Sieviläinen 45/2024 by sievilainen

SIEVILÄINEN

NIMIPÄIVÄÄ

Keskiviikko: Mimosa

Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa

Aadolfin päivä

Torstai: Taisto, Erin

Perjantai: Aatos

PÄÄKIRJOITUS

SIEVILÄINEN

Lauantai: Teuvo, Teo

Sunnuntai: Martti

Isänpäivä

Maanantai: Panu

Tiistai: Virpi

SIEVILÄINEN

KOTISEUTULEHTI

Juhlan aika

Edessäsi on Sieviläisen 45-vuotisjuhlanumero. Vuosikymmenten aikana olemme pitäneet kiinni kotikuntaamme juurtuneista, täältä pois muuttaneista ja juurruttaneet tänne muuttaneet uudelle kotiseudulleen. Sieviläinen ja sen työntekijät ovat olleet ja tulevat olemaan siellä, missä ihmisetkin ovat ja siellä missä tapahtuu. Roolinamme on toimia ikään kuin arkipäivän käsikirja ajankohtaisista tapahtumista puolueettomasti kertoen ja päättäjien tulevaisuuden suuntaviivoista uutisoiden.

Tämä numero on hyvä läpileikkaus kaikesta siitä mistä Sieviläinen vuosien aikana viikoittain ilmestyvissä numeroissaan kertoo ja on kertonut. On muun muassa uutisia kuntasektorin ja hyvinvointialueiden päätöksistä sekä kaavoitus- ja tuulivoima-asioista. Ajankohtaisissa asioissa muistetaan nuorta isää ja hänen perhettään, pohditaan kyläkoulujen tulevaisuutta ja kannustetaan pitämään huolta omasta hyvinvoinnista sekä terveydestä.

Monipuolisessa kattauksessa mukana on myös kulttuuria, aktiivisten toimijoiden järjestämää apua sodan uhreille ja luonnollisesti myös lehdellemme ja sen lukijoille erittäin tärkeitä ilmoituksia, jotka ilmoitustulojen ohella tukevat lehtemme taloutta nykyisenä kaikkia medioita taloudellisesti kurittavina aikoina.

Tätä käsissäsi tai keittiön pöydälläsi nyt olevaa lehteä ei olisi eilen painettu, elleivät lehtemme perustajien ensimmäiset koelehdet olisi sieviläisiä kiinnostaneet. Haluamme toimia näin myös vastaisuudessakin lukijoidemme ja kotipaikkakuntamme yrittäjien sekä aktiivien rinnalla kulkien.

Lukemiseen käytetty aika on hyvin käytettyä aikaa. Omaa paikallislehteä lukemalla pysyy perillä siitä mitä omassa kunnassa tapahtuu uutta oppien ja ajankohtaisiin asioihin vaikuttaen. Lämpimien kiitosten ohessa haluamme muistuttaa, että Sieviläisen sisältöön on mahdollisuus vaikuttaa aina tervetulleita juttuvinkkejä, valokuvia ja tekstejä lähettämällä. Samalla lujitamme myös kotiseutuhenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Tapio Romppainen Päätoimittaja

Tekstarit

” Kyllä on silmälle ja mielelle ilo Kiiskilän uudistetut linja-autopysäkit. Kelpaa odotella bussia tulevaksi...

”

Kuin kotiin tulisi - On nostettu erityisen hyvin esille. Muuten kunnallinen tiedotus on selkeytynyt ja laskeutunut "norsunluutornista", rahvasta lähemmäksi. Tästä kiittäminen viestintäjohtaja Teemu Hanhinevaa. Toivottavasti kunta ymmärtää tämän arvon myös tulevaisuudessa.

TEKSTARIT

050 564 2972

Jos lähetät tekstiviestin prepaid-numerosta, liitä mukaan yhteystietosi. Toimitus ei luovuta yhteystietoja ulkopuolisille. Toimituksella on oikeus muuttaa lähetettyjä tekstareita, tai olla julkaisematta hyvän tavan vastaisia viestejä. ” On kulunut tasan neljä kuukautta, kun asioimiskyyti kulki asemakylältä kirkonkylälle. Sanotaan että toivossa on hyvä elää, toisin kävi. Vanhukset unohdettu.

- Miksi Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla?

- Kai se tuli halvemmaksi kuin taksimatka.

Sydän yksin on runoilija.

Demokritos

Elias Nurmimäen saaliiksi saama 43 senttiä pitkä ahven todistaa, että Sievin järvistä ja lammista löytyy osaaville kalastajille melkoisia kyrmyniskoja. Vuonna 2019 pikkuradan läheisyydestä saatu kala oli kooltaan sitä luokkaa, että Elias teetätti siitä komean trofeen muistoksi kotiseinälle ja kannustukseksi tulevia kalareissuja varten.

Kansainvälistyvät pienet lukiot ovat vaikutuksiltaan kokoaan suurempia

Toisin kuin yleensä muissa maissa, Suomen nuoret voivat käydä lukionsa useimmiten kotoa käsin, ilman pitkiä päivittäisiä kuljetuksia.

Nykyisten yläkoulujen ja lukioiden edeltäjien, 8-luokkaisten oppikoulujen perustamisen ehtona oli, että koulun tuli olla ”paikallisen sivistystarpeen vaatima”.

Pienten kuntien nykypäättäjät haluavat viimeiseen saakka pitää kiinni lukiostaan. Kysymyksessä on edelleen ja jopa korostuneesti sama asia, paikallisen sivistyspohjan turvaaminen.

Jos lukio poistuu, on esimerkiksi peruskouluun vaikeampi saada päteviä opettajia. Lukiolla on suuri merkitys myös paikkakunnalle muuttoa harkitsevien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä perheille.

Kansainvälisissä vertailuissa (OECD / Pisa) koulujen väliset oppimistulosten erot ovat Suomessa hyvin pienet, joten hyvää opetusta on saatavissa kaikkialta. Jo lähes 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukios-

sa opiskelevat suomen kielellä sadat Vietnamin, Myanmarin ja muiden kehittyvien maiden lahjakkaat nuoret. He ovat suuri apu maaseudun ja haja-asutusalueiden vähenevistä ikäluokista kärsiville kunnille.

Siinä missä suurempien asutuskeskusten lukiot ovat pelkkiä lukioita, maaseudun ja haja-asutusalueiden pienet lukiot toimivat lähes poikkeuksetta yläkoulun yhteydessä, kustannustehokkaasti yhteisin tiloin ja opettajin, useimmiten myös yhteisen rehtorin alaisuudessa.

Lukiokoulutusta koskevia valtakunnallisia päätöksiä tehtäessä ei riittävästi oteta huomioon pienten lukioiden välillistä lisävastuuta lähiympäristöstään.

Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluu puolet Suomen lukioista, 182 pientä jäsenlukiota kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus yksilöllistä. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta.

Pienen paikkakunnan oma lukio turvaa peruskoulun tason, ylläpitää pienen kunnan elinvoimaa ja toivon mukaan houkuttelee kuntaan uusia asukkaita.

Pienen paikkakunnan oma lukio turvaa peruskoulun tason, ylläpitää pienen kunnan elinvoimaa ja toivon mukaan houkuttelee kuntaan uusia asukkaita. Monet yläkoulun päättöluokkalaiset pohtivat tällä hetkellä ensi kevään lukiovalintojaan. Oma lähilukio on monesta näkökulmasta katsottuna erinomainen vaihtoehto.

Jukka O. Mattila Puheenjohtaja,

Suomen Lähilukioyhdistys ry

TAPIO ROMPPAINEN

Sievin kunnan teknisen toimen viimeviikkoisen kokouksen esityslistan käsiteltävien asioiden kattaus oli laaja. Ensimmäisenä listalla oli Malakakankaan tuuli- ja aurinkovoimapuiston osayleiskaava. Malakakankaan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä 21.3–22.4.2024. Siitä jätettiin yhteensä 13 lausuntoa ja viisi mielipidettä, jonka jälkeen suunnittelutyötä ja valmistelua on jatkettu. Hankealueelle on laadittu lisäselvityksiä lausuntojen ja ympäristövaikutusten arvioinnin perustellun päätelmän mukaisesti.

Ehdotusvaiheen kaavaratkaisussa esitetään sijoituspaikat yhteensä 11 tuulivoimalalle ja aurinkovoimarakentamiseen varatun alueen laajuus on yhteensä noin 101 hehtaaria.

Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa kaavan ehdotusvaiheen aineiston nähtäville.

Kunnan rakennusvalvon-

HANNU TÖLLI

Pohteen aluevaltuusto päätti viime viikon tiistain kokouksessaan Kuusamossa Oulaskankaan sairaalan toiminnan muutoksista ja sosiaali- ja terveyskeskusten palveluverkostosta. Aluevaltuuston päätöksen mukaan päiväkirurginen ja lyhytjälkihoitoinen leikkaustoiminta jatkuvat Oulaskankaan sairaalassa. Myös erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminta ja dialyysihoito jatkuvat, ja Oulaskankaan sairaalasta kehitetään alueen akuuttihoidon keskittymää. Oulaskankaalla päättyy leikkaustoiminta, joka vaatii monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja kirurgista vuo-

ta on laatinut luonnoksen Sievin kunnan rakennusjärjestykseksi. Rakennusjärjestystä on valmisteltu yhteistyössä lähiseudun kuntien rakennusvalvontojen ja Kuntaliiton kanssa. Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisiin oloihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Sievin kunnassa. Sen määräyksillä pyritään muun muassa suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen.

Tekninen lautakunta päätti asettaa rakennusjärjestysluonnoksen julkisesti nähtäväksi ja pyytää luonnoksesta lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Tekninen lautakunta päätti myös saattaa Kakaravaaran alueen asemakaavamuutoksen vireille asettamalla hanketta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville.

Lautakunta käsitteli myös 26.6.2024 Merja Ruuttulan yhdessä kuuden muun valtuutetun kanssa jättämän aloitteen avantouintipaikan rakentamisesta Villenjärvel-

deosastotoimintaa. Myös siihen liittyvät sisätautien, kirurgian ja anestesiologian takapäivystykset päättyvät. Muutoksen suunnitellaan tulevan voimaan 31.12.2024. Raskaan kirurgisen vuodeosastohoitoa vaativan leikkaustoiminnan loppumisen myötä myös kirurgian ja sisätautien vuodeosastotoiminta lakkaa. Tilalle tulee akuuttiosastoja. Oulaskankaan sairaalan toiminnan muutos liittyy Suomen hallituksen kehysriihen linjauksiin sairaalaverkostosta ja sairaaloiden tehtävien muutoksista sekä tulevasta tereydenhuoltolaista. Taustalla ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden haasteet sekä Pohteen tuot-

Juttuvinkki? Ota yhteyttä: toimitus@ sievilainenlehti.fi 0443053272

Uutisia ja mainontaa 45 vuotta

Valmistuneita

Jiri Takanen on valmistunut Sievin lukiosta ylioppilaaksi 15.10.2024.

le. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton. Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun

hankkeeseen viime vaiheessa ilmenneiden teknisiin toteutuksiin liittyvien seikkojen vuoksi.

Sieviläisiä ehdolla Mhy PyhäKalan valtuustovaaleissa

TAPIO ROMPPAINEN

Yhdentoista kunnan alueella toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan valtuustovaalien äänestysaika alkoi 6.11. ja päättyy 27.11.2024. Neljän vuoden välein valittavan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston tehtävänä on toimia metsänomistajista koostuvien jäsentensä edustajina tuoden heidän tavoitteensa ja toiveensa esille metsänhoitoyhdistyksen päätöksenteon, palvelujen ja toiminnan suuntaviivoihin. Valtuutetut toimivat myös linkkinä jäsenten ja yhdistyksen johdon välillä. Valtuusto kokoontuu keväällä ja syksyllä kahteen varsinaiseen kokoukseen. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat talousarvion, toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen, toimintalinjausten, yhdistymisten ja sääntömuutosten hyväksyminen, jäsenmak-

suasiat, sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinta. Tänä vuonna Pyhä-Kalan valtuustovaaleissa ehdokkaita on ennätysmäärä, yhteensä 61. Valtuustoon valitaan 32 jäsentä ja kuusi varajäsentä.

