Aanenkuljettaja 10 2011-2012

AJASSA

Clavis siirtyy 2000-luvulle

YLĂ„VIRE

Valmiuksia haastaviin ohjaustilanteisiin

AJASSA

Palautetta antamalla ostin itselleni oikeuden valittaa

Sibelius-Akatemia 10/2011–2012

Mukava Music haastamaan Spotifyn?

10/ 2011–2012 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

Äänenkuljettajan ilmestymispäivät kevätlukukaudella 2012: 18.1.2012 1.2.2012 15.2.2012 14.3.2012 16.5.2012

SISÄLLYS

Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun.

Opettajatutorointi ja opiskelutaidot

ALKUSOITTO Mitä uusi rehtori tekee?..............................................................3 AJASSA Annoin palautetta - kuuleeko kukaan? ................................4 P.A.L.A.U.T.E - ja oikeus myös valittaa.....................................8 keskusteluttivat palautefoorumissa................................... 10 Mukava Music haluaa mullistaa musiikkijakelun ”reilulla kaupalla”....................................................................... 12 Clavis siirtyy 2000-luvulle....................................................... 14

Äänenkuljettajassa on tilaa yhdelle tai kahdelle tiiviisti kirjoitetulle, hyvin perustellulle mielipidekirjoitukselle. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba.fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä.

Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen

Kannen kuva: Mukava Musicin Kiki Ylimutka, Hanna Toivonen ja Malcolm Stewart Mukava Musicista

kuva: Karoliina Pirkkanen

Painopaikka

MusXchange – EFNYO Mobility of Pre-professional Musicians Programme............................................................. 16 NÄKYMÄ Normeista suuntaviivat arjelle.............................................. 16 Peruskoulutuksen koulutusrakenteen uudistus saatiin päätökseen kuluneena lukuvuonna..................... 18 Ryhmäopetuksen yhteiset pelisäännöt............................ 20 KOETTUA Soittoniekat Bremenissä......................................................... 21 YLÄVIRE Opettajille tarvitaan valmiuksia ottaa haasteet vastaan............................................................ 24 SAY Sivistymättömiä konserttielämyksiä?................................ 25 Kesälaitumille............................................................................. 26

ALKUSOITTO

Mitä uusi rehtori tekee?

T

löytyy!

Toki minulle on ilmaistu myös kehittämisehdotuksia ja toivomuksiakin. Monenlaisia odotuksia ja toisaalta levottomuutta kohdistuu Taideyliopistoon siirtymiseen. Itse näen Taideyliopiston niin, että ensi vuotta varten meidän on saatava tietyt pakolliset hallintotoimet yhdistettyä taidekorkeakoulujen välillä. Todellinen Taideyliopisto syntyy kuitenkin vasta ajan kanssa siitä, että opettajat, taiteilijat ja opiskelijat alkavat yhdessä löytää uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia.

Meidän omaan toimintaamme ja sen kehittämiseen kohdistuu paljon odotuksia. Keskusteluissa nousee usein esiin, että sisältö ja hallinto ovat etääntyneet liian kauas toisistaan.

Uskon kuitenkin, että molemmilla puolilla haetaan yhteistä parasta. Jos katsomme toimintaamme perustehtäviemme kautta keskittymällä opetuksen, taiteen ja tutkimuksen parhaaseen mahdolliseen toteutumiseen, ei meidän enää ajatuksellisesti tarvitse jakautua sisältöön ja hallintoon. Tätä kautta pääsemme purkamaan hallinnon ja sisällön vastakkainasettelua. Meillähän on yhteinen päämäärä!

Vauhtia on tämän kevään aikana riittänyt, niin minulla kuin kaikilla muillakin. Onneksi edessä on kesä ja useimmilla aikaa hengähtää.

Valintakokeet alkavat olla takana ja monet teistä suuntaavat vähitellen kesälaitumille.

Hyvää kesää!

Monet toki jatkavat työtä vielä ainakin muutaman viikon, jotkut pitkälle kesäänkin, ennen hyvin ansaittua vapaata. Omasta puolestani kiitos kaikille tästä keväästä!

ätä kirjoittaessani olen ehtinyt toimia vajaat kaksi kuukautta SibeliusAkatemiassa: ensin kuukauden rehtoriharjoittelijana ja lähes toisen kuukauden toimivaltaisena rehtorina. Rehtorin vaihdos tässä vaiheessa on herättänyt kysymyksiä, joihin koetan tässä osaltani antaa vastauksia.

Olen kiitänyt nämä ensimmäiset viikot käytävillä varmaan ulkoa katsoen välillä päätöntäkin vauhtia. Täytin heti kättelyssä kalenterini tapaamisilla; olen tavannut monia teistä ja kerännyt näkemyksiänne ja kuullut ajatuksianne. En ole vielä ehtinyt tavata teitä kaikkia, toivottavasti tapaamme lähiaikoina! Olen kohdannut paljon innostuneita ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita työhönsä. Hyvä niin, innostuksella ja sitoutumisella viemme yhteisiä asioitamme eteenpäin.

Valintani yhteydessä hallituksemme asetti tavoitteeksi hallinnon organisaation yksinkertaistamisen sekä sisällön ja hallinnon välisen kuilun poistamisen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, olen kuullut kysyttävän useasti.

Ensimmäinen askel tässä on hallinnon ja talouden kartoitus, jonka tekee määräaikainen hallintojohtajamme Tore Teir. Informoin tarkemmin asian etenemisestä heti kun se on mahdollista - viimeistään ennen juhannusta.

Yhteiset asiamme – perustehtävämme – ovat keskusteluissa hahmottuneet minulle selkeinä. Ne ovat koulutus, taiteellinen toiminta ja tutkimus. Kaikki nämä pohjautuvat oman alansa huippujen tekemään työhön. Huippuosaamisen lisäksi tarvitaan korkeaa motivaatiota – sekä sisältöjen tekemisessä että niitä tukevassa toiminnassa, hallinnossa. Minusta näyttää, että osaamista ja intohimoa meiltä

Tuomas Auvinen P.S. Jos haluat kuunnella ajatuksiani SibA:sta laajemminkin, niin linkki YLE:n viime viikolla tekemään nettihaastatteluun: löytyy Intron uutisen yhteydessä.

3

AJASSA

Annoin palautetta kuuleeko kukaan?

Opiskelija- ja opettajakyselyiden tulokset ja vastapalaute 2012

P

nimet eivät täsmää, eikä kurssille voi aina ilmoittautua, vaikka ilmoittautumisaika on käynnissä. Organisaatiouudistuksen vuoksi WebOodin opetustiedoissa on ollut jonkin verran puutteita. Myös monet koodit ovat muuttuneet vuonna 2012, joten HOPSeissa saattaa olla edelleen opintojaksoja vanhoilla koodeilla. Opiskelijat voivat muuttaa koodit oikeiksi, kun he päivittävät HOPSiaan seuraavan kerran.

WebOodin käyttöliittymä koettiin joissakin palautteissa kömpelöksi ja vanhanaikaiseksi. Valitettavasti tähän ei ole tulossa suuria muutoksia lähivuosina.

Useissa palautteissa toivottiin lukujärjestystyökalua. Tilaa oppimiselle -hankkeessa selvitetään parhaillaan Asion lukujärjestyssovelluksen käyttöönottomahdollisuutta. Sovellusta testataan syksyllä 2012.

Opettajat antoivat palautetta siitä, että kurssilistalla näkyy vanhojakin kursseja, eikä käyttöliittymä ole erityisen moderni. Uuden OpeOodin käytön piti ratkaista tämä ongelma. Usean vuoden kehitystyön jälkeen Oodi-yliopistoissa (11 kpl) todettiin kuitenkin, että OpeOodi ei sovi käyttöön otettavaksi nykyisen toteutuksensa mukaan. On epäselvää, kehitetäänkö opettajille tarkoitettuja järjestelmän toiminnallisuuksia jatkossa.

alveluyksikkö kysyi huhtikuussa jo neljättä kertaa opiskelijoilta ja kolmatta kertaa opettajilta palautetta tukipalveluidensa toimivuudesta. Opiskelijoille kysely tehtiin kolmella kielellä.

Vastaajia oli yhteensä 115 ja vastausprosentiksi muodostui 7. Ahkerimmin palautetta antoivat Musiikkikasvatuksen, Pianon ja Jousten aineryhmien opiskelijat.Opettajille tehtiin kysely suomeksi ja vastauksia saatiin yhteensä 35, vastausprosentti oli 6. Ahkerimpia palautteen antajia olivat laulumusiikin, sävellyksen ja musiikinteorian sekä puhaltimien aineryhmän opettajat.Tulosten mukaan opiskelijoiden tyytyväisyys palveluihin oli lisääntynyt ja opettajien vähentynyt.

Keskeisin huomio palautteen perusteella on, että sekä opiskelijoilla että opettajilla on vaikeuksia löytää tarvitsemaansa tietoa sekä tietoa henkilöistä ja heidän tehtävistään. Näihin kahteen ongelmaan pyritään vastaamaan 1.9.2012 käyttöön otettavalla WWW-sivujen henkilöhakujärjestelmällä sekä lisäämällä helpdesk-osoitteita ja huolehtimalla niiden kautta tehtyjen yhteydenottojen nopeasta käsittelystä sekä tiedottamalla tehokkaasti näistä osoitteista.

Opintohallinto: kiitos ystävällisyydestä, risuja WebOodille

Orkesterikoulutuksen tukipalvelut ja tutoropettajien palvelut: ensi kertaa mukana

Opintohallinnon palvelu koetaan kautta linjan erittäin ystävälliseksi ja montaa opintohallinnon työntekijää kiitettiin nimeltä. Palveluiden saatavuus ja asiantuntemus koetaan myös hyväksi tai erinomaiseksi. KV-toimiston palveluita kiitettiin laajalti. Opetuksen päällekkäisyydestä esitettiin muutamia mainintoja – asiaan on haettu ratkaisumallia Tilaa oppimiselle –projektin kautta ja siellä erityisesti vuoroviikkomallin avulla.

Orkesterikoulutuksen tukipalveluista kerättiin palautetta ensimmäisen kerran. Opiskelijat antoivat niistä myönteistä palautetta. Esille tulivat kuitenkin aikataululliset haasteet, kun konserttisali jaetaan kahden muun orkesterin ja heidän tarkkojen aikataulujensa kanssa. Tilaa oppimiselle –projektin kautta pyritään ratkomaan tätäkin kysymystä. Lisäksi kävi ilmi, että orkesterinuotiston sijainnista tulee tiedottaa nykyistä paremmin.

