Sisäilmayhdistys antoi lausunnon ministeriön rakennusmääräyksehdotukseen Ympäristöministeriön ehdotukset uusiksi rakennusmääräyksiksi herättivät voimakastakin vastustusta. Sisäilmayhdistys ehdottaa oman asetuksen antamista uuden rakennuksen sisäilmastosta, ja omaa asetusta uuden rakennuksen ilmanvaihdosta. TEKSTI: ESKO KUKKONEN
Y
mpäristöministeriön lausunnolla olleet uudisrakentamista koskevan määräysehdotuksen päätehtävänä on määritellä Suomessa EU:n EPBD-direktiivin mukaisen lähes nollaenergiarakennusten vaatimustaso. Sisäilmayhdistys toteaa, että tutkimuksesta on saatu merkittävästi tietoa sisäilmaongelmien laajuudesta ja tätä tulisi käyttää uusien asetusten perusteena. Aika olisi kypsä myös oman, pelkästään sisäolosuhteisiin keskittyvän asetuksen antamiseen. Lausunnolla olevassa versiossa on sisäilma edelleen yhdistetty ilmanvaihtoasioiden kanssa samaan asetukseen. Tämä heikentää sisäilmaasioiden painoarvoa ja näkyvyyttä ja on vaara, että sisäolosuhteet tulkitaan vain ilmanvaihdosta riippuviksi. Sisäilmayhdistys ehdottaa oman asetuksen antamista uuden rakennuksen sisäilmastosta, ja omaa asetusta uuden rakennuksen ilmanvaihdosta. Määräysten tulee pohjautua tutkittuun tietoon Sisäilmayhdistyksen mielestä lainsäädännön tulisi perustua tutkimusyhteisön konsensuksen saavuttaneelle tutkimustiedolle. Sääntelyn tulisi kohdistua tekijöihin, joilla on suurin merkitys kansanterveydelle, ja joihin voidaan uudisrakentamisessa vaikuttaa. Ilman epäpuhtauksista suurimmat haitat aiheuttavat ulkoilman pienhiukkaset (PM2.5). Niille altistumisen arvioidaan aiheuttavan noin 2000 ylimääräistä kuolemantapausta vuosittain. Toiseksi suurin haitta aiheutuu radonista, 200-300 keuhkosyöpää vuosittain. Myös bioaerosolit ja kosteus muodostavat merkittävän terveyshaitan, samoin kuin häkä, tupakansavu ja haihtuvat orgaaniset VOC -yhdisteet. Myös lämpöolosuhteet ovat merkittäviä paitsi viihtyisyyden ja tuottavuuden, myös terveyshaittojen kannalta. Korkean ulkolämpötilan aikana kuolemantapausten määrä kasvaa merkittävästi. Altistuminen korkealle lämpötilalle
tapahtuu kuitenkin sisällä, joten sisälämpötilaa rajoittamalla voidaan näitä kuolemia ehkäistä. Ehdotuksen sisältämä rakenteen muutos aiemmista määräysten sisältämistä ohjeista asetustekstiin on Sisäilmayhdistyksen mielestä oikeansuuntainen. On hyvä eriyttää asetustekstit toteutusohjeista, mutta tämä edellyttää asetusta täydentävien ohjeiden julkaisemista ennen uuden asetuksen voimaantuloa. Yksityiskohdissa onkorjattavaa Yhdistys otti kantaa myös ehdotuksen yksityiskohtiin pykäläkohtaisesti ja ehdotti myös niiden selkeyttämistä. Sisälämpötilan osalta sisäilmayhdistys ehdottaa, että rakennus- ja sen talotekniikkajärjestelmät on suunniteltava siten, että lämmityskauden aikana toteutuva huonelämpötila oleskelutiloissa saisi olla välillä 20-23 C, jolloin järjestelmien mitoituksen suunnitteluarvo olisi 21 C. Ehdotuksessa ehdotettu yläraja 25 C on terveyden kannalta liian korkea. Lämmityskauden ulkopuolella ehdotettu lämpötila-alue 20-27 C sen sijaan on sopiva. Muille kuin oleskelutiloille olisi mahdollista antaa väljemmät lämpötilarajat, esimerkiksi 18-25 C lämmityskaudella ja 20-30 C sen ulkopuolella. Tässä yhteydessä tulisi antaa myös oleskeluvyöhykkeen ilman liikenopeuden, ilmanliikkeen aiheuttaman vedon, raja-arvot. Sisäilman laadun suhteen yhdistyksellä oli myös kommentoitavaa. Ehdotettu sisäilman hiilidioksidin hetkellinen pitoisuus huonetilan suunniteltuna käyttöaikana saisi ehdotuksen mukaan olla enintään 1690 mg/m3 (925 ppm) yli ulkoilman pitoisuuden. Raja on löysempi kuin nykyisin, ulkoilman pitoisuudella 400 ppm tulee rajaksi 1325 ppm. Yhdistys ehdottaakin siksi, että rajaksi muutetaan nykytasoa vastaavasti 800 ppm (1450 mg/m3) yli ulkoilman pitoisuuden.
Pienhiukkasille tiukemmat vaatimukset Tärkein ja pääosin ulkoa tuleva epäpuhtaus sisäilmassa ovat pienhiukkaset (PM2.5), mutta sen asetukseen ehdotettu arvo on liian korkea. Sopiva minimitaso uudisrakentamisessa olisi WHO:n sisäilman laadun PM2.5 ohjearvo 10 μg/m3. WHO:n arvo on annettu vuosialtistukselle, mutta Suomessa tätä tulisi soveltaa 24 h altistukselle. Vaihtoehtoisesti pienhiukkasaltistusta voi rajoittaa antamalla vaatimuksen PM2.5-pitoisuuden sisä- ja ulkosuhteelle (alle 0,6) tai asettamalla vaatimus myös tarvittavalle tuloilman suodatukselle (vähintään F7-luokan suodatus). Varsinaisten haitallisimpien nanoluokan hiukkasten vaatimustason asettaminen ei vielä nykytilanteessa liene mahdollista. Radon on myös syytä pitää mukana tässä luvussa. Pääasiassa rakennusmateriaaleista peräisin olevat yhdisteet (ammoniakki, formaldehydi, styreeni ja TVOC) tulisi käsitellä asettamalla vaatimus rakennustuotteiden päästöille sisäilmaan. Tässä voidaan hyödyntää vapaaehtoista M1-luokitusta, jonka ansiosta Suomessa on käytössä yli 3000 vähäpäästöistä rakennustuotetta. Energiavaatimukset ohjaavat lisäeristämiseen Sisäilmayhdistys otti kantaa myös ehdotuspaketissa olevaan asetukseen rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. Kertoimien ehdotettu lukuarvon muutos heikentää uusiutuvien ja ilmaisenergioiden painoarvoa ja lisää siten painetta vaipan lisäeristämiseen. Erityisesti korjausrakentamisessa muutos pienentää merkittävästi sähkön käytön vähentämisen kannattavuutta ja ohjaa kohti vaipan lisäeristämistä. Tämä voi eräiden tutkijoiden mielestä pitkällä aikavälillä lisätä kosteusvaurioiden riskiä, Sisäilmayhdistys toteaa lausunnossaan.
•
SISÄILMAUUTISET
23