Äänenkuljettaja 8 2011-2012

AJASSA

Nervanderinkatu helpottaa harjoitteluluokkien tilannetta 2014

SOOLO

Janina Närhi on ensimmäinen korrepetition maisteri Sibasta

SAY

Tilakysymykset etenevät - ideoikaa ja osallistukaa!

Sibelius-Akatemia 8/2011–2012

Tilakysymyksissä tarvitaan nyt joustavuutta

8/ 2011–2012 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

SISÄLLYS

ALKUSOITTO

Äänenkuljettajan ilmestymispäivät kevätlukukaudella 2012: 18.1.2012 1.2.2012 15.2.2012 14.3.2012 28.3.2012 18.4.2012 2.5.2012 16.5.2012

Keskustakampus kehittyy..........................................................3

Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun.

YLÄVIRE

Äänenkuljettajassa on tilaa yhdelle tai kahdelle tiiviisti kirjoitetulle, hyvin perustellulle mielipidekirjoitukselle. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba.fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä.

SOOLO

Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen

AJASSA N-talo kohentaa harjoittelu- ja luokkatilannetta 2014 ...4 Tilojen käyttö keskiössä..............................................................9 Jaettua........................................................................................... 11 Uusia työntekijöitä.................................................................... 13

Opintopsykologi näkee vireätä pöhinää........................... 16

Closeness and discretion; correpetition is a delicate profession.................................................................... 17 Korrepetiittorin monet kasvot.............................................. 18 KOETTUA Suuri osa konserteista loppuunmyytyjä ja tuhannen uutta kuulijaa loppusaldoksi Sibafestiltä...................................... 20 SAY Tilaa oppimiseen yhteistyöllä............................................... 22

Kannen kuva

Painopaikka

ALKUSOITTO

Keskustakampus kehittyy

S

ibelius-Akatemialla on kirkas tilavisio, joka toteutuu vähitellen erilaisten vaiheiden jälkeen vuoteen 2018 mennessä. Tuolloin yliopistolla on kolme musiikkiyliopiston tarpeisiin rakennettua tai peruskorjattua toimitaloa.

Poliittiset päättäjät ovat poikkeuksellisella tavalla tukeneet vision toteuttamista kompensoimalla täysimääräisesti Musiikkitalon aiheuttaman vuokramenojen lisäyksen, joka on vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yliopistolle osoitettiin Musiikkitalon toimintavarustukseen noin 10 miljoonaa euroa.

Edellä kuvattujen menojen lisäksi Musiikkitalo aiheuttaa toimintamenojen kasvua lisääntyneinä palvelumenoina ja varustuksen ylläpitomenoina arviolta vuositasolla 1,5 miljoonaa euroa.

Taideyliopistopäätöksellä haettiin mahdollisuus lievittää tätä tuskaa. Valtiontalouden kokonaisnäkymät huomioon ottaen rahoitukselliset lähtökohdat näyttävät hyviltä.

Seuraava konkreettinen askel tila-asioissa on Nervanderinkadun tilojen peruskorjaushankkeen tilaohjelman päivitys ja hankkeen toteuttaminen niin, että taloon voidaan muuttaa kesällä 2014. Hallitus on valtuuttanut rehtorin toteuttamaan hankkeen hallituksen asettamin reunaehdoin.

Vararehtori Jari Perkiömäen johdolla on aloitettu tilaa oppimiselle- hanke. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda kiinteä yhteys opetusjärjestelyjen ja tilojen käytön välille ja siten parantaa opiskelun edellytyksiä.

Työtä on vielä edessä paljon ja sitä tehdään monella rintamalla. Jotta tilat saadaan tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla yliopiston ydintoimintaa, tarvitaan yhteistyötä, erilaisten tarpeiden yhteensovittamista ja avointa vuorovaikutusta. Päätöksentekokykyäkin tarvitaan aimo annos.

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Eija Somervuori, talous- ja palvelujohtaja

3

AJASSA

Kuvat: ARKKITEHDIT NRT Oy

N-talo kohentaa harjoittelu- ja luokkatilannetta 2014 Pakkasen keskellä helmikuussa 2012 osoitteessa Nervanderinkatu 13 majailee vielä Museovirasto. Kiinteistö peruskorjataan Siban käyttöön vuosina 20132014, ja siitä muokataan paremmin meidän tarpeitamme vastaava osa Siban ”Töölön kampusta”.

Lisää luokka- ja harjoitustiloja

Jo nyt tiedetään, että Nervanderinkadun tiloissa urkuluokat sijoittuvat pohjakerrokseen entisen Suomalaisen Yhteiskoulun voimistelusaliin. Taloon sijoittuvat toimistotilat tulevat pääosin pihasiipeen ja opetus- ja harjoittelutilat katusiipeen. Pohjakerrokseen rakennetaan muun muassa ravintola keittiö- ja sosiaalitiloineen. Rakennuksen talotekniikka uusitaan kokonaan.