Niin ikään tutor-opettajien palveluista kysyttiin ensimmäistä kertaa. Ystävällisyyttä kiiteltiin,

WebOodi Useassa WebOodia koskevassa opiskelijoiden palautteessa todettiin, ettei kursseja löydy, koodit tai

4

AJASSA

tuntiopettajille on edelleen haaste. Kehittämistyö on jo käynnistynyt ja se saadaan valmiiksi syksyyn mennessä. Parannuksia tehdään prosessin kaikkiin kohtiin. Palkat ja palkkiot maksetaan palvelukeskus Pavessa. Hyväksyttyjen ja tiliöityjen palkkiolaskujen pitää olla Pavessa 2 viikkoa ennen järjestelmän suorittamaa palkka-ajoa. Varsinainen maksaminen tapahtuu 2 viikkoa tämän palkka-ajon jälkeen.

Kokonaistyöaikasuunnitelmien valmistelu koetaan edelleen hankalaksi. Prosessia ja järjestelmiä kehitetään edelleen ennen seuraavaa kierrosta, joskin taideyliopisto voi tuoda tähän uudenlaisia käytänteitä.

Elina Stadigh, henkilöstöpalvelut

mutta saatavuutta ja asiantuntemusta voitaisiin vielä parantaa. Tutor-opettajien koulutustilaisuuksina toimivat kaksi kertaa vuodessa järjestettävä opintoohjausseminaarit. Tutor-opettajille suunnattu keskeinen materiaali löytyy intron Tutor-opettajien –tietopankista osoitteessa Intro.siba.fi/opiskelu-jatutkimus/opettajan-tietopankki/tutor-opettajat.

Dekaanien kanssa pohditaan jatkossa toimenpiteitä nykyistä aktiivisempaan tutorointi-toimintaan.

Lisää tietoa opintohallinnon palveluista!

Tiedotusta oppilaitospastorin ja opintopsykologin palveluiden olemassaolosta toivottiin lisää. Palveluiden määrää voitaneen lisätä Taideyliopistossa, jolloin tarjolle voidaan tuoda useampia vastaanottoaikoja taideyliopiston eri toimipisteissä.

WWW-sivujen ja Intron uudistuksen jälkeen käyttäjien ei ole edelleenkään helppoa löytää kaikkea tietoa. Intron käyttäjälähtöisyyttä parannetaan viestintätiimin ja tiedontuottajien yhteistyönä.

Tavoitteena on, että muun muassa yliopiston eri toimielinten päätökset ja ohjeet löytyvät helposti. Opintohallinto on kehittänyt opinto-oppaan rakennetta niin, että tärkeät tiedot löytyisivät paremmin. Uuden opinto-oppaan toimivuudesta otetaan myös mielellään palautetta vastaan ja Helpdesk-palvelu opintopalvelut@siba.fi palvelee kaikissa opintohallinnon kysymyksissä.

Marja-Leena Pétas, opintopalvelut

Toimitilapalvelut: M-talolle siistimpää, kiitos!

Opiskelijoiden palautteessa korostuivat ongelmat M-talon siivouksessa ja M-talon neuvontapisteen asiakaspalvelussa. Siivoukseen on tehty muutoksia mm. siirtymällä päiväsiivoukseen ja lisäämällä käsipyyheautomaatteja ja roskakoreja vessoihin.

Sekä SibAn että SOLin edustajat ovat tavanneet säännöllisesti ja panostaneet siivoustyön laadun seurantaan tekemällä yhteisiä tarkistuskierroksia tiloissa siivouksen jälkeen. Korjaustoimenpiteet on aikataulutettu mikäli poikkeamia on havaittu.

M-talon neuvontapisteen asiakaspalvelun puutteet korjataan niin, että palveluiden toimivuus ja palveluasenne ovat kunnossa viimeistään 1.8.2012.

Myös opettajien palautteissa nousivat esiin Mtalon neuvontapisteen asiakaspalvelu ja tila-/luokkavarausten saavutettavuus. Tila- ja luokkavarausten parantaminen ja saavutettavuuden lisääminen ovat osa isompaa kehittämishanketta. Toimitilapalvelutiimi laatii ohjeistuksen tilavarausten tekemiseen kevään aikana ja järjestää henkilökunnalle koulutuksia varausjärjestelmän käyttämiseen toukokuussa (23.5.) ja elokuussa.

Petra Kalmari ja Ossi Peura, toimitilapalvelut

Taloushallinnon palvelut: matkajärjestelyt kysyttävät Opettajapalautteessa kysyttiin, miksi matkajärjestelyissä pitää käyttää Kaleva Travelia halpalentoyhtiöiden sijaan. Kaleva Travel on valittu matkajärjestelyihin liittyväksi kumppaniksi kilpailutuksen tuloksena.

Kilpailutus perustuu lakiin. Kaleva Travelin kautta lippujen peruutukset ja muutokset on mahdollisia tehdä matkatoimiston välityksellä, mikä ei useinkaan ole mahdollista halpalentoyhtiöiden kanssa. Lisäksi tämä järjestely yksinkertaistaa lippujen laskutusta.

Hilkka Suominen, talouspalvelut

Sali- ja studiopalvelut: AV-ohjeistusta ja aikatauluhuomioita Palautetta annettiin AV-laitteiden käyttöohjeiden puuttumisesta opetusluokista. Muutamista tiloista puuttuvat käyttöohjeet viedään tiloihin. Sali- ja studiotiimi käynnistää myös huoltorutiinin, jolloin katoavat käyttöohjeet viedään takaisin tiloihin kerran kuukaudessa.

Henkilöstöpalvelut: nopempaa palkkioiden maksua toivotaan Palautetta annettiin mm. palkkioiden maksamisen hitaudesta. Palkkioiden maksaminen ajoissa ja oikein

5

AJASSA

Viestintäpalvelut: Intron hakua paremmaksi, lisää tietoa markkinointilinjauksista

Palautteen mukaan tilavarauksissa ei oteta huomioon tekniikan kytkemisaikoja. Käyttäjän tulee ottaa tarpeellinen valmisteluaika huomioon varausta tehdessään. Suosituksena on vähintään 15 minuuttia molempiin päihin. Seminaaria valmistellessa pyydetään ottamaan yhteys Sali- ja studiotiimiin. Uuteen opetustilaan mennessä tekninen tuki tai tilaan tutustuminen teknikon kanssa olisi hyvä varata aina etukäteen.

Luokkiin toivottiin neuvontapuhelinnumeroa, johon voisi soittaa ongelmatilanteissa. Henkilöresurssitilanteen vuoksi päivystyspuhelinta ei ole toistaiseksi mahdollista järjestää ammattimaisesti ja varmatoimisesti.

Palautteessa toivottiin, että luokkavaraajien käytössä olisi myös tiedot luokkien ominaisuuksista. Mtalon AV-tekniikan (äänentoistolaitteet, projektorit) osalta tiedot on jo viety ASIO:on, R- ja T-talojen osalta tämä tehdään syyskauden alkuun mennessä.

Marko Myöhänen, sali- ja studiopalvelut

Intron haun parantaminen on jatkuva kehityskohde. Teknisesti löydettävyyttä parannetaan tällä hetkellä yhteistyössä sisällöntuottajien kanssa lisäämällä tageja sivuihin ja dokumentteihin. Haun toimivuutta on parannettu myös uusimalla Intron hakumoottori keväällä 2011.

Tiedon löydettävyyteen ja Intron käytettävyyteen voidaan parhaiten vaikuttaa silloin, kun käyttäjät antavat viestintätiimille suoraa palautetta käytettävyysongelmista ja siitä, mitä tietoja ei löydy. Palautetta voi antaa mm. Intron oikeassa reunassa olevan Eikö löydy -painikkeen takaa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen intro@siba.fi. Äänenkuljettajan formaattia ja ilmestymistä pohditaan syyslukukauden alkaessa. Lehden tulevaisuus liittyy Taideyliopiston viestinnän kehittymisen linjoihin, joita määritellään syyslukukauden 2012 alussa.

Markkinoinnin linjauksista, resursseista ja toimenpiteistä tulee viestiä avoimemmin. Viestintätiimissä aloittava markkinointisuunnittelija tarttuu tähän tehtävään syyslukukauden 2012 alussa.

Kaisa Raitio, viestintäpalvelut

Tietotekniikkapalvelut: rikkinäiset laitteet kuntoon Palautetta annettiin langattoman verkon (sibawlan) toiminnasta, erityisesti M-talon 7. kerroksessa ja myös yleisemmin uuden kirjautumisen vaativan aikakatkaisun osalta. M-talossa sibawlan on osana musiikkitalon yhteistä verkkoinfrastruktuuria ja 7. kerroksen siipeen tullaan lisäämään wlan-radio kuuluvuuden parantamiseksi. Sibawlanin aikakatkaisuun liittyen on tehty korjaustoimia, joilla yhteysaikaa on saatu pidennettyä merkittävästi.

M-talon mikroluokkien konemäärään on toivottu lisäystä. PC-luokkaan tullaan lisäämään kaksi konetta ja tutkitaan mahdollisuutta pitkällä tähtäimellä lisätä myös Mac-luokkaresurssia tilaratkaisujen niin salliessa.

Palautetta SibA:n tietotekniikkapalveluihin liittyen toivotaan jatkuvasti, Helpdesk palvelee puhelimitse arkisin klo 09.00-16.00 numerossa 020690222 (normaalihintainen puhelu), sähköpostilla osoitteessa helpdesk@siba.fi ja Internetissä http:// helpdesk.siba.fi Mika Vidgrén, tietotekniikkapalvelut

Tuottajapalvelut: ammattitaitoista palvelua, liikaa konsertteja Tuottajapalvelut saivat kiitosta tuottajien ystävällisyydestä ja ammattitaidosta.Viestinnän vastuulle siirtynyt konserttien markkinointi sai myös positiivista palautetta. Uusi visuaalinen ilme on huomattu. Syksyllä 2011 Musiikkitalolla käynnistyneet osastojen yhteiset opiskelijamatineat saivat opiskelijoilta kiitosta. Tästä iloitsemme erityisesti.

Palautteissa todettiin, että konsertteja ja tapahtumia on aivan liikaa. Tuottajapalvelut tarjoaa tukipalvelua osastoille ja aineryhmille. Toiminnan volyymit ja sisältö tulevat osastoilta. Toiminta on tällä hetkellä erittäin aktiivista. Tuottajapalvelut tasapainoilee palveluiden suuren kysynnän kanssa. Ei ole nähtävissä, että toiminta olisi ainakaan supistumassa

6

AJASSA

Palautteista paljastui, että tuottajapalveluiden tekemä työ ja heille kuuluvat tehtävät ovat huonosti tiedossa. Tuottajapalveluissa panostetaan vuoden 2012 aikana tiimin toiminnan ja työtekijöiden tutuksi tekemiseen. Keinoina Intron tasokkaat sivut ja kielikäännökset sekä viestinnän kanssa yhdessä suunniteltu tapa kertoa tuottajatiimiläisten arjesta.

