Aikamme huutaa muutosta

Tänä keväänä on jälleen kyse isoista asioista. Sanna Marinin hallituksen taivalta ovat värittäneet militarismi, epädemokraattinen ja yksipuolinen Nato-prosessi, hoitajien pakkotyölaki, ongelmia ratkaisematon sote-uudistus sekä tekemättä jääneet vahvemmat toimet ihmisten toimeentulon parantamiseksi ja ympäristökriisin torjumiseksi.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa Suomen kommunistinen puolue on mukana omana puolueenaan ja omilla listoillaan.

Liberalismin periaatteisiin kuuluu vahvasti vapauden ja poliittisten oikeuksien sitominen omistukseen ja varallisuuteen. Nouseva työväenluokka alkoi 1800-luvulla entistä kiivaammin kyseenalaistaa tuota liberalismin peruspiirrettä. Syntyi erilaisia omistamattoman luokan työväenpuolueita, myös kommunistinen puolue.

Nykyiset suomalaiset eduskuntapuolueet tavoittelevat lähinnä kannatusta vaaleissa. Niiden ensisijainen vaikuttamisen tapa on poliittisten rakenteiden kuten valtuustojen ja eduskunnan kautta. Samalla rakenteet kuitenkin toimivat rajoittimina.

Kommunistisen puolueen poliittinen toiminta ei typisty parlamentaristiseen vaikuttamiseen, kuten muilla puolueilla, eivätkä hyväpalkkaiset ministerivirat ole se keskeisin tavoite.

Eduskunta on silti historiallisesti edistyksellinen aikaisempaan verrattuna. Parlamentarismi on luonut työväenluokalle mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä ja luoda työväenliikkeen ja kommunistiset puolueet.

Toisaalta on hyvä muistaa miten ehdollista ja vajaata parlamentarismi on. Tämä on entistä selvempää nykyään, kun rahapiirien edut ja kansainvälinen imperialismi rajoittavat todellisen kansanvallan toteutumista eduskunnan kautta.

Kommunistit eivät jätä käyttämättä tilaisuuksia kamppailla sellaisen politiikan puolesta, jonka avulla voidaan parantaa työväenluokan ja vähävaraisten asemaa. Suomalaista hyvinvointivaltiota rakensivat laajat vasemmistolaiset ja edistykselliset poliittiset voimat- myös kommunistit - yhdessä työväen- ja muiden kansalaisliikkeiden kanssa. Kokoomus ja muut oikeistovoimat yrittivät puolestaan vastustaa tätä kehitystä.

Pääkriteerinä valittaessa poliittisen kamppailun muotoja on oltava se, kuinka ne kehittävät joukkojen aktiivisuutta ja tietoisuutta ja osoittavat niille niiden oman voiman.

Tänä päivänä rahan valta, julkisuuden pintapöhinä ja kapitalistisen ideologian hallinta korostuvat entistä enemmän. Millä tavalla kommunistit kykenevät enää vähine resursseineen käyttämään eduskuntavaaleja mihinkään poliittisten päämääriensä tavoitteluun – se on hyvä kysymys.

Yhteiskuntaa on muutettu suuryritysten etujen mukaan. Tämä on saanut monet menettämään uskonsa politiikkaan ja osallistumiseen. Tavalliset ihmiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokevat olevansa politiikan sivustaseuraajia.

Elämme murroskohtaa. Kansalaisliikkeillä ja niiden kanssa liittoutuvilla puolueilla on kokoaan suurempi muutosvoima. Yhdessä toimien voimme muuttaa asioita paremmiksi. Polttavimpia kriisejä ei ratkaista hallitusohjelmissa eikä kabinettineuvotteluissa.

Vaaleissa olemme silti mukana. Leninin viitoittamalla tiellä. MARKO KORVELA

UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2023

Kokoomus- ja persuvetoinen eduskuntaoppositio ei tarjoa tippaakaan parempaa vaihtoehtoa. Petteri Orpon pääministerihaaveissa siintää paluu Juha Sipilän leikkauslistoihin sekä mieluisa yhteistyö tarvittaessa persujen kanssa. Ihmisoikeuksien sivuuttaminen ja ihmisten eriarvoistaminen ei ole ollut kokoomukselle ja persuille ikinä mikään ongelma - se on niiden politiikan perusta.

Työläiset ja vähävaraiset maksajina

Vaalikampanjoissa isot puolueet ovat tunnettuja monenlaisista lupauksistaan. Marinin hallituksen puolueet ovat jättäneet monet vaalilupauksensa toteuttamatta ja oikeisto verhoaa kylmäkiskoista politiikkaansa kauniilla puheilla siitä kuinka olemme muka samassa veneessä. Oikeasti mitään yhteisiä talkoita ei ole nähtykään vaan työläiset ja vähävaraiset ovat kerta toisensa jälkeen joutuneet kriisien maksajiksi. Rikkaat ja eliitti saavat jatkaa voittojen repimistä työläisten tekemästä työstä maksamatta pääomista ja sen tuotoista veroja edes EU-maiden keskitason verran.

Valtaa pitävien poliitikkojen populistiset lupaukset muuttu- vat koko ajan yhä irvokkaammiksi. Hyvinvointivaltion rippeiden ja luonnon tuhoaminen jatkuu, vaikka puolueet aina silloin tällöin vaihtavatkin hallituksen ja opposition väliä. Eduskuntapuolueet uskovat sokeasti markkinoiden voimaan eivätkä kykene näkemään koko kapitalistisen systeemin olevan mätä. Siksi ne kiillottavat ihmisten arjen turvasta leikkaamisen hienoilla korulauseilla. Kommunistit eivät lähde tähän ihmisten vedättämiseen mukaan. Me olemme kansan puolella. Populistisia puheita ja lupauksia on pyörinyt myös vuoden alusta voimaan astuneen soteuudistuksen ympärillä, jota on pyritty hurraamaan saavutuksena. Vaikka uudistusta on jumpattu usean hallituksen toimesta, ei keskeisimpiä ongelmia ole edelleenkään ratkaistu. Suurin puute sote-palveluissa on riittämätön rahoitus ja alibudjetointi, joka vaikuttaa ihan suoraan palvelujen ja hoidon saatavuuteen ja tasoon. Menokehysten sijaan talouspolitiikkaan tarvitaan hyvinvointikehys - on kartoitettava ihmisten todelliset palvelutarpeet ja myönnettävä niihin riittävä rahoitus. Työntekijöitä tarvitaan julkisiin palveluihin lisää. Työntekijöille kuuluu tärkeästä työstään kunnollinen palkka.

Rakennetaan rauhaatorjutaan ympäristökriisi

Kansalaistoiminta on haastavaa - silti sitä ei voi jättää tekemättä. Vaatimuksia ja ratkaisuja muun muassa julkisen työllistämisen lisäämiseksi, toimeentulo-ongelmien ja asunnottomuuden poistamiseksi, rauhan rakentami- seksi sekä ympäristökriisin torjumiseksi on mahdollista tuoda kuuluville, kun yhteisiä tavoitteita omaavat ihmiset liittyvät yhteen. Ja vaikka kansalaistoiminnan 'tehtävälistalla' olevat asiat ovatkin hankalia ja vakavia, niin aktivismi ja yhdessä tekeminen on myös sosiaalista toimintaa ja hauskaakin sellaista.

Äänestä protesti - äänestä kommunisteja

Nyt vaaleissa kannattaa huomata, että äänestämättä jättäminen ei ole neutraali mielipide tai varsinkaan protesti, sillä mikäli me työläiset emme käytä äänioikeuttamme, poliittinen eliitti vakiinnuttaa entisestään valtaansa ja työläisten arkea kurjistavaa suuntaa. Rikkaat äänestävät varmasti.

Vaaliuurnilla on jälleen mahdollisuus päättää annatko äänesi hyvinvoinnin romutuksen jatkamiselle ja syvenemiselle vai uskotko, että muutos parempaan on mahdollinen yhdessä muiden muutosta haluavien, joukkoliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävällä työllä. Mikäli jälkimmäinen kuulostaa paremmalta, on ääni kommunistille juuri oikea suunta.

JIRI MÄNTYSALO

SKP:N UUDENMAAN PIIRIN PUHEENJOHTAJA VANTAA