Uusi flyygelikuljetukseen soveltuva tavarahissi sijoitetaan keskeisesti siten, että sinne on suora yhteys katu- ja pihatasolta. Pienemmät harjoitteluhuoneet tulevat uuden hissin ympäristöön ja rakennuksen vanhat hissit korjataan.

Peruskorjauksessa vanhasta rakennuksesta jätetään vain kunnossa olevat ulkoseinät ja välipohja. Lisäksi talotekniikka ja ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan kokonaan. Näin sisäilma- ja kosteusongelmia ei pääse syntymään.

Sibelius-Akatemian hallitus käsitteli tilaohjelmaa kokouksessaan 8.2.2012. Tuolloin päätettiin, että jatkokoulutus- ja tutkimustilat sijoittuvat pääsääntöisesti R-talolle sen peruskorjauksen jälkeen (vuodesta 2018) siltä osin kuin tiloja ei ole Musiikkitalossa. Tätä puoltavat muun muassa R-talon huonekorkeus ja akustiikka.

Sekä harjoitusluokkia että isoja luokkatiloja rakennetaan hallituksen päätöksen mukaan N-talolle riittävä määrä korvaamaan vuonna 2011 tapahtutta muutosta. Harjoitustilojen määrä pyritään saamaan lähelle tilannetta ennen Musiikkitaloon muuttoa. Ulkopuolisille suunnattu esitystoiminta keskittyy jatkossakin pääasiassa Musiikkitaloon ja R-talon saleihin. Luokkatilat ovat pääasiassa luonteeltaan yhteisiä tiloja joita varataan yl iopiston varausjärjestelmän kautta.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Ylioppilaskunta saa omat tilat N-talon 4. kerroksesta ja opettajainhuone tulisi kolmanteen kerrokseen. Se tulee noudattamaan samaa mallia joka on käytössä Musiikkitalolla.

Pihalle rakennetaan ravintola Nervanderinkadun rakennuksen piha-alueelle on kaavailtu lisärakennusta, jonka yhteyteen sijoitetaan mm. ravintola keittiö- ja sosiaalitiloineen. Lisärakennuksen ulkohahmo on pidetty matalana. Pihasisäänkäynnistä puiston puolelta on suora yhteys ravintolaan ja myös varsinaiseen sisääntuloaulaan.

Peruskorjauksen yhteydessä avataan kevyen liikenteen yhteys M- ja N-talojen välille Museopuiston läpi rakennuksen sisäpihalle.

Pysäköintitilaa saadaan lähialueen maanalaispysäköintitiloista.

Ei turhaa muuttorumbaa Edessä olevissa muutoissa pyritään välttämään

Harjoitustilojen määrä pyritään saamaan lähelle tilannetta ennen Musiikkitaloon muuttoa.

4

AJASSA

turhia liikkeitä. Muutot kesällä 2014 N-taloon ja arviolta vuonna 2018 R-taloon toteutetaan siten, ettei turhaa edestakaista liikennettä talojen välillä tuona ajanjaksona synny. Musiikkitaloon muutto oli tulevaa Nervanderinkadun muuttoa laajempi urakka, mutta oman lisänsä projektiin tuo Eduskunnan muutto R-talolle syksyllä 2014.

- Aikataulu on ehdoton; jos työ viivästyy, se lykkääntyy aina vuodella eteenpäin sillä lähtökohta nytkin on, että Siba muuttaa vain kesällä jotta opiskelu ja työskentely häiriintyisivät mahdollisimman vähän. Vuoden 2011 Musiikkitaloon muutosta opimme ainakin sen, että tieto siitä, kuka muuttaa ja minne pitää tällä kertaa saada riittävän ajoissa eikä päätöksenteossa saa viivytellä, toteaa toimitilapäällikkö Ossi Peura.

Peruskorjauksen ja muuttojen organisoitumisesta vastaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii talous- ja palvelujohtaja Eija Somervuori. Peruskorjauksen projektiryhmän puheenjohtajana on Ossi Peura. n

• Mitä tapahtuu seuraavaksi?

• Tilaohjelman tarkistaminen helmikuu 2012 • Urakkalaskenta syksyllä 2012 • Työt käyntiin keväällä 2013 • Valmis kesän alussa 2014 • R-talo eduskunnalla syyskuun alussa 2014

Lisätietoa peruskorjauksista, luonnokset ja asiakirjat löydät Introsta osoitteesta intro.siba.fi/ajassa/teemat/tilojen-peruskorjaukset 5

AJASSA

Pohjakerros

1. kerros

6

AJASSA

2. kerros

3 kerros

7

AJASSA

4. kerros

5. kerros

5. kerros

8

AJASSA

Tekstin koko si ja kuvat otti: KAROLIINA PIRKKANEN

Tilojen käyttö keskiössä Viime syksyn ja tämän kevään aikana on keskusteltu ahkerasti siitä, miten ja miksi tiettyjä tiloja esimerkiksi Musiikkitalolla saa tai ei saa käyttää vapaaseen harjoitteluun. Sananvaihto on ajoittain saanut hyvinkin monenlaisia sävyjä ja yhteisiä pelisääntöjä työstetään nyt kiivaasti.

