Ei sotaa vaan rauhaa

Miksi Nato-jäsenyydestä ei keskustella kunnolla?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret linjat ovat olleet valtavassa muutoksessa Ukrainan sodan vuoksi, ja ratkaisuja tehdään nyt pikavauhtia. Hallitusohjelman liittoutumattomuuskirjauksista huolimatta parissa kuukaudessa Suomen ulkopoliittinen johto on liki yksimielisesti tekemässä päätöstä hakea Naton jäsenyyttä.

Vielä vuoden alussa hallituspuolueista vain RKP kannatti avoimesti Nato-jäsenyyttä.

Kiirettä pitää - missä vaihtoehdot?

Suomalainen rauhanliike ja monet asiantuntijat ovat ihmetelleet Nato-jäsenyyden hakemisen kiirettä.

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho toteaa, että Suomen media omaksui tarinan: kun Ukrainassa on hyökätty, Venäjä hyökkää myös Suomeen. Jotta emme jää yksin kuten talvisodassa, meidän on hetimiten liityttävä Natoon. Moni on jopa vaatinut nopeaa liittymistä ilman reunaehtoja.

Alhon mielestä hätäily ei anna hyvää kuvaa suomalaisesta demokratiasta. Meidän on pystyttävä parempaan. – Julkinen keskustelu ulko-ja turvallisuuspolitiikasta on ollut harvinaisen mustavalkoista ja käsittämättömän vaihtoehdotonta.

Osittain tämän vuoksi Vapaus valita toisin -verkosto ja Ydin-lehti julkaisivat toukokuussa Sota ja rauha - sotilasliittoon vai ei? -kirjasen, jossa eturivin tutkijat, rauhanaktiivit ja toimittajat pohtivat liittoutumiskysymystä ja eri vaihtoehtoja kiihkottomasti.

Nato-turva perustuu ydinaseille

Hallitus teetätti turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon, jonka selkeänä tarkoituksena on saada eduskunta hautaamaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus. Selonteko ei kerro vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle, vähättelee liittoutumisen riskejä eikä tarjoa työkaluja laajemman eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamiselle.

Eräs suurimpia ongelmia on, että Suomi hakee liittoutumalla turvaa viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaallisesta kyvystä ja ydinasepelotteesta.

Alho huomauttaa, että ydinaseet ovat kiistatta ihmiskunnan ja ekosysteemin suurin turvallisuusuhka. Suomen pitäisikin pyrkiä pikaisesti allekirjoittamaan ydinasekieltosopimus.

Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro toteaa, että Suomen turvallisuuspoliittisen linjan pyrkimys pysytellä sotien ulkopuolella, edistää ydinaseriisuntaa ja toimia sotilaallisen jännitteen kasvamisen estämiseksi jäävät sotilaalliseen pelotteeseen nojaavan doktriinin jalkoihin. – Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään eikä etenkään pienten maiden osalta edes pääosin sotilaallisesta pelotteesta. Merkittävimmän osan siitä muodostaa ulkopolitiikka ja siihen liittyvä valtiotaito olla joutumatta sodan osapuoleksi.

Rauha on paljon muutakin kuin sodan poissaoloa. Rauhanliikkeen tehtävä on nostaa keskustelua muustakin kuin aseperusteisesta turvallisuudesta.

MARKO KORVELA

Naisvaltaisen terveydenhuoltoalan työolosuhteiden parantaminen resurssoinnin kautta olisi tasa-arvoteko.

Helsingissä marssittiin 15. toukokuuta Nato-jäsenyyttä ja imperialismia vastaan rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta.

Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan

Toukokuussa startannut valtakunnallinen Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan Natoa vastaan. Kampanjan mukaan Suomea viedään Natoon, vaikka edelleen on suuri joukko ihmisiä, jotka vastustavat asevarustelua ja sotilasliittoja.

Stop Nato listaa useita syitä, miksi Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittoutuminen vie resursseja peruspalveluista ja kehitystyöstä, jolla voitaisiin lisätä rauhaa ja estää sotiin johtavia tilanteita.

Kampanjan mukaan kyse on kauaskantoisesta sisä- ja ulkopoliittisesta päätöksestä, joka asettaa Suomen maailman sotapolitiikan keskipisteeseen.

Suomen Nato-jäsenyys laajentaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä konfliktia sekä lisää maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan – kuten tapahtui myös ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Kolumni

Ei sotaa vaan rauhaa

Ukrainan alueella on meneillään raaka sota, josta kärsivät eniten ukrainalaiset, mutta myös venäläiset siviilit. Tämän järjettömän sodan kärsimykset ulottuvat Euroopan ja koko maailman väestöön, ennen muuta sosiaalisesti ja taloudellisesti heikompaan osaan. Eniten menettävät sotivien osapuolien sotilaat, nimittäin henkensä.

Pakolaisten määrä lasketaan jo miljoonissa, eikä kukaan ole laskenut sodan keskeisenä elementtinä olevien talouspakotteiden seurauksista kärsivien märää. Katastrofi on siis valtava ja sen osapuolet eivät rajoitu pelkästään Ukrainaan ja Venäjään. Välillisesti myös Suomi on sotkettu siihen aseviennin ja Nato-kiiman kautta.

Kommunistien perinteisen näkemyksen mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Niin on tässäkin tapauksessa, vaikka sitä ei sotapropagandan takaa helposti ehkä tunnistakaan. Sodan seuraukset fyysisesti ja hybridisota peittävät totuuden puolin ja toisin.

Ukrainan kriisin taustalla ovat Neuvostoliiton hajottamisen seuraukset, jotka oirehtivat enemmän tai vähemmän laajasti eri alueita koskien. Sotaan asti kärjistyivät tilanteet muun muassa Kaukasuksen alueella ja Georgiassa. Ukrainan osalta sodan kaltainen tilanne on ollut ennen nykyistä eskaloitumista päällä jo kahdeksan vuotta.

Huomiotta ei voida jättää myöskään syvää sosiaalista murrosta koko entisen Neusvostoliiton alueella. Syvät ristiriidat kulminoituivat näkyvästi myös kansallisuuksien välisiksi ristiriidoiksi.

Ehkä vaikuttavimpana on ollut isovenäläisyyden nousu. Politiikan sisältö ennen nykyistä kriisiä on ollut siis Neuvostoliiton hajottaminen ja taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoistaminen. Toisaalla finanssipääoman määrätön kasautuminen ja keskittyminen entistä harvempiin käsiin.

Nyt tämän politiikan seurauksia yritetään ratkoa huonoimmalla mahdollisella tavalla eli sodalla. Tämä sota ei ole jäänyt pelkästään entisen Neuvostoliiton alueen kysymykseksi, vaan siihen on osapuolina välittömästi tai välillisesti osallistumassa USA, EU ja Nato. Myöskään suurvalta Kiina ei ole jäänyt pelkästään peukaloitaan pyörittelemään.

Suomikin on valtaapitävien toimesta viety mukaan tähän soppaan. Ei ole edes yritetty pitää kiinni perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta, joka Urho Kekkosta lainatakseni oli muotoiltu siten, että emme ole puolueettomia sodan ja rauhan kysymyksissä - olemme aina rauhan puolella.

ARTO VIITANIEMI

SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Järvenpää

Tilaa uudistunut Tiedonantaja!

Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin.