Sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys by SitraFund

Sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys Tapaustutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n valituista palveluista

HMV PublicPartner Oy 21.5.2015

Johdanto Tässä työssä arvioidaan sähköisen omahoidon ratkaisujen hyötyjä ja vaikuttavuutta. Selvityksen pääkohteena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajankäytön ja aiheutuvien kustannusten muutoksen tarkastelu. Työssä keskitytään arvioimaan saavutettuja ja lyhyellä aikavälillä (1-2 vuotta) nähtävissä olevia hyötyjä. YTHS on uudistamassa keskeisiä tietojärjestelmiään vuoden 2015 aikana, jonka vuoksi lyhyen aikavälin uusien hyötyjen tarkastelujaksona käytetään vuosia 2016–2017, jolloin nämä järjestelmät ovat vakiintuneet käyttöön. Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilottien ja keskipitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suuren konkretiatason saavuttamiseksi. Sitra toimi selvityksen rahoittajana. Arviointi kohdistuu YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisuihin.

Esipuhe Terveydenhuolto on hyödyntänyt omassa toiminnassaan tietojärjestelmiä jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu Suomessa käyttöön sairaaloissa 1960-luvun lopussa. Terveyskeskuksissa ensimmäinen sähköinen sairauskertomus otettiin käyttöön vuonna 1979. Nyt ollaan murrosvaiheen kynnyksellä, koska myös asiakkaat ovat tulossa mukaan näiden järjestelmien käyttäjiksi. Sähköiset omahoitopalvelut tulevat yleistymään merkittävästi lähivuosina. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua, siirtää terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista. Kyselytutkimusten mukaan myös asiakkaat haluavat sähköisiä palveluita. Tämän tulevan muutoksen laajuutta voidaan verrata aikoinaan pankkipalveluissa tapahtuneen muutoksen. Muutos on nyt käynnissä, joskin vielä alkuvaiheessa. Suomessa on tehty paljon yksittäisiä pilotteja ja pieniä kokeiluja. Toiminta on usein päättynyt pilottiprojektin myötä, eikä uusia malleja ole muutettu laajasti toiminnaksi. Yksi syy on, että kokemukset ovat olleet positiivisia, mutta konkreettisia hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan, etenkään suhteessa kustannuksiin. Sitran vuosina 2013-2015 toteuttama ”Hyvinvointia tiedosta” –hankkeen yhtenä tarkoituksena on ollut olla mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden edistämiseen. Toteutettujen kokeilujen avulla on pyritty löytämään parhaita käytäntöjä, saavuttamaan kansantaloudellista hyötyä ja luomaan Suomelle edellytykset kansainväliseen edelläkävijyyteen sähköisissä hyvinvointipalveluissa. Tämä työ käynnistettiin, koska Sitra halusi selvittää hyötyjen syntyä konkreettisten tapausten avulla. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on yksi sähköisten omahoitoratkaisujen hyödyntämisen edelläkävijöistä Suomessa. Kaikille uusille opiskelijoille tehtävän terveystarkastuksen esitietokysely on toteutettu sähköisesti jo vuodesta 2009 saakka. YTHS:n etuna on myös, että sen asiakaskunta heijastaa myös laajemmin tulevaisuuden asiakaskuntaa. Ennen kun omahoidosta saatavat hyödyt realisoituvat täysimääräisesti, vaaditaan laajoja toimintamallien muutoksia sekä asiakkaiden ja ammattilaisten käyttäytymisen muutosta. Samalla kun uusia palveluita otetaan käyttöön, tulee luopua vanhoista toimintamalleista päällekkäisyyden välttämiseksi. Sitran arvion mukaan tämä muutos vie kokonaisuudessaan jopa 5-7 vuotta.

Madis Tiik, Vanhempi neuvonantaja ja Eero Raunio, Johtava asiantuntija SITRA

iii

Terveydenhuollon digitalisaatio - milloin? Vaikka ihmiset kyselyissä arvostavat hyvää palvelua, arjessa kaikkein eniten arvostaa hyvää itsepalvelua. Sitä vain haluaa hoitaa asiansa joutuisasti eikä olla sidoksissa jonkun toisen ihmisen noudattamaan prosessikaavioon. Lisäksi palvelun tulisi olla paikasta riippumatonta. Siksi digitalisoiduilla palveluilla on valtava potentiaali. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi terveydenhuolto ei tunnu digitalisoituvan, vaikka kaikki muut toimialat ovat ottaneet haasteen tosissaan. Asiakkaiden kokemus sähköisistä palveluista on erittäin positiivista, on sitten kyse sähköisistä hoitopoluista tai etäyhteydellä annettavista lääkärikonsultaatioista. Miksi terveydenhuolto digitalisoituu etanan vauhdilla? Yksi syy on, että panostukset sähköisten palveluiden kehittämiseen ovat kulueriä, eivät investointeja. Sähköisten palveluiden kehittäminen on kuitenkin luonteeltaan investointi, sillä hyödyt tulevat parin vuoden sisällä, ei saman toimintavuoden aikana. Kamreeri ei hyväksy sähköisiä palveluita investointiohjelmaan, koska se ei luota siihen, että investointi vähentää tulevien vuosien perinteisen toiminnan kustannuksia. Kokemus on opettanut kamreerille, että kaikki uudet hankkeet tulevat vanhojen rakenteiden päälle eikä vanhaa rakennetta pureta. Sinä päivänä, kun terveyspalveluiden johtaja pystyy vakuuttamaan rahoitusjohtajan, että sähköisen palvelun kustannussäästöt toteutuvat, digitalisaatio alkaa edetä huimin harppauksin. Nyt rakentamaan business caseja, hyvät terveysjohtajat!

Olli-Pekka Luukko, Talousjohtaja, Sami Raasakka, Johtajaylilääkäri ja Hanna Kari, Terveyspalvelupäällikkö YTHS

Sisällys Tiivistelmä.................................................................................................................................2 1 Taustaa ja tavoitteet ..........................................................................................................3 1.1 1.2 1.3

Kohti sähköisiä palveluita ..................................................................................................5 2.1 2.2 2.3

Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut............................................................................................ 8 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät ..................................................................... 10 Sähköinen terveyskysely (sätky) ...................................................................................................... 10 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku ........................................................................................................... 14 Etäkonsultaatio ................................................................................................................................ 18 Vaativa matkailuja rokotusneuvonta ............................................................................................ 19

Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena .............................................23 4.1

YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut ................................................................................................. 5 Kohti virtuaalivastaanottoa ............................................................................................................... 6 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä ......................................................................... 6

Hyötyanalyysi .....................................................................................................................8 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6

Tutkimuksen tavoitteet ..................................................................................................................... 3 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ......................................................................................... 3 Selvityksen toteutus .......................................................................................................................... 3

Virtuaalivastaanoton toteutusmalli ................................................................................................. 23

Yhteenveto ......................................................................................................................26

Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan YTHS:n neljää opiskelijoiden omahoitoa edistävää toimintamallimuutosta ja esitetään niihin liittyvät hyötyanalyysit. Tarkastelun pohja-aineistona on käytetty YTHS:n toiminnan toteutuma-aineistoja ja myös YTHS:n kaavailemia uusia toimintamalleja. Tehdyt analyysit osoittavat että ― Sähköinen tiedonkeruu terveystarkastuksissa tehostaa merkittävästi YTHS:n toimintaa ja kohdentaa terveystarkastuksia paremmin niitä tarvitseville ― Ehkäisyneuvonnan hoitopolun sähköistäminen vähentää merkittävästi reseptin uudistamiseen liittyviä vastaanottokäyntejä ja opiskelijoiden yhteydenottoja ― Videopohjaisen etävastaanoton hyödyt kohdistuvat vahvasti potilaaseen, jolle palvelun saatavuus paranee ja hoitoprosessi nopeutuu merkittävästi ― Vaativan matkailuneuvonnan toteuttaminen sähköisesti antaa mahdollisuuden tarjota tehokkaasti erityisasiantuntemusta koko maahan merkittävästi pienemmällä hoitohenkilökunnan koulutustarpeella. Tarkasteltu virtuaalivastaanotto-konsepti kokoaa yhteen YTHS:n eri toiminta-alueiden kehityskohteita kohti 3-5 vuoden päässä olevaa tavoitetilaa. Virtuaalivastaanotto yhdistää tässä erikseen kuvattuja ja analysoituja toimintamallimuutoksia opiskelijan sähköiseksi palvelukokonaisuudeksi. Virtuaalivastaanoton tunnistetut hyödyt ovat merkittäviä sekä opiskelijoille että YTHS:lle. Analysoitujen tapausten perusteella on arvioitu, että jopa puolet terveydenhuollon ensikontakteissa (yhteydenotto) voidaan korvata sähköisillä palveluilla ja etävastaanotolla. Samalla säästyy terveydenhuollon ammattilaisten aikaa, joka voidaan ohjata kipeämmin palveluita tarvitsevien hoitoon. Tarkasteltujen palvelujen osalta voidaan tulevaisuudessa jopa 50 %- 80 % opiskelijoiden yhteydenotoista hoitaa sähköisesti ja etävastaanottoina tai lääkärin etäkonsultaationa ilman lääkärin vastaanottokäyntiä. YTHS on saanut säästöjä tarkasteltujen palvelujen osalta jo yli 300 000€/v, joka lyhyellä tähtäimellä vähintään kaksinkertaistuu. Opiskelijoiden tavoitettavuus on merkittävästi parantunut ja palvelujen vaikuttavuutta voidaan lisätä.

Taustaa ja tavoitteet

1.1 Tutkimuksen tavoitteet Tämän työn tavoitteena on arvioida sähköisen omahoidon ratkaisujen vaikuttavuutta. Arvioinnin pääkohteena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajan käytön ja aiheutuvien kustannusten muutoksen tarkastelu. Arvioinnissa keskitytään arvioimaan saavutettuja tai lyhyellä aikavälillä (1-2v) nähtävissä olevia hyötyjä. Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilottien ja keskipitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suuren konkretiatason saavuttamiseksi. Arviointi kohdistuu valittuihin YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisuihin.

1.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluita voivat käyttää kaikki Suomen yliopistoissa perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Säätiö toimii aktiivisesti myös opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedellytysten parantamiseksi. YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedellytysten parantamiseksi. Yksittäisen opiskelijan lisäksi kohteena ovat ryhmät sekä opiskeluyhteisöt ja -ympäristöt. YTHS:n asiakaskohderyhmä on kooltaan yli 132 000 opiskelijaa. YTHS:n palveluja käyttää vuodessa yli 90 000 opiskelijaa, ja opiskelijoiden hoitokontakteja on vuodessa yli 650 000 kappaletta. Vastaanottokäyntejä on yhteensä yli 350 000 kappaletta (toteutumatietoja vuodelta 2014). Vuoden 2014 alussa YTHS:llä oli neljätoista omaa toimipistettä korkeakoulupaikkakunnilla. YTHS:llä on toimipisteitä myös kampuksien yhteydessä, joissa opiskelijalla on mahdollisuus päivittäin hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle. Erityisesti kampuksilla lääkäripalveluita on tarjolla vain rajatusti omana tai ostopalveluna. Yleisterveyden yleisimpiä käyntisyitä päädiagnoosikoodien mukaan vuonna 2014 olivat edelleen ennaltaehkäisevä rokotus/lääkitys, raskaudenehkäisy, nielun oire, yskä, akne ja polven oire. Fysioterapeuttinen tutkimus ja liiketerapia olivat toimenpiteistä yleisimpiä.

1.3 Selvityksen toteutus Tämä tutkimus on tehty Sitran toimeksiannosta aikavälillä helmikuu – toukokuu 2015. Työn toteuttivat HMV PublicPartner Oy:n konsultit Tapio Huomo, Jari Kinnunen ja Pekka Aavikko. YTHS:n asiantuntijoina olivat Olli-Pekka Luukko, Hanna Kari ja Sami Raasakka. Sitrasta työhön osallistuivat kommentoijina Eero Raunio ja Madis Tiik. Työhön valittujen palvelujen analysoinnissa käytetty tausta-aineisto on peräisin YTHS:n toteutetuista ja pilotoiduista hankkeista ja suunnitelmista. YTHS on myös tukenut laskelmien tuottamista asiantuntemuksellaan ja tekemillään palvelujen prosessianalyyseillä.

Työssä on hyödynnetty YTHS:n todellisia sisäisiä ja ulkoisia kustannuksia, prosessimuutoksen vaikutuksia, asiakastyytyväisyystietoja, käynti- ja asiakasmääriä sekä muuta vastaavaa dataa. Työssä on arvioitu ratkaisujen kustannus-/hyötysuhdetta, mutta myös muut hyödyt ja haitat on otettu tarkasteluissa huomioon, esim. käyttäjätyytyväisyys ja saavutetut tulokset. Kirjallisen aineiston analysoinnin lisäksi työn toteuttamisen tueksi on haastateltu YTHS:n asiantuntijoita ja johtoa. Työssä on käytetty saatavilla olevaa kustannustietoa, tehtyjen projektien dokumentaatioita, käyttäjäohjeita ja osittain muita arviointidokumentteja. Esimerkiksi YTHS:n etäkonsultaation pilotoinnista on tehty YTHS:ssä aiempi arviointi, joka sisältää myös käyttäjäkokemusten arvioinnin. Sitra on tehnyt aihealueella runsaasti erilaisia tutkimuksia, joita on hyödynnetty myös tämän työn puitteissa.

Kohti sähköisiä palveluita

2.1 YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut Sähköiset omahoitopalvelut yleistyvät lähivuosina. Tavoitteena on vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista ja aktivoida asiakkaita kiinnostumaan hyvinvoinnistaan. Sähköisiä omahoitoratkaisuja voidaan tulevaisuudessa soveltaa laajasti erilaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntapamuutoksiin, hoitotarpeen arviointiin ja varsinaiseen hoitoon ml. mielenterveysongelmien hoitoon. Tulevaisuudessa opiskelijan terveysasema löytyy jokaisen omasta älypuhelimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin mobiilisovellukset, omien elintoimintojen mittaaminen ja jopa videovälitteiset lääkärinvastaanotot ovat jo nyt opiskelijoiden käytössä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä eli YTHS:ssä toiminnassa ennaltaehkäisy ja uudet toimintatavat ja palvelut nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi opiskelijoiden tulevaisuuden terveysongelmien ratkaisijoina. Kehitystä edistävät myös organisaation taloudelliset paineet sekä asiakaskunnan vahva odotus saada sähköisiä palveluja. YTHS:n oma tahtotila on tuoda hallitusti palveluvalikoimaan uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet. On tunnistettu, että opiskelijoiden elämä on digitalisoitumassa myös terveydenhuollon näkökulmasta. Sitran 2013 toteuttama kyselytutkimus osoitti, että suomalaiset haluavat lisää sähköisiä terveys- ja hyvinvointipalveluita sekä terveyskioskin kaltaisia palvelupisteitä. YTHS on tehnyt sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluja koko Suomessa jo usean vuoden ajan. Opiskelijat eivät halua jonottaa vastaanotolle ja käyttävät enenevästi ympäri vuorokauden saatavilla olevia digitaalisia palveluja. Omahoidossa opiskelija tekee terveydenhoidon suunnitelmansa yhdessä ammattilaisten kanssa. Esim. YTHS:ssä etälääkärin videokonsultaatio on ollut rajatussa käytössä vuodesta 2014 ja hyvin tuloksin.

Opiskelija Sähköinen terveyskysely

Hoitotarpeen arviointi puhelimessa Hallittu ajanvaraus

Hoitaja / Lääkäri

Hoitotarpeen arvio Hoitosuunnitelma Tutkimus/toimenpide Ajanvaraus, Konsultaatio Lähete

Lääkäri / Erikoislääkäri

Tutkimus Toimenpide

Matkailu/rokotusneuvonta

Kuva. YTHS:n nykyinen hoitajavetoinen toimintamalli Tulevaisuuden omahoito on oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tai hoitamista laajasti ammattilaisten tarjoaman suoran tai epäsuoran tuen avulla. Omahoidon sähköiset ratkaisut lisäävät mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon. Sähköiset ratkaisut tuovat opiskelijoiden ulottuville uudenlaisen itsearvioinnin, nopean palautteen, tutkimuspohjaisen tiedon ja mahdollisuuden säilyttää koko opiskeluaikana kertyvän henkilökohtaisen terveystiedon. YTHS:n näkökulmasta sähköisten omahoitopalvelujen lisääminen tulee muuttamaan tapoja, joilla palveluja järjestetään ja resursseja käytetään. Kun ammattilaisten aikaa vapautetaan työvaiheista, jotka useimmat opiskelijat voivat hoitaa itsenäisesti, voidaan omia resursseja keskittää hoidon kannalta tärkeisiin työtehtäviin ja myös tukea paremmin ihmisten elämänhallintaa. Samalla kun YTHS voi kehittää oman toimintansa tehokkuutta, saadaan opiskelijoiden näkökulmasta aikaan enemmän vaikuttavuutta. YTHS kehittää ja ottaa käyttöön opiskelijoille uusia sähköisiä työkaluja, joiden avulla opiskelija voi ylläpitää omaa terveyttään ja ehkäistä mahdollisia sairauksia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. YTHS:n kannalta keskeistä on ratkaisujen linkittyminen terveydenhuoltoon, joka mahdollistaa paremman

tiedonkulun opiskelijan ja ammattilaisen välillä, ajanvaraukset, hoitoonohjauksen ja sähköiset reseptit sekä mm. videota hyödyntävät etäkonsultaatiot. Meneillään olevia konkreettisia YTHS:n kehityskohteita ovat mm. sähköisten itsearvointien käyttöalueiden laajentaminen, sähköinen ajanvaraus, erilaiset neuvontakokonaisuudet (ehkäisy, matkailu ym.) ja ammattilaisten etäkonsultaatioiden hyödyntäminen koko maan kattavassa hajautetussa organisaatiossa.

