Ay-liike elpyy Yhdysvalloissa

STEPHEN MELKISETHIAN <<< Ammattiliittojen asema on Yhdysvalloissa heikko, mutta tilanne on elpymässä. Kuvassa Amazonin työntekijöitä, jotka protestoivat maaliskuussa Marylandissa Upper Marlboron kaupungissa ja vaativat kolmen dollarin korotuksia tuntipalkkoihin.

Amazonin työläiset järjestäytyvät Yhdysvalloissa

Monelle suomalaisellekin tuttu yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon on työnantajana karu. Yritys harrastaa henkilöstöpolitiikassaan niin sanottua joustavaa diktatuuria, johon kuuluvat niin ammatillisen järjestäytymisen vaikeuttaminen kuin esimerkiksi työläisten sosiaalisen median tilien seuraaminen. Pari vuotta sitten ihmisoikeusjärjestö Amnesty International teki peräti selvityksenkin, joka paljasti henkilöstön sortoa Ranskassa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Koronapandemian myötä Amazon on tehnyt ennätystulosta. Samalla työläiset ovat joutuneet kohtaamaan entistä enemmän terveys- ja turvallisuusriskejä.

Kieltoja ja kyttäystä

Amazon on julkisesti väittänyt, että sen työläiset voivat järjestäytyä liittoihin. Yhtiö on kuitenkin määritellyt ammattiliitot riskitekijäksi vuoden 2018 ja 2019 vuosiraporteissaan. Amnestyn selvitys osoittaa, että Amazon on vaikeuttanut työläisten yrityksiä järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti.

Työn lisäksi Amazon valvoo alaisiaan myös heidän vapaaajallaan. Esimerkiksi syyskuussa 2020 Vice News julkaisi tiedon, että Amazon seuraa työläisten yksityisiä Facebook-ryhmiä.

Lokakuussa 2020 julkaistiin Amazonilta vuotaneita sisäisiä asiakirjoja, joiden mukaan Yhdysvalloissa Amazon valvoo työläisten sosiaalisen median tilejä ja analysoi niistä merkkejä aikeista järjestää lakkoja tai mielenilmauksia. Asiakirjoista käy myös ilmi, että Amazon aikoo sijoittaa satoja tuhansia uuteen seurantateknologiaan voidakseen paremmin valvoa ammattiliittojen aiheuttamaa ”uhkaa”.

Ammattiliitto ALU

Huhtikuussa Amazonin työläiset saavuttivat kuitenkin merkittävän edistysaskeleen. Yhdysvaltojen Staten Islandin JFK8-varaston amazonilaiset järjestivät äänestyksen ammattiliiton perustamisesta. Syntyi ensimmäinen Amazonin ammattiliiton (Amazon Labour Union ALU) osasto, jonka johtaja Chris Smalls on jo pitkän linjan ay-aktiivi.

Chris Smalls sai potkut Amazonista keväällä 2020, kun hän oli koronapandemian puhjettua kritisoinut yhtiön turvallisuusjärjestelyjä. Smalls järjesti ulosmarssin, koska työläiset olivat huolissaan tavasta, jolla Amazon jätti huomiotta pandemian aiheuttamia terveysriskejä.

Nyt Smalls johtaa 8300 työläisen ammattiosastoa. JFK8-varastosta tulee ensimmäinen Amazonin yksikkö, jossa ammattiliitto pääsee neuvottelemaan työehdoista jättiyhtiön kanssa. Ja lisää on tulossa. Smalls kertoi huhtikuussa NPR:n haastattelussa saaneensa kymmeniä yhteydenottoja Amazonin yksiköistä eri puolilta Yhdysvaltoja.

Ay-toiminta elpyy

Ammattiliittojen asema on Yhdysvalloissa heikko, sillä koko työvoimasta liittoihin kuuluu vain noin kymmenen prosenttia (Suomessa noin 70%). Osuus oli viidennes vuonna 1983, mutta sen jälkeen määrä on pienentynyt jatkuvasti.

Amerikkalainen vapaus ei vaikuta koskevan ay-toimintaa. Monet yritykset vastustavat voimakkaasti työläisten oikeuksia järjestäytyä. Liittojen perustaminen muka haittaisi työläisten ja työnantajan suhdetta, mutta ei kuitenkaan takaisi parempia palkkoja tai työoloja. Yritykset yrittävät propagoida työläisille ammattiliittojen haittapuolista ja jakavat liittojen vastaista materiaalia.

Tänä vuonna on silti nähty ay-toiminnan elpymistä muuallakin kuin Amazonissa. Esimerkiksi kahvilaketju Starbucksin työläiset ovat järjestäytymässä jo 150 ravintolassa, vaikka firma on pyrkinyt kaikin keinoin torjumaan ammattiliittojen pääsyn kahviloihinsa.

Vihervasemmisto yhdistyy Ranskan kansalliskokousvaaleissa

Ranskan alkuvuoden presidentinvaaleissa hyvin menestynyt Jean-Luc Mélenchon on saamassa laajalti tuekseen vasemmistoa ja vihreitä kesäkuu kansalliskokousvaaleissa. Mélenchonin La France insoumise -liike (suom. ”Alistumaton Ranska”) solmi toukokuun alussa historiallisen vaaliliiton vihreiden ja kommunistipuolueen sekä aikoi Punaiset naiset. naan Ranskan valtapuolueisiin Red Alert -ryhmä kuuluneiden sosialistien kanssa. ilmastomielenosoituksessa Kyseessä on ensimmäinen kerta Lontoon Whitehallissa 20 vuoteen, kun Ranskan vasemsyyskuussa 2019. misto kampanjoi yhdessä.

Ranskan nykyisessä vaalijärjestelmässä liitto voi osoittautua toimivaksi. Kyseessä ovat kahden kierroksen vaalit, joissa vaalipiireittän valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas. Liitto pyrkii maksimoimaan ehdokkaiden äänimäärät, joten menestymisen mahdollisuudet ovat hyvät. menestyneen poliittisen keskustan täydellinen romahdus.

Republikaanit saivat vuoden 2017 vaaleissa noin 20 % kannatuksen ja nyt Valérie Pécresse putosi alle viiteen prosenttiin. Sosialistien ehdokas Anne Hidalgo sai ääniä alle kaksi prosenttia.

CHRISTIAN BACHELLIER Vielä vuoden 2012 vaaleissa sosialistit ja republikaanit saivat yhteensä 56 % kannatuksen.

Mélenchon nappasi äänistä 22 prosenttia, vain prosenttiyksikön vähemmän kuin Emanuel Macronin kanssa toiselle kierrokselle päässyt äärioikeiston Marine Le Pen.

On valitettavaa, että Mélenchon ei saanut presidentinvaaleissa taakseen vastaavaa liittoumaa kuin nyt. Hän olisi ollut heittämällä toisella kierroksella haastamassa Macronia liki 35 prosentin kannatuksella.

Macron haastetaan vasemmalta

Jean-Luc Mélenchon asettuu suoraan haastamaan Macronin hallintoa. Nousu pääministeriksi edellyttää yli puolta kansalliskokousvaaleissa annetuista äänistä. Tavoite on kunnianhimoinen, ja tulos riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon Mélenchon liittolaisiineen pystyy houkuttelemaan aikaisemmissa vaaleissa nukkuneita äänestäjiä puolelleen.

Vastustajat ovat pyrkineet leimaamaan Mélenchonia putinistiksi tämän EU- ja Nato-kriittisten kannanottojen vuoksi.

La France insoumise -liike poikkeaa esimerkiksi suomalaisesta eduskuntavasemmistosta kapitalismin vastaisuudessaan. Sen ohjelmassa arvostellaan ennen kaikkea Euroopan unionin talousliberaalia, kapitalistista olemusta, mutta ei esimerkiksi kiistetä oikeusvaltioperiaatetta eikä eurooppalaisen yhteistyön edistyksellisiä piirteitä, mikä taas on leimallista kansallispopulistisille poliitikoille kuten äärioikeistolaisen Le Penin EU-vastaiselle linjalle.

Ranskan valtiomuoto on presidenttikeskeinen. Presidentillä on laajat valtaoikeudet niin hallituksen nimittämisessä kuin kansalliskokouksen hajottamisessa. Toistaiseksi presidentti Macronin porvarillisella LREM-puolueella on ollut laaja enemmistö kansalliskokouksessa, mutta tilanne voi pian muuttua.