Page 1

Vuosikatsaus

2012


Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Johanna Laitinen, Karoliina Pirkkanen, Juha Sjöblom ja Elisa Ylinen Ulkoasu ja taitto: Tiina Laino KANnEN Valokuvat: Pääkuva Heikki Tuuli, pikkukuvat Heikki Tuuli ja Mikko Ryhänen Paino: Markprint, Lahti 2013 ISSN 1797-4763 (painettu) ISSN 1797-4771 (e-julkaisu) Vuosikatsauksia voi tilata Sibelius-Akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, info@siba.fi

2


Sisältö 4 6 8 9 9 10 12 14 16 19 22 23

Valmistautumisen ja vaihdosten vuosi Promootio huipensi monen akateemisen uran Aviopari promovoitiin tohtoriksi ja maisteriksi Tutkimushankkeet lähestyvät musiikinhistoriaa uusista kulmista Alumniyhteistyö käynnistyi Sibafest oli Musiikkitalon ensimmäinen festivaali Kilpailuja, huippuvieraita, satoja konsertteja Säveltämisestä nostetta lasten itsetunnolle Videovälitteinen etäopetus auttaa opiskelijoita kansainvälistymään Suomen kiinnostavinta yliopistoa rakentamassa Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit

Kuva: Heikki Tuuli

3


Valmistautumisen ja vaihdosten vuosi Sibelius-Akatemia suuntasi vuoden 2012 aikana vahvasti kohti uutta Taideyliopistoa, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistävän Taideyliopiston yhteinen strategiaperusta luotiin keväällä 2012. Kevään ja syksyn aikana uuden yliopiston yhteisten rakenteiden muovautumista valmisteltiin lukuisissa työryhmissä, ja vuoden 2012 keskeinen tavoite oli varmistaa, että Taideyliopisto voi onnistuneesti aloittaa 1.1.2013. Keväällä 2012 aloitin Sibelius-Akatemian rehtorina, kun Gustav Djupsjöbacka päätti rehtorikautensa huhtikuussa. Haluan tässä yhteydessä kiittää häntä tärkeästä panoksestaan Sibelius-Akatemian hyväksi. Taiteellisen toiminnan rehtorina Djupsjöbackan kädenjälki "Perustehtävämme säilyy näkyi vahvasti koko vuoden tapahtuma­ tarjonnassa, jonka yksi kirkkaimmista ennallaan: vastaamme huippuhetkistä oli Musiikkitalon en- myös tulevaisuudessa simmäinen festivaali Sibafest. musiikin alan ylimmästä Rehtorinvaihdoksen lisäksi SibeliusAkatemian hallinnon organisaatiota opetuksesta Suomessa." uudistettiin elokuussa 2012. Halusimme madaltaa rakenteita ja siirtää tukipalvelut lähemmäs toiminnan tärkeintä ydintä – opetusta, taiteellista toimintaa ja tutkimusta. Uudistusten avulla valmistauduimme osaksi myös Taideyliopistoon. Vuoden lopussa taipaleemme itsenäisenä yliopistona päättyi ja Sibelius-Akatemiasta tuli yksi Taideyliopiston akatemioista. Monista muutoksista huolimatta Sibelius-Akatemian perustehtävä säilyy ennallaan: vastaamme myös tulevaisuudessa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa ja edistämme taiteellista toimintaa ja tutkimusta. Näkemykseni on, että osana Taideyliopistoa Sibelius-Akatemia voi entistä vahvemmin toteuttaa tätä tehtäväänsä.

Tuomas Auvinen

4


Kuva: Wilma Hurskainen

5


Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri soitti juhlakonsertissa Leif Segerstamin johdolla Straussin Alppisinfonian ja Magnus Lindbergin klarinettikonserton.

Professori Leif Segerstam esitti kysymyksen primus­ maisteri Santtu-Matias Rouvalille, joka vastasi siihen hyväksytysti.

Rehtori Tuomas Auvinen esitti tervehdyksensä promootioväelle.

Promoottori Erik T. Tawaststjerna ja seppeleensitojatar Maria Lagerspetz ojensivat maisterin tunnuksen, huilun suukappaleen, musiikin maisteriksi promovoidulle Samppa Leinolle.

6


Promootio huipensi monen akateemisen uran Sibelius-Akatemian kolmas maisteri- ja tohtoripromootio järjestettiin 1.—3. kesäkuuta 2012 Promootio 2012 • Tilaisuudessa promovoitiin 125 musiikin maisteria ja 56 tohtoria. • Kunniatohtoreiksi kutsuttiin seuraavat henkilöt: - pianotaiteilija Dmitri Bashkirov (Venäjä) -  trumpetisti, säveltäjä Tim Hagans (USA) - professori Estelle Jorgensen (USA / Australia) - musiikkipedagogi, muusikko Mauno Järvelä (Suomi) - säveltäjä Magnus Lindberg (Suomi) -  professori Jacques van Oortmerssen (Alankomaat) - kapellimestari Jukka-Pekka Saraste (Suomi)

Promootioaktista siirryttiin juhlavana kulkueena Temppeli­aukion kirkossa järjestettyyn promootiojumalanpalvelukseen.

7

Kuvat: Heikki Tuuli

Juhlapäivällinen ja promootiotanssit järjestettiin Finlandia-talossa.