Sievistä ehdokkaina ovat maataloustuottaja Mikael Myllylä, maanviljelijä Pentti Hoffrén, sähköinsinööri Riitta Kotilainen ja koneurakoitsija Jarmo Somero Äänioikeutetut saavat äänestysmateriaalin kirjeitse. Vaaleissa voi äänestää joko sähköisesti tai postin kautta. Emeritus Mhy-valtuutettu Veijo Manninen kannustaa Metsänhoitajat-lehdessä äänestämään omaa ehdokasta. – Valtuusto linjaa toimintaa ja on tärkeää, että erilaiset mielipiteet tulevat kuulluiksi. Äänestämällä voit vaikuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen linjaukset vastaavat omia tavoitteitasi ja arvojasi.

tavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteet. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös Oulaskankaan ympärivuorokautista päivystystä. Maan hallituksen kehysriihessä määrittelemien linjausten mukaan Oulaskankaan sairaalassa ei olisi mahdollista järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Pohteen tavoitteena on ollut ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen säilyttäminen Oulaisissa. Aluevaltuusto teki Oulaskankaan sairaalaan liittyvään päätösesitykseen lisäyksen, jonka mukaan Oulaskankaan sairaalassa järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon

ympärivuorokautinen päivystys, mikäli lainsäädäntö sen sallii.

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös yksimielisen kannanoton, jossa se vetoaa, että hallituksen sairaalaverkkoesitystä muutetaan eduskunnan valiokuntakäsittelyn aikana niin, että Oulaskankaan sairaalassa voidaan edelleen järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Myöhemmin viime viikolla Pohde tiedotti aloittavansa Oulaskankaan sairaalaa koskevat yt-neuvottelut eilen 5.11. Neuvottelut koskevat 250 henkilöä.

POHDE TEKI päätöksen sosiaali- ja terveyskeskusten

palveluverkoston uudistamisen periaatteista. Päätösesitykseen tehtiin muutosesityksiä, joista äänestettiin. Lopullisessa äänestyksessä aluehallituksen päätösesitys voitti vasemmistoliiton vastaesityksen äänin 56–20, 2 tyhjää. Päätöksestä jätettiin myös eriäviä mielipiteitä.

Päätöksen mukaan Pohteella on kaikissa kunnissa kotiin annettavia palveluja, kuten sosiaalipalveluja, lapsiperheiden palveluja, kotihoitoa, kotisairaalatoimintaa, digitaalinen sote-keskus ja muita digitaalisia palveluja, sekä esimerkiksi neuvolapalveluja ja suun terveydenhuollon palveluja kouluissa ja päiväkodeissa tai muun palvelutoiminnan yhteydessä.

Jokaisessa kunnassa ei ole välttämättä lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalveluja lukuun ottamatta digitaalista sote-keskusta ja neuvolan tai kotihoidon tilojen yhteydessä järjestettävää sairaanhoitajan vastaanottoa. Jatkossa kaikkien sote-keskusten ja -yksiköiden palveluvalikoimaa tarkastellaan jatkuvasti ja vähintään vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Nykyisistä sote-yksiköistä, joita on 22, seitsemän osalta arvioidaan toiminnan jatkoa. Arvioinnissa huomioidaan väkiluku, sote-palvelutarvekerroin, väestöennuste, rakennusten kunto, toiminnan tehokkuus, etäisyydet, julkinen liikenne ja henkilöstön saatavuus.

SIEVIN SEURAKUNTA Jumala antaa - me jaamme

Haudattu: Heimo Johannes Kangasoja 88 v.

Ke 6.11.

Klo 18 Kaikille avoin rukouspiiri Väentuvalla.

Klo 18.30 Lauluseurat Veli-Matti Huhtalalla.

Pe 8.11.

Klo 19 Kiiskilä ry, lauluseurat ja rl.

La 9.11.

Klo 19 Sievin ry, nuortenilta, Jukka Muhola.

Su 10.11.

Klo 10 Messu kirkossa, Anita Leppälä, Päivi Aho. Jumalanpalveluksiin voit osallistua myös netin välityksellä osoitteesta www. sievinseurakunta.fi löytyvän linkin kautta.

Ti 12.11.

Klo 11.30 Aikuistenkerho Sievin ry:llä, kerhokyyti, puhe ja kerrontaa lauluista Yrjö Koskimäki.

DIAKONIATYÖ

Diakonissan tavoitat numerosta 040 563 8418. Voit laittaa myös viestiä tai lähestyä sähköpostitse sari.viitala@ evl.fi.

Ma 11.11. klo 12–14 neulekerho Kyläkamari/Kirppiksen tiloissa. Mukaan saa tulla käsityön kanssa tai ilman. Kerhossa kahvitarjoilu ja pieni hartaushetki.

KUOLLEITA

Keijo Juhani Tolvanen on kuollut 7.10.2024 Oulun yliopistollisessa sairaalassa 64 vuoden ikäisenä. Kaipaamaan jäivät sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Juha Antero Lindberg on kuollut 29.10.2024 Ylivieskan terveyskeskuksessa 53 vuoden ikäisenä. Kaipaamaan jäivät täti, setä ja serkut sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Kyläkamari/Kirppis: Avoinna ti-to 10–14.

MUSIIKKITYÖ

Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla keskiviikkoisin klo 18.30–20.30. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat!

LAPSET JA PERHEET

Perhekerho kokoontuu Väentuvalla (Kirkkotie 7) keskiviikkoisin klo 10–12. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa! Keskiviikkona 6.11. klo 10 Pikkukirkko kirkossa. Pikkukirkko on lasten oma kirkkohetki, jonka jälkeen perhekerho jatkuu Väentuvalla.

YHTEISVASTUUKERÄYS

Tulossa: to 5.12. alkaen klo 9 lipaskeräys S – Marketin edustalla. Kerääjät ilmoittautukoot Piialle, p. 044 732 5309

Vuonna 2024 Yhteisvastuu auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.

Voit osallistua keräykseen lahjoittamalla tilille Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75

Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Seurakuntamme viitenumero on 303626. Lahjoituksen voi halutessaan siirtää jollekin Yhteisvastuukeräyksen tileistä ky-

HAUDATTUJA

Heimo Johannes Kangasoja on siunattu Sievin kirkossa 1.11.2024, siunauksen toimitti kirkkoherra Olli Luhtasela. Muistotilaisuus pidettiin Väentuvalla.

seisellä viitenumerolla

Mobilepay 92276

Lahjoittaa voi tekstiviestillä numeroon 16588

Kirjoita viestikenttään APU20 (20 €)

Lahjoitus on helppoa myös seurakunnan etusivulta löytyvän linkin kautta. Keräyslupa RA/2020/639, 1.9.2020 alkaen, voimassa toistaiseksi, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020.

MUUT

Kalajoen rovastikunnan perheneuvonta, Terveystie 11, E-ovi, Ylivieska. Ajanvaraus ma-to 12–13 p. 08-425 990.

Kirkon keskusteluapu (palveleva puhelin) päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta 18–24. Palveleva netti osoitteessa: https://kirkonkeskusteluapua.fi/palveleva-netti. Palveleva kirje: PL 210, 00131 Helsinki

Kirkkoherranvirasto avoinna:

1.7.–31.3. ma ja ti klo 9–12 1.4.–30.6. ma, ti ja ke klo 9–12.

Puh. 044 700 1310. Sähköposti: sievi.seurakunta@evl. fi, Kotisivu: www.sievinseurakunta.fi

Virkatodistukset Oulun aluekeskusrekisteristä p. 08 3161303 ma-pe klo 9–15, keskusrekisteri.oulu@evl. fi tai seurakunnan kotisivulta Info ja asiointi -otsikon alta löytyvällä verkkolomakkeella.

Kirkkoherranvirastossa on myytävänä adresseja 14 €/ kpl.

SANAN ÄÄRELLÄ

Läsnä oleva

Olen joskus aiemminkin kirjoittanut isyydestä. Kun huomasin, että kirjoitusvuoroni on juuri ennen isänpäivää, pohdin, onkohan minulla mitään uutta sanottavaa aiheesta. Ja ymmärsin asiaa ajateltuani, että käsitykseni isän tehtävästä, omasta isästäni, puolisostani on muuttunut. Ei kovinkaan paljon, mutta vuodet ja kokemukset muovaavat ihmistä. Minä, isäni esikoinen, olen kasvanut oman perheeni myötä. Tämän ikäisenä kuin olen nyt, päällimmäisenä ajatuksena isyydestä on läsnäolo. Oma isäni kävi aikoinaan työssä kotikylällä, tuli viideltä kotiin, sitten syötiin yhdessä. Muistan, että hän tykkäsi puuhastella omakotitalon autotallissa ja pihalla niin kuin vielä nykyäänkin. Milloin pinosi puita liiterissä tai vei niitä ulkosaunalle. Ehkä jo niiltä ajoilta on vahvistunut asenteeni, että useimmiten tekemistä vapaa-aikaan löytyy omalta tontilta. Aikuisena olen huomannut myös tilan antamisen arvon. Tilan kasvaa omaksi itsekseni. Sain valita kou-

luni, minua kannustettiin kirjoittamisessa ja ulkomaille lähdössä. Ja tulinhan minä takaisin, kotimaahan ja kotikylälle. Vanhemmuuteeni olen saanut tukea puolisoltani, jonka kanssa olemme luontevasti jakaneet vastuuta lapsistamme. Joskus mietin, olisiko lapsilla pitänyt olla enemmän mahdollisuuksia harrastuksiin, mutta heillä on koti maalla, ja pihamaa, missä on riittänyt tarvikkeita ja neliömetrejä temmeltää. Heiltä opin, ja olen oppinut niin paljon tästä elämästä, käytännön taidoista, ihmisten kohtaamisesta. Saan rinnalla kulkea matkalla, kun he kasvavat omiin elämäntehtäviinsä.

On kuitenkin muuttumatontakin. Jumalan Rakkaus. Kaiken alku ja perusta. Taivaan Isä, johon voin turvata ja luottaa. Kertoa Hänelle rukouksessa riittämättömyyden tunteeni ja kiitollisuuden aiheeni. Olla lapsen asemassa ja silti aikuinen. Ymmärtää, että meistä pidetään huolta, kaikenikäisistä.

Virpi Marjomaa-Rajamäki

50 kynttilää sytytettiin

Vanhat valokuvat ja kertomukset ilahduttavat!

Lähetä julkaistavaksi vanha valokuva tai muistelma toimitus@ sievilainenlehti.fi tai tuo toimitukseen.

TILAISUUKSIA

Sievin helluntaiseurakunta

Jo vuodesta 1936. Kuvasuunnitelu, lisänimenkaiverrukset ja vanhojen kivien entisöinnit.

yli 70 vuoden kokemuksella

YLIVIESKAN KIVIHIOMO OY Puuhkalantie 5, 84100 Ylivieska puh. 08-410 6300, fax 08-410 6330 www.ylivieskankivihiomo.fi

www.ylivieskankivihiomo.fi Puuhkalantie 5, 84100 Ylivieska • P. (08) 410 6300

To 7.11. klo 18.00 Sana ja rukous. Pe 8.11. klo 19.00 Hyvää Sanomaa. Su 10.11. klo 11.00 Päivätilaisuus. Tervetuloa!

Sievin kirkossa muistettiin Pyhäinpäivän jumalanpalveluksessa kynttilöin viimeisen vuoden aikana hautaan siunattuja sieviläisiä. Jumalanpalveluksessa liturgina toimi Anita Leppälä ja saarnasi Olli Luhtasela. Tekstinlukijana Sari Viitala ja kanttorina Päivi Aho. Musiikissa avusti kirkkokuoro. Kynttilöitä sytytettiin 50 kappaletta, jonka lisäksi yksi kynttilä muualle haudattujen muistoksi. Kynttilän sytyttäjinä toimivat Jarmo Valtonen ja Mauno Korhonen. Vainajien nimet luki kirkkoherra Olli Luhtasela. Kuva: Mirja Lehkonen

Muumipolku tarjosi liikunnan iloa ja löytämisen riemua

TAPIO ROMPPAINEN

Sievin kunnan liikuntapalvelut järjesti yhteistyössä Ylivieskan Latu ry:n kanssa viime keskiviikkona perheille suunnatun Muumipolku-ulkoilutapahtuman Mutterilaavulla ja urheilukentältä sinne johtavan pururadan ympäristössä. Aiemmin päivällä säikytellyt räntäsade loppui muuttuen sopivasti kuulakkaaksi illaksi tarjoten mainiot puitteet mukavaan ulkoiluun ja yhdessäoloon.

