1/2025 numero 96
MATKA 2025
SIVUT 4 - 5
JÄSENYHDISTYSTEN
KUULUMISIA
SIVUT 15 - 18
TURUN SUOMI-KREIKKA
–SEURA JUHLII 50 VUOTTA JA LIITTO 45 VUOTTA
17.5.2025 TURUSSA
SIVU 7
KREIKKALAISET ULKOMAILLE, ULKOMAILLA JA ULKOMAILTA: SIIRTOLAISUUS, AIVOVUOTO JA AIVOTUONTI
SIVUT 8- 12
PARGA - IDYLLINEN RANTALOMAKOHDE
SIVUT 14-16
JA PALJON MUUTA
Liittohallitus 2025
Puheenjohtaja:
Heikki Myllylä, Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry
info [at] skyl.fi | puh. 045 212 5927
Varapuheenjohtaja:
Roby Mountrakis, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry
Toimihenkilöt:
Sihteeri: Minna Halme, Kreikan Ystävät r.y. Kuopio, minnahalme [at] yahoo.com
Taloudenhoitaja: Heikki Myllylä, kunnes uusi taloudenhoitaja valitaan
Tiedottaja ja Filellinas-lehti:
Kaija Kivikoski, kaija.kivikoski [at] kolumbus.fi
Jäsenet: Varajäsenet:
Pirjo Koskinen, Pori Hilkka Kinnunen, Helsinki
Jorma Miinalainen, Hamina Veli-Matti Westman, Kouvola
Stephen Evans, Tampere Pekka Lepistö, Tampere Terttu Rönkkö, Kuopio Marita Jurva, Mikkeli
Jukka Heiskanen, Turku Liisa Summala, Oulu
Kansikuva: Matka 2025 messut: osastokuva
Kuva: Mikael Halme
Liiton kotisivu: https://skyl.fi
Liitto Facebookissa: https://www.facebook.com/SuomiKreikka/
Liiton tilinumero: FI29 8200 4710 191423
Stipendirahaston tilinumero: FI34 8000 1170 7930 62
Liiton säännöt: https://skyl.fi/tätä-teemme1/liiton-säännöt
Aineisto Filellinas 2025 2 -lehteen 31.8.2025 mennessä sähköpostilla: kaija.kivikoski [at] kolumbus.fi
Aineisto-ohjeet: Älkää tehkö valmiita muotoiluja teksteihinne. Se teettää toimittajille ylimääräistä työtä. Fontti: Arial, koko: 12 pt
Sisältö:
Puheenjohtajan kynästä 3
Matka 2025 4-5
Kreikkalaiset Ulkomaille, Ulkomailla ja Ulkomailta 8-12
Parga idyllinen matkakohde 14-16
Julkaisija:
SUOMI-KREIKKA YHDISTYSTEN LIITTO RY
Toimittajat
Kaija Kivikoski
Heikki Myllylä
Hiekkakivenkuja 3
01700 Vantaa puh. +358 40 831 3930 kaija.kivikoski [at] kolumbus.fi
Ilmoitushinnat: Sopimuksen mukaan
ISSN: 1799-4306
ISSN-L: 1799-4306
Matkamessuilta matkaan
Tarkastellessamme viime vuotta huomaamme kuinka yhteiskunnassa vallitseva vaikea taloudellinen tilanne on luonut synkän varjon liittomme toiminnalle. Kulttuuriavustusten jakokriteerit ovat muuttuneet radikaalisti ja avustukset ovat nyt enää harvojen valittujen suurten liittojen saatavilla. Valitettavasti tämäkään vuosi ei näytä yhtään sen paremmalta. Yhdistykset ovat myös joutuneet kamppailemaan ja epävarmuus on varjostanut tulevaisuuden suunnitelmia.
Matkamessut 2025 antoivat meille kuitenkin toivoa ja uusia mahdollisuuksia. Kreikka-osasto herätti innostusta ja toi esiin lukuisia yhteistyömahdollisuuksia sekä uusien että nykyisten kumppaneiden välillä. Digitaalinen markkinointi on keskiössä, ja sosiaalisen median kanavat, hakukoneoptimointi sekä vaikuttajayhteistyö auttavat meitä houkuttelemaan uusia ihmisiä kreikkaharrastuksemme pariin. Nykyiset taloudelliset haasteet vaativat kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä matkailijoita että matkailualan yrityksiä. Tämä vaatii uutta osaamista keskuudessamme. Kekseliäisyys on tämän päivän avainsana. On tärkeää seurata taloustilanteen kehitystä ja sopeuttaa toimintoja sen mukaisesti, jotta voimme selviytyä vaikeuksista ja säilyttää toimintakykymme.
Liiton toimintakyky riippuu myös jäsenyhdistysten kyvystä toimia aktiivisesti kentällä. Uusien jäsenten hankinta on sekä Liiton että yhdistysten tehtävä. Yhdessä voimme kehittää ratkaisuja edellä mainituin digitaalisin keinoin. Tällöin meillä on mahdollisuus tavoittaa myös nuorempia sukupolvia. Yhdistystoiminta ei ole vain muutamien henkilöiden jatkuvaa uurastusta, vaan meidän jokaisen yhteistä toimintaa. Yhdessä toimiminen ja yhteisöllisyyden jakaminen tuottavat iloa meille kaikille ja helpottavat arjesta selviytymistämme. Aktiivihenkilöiden uupuminen on suurempi uhka meille kaikille kuin heikko taloustilanne yhteiskunnassamme.
Me emme ole olleet toimettomina, vaan olemme olleet yhteyksissä eri tahoihin. Hiipuva toiminta on herättänyt huomiota myös Kreikassa. Yhteistyön luominen on helpompaa nyt, kun päämäärämme on sama Suomessa ja Kreikassa.
Toukokuussa juhlimme sekä Turun 50 v. ja Liiton 45 v. syntymäpäiviä Turussa. Nämä syntymäpäivät osoittavat meille kuluneesta ajasta ja saavutuksista kreikkalaisen kulttuurin hyväksi.
Tervetuloa juhlimaan Turkuun 17.5.2025 ja tapaamaan muita Kreikan ystäviä.
Heikki Myllylä puheenjohtaja
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry info@skyl.fi puh. +358452125927 https://skyl.fi
maa. Messut olivat täynnä innostusta ja inspiraatiota, kun kävijät saivat mahdollisuuden tutustua uusiin matkakohteisiin, kulttuureihin ja matkailutrendeihin.
Osallistujat ja ohjelma
Matkamessuilla 2025 oli mukana yli tuhat näytteilleasettajaa eri puolilta maailmaa, jotka esittelivät uusimpia matkailupalveluitaan ja -tuotteitaan. 56 000 kävijää viikonlopun aikana pääsi nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta, joka sisälsi muun muassa työpajoja, seminaareja ja esityksiä. Näytteilleasettajat tarjosivat ainutlaatuisia matkapaketteja, erikoistarjouksia ja inspiraatiota seuraaviin seikkailuihin.
messuilla esiteltiin uusimmat matkailutrendit, kuten ekologinen matkailu ja vastuullinen turismi. Kävijöillä oli mahdollisuus osallistua kilpailuihin ja voittaa upeita matkapalkintoja.
Matkatarjonta ja hintataso
Vuonna 2025 matkailun hintataso on kilpailukykyinen ja tarjolla on monia edullisia vaihtoehtoja eri kohteisiin. Näytteilleasettajilla oli tarjolla matkapaketteja, jotka sisälsivät lennot, majoituksen ja aktiviteetit, alkaen 500 eurosta. Suositut matkakohteet, kuten Välimeren rantalomat, kaupunkilomat Euroopan suurkaupungeissa ja eksoottiset seikkailut Aasias-
Osastokuva Kreikan osastolla 6r60:
Kuvassa vasemmalta oikealle: Raila Järveläinen, Liiton puheenjohtaja Heikki Myllylä ja Soile Hartikainen
Kuva: Minna Halme
Kuva ylhäällä: vasemmalla Kreikan suurlähettiläs Natalia M. Karageorgou ja liiton sihteeri Minna Halme
sa, olivat kaikki edustettuina messuilla. Erikoistarjouksia ja alennuksia oli saatavilla vain messujen ajan, mikä lisäsi matkakuumetta ja innostusta kävijöiden keskuudessa.