• Promootion juhlallisuuksia vietettiin Helsingin Musiikkitalossa, Temppeliaukion kirkossa, Finlandia-talossa ja musiikkikeskus Kallio-Kuninkalassa.


Aviopari promovoitiin tohtoriksi ja maisteriksi Sibelius-Akatemian kolmas maisteri- ja tohtoripromootio kesällä 2012 oli monelle akateemisen uran kohokohta.

– Kaikki olivat panostaneet ulkonäköön. Oli arvokasta, mutta myös rentoa – ei turhaa jäykistelyä, Susanne Kujala sanoo. Tilaisuuden erityisyys tuntui Veli Kujalassa jännityksenä. – Promootioaktissa oli omaan osuuteen eli kättelyyn ja hatun päähän laittamiseen nähden ihmeen jännittynyt tunnelma. Promovoitavat ovat kuitenkin kohtuullisen tottuneita menemään lavalle ja soittamaan. Ehkä tilanteen erityisyys aiheutti jännityksen: kun ei tarvinnut miettiä, miten tietyn kappaleen osaa, alkoi pelätä kompastuvansa. Kommelluksiltakaan ei kolmen päivän juhlinnassa vältytty. – Lähdimme promootiokonserttiin viime tingassa ja kun olimme ajaneet viitisen kilometriä, Susanne huomasi, että hänen kengistään olivat molemmat korot irti. Oli käännyttävä takaisin. Konserttiin oli enää 17 minuuttia aikaa, kun lähdimme uudelleen kohti Musiikkitaloa. Yritin olla kovin paljoa rikkomatta liikennesääntöjä. Ehdimme paikalle juoksuaskelin juuri, kun salin ovet olivat sulkeutumassa, Veli Kujala muistelee.

Aviopari Veli ja Susanne Kujala ovat molemmat opiskelleet pitkään Sibelius-Akatemiassa. Susanne valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2006 ja Veli tohtoriksi vuonna 2010. Promootioon osallistuminen oli heille iso panostus ja ikimuistoinen tapahtuma.

Promootioon pohdinnan jälkeen Vaikka Kujalat olivat kuulleet hyviä kokemuksia aiemmasta promootiosta, osallistuminen ei ollut heille itsestään selvä asia. – Olin aluksi aika skeptinen. Tuntui, että promootiosta tulee kauhea vaiva ja iso rahanmeno, Susanne Kujala kertoo. – Veli halusi enemmän osallistua ja lopulta ylipuhui minut. Osallistuminen oli sen arvoista! Promootioon valmistautumisesta pariskunta muistaa erityisesti vanhojen tanssien harjoittelemisen. – Kävimme kolmissa tanssiharjoituksissa, ja kotonakin tuli harjoiteltua. Tansseja oli sopiva määrä, joten ne ehti omaksua hyvin, Veli Kujala toteaa.

Myös seuraavaan promootioon

Uusi näkökulma akateemisuuteen

Susanne Kujala valmistuu musiikin tohtoriksi vuonna 2013. Yhden promootion kokeneena seuraavakin kiinnostaa. Aviomies on samaa mieltä. – Promootioon kannatti ehdottomasti osallistua – ja ehkä menemme seuraavaankin, Veli Kujala myhäilee. – Voi olla, että mennäänkin, Susanne Kujala vastaa hymyyn.

Sibelius-Akatemia ja akateemisuus ovat avioparille osa jokapäiväistä arkea ja työntekoa. Promootio toi niihin uuden näkökulman. Tunnelma tilaisuuksissa oli hyvin juhlava.

Kuva: Wilma Hurskainen

8


Tutkimushankkeet lähestyvät musiikinhistoriaa uusista kulmista

miten tiedot esimerkiksi Pariisin oopperatuotannoista kulkeutuivat pohjoisille lavoille ja minkälaisen tulkinnan ne täällä saivat. Perehdymme yksilöihin, erityisesti laulajiin, ohjaajiin ja kapellimestareihin, jotka työskentelivät Pohjoismaissa ja tekivät usein myös kansainvälistä karriääriä, Sivuoja-Kauppala kertoo. Hankkeessa julkaistaan artikkeleita, monografioita ja antologioita, joista ensimmäinen, Opera on the Move in the Nordic Countries during the Long 19th Century, julkaistiin painettuna ja sähköisesti joulukuussa 2012.

Uusi katse kotimaiseen musiikinhistoriaan

aloitettiin kaksi merkittävää tutkimushanketta, jotka valottavat suomalaista ja pohjoismaista musiikinhistoriaa uusista näkökulmista. Elokuussa Sibelius-Akatemia isännöi myös neljättä kansainvälistä Narrative Inquiry in Music Education -konferenssia. Vuonna 2012 Sibelius-Akatemiassa

Vuoden 2012 alussa käynnistyi nelivuotinen tutkimusprojekti ”Suomalainen” musiikinhistoria uudelleentulkittuna, jota rahoittavat Suomen Akatemia ja Suomen Kulttuurirahasto. Professori Vesa Kurkelan johtama projekti arvioi kriittisesti kansallismielistä tutkimustapaa, jossa musiikinhistoria on nähty väistämättömänä kehityksenä, lahjakkaiden kotimaisten säveltäjien ja kollektiivisen kansanhengen työn tuloksena. Hanke tutkii kansallisen musiikkielämän muodostumista transnationaalisena prosessina. Vuonna 2012 projektia esiteltiin muutamassa kansallisessa ja yhdessä kansainvälisessä tutkijatapaamisessa. Myös ensimmäiset tutkimusartikkelit ilmestyivät. – Projektin alkuvaihe keskittyy arkistotyöhön ja lähdeaineistojen analyysiin, Kurkela kertoo.

