in memoriam
Matti Koskimaa 1932–2016
E
versti Matti Pellervo Koskimaa syntyi 5.11.1932 Ihantalassa Talin kartanon alueella, missä hänen isänsä toimi tilanhoitajana. Tällä oli huomattava merkitys Matin ryhtymiselle sotahistorioitsijaksi. Evakoksi hän siirtyi Savoon Mikkelin läheisyyteen. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Mikkelin lyseosta. Karjalais-savolaistaustasta huolimatta Matti oli perinyt myös aika annoksen isänsä eteläpohjalaisuutta. Sitä kuvaa parhaiten kadettiveljien antama lempinimi ”Rohee”. Eversti Koskimaan sotilasura alkoi 40. Kadettikurssilla vuonna 1954. Neljän vuoden jatko-opiskelut ensin kenttätykistön kursseilla ja sitten Sotakorkeakoulussa sekä yleisellä että sotateknisellä linjalla antoivat vankan tiedollisen pohjan rautaiselle ammattitaidolle. Lyhyen joukko-osastopalvelun jälkeen Karjalan Tykistörykmentissä hänen taitojaan käytettiin opettajana eri sotakouluissa, ensiksi RUK:n patterissa sitten Tykistökoulussa ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon jälkeen Sotakorkeakoulussa. Hänen ansiostaan nuoret kenttätykistöupseerit saivat hyvät eväät tehtäviinsä aselajin piirissä. Sotakoulujen välillä hän palveli pariin otteeseen Pääesikunnan kenttätykistötoimistossa ja aloitti tuolloin aselajin tärkeimpien ohjesääntöjen uudistustyön – tärkeimpinä kenttätykistön taisteluohjesääntö ja kenttätykistön ampumaoppi, jotka hän saattoi ajan vaatimuksia vastaavaksi. Matti Koskimaa oli ennen kaikkea kenttäupseeri ja -kouluttaja. Hän vaati alai-
8
siltaan paljon mutta palkitsi myös taitajat. Hän ei suvainnut alaisten käsittelyssä minkäänlaisia kyseenalaisia keinoja. Tuon ajan kenttätykistön ylin päällystö oli hankkinut rautaisen käytännön ammattitaidon kenttätykistön yhteisillä leireillä Rovajärvellä, missä voitiin käytännössä toteuttaa kaikki ohjesääntö- ja kalustokokeilut. Koskimaa oli leiriharjoituksissa eri tehtävissä Rovajärvellä kaikkiaan noin viisi vuotta eli yli 10 % upseeriurastaan. Hyvät teoriatiedot ja vankka kenttäkokemus antoivat erinomaisen pohjan toimia aselajin kannalta avainasemassa Tykistökoulun johtajana, jossa hän ammensi tietoaan ja taitojaan uusille sukupolville. Tykistökoulu oli kenttätykistön tarkastajan ja Pääesikunnan kenttätykistötoimiston tärkein avustaja. Eversti Matti Koskimaan aikana yhteistoiminta toimi erinomaisesti. Tykistökouluvaiheen jälkeen Koskimaa toimi vielä viisi vuotta Topografikunnan päällikkönä. Siirryttyään vuonna 1990 eläkkeelle alkoi Koskimaalla elämänuran toinen tärkeä ja tuottoisa vaihe. Hän innostui tutkimaan sotahistoriaa, nimenomaan kesän 1944 kohtalokkaita vaiheita ja Suomen kannalta ratkaisevia taisteluja. Lähtökimmokkeen hänelle antoi oman synnyinseutunsa Talin ja Ihantolan osuus taisteluissa. Ensimmäinen kirja Veitsen terällä ilmestyi vuonna 1993. Sen jälkeen hän kirjoitti vielä kuusi teosta, joista viimeinen Suomen kohtalon ratkaisut ilmestyi vuonna 2013, kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. Tämä viimeinen teos oli kokooma-
teos talvisodan ja jatkosodan tärkeimmistä vaiheista ja niiden vaikutuksesta itsenäisyytemme säilymiseen. Kaikki muut käsittelivät jatkosodan tärkeimpiä torjuntavoittoja Karjalan kannakselta j a Viipurinlahdelta Aunuksen Karjalaan ja Itä-Karjalaan Maaselän kannakselle. Tykkimiehet ry:n ideoimana ja kustantamana tehtiin näiden kirjojen pohjalta ja eversti Matti Koskimaan käsikirjoittamana seuraavat dokumenttielokuvat: • Ihantalan ihme • Viipurinlahti kesällä 1944 • Suuri torjuntavoitto • Taistelu Laatokan Karjalassa – Syväriltä Nietjärvelle kesällä1944 • Korpisodan suurvoitto. Kaiken tämän lisäksi ehti Koskimaa tehdä yli sata matkaa eri maanpuolustusjärjestöjen kanssa näille entisille taistelupaikoille sekä käydä lukemattomissa tilaisuuksissa luennoimassa Kirjoittajana Koskimaa oli ehdoton. Hän hyväksyi vain oikean todistetun tiedon. Hä-
nellä oli erinomainen kyky keskittyä päätehtävään ja sulkea ulos kaikki häiritsevät tekijät. Vain urheilu vei voiton. Hän oli intohimoinen penkkiurheilija, kaikkiruokainen. Nuorena ennen kadettikoulua hän oli lupaava nuori keihäänheittäjä. Kadettikoulun jälkeen hän kuului sotilaskolmiottelun maajoukkueeseen. Erittäin kilpailuhenkisenä hän osallistui kaikkiin lajeihin täyspainoisesti ja intohimoisesti. Viimeisenä kymmenenä vuotenaan hän löysi golfin. Kuten kaikkiin asioihin niin golfiinkin hän antoi kaiken tarmonsa tehdä kaikki oikein ja pedanttisen tarkasti ohjeiden mukaan. Eversti Matti Koskimaa oli persoona, jolle mikään ei ollut mahdotonta. Hän oli juuri se mies, joka menee läpi vaikka harmaan kiven. Häneen sopii erinomaisesti kadettiupseerien tunnuslause Constantem decorat honor – Kunnia kestävän palkka. Reijo Kuusisto kurssiveli kadettikurssilta 40