa sekä panostavat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Päästövähennykset

Strategiassa korostetaan merkittäviä päästövähennyksiä teollisuuden sektorilla. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia teknologioita ja prosesseja, jotka vähentävät teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä sisältää esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja päästöttömien tuotantomenetelmien kehittämisen.

Kestävä tuotanto

Strategiassa painotetaan kestävän tuotannon edistämistä teollisuuden sektorilla. Tavoitteena on vähentää materiaalien ja luonnonvarojen käyttöä sekä edistää kierrätystä ja kiertotaloutta teollisuuden prosesseissa. Lisäksi strategia kannustaa kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Tutkimus ja innovaatiot

Strategiassa korostetaan tutkimuksen ja innovaatioiden roolia teollisuuden hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehitystä, joka tukee teollisuuden päästöjen vähentämistä ja kestävää tuotantoa. Tämä sisältää esimerkiksi uusien teknologioiden kehittämisen, prosessien optimoinnin ja resurssitehokkuuden parantamisen.

Hiilineutraali Suomi 2035 -strategia tunnistaa teollisuuden merkittävän roolin päästöjen vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Strategia kannustaa teollisuutta ottamaan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja ja kehittämään kestäviä tuotantomenetelmiä, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.

SmartAir And Energy Oy yksi strategiaan kirjattu kohta on, auttaa sen asiakasyrityksiä vihreässä siirtymässä paineilman osalta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Energia • 2022:53, Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia.