Stop Nato

Turvallisuutta ei voi rakentaa aseille

Venäjän presidentti Vladimir Putinin helmikuinen päätös hyökätä Ukrainaan on täysin tuomittava ja asettaa koko maailman turvallisuuden vaakalaudalle. Suomen kommunistinen puolue ei hyväksy Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Ne huokuvat imperialismia ja isovenäläisyyttä.

Kommunistien mielestä tällä hetkellä tarvitaan kaikkien rauhanvoimien ponnistuksia Ukrainassa, Venäjällä ja koko maailmassa rauhan puolesta sotaa vastaan.

Asekauppa hyötyy

Kansainvälinen asekauppa on selvä hyötyjä Ukrainankin sodassa. Rauhantutkimusinstituutti SIPRIN tuoreen raportin mukaan myynti on kasvanut vuodesta toiseen. Se ylsi vuonna 2020 jo 530 miljardiin dollariin.

Aseita ei ole koskaan ollut niin paljon kuin nykyään. Maailman suurimpia aseiden viejiä ovat Yhdysvallat, Venäjä ja useat EU-maat, kuten Ranska ja Saksa, sekä Kiina ja Iso-Britannia. Aseiden määrän lisääminen ei SKP:n mukaan lisää vakautta eikä turvallisuutta.

Sotaliitto haluaa Suomen armeijan käyttöönsä

SKP muistuttaa, että Kokoomus ja muut oikeistovoimat ovat pitkään yrittäneet saada Suomen Naton jäseneksi. Nato tarvitsee Suomea enemmän kuin Suomi Natoa, muun muassa sen vuoksi, että sotaliitto haluaa Suomen armeijan käyttöönsä.

Kun päätös uusien hävittäjien hankinnasta oli saatu joulukuussa tehtyä, tiedotusvälineissä alkoi välittömästi valtaisa kam-

YRJÖ HAKANEN

TOIVO KOIVISTO

Vappuna monella paikkakunnalla marssittiin sotaa vastaan rauhan puolesta. Myös Naton vastaisia tunnuksia nähtiin.

panja Natoon liittymisen puolesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Nato-kampanja kiivastui vielä entisestään.

Suomi menettää päätösvaltaansa

Kommunistit eivät hyväksy Venäjän hyökkäystä, mutta puolue on samalla jyrkästi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Naton jäsenenä Suomi menettäisi oman päätösvaltansa ja joutuisi osaksi suurvaltojen välisiä konfliktitilanteita läntisen imperialismin osana.

Pahimmillaan Suomen alueella käytäisiin tuhoisaa hävityssotaa, kun Naton joukot pyrkivät Suomen kautta Pietariin ja Murmanskin alueelle.

Naapurin kanssa on tultava toimeen

Edellisen sodan kokemuksista viisastuneena Suomi noudatti vuosikymmeniä hyväksi osoittautunutta puolueettomuuspolitiikkaa. Silloin kapitalistinen Suomi tuli toimeen sosialistisen Neuvostoliiton kanssa.

Vaikka kommunistit tuomitsevat Venäjän nykyisen hallinnon toiminnan, on naapurin kanssa osattava tulla toimeen. Ihmiset

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin 15. toukokuuta mielenosoituksessa Helsingissä.

ovat ihmisiä keinotekoisten rajapyykkien toisellakin puolen.Toimeen tulemista varmasti hankaloittaisi liittyminen jäseneksi Venäjään vihamielisesti suhtautuvaan sotilasliittoon.

Yhteistyötä ja solidaarisuutta

Maailmanlaajuinen yhteistyö ja solidaarisuus ovat välttämättömiä, jotta ihmiskunta voi ratkoa kärjistyvät ongelmansa ja säilyä hengissä.

Sodan vaara ja väkivalta on suljettava pois kansainvälisistä suhteista. Vaikka voimapolitiikan asemat ovat vahvat, luovat globaalin ympäristökriisin uhka ja keskinäisen kansainvälisen riippuvuuden lisääntyminen edellytyksiä hillitä sodan voimia. Turvallisuutta ei lisätä asevarustelulla eikä sotilasliitoilla, vaan se on yhteistyöhön perustuvaa yhteistä turvallisuutta.

YK:n roolia kehitettävä

Yhdistyneiden kansakuntien roolista keskustellaan globaalissa sotaliittoutumisen ja asevarustelun kierteessä liian vähän. Kommunistit vaativat, että YK:n toimintaa on demokratisoitava ja kehitettävä.

On estettävä suurvaltojen pyrkimys käyttää turvallisuusneuvostoa ja muita YK:n elimiä omien etujensa ajamisen välikappaleena. YK:lle on myös luotava uusi rahoitusjärjestelmä, jolla sille taataan riittävät resurssit.