Suuri rahoitus pohjoismaisen oopperan tutkimukseen Professori Anne Sivuoja-Kauppalan johtama ooppe­ ratutkimushanke sai syksyllä 2012 neljän miljoonan Norjan kruunun eli noin 540 000 euron NordCorpapurahan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pohjoismaiselta yhteistyöelimeltä NOS-HS:ltä (Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk och samhällsvetenskaplig forskning). Rahoitus myönnettiin hankkeelle Opera on the Move: Transnational Practises and Touring Artists in the Long 19th Century Norden. Neljän tutkijan hanke valottaa pohjoismaisen oopperakulttuurin poliittisia merkityksiä, esittämiskäytäntöjä ja ammattilaisverkostoja 1800-luvun lopulla eli aikakautena, joka oli oopperan kulta-aikaa koko Euroopassa. – Tutkimme oopperan tekemisen arkea, esityksiä ja niiden valmistamista sekä oopperan yhteiskunnallista resonanssia. Lisäksi tutkimme, miten matkustettiin ja

Narratiivisen tutkimuksen asiantuntijat koolla Helsingissä Elokuussa 2012 Sibelius-Akatemia isännöi neljättä kansainvälistä Narrative Inquiry in Music Education -konferenssia, joka kokosi Helsinkiin lähes 70 narratiivisen tutkimuksen asiantuntijaa ja musiikkikasvattajaa. Osallistujista valtaosa oli Pohjois-Amerikasta. Konferenssin pääpuhujina vierailivat Margaret S. Barrett, Leena Syrjälä, Eila Estola ja Liora Bresler.

Alumni­yhteistyö käynnistyi

ryhmänä yliopiston toimintaa ja alumnityötä kehitettäessä. Täydennyskoulutuksella alumneille tarjotaan mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan ja annetaan työkaluja kohdata työkentän uusia haasteita. Alumnit voivat myös osallistua Sibelius-Akatemian aineryhmien toimintaan esimerkiksi luennoitsijoina. He voivat vierailla erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa opiskelijoille omista opinnoistaan ja työurastaan sekä toimia opiskelijoiden mentoreina tai työharjoittelun ohjaajina. Sähköisen alumnirekisterin kerääminen käynnistyi syksyllä. Rekisterissä olevia tietoja käytetään sopivien alumnien tai alumniryhmien tunnistamiseen yliopiston erilaisia tilaisuuksia tai muuta yhteistyötä varten. Lähitulevaisuudessa on myös toteutumassa opiskelijoita ja alumneja yhdistävä mentorointiohjelma sekä ensimmäinen alumnit yhteen kokoava alumnitapahtuma.

Sibelius-Akatemian alumniyhteistyö käynnistyi vuonna 2012. Alumniyhteistyön tavoitteena on SibeliusAkatemian strategiaan nojautuen rakentaa yliopistoa, alumneja ja yhteiskuntaa kehittävä kumppanuus sekä kehittää alumneille edellytykset toimia kiinteästi osana yliopistoyhteisöä. Alumneille välitetään ajankohtaista tietoa Taide­ yliopiston ja Sibelius-Akatemian muutosprosesseista sekä kehityksestä, ja heitä kuullaan arvokkaana sidos-

9


Musiikkitalon ensimmäinen festivaali huipentui Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin tähdittämään päätöskonserttiin. Orkesteria johti kapellimestarimaailman komeetta Santtu-Matias Rouvali, ja lavalle solistiksi astui jazzsaksofonisti Dave Liebman. Konsertissa kuultiin John Adamsin ja Kaija Saariahon teosten lisäksi kaksi kantaesitystä: Kari Heinilän teos Couleurs d’étoiles ja Outi Tarkiaisen Liebklinge.

SIBAFEST oli MusiikkitaloN ensimmäinen festivaali Sibelius-Akatemian oma festivaali Sibafest järjestettiin neljännen kerran 27.1.–4.2.2012 teemalla vaali ja vapauta. Ohjelman kokosi festivaalin taiteellinen johtaja, kansanmuusikko ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi. Yhdeksän päivän aikana yleisölle tarjoiltiin yli viisikymmentä tapahtumaa. Festivaali houkutteli Musiikkitaloon lähes 9 000 vierailijaa, mikä ylitti aikaisempien festivaa­lien kävijämäärät noin tuhannella.