S

aatteen välille. Tällä hetkellähän aineryhmien opiskelijat eivät ole täysin tasa-arvoisessa asemassa; osa voi varata tiloja harjoittelua varten itsenäisesti, osa ei, Karlsson toteaa.

Opiskelijoilta tulleeseen palautteeseen on jo reagoitu, ja esimerkiksi harppuluokan kohdalla selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia avata se harjoittelulle ainakin osittain.

Tilojen käyttöä on tutkittu ja huomattu, että luokkien kiivain kulutus osuu aamukymmenen ja iltapäiväkahden välille.

- Voidaan miettiä, löytyisikö joustovaraa siten että opetus ja harjoittelu saataisiin hajautettua tasaisemmin päivän aikana. Tämä osaltaan vähentäisi tilojen tyhjäkäyttöä.

uuret linjat Sibelius-Akatemian eri talojen käytölle määritellään viime kädessä tilaohjelmassa, ja helmikuun 2012 aikana työn alla päivitettävänä on Nervanderinkadun tilaohjelma. Hallitus valtuutti 8.2.2012 kokouksessaan rehtorin tekemään päätöksen toteutettavasta tilaohjelmasta. Nykyistä tilaohjelmaa työstettiin laajasti yhteisissätyöpajoissa, joissa oli mukana edustajat jokaisesta Siban toimijaryhmästä. Ohjelma hyväksyttiin hallituksessa jo huhtikuussa 2009 ja sitä esiteltiin mm. Äänenkuljettajassa ja infotilaisuuksissa.

Musiikkitalon kohdalla päädyttiin oppiaineittain määriteltyihin ydinalueisiin (mm.

Muka, Jazz, Kamu, Mute) ja niiden rinnalla oleviin yhteiskäyttötiloihin. Yhteiskäyttötilojen käytön määrittelevät tilahallinnon työntekijät, toimitilapäällikkö, dekaani ja tarvittaessa hallintojohtaja ja rehtori. Päätöksen teko on siis edennyt eri toimijoita kuunnellen, ja nyt keskustelussa olleiden erityisluokkien kuten studioiden, joidenkin instrumenttiluokkien, oppimateriaalihuoneiden ja röörihuoneen käytön määrittelyssä aineryhmien johtajilla on keskeinen rooli. Entisillä osastonjohtajilla on myös ollut tilaisuus vaikuttaa tilanteeseen.

Joustavuutta ja ymmärrystä On syytä muistaa, että oppimateriaalihuoneet eivät ole kirjastoja vaan arkisto- ja opiskelutiloja, joiden aineistoa ei ole tarkoitettu julkisesti lainattavaksi eikä niitä siitä syystä ole myöskään siirretty Sibelius-Akatemian kirjastoon.

- Tälle materiaalille ei ole alunperinkään suunniteltu tilaa pääkirjastoon. Lisäksi kokoelmat on hankittu osastojen omilla varoilla ja omalla osaamisella. Yhdistämisestä ei keskusteltu, vaikka joitakin osia niistä kokoelmista siirrettiin meille ja nyt ne ovat kaikkien käytössä, kertoo kirjastonjohtaja Irmeli Koskimies.

Yhtenä esimerkkinä nyt keskustelussa olleista huoneista on M-talon jazzin oppimateriaalihuone, jonka saamisesta harjoituskäyttöön on kyselty - Jazzin oppimateriaalihuoneessa on cd-, dvd-levyjä, nuotteja ja jazzkirjallisuutta - aineistoa, jota tarvitaan joka päivä opetuksessa. Tie-

Monista tilakulttuureista yhtenäisempään Joulukuussa käynnistetty Tilaa oppimiselle -hanke on ottanut työn alle luokkien käytön.

Hankkeen puitteissa tilasihteeri Kari Karlsson kartoittaa parhaillaan, minkälaisia tilojen käyttö- ja varauskäytäntöjä Sibelius-Akatemiassa on.

- Pyrimme löytämään toimivaa mallia erikoisluokkien tarpeiden ja yhteiskäytön peri-

9

AJASSA

tyllä tavalla ajateltuna opiskelijoidemme siellä viettämä aika vapauttaa oikeita harjoitusluokkia käyttöön. Eri musiikkityylien arvostus ja niiden ominaispiirteet tulevat nyt esille selkeämmin kun kaikki aineryhmät ovat tiiviimmin kasassa keskustassa. Nyt tarvittaisiin ymmärrystä ja laajakatseisuutta yli genrerajojen, toteaa jazzin aineryhmän johtaja Jussi Kannaste.