2.2 Kohti virtuaalivastaanottoa Virtuaalivastaanotto on sähköinen vastaanottokäynti. Virtuaalivastaanoton toimintamalli tarjoaa useissa tapauksissa sähköisen vaihtoehdon terveysasemakäynnille. Virtuaalivastaanotto on opiskelijan henkilökohtainen sähköisen asioinnin kanava, joka analysoi opiskelijan itse antamia terveystietoja ja tietoja oireista. Yhteys hoitajaan ja lääkäriin otetaan puhelimitse tai videon avulla nopeasti tai kiireettömissä tapauksissa ajanvarauksella. Tavoitetilassa opiskelija saa verkkopohjaisen palvelun kautta lääketieteelliseen tietoon perustuvia, automaattisesti analysoituja neuvoja, hoitosuosituksia ja terveydentilasta esiin nousevia havaintoja, jotka on mahdollista välittää terveydenhoitajalle tai hoitavalle lääkärille. Verkkopalvelun tukemana syntyy myös alustava oirearvio. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voivat tutustua potilaan kokonaistilanteeseen jo ennen varsinaista yhteydenottoa. Virtuaalivastaanotto voi tarkoittaa esim. tietojärjestelmän tekemää älykästä ja yksilöityä terveysarviota tai opiskelijan tai hoitajan mahdollisuutta ottaa videoyhteys lääkäriin kotoa tai vastaanotolta. Tavoitteena on myös luoda uusia terveyspalveluita, jotka helpottavat niin ammattilaisten kuin opiskelijoiden arkea. Virtuaalivastaanotto on aina auki. Opiskelija voi konsultoida sähköistä palvelua vaikka keskellä yötä. YTHS:n arvioiden mukaan jopa 30 % - 50 % tämän työn tarkastelun kohteena olleista hoitotarpeen arviointipuheluista (40 000 kpl) ei vaadi käyntiä yleislääkärin vastaanotolla. Virtuaalivastaanotolla pystytään tulevaisuudessa neuvomaan asiakkaita luotettavan terveystiedon ja asiakkaan omien tietojen pohjalta. Tavoite on, että virtuaalivastaanotolle pääsee aina helposti ja vaivattomasti internetin ja kännykän avulla. Virtuaalivastaanotto ei kuitenkaan jätä asiakasta yksin tietokoneelle terveystiedon kanssa, vaan palvelu ohjaa tarvittaessa neuvontaan ja vastaanotolle. Hoitoa tarvitsevaan asiakkaaseen otetaan yhteyttä virka-aikana, mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi alle kolmen tunnin kuluessa. Palvelussa myös suositellaan yhteydenottoa oirearvioiden perusteella. Virtuaalivastaanotto palveluineen nivoutuu tulevaisuudessa osaksi opiskelijan arkea. Se ei ole lisäpalvelu, vaan keskeinen osa terveydenhuoltoa ja opiskelijoiden elämää. Lisäksi ihannetapauksessa jokainen opiskelija tekisi säännöllisesti terveystarkastuksen digitaalisesti ja muutenkin alkaisi seurata terveyttään enemmän. Tämä olisi etu niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin. Vuonna 2014 yleisterveydessä vastaanottokäyntien määrä laski noin 5 % vuodesta 2013, mutta kokonaisuutena kontaktimäärä kasvoi noin 6 %. YTHS:n tietoinen suunta on ollut lisätä sähköistä asiointia käyntien sijasta, ja tämä trendi on odotetusti jatkunut.

2.3 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä Opiskelijaväestö asiakaskuntana on tottunut käyttämään sähköisiä välineitä ja palveluja eivätkä opiskelijat arastele juurikaan terveydenhuollon ammattihenkilöihin tapahtuvaa sähköistä yhteydenpitoa, kuten terveyteen liittyvien esitietojen antamista itsestään sähköisesti tai tapaamista videoyhteydellä.

7 Opiskelijoiden ja YHTS:n välillä tapahtuu verkon kautta lisääntyvästi ja rutiininomaisesti erityyppisiä tapahtumia ja tiedon välittämistä (toteutumatiedot vuodelta 2014): ― terveystiedon hakua YTHS:n sivuilta ― terveystietopankin artikkelien katselua; yli 1,1 miljoonaa kertaa ― verkkoneuvontaa; 16 212 yksilöityä kävijää ― linkityksiä verkossa käytettävissä oleviin terveyttä edistäviin ja itsehoitoa tukeviin verkkopalveluihin ― palvelujen ja yhteystietojen hakua YTHS:n sivuilta ― yhteydenpitoa sähköisesti (kansalaisen asiointitili ja toiminnan salliessa sähköposti) ― sähköinen terveyskysely ensimmäisen vuoden opiskelijoille; lukuvuonna 2013–2014 sähköisesti lähetettiin 14941 kyselyä ja saatiin yhteensä 9 334 vastausta sähköisesti ― sähköinen ruokapäiväkirja, jossa ammattilaisten ohjauksessa olevien opiskelijoiden lataamien aterioiden sekä omatoimisesti palvelua käyttäen ladattujen aterioiden määrä oli yhteensä 16262 ateriaa ― sähköisen omahoidon hoitopolkujen pilotoinnit (suun hoidon, ehkäisyneuvonnan ja syömishäiriöiden sähköiset hoitopolut) vuonna 2011 -2012 ja niistä saadut myönteiset kokemukset ― pilotoidut uudet palvelumuodot, kuten videovastaanotto asioiden sujuvaan hoitamiseen lääkärin kanssa.

Opiskelijoilla on odotuksia YTHS:n sähköisten palvelujen kehitykselle. Jo lukuvuoden 2011 - 2012 aikana tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä opiskelijat toivoivat jo laajamittaisesti sähköisten palvelumuotojen kehittämistä. Vuonna 2014 opiskelijoiden antamassa sähköisessä palautteessa on erityisesti toivottu keinoja yhteydenottojen helpottamiseksi ja hoitotarpeen arviointiin (906 kpl vuonna 2014). Sähköisten palvelujen tarjonnan kehittyminen. YTHS toimeenpanee terveystarkastuksia, jotka on jo osittain sähköistetty. YTHS järjestää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä hammashuoltoa ja mielenterveyspalveluja, harjoittaa terveydenhoidollista valistustoimintaa, ylläpitää terveyspalveluyksiköitä ja toimii muullakin tavoin sen toimipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydellisten olojen edistämiseksi. Useissa edellä mainituista palveluissa on käytössä sähköisiä toiminnallisuuksia. Hoitoonohjaus tapahtuu terveydenhoitajan hoidontarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisen hoidon kiireellisyyden mukaan. YTHS:n tavoitteena on tehdä yhteydenottoon ja hoidontarpeen arviointiin liittyviä asioita jatkossa sähköisesti aiempaa enemmän. Tavoitteena on myös ammatillisen erityisosaamisen ja resurssien hyödyntäminen valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden palveluiden yhdenvertaisuuden varmistaminen. YTHS on tarjonnut vuoden 2014 aikana videovastaanottoa rajatusti noin 300 opiskelijalle. Opiskelijapalautteessa videovastaanottoa piti hyödyllisenä yli 97 % vastanneista (N=212) ja asteikolla 1-10 (”suosittelisitko ystävällesi tai kollegallesi ”) opiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 8,75. Myös lääkärit arvioivat videovastaanoton tarjoavan lisäarvoa suhteessa puhelinkonsultaatioon 93 prosentissa tapauksista ja olleen hoitomuotona tehokas 89 prosentissa tapauksista. Töölön toimipisteessä pilotoitiin vuosina 2011–2012 sähköiseen asiointiin perustuvaa vuorovaikutteista hoidon tarpeen arviointi- ja ajanvarausjärjestelmää. Järjestelmän koekäytössä olivat mukana ne potilaat, joiden tarve koski raskauden ehkäisyä, hampaan lohkeamista tai syömishäiriöitä. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa nopeuttaa potilaiden yhteydensaantia YTHS:lle, vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja parantaa hoitoon ohjauksen laatua. Palvelu auttoi opiskelijoita itsenäisesti tai ohjatusti tunnistamaan oman terveydentilansa ja käyttämään terveyspalveluita tarkoituksenmukaisemmin.

YTHS:n potilastietojärjestelmän uudistus on käynnissä ja siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu vuoden 2015 aikana. Uuden järjestelmän myötä tavoitteena on saada käyttöön nykyistä enemmän sähköisiä palveluratkaisuja.

3 Hyötyanalyysi Julkisen sektorin suorien kustannussäästöjen saavuttaminen on haasteellista, koska toisaalta pitäisi saada enemmän aikaiseksi samalla rahalla ja lisäksi pysäyttää koko terveydenhuollon nouseva kustannuskehitys. Tässä hyötyanalyysissä tarkastellaan valittujen palvelukokonaisuuksien uudistamisen vaikutuksia YTHS:n ammattilaisten työmääriin, ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin kustannuksiin. YTHS:n ja asiakkaan näkökulmasta analysoidaan uuden toimintamallin muu hyötypotentiaali ja vaikuttavuus. Vaikuttavuuden tarkastelua on tehty tasapainotetun tuloskortin mukaisella viitekehikolla.

3.1 Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut Hyötyanalyysissä tarkastellaan seuraavia YTHS:n palveluja sekä niiden pohjalta myöhemmin kehitettävää virtuaalivastaanottomallia: ― Terveystarkastus on sisältänyt sähköisen esitietojen keruun jo vuodesta 2009. Palvelua tullaan kehittämään edelleen. ― Ehkäisyasiakkaan hoitopolkua pilotoitiin laajasti vuonna 2013 ja se otetaan käyttöön potilastietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä. ― Videopohjaista lääkärin etäkonsultaatiota on rajatusti käytetty vuodesta 2014 ja sen käyttöä on tarkoitus laajentaa. ― Vaativa matkailuja rokotusneuvonta on vakiintunut sähköisenä keskitettynä palveluna jo useita vuosia. Virtuaalivastaanotto on tavoitteellinen malli, joka kokoaa yhteen tarkasteltuja erillisiä sähköisiä palvelukomponentteja ja yhdistää ja vahvistaa niistä saatavaa kokonaishyötyä.

3.1.1 Palvelu 1: Terveystarkastus (Sätky) YHTS:n tehtäväksi on säädetty velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille uusille opiskelijoille. Ennen vuotta 2009 YTHS lähetti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kirjallisen kutsun terveystarkastukseen. Paperimuotoinen prosessi oli työläs, ja vastaanotolle saapui terveydentilaltaan sekä terveitä että hoitoa tarvitsevia. Lisäksi opiskelijoiden saavutettavuus oli huono (arviolta alle 1/3 kutsutuista saapui vastaanotolle). Vuodesta 2009 lähtien terveystarkastusprosessin esitiedot on kerätty sähköisen terveyskyselyn avulla (Sätky). Sähköisiä terveyskyselyjä lähetettiin 14 941 opiskelijalle lukuvuonna 2013–2014. Kyselyyn vastasi 9.334 opiskelijaa eli 62,5 %. Terveydenhoitajan arvion perusteella 3.457 opiskelijaa (37 % vastanneista) ohjattiin joko terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mukaan ei ollut tarvetta tulla vastaanotolle, lähetettiin vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita sai sähköisen vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle. Sähköinen osio terveystarkastusprosessista pohjautuu nykytilassa sähköpostin ja sähköisen palautejärjestelmän käyttöön. Lähes 40 % opiskelijoista ei reagoi saamaansa esitietokyselyyn liittyvään sähköpostiin. Lisäksi suuri osa niistä opiskelijoista, jotka kutsutaan vastaanotolle, ei reagoi pyyntöön. Sähköpostin tavoitettavuus on huono. YTHS uudistaa palvelun omaan sähköiseen asiakasportaalilleen vuoden 2016 alkuun mennessä. Tavoite on integroida palvelu YTHS:n perusjärjestelmiin sekä tehostaa mm. asiakastietojen hallintaa ja asiakasyhteydenpitoa. Samalla madalletaan kynnystä saapua terveystapaamisiin: Tavoite on nostaa kutsuttujen osallistumisastetta kaksinkertaiseksi (32 % -> 60 %). YTHS:n näkökulmasta opiskelijoiden saavutettavuus paranee, palvelutuotanto tehostuu, ja kysely mahdollistaa osaltaan ”vaikeiden” tapausten löytämisen, eli vastaanotolla kävijöiden ”laatu” paranee. Terveyskysely toimii siten myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena.

3.1.2 Palvelu 2: Ehkäisyasiakkaan hoitopolku Ehkäisyasiakkaan hoitopolun osalta tarkastelu kohdistuu niihin, jotka ovat uusimassa ehkäisyreseptiään. Kyseessä on asiakkaan kannalta rutiininomainen toistuva tarve, joka kuitenkin edellyttää ammattilaisen tekemää arviota. Aiemmin koko toiminta perustui puhelimella tai muuten ei-automaattisesti tapahtuvaan toimintaan ja vastaanottokäynteihin. Tämä ruuhkautti erityisesti puhelinpalvelua. YTHS:n palveluita käyttää vuosittain noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa, joista noin puolet on naisia. YTHS:n kyselyn mukaan naisopiskelijoita 47 %:lla eli yli 30 000 naisopiskelijalla oli raskauden ehkäisynä ollut ehkäisypillerit. Ehkäisyasiakkaan hoitopolun viemistä opiskelijan itsepalveluna sähköiseksi on pilotoitu vuonna 2012 2013. Palvelussa opiskelijat varasivat omatoimisesti aikoja tai tekivät pyynnön reseptin uusintaan. Tätä tavoitti noin 10 000 e-pilleriä käyttävää naista. Palvelu toteutetaan YTHS:n uuteen portaaliin vuonna 2016. Ehkäisyvalmisteen käyttäjä täyttää kyselyn portaaliin. Jos kaikki ok, resepti toimitetaan ilman vastaanottokäyntiä sähköisesti (e-resepti). Jos tarvitaan vastaanottoaika, opiskelija varaa ajan itsenäisesti sähköisesti. YTHS:n näkökulmasta palvelutuotanto tehostuu, ja vastanottokäyntien määrä vähenee merkittävästi. Potilaan näkökulmasta palvelu on täysin sähköistä (merkittävälle) osalle reseptin uusijoista. Reseptin uusiminen ja noutaminen (e-resepti) tapahtuu nopeasti ilman vastaanottokäyntiä.

3.1.3 Palvelu 3: Etäkonsultaatio Etäkonsultaatio tarkoittaa videon avulla otettavaa yhteyttä ammattilaisten välillä. YTHS on käyttänyt tabletteihin pohjautuvaa videopalvelua seuraavasti: ― Terveydenhoitajan vastaanotolla yleislääkäri osallistui potilaan hoitoon videovälitteisesti. ― Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla ihotautilääkäri osallistui potilaan hoitoon videovälitteisesti. ― Potilas osallistui ohjatusti terveyspalveluyksikön vastaanottotilasta psykologin videovälitteiselle vastaanotolle tai seksuaalineuvojan videovälitteiselle vastaanotolle. Etäkonsultaatiota on ollut saatavilla YTHS:ssä valikoiduissa toimipisteissä vuodesta 2014. Vuoden 2015 alkuun mennessä etäkonsultaatioita oli YTHS:ssä tehty lähes 400 kappaletta. Etäkonsultaatiotapauksissa lääkärin ajankäyttö voi kokemusten mukaan jopa puoliintua. Toisaalta hoitajan ajankäyttö lisääntyy, jos hoitaja on läsnä etäkonsultaation aikana. YTHS:n näkökulmasta etäkonsultaatiolla voidaan lisäksi tuottaa omien erikoislääkärien palvelua koko maahan ja vähentää erikoislääkärien ostopalveluja pienemmillä paikkakunnilla. Asiakkaan näkökulmasta etäkonsultaatio voi poistaa tarpeen erilliselle vastaanottokäynnille. Lisäksi erikoislääkärin vastaanottoja on niukasti saatavilla, erityisesti pienemmillä yliopistopaikkakunnilla. Palvelun avulla voidaan vähentää ostopalveluna hankittuja erikoislääkärin vastaanottoja.

3.1.4 Palvelu 4: Vaativa matkailuja rokotusneuvonta Aiemmin YTHS:n eri toimipisteissä annettiin vaativaa matkailuja rokotusneuvontaa, johon liittyi reseptien määräys ja myös rokotukset. Kymmenien asiantuntijoiden kouluttaminen matkailuneuvontaan vaati jatkuvia panostuksia. Palvelu oli henkilösidonnaista, käytänteiltään vaihtelevaa, ja vaati runsaasti henkilöresursseja. Nykyisin YTHS toteuttaa valtakunnallisena palveluna vaativaa matkailuneuvontaa, johon esitiedot toimitetaan ja yhteydenotto tapahtuu sähköisesti. Myös aineistot toimitetaan sähköisesti. Osaan opiskelijoista otetaan yhteys puhelimitse, ja osa saa vastauksen kansalaisen asiointitilille. Hoitajan ja lääkärin muodostama tiimi käsittelee tapaukset keskitetysti. Lääkäri määrää sähköisen reseptin. Vaativassa valtakunnallisesti keskitetyssä sähköisessä matkailuneuvonnassa toteutui 3 915 hoitokontaktia vuonna 2014 yhteensä 2 565 opiskelijalle. Uudessa asiakasportaalissa palvelutuotantoa ja asiakaskommunikaatiota voidaan edelleen tehostaa. YTHS:n kannalta palvelua voidaan sähköisenä tuottaa tehokkaasti ja keskitetysti. Keskitetty asiantuntijaosaaminen on mahdollista pitää korkeatasoisena pienemmällä koulutuspanostuksella. Opiskelijan kannalta palvelun käyttö on vaivatonta ja laatu on korkea. Palvelu on saatavilla koko maassa, eikä edellytä ylimääräisiä vastanottokäyntejä.

3.2 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät Arviointityön läpivienti sisälsi seuraavat vaiheet: 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Perehtyminen kuhunkin arvioitavaan palveluun Omahoitoon kohdistettu kirjallisuuskatsaus YTHS:n dokumentaation analysointi Lähtötietojen keruu YTHS:n tietojärjestelmistä Toimintaprosessin selvittäminen YTHS:n prosessikuvausten ja asiantuntijahaastattelujen avulla Kustannus-hyötymallin rakentaminen jokaisesta palvelusta o Lähtötiedot o Toimintaprosessi ennen-nyt-tavoitetilassa o Hyötyjen syntymisen syy-seuraussuhdekaavio o Työpanoksen ja volyymien kehitys - vanha ja uusi sähköinen prosessi o Kehitys- ja herkkyysanalyysi: ennen- nyt- v.2016- v.2020 7. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi o Työn säästö, taloudelliset hyödyt o Muut hyödyt 8. Vaikuttavuusanalyysi o raportit o kirjallisuus o asiantuntijanäkemykset

3.3 Sähköinen terveyskysely (sätky) Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastukseen osalta vanha paperimuotoinen prosessi uudistettiin sähköiseksi (sähköposti ja sähköinen tiedonkeruujärjestelmä) jo vuonna 2009. Nykymallissa terveydenhoitaja tekee opiskelijan sähköisesti syöttämien esitietojen perusteella arvion, ohjataanko opiskelija terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mukaan ei

ole tarvetta tulla vastaanotolle, lähetetään vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita saa sähköisen vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle. Vanha toimintamalli

Uusi toimintamalli

Paperilomakepostitus

Yhteydenotto sähköpostitse

Lomakkeen täyttäminen

Sähköiset esitiedot

Lomakkeen läpikäynti ja arviointi

Hoitajan arvio

Hoitajan vastaanotto

OK-vastaus sähköisesti

Muu vastaanotto

Kuva. Sähköinen terveyskyselyn vanha ja uusi toimintamalli Vanha toimintamalli oli erittäin raskas, vaikka koko postitusprosessi hoidettiin keskitetysti. Lisäksi vaikuttavuus oli alhainen: opiskelija ei palauttanut esitietoja etukäteen, jolloin vastaanotolle saapui opiskelijoita, joiden ei esitietojen perusteella olisi ollut tarvetta tulla paikalle.