Sibafest 2012 • Järjestettiin neljännen kerran 27.1.–4.2.2012 • Taiteellinen johtaja Maria Kalaniemi • Yhdeksän festivaalipäivän aikana 53 tapahtumaa (mukaan lukien lämpiö­tapahtumat) • Ensimmäinen Helsingin Musiikkitalossa järjestetty festivaalitapahtuma; kaikki tapahtumat avajaiskonserttia lukuun ottamatta Musiikkitalossa • Tapahtumakävijöitä noin 9 000, iso osa konserteista loppuunmyytyjä • Esiintyjiä yli 400, pääasiassa Sibelius-Akatemian opiskelijoita, opettajia ja alumneja. Pääjärjestelyistä vastasi n. 30 tuottajatiimin, viestinnän ja teknisten palveluiden edustajaa. • Lipputulot miltei kaksinkertaiset verrattuna vuoden 2010 festivaaliin • Yhteistyökumppaneina Sibelius-Akatemian yhteistyökumppanit Helsingin Sanomat, Itella ja PwC, lisäksi pienempää yhteistyötä markkinointiyritys DMP:n kanssa • Kuvataideakatemian opiskelijan Anne Tammisen valokuvainstallaatio elävöitti Musiikkitalon tiloja festivaalin ajan • www.siba.fi/sibafest

10


Lauantaina 28. tammikuuta järjestetty perhepäivä kutsui koko perheen tutustumaan Musiikkitaloon. Päivän aikana musiikilliset työpajat tarjosivat tekemistä sekä lapsille että vanhemmille: lapset pääsivät aikakoneen kyytiin ja saivat toimia itse muusikkoina, ja lisäksi keskusteltiin musiikki­kasvatuksen ajankohtaisista haasteista.

Sibafestin jazzannista vastasi saksofonisti Dave Liebman, joka konsertoi Sibis Jazzin kanssa keskiviikkona 1. helmikuuta. Maailmantähti Liebman on tunnettu huippumuusikkona ja arvostettuna pedagogina vuosikymmenien ajan. Legendan kanssa lavalle astui joukko Sibelius-Akatemian jazzin aineryhmän opettajia ja opiskelijoita.

11

Kuvat: Heikki Tuuli

Sibafestin 2012 pääesiintyjä, kansanmusiikkikentän suomalainen kestotähti Värttinä, valloitti Musiikkitalon konserttisalin lavan sekä yleisön yhdessä muusikko Sakari Kukon kanssa. Konsertti oli yksi monista festivaalin loppuunmyydyistä tapahtumista. Värttinä juhlisti konsertillaan myös uuden Utu-levynsä julkistusta.


Kilpailuja, huippuvieraita, satoja konsertteja Sibelius-Akatemian tiloissa järjestettiin vuoden 2012 aikana useita satoja konsertteja kuulijoiden iloksi. Musiikitalon lavat avautuivat opettajien ja opiskelijoiden konserttitoiminnan lisäksi niin musiikkikilpailuille kuin kansainvälisille vieraillekin.

Kamarikuorot olivat Musiikkitalon ensimmäisiä kilpailijoita

Sergei Redkin voitti Maj Lind -pianokilpailun

Kansainvälinen Harald Andersén -kamarikuorokilpailu syyskuussa 2012 oli ensimmäinen Musiikkitalossa järjestetty musiikkikilpailu. Kolmen vuoden välein järjestettävään kilpailuun osallistui 12 kuoroa ja lähes 400 laulajaa eri puolilta maailmaa. Alkukilpailuohjelmiston pakollisena teoksena oli Perttu Haapasen tilausteos Readymade Alice. Kilpailun voitti latvialainen Youth Choir Maska johtajanaan Janis Ozols.

Venäläispianisti Sergei Redkin (s. 1991) voitti kolmannen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun, joka järjestettiin 13.–27. syyskuuta. Finaaliin asti ylsi myös Sibelius-Akatemian kasvatti Johannes Piirto (s. 1993). Pianokilpailu on saanut nimensä musiikinharrastaja Maj Lindin (1876–1942) mukaan. Lind testamenttasi osan omaisuudestaan Sibelius-Akatemialle ”pianonsoiton edistämistä varten”. Kuva: Heikki Tuuli

Kuva: Heikki Tuuli

Jazzlegenda Wayne Shorter vieraili DIG.-festivaalilla

Kantelekoulutus vietti 25-vuotisjuhliaan

Maailman tunnetuimpiin jazzsaksofonisteihin kuuluva yhdysvaltalainen Wayne Shorter vieraili kvartettinsa kanssa jazzin aineryhmän DIG.-festivaalilla. Musiikkitalon konserttisalissa 5. marraskuuta kuultu huippuvierailu keräsi salin viimeistä paikkaa myöten täyteen.

Sibelius-Akatemian kantelekoulutus juhli 25-vuotista taivaltaan Musiikkitalon Camerata-salissa kahdella suurella kantelekonsertilla 23. ja 24. marraskuuta. Lavalle astuivat mm. kanteleluokan vanhat opiskelijat ja opettajat. Kantaesityksenä kuultiin tilaisuutta varten tilattu Minna Leinosen sävellys Lumen.

12


Kaija Saariahoa juhlittiin laajasti lokakuussa Säveltäjä Kaija Saariaho täytti 60 vuotta 14. lokakuuta 2012. Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmä järjesti merkkipäivän kunniaksi kolmipäiväisen tapahtuman Musiikkitalossa yhdessä kamariorkesteri Avantin ja Uusinta-kamariyhtyeen kanssa. Juhlat koostuivat Saariahon musiikkiin keskittyneestä kansainvälisestä tutkimussymposiumista, mestarikurssista, kolmesta juhlakonsertista sekä kolmesta elokuvasta.