Hallinnonkin tilat harjoittelukäyttöön Musiikkitalon neljännen kerroksen kokous- ja toimistotilojen harjoittelukäytöstä on myös keskusteltu. Ne soveltuisivat äänieristyksensä puolesta myös harjoittelutilaksi, mutta hallinnon tarve kokoustiloille tuo oman haasteensa näiden toimintojen yhdistämiselle. Parhaillaa tutkitaan, voitaisiinko kaikkia hyödyttävä lopputulos saada aikaan rajaamalla käyttöä esimerkiksi kellonajan mukaan. Johtoryhmän päätöksellä johdon käytävän tilat M-talon neljännessä kerroksessa eivät ole harjoitustiloja. n

10

AJASSA

Jaettua on kunnollisten urkujen puute; niitä on vähän ja ne ovat paikoin huonossa kunnossa. Olosuhteet vaativat luovuutta muusikolta, ja paikalliset urkurit ovat muun muassa soittaessaan oppineet välttämään mykkiä tai epävireisiä koskettimia.

- Oli hienoa, että suomalainen kuvataide ja musiikki olivat vahvasti esillä maamme kaupallisen ja poliittisen osaamisen rinnalla, summaa Kiiskinen. n

MuTeFest presents the Music Technology Department in March The Music Technology department of the Sibelius Academy is proud to present ’MuTeFest 2012’, March 5th to 12th. MuTeFest is a week of concerts and events which showcase some of the many sides of the Centre for Music & Technology, with a wide range of artistic contributions from current and former students and staff, including concerts of live electronics, tape music, music for instruments and electronics, contemporary ’mechanical’ music, and improvisation. Other events include a CMT open house on Thursday March 8th; the musical theatre production Etiäinen on Monday March 9th, and the CMT club night on Sunday March 10th. Admission to many of the events is free, and open to all; most are in and around the Musiikkitalo. Check the MuTeFest Facebook event (www.facebook.com/ events/366116726733450/ ) or the Siba website for more information. n

KIRKKOMUSIIKKI Kansainvälisiä terveisiä Dominikaanisesta tasavallasta

Sibelius-Akatemia esittäytyi Dominikaanisen tasavallan Suomi-viikolla tammikuun puolessavälissä. Edustajinamme matkailivat kirkkomusiikin aineryhmän johtaja Timo Kiiskinen ja kirkkomusiikin opiskelija Elina Forsberg, jotka järjestivät viikon tapahtumiin ohjelmaa ja vierailivat myös paikallisessa taideyliopistossa Bellas Artesissa. Edustajat toivat tutuksi muun muassa Sibelius-Akatemian toimintaa, suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää ja kirkkomuusikon ammattia Suomessa.

- Etelä-Korea tukee urkujensoittoa Dominikaanisessa rahoittamalla vuodeksi kerrallaan urkuopettajan Bellas Artesiin, kertoo Kiiskinen.

Vierailun tehtävänä oli verkostoitua ja tutustua. Kiiskinen toteaakin, että sekä Bellas Artes -taidekorkeakoulun rehtori että vararehtori olivat kiinnostuneita yhteistyöstä sekä Siban että tulevan taideyliopiston kanssa.

Kirkkomusiikin suhteen saaren ongelma

11

AJASSA

kehittämisyhteistyössä. Aikuiskoulutuksen uusia malleja ja menetelmiä tutkitaan ja kehittään mm. FUTUREX- hankkeessa ja taidealan erityisosaamisen tarpeita kartoittavassa TAIDEALOJEN erityispätevyys-hankkeessa. Taidealojen liiketoiminnan kehittämismalleja ja musiikkivientiä edistetään mm. JOHDE-hankkeessa ja FME-Finnish Music Express- hankkeessa.

Valtakunnallisia opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia hankkeita ovat mm. OSAAVA-hankkeen Kehittyvä rehtori- oppilaitos ja sivistystoimen johdon koulutus (30 op), josta on menossa toinen toteutuskierros. Tämä vuoden kestävä korkea-asteen oppisopimustyyppinen johtamiskoulutus on toinen OKM:n rahoittama johdon koulutus, jossa sovelletaan uusimpia työssä oppimisen ja kehittymisen malleja.

Asiantuntijoiden työssä kehittymiseen ja oman työyhteisön kehittämishankkeisiin nivoutuvassa ohjauksessa nousee keskeisinä menetelminä asiantuntijoiden mentorointi, yhteisölliset osaamisen kehittämisen mallit sekä tieteellisten ja hyvien käytänteiden ohjauksen mallit .