Messukeskus Helsingissä tarjosi erinomaiset puitteet tapahtumalle. Tilavat ja modernit näyttelytilat mahdollistivat sen, että kaikki näytteilleasettajat saivat tilaa esitellä tarjontaansa. Kävijöiden viihtyvyyttä lisäsivät ravintolapalvelut, kahvilat ja levähdyspaikat, jotka tarjosivat mahdollisuuden rentoutua ja nauttia välipaloista messupäivän aikana.
Matkamessut 2025 oli menestyksekäs tapahtuma, joka houkutteli tuhansia kävijöitä ja tarjosi heille mahdollisuuden tutustua matkailun maailmaan. Tapahtuma inspiroi monia suunnittelemaan seuraavan seikkailunsa ja antoi arvokasta tietoa matkailualan uusimmista suuntauksista. Kävijät poistuivat messuilta innostuneina ja valmiina ottamaan vastaan uusia matkahaasteita.
Heikki Myllylä
Oikealla kuvassa istumassa liiton sihteerin Minnan kanssa Kreikan valtion matkatoimiston toiminnanjohtaja Maria Zevgoula Tukholman toimistosta.
Kuvat: Mikael Halme
Matka 2026 järjestetään seuraavan kerran 16. – 18.1.2025 Helsingin Messukeskuksessa.
Turun Suomi-Kreikka Seuran Nykykreikan opintoryhmä
Opintoryhmämme on juuri saavuttanut 9 vuoden iän. Vuoden 2016 alussa Turun Työväenopisto lopetti nykykreikan jatkokurssit ja jo silloin hyvin sitoutunut joukko jatko-opintovaiheeseen tulleita kielen harrastajia perustivat ryhmän opettajansa Kirsi Melvola-Georgakarakoksen esityksen pohjalta.
Keväällä 2016 ryhmää vetivät Kirsi Melvola-Georgakarakos ja Jukka Heiskanen. Kirsiopettajamme muutti samana vuonna Turusta Helsinkiin ja opettajina jatkoivat Marianna Choleva ja Jukka Heiskanen. Syksystä 2017 lähtien ”ο δάσκαλος” on ollut allekirjoittanut, nyttemmin jo eläköitynyt apteekkari Jukka Heiskanen. Syksyllä minua ”tuurasi” kaksi kertaa ryhmämme jäsen Harri Tuomola, jolla on hallussaan myös kreikan kielen vanhempi muoto.
Tulkoon tässä sanotuksi, että ryhmämme on kaikki nämä kuukaudet kokoontunut kerran viikossa keskiviikkoisin klo 18.30-20.00. Kesätaukomme on ollut n. neljä kuukautta ja joululoma runsas kuukausi. Noina aikoinakin olemme pitäneet yhteyttä toisiimme somessa ja perinteisemminkin menetelmin. Ennen kesää olemme istuneet yhden illan hyvän ruoan ja seurustelun merkeissä, samoin syyslukukauden lopuksi olemme ottaneet yhden illan ulkona yhdessä.
Vaati pohdiskelua ja rohkaisua alkaa ryhmän vetäjänä syksyllä 2017. Olimme kuitenkin jo tuttuja toisillemme ja ystävyyssuhteet vahvistivat entisestään ryhmämme koossa pysymistä. Kiitokset jo tuolloin saatoin lausua opettajilleni Nikos Filorakselle ja Leena Haapala-Lindholmille saamastani rohkaisusta ja kannustuksesta jo omien opintojeni jatkamisessa. Ryhmämme koko on ollut enimmillään 15 henkeä (nyt 12). Vaihtuvuus on ollut pientä.
Luokkatilamme on asettanut rajansa ryhmän koolle. Olemme kokoontuneet tähän mennessä neljässä eri paikassa: Turun Ystävyyden Talolla, Kirjan Talolla, kodikkaassa ja koululuokaksi hyvin soveltuvassa Tuurin Tuvassa ja Turun ortodoksisen seurakunnan kerhohuoneessa. Kaikki ovat olleet tiloja Turun ruutukaava-alueella.
Ryhmämme jäsen ja Turun Suomi-Kreikka Seuran sihteeri Antti Suominen huolehti luokkamme tilavarauksista ja ”päiväkirjasta”. Antti menehtyi vakavaan sairauteen noin kuukausi sitten.
Käyttämämme oppikirjat ovat olleet Τα νέα
jo Kirsi-opettajan ajoilta, runsas oheismateriaali ja nyt Ελληνικά Β (Ειρήνη
sanastoineen vuoden 2022 alusta.
Opetuksemme on lähiopetusta ja pandemian aikoina pidimme taukoja kokoontumisissamme viranomaismääräysten mukaisesti. Yhteyttä toisiimme olemme näinäkin aikoina pitäneet somessa.
Vuonna 2019 Kreikan pääsiäisen aikaan teimme yhteismatkan Ateenaan, jossa viivyimme yhdestä kahteen viikkoa henkilökohtaisesti päättäen. Runkona matkallemme on opiskelu koulussa
Pienryhmäopetuksen lisäksi ohjelmaa oli museoretkien ja yhteisen aterioinnin merkeissä Ateenassa. Oman ikimuistoisen osansa matkaamme toi pääsiäisen kokeminen Kreikassa, Ateenassa, sen kirkoissa ja lopulta pääsiäisaterialla hiukan keskustan ulkopuolella. Koulu oli minulle jo entuudestaan tuttu suoritettuani siellä kielitaitotasot Α2...Γ1 jo aikaisempina vuosina.
Kohokohta matkallamme oli ryhmämme kanssa yhteistyönä työstetyn Fraasisanakirjan julkistaminen. Suuri oikoluku ja viimekorjaukset tehtiin vielä tämän jälkeen, mutta mukaan saimme kukin jo yhden kappaleen kirjaamme. Koulumme rehtori Κώστας Καρκανιάς on suuresti arvostanut ponnistustamme. Αγγελική Καρκανιά suoritti kanssani oikolukutyön osittain etäyhteydessä.
Jukka Heiskanen
Arvoisat juhlavieraat, Olette lämpimästi tervetulleita tunnelmalliseen ravintola Göraniin juhlimaan Turun
Kreikka-Suomi -Seuran 50- sekä Suomi-Kreikka yhdistysten liiton 45- syntymäpäiväjuhlia.
Tervetulomaljojen jälkeen luvassa illallinen, joka tarjoillaan runsaasta noutopöydästä jälkiruokineen. Ilmoittautumisen yhteydessä jokainen täyttää linkissä oman lomakkeensa, https:// shorturl.at/EvT6N Illalliskortit voi pariskunnat maksaa yhdessä.
Bussi nro 1 kulkee kauppatorilta Aurakadulta Göraniin pysäkille Forum Marinum.
Ystävällisin terveisin,
Turun Suomi-Kreikka -Seura ry
Jukka Heiskanen puheenjohtaja
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry
Heikki Myllylä puheenjohtaja
Kreikkalaiset Ulkomaille, Ulkomailla ja Ulkomailta: Siirtolaisuus, Aivovuoto ja Aivotuonti
Stephen Evans
Voidaan todeta, että diaspora, maanpako ja maahanmuutto edustavat kolmea peräkkäistä vaihetta nyky-Kreikan historiassa. Näiden käsitteiden avulla voidaan analysoida kreikkalaisen yhteiskunnan, politiikan ja kulttuurin muutoksia viimeisen kolmen vuosisadan aikana (Dimitris Tsiovas, 2009). Eri ajanjaksoina on itse asiassa esiintynyt vapaaehtoinen muuttoliike, usein Kreikan valtion ja isäntämaiden ohjaamana maahanmuuttona, joten se on itse asiassa maahanmuuttosykli, joka sisältää maastamuuton, oleskelun ja kotoutumisen isäntämaassa, mahdollisen kotiutumisen ja paluun kotimaahan (aivotuonti). Kreikan ja Kyproksen rajojen ulkopuolella asuu nykyään noin 7 000 000 ulkokreikkalaista, jotka ovat hajallaan noin 140 maassa ympäri maailmaa. Kreikkalaiset ovat navigoineet meriä antiikin ajoista lähtien, ja heillä on vahva läsnäolo kaikkialla, missä maailman meret ovat.