Kuvat: Heikki Tuuli

13


Säveltämisestä nostetta lasten itsetunnolle Kuule, minä sävellän! -yleisötyöprojektissa lapset ja nuoret säveltävät tunnettujen ammattisäveltäjien johdolla ammattiorkesterien soittajista kootulle orkesterille. Sibelius-Akatemian opiskelijat toimivat lasten lähiohjaajina. Musiikkikasvatuksen opiskelija Ville Kyttälä on osallistunut ohjaajana ja kouluttajana kolmeen Kuule, minä sävellän! -projektin tapahtumaan. Kuule, minä sävellän! on Sibelius-Akatemian, Musiikkitalon, Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Suomen Kansallisoopperan sekä New Yorkin filharmonisen orkesterin yhteisprojekti. Kyttälälle osallistuminen on tuonut arvokasta kokemusta lasten luovuuskasvatuksesta. Hän iloitsee siitä, että musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat onnistuneet luomaan lapsille myönteisen ilmapiirin työskennellä. – Olemme alusta alkaen saaneet aikaan luontevan ja turvallisen ilmapiirin. Se on näkynyt siinä, että lapset ovat alkaneet heti kertoa omia ajatuksiaan, uskaltaneet keksiä ja olla todella rennosti.

Oman sävellyksen kuuleminen on elämys

Kuvat: Heikki Tuuli

Lasten sävellysten ideat tulevat arkielämästä. Esimerkiksi luonnonilmiöt ovat helppo lähtökohta. Usein pohjana on jokin tunnelma, josta ryhdytään tekemään sävellystä. Liikkeelle lähdetään lapsen ideoista kokeilun ja leikin kautta.

14


Lapsille oman sävellyksen kuuleminen ensimmäisen kerran ammattimuusikoiden esittämänä on suuri elämys. – Heidän mielestään se on uskomaton asia. Olenko minä tuon tehnyt – miten hyvältä se kuulostaa! On hienoa, että pystymme tarjoamaan tämän kokemuksen, Kyttälä hehkuttaa. – Monet lapset tarvitsevat itsetunnon boostausta. Se on tässä projektissa tosi tärkeässä asemassa: voimaannutetaan lapsia ja nuoria siihen, että on hyvä jossakin.

Projekti haastaa omia käsityksiä luovuudesta Ville Kyttälä uskoo, että projektiin osallistuminen on muuttanut hänen käsityksiään lasten luovuudesta. – Tämä on herättänyt minut siihen, että oikeasti kaikilla on jotakin annettavaa. Jos vain osataan vetää oikeista naruista, kaikista ihmisistä lähtee musiikkia. Todella nuoretkin osaavat "Melodioiden ja rytmien ajatella musiikista tosi mokeksiminen on jo älyttömän nipuolisesti. Lasten ja nuorten luoiso lahja ihmiselle." vuus voi antaa uutta myös ammattisäveltäjille. Erilainen luova ajattelu kumpuaa siitä, että musiikkikentässä ei olla liian sisällä. – Musiikinopiskelija voi nähdä musiikilliset asiat kapeakatseisesti. Usein katse avartuu, kun musiikillisten piirien ulkopuolelta tuleva säveltää; että voiko sen noinkin tehdä. Kun lähtee tyhjältä pöydältä, ihan kaikki on mahdollista, Kyttälä pohtii. – Uskon ja toivon, että projektissa mukanaolo lisää välittömästi lasten luovaa ajattelua, uskallusta ja luottamusta omiin kykyihin. Veikkaan, että monella oman musiikin tekeminen jatkuu tavalla tai toisella. Se ei välttämättä ole orkesterisoittimille säveltämistä, mutta melodioiden ja rytmien keksiminen on jo älyttömän iso lahja ihmiselle.

"Säveltäminen merkitsee minulle aika paljon. Olen usein tämän säveltämisprojektin jälkeen miettinyt sointuja ja muuta. Kannattaa kokeilla säveltämistä — koskaan ei tiedä, mitä tulee!" — Heikki Helppi

"Kivointa oli se, että oli paljon ihmisiä, joiden kanssa tutustui. Oli kivaa, että ammattisoittajat ottivat niin tosissaan meidän projektin, ja että he halusivat tehdä sen niin hyvin kuin pystyivät, vaikka ei ollutkaan ammattisäveltäjiä." — Heidi Riikonen

15


Etämestarikurssit jatkuivat menestyksekkäästi myös keväällä 2013. Amerikkalainen viululegenda Aaron Rosand opetti Tami Pohjolaa Philadelphiasta käsin Musiikkitalon auditoriossa 25. huhtikuuta 2013.

16


Videovälitteinen etäopetus auttaa opiskelijoita kansainvälistymään Vuonna 2012 Sibelius-Akatemia avasi opiskelijoilleen mahdollisuuden kohdata kansainvälisesti arvostettuja taiteilijoita videovälitteisen etäohjauksen avulla. Viulunsoittoa opiskeleva Adriana IacovachePana kertoo uuden opetustyökalun antaneen opiskelijoille lisäpontta kansainvälistymiseen. >>