Valtakunnallisessa kärkihankkeessa, Kehittyvä Rehtori- johtamiskoulutuksessa on käynnistymässä elokuussa 2012 kolmas toteutus, jossa koulutettavaksi valitaan 120 rehtoria ja johdon asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Eri oppilaitosmuotoja edustavan johdon lisäksi tämä koulutus on suunnattu myös taide- ja kulttuurialan oppilaitosten ja koulutusjohdon asiantuntijoille. n

TÄYDENNYSKOULUTUS

Täydennyskoulutuksen osallistujamäärät kasvoivat Sibelius-Akatemian Täydennyskoulutuksen osallistujamäärä nousi 2011 ennätykselliseen 1681 osallistujaan. Vuonna 2010 vastaava luku oli 1285. Järjestettyjä koulutuksia ja kursseja oli vuoden aikana yhteensä 45. Osallistujista miehiä oli 600 ja naisia 1081. Kasvaneissa osallistujamäärissä merkittävänä tekijänä on eri puolilla Suomea järjestetyn koulutuksen lisääntyminen ja verkostohankkeina toteutettavat koulutukset. Laajoissa, useamman vuoden kestävissä verkostohankkeissa yhteistyökumppaneina on sekä useita yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, että keskeisiä työnantajatahoja ja yrityksiä. Laaja-alaiset uusinta tietoa, sovelluksia ja ammattilaisten keskustelu- ja kehittämisfoorumin tarjoavat tapahtumat ja koulutukset keräävät osallistujia entistä enemmän. Oppimiseen on hyvä olla aikaa ja kommunikointi alan kolleegojen kanssa innoittaa osaajan arkea ja antaa virtaa osaamisen kehittämiseen.

Täydennyskoulutus on profiloitunut jo ammatissa toimivien osaajien asiantuntijuuden kehittämiseen. Siban täykin tiimi tarjoaa koulutusta ja kehittämishankkeita korkeaasteen tutkinnon jälkeiseen osaamisen kehittämiseen, jossa kohderyhmänä ovat musiikki- ja kulttuurialan ammattilaiset. Uutena vallitsevana trendinä täydennyskoulutuksessa on voimavarojen suuntaaminen erityisesti laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien tarjoamiseen taide- ja opetusalan ammattilaisille.

Nämä ovat jatkoa ja uudistuneita koulutusmuotoja aiemmille PD- professional diploma – ohjelmille. Uutena piirteenä koulutuksissa on entistä vahvempi nivoutuminen työssä oppimiseen ja oman työyhteisön kehittämistoimintaan. Menetelmällisesti täydennyskoulutus on kehittänyt erityisesti oppimisen, osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisen yhteisöllisiä ohjausmenetelmiä, mentorointikäytäntöjä ja kehittämisprojektien ohjausta.

Siban täydennyskoulutus on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa täydennyskoulutuksen

T-talon sisäilmamittausten tulokset julkistetaan viikolla 7 Sibelius-Akatemian T-talossa (Töölönkatu 28) tehtiin marras-joulukuussa sisäilmamittauksia 2. ja 4. kerroksessa, joiden sisäilman laadusta on valitettu. Mittausten tuloksista järjestetään avoin tiedotustilaisuus torstaina 16.2. klo 16 Auditoriossa (Töölönkatu 28, 5. krs). Paikalla ovat mm. Helsingin Yliopistokiinteistöjen edustaja ja mittaukset tehnyt tutkija. Samalla kerrotaan myös tulevasta ilmanvaihtolaitteiden remontista. Infotilaisuus T-talon sisäilmamittausten tuloksista järjestetään torstaina 6.2. klo 16. Mittausten tulokset ja niistä tehty lausunto julkistetaan myös Introssa, kun ne valmistuvat. n

12

AJASSA

Kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN

Uusia työntekijöitä

”Diggaan ihan sikana siitä, että jokainen työpäivä on erilainen!”

Uusi vuosi - uusia kasvoja käytävillä! Kysyimme Siban tuoreimmilta työntekijätulokkailta muutaman kinkkisen kysymyksen.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Mitä kello on juuri nyt?

Miten tulit tänään töihin?

Kahvi vai tee?

Lempiäänesi?

Inhokkiäänesi?

Suurin intohimosi elämässä?

Pahin ennakkoluulosi?

Mitä teit kaksi tuntia sitten?

Salaiset kykysi?

Jani J. Roppola , näyttämöjärjestäjä 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Kello on 12:00 Tulin Musiikkitalolle kävellen ja junalla Kahvi Lempiääneni on hiljaisuus Kahden kuivan styroksin välinen kitka Taide On liian vaikea Kaksi tuntia sitten palauttelin Sibafestinjälkeenjättämää esineistöä oikeille paikoilleen 9. Salainen kykyni on käsillä parantaminen

13

AJASSA

”Koen onnistuneeni, jos saisimme tohtorikoulussa aikaan valtakunnallisen, väitelleiden tohtorien yhteisen hankkeen Suomen Akatemiaan

En halua päästää itseäni helpolla.

Olen nyt jo myös oppinut paljon uutta valotekniikasta täällä.

Kaarina Kilpiö, koordinaattori Musiikintutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma

Tomi Suovankoski, valoteknikko 1.

2.

3.

4.

5.

1. 12:01 2. Aikajärjestyksessä: autolla > junalla > raitiovaunulla > kävellen.