Kreikkalaiset Ulkomaille
Antiikin ajoista nykypäivään asti diasporakreikkalaiset eli ne, jotka ovat jättäneet kotimaansa ja asettuneet asumaan ulkomaille, ovat rikastuttaneet kansainvälistä yhteisöä lääketieteen, teknologian, taiteen, kulttuurin ja akateemisen tutkimuksen aloilla. Antiikin aikana kreikkalaisten heimojen kaupallinen toiminta ja siirtokuntien perustaminen levittivät kreikkalaisen kulttuurin, uskonnon ja kreikan kielen laajalle Välimeren ja Mustanmeren rannoille, erityisesti Sisiliaan ja EteläItaliaan, jotka tulivatkin tunnetuiksi nimellä Magna Graecia, Espanjaan, Etelä-Ranskaan ja Mustanmeren rannikolle. Aleksanteri Suuren ja hänen seuraajiensa aikana Seleukidien valtakuntaan, Intiaan ja Egyptiin muodostui kreikkalainen yläluokka. Hellenististä kautta voidaan pitää kreikkalaisen siirtokunta-asutuksen uutena aaltona, jossa kreikkalaiset levittäytyivät laajalle Aasiaan ja paikoitellen Pohjois-Afrikkaankin. Kreikasta, ei niinkään latinasta, tulikin valtakunnan itäosien lingua franca. Etelä-Italian nykyiset grikonkieliset kreikkalaiset, joita on noin 60 000 henkeä, lienevät jäännös Italian muinaisesta kreikkalaisasutuksesta. Kreikkalaiset ovat asuneet Egyptissä tuhansia vuosia ja edistäneet maan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa, mutta monet joutuivat lähtemään maasta vuoden 1952 vallankumouksen jälkeen. Monet nykyajan näkyvät henkilöt, kuten runoilija Kaváfis, ja lukemattomat muinaiset tiedemiehet, hallitsijat ja filosofit, mukaan lukien Kleopatra, Hypatia ja Ptolemaios, olivat Egyptissä asuvia kreikkalaisia.
Konstantínos Kaváfis vuonna 1967 Kuvat: Wikipedia Commons
Sittemmin, Kreikan itsenäisyyssodan aikana ja sen jälkeen diasporan kreikkalaiset vaikuttivat merkittävästi uuden valtion syntyyn ja sen toiminnan rahoittamiseen. Kreikkalaisilla kauppiassuvuilla oli jo yhteyksiä muihin maihin, ja levottomuuksien aikana monet heistä asettuivat asumaan eri puolille Välimeren rannikkoja. Heitä asettui myös Venäjälle, varsinkin Odessaan ja Pietariin, sekä Britanniaan, varsinkin Lontooseen ja Liverpooliin, jossa monet heistä harjoittivat tekstiilien ja viljan kauppaa. Kaupankäyntiin osallistui usein koko perhe, ja kreikkalaiset perustivat kouluja ja ortodoksisia seurakuntia. Kun markkinat kehittyivät, jotkut kreikkalaiset suvut ryhtyivät laivanvarustajiksi. Taloudellisen menestyksensä myötä kreikkalaiset levittäytyivät edelleen Lähiitään, Pohjois-Afrikkaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin.
Kreikan ja Kyproksen ulkopuolella asuvien (ulko-)kreikkalaisten yhteisöjä löytyy laajalti maailmassa. Tällaisia paikkoja ovat historiallisesti (muinaisista ajoista lähtien) Albania, Pohjois-Makedonia, Etelä-Venäjä, Ukraina, Vähä-Aasia ja Pontos (nykyisessä Turkissa), Georgia, Egypti, Sudan, Etelä-Italia (ns. "Magna Graecia") , Sisilia, Cargèse ja Marseille Ranskassa. Termi ”diaspora” viittaa myös kreikkalaisten muuttoliikkeen (enimmäkseen 1800-luvulta lähtien) perustamiin yhteisöihin perinteisten alueiden ulkopuolelle; kuten Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, IsossaBritanniassa, Saksassa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja muissa maissa. Kaikkein kuuluisimmat ulkokreikkalaiset ovat kirjailija Konstantinos Kavafis, sopraano Maria Callas, laivanvarustaja Aristoteles Onassis ja miljardööri Stavros Niarkhos.
Syitä lähtöön
Eri aikoina kreikkalaiset lähtivät eri syistä. Antiikin aikana oli maapula ja haluttiin edistää öljyja viinikauppaa. 1900-luvulla, taas, monet kreikkalaiset jättivät kotimaansa taloudellisista syistä. Varsinkin toisen maailmansodan, Kreikan sisällissodan (1946-1949) ja Kyproksen miehityksen (1974) jälkeen Kreikasta ja Kyproksesta suuntautui laaja muuttoliike etenkin Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Australiaan, Kanadaan, Saksaan ja Etelä-Afrikkaan. Muuttoliike vilkastui jälleen 2010-luvulla Kreikan talouskriisin vuoksi. Saksan virallisen tilaston mukaan vuonna 2011 Saksaan muutti 23 800 kreikkalaista, selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna.
Nykyhistoriassa kreikkalainen diaspora johtuu pääsääntöisesti poliittisten, sotilaallisten, uskonnollisista ja myös taloudellisten syiden yhdistelmästä. Se on ajallisesti rajoitettu kolmeen pitkään ajanjaksoon, 1453–1831, 1831–1939 ja 1950–2025. Diasporaväestön kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset, historialliset ja tunnesiteet lähtömaahansa säilyvät vahvoina. Tällöin he eivät assimiloidu uuteen maahansa. Nämä ryhmät eri maissa lisäksi pitävät yhteyttä toisiinsa, nykyaikana etenkin Internetin kautta. Diasporassa olevat ryhmät kokevat usein kollektiivista traumaa. Joskus ryhmän keskuudessa nousee liike, joka ajaa paluuta kotimaahan. Eurokriisi aiheutti hälyttävän aivovuodon
Vuoden 2013 Ilta-Sanomissa oli otsikko: ”Kreikkalaisnuorten joukkopaosta hurja luku”. Vuosina 2009–2013 150 000 opiskelunsa päättänyttä muutti yli 70 eri maahan paremman tulevaisuuden toivossa. 61 prosenttia valmistuneista ei edes aloittanut työnhakua kotimaassaan. ”Aivovuoto vaikuttaa selvästi negatiivisesti Kreikan talousnäkymiin lyhyellä aikavälillä", sanoi prof. George Pagoulatos. "Kysymys kuuluu, palaako tämä yhä ammattitaitoisempien ja kansainvälistyneiden kreikkalaisten joukko lopulta takaisin?"
Tutkijan Emmanouil Pratsinakisin mukaan 350 000–400 000 kreikkalaista, enimmäkseen 20–30-vuotiaita, on muuttanut – pääasiassa muihin EU-maihin – vuodesta 2010 lähtien. Yli kaksi kolmasosaa on korkeakoulututkinnon suorittaneita. "Lääketieteestä, tekniikasta tai IT:stä valmistuneet, joiden opintoalalla on runsaasti kysyntää kohdemaissa, muodostavat suuren osan siirtolaisväestöstä", Pratsinakis sanoi. "Haluamme myös kokeneita hotellijohtajia ja kokkeja Kreikan matkailualalle." Vuosien talouden elpymisestä huolimatta Kreikassa on edelleen "aivovuoto".
Poliittisen instituutin (ENA) tutkimuksen mukaan maasta lähti vuosina 2010–2022 1,08 miljoonaa työikäistä, nuorta aikuista. Tästä kokonaismäärästä yli 796 000 muutti maasta talouskrii-
sin vuosina (2010–2018) ja yli 283 000 muutti kriisin päätyttyä vuosina 2019–2022. Molemmilla aikajaksoilla lähes 60 prosenttia Kreikasta muuttaneista oli 25–44-vuotiaiden ikäryhmästä, mikä todistaa, että Kreikan talouden kriisin aikana kärsimillä tappioilla oli pitkäaikaisia seurauksia.