Etäopetus Sibelius-Akatemiassa Videovälitteinen etäopetus tuli osaksi SibeliusAkatemian säännöllistä opetustoimintaa vuonna 2012. Korkealaatuisen Polycom-video­ neuvottelujärjestelmän saaminen SibeliusAkatemian etästudioon mahdollisti ensimmäisen videovälitteisen mestarikurssin järjestämisen maailmankuulun viulutaiteilijan Pinchas Zukermanin kanssa keväällä 2012. Samana keväänä säveltäjä Magnus Lindberg jakoi miamilaiselle New World Symphony -orkesterille neuvoja teoksensa tulkintaan suorassa videoyhteydessä. Syksyllä 2012 videovälitteisiä opetustuokioita järjestettiin Eastman School of Musiciin (viuluprofessori Mikhail Kopelman), Manhattan School of Musiciin (jazztaiteilijat John Riley ja Dave Liebman, pianotaiteilija Philip Kawin, viulutaiteilija Mark O’Connor ja säveltäjä Dick Hyman) sekä Jerusalem Academy of Musiciin (kontrabassopedagogi Michael Klinghoffer). Vastavuoroisesti Sibelius-Akatemian viulumusiikin lehtori Päivyt Meller sekä piano­ musiikin professori Erik T. Tawaststjerna ohjasivat Suomesta käsin Eastman School of Musicin ja Manhattan School of Musicin opiskelijoita. Kuva: Wilma Hurskainen

17


Kuva: Wilma Hurskainen

"Uskomatonta, että noin kuuluisa viulutaiteilija antoi aikaansa meidän ohjaamiseemme toiselta puolen maailmaa!"

– Uskomatonta, että noin kuuluisa viulutaiteilija antoi aikaansa meidän ohjaamiseemme toiselta puolen maailmaa! Kommunikointi etäyhteyden välityksellä oli ihmeellisen saumatonta, sekunninkaan viivettä ei ollut havaittavissa. Tuntui kuin Zukerman olisi ollut paikan päällä. Nuori muusikko kertoo, että mestarikurssit SibeliusAkatemiassa ovat lisääntyneet huomattavasti viulumusiikin lehtori Päivyt Mellerin luotsaaman etähankkeen ansiosta. Kansainväliset opettajakontaktit ovat Iacovache-Panan mielestä kullanarvoisia niille opiskelijoille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa. – Etäopetus on kustannustehokas ja helppo tapa tutustua ulkomaisiin opettajiin ja heidän opetusmenetelmiinsä. Etäyhteydet toimivat jo nyt kahdensuuntaisesti ja lisäävät suomalaisten opettajien tunnettuutta ulkomailla. Vuosittain Sibelius-Akatemian opettajien ohjaukseen hakeutuu kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita.

Adriana Iacovache-Pana, 21, opiskelee kolmatta vuotta viulunsoittoa Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osastolla. Nuori viulistilupaus haaveilee vaihto-oppilasvuodesta New Yorkin osavaltion Rochesterin Eastman School of Musicissa, jossa hänen esikuvansa, ukrainalaissyntyinen viuluprofessori Mikhail Kopelman opettaa. Opintojensa aikana Iacovache-Pana on osallistunut useasti Kopelmanin mestarikursseille. SibeliusAkatemian etäopetukseen osallistumalla hän on saanut kokemuksia myös muista kansainvälisesti arvostetuista mentoreista. – Osallistuin keväällä 2012 Manhattan School of Musicin viuluopettajan Patinka Kopecin etäluennoille. Televisioruudun välityksellä livenä New Yorkista saimme vastaanottaa ensikäden tietoa edesmenneen, maailmankuulun pedagogin Ivan Galamianin viulukoulun perusperiaatteista. Työskenneltyään vuosikaudet Galamianin assistenttina Kopecilla oli jakaa arvokkaita neuvoja sekä sanallisesti että viulullaan demonstroiden. Adriana Iacovache-Pana osallistui keväällä myös Pinchas Zukermanin videovälitteiselle mestarikurssille. Zukerman opettaa Manhattan School of Musicissa.

18


Suomen kiinnostavinta yliopistoa rakentamassa

Kuva Fairy Queen -semioopperasta: Liina Aalto-Setälä

Taideyliopistojen yhdistymisestä ja yhden taideyliopiston perustamisesta on keskusteltu kauan, aina 1980-luvulta asti. Sanoista tekoihin ryhtyivät Kuvataideakatemia, SibeliusAkatemia ja Teatterikorkeakoulu, jotka allekirjoittivat sopimuksen Taideyliopiston perustamisesta 15. marraskuuta 2011. Kunnianhimoisessa kolmessatoista kuukaudessa luotiin pohja uuden yliopiston aloittamiselle vuoden 2013 alussa. Kokosimme aikajanalle Taideyliopiston rakentumisen virstanpylväitä.

15.11.2011

Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teat­ terikorkeakoulu allekirjoittavat sopimuksen Taideyliopiston perustamisesta. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia.

31.1.2012

Uuden yliopiston nimenä pysyy Taideyliopisto (Konstuniversitetet / University of the Arts Helsinki).

17.2.

Akatemioiden hallitukset hyväksyvät alustavan strategia­perustan 2013–2016. Strategiaperustassa hahmotetaan Taideyliopiston perustehtävää, arvoja, tavoitetilaa sekä kehittämisalueita.

23.4.

Ensimmäinen hallitus nimetään alustavasti, ja se aloittaa toimintansa valmistelevana elimenä. Hallitukseen kuuluu 10 jäsentä, joista 6 yliopistoista ja 4 ulkopuolelta. Hallituksen valitsee KuvAn, SibAn ja TeaKin yliopistokollegioista koostuva kollegio.