Miisa Järvi, tuottajapalvelut

OPETTAJIEN PALALUTE PALVELUKOHTAINEN KESKIARVO

2012

2011

2010

Kv. Toimiston palvelut

4,81

4,72

4,8

Helpdesk-palvelu

4,21

4,15

4

Optiman tukipalvelu

4,15

4,35

4,2

Avoimen yliopiston palvelu järjestettävän opetuksen suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä

3,94

3,83

4

Matkajärjestelyihin liittyvät palvelut

3,9

ei mitattu

ei mitattu

4,34

3,8

4,1

3,9

Saleissa järjestettävien seminaari- 3,82 en AV-palvelut ja tekninen tuki

3,68

ei mitattu

Tuki opetussuunnitelmien laadinnassa

3,69

3,98

3,7

Opettajatutoreille tarjottu tuki työssä

3,66

4,16

3,9

3,66

ei mitattu

ei mitattu

Pianojen viritys- ja huoltopalvelut 3,88 Osastopalvelut (opintopalvelusihteerit, amanuenssit ja suunnittelijat)

OPISKELIJOIDEN PALAUTE

3,87

PALVELUKOHTAINEN KESKIARVO

2012

2011

2010

Konserttien tuottaminen

4,84

4

4,02

Atk-Helpdesk-palvelu

4,73

4

4,14

Opiskelijavaihtoon liittyvät palvelut

4,49

4,75

4,19

Orkesterikoulutukseen liittyvät palvelut

4,39

ei mi- ei mitattu tattu

SibAn konserttien markkinointi

4,23

Primon toiminta

4,12

3,56

4,43

Orkesterikoulutukseen liittyvä palvelu (intendentit, orkesterijärjestäjä, nuotisto)

Tilapalvelut (mm. neuvonta-, kopiointi- ja luokkavarauspalvelut)

4,11

3,63

3,82

Konserttien tuottajapalvelut

3,66

3,74

3,74

Konserttien markkinointi

3,61

Opintopsykologin palvelu

4,06

3,47

3,59

ei mitattu

ei mitattu

Opintoneuvontapalvelu (opintopalvelusihteerit, HOPS-virkailijat)

4,02

3,96

3,95

Soiva Akatemia -konserttien esitystekniikka-

3,6

3,82

ei mitattu

Apurahan hakemiseen tarkoitettu palvelu

4,01

3,37

palvelut (valo, äänentoisto, äänitys)

Tutor-opettajan antama ohjaus

4

ei mi- ei mitattu tattu

3,51

3,51

3,2

Opetukseen liittyvät järjestelyt

4

3,52

3,5

Työsuhteen ehtoihin liittyvät palvelut (poissaolot ja palkkaukseen liittyvä neuvonta)

Opintojen tarkastamiseen liittyvä palvelu

3,98

4,13

4,11

Palkkioiden maksamiseen liittyvät palvelut

3,5

ei mitattu

ei mitattu

Optima-verkko-oppimisalustan tuki 3,84

3,06

3,65

3,25

3,36

3,6

Tutkinnon järjestelyihin liittyvät palvelut

3,77

3,66

3,58

Tilapalvelut (mm. neuvonta-, kopiointi- ja luokkavarauspalvelut

2,52

3,1

Oppilaitospastorin palvelu

3,39

3,73

3,61

KTA-ohjeistus (hyödyllisyys, selkeys, toimivuus)

Keskiarvo

4,12

3,71

3,88

Keskiarvo

3,74

3,92

7

3,89

AJASSA

Teksti: KAROLIINA PIRKKANEN

P.A.L.A.U.T.E ja oikeus myös valittaa Opiskelija- että opettajapalautetta antaneiden kesken arvottiin yhteensä neljä lahjakorttia. Onnelliset voittajat olivat opiskelijat Matti Pulkki ja Essi Myöhänen sekä opettajat Päivi Arjas ja Liisamaija Hautsalo.. Mikä ihme sai heidät kommentoimaan ja antamaan palautetta hallintopalveluista?

Palautetta kehittämisen tueksi

vat usein kuin itsestään ilman sen kummempia palautetuokioita. Ryhmäopetuksessa huomaan antavani suoraa palautetta laiskemmin. Uskon että Siban opiskelijat ovat mestareita palautteen saajina, se on varmaan yksi tärkeimmistä muusikon taidoista. Mielestäni yleinen ilmapiiri kannustaa kyllä palautteen antamiseen.

Välillä kuitenkin motivaatiota syö tunne siitä, että vastapalaute puuttuu. Ainakin itse olisin todella kiinnostunut kuulemaan palautteen saajan mielipidettä asioista, joihin puutun.

Harmonikan opiskelija Matti Pulkki vastasi opiskelijakyselyyn siksi, että pitää palautteen antamista yksinkertaisesti yleisestikin tärkeänä.

- Vuoden aikana on tullut paljon uudistuksia ja uusia, vielä kehitysvaiheessa olevia toimintoja, joiden kehittämiseen varmasti palautetta kaivataan. Koen myös, että palautetta antamalla olen ostanut itselleni oikeuden valittaa. Pidän itse eniten face-to-face -palautteesta, mutta se ei tietenkään aina ole mahdollista.

Pulkin mielestä Siban opiskelijoilla on etu puolellaan palautteen saavana osapuolena.

- Hyvä palautteenantaja ei vain osoita ongelmia, vaan ideoi osaltaan ratkaisuja, on kiinnostunut ja haluaa vuorovaikuttaa. Tätä voisi ehkä opetella totuttelemalla antamaan palautetta ja arvioimaan kaikkea kriittisesti. Sama pätee myös palautteen vastaanottamiseen, tekemällä oppii. On tärkeää molemmille osapuolille, että palaute todella huomioidaan. Henkilökohtaisessa opetuksessa palautteilla vuorovaikuttaminen on arkipäivää, ja siinä pyrin olemaan jatkuvasti aktiivisempi. Se on mielestäni tarpeellista tehokkaan oppimisen kannalta.

Toisaalta henkilökohtaisessa opetuksessa työskentelytavat muovautu-

Konkretiaa ja arkityön kehittämistä - Minulla ei mitään yhtä ”kiihoketta” vastaamiseen ollut vaan oletukseni on, että jos kerran kysytään, asioita halutaan myös parantaa, toteaa tutkijatohtori Liisamaija Hautsalo.

Palautteen paikka on usein hyvinkin lähellä, arkisissa mutta monille merkityksellisissä asioissa. Hautsalolla on hyvä esimerkki asiasta, joka tarvitsisi parannusta.

- ATK-helpdeskin aukioloajat. Opetuksestammehan iso osa on myös iltapäivällä, kello neljän jälkeen jolloin helppari ei ole enää avoinna. Joskus tuntuu, että opiskelijoiden kanssa menee kallista aikaa hukkaan kun ammattitaitoista teknistä tukea ei ilta-aikaan ole saatavilla. Palautteen antajana olen suora, eli kun kysytään niin vastataan – annoin palautetta myös Äänenkuljettajasta, kun pohdin kenelle se oikeastaan on tehty.

Hautsalo paitsi toimii Sibelius-Akatemiassa tutkijana, myös opettaa oopperan historiaa.

Palautteen saaminen on varmaan yksi tärkeimmistä muusikon taidoista.

8

AJASSA

toimi, miten votaisiin korjata asia?” Palautteen käsittelyssä pitäisi aina muistaa myös aikaperspektiivi ja pohtia, miten tähän on tultu ja linjata, miten tästä päästäisiin eteenpäin. Tähän haluaisin harjaannuttaa opiskelijoitanikin.

Omassa opetuksessaan Arjas on muun muassa opiskelijoiden toiveiden pohjalta esimerkiksi hienosäätänyt opintojen painotuksia tai vaihtanut asioiden käsittelyjärjestystä.

- Pidän tärkeänä sitä, että palautteen vaikutuksista myös kerrotaan; että annetuilla kommenteilla on seurauksia. Se tuo uskottavuutta, Arjas tuumaa. n

- Oma tapani koota palautetta on käyttää 15 minuuttia sekä ensimmäiseltä että viimeiseltä luennolta palautelomakkeen täytättämiseen opiskelijiolla. Pyrin myös kuuntelemaan tätä palautetta. Minulta toivotaan pääsääntöisesti lisää videoesimerkkejä, joita olenkin pyrkinyt lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Uskoakseni myös opiskelijat antavat palautetta melko lailla suoraan. Haaste on aina siinä, miten kriitikkiä voi antaa ja vastaanottaa rakentavasti; negatiivisesta palautteesta on aina seurauksia esimerkiksi työskentelyilmapiirille.

Palautteen monet kasvot

•

Sibelius-Akatemian palautekulttuurin huoneentaulu

Opiskeluympäristössä on luonnollista, että moni opettaja käsittää palautteen nimenomaan normaalissa arjessa annettavana, soittotuntien rutiineihin kuuluvana ajatuksenvaihtona ja keskusteluna. Yliopistotasolla palautejärjestelmällä on myös henkilökohtaista palautetta laajempi merkitys; sillä voidaan päästä kiinni yksittäistä opettaja-opiskelijasuhdetta laajempiin kysymyksiin ja sillä pyritäänkin koulutuksen kokonaisvaltaiseen parantamiseen.

- Tutkailin esimerkiksi kansainvälisten palvelujen saamaa kiittävää palautetta: siitä voisi ottaa oppia. Mitä he tekevät niin hyvin vuodesta toiseen? Toisessa ääripäässä olen kokenut esimerkiksi matkajärjestelyt haastavina. Omassa työssäni koen, että palautteen vastaanottamisen opettelu on todella tärkeää: voimme valmentaa opiskelijoita kohtaamaan esimerkiksi musiikkikritiikin ja kehittämään itsearviointitaitojaan, pohtii esiintymisvalmennuksen lehtori Päivi Arjas, joka on ollut mukana luomassa muun muassa Sibelius-Akatemian palautekulttuurin huoneentaulua.

Siban muutostahti on Arjaksenkin näkökulmasta ollut viime aikoina hurja.