Kreikkalaiset Ulkomailla: kreikkalais-amerikkalaiset ja kreikkalainen menestystarina
Greek Reporterin toimittaja Anna Wichmannin (4.6.2024) mukaan, Yhdysvalloissa asuu eniten kreikkalaista syntyperää olevia ihmisiä Kreikan ulkopuolella: maassa asuu yli kolme miljoonaa kreikkalaisamerikkalaista, jotka ovat pääasiassa kolmannen tai neljännen sukupolven maahanmuuttajia. Heillä on kiistatta ollut valtava vaikutus amerikkalaiseen elämämenoon.
New York City, Chicago ja Boston tunnetaan kansainvälisesti vahvoista kreikkalaisyhteisöistään. Kreikkalainen maahanmuutto Yhdysvaltoihin alkoi Kreikan itsenäisyyssodan jälkeen 1800luvulla. Siirtolaisaalto jatkui 1900-luvun alkupuolella, mutta saavutti huippunsa jälleen 1950- ja 1960-luvuilla Kreikan sisällissodan jälkeen.
Australian kreikkalaiset pitävät perinteitä yllä
Viimeisimpien arvioiden mukaan yli 600 000 kreikkalais-australialaista on Australian seitsemänneksi suurin etninen ryhmä, joka tuo kulttuurinsa, perinteensä ja kielensä osaksi maan rakennetta. Melbourne on tällä hetkellä kreikkalaisen diasporan keskittynein keskus, sillä siellä asuu suurin kreikkalaisväestö Kreikan ulkopuolella. Kaupungissa asuu jopa 400 000 australialaiskreikkalaista. Siellä asuu myös eniten australialaisia kreikkalaisia koko maassa. Siitä johtuen Melbournen kreikkalaiset ovat säilyttäneet yhteyden kulttuuriinsa ja kieleensä. Kaupungissa puhutaan kreikkaa eniten Kreikan ulkopuolella. Monet australialaiset kreikkalaiset ovat asettuneet asumaan myös Sydneyyn.
Kanada: Lähes 300 000 kreikkalaista
Kanadassa on myös kukoistava kreikkalainen yhteisö, joka on keskittynyt pääasiassa Torontoon, Vancouveriin ja Montrealiin. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan maassa asuu 271 405 kreikkalaista syntyperää olevaa kanadalaista ja arviolta 62 715 kreikkalaissyntyistä asukasta. Saksa ja Britannia, joissa on historiallisia kreikkalaisia yhteisöjä
Kreikan talouskriisin jälkeen, parempia mahdollisuuksia etsiessään monet kreikkalaiset lähtivät Britanniaan ja Saksaan, joissa asuu arviolta 300 000–400 000 ja 453 000 kreikkalaista syntyperää olevaa ihmistä. Ensimmäinen kreikkalaisyhteisö Saksassa perustettiin Leipzigin kaupunkiin 1700-luvulla. Lisää kreikkalaisia muutti Saksaan heti Kreikan vapaussodan jälkeen, kun Kreikan ensimmäinen kuningas, baijerilainen, nousi valtaistuimelle.
Britannian kreikkalaisyhteisöt juontavat juurensa antiikin ajoilta. Maahanmuutto Kreikasta jatkui keskiajalla aina nykyaikaan asti. Kun Englanti siirtyi Kyproksen siirtomaaksi vuonna 1878, maan kreikkalaisväestö kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 1960. Tuoreiden tietojen mukaan Britanniassa on yli 57 000 Kreikassa syntynyttä asukasta, joista suuri osa on opiskelijoita. Kreikka on jatkuvasti Britannian ulkomaalaisten opiskelijoiden tärkeimpien lähtömaiden joukossa Kiinan ja Intian ohella.
Latinalainen Amerikka ja kreikkalainen diaspora
Vaikka Latinalainen Amerikka on kaukana Kreikasta, se on koti monille diasporan kreikkalaisille, jotka kokevat Latinalaisen Amerikan lämpimän, perhekeskeisen kulttuurin hyvin tutuksi. Esimerkiksi Chilessä asuu arviolta 120 000 ulkokreikkalaista. Historiallinen kreikkalais-chileläinen yhteisö on ollut maassa 1500-luvulta lähtien, kun kreetalaisia muutti Chileen. Valtaosa maan kreikkalaisista saapui kuitenkin maahan 1900-luvun alussa, pääasiassa purjehdus- ja merenkulkualan työntekijät.
Kreikkalaisten yhteisöjen muinaiset juuret Egyptissä ja Syyriassa
Ihmisten liikkuminen Kreikkaan ja sen Välimeren naapureihin, erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, on ollut laajaa antiikista lähtien. Alueen maiden välisten historiallisten ja kulttuuristen yhteyksien vuoksi kreikkalaisia yhteisöjä löytyy yleisesti alueelta, mutta erityisesti Egyptistä. Syyria on toinen kreikkalaisten historiallinen koti, sillä he ovat olleet sodan runtelemassa maassa 700-luvulta eKr. Tällä hetkellä maassa asuu noin 12 500 kreikkalaista.
Kreikkalainen diaspora Etelä-Afrikassa
Huolimatta vaikeuksista, Etelä-Afrikan kreikkalaiset onnistuivat nousemaan sosiaalisesti ja menestymään, ja useista heistä tuli erittäin varakkaita. Nykyään he ovat edelleen yksi tärkeimmistä hellenismin majakoista diasporan keskuudessa. Aluksi heillä oli ruokaloita, jotka avattiin kaupungeissa ja pääasiassa Johannesburgissa. Myöhemmin he avasivat teehuoneita ja kauppoja, jotka 1940- ja 1950-luvuilla kasvoivat supermarketeiksi, joilla oli sivuliikkeitä kaikkialla maassa. Kreikkalaiset olivat myös edelläkävijöitä tupakkatuotteiden tuotannossa Etelä-Afrikassa. Ja siellä oli muutakin: juoma- ja vesipullotehtaat, malminjalostuslaitokset ja laivayhtiöt olivat muita kreikkalaisten omistamia suuria yrityksiä. Toisen maailmansodan päätyttyä Kreikassa useita tuhansia kreikkalaisia lähti Etelä-Afrikkaan, joka tuolloin etsi eurooppalaisia. Nykyään Etelä-Afrikan kreikkalaisia on vain noin 35 000.
Kreikkalaiset Ulkomailta, eli Tulkaa Kotiin!
Neos Kosmos-lehden mukaan (8.12.2024) tämä on pääministeri Kyriakos Mitsotakiksen ja Kreikan hallituksen viesti lahjakkaille nuorille, jotka lähtivät maasta finanssikriisin aikana. Kannustaakseen heitä tekemään niin, viranomaiset ovat käynnistäneet Rebrain Greece -nimisen palkkatukijärjestelmän, joka tarjoaa 500:lle parhaimmaksi ja parhaaksi katsotulle 3 000 euron kuukausipalkan (ennen veroja), jos he palaavat Kreikkaan osana hanketta. Työministeriö maksaa 70 prosenttia kustannuksista. Kyseessä on kattava nelivuotissuunnitelma, joka hahmottelee yli 100 operatiivista toimenpidettä, joilla pyritään ottamaan käyttöön innovatiivisia lähestymistapoja diasporatoimintaan.
”Meillä on ensimmäistä kertaa yhtenäinen, pitkän aikavälin suunnitelma diasporalle, joka on räätälöity vastaamaan heidän muuttuvia tarpeitaan,” Mitsotakis selitti. Hän painotti verkostoitumisen ja kumppanuuksien tärkeyttä ottamaan vastaan diaspora-ammattilaisia ja tiedemiehiä takaisin Kreikkaan.
Aivovuodosta Aivotuontiin
Kreikkalainen muuttoliike on yksi maailman vanhimmista diasporoista, ja sen olemassaolo on todistettu Homeroksen ajoista nykypäivään. Kreikkalaisen presidenttipelin kiristyessä, Mitsotakiksen hallitus pyrkii houkuttelemaan koulutetut kreikkalaiset takaisin kotimaahansa. "Brain Gain"aloitteen menestys merkitsee uutta lukua Kreikalle. Sen diasporan paluu ei ole vain tilastollinen voitto; se on osoitus maan uudistuneesta dynamiikasta ja valoisamman taloudellisen tulevaisuuden ennustaja. Kreikka kokee merkittävää kykyjen elpymistä, kun sen "Brain Gain" -aloite houkuttelee menestyksekkäästi takaisin ammattitaitoisia ammattilaisia, jotka muuttivat maasta talouskriisin aikana. Yli 350 000 kreikkalaista on palannut vuoden 2019 jälkeen, mikä on kääntänyt aivovuotoa ja tuonut uutta energiaa avainaloihin, erityisesti tietotekniikkaan.