3. Tee 4. Riippuu täysin tilanteesta ja olosuhteista.

Joskus se voi olla haarapääskyjen riemukas kirkuna kesätaivaalla, toisinaan sinfoniaorkesterin tai kuubalaisen bändin muhkea sointi, joskus tyttäreni hillitön kikatus :) 5. Styroksin käsittelyääni, bussien jarrujen kiljunta.

6. Oppiminen 7. Liittyy ehkä jotain kautta moottoriurheilun harrastamiseen, mutten pysty tarkemmin muotoilemaan näin lonkalta.

8. Palaveerasin aiheesta 'paras verkkoalusta tohtoriohjelman käyttöön'.

9. Eniten piiloon työyhteisössä varmaan jäävät koiran koulutukseen ja ymmärtämiseen liittyvät taidot. Vaikkeivät ne ole ainoat...

6.

7.

8.

9.

14

11: 33 Kävellen ja raitiovaunulla Kahvi vai tee? Molemmat Lempiäänesi? Kissan kehräys Inhokkiäänesi? Moottorisoitujen valonheitinten resetoiminen on ikävää kuunneltavaa Suurin intohimosi elämässä? On salaisuus Pahin ennakkoluulosi? Olen täysin ennakkoluuloton ihminen ;) Mitä teit kaksi tuntia sitten? Keikuin tikkailla Salaiset kykysi? Pystyn vaihtamaan liikennevalot punaisista vihreiksi katseen voimalla

AJASSA

”Jo ennalta tuttujen ihmisten kanssa on ollut mukavaa ja turvallista tulla työskentelemään.

Tiina Laino, graafinen suunnittelija

Ville Tukiainen, markkinointisuunnittelija

1. 9.51 2. Kävelin aurinkoisessa pakkassäässä 3. Kahvi 4. Mielihyvää tuottavia ääniä on tosi erilaisia: kahvinkeittimen kodikas porina raukeana kesäpäivänä maalla, hyvin putsattujen ja rasvattujen fillarinketjujen kevyt surina lenkillä, orkesterin viritysäänet ennen konserttia, lentokenttäkuulutukset (harvoin matkustavalle) 5. Tällä viikolla ärsytti, kun heräsin sisäpihalta kuuluvaan lumiauran peruutuspiippausääneen keskellä yötä. Niin tärkeää työtä kuin se onkin, ääni tuntui kestävän kohtuuttoman kauan pihan kokoon nähden.

6. Hyvä muotoilu. Kun asiat ja elementit ovat oikeassa järjestyksessä ja sopivassa suhteessa toisiinsa, mikään ei häiritse, vaan syntyy toimiva ja elämänlaatua lisäävä kokonaisuus. Tämän voi ulottaa koskemaan myös aineettomia asioita.

7. Ainakin joihinkin tuotemerkkeihin huomaan suhtautuvani ennakkoluuloisesti.

8. Lähetin kotikonttorista julistevedoksen.

9. Vaikka se, että saan vaihdettua puhjenneen fillarinrenkaan tien poskessa kohmeisin sormin lähes nollakelissä, mutta älä kysy aikaa...

1. 9:00 (Lämpötila -15) 2. 65A bussilla palellen, keväämmällä käytän mieluusti pyörää.

3. Kumpaa tarjoat? Kaikki käy, tilanteesta riippuen.

4. Vahvistimeen kytketyn instrumentin maukuna tai murina.

5. Kellon tikitys kun yritän nukkua.

6. Ihmiset ympärilläni ja niihin tutustuminen (sekä niitten ymmärtäminen) 7. Lokeroida ja kategorisoida näitä ihmisiä.

8. Kirosin ystävääni joka oli unohtanut luokseni kännykkänsä jonka herätys soi 5:36, koska en sen jälkeen saanut unta.

9. Eihän ne enää olis salaisia jos paljastan ne, hähää! Eli todella huono (ja yleensä vielä loukkaava) huumorintaju.

15

YLÄVIRE

Kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Opintopsykologi näkee vireätä pöhinää

T

ammikuussa 2012 Sibelius-Akatemian opintopsykologina aloittanut Annamari Heikkilä halusi Sibelius-Akatemiaan.

- Kollega Ilona Rauhala kysyi minua tähän tehtävään ja yön yli mietittyäni totesin, että tultava se on, itsekin musiikillista taustaa omaava Heikkilä tuumaa.

Sibalaisten huolten kirjo on laaja ja imua pitkäaikaiseenkin psykologisuhteeseen olisi.

Opiskelijoita pohdituttaa, olenko oikeassa paikassa, jaksanko tehdä riittävästi töitä, olenko tarpeeksi hyvä. Heikkilä kertoo, että ympäristön vaatimukset ovat koventuneet mutta samalla myös opiskelijoiden vaatimukset itseä ja omaa toimintaa kohtaan.

- Minun ohjeeni ovat hyvin konkreettisia.