- Itse olen palautteen antajana varmaan kannustava mutta myös tiukka tarpeen tullen; pitää uskaltaa nostaa kissa pöydälle - ”tämä ei

1. Hyvä palautekulttuuri rakentaa myönteistä työilmapiiriä ja tekee tavoitteista yhteisiä 2. Palautteen antaminen ja saaminen on työyhteisön jäsenen oikeus ja velvollisuus 3. Palautteella emme ymmärrä vain kritiikkiä, vaan tiedostamme positiivinen palautteen voiman 4. Palaute kohdistuu aina toimintaan, ei henkilön ominaisuuksiin 5. Avoimessa palautekulttuurissa asiat otetaan puheeksi mahdollisimman nopeasti sen henkilön kanssa, jota asia koskee 6. Kriittisestäkin palautteesta kiittäminen rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä 7. Kriittistä palautetta alaiselle emme anna muiden läsnä ollessa 8. Palautteen vastaanottajana muistamme tiedottaa mitä palautteesta on seurannut (=vastapalaute) 9. Esimiehenä tai muun organisaation ylemmällä tasolla olevana tiedostamme vastuumme palautetilanteessa ja pyrimme välttämään valtaasetelman kärjistymistä 10. Ymmärrämme, että kriittisen palautteen vastaanottamiseen sisältyy aina tunnehinta: kritiikki sattuu. Näiden tunnereaktioiden tunnistaminen ja käsittely on osa palautteen vastaanottamisen taitoa.

9

AJASSA

Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Opettajatutorointi ja opiskelutaidot keskusteluttivat palautefoorumissa Kolmisenkymmentä Klassisen musiikin osaston opettajaa, hallintohenkilökunnan ja johdon edustajaa kokoontui vapun jälkeen osaston historian ensimmäiseen palautefoorumiin pohtimaan huhtikuussa toteutetun opettajakyselyn tuloksia. usein “siihen muuhun” liittyen. Tutor-opettajalla pitäisi olla tietoa siitä, mitä voi ja kannattaa poimia muista aineryhmistä, Niilo Tarnanen huomautti.

Opinto-oppaan selkeydestä keskusteltiin myös. Selkeä “rautalankamalli” siitä, mitä juuri tähän tutkintoon kuuluu, puuttuu. Kuultiin myös lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka Sibelius-Akatemian “viralliset” kirjatut käytännöt ja se, miten asiat arjessa tehdään, eivät aina kohtaa. Ville Komppa kertoi esimerkin mm. teorian opetusryhmistä - On opittu tietämään, ketkä opettajat joustavat ja ketkä eivät, hän huomauttaa.

Opiskelutaidot ovat yliopistossa kaikkien kannalta keskeisiä, ja opinto-ohjaus avainasemassa. Niilo Tarnanen ja Martti Laitinen toivat keskusteluun opiskelijan näkökulmaa.

- Ei voi olettaa, että suoraan lukiosta tulevan opiskelijan opiskelutaidot olisivat vielä huippuunsa kehittyneet ensimmäisen opintovuoden aikana. On tärkeää pyrkiä luottamukselliseen opettaja-opiskelijasuhteeseen heti opintojen alussa ja opiskelijan kannalta olisi parasta, että hänellä olisi yksi opettaja joka tuntee paitsi hänet, myös sen alan jota opiskellaan ja että edistymisestä keskusteltaisiin säännöllisesti - muutenkin kuin HOPSkeskusteluissa. Opettajan tulisi olla yksi askel opiskelijaa edellä, Laitinen tiivisti.

- Toisaalta muutaman vuoden aika “opis-

Foorumin idea oli lyhykäisesti koota annetut mielipiteet, havaitut ongelmat ja parannusehdotukset ja saattaa ne yhdessä tärkeysjärjestykseen.

- Osaava henkilöstö on kaiken toiminnan sydän, kiteytti dekaani Kaarlo Hilden tapaamisen aluksi.

Konkreettisia ehdotuksiakin tulevaisuuden varalle syntyi. Parannusehdotuksia esitettiin muun muassa opettajatutor-järjestelmään ja kokonaistyöaikaraportointiin.

Opettajatutorit vahvasti mukaan arkeen Tutor-opettajajärjestelmää sinänsä pidettiin hyvänä. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, miten varustaa opettajatutorit nykyistä paremmin valmiuksin tukemaan opiskelijaa mahdollisimman laajasti ja myös oman “rekisterin" ulkopuolelle. Opiskelijoiden näkökulmasta heillä olisi hyvä olla kokemusta ja tietoa myös siitä, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja muualla talossa on tarjolla. Tämä korostuu ehkä entisestään koulutusrakenneudistuksen muuttaessa sivuainekäytäntöjä - puhumattakaan taideyliopiston myöhemmin tuomista mahdollisuuksista.

- Kokemukseni mukaan on niin, että tutoropettajat ovat kyllä asiantuntijoita omassa aineessaan ja aineryhmässään mutteivät välttämättä sen ulkopuolella. Opiskelijan kannalta suurimmat kysymykset nousevat kuitenkin

10

AJASSA

kelemaan opiskelua” varten on liian pitkä.

Olisiko hyväksyttävä se, että opintojen alkuvaihe olisi “ei-niin-täydellistä” akateemista vapautta?, esitti Simo Rantanen.

Hei miten meillä sitoudutaan?

Sivutoimisten opettajien suuri määrä SibeliusAkatemiassa saattaa näkyä esimerkiksi siinä, että kokouksiin ei osallistuta tai opintosuunnitelmaa ei tunneta aina niin syvällisesti kuin olisi tarpeen.

- Tärkeintä olisi kuitenkin se, että työyhteisö sitoutuisi yhteisiin sääntöihin. Opiskelija voi muuten joutua aika ikävään välikäteen esimerkiksi ajankäyttönsä suhteen, Tarnanen muistutta Rehtori Tuomas Auvinen korosti, että Sibelius-Akatemian perustehtävät - koulutus, tutkimus ja taiteellinen toiminta - määrittelevät sen mille kaikki muu talossa rakentuu - Päätöksille pitää löytyä selvät tekijät, hän totesi.

intro.siba.fi/palvelut/ koulutuksen-palaute

Niilo Tarnanen

Olli-Pekka Martikainen, Simo Rantanen, Elina Laakso ja Ville Komppa

11

AJASSA

Teksti ja kuva: Karoliina Pirkkanen

Mukava Music haluaa mullistaa musiikkijakelun ”reilulla kaupalla” Kuvittelepa olevasi esimerkiksi Pariisissa. Mitä jos voisit verkkopalvelusta nähdä helposti, mitä musiikkia lähikorttelissa kuunnellaan tai mitkä bändit esiintyvät lähiravintoloissa – ja kuunnella niitä omalla kännykälläsi?

Entä jos sama palvelu osaisi myös ehdottaa sinulle musiikkia sen perustella, missä olet tai mitä olet aiemmin kuunnellut, musiikkia, josta aidosti huomaat pitäväsi? Mukava Music, nuorten Sibelius-Akatemian opiskelijoiden maailmanlaajuista kiinnostusta saanut projekti lupaa tehdä tämän ja muutakin. set ovat itseään kutsuneet) kehittivät hypoteeseja siitä, miten verkossa voisi helpottaa musiikin löytymistä ja miten tästä löytöretkestä voitaisiin tehdä käyttäjälle mahdollisimman mukaansatempaavaa. Näitä ideoita testattiin muun muassa New Yorkissa Advertising Weekillä, huomio oli taattu ja verkostoituminen on ollut nopeaa. Naisten kesästä 2011 kehittämä musiikin jakelun mullistava verkkopalvelun kantavana ajatuksena on olla käyttäjälle helppoa ja yksinkertaista, artistille kannattavaa ja reilua. Mukava Music -musiikkiverkkopalvelun julkaisu odottaa syksyllä ja remmissä on jo vaikuttavia nimiä.

- Tavoitteemme on tehdä niin hyvä ja älykäs musiikin verkkopalvelu kuin mahdollista, ja lähestymme asiaa voimakkaasti myös artistin näkökulmasta, Toivonen tiivistää.

Tällä hetkellä koekäytössä on alfa-versio, joka on julkaistu Venäjällä ja Saksassa. Kehitteillä on myös mobiiliversio.

- Paikallisuus on palvelussamme hyvin tärkeää ja maantieteellinen paikannus keskeistä.

Sovelluksessa käytetty teknologia rohkaisee käyttäjiä yhä enemmän myös olemaan itse aktiivisia – ja myös kilpailemaan keskenään musiikin kuuntelussa ja jakamisessa. Iso kysymys on, haluaako musiikkiala vastaanottaa tällaista muutosta. Artistia kuitenkin itseäänkin hyödyttää se, että ihmiset löytävät hänen musiik-

- Kaikki oikeastaan käynnistyi Arts Management –luennolla ”Taiteilija ja muusikko työmarkkinoilla” täällä Sibassa. Istuimme ja kuuntelimme alan ankeita näkymiä ja halusimme tehdä asialle jotakin. Artistille yhä tärkeämpää on näkyvyys sosiaalisessa mediassa, mahdollisuus jakaa musiikkiaan helposti ja nopeasti – ja myös se, että kuuntelijat voivat helposti ja nopeasti jakaa suosikkibändiään eteenpäin, toteaa jazz-laulusta taustansa saanut Mukava Musicin perustaja Hanna Toivonen.

Musiikkialan muutokset pistivät miettimään musiikin jakeluverkoston tulevaisuutta; reiluuden hengessä artistin pitää toisaalta myös saada leipälaatikkoonsa täydennystä verkkojakelusta ja tämä on näkökulma, joka Mukava Musicille on keskeinen. Kesällä 2011 Aalto Yliopiston Summer of Startups sinkaisi nuoret naiset verkostoitumaan ympäri maailmaa. Muutos on näiden nuorten yrittäjien mielestä välttämätön.

- Musiikkiala syyttää kuulijoita alan rajuista muutoksista vaikka tosiasia voi olla se, että ala itse ei ole pystynyt sopeutumaan käyttäjien maailman muutoksiin. Internet on kuitenkin aivan mieletön mahdollisuus! Opiskelijoina meillä on ollut myös tilaisuus ”ajatella laatikon ulkopuolella”, toteaa Hanna.

Hanna Toivonen ja Kiki Ylimutka (”Crazy Birds of Finland”, kuten Mukava Musicin nai-

12

AJASSA

se on perinteisesti teknologiarahoittaja joka on kuitenkin nyt avautumassa muun tyyppisillekin innovaatioille. Yliopistojen odotetaan edistävän opiskelijoiden työllistymistä ja yksi erityinen alue tämän toteuttamiseksi on aloittelevien yritysten tukeminen, johon mekin olemme vihdoin pääsemässä kiinni, kertoo Sibelius-Akatemian kehittämispäällikkö Matti Jordman. n

kinsa helposti ja juuri oikealla hetkellä, toteaa Toivonen.

Yrittäjyys ei näitä nuoria pelota – päinvastoin; he kannustavat rohkeasti kokeilemaan siipiään bisnesmaailmassa. Sibelius-Akatemiassa toteutettava Mukava Music -projekti sai huhtikuussa suuren liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen TEKESiltä ja on siinä suhteessa uranuurtaja. Toivosella on itsellään jazzmuusikon tausta ja hän korostaa, että kaikkea ei tarvitse yrittäjänä osata kättelyssä vaan tukea saa.