-
Stephen Evans Kirjoittaja on Tampereen Suomi-Kreikka yhdistys ry:n puheenjohtaja
Lähteet: Tsiovas, Dimitris: Greek diaspora and migration since 1700: society, politics, and culture, 2009: Wikipedia, Greek Reporter 4.6.2024, Ilta-Sanomat 28.3.2013, Neos Kosmos 8.12.2024.
Tämän konsertin alun perin laukaisi ja inspiroi Arja Saijonmaan konsertti tammikuussa, missä juhlittiin Mikis Theodorakiksen 100-vuotissyntymää. Osaamisalani on enemmän kirkkomusiikki, mutta innostuin ja rohkaistuin luettuani, että Mikis löysi juurensa bysanttilaisesta kirkkomusiikista. Perinteisesti rebetikomusiikkia esitetään buzukilla, mutta pianosäestystä löytyy elokuvataustamusiikista. Nuotit onnistuin löytämään netistä ja ystävien kautta. Kiinnitin huomiota siihen, että Arja Saijonmaa käytti Pentti Saaritsan ja Juice Leskisen suomennoksia ja niin päätin käyttää yhdeksää kreikankielistä laulua ja neljää laulua suomeksi ja kreikaksi, plus pianokappaleina elokuvien Kerro minulle, Zorbas (1964) ja Serpico – kadun tiikeri (1973) -teemaa.
Samaan aikaan kaksi ravintola- ja lehtiomistajaa Petri Kaukonen ja Timo Jokinen pyysivät seuramme apua kreikkalaisen illan edistämiseksi uudessa ravintolassaan Tampereen keskustassa. He antoivat paljon apua sanan levittämisessä sosiaalisessa mediassa ja houkuttelevan julisteen suunnittelussa. Aloin kutsua jäseniä vastaavista pienemmistä seuroista, kuten Tartto- ja Liettua-Seuran jäseniä, kreikan kielen opiskelijoita Tampereella ja Pirkkalassa ja sain luvan levittää lentolehtisiä paikallisessa kreikkalaisessa ravintolassa.
Eli Pirjo Koskisen resepti – kova työ ja kova työ – palkitsi itse itsensä ja pikkuhiljaa itsevarmuus kasvoi. Harjoittelin viisi viikkoa päivittäin ja onneksi paljon materiaalia löytyy YouTubesta. Kehittelin taustaselostuksia, jotka sijoittivat laulut niiden nykyhistorialliseen kehykseen. Lopputulos oli se, että 110 paikkainen musiikkisali oli lähes loppuunmyyty. Kiitos kuuluu Tampereen SuomiKreikka yhdistyksen taustavoimille.
Taltioitu konsertti löytyy nyt YouTubesta: https://youtu.be/TKJcpn5XkKU
Stephen Evans
Parga - idyllinen rantalomakohde ja paljon muuta 10.6. – 17.6.2024
Teksti ja kuvat: Pirjo Koskinen
Porin yhdistyksen 45-vuotisen taipaleen kunniaksi lähdimme 22 innokkaan matkailijan voimin Pargaan. Yhdessä ja erikseen vietimme aikaa retkeillen, tanssien, syöden, uiden ja rantaelämää viettäen. Párga on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta, joka sijaitsee Prévezan alueyksikössä Epiroksen alueella. Paikka lienee monellekin tuttu ja sinne palataan aina uudestaan ja uudestaan.
Pargan Venetsialainen linnoitus on kylän tärkein ja suosituin nähtävyys sekä sijaintinsa että historiansa vuoksi. Pargan amfiteatterimainen muoto näkyy hyvin ylhäältä käsin. Pieni satamaalue on Pargan sydän.
Parga kansainvälistyy koko ajan. Pitää olla jokaiselle jotakin, mm. mannermaista musiikkia, johon törmäsimme parissa paikassa. Tosin piti olla kreikkalaistakin musiikkia, mutta eipä ollut. Löytyihän sitä aitoa kreikkalaistakin ja päästiin parissa paikassa tanssimaan.
Kuvassa Pirjo, Katja, Paula ja muitakin liittyi Hasaposervikos-letkaan. Tässä piti katu ottaa käyttöön, kun tavernan tilat olivat liian pienet. Autot odottivat kiltisti vuoroaan.
Yhdessä paikassa meitä luultiin paikalliseksi ryhmäksi ja tultiin kovasti kiittämään tanssista. Ihmetys oli suuri kun kerrottiin, että olemme Suomesta.
Konitsan retki
Yhtenä päivänä lähdimme koko porukka päiväretkelle Konitsaan tapamaan Kyriakos Kitsiosta jonka suurin osa meistä taitaa muistaa hänet paremmin nimellä Kakos. Kyriakos opiskeli
Porissa fysioterapeutiksi muutamia vuosia sitten. Emme ole häntä unohtaneet.
Konitsa on kaupunki Epiroksessa. Se sijaitsee alueen pääkaupunki Joanninan pohjoispuolella lähellä Albanian rajaa. Pargasta matkaa kertyy n. 163 km. Ajo kestää runsaat kaksi tuntia.
Majesteettiset vuoret, metsät, vaikuttavat rotkot, joet, ihanat kylät. Täällä luonto on parhaimmillaan. Ei kovin pitkän matkan päästä löytyy jopa laskettelukeskus.
Ehkä parasta oli tavata Kyriakos ja hänen perheensä kuuden vuoden jälkeen. Lämmin jälleennäkeminen taisi tuoda jopa ”roskia” silmiin. Kaikki juttu jatkui ihan kuin ei kuutta vuotta olisi välissä ollutkaan.
Konitsan kivisilta eli Aoosin silta on kylän päänähtävyys. Teimme kävelyretken näköalapaikalle Kakoksen toimiessa oppaana. Hikisen kävelyn jälkeen uitiin - kreikkalaisten mielestä jääkylmässä, meidän mielestä korkeintaan vähän kylmässä Aoos-joessa. Uimapaikka ihan kivisillan kupeessa.
Ja sitten me söimme joen varrella olevassa tavernassa ja - yllätys, yllätys tanssittiin!
Acheron joki
Alle 20 kilometrin päässä Pargasta virtaa Acheronjoki. Kreikkalaisessa tarustossa Acheron oli yksi viidestä tuonpuoleisen joesta, ja sen ylittivät vastikään kuolleet. Akilles puolestaan oli antiikin Kreikan sankari, joka oli lähes vahingoittumaton. Lähes. Hän sai haavoittumattomuuden vauvana, kun hänen äitinsä upotti hänet Acheron jokeen (Styk-virta). Äiti piti poikaa kiinni kantapäästä, joka jäi vahingoittuvaksi. Siitä juontaa juurensa sanonta Akilleen kantapää. Vesi on paikka paikoin jääkylmää. Oli muuten aika upea pulahtaa kun lämpöä oli +38 astetta.
Meteoran luostarit
Parin kolmen tunnin ajomatka päässä Pargasta Kalambakan kylän liepeillä sijaitsevat Meteoran luostarit. Sanattomaksi vetää! Kuvitelkaa, luostarit rakennettiin jo 1400-luvulla 600 metrin korkeuteen. Ei tarvitse ihmetellä, että Meteora on suojeltu Unescon maailmanperintökohde. Se on myös tuttu maailman kuuluisimman agentin seikkailuista vuonna 1981 kuvatussa James Bond - Erittäin Salainen -elokuvassa. Paikka pitää itse kokea. Sen tunnelmaa ja maisemia ei saa kuviin vangittua. Parasta siis paikan päällä.
Kyriakos lähettää kaikille ystävilleen rakkaita terveisiä ja Pirjo kiittää kaikkia Pargan matkalla mukana olleita. ”Elämä on kuin matka. Parhaat pysäkit ovat erityiset ihmiset”.
Jukka Heiskasen luotsaama kokkikurssi keräsi innokkaita osallistujia
Haminassa Summan kylä- ja kulttuurikes-
Kuvassa vas. Jukka Heiskanen, joka myös ohjasi ryhmää kreikkalaisen keittiön saloihin. Oik. pj. Jorma
Miinalainen ja hänen vaimonsa Tarja. Keskellä kuusi muuta seuran aktiivia.