3.3.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus Sähköiseen toimintamalliin siirtymisen hyödyt ovat olleet vahvasti taloudellisia ja ne on jo pääosin saavutettu. Jatkossa hyödyt ovat vahvasti laadullisia.

• Merkittävä työn säästö yhteydenpidon ja esitietojen keruun sähköisissä rutiineissa • Hoitajan työn säästö esiarvioinnissa • Poistuneet tarpeettomat käynnit

• Rutiininomaisen työn minimoituminen • Keskittyminen asiantuntijuutta edellyttävään työhön • Panostusta ennalta ehkäisevään toimintaan

Talous

Osaaminen ja kasvu

Asiakas

Prosessit

• Vaivattomuus • Sähköinen palaute • Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää • Kynnyksen aleneminen kontaktin otossa YTHS:ään

• Esitiedot itsepalveluna • Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti • Seulontaan panostaminen • Kasvanut vastaus-%

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista Yhteydenottoihin ja valmisteluun liittyvä työ on vähentynyt vanhaan toimintamalliin verrattuna lähes ½ tuntia per opiskelija. Terveitä opiskelijoita ei vaivata vastaanotolle, vaan heille annetaan vastaus sähköisesti. Terveydenhoitaja kykenee käsittelemään sähköisiä palautteita ja tuottamaan vastauksia opiskelijoille noin 6-10 kpl tunnissa.

Kehitteillä olevan asiakasportaalin myötä tavoitettavuuden ja asiakaskommunikaation uskotaan tehostuvan ja vastausprosenttien kohoavan. Sähköinen kysely mahdollistaa osaltaan ”vaikeiden” tapausten helpomman löytämisen. Kokonaisuutena kysely helpottaa varhaista puuttumista, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuus Lainsäädännön perusteella YTHS:llä on velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Sähköisten esitietojen ja palveluportaalin avulla tehdään tavoitetilassa seulonta tehokkaasti lähes koko ”opiskelijavuosikerralle”. Terveystarkastuksen kohdentuminen sähköisten esitietojen avulla ensisijaisesti hoitoa tarvitseviin lisää toiminnan vaikuttavuutta. Esitietojen laajentaminen omahoitoa tukevaksi palveluksi (palvelupoluksi) mahdollistaa palvelun suuntaamisen nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevään toimintaan.

3.3.2 Laskennalliset hyödyt Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt perustuvat toisaalta terveystapaamisiin käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” terveystapaamisten korvaamiseen sähköisellä palautteella, jossa kerrotaan opiskelijan terveystilanteen olevan hyvällä mallilla, mistä johtuen terveystapaamista ei tarvita.

Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi

Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot Vuosittainen kohdetyhmä on keskimäärin 15 000 opiskelijaa Ennen ― postitus, osoitteistojen selvittäminen, tapaamisten järjestelyt: ½ tuntia per opiskelija ― kaikilla kutsun saaneilla oli mahdollisuus varata aika terveystarkastukseen Nykytila ― kaikki vastanneet saavat sähköisen palautteen ― hoitaja käsittelee 6-10 sähköistä esitietovastausta tunnissa ―

terveystarkastukseen tulevat vain ne, jotka hoitaja esitietojen mukaan poimii joukosta

― sähköpostipohjainen kommunikaatio aiheuttaa edelleen viestien huomiotta jättämistä ja opiskelijoiden reagointi kutsuun on alhainen Tavoitetila ― opiskelijaportaali kokoaa esitiedot ja sisältää mielekkään kommunikointikanavan opiskelijalle. Kyselyyn vastanneiden osuus nousee 62,5 %:sta (toteuma 2014) vaiheittain 90 %:iin. Terveystapaamisiin saapuneiden osuus nousee 30 %:sta (toteuma 2014) 60 %-70 % tasolle.

Terveyskyselyllä tavoitetut 16000 14000

Opiskelijoita

12000 10000 8000

6000 4000 2000 0 paperikysely 2008-2009

sähköinen kysely 20132014

Vastanneet ja analysoidut

portaalimalli, välitön hyöty

portaalimalli, vakiintunut

Terveystapaamiseen saapuneet

Kuva. Opiskelijoiden tavoitettavuuden paraneminen sähköisen kyselyn avulla. Terveystapaamiset on voitu kohdistaa sitä tarvitseville - terveeksi todettua opiskelijaa ei terveystapaamiseen vaivata. Sähköisen kyselyn avulla on voitu käsitellä yli kaksinkertainen määrä opiskelijoita verrattuna paperikyselyn pohjalta vastaanotolle saapuneisiin.

Ajankäyttö

Hoitajan ajankäyttö (htp) ja tarkastetut opiskelijat 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 paperikysely sähköinen portaali, 2008-2009 kysely 2013- välitön 2014 hyöty

Hoitajan ajankäyttö (htp)

Kuva. Muutokset työmäärissä.

portaali, vakiintunut

Tarkastetut opiskelijat

Tarkastetut yhteensä

Sähköisen portaalin oletetaan lisäävän tavoitettavuutta vaivattomuuden ja toistuvien käyttötilanteiden vuoksi. Samalla vähennetään sähköpostin roolia yhteydenpidossa, millä on myös keskeinen tavoitettavuutta lisäävä vaikutus.

Kokonais- ja yksikkökustannukset 400 000 €

80 €

300 000 €

60 €

200 000 €

40 €

100 000 €

20 €

0€

Yksikkökustannus

Kokonaiskustannus

Hoitajan ajankäyttö putosi lähes kolmannekseen, kun siirryttiin sähköiseen esitietojen kyselyyn. Sähköisen toimintamallin yleistyessä hoitajan ajankäyttö tulee kasvamaan, mutta samalla terveystarkastettujen opiskelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi.

0€ paperikysely 2008-2009

sähköinen kysely 20132014

Kustannus yhteensä

portaali, välitön hyöty

portaali, vakiintunut

Yksikkökustannus (€/opisk.)

Kuva. Kokonaiskustannukset vs. yksikkökustannukset. Yksikkökustannukset eivät sähköisessä palvelussa kasva, vaikka palvelua hyödyntävä kohderyhmä kasvaa, koska pelkän sähköisen terveystarkastuksen (ilman tarvetta tulla vastaanotolle) läpäisevien opiskelijoiden määrän oletetaan kasvavan samassa suhteessa. Paperipohjaisesta kyselystä sähköiseen siirtymisen laskennalliset säästöt ovat 250 000€ / vuodessa (67 %) ja hoitajien työtä säästyi yli 800 htp/v. Tavoitettavuuden parantaminen lisää jatkossa kokonaiskustannuksia, mutta yksikkökustannus per kyselyllä tavoitettu opiskelija (sähköisesti tehdyt terveystarkastus ja terveystapaamiset yhteensä) pysyy ennallaan (n. 17€ / opiskelija).

3.4 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku Kun opiskelija tarvitsee raskauden ehkäisypalveluita, keskustelu ehkäisyn vaihtoehdoista tehdään terveydenhoitajan vastaanotolla. Keskustelun pohjalta konsultoidaan yleislääkäriä, joka tekee ehkäisyvalmisteen valinnan. Tarvittaessa yleislääkäri ottaa yhteyttä opiskelijaan. Ohessa tarkasteltavan sähköisen palvelun (hoitopolun) kohteena ovat opiskelijat, jotka ovat uusimassa ehkäisyreseptiään. Opiskelija tekee hoitotarvearvioinnin (HTA:n) itsearviona sähköisesti. Hoitaja suorittaa tietojen perusanalysoinnin. Soveltuvissa tapauksissa lääkäri täydentää HTA:n, sekä kirjoittaa tarvittavan reseptin. Tarkempia tutkimuksia varten osa opiskelijoista kutsutaan hoitajan vastaanotolle, joita myös voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa hoitopoluksi (Kuvan ”Tulevat hoitopolut”).

Nykyinen toimintamalli

Sähköinen toimintamalli

Tulevat hoitopolut

Yhteydenotto

Sähköinen itsearvio

Hoitajan vastaanotto

Hoitajan hoitotarpeen arviointi

Hoitajan vastaanotto

Lääkärin vastaanotto

Lääkärin diagnoosi

Lääkärin vastaanotto

Reseptin uusiminen

eReseptin uusiminen

Kuva. Ehkäisyasiakkaan nykyinen uusi toimintamalli Sähköisen itsearvion myötä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20min) ja lääkärin vastaanotto (20 min). Terveydenhoitajan vastaanotto kohdistuu tavoitetilassa ensikäyntiasiakkaisiin.

3.4.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus Ehkäisyasiakkaan sähköisen hoitopolun hyödyt ovat sekä taloudellisia että laadullisia. Taloudellisia hyötyjä saadaan ammattilaisen työn tehostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa keskittämällä.

• Työn säästö esitietojen käsittelyn avulla • Vastaanottokäynneistä osa poistuu • Lääkärin työn säästö hoitotarpeen arvioinnissa

• Rutiinitapaukset laadukkaasti • Keskittyminen hoitoa tarvitseviin

• Vaivattomuus • Esitiedot itsepalveluna • Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää

Talous

Osaaminen ja kasvu

Asiakas

Prosessit

• Työnjako sähköisten esitietojen analysoinnissa • Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti (+puhelin) • Sähköinen resepti

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista Hoitopolku nopeuttaa opiskelijan saamaa palvelua (jopa 30 päivästä 2 päivään) ja vähentää puhelimitse tehtyjä yhteydenottoja ja lisää toiminnan tehokkuutta. Lisäksi opiskelija voi hoitaa palvelun sähköisesti ilman vastaanotolla käyntiä. Vaikuttavuus Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on omaan tilanteeseen nähden vähämerkityksellisten vastaanottokäyntien poistuminen ja palvelun hyvä saatavuus sähköisesti. Hyvin toteutetun sähköisen hoitopolun

avulla myös asiakkaalla on mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Palvelutuottajan näkökulmasta seulonta toteutuu tehokkaasti ja turvallisesti, ja samalla tuottaa opiskelijoille hyvää ja tasalaatuista palvelua koko maassa.