Ylivieskan Ladun puheenjohtaja Seppo Kallio toivotti Muumipolulle saapujat tervetulleeksi. Hänen vieressään Muumipappa piteli kylttiä, joka kertoi Mutterilaavulle sytytetylle nuotiolle johtavan reitin varrella odottavasta omatoimiseikkailusta.

– Matkan varrella piileskelee tuttuja muumihahmoja, joista jokunen saattaa olla hieman haasteellisempi huomata. Kertokaa laavulla oleville retkioppaille, kuinka monta hahmoa matkan varrelta löysitte, luvassa on pieni palkkio. Koettakaapa löytää Haisuli, se on varmaan parhaiten piilossa, ohjeistaa Seppo polulle lähtevää perhettä.

Hän toteaa muumiteemaisten polkutapahtumien olevan suosittuja perheiden keskuudessa ja parhaiden kiertävän reitin jopa kymmenen kertaa, jotta haastavimmassa kätkössä oleva Haisulikin tulee löydettyä. Illan hämäryys ja lapsille tuttujen muumihahmojen etsintä otsalampun valossa lisää mukavasti jännitystä ja löytämisen riemua.

Ylivieskan Latu on järjestänyt syksyn aikana useam-

pia muumipolkuja, jonka lisäksi vuoden aikana lukuisia muita ulkoilutapahtumia.

– Viime viikolla järjestimme Muumipolun Ylivieskassa esteettömällä Huhjan reitillä ja laavulla. Talvella on tarkoitus järjestää vielä lumikenkäpolku, jossa mukana on muumien lisäksi myös eläinhahmoja, Seppo taustoittaa.

POLULLE olivat lähdössä myös Leppälässä asuvat Lea-mummu, hänen miniänsä Tiia ja lapsenlapset seitsemän kuukautta vanha Eeva, vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen Kerttu ja 9-vuotias Väinö

– Onpa hyvä, kun sinulla on lamppu mukana, haluatko vihjeen muumien löytämiseen, Seppo kysyi.

– En, vastasi Väinö tomerasti luoden vastauksellaan hilpeän tunnelman. – Me ollaan varustauduttu hyvin. Onpa mukava ilma,

Käsityöläisten markkinat

Huhtalan vanhalla navetalla, Huhtalantie 46 Sievi lauantaina 9.11.2024 klo 11-14

Lasten ja aikuisten neuleita, villasukkia, pipoja, havukransseja ja leivonnaisia. Nahkatöitä ja puisia leikkuulautoja Taidetta. Keppihevosia myynnissä!

Ilmaista talutusratsastusta ja poniajelua lapsille! (vastuu huoltajalla)

Kahvia ja hyvää pullaa!

Tervetuloa!

kun tyyntyi ja sade lakkasi, täällähän innostuu aikuisetkin, Lea ja Tiia toteavat iloisesti. Pian Väinö löysikin polun varrelta ensimmäisen hahmon, Muumien esi-isän. Hoksaamista helpotti piilossa lymyäviin hahmoihin kiinnitetyt heijastimet. Löytöä tutkiessaan Väinö toivoi myös haisulin löytyvän. Matka jatkui kohti Mutterilaavua, eikä tarkkasilmäiseltä Väinöltä jäänyt yksikään pehmohahmo löytymättä. Haisulikin löytyi hieman ennen laavua.

– Löytyikö muumeja matkan varrelta, kysyvät laavulla hehkuvaa nuotiota ylläpitävät Ylivieskan Ladun oppaat Mervi Heikkala ja Janne Männikkö saaden kuulla, kuinka Väinö luettelee sulavasti kaikkien kahdeksan löydetyn hahmon nimet aina Muumipapasta Poliisimestariin saakka. – Täällä laavun ympäristössä on vielä muuta-

ma lisää, lampun avulla ne löytyvät, Janne ja Mervi vinkkaavat antaen Väinölle hyvästä suorituksesta tikkarin palkkioksi.

Samalla he ohjasivat saapuvien ryhmien jäseniä nuotion ääreen retkieväitä nauttimaan.

– Muumipolku-tapahtumat on aika helppoja toteuttaa ja porukkaa tulee mukavasti. Pimeä aika koetaan erityisen kivana, kun etsintää voi tehdä lampun valossa. Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna meillä on vuorossa Huuhankalliolla yli yön retki ja seuraavalla viikolla Ojakylän koululla Hämärähommat-niminen polku, Janne ja Mervi kertovat.

Ilta jatkui laavulla eväitä nauttien ja löydöistä keskustellen. Makkaran lisäksi nuotiolla oli paistumassa monille harvinaisempaakin herkkua, nimittäin kuoreen paloiteltua banaania, jonka koloihin oli laitettu sula-

Tarkkasilmäinen Väinö löysi kaikki polun varrella piileskelevät muumihahmot. Ensimmäisenä löytyi Muumien esi-isä.

maan suklaapaloja.

– Oli todella hieno tapahtuma, näitä saisi olla enemmän, kotia kohti suuntaavan ryhmän jäsenet vahvistivat polun antiin ilahtuneina.

PALUUMATKALLA polulle saapuvia edelleen vastaanottava Seppo on iloinen kuulemastaan palautteesta.

– Hieman pelättiin, että mahtaako päivän oikukas

BINGO!

KINKKUBINGO SIEVINKYLÄN NUORISOSEURALLA

MAANANTAINA

Pelaajille torttukahvitarjoilu 16.12.!

11.11., 18.11., 25.11., 2.12., 9.12. ja 16.12. klo 18.30.

Palkintoina kinkkuja ja ostokortteja. Paikalla myös ventin myyntiä ja kahvio. Kortti- ja käteismaksu!

TERVETULOA PELAAMAAN!

Järj. SkNs ry, osoite: Aholanperäntie 145, 85320 SIEVI

sää verottaa kävijämäärää paljonkin, mahdollisesti jonkin verran, mutta osallistujia tulee koko ajan ja kävijöitä riittää varmasti loppuun saakka, hän pohtii tyytyväisenä.

Ja oikeassa Seppo arviossaan oli, sillä Mervin ylläpitämään laskuriin taltioituinut yli neljänkymmenen osallistujan lukema kertoo Muumipolun saamasta tosi hyvästä

Muumipolku päättyi Ylivieskan Ladun oppaiden ylläpitämälle laavunuotiolle. Hahmot bonganneille oli luvassa tikkari palkkioksi. Ilta jatkui yhdessäolon merkeissä jutustellen ja omista retkieväistä nauttien.

Vähän ennen laavua sijainneen puun oksistossa lymyilevää Haisulia ei ollut aivan helppo huomata.

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus osoittaa, että kyläkoulun lakkautus on kuolinisku sen lähialueelle

Kyläkoulut ovat enemmän kuin pelkkiä kouluja

HANNU TÖLLI

Sievin kunnanvaltuustolla on lähiaikoina edessä päätettävissä, miltä Sievin kouluverkko näyttää vuoden päästä: lakkautetaanko Järvikylä ja mitä Jyringin koulun jatkosta päätetään? Nyt istuva kunnanvaltuusto on jo kerran enemmistön voimin jatkanut Leppälän koulun toimintaa kahdella vuodella ja lykännyt päätöksiä muiden koulujen osalta. Nyt sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuustolle on, että kuluvan lukuvuoden päätteeksi lakkautettaisiin Järvikylän koulu, ja Jyringin koulun jatkoa tarkasteltaisiin vuoden 2027 talousarvion teon yhteydessä. Leppälän koulun toiminta päättyy kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen mukaan kuluvan lukuvuoden päätteeksi. Kylät ovat ottaneet vahvasti kantaa koulujensa säilyttämisen puolesta. Jyringissä kyläyhdistyksen lausunto kunnan esittämään kouluverkon supistamisen suunnitelmaan keräsi yhdessä illassa 113 nimeä. Kyläyhdistykset niin Jyringissä kuin Kiiskilässä ja Järvikylällä haluavat säilyttää koulunsa, ja sanovat lakkautuksen näivettävän koko kylän, ja sen pääl-

le lopuksi koko Sievin. Näin koulujen lakkautuksen jälkeen käykin, vahvistaa Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtonen, jonka tutkimukset ovat keskittyneet erilaisten politiikkatoimenpiteiden vaikutusarviointeihin, palvelujen ja infrastruktuurin saavutettavuuteen, monipaikkaisuuteen ja laaja-alaisesti aluekehitykseen. Hänen kolmen vuoden takainen tutkimuk-

"Kyllä tämä on kunnille vaikea yhtälö. Ei Suomessa kaikki koulujen lakkautukset ole perustelemattomia.

sensa kaikista Suomen kuntien kyläkouluista osoittaa sen, että kyläkoulun lakkautus vaikuttaa negatiivisesti kylän väestömäärään, ja ennestään negatiivinen väestökasvu notkahtaa vielä negatiivisemmaksi. – Kun kouluja lakkaute-

taan, niin nämä alueet alkavat tulomuuton luonteen muuttumisen vuoksi sammumaan. Ne menettävät lapsiperheiden silmissä houkuttelevuuden, hän toteaa tutkimuksensa tuloksista.

Toki poikkeuksia voi olla, mutta hänen tutkimuksessaan oli mukana kaikki Suomen koulut, lakkautetut koulut ja niiden alueet, eli hän sanoo sen olevan yleistettävissä.

Hän myös kertoo, että tilastojen mukaan Suomessa yli 70 prosenttia maaseudulle rakennettavista omakotitaloista keskittyy koulujen läheisyyteen, alle kolmen kilometrin päähän koulusta. Näinpä jos kunnassa lakkautetaan kyläkoulu, supistuu myös lapsiperheiden asumisvaatimukset täyttävien alueiden määrä. Haasteena maalaiskunnissa on hänen mukaansa myös se, että tutkimusten mukaan maalaiskuntien keskukset, kirkonkylät, eivät ole kovin haluttuja asuinympäristöjä, sillä ne kilpailevat jo suurempien kaupunkien kanssa. – Kyllä tämä on kunnille vaikea yhtälö. Ei Suomessa kaikki koulujen lakkautukset ole perustelemattomia. Kunnat ovat hankalassa kädessä, Lehtonen toteaa.

MISTÄ nykyinen kehitys johtuu? Syntyvyyden osal-

Sievin oppilasmäärän ja väkiluvun kehitys sekä Sievin koulujen historia ensimmäisestä kansakoulusta tähän päivään

Oppivelvollisuus – jonka mukaan vähintään 6-luokkainen kansakoulu on käytävä – Suomessa voimaan 1921. Oppilasmäärä

1 200

ta Lehtonen sanoo, että Suomen perhepolitiikka on jossain määrin epäonnistunut. Hän viittaa jo vuosia sitten tehtyyn tutkimukseen, jossa nuoret aikuiset ilmoittivat ihanteelliseksi lapsiluvuksi keskimäärin 2,44 lasta, mutta nyt toteutunut luku on 1,3.

– Käytännössä kaikista lapsiperheistä puuttuu yksi lapsi, jota nuoret tavoittelivat. Myös aluepolitiikassa on epäonnistuttu tai sitä ei ole nähty merkityksellisenä. Hän on ollut mukana kartoittamassa valtion työpaikkojen kehitystä. Tutkimuk-

Perustetut koulut kylittäin Kunnallinen keskikoulu (nyk. yläkoulu) Sievin lukio

Sievin väkiluku

sessa havaittiin, että valtion työpaikkojen kehitys selittää useammin kuntien väestökehitystä kuin toisin päin.