Kaakkois-Suomen Kreikanystävät ry järjesti puheenjohtajansa Jorma Miinalaisen ja Tarja-vaimon johdolla monipuolisen kokkikurssin. Lisäksi paikalla oli kuusi seuran aktiivia. Allekirjoittanut oli ilolla jakamassa tietotaitoa tämän ryhmän kanssa.
Kurssi alkoi perusteista, perehtyen kreikkalaisen keittiön tärkeimpiin ainesosiin kuten oliiviöljyyn, yrtteihin ja tuoreisiin vihanneksiin. Laadukkaat raaka-aineet ovat A ja O herkullisen kreikkalaisen ruuan valmistuksessa. Osallistujat pääsivät valmistamaan itse klassisia ruokalajeja.
Lopuksi nautittiin yhdessä valmistettuja herkkuja hyvässä seurassa lämpimissä tunnelmissa. Monet osanottajista veivät mukanaan palan Kreikkaa omiin keittiöihinsä.
Jukka Heiskanen, Turun Suomi-KreikkaSeura r.y., puheenjohtaja
Jorma valmisti Στιφάδο’n ( naudanlihakuutioita ja shalottisipulia).
Horiatikisalaatti ja vas. yläreunassa tsatsikia
Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry
• Picnic sunnuntaina 18.5. 2025 klo 12 alkaen Berghyddanissa Vanhankaupungin alueella. Samalla kreikkalaisten ja Kreikkaan liittyvien tuotteiden myyntiä
• Kulttuuritapahtumia, luentoja
• Syyskokous lokakuussa
• Marraskuussa viini-ilta, jossa esitellään kreikkalaisia viinejä
Pääkaupunkiseutu
Kevät 2025: Karavaki tanssikerhon kokoontumiset Cafe Pähkinässä, osoite: Lammaskuja 2A, 01710 Vantaa. Maanantaisin klo 18-20 seuraavina päivinä: 25.5., ja 9.6. Ohjaaja: Jaakko Kara.
Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry
• 24.4. Kevätjuhla klo 18, Ravintola Gaia. Ilm. info@osky.fi
• 7.5. Jäsenilta klo 17 Oulun Reumayhdistys, kreikkalainen asianajaja Marina Galanopoulou.
• Elokuussa Kesäkauden päättäjäiset, Hietasaari
• 5.-7.9. Oulun Päivät
• lokakuussa Helsingin kirjamessujen aikaan runoilta, jossa vieraana Riikka P. Pulkkinen Lisätietoja tapahtumista yhdistyksen kotisivulta: osky.fi sekä WhatsApp -kanavaltamme: https://whatsapp.com/channel/0029Va7ray8Fy72JWXE1P70s
• 13.5. klo 19-20.30 kevään KREIKKALAISTEN PERUSTANSSIEN HARJOITUKSET
Suokadun palvelukeskuksen liikuntasali. Jäsenet maksutta, ei-jäsenet 3 €/hlö
• 9.8. Suomen pisimmän kreikkalaisen tanssiketjun muodostaminen ja savolaiskreikkalainen ystävyysristeily
• 23.10. Arkkipiispa Leon runoilta
Kansallisteatteri Helsinki
Suuri näyttämö
Moila ‒ von Bagh
Merkittävän suomalaisteatterin johtajalla on kovat paineet: rahoitusta leikataan ja muutosneuvottelujen uhka leijuu ilmassa. Onneksi päänäyttämöllä nähdään pian ensi-ilta, joka pelastaa teatterin niin taiteellisesti kuin taloudellisesti!
Anneli von Griechen, kansainvälisesti ylistetty ohjaaja, on saapunut tekemään näkemyksellisen tulkintansa Sofokleen Kuningas Oidipuksesta. Jo etukäteen tapaukseksi julistettu teos on määrä esittää Ateenan Akropoliilla ‒ osana Suomen ja Kreikan välisiä velkajärjestelyjä. Oidipuksen näyttämöharjoituksissa käy kuitenkin ilmi, että esitys on jotain ihan muuta kuin mitä teatteri on luullut tilanneensa. Ja kun Anneli sattuu olemaan teatterinjohtaja Basil ”Pasi” von Griechenin äiti, taiteelliset erimielisyydet ajautuvat vääjäämättä henkilökohtaiselle tasolle. Annelin tytär ja Pasin siskopuoli Krista on myös mukana produktiossa. Kolmikon selvittämättömät perheasiat, kunnianhimo ja yhteensopimattomat näkemykset sotkeutuvat juonenkäänteiden vyyhdiksi, joka alkaa hämmästyttävästi muistuttaa antiikin Kreikan jumaltarustoa.
Karnevalistinen komedia eurooppalaisesta identiteetistä
Jussi Moilan kirjoittama ja Juhana von Baghin ohjaama Jumalat on karnevalistinen komedia eurooppalaisesta identiteetistä tässä ja nyt. Sen ytimessä ovat muinaiset kreikkalaiset myytit, jotka edelleen elävät ja hengittävät meissä.
Jäävätkö länsimaisen sivistyksen pylväät pystyyn, kun ne törmäytetään nykyajan kanssa? Missä kulkee kulttuurisen omimisen raja? Kenelle antiikin traditio lopulta kuuluu? Onko meille enää mikään pyhää? Voittaako sivistys väkivallan?
Jumalat tuo näyttämölle ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät koreografinen liikekieli, Minttu Vesalan puvut, Kati Lukan lavastus, Kalle Ropposen valot ja Tatu Nenosen musiikki ja äänisuunnittelu. Energisen ja visuaalista glamouria säteilevän esityksen rooleissa nähdään suurenmoinen näyttelijäensemble.
Kantaesitys Suurella näyttämöllä 13.2.2025
Lisätietoa: https://www.kansallisteatteri.fi/esitys/jumalat
Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry Vuoden 2025 suunnitelmia
• 17.5. osallistumme Turun Suomi-Kreikka Seuran ja Suomi-Kreikka Yhdistysten Liiton juhlaan Turussa. Bussikuljetus: Pori -Tku-Pori. Tiedust.:pirjo.koskinen@outlook.com
• 14.6. Vesku musikaali Vesa-Matti Loirin elämästä, Valkeakosken kesäteatteri. Bussimatka tanssikoulu Happy Dancen kanssa. Loppuunmyyty. Peruutuspaikkoja voi kysellä info@happydance.fi
• Elokuussa puutarhajuhla (piknik) Anne ja Jari Myntin pihapiirissä. Ruokailu, hauskaa yhdessäoloa ja tanssia.
• Syyskuussa Mikis Theodorakis 100 vuotta. Stephen Evans (Tampere) soittaa, laulaa, laulattaa sekä kertoo Mikiksen elämästä sanoin ja kuvin. Ja, kun Porissa ollaan niin ehkä joku tanssikin mahtuu mukaan.
• 4.10. Kokataan kreikkalaisittain. Porin Marttojen keittiö, Valtakatu 7, Pori. Vetäjänä Jukka Heiskanen (Turku).
• 25.10. Tootsie musikaali/komedia, Porin teatteri. Yhteinen ruokailu tilaisuuden jälkeen.
• 15.11. Kreikkalaisia kansantansseja eri puolilta Kreikkaa - esityksiä ja opetusta, Kaupunkiolohuone, Pori.
• 29.11. Perinteiset pikkujoulut, Lounastupa Patria, Reposaari Pori.
Petri Piiroisen kirja ”Ikivanha silti elävä kreikan kieli!” on julkaistu.
Tiedustelut ja tilaukset:
Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry Anne Myntti, sihteeri sähköposti: anmyn7 [at] gmail.com
Lisätietoa jäsenyhdistysten tapahtumista: https://skyl.fi/yhteystiedot/jäsenyhdistykset
Kreikan ja Kyproksen euroviisukappaleet:
Vuonna 2002 syntynyt Klavdia Papadopoulou on Kreikan edustaja Euroviisuissa 2025 kappaleellaan Asteromáta.