3.4.2 Laskennalliset hyödyt Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt perustuvat toisaalta hoitopolkuun käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanottokäyntien korvaamiseen sähköisellä palautteella ja e-reseptillä.

Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi

Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot Nykytila ― Yleisterveydessä ehkäisyyn suoraan liittyviä diagnooseja on n. 18 500 (2014) ― Lääkäreiden 12 500 diagnoosiin johtavasta kontaktista 9 500 tulee suoraan ajanvarauksesta ja 3000 terveydenhoitajilta ― Terveydenhoitajille tulevia yhteydenottoja on 15 500 ― Diagnooseista noin 6 000 on terveydenhoitajilla Sähköinen hoitopolku ― aiempien pilot-kokemusten perusteella yli puolet ehkäisy-yhteydenotoista voi nopeasti siirtyä portaaliin, jossa on älykäs, sähköinen hoidon itsearvio (tavoitetilassa 80 %) ― sähköisen hoitopolun myötä asiakkaiden toiminnan arvioidaan muuttuvan siten, että sähköisesti saadaan vähintään 8 000 yhteydenottoa vuodessa ja tavoitetilassa vähintään 12 000 yhteydenottoa vuodessa

Käyntimäärät 20000 18000 16000

Käynnit

14000 12000 10000 8000

6000 4000 2000 0 nykytila

portaalimallin käyttöönotto

käynnit yhteensä

sairaanhoitajakäynnit

vakiintunut

lääkärikäynnit

Kuva. Käyntimäärien vähentyminen hoitopolun käyttöönoton ja käytön vakiintumisen myötä

Sähköisen itsearvion toimintamallissa merkittävässä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20 min) tai/ja lääkärin vastaanotto (20 min). Pääosalle reseptin uusijoista asia valmistuu ilman vastaanottoa. Vastaanotolle ei tarvitse myöskään tulla niiden opiskelijoiden, joille sähköisen kartoituksen pohjalta ei suositella e-pillereitä.

Työmäärät ja yksikkökustannukset 1200

Ajankäyttö (htp)

1000 30 € 800

600

20 €

Yksikkökustannus

40 €

400 10 € 200 0

- € nykytila yhteensä

portaalimallin käyttöönotto hoitaja

lääkäri

vakiintunut yksikkökustannus (€/opisk.)

Kuva. Työmäärien ja yksikkökustannusten kehitys hoitopolun käyttöönoton myötä Sähköiseen hoitopolkuun ja itsearvioon siirtyminen laskee kokonaiskustannuksia 54 % (250 000€ / v) ja ammattilaisen työmäärää noin 500 htp/v. Tavoitettavuuden tehostaminen vähentää edelleen kokonaiskustannuksia yli 10 %. Yksikkökustannus on lähtötilanteessa n. 28€ /opiskelija, ja laskee sähköiseen hoitopolkuun siirryttäessä tasolle n. 13€ /opiskelija.

3.5 Etäkonsultaatio Etäkonsultaatiolla tarkoitetaan ammattilaisten välistä videoyhteyttä. Perustilanteessa hoitajan vastaanotolta otetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan etäkonsultaatioyhteys lääkärille. Hoitaja on paikalla ja avustaa potilasta, jos etäyhteys otetaan yleislääkäriin. Asiakas toimii itsenäisesti, jos etäyhteys liittyy mielenterveysasioihin. Potilas voi hoitajan vastaanotolla saada myös myöhemmän ajan lääkärin etävastaanotolle. Uusi toimintamalli

Nykyinen toimintamalli

Hoitajan vastaanotto

Lääkärin etävastaanotto

Lääkärin vastaanotto

Erikoislääkärin etäkonsultaatio

Erikoislääkärin vastaanotto

Kuva. Nykyinen vastaanottokäynteihin pohjautuva toimintamalli ja uusi etäkonsultaatiota hyödyntävä toimintamalli Potilas voi myös tulla yleislääkärin perinteiselle vastaanotolle, jonka aikana yleislääkäri voi pyytää etäkonsultaatiota erikoislääkäriltä (mm. ihotaudit).

3.5.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus Etäkonsultaation hyödyt ovat vahvasti laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee lääkärien vastaanottotyön tehostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa keskittämällä. Etäkonsultaation kohteena olleen asiakkaan ei myöskään tarvitse käydä erikseen lääkärin vastaanotolla. Asiakkaalle etäkonsultaatio mahdollistaa myös erikoislääkärin palvelujen hyvän saatavuuden koko maassa. Myös yliopistoalueiden pienissä ja rajatusti avoinna olevissa toimipisteissä voidaan hoitajan vastaanotoilla tarjota lääkäripalveluja. YTHS:n näkökulmasta erikoislääkärien ostopalveluja voidaan korvata keskitetysti tuotettavilla palveluilla. • Lääkärin vastaanottojen tehostuminen ja lyheneminen • Ostettujen lääkäripalvelujen vähentäminen

Talous

• Hoitajan osaamisen lisääntyminen • Lääkäreillä mahdollisuuksia erikoistumiseen

Osaaminen ja kasvu

Asiakas

Prosessit

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista

• Yleis- ja erikoislääkärin palvelun parempi saatavuus • Lääkäripalvelujen saatavuus myös pienissä yliopistoalueen toimipisteissä

• Hoitaja-lääkäri yhteistyö ja työnjako • Yleislääkäri-erikoislääkäri yhteistyö ja työnjako • Myös kuvamateriaaliin perustuva konsultaatio

Vaikuttavuus Etäkonsultaatioiden avulla ei saavuteta merkittävää henkilötyökustannusten laskua, vaan ensisijainen tavoite on palvelun hyvä saatavuus asiakkaalle (lääkäri tai erikoislääkärin saatavuus, pääsy lääkärin vastaanotolle nopeasti). Erillisten vastaanottokäyntien väheneminen on myös merkittävä asiakkaan kokema hyöty. YTHS:n näkökulmasta etävastaanotto purkaa potilasjonoja. Kun etäkonsultaatio yhdistyy jatkossa osaksi virtuaalivastaanottoa, voidaan myös henkilötyötä organisoida uudella tehokkaalla tavalla mm. muodostamalla etäkonsultaatiota antavia palveluryhmiä.

3.5.2 Laskennalliset hyödyt YTHS on pilotoinut etäkonsultaatioita vuodesta 2014. Laskennallisten hyötyjen arviointi perustuu suoraan etäkonsultaatioiden määrän kasvuun (noin 300 toteutunutta konsultaatiota vuonna 2014).

Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot Hoitajan vastaanotto kestää etäkonsultaation yhteydessä 25 min (nykyisellään 20 min). Etäkonsultaatio vie lääkärin aikaan keskimäärin 10 min verrattuna perinteiseen 20 min kestävään lääkärin vastaanottoon. Seuraavat askelmat on tehty oletuksella, että noin 2 vuoden kuluttua yhteensä 10 lääkäriä tuottavat kukin 20 etäkonsultaatiota päivässä.

4000

35 €

3500

30 €

3000

25 €

2500

20 €

2000

15 €

1500

10 €

1000

5€

500 0

Yksikkökustannus (€/potilas)

Työmäärä (htp)

Työmäärä ja yksikkökustannus

0€ nykymalli hoitaja

2016 lääkäri

2020 yksikkökustannus (€/potilas)

Kuva. Työmäärien väheneminen ja yksikkökustannus etäkonsultaation myötä Etäkonsultaatioiden myötä kokonaiskustannukset vuodessa henkilötyön osalta laskevat lyhyellä tähtäimellä luokkaa 5 %. Etäkonsultaatioiden määrän oletetaan lisääntyvän varsin maltillisesti.

3.6 Vaativa matkailuja rokotusneuvonta Vaativa matkailuja rokotusneuvonta on toteutettu valtakunnallisena keskitettynä palveluna jo vuodesta 2012 lähtien. Vanhassa toimintamallissa asiakas kävi hoitajan vastaanotolla tai hoitotarvearvio (HTA ) tehtiin puhelimessa. Lisäksi tarvittiin mahdollinen lääkärillä käynti. Sähköisessä mallissa yhteydenotto ja asiakkaalta edellytetyt laajat esitiedot tapahtuu sähköisesti.

Hoitaja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkäri kirjoittaa tarvittavan rokotereseptin (eResepti). Osaan opiskelijoista hoitaja ottaa yhteyden puhelimitse, ja halutessaan opiskelija saa hoitajalta vastauksen kansalaisen asiointitilille. Vanha malli

Nykyinen malli

Yhteydenotto

Esitiedot sähköisesti

Hoitajan vastaanotto

Hoitajan tekemä arvio

Lääkärin vastaanotto

Lääkärin arvio Yhteydenotto (sähköinen / puhelin)

Resepti

eResepti

Kuva. Vaativan matkailuja rokotusneuvonnan vanha ja nykyinen sähköinen toimintamalli Palvelu tuotetaan keskitetysti hoitaja-lääkäritiimillä. Vanhan hajautetun toimintamallin edellyttämää jatkuvaa eri puolilla Suomea olevien ammattilaisten koulutusta ei enää tarvitse tehdä. Toimintamallia voidaan edelleen tehostaa asiakasportaalin mahdollistaman sujuvan sähköisen kommunikaation myötä.