– Olemme havainneet, että se johtuu siitä, että valtio ei ole sopeutunut väestökehitykseen maaseutukunnissa. On enemmänkin kyse siitä, että valtio on vetäytynyt ja keskittänyt omaa toimintaansa. – Ja nämä ovat tosi tärkeitä, tietyllä tavalla ankkurityöpaikkoja, joita valtio on näille alueille tuonut, ja usein ne ovat myös tärkeitä naisvaltaisten alojen työpaikkojen kannalta. Tällä hetkellä esillä tästä on hyvinvointialueiden palvelujen keskittäminen. Työpaikkojen lisäksi valtion vetäytyminen on näkynyt esimerkiksi koulutuksen keskittämisenä, mikä taas on johtanut siihen, että maaseutu on jäänyt kehityksen ulkopuolelle. – Jos ajatellaan maaseudun kehitystä, niin se on aika pitkälti ylläpitävää ja säilyttävää toimintaa eikä uudistavaa. Meillä uudistava ja kehittävä toiminta on hyvin pitkälti kaupungeissa.

Oppilasmäärä Sievissä (ennen peruskoulua kiertokoulusta kansa-, kansalais-, ja keskikoulu)

1974 kansakoulut sekä keski- ja kansalaiskoulut muuttuivat Sievissä nykymuotoiseksi peruskouluksi.

Syyslukukausi

Grafiikka: Hannu Tölli

Tällä hetkellä Sievissä on kuusi alakoulua, yläkoulu ja lukio. Voimassa olevan kunnanvaltuuston päätöksen mukaan Leppälän ka kunnanvaltuusto käsittelee syksyn aikana, on, että Järvikylän koulu lakkautettaisiin myös kuluvan lukuvuoden päätteeksi.

koulu

kuluvan lukuvuoden päätteeksi. Kunnanhallituksen esitys, jon-

Koko maaseudun väestökehityksen ongelmaa ei voi laittaa valtion syyksi, mutta jos valtio olisi tehnyt aluepolitiikkaa toisin, muutos ei olisi Lehtosen mukaan näin dramaattinen.

KUTEN VALTION tason aluepolitiikassa, niin myös kuntapolitiikassa Lehtosen mukaan päätöksenteko ei ole ollut, eikä edelleenkään ole laaja-alaista. Päätökset tehdään hyvin siiloutuneesti näkemättä kokonaiskuvaa, kokonaisvaikutuksia, ja eri päätökset perustellaan esimerkiksi erilaisilla väestöennusteilla, vaikka kyseessä on sama kunta.

– Esimerkiksi meillä on joku elinkeinopoliittinen hanke, niin siinähän yleensä perustellaan päätöstä, että se tuo vaikkapa 50 työpaikkaa ja sitä kautta kunnan väkiluku kasvaa 150 asukkaalla. Mutta sitten jos meillä on kouluverkkoa koskeva päätös, niin sitten päätös lähtee siitä, että kunnan väkiluku tulee tulevaisuudessa vähenemään tietyn verran. Tavallaan päätöstä perustellaan aivan ristikkäisellä väestön kehityksellä.

Hän muistuttaa, että viime vuosina paljon esillä olleet väestöennusteet eivät ole perustelu lakkautukselle, vaan merkki siitä, että jotakin täytyy muuttaa, ettei ennuste toteudu. Suomessa valtion tasolla on esimerkiksi alettu etsiä keinoja syntyvyyden nostamiseksi. Lehtonen ei usko, että tiheä kouluverkko ja kyläkoulut yksistään pelastaisivat maaseudun muuttotappiolta ja

Lapsirahaa ja avustusta asunnon hankintaan – toimivatko taloudelliset kannustimet?

HANNU TÖLLI

Useat kunnat tarjoavat kuntalisiä, lapsirahoja ja erilaisia etuuksia lapsiperheille ja kuntaan muuttaville ja rakentaville. Sievissä näitä ei ole otettu käyttöön, mutta keskusteluissa ne ovat olleet.

syntyvyyden laskulta, mutta ne, kuten lapsiperheiden muutkin palvelut, ovat tärkeä osa maaseudun tulevaisuutta, ja kyläkoulujen merkitys elinvoimalle on tilastollisella vaikutusarviolla osoitettu, eli sen pitäisi olla luotettavaa. Osa kunnista on yrittänyt houkutella lapsiperheitä ja lisätä syntyvyyttä esimerkiksi lapsirahalla tai kuntalisällä. Niiden toimivuudesta ei ole tutkimustietoa. Tutkimustietoa ei myöskään ole kyläkoulujen lakkautuksen kokonaisvaikutuksista. Lehtonen peräänkuuluttaa laaja-alaista päätöksentekoa. – Koulutoimen sisällä on tietenkin laskettu menoja oppilasta kohden, katsottu koulukuljetukset, mitä niille tapahtuu. Mutta jos lakkautamme yhdeltä kylältä kyläkoulun, niin mitä tapahtuu esimerkiksi verotuloille sillä alueella, minkälaisia seurauksia sillä on pidemmällä aikavälillä alueen tai kylän lähialueen taloudelliseen toimeliaisuuteen? Kaikki tämän kaltaiset tarkastelut meiltä puuttuu, ja se kiteytyy siihen ajatukseen, että me emme osaa ajatella sitä kyläkoulua laajemmin osana esimerkiksi kunnan laajaa elinkeinopolitiikkaa.

SUOMESTA on viimeisen kymmenen täyden vuoden aikana lakkautettu 480 alakoulua, joka on 36 prosenttia alakouluista. Sievissä on enimmillään 1960-luvulla ollut 15 nykyistä alakoulua vastaavaa koulua, tällä lukukaudella luku on kuusi. Tällä vuosituhannella Sievissä

tasaisesti nykyiseen.

Lisäksi Miehikkälän kunta antaa 4 000 euron avustuksen yhtä taloutta kohti 18–39-vuotiaille ensimmäisen osakehuoneiston tai omakotitalon hankintaan tai omakotitalon rakentamiseen kunnassa.

Kaakkois-Suomessa Miehikkälän 1 752 asukkaan kunnassa kuntalaiselle syntyvästä tai adoptoidusta lapsesta kunta maksaa Lahja lapselle -rahaa kymmenen vuoden ajan 1 000 euroa vuodessa, eli yhteensä 10 000 euroa edellyttäen sen, että lapsi ja vähintään yksi huoltaja ovat kirjoilla kunnassa lapsen syntyessä ja jatkossa vähintään vuoden ensimmäisenä päivänä. Onko vauvaraha ollut toimiva ja minkälaisia kokemuksia kunnassa siitä on? – Vauvaraha on imagotekijä, keskeisintä kuitenkin ovat toimivat palvelut. Meillä on uusi hieno päiväkoti ja toisen päiväkodin osalta tehdään suunnitelmaa sen yhdistämiseksi nykyisen koulurakennuksen yhteyteen. Vauvoja on tänä vuonna syntynyt 7, viime vuonna koko vuoden syntyvyys oli niinikään 7 lasta, vastaa Miehikkälän kunnanjohtaja Anne Ukkonen 20 vuotta sitten vuonna 2003 Miehikkälään syntyi Tilastokeskuksen mukaan 24 lasta ja asukkaita oli reilu 2 500. Väkiluku on laskenut

Onko tälle kysyntää ja minkälaisia kokemuksia toimintatavasta on?

– Kyllä ensiasunnon hankinta-avustuksia haetaan muutamia vuodessa. Tämä on varmasti hyvä lisä etenkin nuorille perheille, jotka haluavat investoida omistusasuntoon, Ukkonen kertoo. Hän kertoo, että kunnan tulevaisuus näyttää haastavalta muttei toivottomalta. Kunnassa on yksi perusopetusta antava koulu. Elokuusta 2024 Miehikkälän yläkoulun opetus siirtyi Virolahden kunnan järjestämisvastuulle yhteistyösopimuksella.

LÄHEMPÄNÄ Sieviä, Lestijärvellä, Miehikkälän kanssa saman suuruisesta lapsirahasta luovuttiin 10 vuoden jälkeen, sillä ensimmäisten muutaman vuoden syntyvyyden kasvun jälkeen syntyvyys palasi entiselleen. Lestijärvelle syntyi vuonna 2012 vain yksi lapsi, ja kun lapsiraha otettiin käyttöön seuraavana vuonna, lapsia syntyi 14. Siitä määrä on tasaantunut takaisin aikaisemmalle 4–6 lapsen tasolle.

Lestijärvi maksoi enimmillään noin 68 000 euroa vuodessa lapsirahaa ja yhteensä se tulee maksamaan noin 800 000 euroa. – Lapsiraha ei ole pitovoimatekijä yksinään. Lapsiraha on ollut kunnassa asuvien lapsiperheille hyvä asia, mutta se ei ylety kannustamaan paikkakunnalle muuttavia perheitä. Lapsirahan vaikutusta syntyvyyteen on seurattu tarkasti ja tultu lopputulemaan, että lapsirahaa ei jatkossa makseta samalla tavalla. Muita taloudellisia kannustimia mietitään uudestaan lähivuosien aikana, kun kunnan taloustilanne vahvistuu, kertoo Lestijärven varhaiskasvatuspäällikkö Maria Tofferi Kunnan muiksi keinoiksi lapsiperheiden houkuttelemiseksi kuntaan ja syntyvyyden lisäämiseksi hän kertoo varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja vapaa-ajan palveluihin panostamisen.

KUNTALIITON selvityksen mukaan tänä vuonna kotihoidon tuen kuntalisää maksaa 64 Manner-Suomen kuntaa. Kuntalisän suosio on viime vuosina taas noussut viime vuosikymmenen lopun laskun jälkeen. Keskimäärin kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin alle 3-vuotiaasta lapsesta 189 euroa kuukaudessa ja yli 3-vuotiaasta 169 euroa kuu -

kaudessa. Useampaa lasta kotona hoidettaessa kuntalisää maksetaan täysi määrä yhdestä lapsesta ja seuraavien lapsien osalta sisarkorotusta, joka oli tänä vuonna Kuntaliiton selvityksen mukaan keskimäärin 70 euroa. Kuntalisä maksetaan Kelan kotihoidontuen lisäosana. Sievissä se on noussut esiin kuntalaisten kanssa keskusteluissa. Ajatuksena on, että monet vanhemmat haluaisivat jäädä lastensa kanssa kotiin, mutta pelkällä kotihoidontuella se ei ole taloudellisesti mahdollista. Kunnalle taas kuntalisän maksaminen olisi säästöä siinä mielessä, ettei lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen. Tällä voitaisiin joidenkin mielestä erottua tällä hetkellä muista kunnista. Sivistysjohtaja Teemu Pelkonen kertoo, että kuntalisä on ollut keskusteluissa niin varhaiskasvatuksen esihenkilöiden kuin lautakunnan kanssa. Kuntalisää on muun muassa pohdittu koskettavan alle 1,5-vuotiaita lapsia. Siihen ei ole Sievissä kuitenkaan lähdetty, koska varhaiskasvatuspalveluissa on hyvin tilaa lapsille. Varhaiskasvatuspalvelut ovat tällä hetkellä maksuttomia 90 prosentille lapsista. Esioppilaille täydentävä varhaiskasvatus on maksutonta kaikille

Kunta sai 13 lausuntoa kouluverkkosuunnitelmasta

HANNU

TÖLLI

Sievin viranhaltijoiden esittelemään kouluverkon supistamisen suunnitelmaan kunta sai 13 lausuntoa, joista esimerkiksi Jyringin kyläyhdistyksen lausunnon allekirjoitti 113 henkilöä. Lausunnoissa esiin nousee huoli kylien tulevaisuudesta, jos koulu lakkaa. Koulut ovat kylän keskuksia, joissa järjestetään niin lasten harrastekerhot kuin koko kylää yhdistäviä

on lakkautettu neljä koulua, joista Kukonkylän, Vanhankirkon ja Karjulan alakoulut ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja Jokikylä vuonna 2021. Trendi Suomessa on, että lakkautukset jatkuvat. Tarvitaanko Suomessa esimerkiksi Sievin kaltaista tiheää kyläkouluverkkoa? – Kyllä minun mielestäni tarvitaan. Jos me haluamme varmistaa taloudellisen toimeliaisuuden, joka lähtee maaseudulta liikkeelle, niin me tarvitsemme sitä, että on elinvoimaisia maaseutukuntia. Siinä ketjussa näen, että kyläkouluilla on merkitystä. Kenen vastuulla lopulta on

tapahtumia niin vapaa-ajalla kuin koulujen joulujuhlia. Lausunnoissa toivotaan kunnalta tukea kylien kehittämiselle sekä yhteen hiileen puhaltamista.