Saatan aloittaa keskustelun kysymällä että miten nukut, miten syöt, miten vietät vapaa-aikaa tai huolehdit fyysisestä kunnostasi. Usein huomataan, ettei säännöllistä ruoka- tai unirytmiä ole. Me saatamme vastaanotolla tehdä hengitysharjoituksia, kävellä tai tehdä aivan hassuja asioita. Olen havainnut, että ihmisten päässä liikkuu valtavan paljon - jopa liikaa - ja on tärkeää selvittää miten se kaikki konkretisoituu toiminnassa ja käytöksessä. Opiskelijat ovat olleet aivan mahtavia! He ovat fiksuja, avoimia, valmiita käsittelemään isojakin kysymyksiä. Huomaan myös, että odotukset minua kohtaan ovat kovat. En kuitenkaan toimi apteekin hyllynä, vaan tehtäväni on saada ihminen itse oivaltamaan asioita.

Heikkilä kertoo kuulevansa Sibassa paljon hyvää yhteisöllistä puhetta ja aistivansa ”hyvää pössistä tehdä asioita” - vaikka yksinäisestä puurtamisesta oman instrumentin parissa puhutaan toki myös. Jaksamisen hälytyssignaaleja ovat esimerkiksi se, että oma työ ja tekeminen tuntuu puurtamiselta ja ilo häviää. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään seuraavaa siirtoa ja tulevaisuuden suuntaa.

- Minun tehtäväni on osaltani myös laittaa ongelmia mittasuhteisiin, kertoa että tuo mitä koet on itse asiassa aivan normaalia.

Heikkilä tekee virkatyötään Helsingin yliopistolla. Hän tapaa sibalaisia kerran viikossa Musiikkitalolla ja ottaa vastaan opiskelijoita ja henkilökuntaa ajanvarauksen mukaan. Kalenteri on täyttynyt nopeasti ja vapaata aikaa saa odotella tällä hetkellä muutaman viikon - Haluaisin kehittää näkemyksen siitä, mikä olisi hyvä tapa tarjota opiskelijapsykologin palveluja sibalaisille. Tapaisin mielelläni säännöllisesti myös muuta talon hyvinvointihenkilöstöä. n

16

SOOLO

Text and photo: KAROLIINA PIRKKANEN

Closeness and discretion; correpetition is a delicate profession

T

he ”grand old man” of correpetition, Martin Katz visited the Sibelius Academy in January to give an intensive master class for the Siba correpetition students and singers. I met him briefly in between the sessions.

Katz describes that the correpetiteur mostly meets musicians that are maybe the most ”naked” in the musical world: the singers.

What makes them naked and in a sense even voulnerable is their instrument.

- A good correpetiteur has to love other people, but you also have to know how to be discreet, he says with a timid smile.

A kind of ”what happens in the practise room, stays in the practise room” -attitude; it’s lifesaving to stay in terms with the singers.

And he tells with experiences, that we’re not living in an age of divas anymore.

- I’ve been in the profession for 35 years.

When you work so closely with the singers, it often becomes like a mommy/daddy or a brother-sister type of relationship. Each singer has his or her own charisma, and that is one part that keeps this work interesting. Every hour is different.

Katz has seen many phases of the correpetition career - also the badder day0 - and he says it’s not always a walk on roses.

- But don’t let the diffiulty of the career let you down! Correpetition as a career is getting more and more appreciated nowadays, I don’t feel neglected anymore although I sometimes did. It helps to remind yourself about the basics: why did you come into music in the first place? Don’t lose it, Katz encourages the future correpetiteurs. n

” Why did you come into the music in the first place? Don’t lose it!

17

SOOLO

Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Korrepetiittorin monet kasvot Janina Närhi on ensimmäinen Sibelius-Akatemiasta valmistunut maisterikorrepetiittori. -Joustavaa, ihanaa, lämmintä, hän muistelee nyt opintojensa alkumetrejä - kuin äiti hoitaisi lastaan. Monitahoisen ja vaativan ammatin ytimessä on luottamus.

olemaan armollinen itselleni; kaikkia nuotteja ei välttämättä tarvitse soittaa, vaan kokonaisuus on tärkein. Pidän siitä, että työ on luovaa, ja samalla saan käyttää myös pedagogisia taitoja - olla opettaja, ohjata laulajia tarvittaessa ja ratkoa heidän kanssaan niitä solmuja, jotka ehkä estävät etenemisen. Myös psykologista silmää tarvitaan.

Närhen mukaan on totta, että ”tavallinen ihminen” ei vielä juuri tiedä mikä on korrepetiittori. Ymmärrys kuitenkin syntyy, kun nuori ammattilainen kertoo mitä tekee: harjoittaa laulajia ennen kuin he astuvat orkesterin eteen. Muusikoiden kesken ammattikunta kyllä tunnetaan ja on saanut jalansijaa.