Kreikan edustaja Sveitsin Euroviisuihin 2025 Baselissa ratkaistiin Ethnikos Telikos 2025laulukilpailussa, jonka voittajaksi ylsi Klavdia kappaleellaan Asteromáta. Kisa oli tiukka, sillä Klavdia sai kilpailussa vain kaksi pistettä enemmän kuin toiseksi sijoittunut esitys.
Asteromáta kappaletta on luonnehdittu hypnoottiseksi, joka esitetään kreikaksi. Kappaleen nimi on vapaasti suomennettuna ”tähtisilmäinen”.
Kyproksen edustaja Euroviisuissa on Theo Evan (Evangelos Theodorou (Ευάγγελος Θεοδώρου) kappaleella, joka ei ollut tiedossa vielä lehden julkaisupäivänä.
Euroviisut 2025 Sveitsin Baselissa ti 13.5.2025 – la 17.5.2025
Apokreas-karnevaali on varmasti yksi värikkäimmistä ja juhlallisimmista ajoista Kreikassa. Se on myös loma, joka kertoo talven olevan pian ohi ja kevät on tulossa. Tänä vuonna 2025 Apokreasta vietetään sunnuntaista 9. helmikuuta sunnuntaihin 2. maaliskuuta.
Tsiknopempti (palanut torstai) on 20. helmikuuta ja Kathara Deftera tai Kathari Deftera (puhdas maanantai) on maanantaina 3. maaliskuuta.
Tässä kuussa esittelemme kolme yleisintä kreikan kielen substantiivia.
Jotka ovat:
päivä
Kaksi ensimmäistä päivä ja yö ovat suvultaan feminiinejä ja vesi on neutri.
Helmikuu ο Φεβρουάριος on suvultaan maskuliini.
Maskuliinin tunnus on Ο/ο
Feminiinin tunnus on Η/η
Neutrin tunnus on Το/το
Lähde: Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry, Instagram: @oskyoulu
Turun Suomi-Kreikka Seura
1. Seuran viralliset kokoukset
Kevätkokous maaliskuussa 2025 Tietohelmi Oy:n tiloissa. Kokoukseen osallistujille kahvitarjoilu. Lyhyt ajankohtainen esitelmä.
Syyskokous marraskuussa 2025. Yhdessäoloa kahvitarjoilun ja musiikin kera.
2. Varsinainen toiminta
Elokuvaillassa maaliskuussa näemme Kreikkaan liittyvän elokuvan Turun elokuvapäivän yhteydessä.
Huhtikuussa tutustuminen Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Kahvit jäsenille.
La 17.5. vietetään Seuramme 50-vuotisjuhlaa yhdessä 45-vuotiaan Suomi-Kreikka yhdistysten liiton kanssa Forum Marinumissa, ravintola Göran klo 18 alkaen. Illalliskortti 60 €.
Tavernailta elokuussa Sauvon Kalles Backassa.
Elokuvaillassa syyskuussa näemme jälleen jo toisen Kreikkaan liittyvän elokuvan Turun elokuvapäivän yhteydessä.
OXI-päivän aikoihin 28.10. järjestämme illanvieton kreikkalaisen ruuan, musiikin ja tanssin kera. Svarte Rudolfin kreikkalaiseen iltaan syyspuolella osallistuminen.
Ruokakurssi marraskuussa ortodoksisen seurakunnan keittiössä ja kokoustiloissa
Turun Suomi-Kreikka-Seura 50 vuotta - Suomi-Kreikka yhdistysten liitto 45 vuotta
Juhla alkaa klo 18.00 Turun kaupungin tarjoamalla tervetuliaismaljalla!
Ohjelmarunko:
Noutopöytä kreikkalaisin herkuin jälkiruokineen
Mahdolliset ruoka-aineallergiat, mainitse ilmoittautumislinkissä (alla)
Ruokajuomat, esim. useita viinejä, kukin tilaa ja maksaa valintansa mukaan
Puheet (2)
Kunniajäsenet
Vapaa-sana
Ohjelmassa:
• Duo Sirtaki (Kimmo Hyyppä ja Ari-Pekka Haapanen)
• Nefeli-tanssiryhmä Porista, itämainen tanssi -ryhmä yllätysnumero (tanssia)
• Arpajaiset (varaa käteistä, arvan hinta 5€, laatupalkintoja), arpajaispalkintoja otetaan vastaan! (sovi Henna Laineen kanssa 050-5309891)
Bussi nro 1 Turun Kauppatorilta Aurakadulta Satamaan (jää pysäkillä Forum Marinum).
LINKKI JUHLAAN ILMOITTAUTUMISTA VARTEN:
Ilmoittautumiset on juhlaan on tehtävä 30.4. mennessä.
https://shorturl.at/EvT6N
Pariskunnan molemmat henkilöt täyttävät oman ilmoittautumislomakkeen linkissä. Illalliskortin voi pariskunta maksaa yhdessä. Huom! Viestikenttään teksti: ”170525 Mikko ja Minna Juhlija”
Kreikkalaisessa keittiössä maistuvat Välimeren parhaat maut, kun Kuopion Kreikan Ystävät järjesti syyskuussa ruokakurssin turkulaisen ”masterchef” Jukka Heiskasen johdolla. Kurssille osallistui 15 innokasta mestarikokkia ja kurssi myytiin loppuun hetkessä. Mikäs siinä oli kokkaillessa, sillä turkulaiset ja savolaiset hyvin yhteen soppii. Jukan kanssa synkkaa, onhan hän sukujuuriltaan savolainen.
Turvalinkki ry:n tilava, hyvin varusteltu keittiö salli hyvin tämänkokoisen porukan kokkailun ja vielä tilavampi sali yhteisruokailun ja ruokatanssit. Allekirjoittanut kirmaili edellisen iltapäivän ruokakaupassa keräten kärryllisen ruokatarvikkeita kuin kreikkalainen suurperheellinen ja WhatsApp lauloi Turkkuseen päin tiheään. Eikun tuumasta toimeen ja essut päälle.
Loihdimme Jukan opissa kahdeksan ruokalajin menun alku-, pää- ja jälkiruokineen: Punajuuret kreikkalaisittain (Κοκκινογούλι, Παντζάρι), kesäkurpitsapalloset (Κολοκυθοκεφτέδες), tsatsiki (Τζατζίκι), lohkoperunat (Πατάτες), broileria paistettuna (ψητό κοτόπουλο), kreikkalainen possupata (Στιφάδο γουρουνόπουλου), feta-pinaattipiirakka ja hunajainen kakku. Ai niin, eihän me unohdettu juoda puheenjohtajan ouzonapsuja. Kreikkalainen ruoka on täyttävää, maistuvaa ja värikästä ja niin se oli tälläkin kurssilla. Lähdimme kurssilta kurssimonisteet kainalossa tyytyväisinä hyristen ja hymyssä suin. Kurssilla pidettiin lippuseremonia, kun puheenjohtaja Minna Halme lahjoitti Turkuun Kreikan lipun kiitokseksi Jukalle ja Turun Suomi-Kreikka-Seuran yhteistyölle.
Lämmin kiitos myös Turvalinkille yhteistyöstä.
Kreikan Ystävät Kuopion pikkuiset joulut pidettiin Ravintola Kreetassa 30.11.2024. Juhlijoita iltaan osallistui 48 henkilöä akselilta Kuopio-Helsinki ja arkkipiispa Leo kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.
Puheenjohtaja Minna Halmeen tervehdyksen ja arkkipiispa Leon ruokasiunauksen jälkeen juhlaväelle maistui makoisa mezé: aluksi ouzo, kreikkalainen salaatti, tsatziki, melitzanomunakoisodippikastike, lämmin pita-leipä, grillattu halloumjuusto, dolmades-viininlehti-kääryleitä sekä kalamari-mustekalarenkaita. Pääruokana oli kléftiko-uunilammasta, stifádo-naudanlihapataa, kotópoulojuvétsi eli kanaa ja tähkämakaronia sekä kanasouvláki ja talon valkosipulikermaperunat. Joko herahti vesi kielelle?
Kuopiossa tanssi on kiidossa ja ei tilaisuutta, jossa ei tanssittaisi. Toki pikkujouluissa tanssi on oleellinen osa illatsuja, ja tanssijat karkeloivat Kreetan parketilla kiivaaseen tahtiin. Illan aikana nähtiin kolmen hengen tanssiesitys, jonka esittivät Urpu-Maarit Bruun, Mirka Stranden ja Tiina Sahlman. Yleisötansseja tanssittiin sekä yhdistyksen jäsenten vetämänä kesken että Pastori Zorbaksen kiihdyttämänä.