Ideoitakin löytyy pitkä lista: Silmu- ja Verso-luokat muuttaisivat tulevaisuudessa Kiiskilään, missä myös lammastila lähistöllä, luonto vieressä, ja näin koulun oppilasluku täydentyisi, Kiiskilästä tai Järvikylästä luonto- tai ulkoilukou-

se, että maaseudut ja pienimmät kylätkin pidetään elinvoimaisena?

– Korostaisin paikallisen päätöksentekijän roolia siinä, ja sitä kautta tietenkin viime kädessä äänestäjillä on ollut merkitystä, hän sanoo ja lisää tietävänsä kuntien vaikean tilanteen ja ratkaisujen vaikeuden.

– Ei välttämättä olalle taputtelijoita löydy, tekee sitten minkälaisia päätöksiä hyvänsä. Hänen neuvonsa on suunnitelmallisuus ja laaja-alainen päätöksenteko, sillä muuten päätökset joudutaan tehdä nopealla aikataululla ilman aikaa kunnollisille taustatöille.

lu, johon voisi yrittää saada hankerahaa, Kiiskilään saman katon alle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja ilta- ja aamupäiväkerhoihin (Kiiskilän vanhempainyhdistyksen mukaan ilta- ja aamupäivähoidon tarve on Kiiskilässä suuri), kouluverkon supistamissuunnitelmaa tekevän konsultin sijaan palkattaisiin kylien elinvoimaa kehittävä työntekijä kuntaan, Lauri Haikolassakin voisi tulevai -

– Se on itse asiassa tunnusmerkki, että ollaan suurissa vaikeuksissa, kun politiikka muuttuu pelkästään reagoivaksi, tietyllä tavalla ennakoitavuus häviää. Silloin ei monestikaan ole tietopohjaa päätöksen taustalla riittävästi, joudutaan tekemään asioita kiireellä. Siinä korostuu valmistelijoiden rooli, ketkä toimii kunnissa esittelijöinä. Onhan heillä iso rooli, minkälaisilla esityksillä, minkälaisiin näkökulmiin päätökset pohjautuvat. Mihin viime vuosikymmenen väestökehitys Suomessa voi johtaa?

– Jos mitään ei tehdä, niin

suudessa olla yhdysluokkia kuten kyläkouluilla nyt eli ei pakolla täytettäisi kylien oppilailla, tarvittavat säästöt muualta kunnan toiminnasta kuten turhasta lumen kuskaamisesta keväällä keskustasta pois ja investoinneista. Kiiskilään mahdollisesti nousevat jopa 85 tuulivoimalaa tuo kunnalle verotuloja. Kyläyhdistys kysyykin, voisiko tuulimyllyistä saatavat eurot kohdistaa nimenomaan kylälle tärkeän koulu-

kai se niistä väestöennusteista näkyy, minkälaiseen tilanteeseen päädytään. Mutta väestöennusteet ovat siinä mielessä vaarallisia, että niitä käytettäessä täytyy ymmärtää, mikä niiden tarkoitus on. Tarkoitus ei ole perustella päätöksentekoa niillä ennusteilla, vaan ennemminkin osoittaa se, että tarvitaan jotain uutta, vaihtoehtoisia näkökulmia asioiden käsittelyyn, Lehtonen muistuttaa. – Ja korostaisin sitä, että tämä on myös valtakunnallinen kysymys, mitä halutaan tehdä, minne halutaan resursseja suunnata, hän vielä jatkaa.

Maaseutunuoret

Sieviläinen 45

Rinnallasi itsenäinen

ja paikallinen

Itsenäistä Kotiseutuyhdistys Sievi-Seura ry:n omistamaa Sieviläistä on julkaistu jo 45 vuoden ajan. Tuohon ajanjaksoon mahtuu paljon uutisia, tapahtumia, iloja ja suruja sekä yhä nopeammin eteneviä muutoksia.

Yksi asia on pysynyt kuitenkin samana. Oman kotikunnan asioista uutisoivan paikallislehden sivuilla kerrotaan syvällisesti muun muassa siitä, mitä kunnassa tapahtuu, mitä päättäjät suunnittelevat palveluista ja ympäristöstä, miten prosessit etenevät ja mistä varat päätösten toteuttamisiin otetaan.

Sieviläisen sivuilla lukijoilla on mahdollisuus seurata oman paikkakunnan tapahtumia ja osallistua tunteitakin herättäviin keskustelunaiheisiin, joista muutamina esimerkkeinä terveyspalvelut, turvallisuus, kyläkoulujen sulkemiset, sekä tie- ja tuulivoimarakentaminen.

Suurten ja mielipiteitä jakavien keskusteluaiheiden lisäksi Sieviläisessä on paljon sellaista, mitä ei ole esillä missään muualla. Kerromme myös asukkaidemme arjen tärkeistä asioista: leikekirjoihin tallennettavista syntymäpäivähaastatteluista, uusista yrityksistä, kulttuurista ja urheilumenestyksistä aina lasten kisatuloksiin saakka. Samalla ne tallennetaan tärkeäksi osaksi paikkakunnan omaa historiaa.

Erilaisten teemojen, kuten esimerkiksi hyvinvointiin, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien sisältöjen kautta olemme mukana aktivoimassa ihmisiä monin eri tavoin osallistumaan ja pitämään huolta sekä itsestään

että läheisistään.

Toimitustyössä ahkeroivat toivovat, että lukijat ymmärtäisivät oman paikallislehden arvon. Asiaa voi pohtia myös toisesta näkökulmasta: mitä jos meillä ei omaa ja omin voimin tehtyä lehteä olisi?

Valitettavia esimerkkejäkin supistamisista ja lakkauttamisista on ollut niiden lehtien kohdalla, jotka eivät ole tuottaneet tarpeeksi voittoa konsernien osakkeenomistajille, vaikka ovat olleet lukijoilleen erittäin tärkeitä. Itsenäiset pienet lehdet, joita ei ole enää paljon jäljellä, haluavat tehdä kuitenkin sinnikkäästi parhaansa, jotta omaa paikallislehteä luettaisiin ja kehitettäisiin myös tulevaisuudessa sekä painettuna että sähköisessä muodossa. Lehdet elävät ja työllistävät tilauksista sekä ilmoituksista saatavilla tuloilla. Rajusti nousevista jakelu- ja painokustannuksista huolimatta Sieviläinen on tilaus- ja ilmoitushinnoiltaan yhä edullinen, ellei jopa edullisin muihin vastaaviin paikallislehtiin verrattuna. Kansallisen Mediatutki muksen vuonna 2023 teke män tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suhtau tuu sanomalehtimainon taan vähintään myönteisesti ja kokevat omassa lehdessä paikallisten ilmoittajien nä kymisen hyväksi. Lähes 70 prosenttia ilmoittaa saavan sa omasta paikallislehdestä tietoa ostopäätösten tueksi.

Lehtemme perustajien ta voitteena oli saada kaikki sieviläiset kotitaloudet oman asuinkunnan tärkeistä asiois ta kertovan paikallislehden tilaajiksi, sekä edistää leh

dessä julkaistavien ilmoitusten välityksellä paikkakunnalla toimivien yritysten ja yhteisöjen menestymistä.

Tätä työtä yhteisistä asioista tiedottamisessa, paikallisuuden korostamisessa ja yhteishengen luomisessa teemme edelleenkin pirstaloituneessa mediaympäristössä monien haasteiden keskellä. Tavoitteenamme on olla puolueeton ja luotettava uutisoija maailmassa, jonka ongelmiksi ovat nousseet muun muassa ihmisiä yhteiskuntia toisiaan vastaan kiihottavan disinformaation, valeuutisten ja vihapuheen levittäminen.

Lämmin kiitos teille hyvät lukijamme ja ilmoittajamme, jotka elätte ja hengitätte kotiseutumme arkea ja tulevaisuutta yhdessä kanssamme. Jatketaan hyvää yhteistyötä kotikuntamme puolesta toimien!

Tapio Romppainen Päätoimittaja

Moni kaipasi 45 vuotta sitten Sieviin omaa lehteä, sillä suuremmat lehdet eivät Sievistä juuri uutisoineet. Lopulta Sieviläisen laittoi alulle silloinen yläkoulun rehtori, Sieviin muuttanut Martti Härkönen. Hän muis-

Onnea paikallislehdelle! Turvallisia vuosia eteenpäin!

Kolmas kerta

vuotta!

telee myöhemmin, että Sievin omaa lehteä oli jo yritetty saada pystyyn kaksi kertaa. Ympäryskunnissa paikallislehdet menestyivät ja Martti halusi yrittää, sillä hän kaipasi sieviläisyyttä vahvistavaa, Sieviä yhdistävää lehteä.

Pitkään Sieviläisen pääkirjoituksena, toimituksen havaintoina ja huomioina sieviläisestä elämästä toimi Kirkonmäeltä kurkisteltuna -palsta, joka otti kantaa ja vakavammin ja ei niin vakavasti.

Tässä kirjoitus vuoden 1980 ensimmäisestä vakituisesti viikon välein alkaneesta Sieviläisestä. Aiheena oli jo silloin väestökato.

Lähteet: Martti Härkösen kirjoitukset Sieviläisessä toden sanoi –

– Yksin en uskaltanut lähteä yrittämään, vaan yritin löytää taustatukea julkaisun aloittamiseksi. Muutamissa yhteisöissä käytin asiasta puheenvuoron, mutta kuuroille korville se tuntui kaikuvan. Ulospäin huhu oli kuitenkin kiirinyt, sillä mm. paikkakunnan valtalehti kutsui minut kerran altavastaajaksi järjestämäänsä

tilaisuuteen, jossa numeroin ja puhein todisteltiin lehden kannattamattomuutta ja sen haitallista vaikutusta muille lehdille, hän kirjoitti 10 vuotta Sieviläisen synnystä.

Martti jo luovutti lehden perustamisen, mutta huhut olivat kantautuneet muuallekin, Nivalaan. Nivala-lehden päätoimittaja Jaakko Salmela ilmestyi Sievin koululle

ja tarjosi Martille paikallislehden perustamisen mahdollisuutta.

– Minun oli otettava vastuu lehden teosta ja he puolestaan vastaisivat mahdollisista tappioista seuraavan puolen vuoden aikana.

Siinä hetkessä Martti päätti, että lähtee tekemään Sieviläistä. Sievin kunta ei voinut lähteä lehteä julkaisemaan,

Itsenäistä paikallislehteä Onnitellen ja pitkää ikää toivotellen!

– Itsenäinen paikallislehti –

joten Sievi-seura tuli taustalle julkaisijaksi. Kunta antoi lehdelle huoneen toimitilaksi sekä lahjoitti kirjoituskoneen ja puhelimen.

Vuonna 1979 ilmestyi kolme koenumeroa, joiden aikana pyrittiin saada tilaajakantaa. Seuran johtokunnan tekemän vapaaehtoistyön lisäksi Inke Saviluoto palkattiin ilmoitusten ja tilaajien

hankkijaksi. Tilaajia tuli paljon ja sieviläiset yrittäjät lähtivät tukemaan Sieviläistä ilmoituksilla, joten lehden perustamisesta päätettiin. Kerran viikossa ilmestyvä Sieviläinen ilmestyi ensimmäisen kerran 6. helmikuuta 1980.

Tuoreen Elias-isän arki täyttyy työstä ja perhe-elämästä

TAPIO ROMPPAINEN

Kulunut vuosi on tuonut Kiiskilän Myllyojalta syntyisin olevalle Elias Nurmimäelle ja hänen vaimolleen Marketalle monin tavoin iloisia uutisia. Maaliskuun alussa perheeseen syntyi Lennart-poika ja kesäkuussa he hankkivat uudeksi kodikseen Reisjärventien varrella luonnonhelmassa sijaitsevan viihtyisän omakotitalon, johon perhe muutti Sievin keskustasta.

Opiskelu- ja työvuosia lukuun ottamatta Sievissä asunut Elias on kouluttautunut metsäalan moniammattilaiseksi.

– Ensimmäiset kaksi alaluokkaa kävin Karjulan koululla ja loput Kiiskilässä. Yläkoulun jälkeen opinnot jatkuivat Kannuksen Maatalousoppilaitoksessa metsäkoneen kuljettajan koulutuslinjalla, Elias kertoo.