19


va Ku : Mikko Ryhän

vahvistaa Taideyliopistoa koskevan yliopis 6.8. Eduskunta tolain muutoksen sekä voimaanpanolain, joka mahdollistaa Taideyliopiston juridiset perustamistoimet.

en

8.8. Taideyliopiston hallitus aloittaa toimintansa virallisesti. rehtoriksi valitaan teatteritieteen pro 24.10. Ensimmäiseksi fessori Tiina Rosenberg Tukholman yliopistosta. Hän aloittaa viisi­vuotisessa tehtävässään 1.1.2013. ja Teatterikorkeakoulun opiskelijat 24.11. Sibelius-Akatemian synnyttävät visuaalisen konsertti­elämyksen Musiikki­ talossa.

Taideyliopiston visuaalinen ilme rakentuu yhteisestä, rohkean yksinkertaisesta X-merkistä ja jokaisen akatemian omasta persoonallisesta tekstilogosta, jossa on eloa ja liikettä. Värimaailma on yltäkylläinen, eikä akatemioilla ole omia tunnusvärejä. Ilmeen suunnittelussa oli haasteensa: miten yhdistää kolme vahvaa akatemiabrändiä ja uusi Taideyliopisto-brändi toimivaksi kokonaisuudeksi sortumatta taiteen kliseisiin. Toukokuussa käynnistetyn suunnittelutyön aikana todettiin, ettei akatemioiden hyvä maine ole rakentunut ilmeiden ja logojen varaan. Niistä rohjettiin luopua ja luoda uusi, luonteikas ja kiistanalainenkin ilme, joka herättää keskustelua – ja jää mieleen. Ilmeen loi Suunnittelutoimisto Bond.

ylioppilaskunnan pääsihteeriksi 3.12. Taideyliopiston valitaan FM Ville Sinnemäki. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2013. saavat oman tilan vapaalle taiteelle 11.12. Opiskelijat Helsingin ydinkeskustaan. Keväällä 2012 opiskelijoilla oli unelma: he halusivat perustaa oman tilan, jossa tulevan Taideyliopiston opiskelijat voisivat itse järjestää näyttelyjä, konsertteja, esityksiä ja muita tapahtumia – koulutuksen rakenteista riippumatta. Omaehtoinen tila mahdollistaisi uuden taiteen synnyn taiteidenvälisissä kohtaamisissa. Vapaan taiteen tila -projekti sai tuekseen sisältökokeilurahaa, ja joulukuussa järjestyi sopiva tila Helsingin keskustasta Senaatintorin laidalta. Tila on vapaasti Taideyliopiston opiskelijoiden käytettävissä. Sen käyttöä ei määrittele taiteen laatu; tärkeintä on, että taide on opiskelijan mielestä tekemisen arvoista. K u v a: K ar oli in

a

20

ré n

Taideyliopistolle suunniteltu visuaalinen ilme julkistetaan.

i Si

27.11.

Kuva: Lau r

Sibelius-Akatemian kansanmuusikot ja musiikkiteknologit sekä Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelijat tuottivat yhdessä visuaalisen konserttielämyksen Musiikkitalon konserttisaliin 24. marraskuuta. Suomalaisen nykykansanmusiikin tähdet esiintyivät Kansanmusiikin Isommassa Illassa, jonka valaistus, projisointi ja äänentoisto syntyivät Taideyliopiston sisältökokeiluna. Vahvat juuret – uudet versot -teemalla toteutettu konsertti rakentui menneiden mestareiden ja nykymuusikoiden vuoropuhelulle, joka valloitti yleisön videoiden, kuvien, arkistoäänien, valotehosteiden ja esiintymisten saumattomana kokonaisuutena.

Pi

rk

n ka

en


ylioppilaskunnan ensimmäinen 12.12. Taideyliopiston hallitus valitaan. Puheenjohtajaksi valitaan Kuva: Ar si I k

kirkkomusiikin opiskelija Annika Kempe.

ähe

Taideyliopiston hallitus hyväksyy yliopiston 13.12. johtosäännön.

im

on n

Monitaiteellinen Fairy Queen -sisältöpilotti huipentuu esityksiin Vallilan konepajalla.

e

15.–18.12.

Fairy Queen -semiooppera toteutui joulukuussa Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteisenä monitaiteellisena kurssina. Sisältökokeilurahaa saaneen kurssin työpajoissa tutkittiin musiikin ilmaisua ja äänitaidetta, performanssia, tilan käyttöä, visuaalista ilmaisua sekä näiden kaikkien yhdistämistä. Kaksiviikkoisen, intensiivisen kurssin työskentelyn lähtökohtana oli Henry Purcellin semiooppera The Fairy Queen, jonka libretto pohjautuu William Shakespearen Juhannusyön uni -näytelmään. 27 opiskelijan kurssi huipentui neljään koskettavaan esitykseen Vallilan konepajalla Helsingissä 15.–18. joulukuuta.

19.12. Taideyliopisto antaa lahjan eduskunnalle.

Taideyliopisto antoi eduskunnalle joululahjan kiitokseksi siitä, että eduskunta hyväksyi yliopiston perustamisen mahdollistaneen yliopistolain muutoksen. Eduskuntatalon portaille ilmestyneestä suuresta lahjapaketista purkautui monitaiteellinen esitys, johon osallistui noin viisitoista opiskelijaa eri akatemioista. Lahjan luovutti Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg yhdessä opiskelijoiden kanssa. Sen vastaanottivat opetusministeri Jukka Gustafsson ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

1.1.2013

Taideyliopisto aloittaa toimintansa.