- Taideyliopistoista ei ole tällaisia Tekeshankkeita aiemmin tiettävästi noussut, vaan

www.mukavacrazybirds.com www.facebook.com/MukavaMusic

13 Kiki Ylimutka, Hanna Toivonen ja Malcolm Stewart Mukava Musicista

AJASSA

Teksti ja kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN

Clavis siirtyy 2000-luvulle Sibelius-Akatemian opiskelijoiden asuntola Clavis on myllerryksessä.

Kuluneen lukuvuoden aikana on uusittu julkisivua, vedetty sähköjä, uusia putkia ja laajakaistaa ja päivitetty pintoja. Ei ole entisensä, voisi ehkä moni perinteikkään talon asukas todeta.

- Opiskelijakämpissäkin saa olla pientä luksusta – täällä ne ovat laminaatit lattioissa.

Itse jännitin ehkä eniten käytäviä mutta olen kyllä positiivisesti yllättynyt, tuumaa Kvist.

Peruskorjaus aloitettiin viime syksynä ja lopputulos on valmis etuajassa.

- Täytyy sanoa, että tämä on yksi nopeimmista peruskorjauksista joissa olen ollut mukana, kiittelee projektinjohtaja Timo Palonkoski Ja hyvä niin. Varmasti klassikoiksi muodostuneet Claviksen joulujuhlatkin saavat aivan uusia sävyjä päivitetyissä tiloissa. Unohtamatta uusien tilojen täysin uusia perinteitä! n

- Vuonna 2009 alettiin selvittää talon kuntoa ja silloin havaittiin, että yhtä ja toista olisi tehtävä. Kun työn laajuus tuolloin selvisi, päätettiin, että on helpompi tyhjentää koko talo ja tehdä remontit kerralla kuin peruskorjata talo puolet kerrallaan, toteaa Claviksen entinen asukki, asukasneuvoston jäsen Wilhelm Kvist.

Ihan pieni pintaremontti ei olekaan kyseessä. Lähtötilanteessa vesi tuli ikkunoiden pielistä sisään ja lopulta 1970-luvun alussa käyttöön otetun talon puutteista todettiin olevan mahdollisesti myös terveyshaittoja.

- Lähtökohta on kuitenkin ollut se, että mitä tahansa vastaan tuleekin, niin remontin aikataulu ei saa venyä; työn on oltava valmis elokuun alussa, kertoo työnjohtaja Toni Lehtinen rakennus- ja maalausliike Esa Raita oy:stä.

Tulevat musiikinopiskelija-asukkaat näkyvät monella tavalla Claviksen remontissa. Äänieristystä on parannettu entisestään ja kellaritiloihin valmistuu 12 harjoitteluluokkaa.

- Muistan asukasajoiltani, kuinka alakerran pianistit aloittivat harjoittelun heti aamukahdeksalta ja Chopinit soivat iltaan saakka. Yhteisöllisyys oli täällä rakkainta ja parasta, ja jos elämäntilanne – ja tavaramäärä - sallisi saattaisin mieluusti asua täällä edelleen, hymyilee Kvist.

Niin, se 2000-luku. Remontin jälkeen Claviksen asunnoista löytyvät kunnolliset suihkut – poissa on käsisuihkujen kanssa pelaaminen, eikä jatkossa tiskejäkään tarvitse pestä kylppärin puolella. Joka asuntoon tulee laajakaistayhteys, pieni keittiö ruoanlaittoa varten, oma jääkaappi jota aiemmin ei ollut.

Asukkaaksi Clavikseen?

• Claviksen huoneet ovat pieniä yksiöitä, kooltaan 18 m2 ja 23 m2.

• Vuokrat ovat alustavasti noin 360 euroa pienemmän huoneen ja 460 euroa isomman huoneen osalta, vuokrataso tarkentuu kun peruskorjaus on valmis.

• Clavikseen voivat hakea asumaan kaikki Sibelius-Akatemian opiskelijat. Jos haluat asukkaaksi, täytä hakemuslomake asuntolan kotisivuilla osoitteessa www.clavishouse.fi.

Kaikki 31.5. mennessä jätetyt hakemukset käsitellään kesäkuun alussa, uusien opiskelijoiden hakemusten deadline on 30.6.

• Kuvia remontista on nähtävissä myös Claviksen Facebook-sivuilla

14

AJASSA

Toni Lehtinen, Timo Palonkoski ja Wilhelm Kvist tutkailevat Clabviksen työmaata

”Opiskelijakämpissäkin saa olla pientä luksusta

15

AJASSA

MusXchange – EFNYO Mobility of Pre-professional Musicians Programme

S

España JONDE (Espanja), National Youth Orchestras of Scotland (Iso-Britannia), Orchestra Giovanile Italiana (Italia), Orchestre Francais des Jeunes (Ranska) ja Wiener Jeunesse Orchester (Itävalta).

Sibelius-Akatemiassa vieraili viime syksynä ensimmäinen musXchange -vaihtaja, kun orkesterimme debytoi syyskuussa Musiikkitalon konserttisalissa Hannu Linnun johtamana. Viulisti Morgan Huet Ranskasta toi erinomaisen lisän ykkösviuluihin. Kauden päätöskonserttiin ja harjoitusperiodiin toukokuussa saamme uuden hankerahan turvin peräti kahdeksan muusikkoa Espanjasta, Itävallasta ja Ranskasta. Muusikoista kolme on viulisteja, kaksi sellistiä, kaksi trumpetistia ja yksi lyömäsoittaja. Orkesteria johtaa tällöin Leif Segerstam ja konsertti juhlistaa SibeliusAkatemian promootiota Alppisinfonian ja Magnus Lindbergin klarinettikonsertin sävelin. Soittajat pääsevät jättiorkesterin keskelle, sillä Alppisinfoniassa lavalla ja lavan takana on yhteensä n. 146 soittajaa - näistä 41 on käyrätorvisteja. Tämä on kevään tapaus, jota kannattaa tulla kuulemaan ja näkemään!

Niinikään toukokuussa ensimmäinen sibelius-akatemialainen soittaja lähtee musXchan-

ibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri on EFNYO:n (Euroopan kansallisten nuoriso-orkestereiden liitto) jäsen. EFNYO pilotoi vuosina 2009-11 EU:n kulttuuriohjelman hanketukea saaneen musXchange -liikkuvuusohjelman. Suuren suosion saanut ohjelma saa jatkoa vuosille 2012-14 niinikään EU:n hanketuen rahoituksella, ja tällä kertaa SibeliusAkatemiakin liittyi mukaan yhteisjärjestäjänä.

MusXchange -hanke mahdollistaa muusikkojen liikkuvuuden mukana olevien orkestereiden välillä. Kukin orkesteri on sitoutunut vastaanottamaan omiin projekteihinsa tietyn määrän soittajia ja lähettämään omiaan toisten orkestereiden harjoittelu- ja konserttijaksoille.

Kahden vuoden aikana noin 130 muusikkoa saa mahdollisuuden liikkua orkesteriverkostossa noin viikosta 6 viikkoon kestävissä produktioissa. EU:n hanketuki rahoittaa muusikoiden lennot ja kukin vastaanottava orkesteri maksaa muusikoiden majoituksen ja elämisen harjoitusjakson aikana.

Yhteisjärjestäjinä toimivat Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin lisäksi Cyprus Symphony Orchestra Foundation (Kypros), Dutch Orchestra and Ensemble Academy (Alankomaat), Joven Orquesta Nacional de

16

AJASSA

Tiedossa olevat tulevat sibelius-akatemialaisten musXchange -vaihdot

ge-vaihtajaksi Italiaan Orchestra Giovanile Italianan riveihin.

Nuorisokoulutuksessa opiskeleva viulisti Juho Valtonen pääsee soittamaan kapellimestari Asher Fischin johdolla ei vain OGI:n vaan myös Orchestra della Toscanan kanssa. Ohjelmassa Stravinskin Le Sacre du Printemps ja Straussin Also Sprach Zarathustra. Konsertit ovat Luccassa, Arezzossa, Poggibonsissa ja Firenzen Teatro Verdissä. Harjoitukset pidetään Fiesolen musiikkikoulussa, joka sijaitsee Firenzeä ympäröivillä rinteillä henkeäsalpaavissa maisemissa.

MusXchange-liikkuvuusohjelman jaksot ovat lyhyempiä kuin suurin osa muista käynnissä olevista vaihto-ohjelmista. On kuitenkin huomattu, että lyhyiden vaihtojen vaikutukset pitkällä tähtäimellä saattavat olla yhtä tehokkaat elleivät jopa tehokkaammat kuin pitkän vaihdon. Palaute ja kokemukset vaihdoista kertovat omaa kieltään. Uusiin kulttuureihin ja soittotekniikoihin tutustuminen ja oman ammatillisen yhteistyöverkoston sekä ystävyyssuhteiden kartuttaminen nousevat esille vahvasti. Kynnys maailman kansalaiseksi madaltuu ja isäntäorkestereidenkin soittajat saavat varmasti kipinän lähteä kokemaan uutta verkoston orkestereihin. Tätä ei voi kuin suositella kaikille! n

This work programme has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the view only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.This work programme has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the view only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

17

Espanja - JONDE • Sellisti Raakel Suikkanen (kesä), ohjelmistossa mm. Brucknerin neljäs, joka nauhoitetaan kiertueen päätteeksi Berliinissä. Kiertue sisältää konsertteja Espanjassa ja Young Euro Classic -festivaalilla Berliinissä. JONDEa johtaa kesällä Lutz Köhler.

• Viulisti Emilia Karjunen (syksy), kapellimestarina toimii Miguel Romea ja ohjelmassa on mm.

Saariahon Terra memoria ja Hindemithin Symphonic Metamorphosis of Themes by Carl Maria von Weber. Konsertit Valenciassa, Festival Internacional de Música de Alicantessa ja Madridissa.

Kypros - Cyprus Youth Symphony Orchestra • Viulisti Saana Parviainen, alttoviulisti Mira Mäkäräinen ja kontrabasisti Charis Pazaroulas.

• Elo-syyskuun vaihteen konsertit ovat osa Kyproksen EU-neuvoston puheenjohtajuuden kulttuuritapahtumia ja kulkevat nimellä ”Towards a Europe of Peace”. Ohjelmassa Holstin Mars planeetoista, Pendereckin Lacrimosa ja Beethovenin yhdeksäs sinfonia. Mukana esityksissä WYC (World Youth Choir). Esitykset Kourionin amfiteatterissa ja Nikosiassa. Kyproksen nuoriso-orkesteria johtaa Ayis Ioannides.