Valmistumisen jälkeen talvet ovat kuluneet metsäkoneurakoinnissa eri yrityksille ja kesäkaudet metsänhoitotöissä.

– Kesällä tein taimikonhoitoa ja metsänistutusta Metsänhoitoyhdistykselle Kiiskilän, Jokikylän, Järvikylän, Kirkonkylän ja Kukonkylän alueilla. Lukuvuoden alusta olen toiminut Kannuksessa määräaikaisena metsäkonepuolen opettajan sijaisena. Se on tuonut arkeen mieluisaa vaihtelua.

Työ on mielenkiintoista sekä käytännönläheistä ja oppilaat innokkaita, opettajan työtä voisin mielelläni tehdä tulevaisuudessakin. Eihän sitä tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, Elias pohtii.

Kolmantena työsektorina ahkera isä tekee yrittäjänä pihapuiden kaatotöitä perustamansa toiminimen kautta. Kun pihapiirissä kasvava puu alkaa olla elinkaarensa päässä, kallistua uhkaavasti tai olla esimerkiksi rakentamisen tiellä, kiinteistöjen omistajat kutsuvat Eliaksen avuksi. Erityisesti suurikokoisten ja mahdollisesti muilla tavoin riskiä kuten kallistumien ja lumikuorman painamien puiden kohdalla tulee miettiä kannattaako kaatotyöhön ryhtyä itse.

Elias neuvookin tarkkailemaan oman pihapiirin puiden kuntoa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen.

– Koivu ei ole kovin pitkäikäinen puu ja se alkaa helposti lahoamaan sisältäpäin. Jos pihapuussa on esimerkiksi halkeamia, tai vaikka aurauksessa syntyneitä kol-

Nurmimäen perheen hymyilevä esikoinen Lennart on kahdeksan kuukauden iästään huolimatta ollut vanhempiensa Eliaksen ja Marketan mukana jo monilla eräretkillä. – Ensimmäisellä metsäretkellä kävimme yhdessä jo loppukeväällä, Elias kertoo.

huja kannattaa puun terveyttä seurata. Koivun huonosta kunnosta kertoo sen harvalehtisyys ja kuusen kanssa alkaa olla jo kiire, kun tikka alkaa naputtelemaan puun kylkeä. Kelottuvan hongan riskitekijöinä ovat lumen painosta putoavat vahinkoa aiheuttavat vahvat oksat ja myrskytuulien aiheuttama kaatumisriski.

– Jännitteiseen tilaan kallistunut tai toista puuta vastaan kaatuneen konkeloon jääneen puun sahaamisessa vaaran mahdollisuus on suurin ja huomioon on otettava monta asiaa, sillä puussa oleva jännitys saattaa singota sen suurella voimalla ennalta arvaamattomaan suuntaan. Hiljattain tällainen tapaus olikin kaulattujen tuulen painamien haapojen kanssa.

Metsänhoitotyön hyviksi puoliksi hän mainitsee fyysisen tekemisen kautta tulevan liikunnan ja oman kädenjäljen näkymisen työssä.

PERHEEN silmäterä on kuitenkin herkästi hymyilevä kahdeksan kuukauden ikäinen Lennart, joka liit-

tyy aikuisten seuraan omalla kielellään innokkaasti jutustellen. Isyyttä Elias ei kokenut suuremmin jännittäneensä ja on uudesta perheenjäsenestä kiitollinen. Hän kertoo työn ja perhearjen yhdistämisen onnistuneen hyvin.

– Lastenhoitoon liittyen kaikki on ollut uuden opettelua, kun aikaisempaa kokemusta lastenhoidosta ei ollut, säännöllinen työaika on hieman helpottanut, vaikka iltatöitäkin on puiden kaadossa ja omalla kotipihalla. Jouten ei ole ehtinyt olla. Iso kiitos asioiden sujumisesta kuuluu Marketalle, hän kiittää.

Esikoista hoitava Marketta on kotoisin Haapavedeltä ja valmistunut muotoilijaksi vaatetusalalle.

– Nykyään vaatetusalallakin painotetaan kestävää kehitystä ja ekologisuutta. Tällä seudulla on valitettavan vähän työllistymismahdollisuuksia, mutta tulevaisuuden tavoitteena on löytää oman alan töitä, hän toteaa.

Sievissä pariskunta kertoo viihtyvänsä hyvin ja lapsi-

perheelle suunnattujen palvelujen toimineen hyvin.

LENNARTIN vanhempien harrastuksiin kuuluu eränkäynti ja metsästys pienriistasta hirveen saakka. Kotona on suomenajokoira Enskan lisäksi pystykorva ja karjalankarhukoira.

Vanhempiensa mukana Lennart on ollut mukana jo keväästä alkaen ja tulee oppimaan vanhemmiltaan paljon luonto- ja erätaitoja. Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi yhteisiin harrastuksiin kuuluu myös sienestys ja marjastus.

– Keväällä kävimme metsäretkellä ensimmäisen kerran yhdessä. Juhannuskalassa käytiin koko perheen voimin, kuten myös metsästyskauden aloituksessa. Saa nähdä, innostuuko poika samoista asioista, Elias naurahtaa.

Kalastusmuistona perheen seinää koristaa trofee pikkuradan läheisyydestä Eliaksen vuonna 2019 saalistamasta 43 senttiä pitkästä ahvenesta.

Isän roolissa Elias haluaa opettaa pojalleen erätaitojen

Lennart osallistui kahvipöytäkeskusteluun omalla kielellään jutustellen ja iloisesti nauraen.

lisäksi kunnioitusta luontoa ja ympäristöä, sekä toisten ihmisten tekemää työtä ja omaisuutta kohtaan.

– Kun on oppinut itse omilla käsillään töitä tekemään, niin ei tule mieleen alkaa toistenkaan töitä särkemään.

ENSIMMÄISEN isänpäivän lähestyessä Elias muistelee omassa perheessään isän-

päivää vietetyn saman pöydän ääreen kokoontumalla. Oman perheen traditiot muotoutuvat ajan myötä. – Kakkukahvit voi ehkä olla tiedossa. Nyt on ollut hyvä marjavuosi ja hiljattain kävimme keräämässä karpaloita, joita pitäisi riittää ainakin kahteen kakkuun, Elias hymyilee Marketan leipomaa herkullista puolukkapiirasta tarjoillessaan.

Kehon hyvinvoinnin seurantaa Inbody-mittauksen avulla

Sievin liikuntapalvelut järjesti viikko sitten Inbody-kehonkoostumismittauspäivän Miitin musiikkitilassa sijaitsevassa huoneessa.

– Olemme järjestäneet yleisiä Inbody-mittauspäiviä noin kolme kertaa vuodessa, jolloin sen hinta on edullisempi kuin ympärivuotisena vaihtoehtona oleva asiakkaille yksilöllisesti sovittu ajanvarauksella tehtävä mittaus. Molempiin vaihtoehtoihin aika varataan Sievin kunnan sivuilla olevan verkkokaupan kautta. Erillisiä mittauspäiviä on järjestetty myös kunnan henkilöstölle, mittauksia tekevä liikunnanohjaaja Jenni Lappalainen selvittää. Inbody-mittaukset tehdään kehonkoostumusmittauslaitteella.

– Aiemmin mittaukset tehtiin Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n omistamalla laitteella mittaajan saapuessa Sieviin. Hyvällä mielellä liikkumaan -hankkeen ansiosta meillä oli mahdollisuus investoida vuonna 2022 Sieviin oma mittauslaite. Kehon koostumuksen mittausmahdollisuus on otettu hyvin vastaan ja nytkin miltei kaikki ajat varattiin etukäteen, Jenni toteaa tyytyväisenä.

INBODY-MITTAUKSESSA

henkilö asettuu avojaloin näytöllä varustettuun isokokoista henkilövaakaa muistuttavaan laitteeseen. Laitteeseen syötetään esitietoina mitattavan pituus, sukupuoli ja ikä. Mittaus aloitetaan, kun mitattava ottaa kiinni laitteen sivussa olevista kahvoista asettaen peukalonsa niissä oleviin antureihin.

– Inbody-mittaus perustuu bioimpedanssimenetelmään, jossa johdetaan kevyt sähkövirta kehon läpi. Noin minuutin kestävä mittaus selvittää muun muassa kehon lihasten, rasvan ja veden määrät jaoteltuna kehon eri osiin. Mittauksen lopuksi asiakas saa mukaansa eritellyt tiedot selkeälle raporttilomakkeelle tulostet-

Inbody-mittauksessa mittauslaitteella seistään avojaloin noin minuutin ajan mittauskahvoja kädessä pitäen. Tuloksena asiakas saa tulostuksena käyttöönsä henkilökohtaisen ja kattavan raportin, jota voi käyttää pohjana omien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa.

tuna. Jos mitattava haluaa, hän voi tallennuttaa vertailua varten laitteen muistiin omat mittaustuloksensa, kuitenkin

Hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset

ilman tarkkoja henkilötietoja Jenni selvittää. Hän toteaa mittausraportissa saatavan paljon tie-

toa, jonka avulla on helppo asettaa henkilökohtaiset tavoitteet oman hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen.

"Kehonkoostumismittaus sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet oman hyvinvointinsa edistämisestä, ei pelkästään aktiiviliikkujille, vaan itseä ja omia henkilökohtaisia tavoitteita varten.

Raportista selviää muun muassa kehossa olevan veden, proteiinien ja mineraalien sekä ihonalaisen sisäelinrasvan määrä. Lisäksi mitattava saa tietoa esimerkiksi kehon ja lihasten tasapainosta, nestetasapainosta, lihasmassasta, perusaineenvaihdunnan kilokaloreina vuorokaudessa sekä arvion ravitsemustilasta. – Segmentaalinen rasvadiagnoosi kertoo puolestaan rasvan jakaantumisesta kehon eri osiin ja viskeraalirasvan taso ilmaisee vatsaontelossa olevan rasvan määrän, joka on keskeinen terveysmuuttuja. Yksi yhteenvedoista ovat Inbody-pisteet, jossa suurempi pistemäärä kertoo kehon parantuneesta/vahvistuneesta rakenteesta ja pienempi päinvastaisesta tilanteesta. Normaali pistealue on 70–90 pistettä. – Inbody-mittaus antaa yhden kuvan kehon hyvinvoinnista. Harmillista vain, että osa ihmisistä pelkää tai jännittää turhaan mittaukseen tulemista. Kehonkoostumismittaus sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet oman hyvinvointinsa edistämisestä, ei pelkästään aktiiviliikkujille, vaan itseä ja omia henkilökohtaisia tavoitteita varten. On ollut mukava iloita rinnalla, kun arastellen tai epäillen mittaukseen tulleiden mieli on kääntynyt positiivisemmaksi ja jälkeenpäin ovat sanoneet motivaation lisääntyneen omasta terveydestä huolehtimiseen, Jenni summaa tyytyväisenä.

TAPIO ROMPPAINEN

Helluntaiseurakunnan apu Ukrainaan jatkuu – tarvetta on liinavaatteista polttoaineeseen

Aggregaatti ja auto Ukrainaan

TAPIO ROMPPAINEN

Sievin helluntaiseurakunta on järjestänyt aktiivisesti humanitaarista apua Ukrainan sodan uhreille jo usean vuoden ajan. Sievin helluntaiseurakunnan yhteyshenkilöinä ja huoltotoimista vastaavina ovat koordinoineet Juhani Ahola ja Mauri Junttila. Haastatteluhetkellä noin parin kuukauden työn jälkeen huoltojen viimeistelyvaiheessa Ukrainaan lähtöä odottamassa olivat aggregaatti ja Kia-henkilöauto. Aggregaatti oli saanut juuri pintaansa tuoreen vihreän maalipinnan.

Miehet toteavat avuntarpeen olevan Ukrainassa suuri ja monimuotoinen.

– Tämä kunnostamamme aggregaatti on lähdössä varavirtalähteeksi paikkaan, joka on lähellä rintamalinjaa, joten sähkökatkokset ovat siellä yleisiä. Aggregaatti on suuritehoinen. Se tuottaa sähköä 55 kilowattia ja sen ulkoisena voimanlähteenä voi käyttää traktoria, jonka ansiosta se on siirrettävissä nopeasti paikasta toiseen tarpeen mukaan. Tämän hetken määränpää on lasten-

koti Dniprossa, jossa on henkilökunnan lisäksi 280 lasta.