Vantaan Rauhanpuolustajat: Natosta kansanäänestys

Vantaan Rauhanpuolustajat esittää kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

Nato-jäsenyys ei vähentäisi Suomen turvallisuusuhkia vaan olisi omiaan kasvattamaan niitä jännittyneisyyden ja eskaalation lisääntymisen myötä. Nyt on käytävä kunnollinen kansalaiskeskustelu Natosta, vaatii Vantaan Rauhanpuolustajat. Sellaiseen ei ole annettu mahdollisuuksia, vaan keskustelua ovat hallinneet poliitikot, puolustusvoimien edustajat ja asiantuntijoina puhuvat.

Suomen Nato-jäsenyys olisi toteutuessaan niin iso siirto, joka sitoisi Suomen tukemaan Naton operaatioita. On muistettava, että Natolla on tilillään vakavia ihmisoikeusrikoksia eikä ydinasevalta Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa ole todellaan kyse demokratian puolustamisesta. Yhtenä esimerkkinä Nato-maa Turkki käy tällä hetkellä sotaa kurdeja vastaan. Nato-jäsenyys tarkoittaisi todellista loppua Suomen liittoutumattomuuden linjalle. Siksi on kaikin puolin kohtuullista, että kansan annetaan sanoa mielipiteensä Nato-jäsenyyteen kansanäänestyksen kautta.

Kansanäänestystä on julkisuudessa vastustettu muun muassa sillä argumentilla, että se kohtaisi vaikuttamispyrkimyksiä Venäjältä. Samalla logiikallahan voisimme lopettaa heti kaikki vaaleilla valitut elimet. Ulkomaiden vaikuttamispyrkimykset tuntuvat olevan kätevä tekosyy, jonka taakse piiloutua, jotta ihmisille ei tarvitsisi antaa 'liikaa' päätäntävaltaa.

Kansanäänestyksen organisoimiseen ja kampanjointiin on jätettävä kohtuullisesti aikaa, joten äänestyspäivä voisi sijoittua aikaisintaan syksylle. Kampanjointia varten on syytä laatia pelisääntöjä, joilla esimerkiksi rajoitetaan kampanjoiden rahoitusta ja turvataan reilu kampanjointi.

Solidaarisuutta venäläisille sotilaskarkureille

Ukrainan sotaa vastustetaan nyt ympäri maailmaa. Myös Venäjällä on nähty useita isoja mielenosoituksia, vaikka niihin on hallinnon toimesta puututtu rajulla kädellä.

Sodanvastustajia on myös niissä ihmisissä, jotka on määrätty sotilaina rintamalle. Vantaan Rauhanpuolustajat kehottaa Marinin hallitusta linjaamaan, että Suomi ottaa vastaan venäläisiä sotilaskarkureita ja myöntää heille oleskeluluvat. Tämä olisi solidaarinen teko heille, jotka kieltäytyvät aseista eivätkä tahdo uhrata itseään sodalle.

Eduskuntavasemmisto Nato-jäsenyyden taakse

Vasemmistoliiton päätös olla tekemättä Nato-jäsenyydestä hallituskysymystä on surkea kompromissi, jonka ainoana tarkoituksena on tarrautuminen hallituspaikkaan ja ministereihin, arvioi SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Hänen mukaansa Suomea viedään nyt pikavauhtia Natoon pelon ilmapiirin voimalla. – Vasemmistoliitto olisi hallituksesta poistumisella uhatessaan voinut luoda tilanteen, jossa olisi ollut pakko ottaa aikalisä ja keskustella jäsenyyden kaikista puolista. Nyt tätä ei haluttu sallia.

Sandbergin mukaan nyt on käynyt selväksi miten vähän Vasemmistoliitto kykenee kestämään ulkoa tulevaa painetta silloin kun tarvetta periaatteiden puolustamiselle olisi. Nato-kanta on ollut yksi VAS:n selkeimmistä linjoista ja se uhrattiin nyt kovin kevytmielisesti gallup-tulosten ja some-kommenttien altarille. Päätös ei lisännyt luottamusta puolueeseen vaan herättää kysymyksen siitä mitkä kaikki muutkin periaatteet ovat hylättävissä.

Nato-teatteri jatkui, kun SDP:n puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä asettuivat puoltamaan Nato-hakemuksen jättämistä. – Sanna Marinilla olisi ollut mahdollisuudet estää tuleva Natoon hakeutuminen ja kun hän ei sitä tehnyt, hänen käteensä jää pelin Musta Pekka tai Maija, keksiipä hän selityksiä miten tahansa. Naton ja Kokoomuksen mielistely ei tuo demareille lisää kannatusta, vaan ehkä menetyksiä, toteaa SKP:n Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestön puheenjohtaja Arjo Suonperä.

Suomen Natoon liittymisessä on Suonperän mielestä kyse Naton ja sen taustavoiman Yhdysvaltojen pyrkimyksestä saada mahdollisesti arktisen seudun ja Pohjois-Venäjän ja Kiinan alueilla käytäviä sotia varten tarvittava sotilaallinen liittolaismaa ja sen armeija käyttöönsä.