Kuva Fairy Queen -semioopperasta: Liina Aalto-Setälä

Keväällä 2012 opiskelijat ja henkilökunta kutsuttiin luotaamaan yhteistä tulevaisuutta ja rakentamaan Taideyliopistoa kokeilevin ideoin ja yhteisprojektein. Sisältökokeilut kertoivat konkreettisimmin siitä, mitä Taideyliopisto voi tehdä ja millaiseksi muotoutua. Tulevat taideyliopistolaiset tekivät kaikkiaan 53 ehdotusta. Sisältökokeiluihin varatuista 250 000 eurosta rahoitusta sai 19 akatemiarajat ylittävää uutta avausta.

21


Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot Hakemukset ja valitut, perusopiskelijat Hakemukset ja valitut, perusopiskelijat

Hakemukset ja valitut, nuorisokoulutus Hakemukset ja valitut, nuorisokoulutus

1200

120

1200 1000

120 100

1000 800

100 80

800 600

80 60

600 400

60 40

400 200

40 20

200 0

20 0

0

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Hakemukset

Valitut

Hakemukset

Valitut

Hakemukset

Valitut

Hakemukset

Valitut

Suoritetut tutkinnot Suoritetut tutkinnot

Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot

350 300

35 30

300 250

30 25

250 200

25 20

200 150

20 15

150 100

15 10

100 50

10 5

350

50 0 0

2006

35

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2006 2007 Kandidaatit

2008

2009 Maisterit

2010

2011 Tohtorit

2012

Kandidaatit

Maisterit

5 0 0

2006

2007

2008

2006 2007 Kandidaatit

Tohtorit

Kandidaatit

Opiskelijavaihto Opiskelijavaihto

2009

2008 2009 Maisterit

2010

2011

2012

2010 2011 Tohtorit

2012

Maisterit

Tohtorit

Opiskelijoiden lukumäärä (kirjoilla olevat)

80 80 70 70 60 60 50

2006

2007

2008

2011

2012

Perusopiskelijat

1 420

1 399

1 298

1 214

1 254

1 270

1 248

Jatko-opiskelijat

140

136

156

157

151

141

143

82

80

82

80

82

84

89

Nuoriso­koulutuslaiset

2009 2010

50 40 40 30

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä (kirjoilla olevat)

30 20 20 10 10 0 0

2007

2008

2009

2007 2008 2009 Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, lähteneet

2010 2010

2011

2012

2011 2012 Opiskelijavaihto, saapuneet Opiskelijavaihto, saapuneet

22 Rahoituslähteet (tuhaa euroa) Rahoituslähteet (tuhaa euroa)

2006

2007

2008

2011

2012

Perusopiskelijat

135

143

134

2009 2010 131

133

134

134

Jatko-opiskelijat

16

18

20

23

24

23

24


20 000

50 40

15 000

40 30

10 000

30 20

5 000

20 10 10 0

0 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit 0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2007 2008 lähteneet 2009 Opiskelijavaihto,

2010 Opiskelijavaihto, 2011 2012 saapuneet

Opiskelijavaihto, lähteneet

Opiskelijavaihto, saapuneet

Henkilöstömenot

Rahoituslähteet (tuhaa euroa)

Henkilöstö (htv)

Rahoituslähteet (tuhaa euroa)

500

40 000

35 40000 000

Muut menot

Vuokrat

400

30 35000 000 25 30000 000

300

20 25000 000 200

15 20000 000 10 15000 000

100

5 000 10 000 5 0000 0

0 2006

2007

2006 2007 Budjerahoitus

2008

2009

2011

2012

2008

2009 2010 Täydentävä rahoitus 2011

2012

Budjerahoitus

2010

2006

2007

2008

2009

Opetus- ja tutkimushenkilöstö

2010

2011

2012

Muu henkilöstö

Täydentävä rahoitus

Kustannusrakenne (tuhaa euroa) Kustannusrakenne (tuhaa euroa)

45 000

40 45000 000

Julkiset konsertit

35 40000 000 30 35000 000 25 30000 000 20 25000 000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Julkisten konserttien lukumäärä

280

249

469

475

460

396

396

Julkisten konserttien kuulijamäärät

29 198

29 684

34 000

36 962

34 820

34 000

43 000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

292

305

333

182

213

254

221

72 483

50 550

78 840

45 717

31 318

34 000

40 500

15 20000 000 10 15000 000

Tilauskonsertit

5 000 10 000 0 5 000 0

Tilauskonserttien lukumäärä 2006

2007

2006 2007 Henkilöstömenot

2008

2011

2012

2008 Muut 2009 2011 menot 2010 Vuokrat

2012

Henkilöstömenot

2009

2010

Muut menot

Tilauskonserttien kuulijamäärät

Vuokrat

Henkilöstö (htv) Henkilöstö 500

(htv)

500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0

2006

2007

2008

2009

2012

2006 2007 2008 2009 Muu2010 2011 Opetus- ja tutkimushenkilöstö henkilöstö

2012

Muu henkilöstö

23

Kuva: Heikki Tuuli

2011

Opetus- ja tutkimushenkilöstö

2010


Kuva: Heikki Tuuli

Siba vuosikertomus 2012 fin web  

Siba vuosikertomus 2012 fin web  

Advertisement