Suomesta Ukrainaan matkasi syyslomaviikolla keskitetysti kaksi täyteen lastattua rekkaa, joista toisen kyydissä Sievissä kunnostettu aggregaatti toimitettiin määränpäähänsä. – Varat aggregaattiin on kerätty usean seurakunnan yhteistyönä: Sievin helluntaiseurakunta on toimi-

nut vetovastuussa ja rahoittajana ovat olleet mukana myös Lestijärven ja Haapajärven helluntaiseurakunnat, Halsuan Lyhtyseurakunta, Ylivieskan Vapaaseurakunta, sekä monet yksityishenkilöt. Huoltoon ja kunnostukseen liittyvä vapaaehtoistyö mukaan luettuna aggregaatin rahallinen arvo on noin 8 000 euroa, jonka lisäksi tulee auton ostoon ja huolto-

töihin sisältyvä useamman tuhannen euron arvo, Juhani ja Mauri arvioivat.

AGGREGAATIN valmistumisen ja eteenpäin lähettämisen jälkeen miehet jatkavat Kia-katumaasturin huoltoa, kun kiireet helpottavat. Suunnitelmissa on saada auto toimitusvalmiiksi vuoden vaihteen tienoilla. Sievin helluntaiseurakun-

nan yhdessä kumppaniensa kanssa toimittamien lahjoitusten suuruus on merkittävä, varsinkin kun huomioidaan jo aiemmin toimitettu materiaaliapu. – Viime vuoden marraskuussa Sievistä avustuksena lähti eteenpäin hoitotarvikkeita täyteen pakattu ambulanssi peräkärryineen, johon varat hankittiin valtakunnallisena keräyksenä. Sen mukana toimitettiin muun muassa kolme sydänfilmilaitetta ja ensiaputarvikkeita. Tätä ennen saman vuoden heinäkuussa toimitimme Volkswagen Transporter -pakettiauton ja tammikuussa 2023 Kian maastoauton. Jokaisen avustusauton mukana toimitettiin myös peräkärryt, jotka oli lastattu täyteen tavaraa. Avustuskuljetukset hoitaa yhteiskristillinen sosiaalialan järjestö Samaria rf. – Hengellisellä puolella Sievin helluntaiseurakunta on aiemmin lahjoittanut Ukrainaan toista tuhatta Uutta Testamenttia. Niitä lähtee myös tämän kuorman mukana, jonka lisäksi myös lasten kuvaraamattuja sekä muuta

hengellistä luettavaa. Viimeksi Ukrainassa vieraillessamme vastaanotto oli erittäin lämminhenkinen, Juhani taustoittaa.

Ahola ja Junttila muistuttavat jatkuvasta avuntarpeesta. Tarvetta on myös sellaista materiaalista, jota moni ei tule ajatelleeksi. – Näistä liinavaatteet ovat hyvä esimerkki. Niitä voidaan käyttää sekä petivaatteina että sidostarpeina. On surullista, että paljon käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heitetään roskalavalle tai kierrätykseen, vaikka esimerkiksi pienellä kunnostuksen jälkeenkin niistä saataisiin käyttökuntoisia.

– Ihmiset ovat kuitenkin tukeneet meitä hienosti lahjoittamalla esimerkiksi kenkiä, vaatteita ja rahaa polttoaineisiin. Vaatteita ja lakanoita olemme saaneet Ukrainaan välitettäväksi myös SPR:ltä.

– Ukraina on selvästi ihmisten sydämissä ja heitä kohtaan tunnetaan vahvaa sympatiaa.

Kannuksen Kuljetustekniikka Oy on yksityinen raskaan kaluston huoltokorjaamo Kannuksessa. Huollamme ja korjaamme raskasta kuljetuskalustoa (kuorma-autot, perävaunut jne.) merkistä riippumatta.

– Otamme tavaraa mielellämme vastaan ja meiltä voi kysyä lisää, Juhani Ahola ja Mauri Junttila vinkkaavat.

Mauri Junttila ja Juhani Ahola viimeistelivät Ukrainaan lähetetyn aggregaatin toimitusvalmiiksi. Aggregaatti toimitettiin traktorikäyttöisenä ilman kuvassa näkyvää moottoria.

LÄHETETTYJÄ

Muistele menneitä tai ota nasevasti kantaa!

Lähetä meille kirjoitus lukijalta-palstalle sähköpostilla toimitus@sievilainenlehti.fi tai tuo toimitukseen.

Pappani muisteli elämän virtaa, osa 3

Laura Koiviston muistokirjoitus papastaan Erkki Olavi Hollannista.

Tämä on kirjoituksen kolmas osa.

Lepola kodiksi – muistoja lapsuudesta ja koulusta Isän kuoltua pojat ja Alli muuttivat takaisin Asemakylälle Lepolaan, jossa asui vielä Johanna-mummu. Johanna mummua Erkki kuvaili hyväksi ihmiseksi, joka ei puhunut koskaan kenestäkään pahaa ja muisti aina lapsia. Vaikka Lepolaan muutettiin, käytiin Hollannissa toisella mummulla ja papalla useinkin. Lepolassa leikittiin ja pyörittiin ja kavereita kävi paljon. ”Poikakavereita ja tyttökavereitakin kulki”, Erkki muisteli. Asemakylällä Erkki oli töissä välillä kaupassakin, Kalalaaksossa Keski-Pohjanmaan osuuskaupalla, Peltokankaan Santerin baarissa ja leipomossa, sillä ”kaikki työ oli tehtävä”.

Pienenä poikana, Lepolassa ollessaan, sinä syksynä, kun oli aloittamassa koulua, Erkki muisteli Alli-äidin veljen Viljon tulleen kylään Jyväskylästä ja tuoneen tullessaan Erkille tikkurasian, jossa oli ollut pitkiä tikkuja, joilla sytytettiin auton kamiinoja ja joita Vil-

jolla oli tapana kääriä. Vähän myöhemmin veljekset olivat lähteneet hakemaan maitoa uudesta talosta, joka oli Hyypän talon kanssa samalla pihalla. Sitä Erkki ei kuitenkaan muistanut saivatko he maitoa, koska uudella talolla oli ollut kylän tyttöjä, jotka olivat pyytäneet Erkkiä lähtemään näyttämään, miten Viljon tuomat tikut paloivat. Erkki oli lähtenyt riihelle, jossa oli olkikasa, joka syttyi palamaan.

Erkki oli juossut nopeasti kotiin ja ladolle oli tullut palokunta. Erkki istui kotona, kun poliisit tulivat, koska lato oli palanut. Poliisit meinasivat piiskata pojan, mutta Frans-isä oli tuolloin vielä elossa ja sanonut, ettei hänen poikaansa piiskata. Tapahtuman jälkeen Erkkiä puhuteltiin tulipalopojaksi, mutta myös Viljo sai osansa ja häntä moitittiin, että oli antanut pojalle tikut. Koulussa Erkki tykkäsi

HETI VARASTOSTA

olla ja hän piti kaikkia aineita yhtä kivoina. ”Laskento oli ehkä parasta kuitenkin”, Erkki tuumasi. Hän muisteli olleensa vähän ilkikurinen koululainen ja tehnyt jäynää opettajallekin. Joskus likimain 10-vuotiaana Erkki oli kantanut halkoja opettajan oven eteen, ettei hän pääsisi ulos asunnostaan. Koulun edessä olevassa mäessä puolestaan oli laskettu talvisin suksilla, kiemurrellen kivien välissä. Erkki ei kui-

VENEVANERIA 6,5mm/9mmx6000x1500 koivu

• FILMIVANERIA 6,5-50 mm

• MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-18 mm

• HAVUVANERIA 5-24 mm

• MAXILEVYJÄ

tenkaan ollut pärjännyt muiden perässä, joten oli hän katkaissut suksistaan kannat pois, vaikkakin toisesta suksesta oli kanta ollut valmiiksi jo rikki. Kerran, kun Erkki oli saanut uudet vaatteet, oli hän kiivennyt uusilla housuillaan variksen pesille. Iso palkeen kieli oli tullut housuun ja revennyt takapuolesta. Erkki muisteli kankaan tarttuneen johonkin piikkilankaan, ehkä jonkun lampaan aitaukseen kiivetessään. ”Voi olla myös, ettei housut edes olleet uudet”, Erkki hymähti. Veljensä Raimon kans-

sa hän oli koulussa, muttei ”se jatkuvaa yhdessä oloa ollut”, Erkin sanoin. Raimoa oli vähän kiusattu, koska tämä oli kiertänyt ärrää. Erkki ei ollut osannut sanoa muuta kuin kavereilleen, ettei kiusata tätä. Kotona Raimon kanssa Erkki oli enemmän. Erkki muisteli Raimon kuitenkin olleen usein hiukan alakynnessä, koska oli vähän ”vankka poika” eikä häntä meinattu ottaa oikein pelihommiinkaan. Pesäpallopeliin hänet aina valittiin viimeisenä, vaikka osasikin pelata.

Laura Koivisto

Hietalan perhe, joka asui pitkään Lepolassa. Lapset vasemmalta oikealle Alli, Veikko, Onni, Urho ja Kerttu. Isä Matin sylissä Viljo ja äiti Johannan sylissä Mirja. Keskellä seisova tyttö on jäänyt mysteeriksi. Kuva Laura Koiviston kotialbumista

Valmistus ja myynti: Antintie 4, 85500 Nivala Puh 040 034 4796

Erkki Hollanti armeijan harmaissa ja veli Raimo.

Toholampi • Kiuruvesi • Huittinen • Helsinki • Juva • Karvia • Kärsämäki • Seinäjoki • Tampere • Vesanto • Ikaalinen www.wikli.ﬁ

Kirjanpidot • Investointilaskelmat • Yhtiöittämiset

Investointituet • Neuvo-palvelut • Sukupolvenvaihdokset

Arviokirjat • Kauppakirjat • Lahjakirjat

Perukirjat • Testamentit • Edunvalvontavaltuutus

KESÄN PARHAAT HERKUT

Raimo Ahokas

Perhekahvila Perhemiitti peruttu tiistaina 12.11.2024.

Sievin Perhepalvelukeskus ry

SIEVIN TORILLA PERJANTAINA 7.6. klo 12.30-14

talousasiantuntija kaupanvahvistaja, LKV

Tarjouskassit:

• Maukas LEIPÄKASSI 10€

• Runsas PULLAKASSI 25€

Otappa yhteyttä!

050 597 7957 raimo.ahokas@wikli.ﬁ

Runsas valikoima leivonnaisia yksittäin tai tarjouskassein:

Tervetuloa kaupoille!

Kauhavan Pulla ja Leipä

Onni Heikkilä, 040 054 1229

TUOREET LEIVONNAISET ISÄINPÄIVÄKSI

SIEVIN TORILLA PERJANTAINA 8.11. klo 12.30-14. Tervetuloa kaupoille!

Kauhavan Pulla ja Leipä

Kiiskilammin metsästysyhdistys ry:n HIRVIPEIJAISET

Syväojalla lauantaina 9.11.2024 klo 11-14. Seuran jäsenet, maanomistajat ja kyläläiset tervetuloa!

Influenssarokotukset syksyllä

Sievissä 2024

SIEVI

JUHANNUKSEN PARHAAT HERKUT

Juha Koskela puh. 040 566 2247

Tuoreet leivät, pullat, tortut, kahvikakut ja pikkuleivät myös runsain tarjouskassein:

LEIPÄKASSI 10€ PULLAKASSI 25€

SUORAAN

Tervetuloa kaupoille!

KYLMÄAUTOSTA!

pe 8.11. Sievin tori klo 9-10

Kotim. karpaloa litroittain sekä ämpäreittäin, survottua puolukkaa, aitoa Lapin hillaa, tyrnimarjaa ja -mehua, suolasieniä, kotim. Lobo-talviomenaa, hirvenlihaa, hirvenlihapurkkeja, ternimaitoa

Tarjoushintaan Marjamehut 10€/2 pulloa (mustikka, mustaherukka, kirsikka)

Tervetuloa kaupantekoon!