3.6.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus Vaativan matkailuja rokotusneuvonnan hyödyt ovat vahvasti laadullisia, johtuen siitä, että absoluuttiset asiakasmäärät ovat pieniä (alle 3000 asiakasta vuodessa). Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanottojen vähenemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta.

• Poistuneet hoitajan vastaanottokäynnit • Tehostunut tilanneanalyysi • Tehostunut yhteydenpito • Lääkärin työn säästö

•Laadukkaan palvelun saatavuus sähköisesti koko maassa

Talous

• Keskitetty palvelu mahdollistaa tiimin korkean asiantuntemuksen ylläpitämisen (hoitajatlääkärit)

Osaaminen ja kasvu

Asiakas

Prosessit

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista

• Sähköiset esitiedot • Hoitaja-lääkäri tiimityö

Merkittävin laadullinen hyöty on keskitetysti tuotettavan palvelun mahdollistama korkea asiantuntemus. Asiakkaan näkökulmasta sähköinen palvelu on nopeaa ja vaivatonta, ja palvelu on saatavilla koko maassa. Vaikuttavuus Asiakkaan näkökulmasta erityisasiantuntemusta vaativa palvelu on saatavana korkealaatuisena koko maassa, ja sähköisesti ilman erillistä vastaanottokäyntiä. Keskitetty palvelutuotanto (hoitaja-lääkäri työpari) mahdollistaa palvelun tehokkaan tuotannon ja korkean asiantuntemuksen ylläpidon.

3.6.2 Laskennalliset hyödyt Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt perustuvat toisaalta neuvontaan käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanottokäyntien poistumisella. Lisäksi hyötyjä on saavutettu sillä, että hajautetun organisaation laaja-alaisesta koulutuksesta on voitu siirtyä valikoitujen asiantuntijoiden täsmäkoulutukseen.

Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi

Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot ― hajautetun organisaation koulutuspanostus oli aiemmin n. 30 htp/v ― hajautettu malli edellytti käynnin hoitajan vastaanotolla (20 min), ja osassa tapauksista myös käynnin lääkärin vastaanotolla (20 min). ― asiakkaita 2 565 (2014) ― hoitokontakteja 3 915 (vuosi 2014) ― hoitajan hoitokontakteja 2 565 (vuosi 2014) ― lääkärien hoitokontakteja 1 319 (resepti tai soitto) (vuosi 2014)

Matkailu- ja rokotusneuvonnan sähköistäminen ja keskittäminen muutti koko toimintamallia ja siihen sitoutuvaa henkilötyöpanosta radikaalisti.

250

40 €

200

30 €

150

20 €

100

10 €

50 0

Yksikkökustannus

Työmäärä (htp)

Vaativa matkailuja rokotusneuvonta

0€

Aiempi malli hoitajan työmäärä

Nykyinen malli lääkärin työmäärä

yksikkökustannus (€/hlö)

Kuva. Matkailu- ja rokotusneuvonnan henkilötyöpanoksen muutos Matkailu- ja rokotusneuvonnassa palvelu on vahvasti hoitajaveroinen, ja lääkärin työpanos on pieni. Hoitaja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkärin eReseptiin käyttämä työpanos on erittäin lyhyt.

4 Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena YTHS:n kaavailema kehityssuunta ja sen lähitulevaisuuden toimintatavat edellyttävät mm. toimintamallimuutoksia ja uusia työvälineitä ja tietojärjestelmäkehitystä. Virtuaalivastaanotolla tarkoitetaan sähköisten esitietojen, sähköisten hoitopolkujen sekä videopohjaisten vastaanottojen ja konsultaatioiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jossa opiskelija saa palvelua soveltuvissa tilanteissa myös ilman vastaanottokäyntiä.

Polut

Opiskelija

Älykäs hoidon itsearvio Hoitotarpeen arviointi Sähköinen yhteys Ajanvaraus

Video

Hoitaja

Tutkimus/toimenpide Hoitotarpeen arvio Ajanvaraus, Konsultaatio Lähete

Video

Lääkäri

Tutkimus Toimenpide Ajanvaraus Lähete

Erikoislääkäri

Tutkimus Toimenpide

Video

Kuva. Virtuaalivastaanotto- toimintamallin avulla käsittelyä siirretään prosessin alkupäähän, vähennetään moniportaisuutta, vahvistetaan hoitajavetoisuutta ja tehostetaan lääkärien työtä Virtuaalivastaanotto edellyttää toteutuakseen toimintamallimuutoksia ja prosessien integrointia (mm. Esitiedot - Itsearviointi-Hoitopolku-Ajanvaraus-Ohjaus-Ammattilaisen konsultointi ja vastaanotot). Keskeisiä virtuaalivastaanoton perusedellytyksiä ovat palveluun integroitu sähköinen ajanvaraus ja videopohjainen etäkonsultaatiomahdollisuus, jotka edellyttävät muutoksia henkilöstön resurssienhallinnan prosesseihin.

4.1 Virtuaalivastaanoton toteutusmalli Virtuaalivastaanotto yhdistä aiemmin tarkasteltuja palveluosuuksia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Virtuaalivastaanotolle asetettavia tavoitteita ovat mm. ― etupainotteinen ja sähköinen palvelutarpeen arviointi ― kotona selviytymisen edellytysten lisääminen ― soveltuvien palvelujen osalta merkittävä osa hoitotarpeesta arvioidaan sähköisesti itsepaleluna ja automaattisen päätöksentekotuen avulla ― sisältää keskeiset hoitopolut ― sisältää hallitun videoyhteyden (etäkonsultaatiomahdollisuus) ammattilaisten välillä ― sisältää jatkossa myös hallitun videoyhteyden kotoa terveydenhoitajalle ― sisältää asiakkaiden esitiedot ja henkilökohtaisen profiilin Tavoitetilassa asiakas pääsee älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella etävastaanotolle kotisohvaltaan. Palvelutuotanto sisältää keskitetysti organisoituja asiantuntijoiden palvelutiimejä.

Uusi malli

Nykyinen malli Yhteydenotto

Sähköinen itsearvio

HTA (hoitaja)

Hoitajan vastaanotto

Hoitajan etävastaanotto

Hoitajan vastaanotto

Lääkärin vastaanotto

Lääkärin etäkonsultaatio

Lääkärin vastanotto/ etävastaanotto

Kotihoito-ohjeet

Kuva. Virtuaalivastaanoton sähköinen toimintamalli pohjautuu vahvasti sähköisen portaalin avulla toteutettuun seulontaan, etäkonsultaatioihin ja etävastaanottoihin

4.1.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus Virtuaalivastaanoton hyödyt ovat vahvasti taloudellisia ja laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanottojen vähenemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta. Laadullinen hyöty asiakkaalle perustuu koko hoitopolkujen sähköistämisestä, joka mahdollistaa palvelujen hyvän paikkariippumattoman saatavuuden ja sisältää myös mahdollisuuden päästä etävastaanotolle omasta kodistaan sähköisesti.

• Itsearviossa hoitajan HTA-työ puhelimessa poistuu ja muilta osin tehostuu • Etävastaanottojen tehokkuus (hoitaja, lääkäri) • Tehostuminen eri hoitopoluissa

• Mahdollisuuksia työtehtävien ja osaamisen suuntaamiseen • Erikoistuminen etävastaanottotehtäviin

Talous

Osaaminen ja kasvu

Asiakas

Prosessit

•Saatavuus kotoa •HTA itsearviona ja ohjeet •Ohjeet sähköisesti hoitajalta •Pääsy etävastaanotolle kohtuullisen ajan puitteissa

• Sähköinen HTA itsearvio • Hoitajan etävastaanotot • Lääkärien etävastaanotot • Etätyön mahdollisuus

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista Potilas voi tehdä sähköisen hoitoarvion (HTA:n) vaivattomasti ja nopeasti itsepalveluna. Tällöin ammattilaisen aikaa ei kulu lainkaan. Etävastaanotolla potilas voi saada kotoa hoitajan hoitotarvearvioinnissa hyvän neuvonnan ja kotihoito-ohjeistuksen tai päästä lääkärin etävastaanotolle.

Laskelmissa käytetään YTHS:n arvioita etävastaanottojen osuuksista ja työpanoksen muuttumisesta: ― Iho-oireista 90 %, silmäoireista 80 %, tuki- ja liikuntaelinoireista 50 %, mielenterveysasioista 30 % – 50 % , voisi hoitua digitaalisia palvelumuotoja hyödyntäen etävastaanottona ― arvioinnin kohteeksi otettiin pääluokista yhteensä 57 200 toteutunutta hoitokontaktia (2014) ― hoitajan vastaanotto (20min)  osassa tapauksia etävastaanotto (10 min) ― lääkärin vastaanotto (20min) osassa tapauksia etävastaanotto (10 min)

4.1.2 Laskennalliset hyödyt Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu etävastaanottojen määrän kasvuun suhteutettuna eri päädiagnoosikoodien mukaisiin tapahtumamääriin (2014 toteutumat) ja arvioituun soveltuvuuteen (%).