Ranska - Orchestre Francais des Jeunes • Alttoviulisti Satu-Maaria Saira • Heinä-elokuun sekä lokakuun projektit ovat orkesterin 30-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa on mm. Philip Glassin kymmenennen sinfonian maailman kantaesitys. Orkesteria johtaa Dennis Russell Davies ja kiertue vie Aix-enProvencesta Kasseliin (Festival Kultursommer Nordhessen), Berliinin Konzerthausiin (Young Euro Classic Festival), Villachiin (Carinthischer Sommer Festival) ja päättyy Sankt Florianiin (BrucknerTage). Lokakuun juhlakonsertti on Pariisin Salle Pleyelissä.

AJASSA

Normeista suuntaviivat arjelle Arjessa niitä ei aina varsinaisesti näy mutta ne pulpahtavat kuin korkit keskusteluun kun tulee tenkkapoo tai ongelmatilanne esimerkiksi opinto-oikeuksien tai opinnäytteiden kanssa. Siellä ne ovat, ”takapiruina” myös sinun, opiskelijan arjessa. Normit.

N

minen on ollut hankalaa. Sekin on saattanut olla epäselvää, missä määrin mikäkin sääntö on ketäkin velvoittanut, kertoo Sibelius-Akatemian lakimies Immo Aakkula.

Normien päivitystyö aloitettiin lukukauden alussa ja sen seurauksena tiedetään ensinnäkin, mitkä ylipäätään ovat Sibelius-Akatemiassa normeja eli oikeuksia ja velvollisuuksia luovia sääntöjä, joihin opiskelija voi vedota ongelmatilanteissa. Nyt on myös selkeää se, mistä normit tarvittaessa löytyvät sekä se, kuka ne on antanut ja kenen vastuulla niiden päivittäminen on.

ormien avulla voidaan osoittaa oikeuksia ja velvollisuuksia sekä Sibelius-Akatemian opettajille että opiskelijoille. Niihin kuuluvat muun muassa koulutussääntö, AHOT-ohje sekä jokaisen opiskelijan arkea määrittelevät päätökset opinnäytteiden rakenteista ja suorituksista ja perustutkintojen sekä opinnäytteiden rakenteista.

- Sibelius-Akatemian toimintaa ohjaavat säännökset kuten koulutusjohtosääntö ovat olleet melko lailla epäyhtenäisiä ja hajallaan.

Toisaalta ne ovat olleet laajoja ja hyvin yksityiskohtaisia kokonaisuuksia joiden päivittä-

18

AJASSA

•

Työn yhtenä tarkoituksena oli viedä päätöksenteko lähemmäksi itse tapahtumia ja antaa esimiehille oikeasti valtaa johtaa alaisiaan.

Tällä puolestaan pyritään lisäämään vaikutusmahdollisuuksia ja joustavuutta ja parantamaan säännösten laatua. Uudet normit myös parantavat opiskelijan oikeusturvaa.

- Esimerkiksi koulutusjohtosääntö on nyt jaettu ”pienempiin osiin”, jolloin päivittäminenkin on helpompaa, Aakula kertoo.

MIKÄ SUUNNITTELUYKSIKKÖ?

• Suunnitteluyksikön tehtäviin kuuluvat päätöksenteon ja toiminnanohjauksen tuki, johtamis- ja laatujärjestelmän prosessien tuki, tiedonhallinta sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatiopalvelut sekä muun muassa sijoitustoiminta ja lahjoituksiin liittyvät thetävät sekä professorien ja dosenttien rekrytointiprosessi.

• Viimeaikaisina työn aiheina ovat olleet muun muassa yliopiston alumnitoiminnan kehittäminen ja uusinta-auditointiin valmistautuminen • Suunnitteluyksikköä johtaa Kalervo Koskimies • Sisun Introsivut osoitteessa https://intro.siba. fi/web/suunnitteluyksikko/suunnitteluyksikko

SiSun puurtajia palveluasenteella Sibelius-Akatemian uusinta-auditointi tehdään syksyllä ja yhtenä kehittämiskohteena olivat toimijat ja vastuut ja niiden selkiyttäminen. Suunnitteluyksikkö on tarttunut tuumasta toimeen. Lakimies työskentelee Sibelius-Akatemiassa osana sen henkilöstöä.

Suunnitteluyksikön (kavereiden kesken SiSu) tehtävänä on muun muassa tukea yliopistonjohtamista, innovaatio- ja kehittämistoimintaa sekä tietohallintoa ja tiedon tuotantoa.

- Olemme toimintaamme analysoidessamme muun muassa tarkastelleet, kenen kanssa meidän tulisi oikeasti töi9tämme tehdä. Yhtenä esimerkkinä laajentuneesta yhteistyöstä on juuri normityö. Ei meillä ole mitään ”hallintoa hallinnon vuoksi -agendaa” vaan olemme palvelutehtävissä; kaiken työmme tulisi lähteä Siban perustehtävästä eli laadukkaan koulutuksen mahdollistamisesta. Työni lakimiehenä ei ole olla ”oikeuskansleri” vaan ennemminkin pyrin toimimaan ongelmatilanteita ehkäisevästi ja havaittuja ongelmakohtia kehittävästi.

Suunnitteluyksikön teeseissä lukee muun muassa, että ”tuemme toisiamme, emme kanna kaunaa ja keskitymme asioiden edistämiseen, emme syyllisten etsimiseen”. Minusta nämä ovat aika hyviä ohjenuoria. Tehtävämme on palvella yliopiston muita toimijoita, kiteyttää 20 vuotta sinfoniaorkesterikokemustakin omaava Aakkula. n

Uusinta-auditointi tulee syksyllä • Normityö on osa uusinta-auditointiin valmistautumista suunnitteluyksikössä • Rehtori allekirjoittaa uusinta-auditointisopimuksen 16.5.2012 • Uusinta-auditointi (1pv) on marraskuussa. Sen kohteina ovat 1) Laatujärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio, sisältäen erityisesti laatujärjestelmään liittyvän tiedon saatavuuden ruotsiksi ja englanniksi 2) Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus palautejärjestelmän osalta.

3) Laatujärjestelmän kokonaisuus • Lisätietoja: intro.siba.fi/web/laadunhallinta/laadunhallinta, Tiina Tuomikoski (tiina.tuomikoski@ siba.fi)

www.siba.fi/sibelius-academy/about-sibelius-academy/ regulation-and-resourceplanning/internal-regulations

19

NÄKYMÄ

Teksti: EEERO LINJAMA, JARI PERKIÖMÄKI, KAROLIINA PIRKKANEN

Peruskoulutuksen koulutusrakenteen uudistus saatiin päätökseen kuluneena lukuvuonna

S

tavallisemmin lop. Se on tapa kirjata opintojaksot, jotka jakautuvat tasaisesti monen lukukauden tai lukuvuoden ajalle. Tällaisia opintojaksoja ovat erityisesti pääaineen instrumenttiopinnot. Jatkossa opintopisteet näistä opinnoista kirjautuvat rekisteriin automaattisesti HOPSin mukaisesti ellei toisin ole sovittu. Vuosittaisen kirjauksen avulla opintojen etenemisen seuraaminen esimerkiksi HOPStyössä helpottuu.

- Tällaisten pitkäkestoisten opintojaksojen kirjaaminen on aiemmin luonut suoranaisia tilastoharhoja Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ahkeruudesta. Usean vuoden kurssit on kirjattu vasta niiden päätyttyä – joskus lukukausienkin kuluttua. Tämä näyttää tilastoissa siltä, että kuluu pitkiä aikoja ettei opiskelija muka tee mitään. Tämä vaikuttaa suoraan myös yliopiston rahoitukseen. Nyt haluamme varmistaa, että opintopisteet tehdystä työstä kirjautuvat opiskelijankin kannalta oikeudenmukaisesti näkyviin opintosuorituksiin, Perkiömäki selventää.

Muutoksen myötä myös henkilökohtaisen opetuksen määräytyminen muuttuu; lähtökohta on, että joka opiskelijalle taataan täysi määrä opetusta tutkinnon ohjeajan verran, esimerkiksi kandivaiheessa kolme vuotta.

- Jos sitten tutkinnon opinnäytteen edellyttämiä osaamistavoitteita ei saavuteta määräajassa, lisäopetusta voidaan myöntää harkinnanvaraisesti. Ylimääräisiä opintopisteitä ei kuitenkaan kerry, vaan mahdollinen lisäopetus sisältyy opinnäytteen opintopisteisiin.

Useimmille Sibelius-Akatemian opiskelijoille pääaineen henkilökohtainen opetus on tietysti kaikkein tärkeintä. Heidän näkökulmas-

ibelius-Akatemian perustutkintokoulutuksen vuonna 2010 käynnistynyt strateginen projekti, koulutusohjelmarakenteen uudistus, saatiin päätökseen kuluvana keväänä.

Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää opetuksen tarjontaa, edistää opintojen sujuvuutta ja mahdollistaa monipuolisemmat opintopolut.

Säädöstasolla uudistus meni alkuperäistä ajatusta pitemmälle: koulutusohjelmista luovuttiin kokonaan ja siirryttiin vuoden 2012 alusta oppiainepohjaiseen koulutusrakenteeseen.

Koulutusohjelmien määrän vähentäminen niitä yhdistelemällä ei lopulta näyttänyt hyvältä vaihtoehdolta vaan oppiainepohjaisen rakenteen nähtiin luovan paremmat edellytykset selkeämmille pää- ja sivuainekokonaisuuksille.

Nämä säädöstason isot muutokset tapahtuivat pääosin peruskoulutuksen jaoston valmistelemina Akateemisen neuvoston päätöksinä, oppiainepohjaisuus vaati myös ministeriön asetuksen muutoksen. Sibelius-Akatemian hallitus hyväksyi vastaavasti uuden rakenteen mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen koulutussäännön viime vuoden joulukuussa.

Uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on edellyttänyt myös useita muita pienempiä normien ja ohjeiden päivityksiä ja täsmennyksiä, joista viimeisempiä ovat ryhmäopetuksen pelisäännöt ja henkilökohtaisen opetuksen määrien ja opintopisteiden kertymisen ohjeistus.

Lukukausittaisilla opintopisteillä opiskeluahkeruus ajan tasalle Vararehtori Perkiömäki teki huhtikuussa päätöksen, että Sibelius-Akatemiassa otetaan käyttöön lukukausittaiset opintopisteet - tut-

20

NÄKYMÄ

taan tämä muutos voi näyttää tiukennukselta, mutta sillä halutaan tukea tasapuolisuutta. Aikaisempi järjestelmämme oikeastaan palkitsi hitaammin opiskelevia, kun henkilökohtaista opetusta tutkinnon loppuun suorittamiseksi sai lähestulkoon automaattisesti. Ei ole oikein, että niitä, jotka suorittavat tutkintonsa määräajassa, tietyllä tavalla rankaistaan siitä vähemmällä henkilökohtaisella opetuksella.

Haluamme kiinnittää huomiota HOPSiin ja sen laatimiseen; suunnitelma kannattaa alunperinkin koota realistisesti, jotta se toteutuu mahdollisimman hyvin. Koko yliopiston tasolla tarvitaan myös ajattelumallin muutosta; kaksiportaisuutta ei edelläänkään aina aidosti mielletä vaan puhutaan yhdestä pitkästä ”viiden ja puolen vuoden tutkinnosta”. Koska OKM:n rahoitus määrittyy sekä opintopistekertymän että kandidaatin ja maisterin tutkintojen määrän perusteella, on koulutuksen sujuvuuden ja resurssien varmistamisen kannalta välttämätöntä edelleen vahvistaa ajatusta kandidaatin ja maisterin tutkintojen erillisestä suorittamisesta. Tämä tarkoittaa käytännön tavoitteena sitä, että suuri enemmistö opiskelijoista tekee kandin selkeänä kolmen vuoden pakettina valmiiksi ennen siirtymistä maisteriopintoihin, Perkiömäki toteaa. n

LOP PÄHKINÄNKUORESSA Lukukausittaiset opintopisteet (lop) • Monivuotisten opintojaksojen pisteet opintorekisteriin automaattisesti lukukausittain vahvistetun opetuksen mukaisesti, ellei opiskelija peruuta opetusta määräaikaan mennessä.

• Pisteet rekisteröidään takautuvasti lukuvuosille 2010-12 • Jos kolmen vuoden opintojen jälkeen katsotaan tarvittavan vielä lisäopetusta kandidaatin opinnäytteen tekemiseen, sitä voi anoa Opinnäytettä tukevat opinnot -opintojaksoon.

• Mahdollisesta lisäopetuksesta ei kerry ylimääräisiä opintopisteitä, vaan se sisältyy kandidaatin opinnäytteestä saatavaan kymmeneen opintopisteeseen.

• Koulutusrakenteen uudistusprojektin ja sen tulosten tarkemmat tiedot löytyvät Introsta (Ajassa -> Teemat -> Koulutusohjelmauudistus).

Mitä haluaisit tietää opintopisteiden kertymisestä (lop) tai muista koulutuksen uudistuksista? Vararehtori vastaa Intron keskustelupalstalla Ajassa > keskustelu > Koulutusohjelmat muuttuivat oppiaineiksi

21

NÄKYMÄ

Teksti: KAROLIINA PIRKKANEN Kuva: WILMA HURSKAINEN

Ryhmäopetuksen yhteiset pelisäännöt kelijat voivat omaksua toisiltaan tapoja kuulla Mitä opiskelijan täytyy tehdä kun joutuu oleja ajatella musiikkia, ja monen harjoittelu temaan pois ryhmäopetuksesta? Entä opettajan? hostuu kun työtapoja etsitään kaverin kanssa.

Ryhmäopetuksen pelisäännöt olivat esillä jo vuoYhtä usein tällaiset ryhmäprosessit kuitenkin si sitten ja pyyntöjä yhteisten ohjeidenlöytämimyös häiriintyvät yksinkertaisesti siitä syystä, seksi on tullut erityisesti sävellyksen ja musiikinettä yhteistyösuhteet jäävät liian katkonaisiksi, teorian aineryhmästä, jossa pienryhmäopetusta yhteinen ajattelu keskeytyy eivätkä opiskelija ja on paljon. Nyt Sibelius-Akatemian ryhmäopeopettajakaan aina tutustu riittävästi. tuksen pelisäännöt on kirjattu. Käytännöt ovat aiemmin olleet kirjavat mutta nyt ensi kertaa esiOpettajana Ilomäki ymmärtää opiskelijoden merkiksi opettajalla on joku ohjeisto josta katsoa kiireitä. Tiukoissa aikatauluissa ryhmäaineiden kuinka toimia. opetuksen toivotaan olevan tiivistä ja tehokasta.

- Sekä opettajien että opiskelijoiden on myös Tämä on opettajalle myönteinen haaste. hyvä tietää toistensa velvollisuuksista. Kun täl- Toisaalta toivoisin, että opiskelijoilla myös laisia yhteisiä ohjeistuksia ei ole ollut, ei opetolisi hiukan kärsivällisyyttä taiteen oppimisen tajalla tai opiskelijalla ole olvaatimalle etsimiselle. Ryhlut oikeastaan mitään mihin ” Ryhmässä oppiminen on mässä oppiminen merkitsee, vedota epäselvissä tilanteissa kiinni kaikkien panostuksesta että suostuu tavallaan lähtevaikkapa poissaolojen satmään kyytiin johonkin yhteituessa tai korvaavuuksista keskusteltaessa. Tieseen prosessiin, jossa pitää sietää myös tilanteita, tyssä mielessä nämä säännöt ovat tiukennuksia jolloin vastaukset ja työkalut eivät löydy kuin aiempiin käytäntöihin mutta niissä on edelleen apteekin hyllyltä. Ryhmä pääsee paljon pidemkeskustelun varaa ja väljyyttä. Kun yhdessä somälle kun jaksaa myös sietää yhteistä kyselemisvitaan, miten ryhmäopetukseen osallistuminen tä, pohdintaa ja ajoittaista hitautta. Ovatko sitten perutaan tai miten poissaolot korvataan, voidaan sääntölistat paras ratkaisu saada opiskelijat kokeehkä myös vähentää ryhmien ”tyhjäkäyntiä” ja maan osallisuutta yhteisistä prosesseista? Mielisaada paikkoja vapautumaan, toteaa vararehtori kuva ulkoa sanellusta lain kijraimesta ei oikein Jari Perkiömäki. ehkä edistä asiaa... Tietysti voisi ajatella, että pelisäännöt ovat koko opettajayhteisön viesti, että Pelisäännöt helpottavat opettajan arkea asia on yhdessä ymmärretty tärkeäksi. Avainasia olisi joka tapauksessa, että opiskelija kokee, että Säveltapailua ja pedagogiikkaa opettava Lotta hänen oppimisestaan välitetään. n Ilomäki on juuri niitä opettajia, joiden kursseihin opiskelijoiden sitoutuminen ryhmäopetukseen todella vaikuttaa.

- Mahtavatko opiskelijat aina tiedostaakaan, kuinka paljon kaikkien oppiminen on kiinni kaikkien ryhmän jäsenten panostuksesta? Musiikinteoreettisten aineidenkin oppimiseen liittyy paljon yksilöllisiä hahmotus- ja työskentelykysymyksiä. Opettaja pystyy tukemaan opiskelijaa vasta kun yhteistyö on riittävän pitkäjännitteistä ja säännöllistä. Myös ryhmän jäsenet pystyvät antamaan toisilleen paljon. Parhaimmillaan opis-

22

KOETTUA

Teksti: ELINA MUSTONEN Kuva: JARI S. PUHAKKA

Soittoniekat Bremenissä

E

UNESCOn maailmanperintölistalle.

Sunnuntaiksi vieraanvaraiset isäntämme olivat järjestäneet mahdollisuuden tutustua kaksiin pohjoissaksalaisiin barokkiurkuihin prof. Harald Vogel asiantuntevalla johdolla.

Tarinan aasi, koira, kissa ja kukko lähtivät Bremeniin vapautta ja parempaa kohtelua etsimään. Kohteluun ei todellakaan joutunut pettymään, ja parhaimmillaan EMP tarjosi tänä vuonna paljon sellaista vapaata ajatuksenlentoa, josta on iloa jokapäiväisessä työssämme, vaikkemme Bremenin kaupunginmuusikoiksi tällä kertaa päätyneetkään. n

uroopan konservatorioliiton (AEC) neljäs vanhan musiikin tapaaminen (Early Music Platform) järjestettiin Bremenissä 20.

– 21.4. Allekirjoittanut edusti yhdessä aineryhmäjohtajamme Jari S. Puhakan kanssa Sibelius-Akatemiaa. Tämänkertaisen tapaamisen aiheena oli ”Refreshing Authenticity: innovation and the challenge to convention in the teaching, research and performing of Early Music”. Paikalle oli saapunut 75 edustajaa 39 musiikkikorkeakoulusta ympäri Eurooppaa.

Päivien aikana kuultiin paneelikeskustelu ja viisi alustusta teeman ympäriltä. Vaikka jokaisessa tilaisuudessa oli varattu aikaa yleiseen keskusteluun, todelliseen ajatustenvaihtoon päästiin parhaiten lauantain pienryhmissä.

Monien mielestä viikonlopun parasta antia olivat epäviralliset kohtaamiset kollegoiden kanssa. Näille olikin viisaasti järjestetty runsaasti aikaa, ja ne mahdollistivat lukuisten uusien tuttavuuksien syntymisen, joista epäilemättä on seurauksena monenlaista yhteistyötä tulevaisuudessa.

Mahdollisuudet vanhan musiikin opiskeluun vaihtelevat melkoisesti eri puolilla Eurooppaa. Muutamissa korkeakouluissa opetuksella on pitkät perinteet, kuten esim.

Baselissa tai Bremenissä. Vastaavasti mm. Puolan tai Serbian edustajat kertoivat olevansa tienraivaajia omissa oppilaitoksissaan. Opetusta on toistaiseksi saatavilla vain muutamissa suosituimmissa soittimissa kuten cembalossa ja nokkahuilussa.

Bremenin viehättävä historiallinen keskusta tarjosi mitä parhaimmat puitteet tapaamiselle. Isäntänä toiminut Akademie für Alte Musik Bremen vietti tässä yhteydessä myös 25-vuotisjuhliaan. Lauantai-iltana meillä oli ilo kuulla erittäin korkeatasoinen ja monipuolinen läpileikkaus opiskelijoiden taidoista.

Juhlakonsertti pidettiin vuonna 1409 rakennetulla Bremenin raatihuoneella, joka kuuluu

23

YLÄVIRE

Teksti: KAROLIINA PIRKKANEN

Opettajille tarvitaan valmiuksia ottaa haasteet vastaan

O

joskus muotoutuu henkilö jolla pitäisi ”olla vastaus kaikkeen”, Joukamo-Ampuja tuumii.

Keskustelulla ja koulutuksella voidaan valmistaa opettajia jo ennalta mahdollisiin haastaviin tilanteisiin. Ennakointi toimii paitsi opettajalle jaksamista vahvistavana vertaistukena, myös ennaltaehkäisynä.

Tavoitteena on pitää yllä sekä opiskelijan että opettajan työkykyä ja jaksamista.

- Opetustilanteiden erilaisia haasteita on aina ollut ja aina tulee myös olemaan. Itse olen pyrkinyt kouluttautumaan monipuolisesti vuosien varrella ja tähtäämään kokonaisvaltaisempaan opetukseen; ei opeteta vain musiikkia vaan huomioidaan myös muusikon psyykkinen ja fyysinen kokonaisuus, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja oppimiseen. Samaan aikaan kun vaaditaan, että opiskelijan pitäisi valmistua mahdollisimman nopeasti, olisi entistä tärkeämpää huomioida myös nämä osa-alueet.

Siksi on hyvä tarjota opettajalle vertaistukimahdollisuuksia ja koulutuksen kautta eväitä siihen, miten toimia ongelmatilanteissa. Tässä koulutuksessa pääsimme hyvään alkuun; tämä tilaisuus toimi introna aiheeseen ja jatkossa olisi hyvä järjestää tällaisia keskusteluja pienemmissä ryhmissä, Joukamo-Ampuja tuumii. n

pettajien vertaistuki on tärkeää haastavissa ohjaus- ja opetustilanteissa. Tästä syystä maaliskuussa järjestettiin päivän mittainen Haastavat ohjaustilanteet -koulutus, joka oli osa pedagogiikan kehittämishanketta. Tilaisuudessa oli puhumassa opintopsykologi Kaisa Poutanen Helsingin yliopistosta.

Opettajalle haastavat tilanteet eivät ehkä ole arkipäivää, mutta saattaa tulla tilanteita joissa kysyy itseltään, kuuluuko tämä minun työkenttääni, pystynkö tämän haasteen ratkaisemiseen vai en. Ryhmäopetuksessa haasteita voivat olla esimerkiksi henkilökemiat tai ryhmän toimimattomuus.

- Sibelius-Akatemiassa ei ole ollut yhteisesti organisoituja kanavia eikä opettajilla aina valmiuksiakaan haastavien tilanteiden käsittelyyn. Jokaisella varmasti on luotettuja kollegoita, joilta neuvoa kysyä ja joiden kanssa pääsee kokemuksia jakamaan, mutta koko talon tasolla tällaista ei ole ollut, toteaa koulutukseen osallistunut lehtori Erja Joukamo-Ampuja.

Opettaja, tunnetko rajasi?

Koulutuksessa keskusteltiin muun muassa siitä, minkälaista rajankäyntiä opettaja joutuu käymään; mikä kuuluu minun reviirilleni, miten tunnistaa tilanne jossa opiskelija pitäisi ehkä ohjata eteenpäin hakemaan apua ja miten tehdä tämä siten, ettei hän loukkaannu- Opiskelijoiden haasteita on toki hyvin monenlaisia; ne voivat liittyä esimerkiksi esiintymisjännitykseen, negatiiviseen asenteeseen joka estää oppimista, lukihäiriöön, opiskelumotivaatioon tai sosiaalisiin taitoihin. Opettajan roolin haaste on myös se, että hänestä

TUTUSTU AINEISTOON Haastavat ohjaustilanteet -koulutuksen aineisto löytyy Introsta osoitteesta: intro.siba.fi/opiskelu-ja-tutkimus/pedagogiikka/pedagogiikan-kehittamishankeT

24

SAY

Teksti: TATU VIITALA

Sivistymättömiä konserttielämyksiä?

T

aalipaketissaan seuraavasti: Musiikillisen maailmankuvan avartamiseksi täytyy oppia ymmärtämään eri kulttuurien elämäntapaa ja ajatusmaailmaa. Jokaisen kulttuurin sisäinen arvo tulee tiedostaa.

Ei ole olemassa yleispätevästi määrättyä ”hyvää” tai ”huonoa” musiikkia. Tavoitteena on sen ymmärtäminen, että maailmassa on muitakin yhtä sivistyneitä musiikillisia todellisuuksia kuin omamme. Musiikin – taiteen ylensäkin – voi kokea monella tavalla, mutta musiikin laadun mitta ei ole se, miten se ketäkin miellyttää.

Kannustan tällä kirjoituksellani SibeliusAkatemian opiskelijoita ja henkilökuntaa tarttumaan meille tarjottuihin vapaa- tai alennuslippuihin, ja käymään myös sellaisissa konserteissa joihin ei muuten tulisi lähdettyä.

Ehkä voisimme pinttyneiden ennakkoasenteiden murtumisen myötä löytää myös muista musiikin lajeista jotain hienoa. Jotain mitä juuri sen itselle rakkaimman genren musiikista voi olla vaikea löytää.

Monipuolisuuden ja -vivahteisuuden puolesta! n

ein tänään jotain, jota en olisi kyllä vielä eilen uskonut tekeväni. Kävin musiikkitalon isossa salissa Jari Sillanpään konsertissa – vaikka en nyt varsinaisesti mikään iskelmämusiikin ystävä olekaan. Vapaalipun turvin oli helppo sysätä omat ennakkoluulot ja mielipiteet syrjään, ja antaa musiikille mahdollisuus. Juuri sille samalle musiikille, joka kaikessa monimuotoisuudessaan sytyttää soittajissaan intohimon liekin ja tuottaa kuulijoilleen suurta nautintoa. Ymmärsin jo ennen puoliaikaa, että myös tämä yleisö on tullut tänne nauttimaan.

Yksilöllisillä musiikillisilla asteikoilla mitattuna illan tarjonta saattoi hyvinkin olla jollekin maailman parasta antia, ja hän saattoi hyvinkin nauttia illan annista sydämensä pohjia myöten – aivan kuten koulutetut muusikot tekevät oman lempimusiikkinsa parissa.

Mielestäni mitään tiettyä musiikin lajia ei pidä tuomita vähempiarvoiseksi, vaikka itse koulutetuin korvin kaipaisikin näennäisesti vaativampaa ja monimutkaisempaa materiaalia. Vaikka ammattimainen musiikinkuuntelija kokisikin, että esimerkiksi iskelmä- tai popmusiikki ei ole hänen mielestään mielenkiintoista ja antoisaa kuunneltavaa, täytyy siitä huolimatta muistaa antaa arvo myös näille musiikin lajeille. Joillekin ihmisille se tietty käännösiskelmä tai päivän listahitti saattaa olla juurikin se maailman paras kappale. Miksi siis julistaa jokin musiikinlaji ala-arvoiseksi, jos se kuitenkin onnistuu tuottamaan niin monelle nautintoa ja herättämään tunteita? Eikö se juuri ole musiikin tehtävä?

Riihimäen musiikkiopiston rehtori Sakari Hildén kirjoittaa musiikkitiedon oppimateri-

Ps. Ja sille pianomusiikin opettajalle, joka oli erään äskettäin pidetyn pianotutkinnon jälkeen tokaissut tutkinnon tehneelle opiskelijalle, että "Se minua sentään ilahduttaa, että olet älynnyt vaihtaa pois kansanmusiikin osastolta sivistyksen pariin!”, lupaan tarjota omasta pussistani yhden sivistymättömän konserttielämyksen vaikkapa juuri kansanmusiikin piiristä.

25

SAY

Teksti: SAANA PARVIAINEN

Kesälaitumille lut aurinkomatkoja Kanarialle, mutta tällaisista lomista ei selviä ihan ongelmitta: paitsi että opiskelija jää opetuksesta jälkeen, hän joutuu myös selittelemään yhtäkkistä poissaoloaan – onko hän niin laiska, ettei neljää kuukautta jaksa putkeen opiskella?

Syys- tai hiihtolomaa ei yliopisto saa pitää, se on riesa, jonka jokainen Akatemian ovista sisään astuva joutuu kärsimään. Sen sijaan en ymmärrä, miksi Sibelius-Akatemiassa ei voida soveltaa tiedeyliopistoista tuttua perioditaukoa – hengähdystaukoa lukuvuoden pahimpien stressi-ahdistus-paniikkimistääneitulemitään-oireiden keskellä. Se ja sama, mikä tälle viikolle tulee nimeksi tai tuleeko itse periodittamista.

Asettaisin tälle viikolle vain kaksi vaatimusta: 1. yksi täysin opetukseton viikko sekä syksyllä että keväällä. 2. Tämä opetukseton viikko tulee olla yhtä aikaa kaikilla opettajilla ja opiskelijoilla. Nämä kaksi välistä jäänyttä viikkoa voitaisiin hyvin korvata venyttämällä lukuvuotta jommastakummasta päästä parilla viikolla.

Ensi syksynä kokeiltava vuoroviikkomalli saattaa keventää opiskelijoiden kuormitusta lukuvuoden aikana – tai lisätä sitä moninkertaisesti. Sitä ei vielä tiedetä, ennen kuin te, hyvät opiskelutoverit, olette joutuneet koekaniineiksi. Jos uusi systeemi ei toimi, avatkaa suunne ja kertokaa mikä meni vikaan. Nämä järjestelyt ovat opiskelijoita, ei työryhmiä varten.

Mutta ennen kuin tästä tai muustakaan ikävästä tarvitsee murehtia, edessä on ihana, lämmin ja rentouttava kesä. Hyvää lomaa kaikille!

Saana Parviainen

(Varoitus: tämä kirjoitus ei sisällä yhtään kertaa sitä T-alkuista sanaa, joka tuntuu vuodenvaihteessa suistavan maapallon kiertoradaltaan omalla ihmeellisyydellään) Näin siinä taas kävi, niin kuin joka kevät: lukuvuosi loppui, ennen kuin kunnolla saatiin edes joulukinkkuja sulatetuksi. Asia erikseen on se, kuinka moni todellisuudessa heitti vappupäivänä – ensimmäisenä kesälomapäivänä - sellokotelonsa solfamonisteiden kanssa vaatekaapin perälle odottelemaan uuden lukuvuoden alkua. Jos jonkinmoista tutkintoa, konserttia, englanninkurssia ja orkesteria on useimmilla tiedossa, ja vaikkei varsinaisia opintoja olisikaan kalenterissa, tulee harjoituskopissa varmaankin vietetyksi vielä muutamat tunnit. Ja eihän sitä tiedä, vaikka joku sen sellokotelon sijaan nappaisikin Modus Novus -kirjansa ja lähtisi Hietsun rannalle opiskelemaan tritonushyppyjä.

Neljän kuukauden kesäloma on iso osa vuodesta muusikolle, varsinkin jos opiskelijalla ei ole varaa kustantaa itselleen satojen eurojen hintaista mestarikurssia soittotuntitaukoa katkaisemaan. Tämä panee ainakin minut miettimään, ovatko Sibelius-Akatemian loma-ajat järjestetty niin optimaalisesti kuin mahdollista.

Nyt kun edes sitä ainoaa mahdollisuutta henkilökohtaisen syysloman pitoon (joissain yhteyksissä myös Zoomausviikkona tunnettu) ei enää ensi syksynä järjestetä, on viimeistään aika ruveta miettimään toimivaa ratkaisua opiskelijoiden ja opettajien jaksamisen parantamiseksi. Oma-aloitteisia syyslomia on toki pidetty sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa varmaan niin kauan kuin on ol-

26

AJASSA

27

Äänenkuljettajan toimitus toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!