Kynkkärinki tänään ke 6.11. alkaen klo 12.30 Kotirinteessä. Sydänkerhon kaikille avoin vuoden viimeinen vertaistukiryhmä ke 20.11. Lusiinassa alkaen klo 14.30. Sydänkerhon puuro-/40 vuotisjuhla Sievin seurakuntakodilla su 24.11. alkaen klo 14. Mahdolliset muistamiset tilille FI914912502 0008593 / Sievin Sydänkerho. Lahjoitusvarat käytetään defiblaattorin hankintaan Lusiinaan.

Kunnantalon avoimet ovet ja keskustan kehittämissuunnitelma ke 6.11. klo 18-20

SIEVIN TORILLA HUOM! TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA 19.6. KLO 12.30-14.00

Sievin kunta on perustettu 4.11.1867. Tervetuloa juhlimaan 157-vuotiasta kuntaamme ja samalla osallistumaan keskustan kehittämisen suunnitteluun. Kahvitarjoilu!

IRTOMYYNNISSÄ: hillopossut, kreemimunkit, karpaloviinerit, riisipiirakat, kinkkujuustosarvet, pasteijat

aitoa Lapin hillaa alk. 20€/kg Vielä erä

Kauhavan Pulla ja Leipä

Sievin Sydänkerho

Sievin Omaishoitajien vertaistukiryhmä kokoontuu Lusiinassa ti 12.11. klo 13-15. Tervetuloa mukaan!

Joulunavaus järjestetään pe 29.11. Sievin keskustassa

Laita päivä kalenteriin ja seuraa ilmoittelua.

MANSIKKA- JA PERUNA-AUTO KIERTÄÄ

Kaikki Sievin joulutapahtumat löytyvät osoitteesta

kuin kotiin tulisi

Pe 5.7. Sievin tori klo 11-12

Tervetuloa kaupantekoon!

SIEVIN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS torstaina 7.11.2024 klo 18.00

Valtuustosalissa

Esityslista on julkaistu 1.11.2024 yleisessä tietoverkossa www.sievi.fi, jossa myös kokouksen pöytäkirja valitusosoituksineen julkaistaan viimeistään 14.11.2024.

SUORAAN KYLMÄAUTOSTA!

Marjojen osto- ja myynti K. Kinnunen

P. 044 932 7140

Ostetaan energiapuuta! Sievin Lämpö ja Maarakennus Oy puh. 050 3456 472 Rivit 12€ sis.alv., käteisellä, enint. 5 riviä

JATKAN Kalevalainen jäsenkorjaus hoitoja!

Olli Backman p. 0400 258 700

Kaikki metsäalan palvelut yhdeltä toimijalta jo 20 vuotta!

Pe 19.4. Sievin tori klo 9-10 Hyvä valikoima kotimaisia pakastemarjoja!

AHTI HANNULA kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Senioreiden

TARJOUSHINTAAN: Metsämustikkaa 25€/2,5 kg jättipussi (irtopakaste) Omena- ja marjamehut 10€/3 pulloa Survottua puolukkaa, suolasieniä, karpaloa, tyrnimarjaa ja -mehua, aitoa Lapin lakkaa, perinteistä kotisimaa (tule maistamaan), valmiiksi perattua muikkua, hauki- ja kuha lettä (vakumipakaste), suositut hirvenlihapurkit.

Porina-piiri

Lusiinassa (Kallentie 2) kokoontuu seuraavasti: ke 13.11 ja ke 11.12. klo: 13 00 - 15 00

Tervetuloa vanhanajan kaupoille!

Puh. 044 932 7140

Ohjeita rokotukseen tuleville

Voit tulla rokotukseen ilman ajanvarausta sukunimen alkukirjaimen mukaan. Voit ottaa influenssarokotteen, koronarokotteen tai molemmat, jos et ole vielä saanut koronarokotetta tänä syksynä. Jos olet sairastanut koronan tänä syksynä, et tarvitse koronarokotetta.

Rokotuspaikka: Sievin neuvola, Annintie 4. Maanantai 11.11. klo 9-15 sukunimen alkukirjain A-H Tiistai 12.11. klo 9-15 sukunimen alkukirjain I-M Keskiviikko 13.11. klo 9-15 sukunimen alkukirjain N-R Torstai 14.11. klo 9-15 sukunimen alkukirjain S-Ö Jos olet saanut aikaisemmin koronarokotuksen yhteydessä ajan influenssarokotukselle, saavu paikalle saamiesi ohjeiden mukaan sovittuna ajankohtana. Influenssarokotuksen saavat

Maksuttoman influenssarokotteen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet, raskaana olevat, alle 7-vuotiaat lapset, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri, varusmiespalveluksen ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat, terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset, lääkehuollon henkilöstö sekä laitosmaisessa oloissa asuvat henkilöt. Työikäiset voivat tiedustella mahdollisuutta influenssarokotukseen omasta työterveyshuollosta.

Jos et ole oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, voit pyytää reseptiä omasta sosiaali- ja terveyskeskuksestasi ja ostaa rokotteen apteekista. Aiemman vuoden reseptin voi myös uusia Omakanta-palvelusta tai apteekin kautta.

Tule tervenä, sillä vähäisetkin flunssan oireet ovat este tulla hakemaan rokotetta, muista huolehtia käsihygieniasta, pukeudu helposti riisuttaviin vaatteisiin, ota mukaan Kela-kortti.

Lisätiedot rokotuksista: pohde.fi/palvelut/rokotukset/

Täyden palvelun talo

Asko Mäkelä 050 501 5123

Oulaistenkatu 50 C 1, 86300 OULAINEN www.msh. etunimi.sukunimi@msh.

KELA-TAKSI 0800 41 5720

Tilausnumero on maksuton! Palvelun tuottaa Tampereen Aluetaksi Oy Taksilla mukavasti mm. lääkäriin ja kuntoutukseen. Meiltä myös inva- ja paarivarusteiset taksit.

Kysy lisää!

Sami Huovari 0503807023 Merja Tuomaala 0447764300

Kannus | Lammasojantie 1, 69100 Kannus Puhelin: 044 4232 050 | Sähköposti: kannus@plus.

Nivala | Pajatie 11, 85500 Nivala Puhelin: 044 4232 010 | Sähköposti: nivala@plus.

Ylivieska | Hakatie 3, 84100 Ylivieska Puhelin: 044 4232 020 | Sähköposti: ylivieska@plus.

Helppo ajanvaraus 24/7 osoitteessa www.plus.fi

ke 13.11 Puhetta painavista asioista, päivä-bingo ja kahvitarjoilua

Lämpimästi tervetuloa! Porina-piirit järjestää kunnan kulttuuripalvelut

Vapaaehtoisille kiitos

Vietämme kansainvälistä vapaaehtoisten päivää 5 12 kl 15 00-17 00 Lusiinassa

Oletko sinä yksi heistä, jotka antavat aikaansa muille?

Lämpimästi tervetuloa! #VapaaehtoisilleKiitos

Ilmoittautumiset: neuvonta@sievi fi tai (08) 4883 111

Tilaisuuden järjestää kunnan kulttuuripalvelut

AGCO SUOMI OY

RIVIT

Palvelemme

LIIKE-

Ma-Pe klo 9-18 La klo 9-14 KYLÄKAMARI/ KIRPPIS avoinna: ti, ke, to klo 10-14

Haikolantie 18, Sievi Puh. 08-480 017

PUTKIASENNUS

044 236 3938

Tervetuloa penkomaan tai vaikka vain juttusille!

Tilausnumero on maksuton! Palvelun tuottaa Tampereen Aluetaksi Oy

Toivetaksikyydit:

Raimo Paavola 0400 686 087

Merja Tuomaala 044 776 4300

Sami Huovari 050 380 7023 Tallenna numero puhelimeesi!

Kylmälaitekorjaukset ja asennukset

Paikallinen nuohoojasi Teemu Seppälä p 050 4095 372

Lakisääteiset nuohoukset alueellasi. Nuohoustöitä jo vuodesta 2000! Meiltä myös ilmanvaihtojärjestelmän huollot, puhdistukset ja säädöt.

Lakisääteiset nuohoukset alueellasi.

Nuohoustöitä jo vuodesta 2000!

Meiltä myös ilmanvaihtojärjestelmän huollot, puhdistukset ja säädöt.

Lakisääteiset nuohoukset alueellasi. Nuohoustöitä jo vuodesta 2000! Meiltä myös ilmanvaihtojärjestelmän huollot, puhdistukset ja säädöt.

Puh. 0400 450 762 auto tsievi@gmail.com

LVI puh. 050-5910 286 lvi@sievinlvi.fi

Tästä yrityksesi löytyy!

Soita ja varaa 0500 797 322 media.laakko@ gmail.com

Nelipyöräsuuntaukset

Metsätie 14 Sievi p. 045 841 3350 Sijaisauto käytössä!

Ilmalämpöpumput asennettuna

Sähköasennus T. Huhtamäki 050 3693879 • Sähköasennukset

Kylmäkonehuolto A. Huhtamäki 050 4118795

Sievin LVI- ja Rakennuspalvelu Oy LVI-tarvikemyynti, asennus/huoltotyöt

Rakennus puh. 040-9104657 rakennus@sievinlvi.fi uudis- ja saneerauskohteet

OTAXI - Paikallinen ja palveleva!

Luotettavat ammattikuljettajat varmistavat laadukkaan ja yksilöllisen palvelun asiakaskohtaamisissa Yli 600 autoa sisältäen henkilöautot inva- ja paaritaksit

Tilaa tuttu Otaxi Kelataksi:

Tilauspalvelu on maksuton ja palvelee vuorokauden ympäri. WWW.OTAXI.FI/PALVELUT/ 0800 93377

Koskiräme Oy

Kokkolantie 405 Sievi • Puh. 045 185 0405

Kaikki ICT -palvelut takuutyönä!

Kaikki ICT -palvelut takuutyönä! Yrityksille ja yksityisille!

KOTISEUTULEHTI

www.sievilainenlehti.fi

Puhelin: 050 564 2972, 044 305 3272, 050 584 8706

Osoite: Haikolantie 23, 85410 Sievi

Kustantaja: Sievi-seura ry

Päätoimittaja: Tapio Romppainen puh. 044 305 3272

Toimittaja/taittaja: Hannu Tölli puh. 050 584 8706, hannu.tolli@sievilainenlehti.fi

Mediamyynti ja markkinointi: Jaana Laakko puh. 0500-797 322, media.laakko@gmail.com

Sähköpostit: toimitus: toimitus@sievilainenlehti.fi

Jakeluhäiriöt puh. 050 564 2972 - vahinkoarviot - kolarikorjaukset - maalaukset - määräaikaishuollot - ilmastointihuolto - rengasmyynti ja -asennus - tuulilasien myynti/asennus

Toimistonhoitaja: Seija Korkeakangas puh. 050-564 2972, 040-767 9953

ilmoitukset: ilmoitukset@sievilainenlehti.fi

Sivunvalmistus: Sieviläinen-lehti, Painopaikka: Botnia Print Oy 2012

Uutismedian Liiton jäsenlehti, perustettu vuonna 1979

ILMOITUSHINNAT:

Etusivu: 1,30 € /pmm

Sisäsivut: 1,10 € /pmm

Takasivu: 1,20 € /pmm

Kuolinilmoitus: 1,25 € /pmm

Kihla/Kiitos: 1,25 € /pmm

Muistio: 20,00 € /5 riviä

Rivi-ilmoitus: 12 € /5 riviä

Laskutuslisä: 2,50 € Hintoihin lisätään alv 25,5%

Liikehakemisto modulikoot:

ja ICT -laitteet

Tietokoneet, tulostimet, verkot ja ICT -laitteet

Lehden vastuu virheistä rajoittuu ilmoitushintaan. Ilmestyy keskiviikkoisin. Ilmoitukset saman viikon lehteen jätettävä viimeistään maanantaina klo 12.00 mennessä.

TILAUSHINNAT: Kotimaan kestotilaus 65 € määräaikainen Pohjoismaat Muut maat

Ilmoitukset maanantaina klo 12.00 mennessä!

1x50: 60€/krt sis.alv, 5 kpl paketti 95€ sis.alv 2x50: 105€/krt sis.alv, 5 kpl paketti 165€ sis.alv

70 € 99 € 120 €

Toimisto avoinna: ma-pe klo 9.00-15.00