Virtuaalivastaanotto 1600

20 €

Työmäärä (htp)

1400 1200

15 €

1000

800

10 €

600 400

5€

200 0

Kustannukset/vastaanotto (€)

1800

- € nykymalli

käynnistysvaihe

työmäärä hoitajat (htp)

vakiintunut

työmäärä lääkärit (htp)

kustannukset/vastaanotto (€)

Kuva. Virtuaalivastaanoton käyttöönoton vaikutukset työmääriin ja yksikkökustannuksiin Kuvan mukaisesti virtuaalivastaanoton odotetaan vähentävän jatkossa merkittävästi hoitajan työtä. Lääkärien osalta virtuaalivastaanottojen merkitys työmääriin on arvioitu pienemmäksi. Virtuaalivastaanotto kokoaa tavoitetilassa sähköisen portaalin palvelut (itsearvio, älykkäät hoitopolut, ajanvaraus, esitiedot, ym.), vastaanottokäynnit ja videolla toteutettavat etävastaanotot tehokkaaksi kokonaisprosessiksi. Tässä hyötytarkastelussa on kuitenkin otettu mukaan vain yksittäisiä keskeisiä tunnistettuja ja kvantifioituja osuuksia, eikä lähdetty arvioimaan prosessihyötyjä laajemmin.

4.1.3 Vaikuttavuus Virtuaalivastaanotto sisältää sähköisiä hoitopolkuja ja videota hyödyntävää etäpalvelua. Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on palvelun hyvä saatavuus ja nopeus sekä mahdollisuus saada palvelua myös ilman fyysistä vastaanottokäyntiä. Palvelutuottajan näkökulmasta jo keskipitkällä aikajänteellä on selkeä mahdollisuus tehostaa omaa palvelutuotantoa, lisätä itsepalvelua ja kohdentaa henkilötyötä sisältävää palvelua sitä eniten tarvitseville. On myös oletettavissa, että virtuaalivastaanotto madaltaa opiskelijan kynnystä hakeutua palvelun käyttäjäksi, joka edelleen mahdollistaa painopisteen siirtämistä myös ennaltaehkäisevään toimintaan.

5 Yhteenveto Säästöpotentiaali. Seuraavassa on tarkasteltu aiemmin käsiteltyjen kohteiden säästöpotentiaalia kokonaisuutena. Tässä työssä tarkasteltujen kohteiden osalta nykyiset ammattilaisten henkilökustannukset ovat yhteensä noin 4 M€ /v (2014).

Tarkasteltujen kohteiden säästöpotentiaali 400 000 €

Säästöpotentiaali

300 000 €

200 000 €

100 000 €

0€

-100 000 €

toteutuneet

lyhyen tähtäimen (1-2v)

keskipitkän tähtäimen (v. 2020)

Kuva. Kohteiden säästöpotentiaali Tarkasteltujen kohdealueiden laskennalliset säästöt henkilökustannuksissa sähköisten palvelujen myötä ovat noin 290 000 € / vuosi (2014). Näistä merkittävimmän osan muodostaa jo aiemmin toteutunut terveystarkastuksen esitietojen sähköistäminen. On huomattava, että sähköinen terveystarkastus on ainoa tarkasteltu kohde, jossa oletetaan syntyvän uutta volyymiä, joka tällöin lisää henkilökustannuksia. Vuosien 2016-2017 laskennalliset säästöt ovat yli 400 000€ / vuosi. Muu säästöpotentiaali keskipitkällä aikavälillä etäkonsultaatio- ja virtuaalivastaanottoihin vaiheittain siirryttäessä on vähintään 300 000€ / vuosi.

Ammattilaisten työpanoksen säästöt ja kohdentuminen. Sähköisten palvelujen ja palvelupolkujen odotetaan lisäävän itsepalvelua, ja siirtävän palvelua enemmän hoitajavetoiseksi. Toistaiseksi tarkasteltujen sähköisten palvelujen kehitys YTHS:ssä on vähentänyt eritysesti hoitajien työpanosta. Tuleva kehitys vähentää edelleen hoitajien työpanosta, mutta myös lääkärien osalta arvioitu säästöpotentiaali on merkittävä.

Henkilötyöpanoksen kehittyminen 1-2v tähtäimellä

Työmäärä (htp)

1500

1000

500

0 Terveyskysely Itsearvio Etäkonsultaatio lähtötilanne (hoitajan työpanos) sähköinen palvelu (hoitajan työpanos)

Matkailuneuvonta

Virtuaalivastaanotto

lähtötilanne (lääkärin työpanos) sähköinen palvelu (lääkärin työpanos)

Kuva. Ammattilaisen työpanoksen väheneminen lyhyellä 1-2 vuoden aikajänteellä. Terveyskyselyn ja matkailuneuvonnan kuvaavat jo toteutunutta kehitystä. Tarkasteltujen palvelujen osalta (erityisesti terveyskysely ja matkailuneuvonta) toteutunut työajan säästö vuonna 2014 oli hoitajien osalta 800 htp ja lääkärien osalta 38 htp. Tulevien vuosien 2016–2017 työajan säästöpotentiaali tarkasteltujen palvelujen osalta on vuositasolla hoitajien työpanoksen osalta 284 htp ja lääkärien työpanoksen osalta 500 htp. Siirtyminen sähköisiin toimintamalleihin ei ole yksinomaan tekninen uudistus, vaan muutoksella on merkittäviä vaikutuksia ammattilaisten osaamisvaatimuksiin, työn organisointiin, resursointiin ja mahdollisuudet tehdä tehokuutta ja palvelun laatua parantavia resurssisiirtoja. Organisaation osaamisen ja kasvun näkökulma. Toimintamallimuutokset tuovat osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia sekä hoitajille että lääkäreille: ― ― ― ― ― ―

rutiinityön vähentyminen ja muuttuminen opiskelijan itsepalveluksi hoitajien roolin ja osaamisen laajeneminen myös hoitajien mahdollisuudet erikoistua lääkärien mahdollisuudet erikoistua mm. etäkonsultaatioiden tuottajina mahdollisuus uudenlaiseen ja mielekkääseen hoitaja-lääkäri tiimityöskentelyyn YTHS:n mahdollisuudet organisoida uudenlaisia osaamistiimejä ja palveluryhmiä

Asiakashyödyt. Tarkasteltujen sähköisen omahoidon uudistusten asiakashyödyt voidaan koota kolmeen pääluokkaan: aika, palvelutaso ja laatu. Vaivattomuus Aika

• • •

Kerralla valmista etäkonsultaatiolla tuettuna Etävastaanotto jopa kotisohvalta Sujuva ajanvaraus

•

Erityisasiantuntijuutta sisältävää palvelua saatavilla koko maassa Hoito-ohjeet sähköisesti

Saatavuus • • •

Omahoitopalvelun aloittaminen 24/7 Ajanvaraus ja pääsy vastaanotolle tarpeen mukaisesti

Palveluprosessin nopeampi läpimeno

• •

Kokonaiskesto viikoista päiviksi ja tunneiksi Erikoislääkärin konsultaatio yleislääkärin vastaanoton yhteydessä

Vastaavuus asiakkaan tarpeeseen

• • •

Tarpeen mukaiset hoitopolut Itsepalvelujen saatavuus Tuki ennalta ehkäisevään omaehtoiseen toimintaan

Virheiden väheneminen

•

Esitiedot ja järjestelmän tekemät luokitukset ammattilaisen käytettävissä Keskitetyn palvelun tasainen laatu

Palveluprosessin nopeampi aloitus Asiakashyöty

Palvelutaso

Laatu

•

Kuva. Tunnistetut asiakashyödyt Asiakkaan hyödyt muodostuvat merkittäviksi kuitenkin vasta, kun sähköiset omahoitopalvelut laajenevat koko prosessin kattavaksi (Esitiedot - Itsearviointi - Hoitopolku - Ajanvaraus - Ohjaus - Ammattilaisen konsultointi ja vastaanotot).

Vaikuttavuuden parantuminen. Tässä tarkastellut omahoitoa edistävät toimintamallimuutokset lisäävät vaikuttavuutta seuraavista näkökulmista: ― ― ― ― ― ―

opiskelijoiden tavoitettavuus paranee opiskelijan omaan terveyteen liittyvän yhteydenpidon lisääntyminen palveluja kohdennetaan aiempaa paremmin niitä tarvitseville palvelujen saatavuus paranee ja hoitoprosessi nopeutuu lisätään opiskelijaterveyden edistämistä ennalta ehkäisevin toimin virhemahdollisuuksien väheneminen paremman ja laajemman tietopohjan sekä hoitopolkujen seulonnan ja esianalyysien avulla ― YTHS voi tarjota opiskelijoille korkeatasoista palvelua koko maan laajuisesti

Lähdeaineisto eHTA – Sähköinen hoidon tarpeen arviointi, YTHS, 2014 YTHS toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014, luonnos, 2015 ODA-projektin kustannus-hyötyanalyysi, Raportti, Espoo, 2014 Omahoito – 8 kokeilua terveyden tulevaisuudesta, Sitra, 2014 Terveyden Tulevaisuudet, Demos Helsinki, 2014 Huomisen terveys ja hyvinvointi, WEWOLWE.US, Sitra, 2014 Healthcare and Life Predictions 2020, Deloitte, 2014 Virtual Home Care, luentoaineisto, Videra Oy, 2008 Innovaatioita julkiseen terveydenhuoltoon, FinnWell väliarviointi, TEKES 2007 Markku Mäkijärvi, Lean menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa, MBA-tutkielma, 2010 Olavi Timonen, Etälääkäripalvelut – kokemuksia, luentoaineisto, 2010 Ari Aimolahti, Erikoislääkärikonsultaatiotoiminnan kehittäminen Helsingin terveyskeskuksissa, 2011 Eila Erkkilä, Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi, luentoaineisto, 2015 Antto Seppälä ja Pirkko Nykänen, Suomalaisten omahoito- ja terveystaltioratkaisujen tarkastelua kansallisen kehityksen näkökulmasta, Tampereen Yliopisto, 2014 Maija Paukkala, Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla, luentoaineisto, 2014