Illan odotettu ohjelmanumero oli superarpajaiset. Yhdistys oli haalinut runsaasti hyviä palkintoja niin, että arpajaiskauppa kävi kuumana kuin rukkaskauppa Kuopion talvimarkkinoilla. Hippalot jatkuivat reipashenkisissä tunnelmissa aina pilkkuun saakka, jonka jälkeen osalla riitti vielä virtaa ja menojalka vipatti kohti Kauppakadun houkutuksia.
Tekstit: puheenjohtaja Minna Halme, Kreikan Ystävät r.y., Kuopio
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry
Suomi-Kreikka yhdistysten liiton toiminnan tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietämystä antiikin ajan ja tämän päivän Kreikan kulttuurista, historiasta, kielestä ja yhteiskunnasta tiedottamalla ja järjestämällä avoimia kulttuuritapahtumia. Vastavuoroisesti liitto pyrkii verkostoitumaan Kreikassa toimivien kulttuurijärjestöjen kanssa. Vuosi 2024 oli liiton 45. toimintavuosi.
Liiton jäsenyhdistykset
Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry
Kaakkois-Suomen Kreikanystävät ry, Hamina
Karelia-Kreikka Lappeenranta ry
Kouvolan seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry
Kreikan Ystävät r.y.
Kreikan Ystävät r.y., Kuopio
Länsi-Pohjan Suomi-Kreikka yhdistys ry, Kemi
Meltemia, Kreikan kulttuurin harrastajat ry, Vaasa
Napapiirin Kreikan ystävät ry
Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry
Pietarsaaren Kreikan ystävät ry
Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry
Rauman seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry
Tampereen Suomi-Kreikka yhdistys ry
Turun Suomi-Kreikka-Seura - Finland-Grekland-Samfundet i Åbo r.y.
Liitto toimii jäsenyhdistyksiensä yhdyssiteenä tiedottaen valtakunnallisesti ja avustaen tapahtumien järjestelyissä. Tiede- ja kulttuuriministeriön yleisavustus liitolle vuodelle 2024 oli 0 €.
Sääntömääräiset kokoukset
Liittohallitus 2025 puheenjohtaja:
Heikki Myllylä, Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry varapuheenjohtaja: Roby Mountrakis, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry
Toimihenkilöt
sihteeri:
Minna Halme, Kreikan Ystävät r.y. taloudenhoitaja:
Heikki Myllylä (kunnes varsinainen taloudenhoitaja valitaan) tiedottaja ja Filellinas-lehden vastaava toimittaja: Kaija Kivikoski, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry Muut jäsenet
varsinainen yhdistys varajäsen yhdistys
Jorma Miinalainen
Kaakkois-Suomen Kreikanystävät ry
Terttu Rönkkö Kreikan Ystävät r.y.
Pirjo Koskinen
Stephen Evans
Jukka Heiskanen
Porin Suomi-Kreikan yhdistys ry
Tampereen SuomiKreikka yhdistys ry
Turun Suomi-Kreikka –Seura ry
Veli-Matti Westman
Kouvolan Seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry
Marita Jurva Kreikan Ystävät r.y.
Hilkka Kinnunen
Pekka Lepistö
Liisa Summala
Helsingin SuomiKreikka yhdistys ry
Tampereen SuomiKreikka yhdistys ry
Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry
Vuoden 2025 kirjamessuihin mennessä on tulossa julki sekä Rhéa Galanákin romaani, jota Riikka P. Pulkkinen kääntää tällä hetkellä sekä työnimellä "Äärimmäinen nöyryys" että Léna Kallérjin ”Valitut runot” -teos. Vuonna 2024 julkaistiin myös Thomás Tsalapátisin runokokoelma Alba, jonka yhteydessä hän ei ole vielä käynyt Suomessa. He ovat kaikki tunnettuja ja palkittuja tekijöitä Kreikassa ja jokainen olisi hyvä valinta vierailijaksi. Jos vieraita voidaan kutsua useampi, saataisiin kokoon jo harvinaislaatuinen paneeli.
Tulossa keväällä 2025:
Aristofanes: Aristofanes (Teos) Suom. Maarit Kaimio, Liisa Kaski, Tua Korhonen, Tommi Nuopponen, Erkki Sironen, Vesa Vahtikari. Näytelmät. Antiikin draamat Sarja. Suomennokset näytelmistä Akharnalaiset, Ratsuritarit, Ampiaiset, Rauha, Naisten kansankokous ja Rikkaus. Ilmestymispäivä: 29.4.2025
Antiikki ja me. Miksi antiikintutkimusta tarvitaan. Marke Ahonen, Mika Perälä ja Ville Vuolanto (toim.) Gaudeamus. 440 s. ISBN. 9789523452671, pehmeäkantinen kirja. Kirja-arvio: Helsingin Sanomat 1.2.2025
Karissa Kettu. H eli Hypatia Aleksandrialaisen matka pimeään. Teos. ISBN 978952363512, kovakantinen kirja. Ilmestymispäivä 4.4.2025
Jaakkojuhani Peltonen. Kleopatra-viimeisen faaraon myytti. ISBN 9789523453081, Sidottu 263 sivua, kuvitettu, KL 91, Kansi: Pekka Krankka
Novellikokoelma Kasvotusten, runoantologia Aurinkokello ja Konstantínos Kaváfisin Valitut runot voit ostaa Enostone-kustantamon verkkokaupassa: https://enostone.myshopify.com/
Luku– ja kuunteluvinkkejä:
- Suomen Ateenan-instituutin ystävät r.y.: FT Manna Satama 10.12.2024 otsikolla ”Tulkintoja antiikin tanssista villa täällä: https://zenodo.org/records/14448463 Dioilla on CC BY -lisenssi, eli niitä saa käyttää ja muokata, kunhan tekijä mainitaan.
Lisäksi Lukianoksen Tanssista -teos (160-luvulta jKr.) Manna Sataman suomentamana on luettavissa verkossa täällä: https://kinesis.teak.fi/lukianos/
Liiton kautta tilattavia kirjoja: Nykykreikkaa jokapäiväiseen käyttöön: fraasikirja
o-
Kustantaja: ‘Αλφα
( PUBLISHING COMPANY), Athens, Greece ISBN: 978-960-8215-84-9
Tilauspyynnöt Ateenasta: jukka.heiskanen@kolumbus.fi. Saatavissa myös Suomessa booky.fi-palvelun kautta: https://www.booky.fi/search.php?search=978
Liiton jäsenyhdistysten yhteystiedot:
Jos yhdistyksellä ei ole omaa kotisivua, mainitaan yhdistyksen Facebook-sivu, yhteyshenkilön sähköpostiosoite tai puhelinnumero.
Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry https://www.helsinginsuomi-kreikkayhdistys.fi/ Kaakkois-Suomen Kreikanystävät ry, Hamina https://kaakkoissuomenkreikka.net/
Karelia-Kreikka Lappeenranta ry eila1lindqvist [at] gmail.com
Kouvolan seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry https://kouvolankreikka.fi/
Kreikan Ystävät r.y., Kuopio https://www.kreikanystavat.fi/
Länsi-Pohjan Suomi- Kreikka yhdistys ry, Kemi Pekka Kinnunen p. 040 593 1705
Meltemia-Kreikan kulttuurin harrastajat ry, Vaasa
https://www.facebook.com/groups/meltemia
Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry
https://www.facebook.com/share/g/167VbD9Do2/?mibextid=wwXIfr
Rauman seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry hanakol [at] dnainternet.net
Tampereen Suomi-Kreikka yhdistys ry
https://www.tresuomikreikka.net/
Turun Suomi-Kreikka-Seura - Finland-Grekland-Samfundet i Åbo r.y. https://www.facebook.com/Turunsuomikreikkaseura
Muita:
Napapiirin Kreikan ystävät ry, Rovaniemi Puheenjohtaja: Kai Leinonen p. 040 721 6614, kai.leinonen [at] pp1.inet.fi
Pietarsaaren Kreikan ystävät ry
https://www.facebook.com/groups/1556427247909151