Närhi on valmistunut pianopedagogiksi Metropoliasta eikä aiemminoikein tiennyt, mitä tekemistä pianistilla voisi olla oopperan kanssa.

- Olin todella harvoin käynyt oopperassa, mutta erään esityksen myötä yllättäen oli kuin lamppu olisi syttynyt: tähän maailmaan minä haluan! Yhtäkkiä sinä yhtenä oopperailtana jokin tärkeä avautui ja vei minut mukanaan, hän kertoo.

Innostus huomattiin. Maailma kuljetti Jari Hiekkapellon luokse ja Hannu ja Kerttu -projektiin, jossa ensimmäistä kertaa mukana olevalle pianistille iski aluksi kauhu.

- Yritin vain pysyä pinnalla - ei minulla vielä ollut työkaluja toimia korrepetiittorina.

Närhi opiskeli alaa Saksassa vuoden kunnes palasi Suomeen ja huomasi Siban uuden koulutuksen.

- Kävin pääsykokeissa 2009 pari viikkoa ennen lapseni syntymää ja pääsin yllätyksekseni sisään! Aloitin opinnot heti syyskuussa. Ensimmäinen opintovuosi oli rentoa ja vapaata, tilanteeni ymmärrettiin ja koin olevani kuin lapsi äidin huomassa. Todellinen pehmeä lasku. Toinen opintovuosi olikin sitten jo täyttä tohinaa.

Luottamus omiin kykyihin kantaa eteenpäin Korrepetiittorin tavallinen työpäivä vaihtelee tietenkin sen mukaan, missä vaiheessa teoksen harjoitukset ovat. Närhi on tiiviisti läsnä oopperan työstämisen joka vaiheessa ja istuu myös katsomossa tehden muistiinpanoja kenraaliin saakka. Diplomityönään Närhi osallistui Ilkka Kuusiston Miehen Kylkiluu -projektiin Leppävaarassa marraskuussa. Hän kokee olevansa unelma-ammatissaan, jossa saa työn kautta kehittää itseään jatkuvasti. Oopperaohjelmisto on rajaton, mutta juuri nyt nuori maisteri kokee urakakseen perusohjelmiston ottamisen haltuun. Luottamus omiin taitoihin ja omaan ammattilaisuuteen on vahvistunut opiskelun ja kokemusten myötä, ja se onkin keskeinen

Erehtyminen sallittu!

Korrepetiittori tarvitsee työssään hyvin monenlaisia taitoja. Tehtävä on todella erilainen kuin pianistin tai pedagogin.

- Korrepetiittorille musiikin harmoninen runko on kaiken A ja O. Olen myös oppinut

18

SOOLO

Janina Närhi on ensimmäinen Sibelius-Akatemian korreptitiokoulutuksesta valmistunut maisteri

osa korrepetiittorin ammattitaitoa. On uskottava, että osaa luovia monitahoisessa oopperamaailmassa. Hyvä korrepetiittori on kärsivällinen, korvat auki harjoitusten musiikillisille ja sosiaalisille vivahteille ja kykenee reagoimaan niihin - hallitsee koko harjoitustilanteen.

- Pitää olla kärsivällinen, lempeä ja ankara samaan aikaan, vähän kuin pienen lapsen kanssa, Närhi nauraa.

Hän vihjaa, että Sibelius-Akatemiassa olisi hyvä sisällyttää korrepetitio-opiskelijoiden HOPSiin myös partituurinsoittoa.

- Klaavien lukeminen on todella tärkeä taito korrepetiittorille, samoin partituurin luku instrumenttien kautta, Närhi toteaa.

Nuori maisteri osaa kuitenkin vielä nauttia oopperasta myös kuulijana - Oopperamaailmassa tehdään upeita juttuja, se on kuin taikaa ja minulla on todella ihana ammatti. Saan tehdä työtä jossa voin myös kehittyä samaan aikaan, hän huokaa. n

19

APURI

Kuvat: HEIKKI TUULI

Suuri osa konserteista loppuunmyytyjä ja tuhannen uutta kuulijaa loppusaldoksi Sibafestiltä

S

puunmyydyt konsertit, Tinell jatkaa.

Loppuunmyytyjen tapahtumien joukossa olivat mm. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin esiintyminen isossa Konserttisalissa, Kimmo Pohjosen ja Heikki Laitisen Murhaballadit -esitys, Sibis Jazzin ja saksofonisti Dave Liebmannin kohtaaminen sekä Perhepäivä.

ibafest 2012 oli ensimmäinen festivaali, joka järjestettiin Musiikkitalossa. Yhdeksän päivän aikana lavalla nähtiin yli neljäsataa Sibelius-Akatemian opiskelijaa, opettajaa ja alumnia.

- Edelliseen festivaaliin verrattuna konserttien määrää vähennettiin, ja silti kuulijakunta kasvoi noin tuhannella”, Sibafestin tuottaja Hans Tinell kertoo.

Kaikkiaan neljäänkymmeneen konserttiin riensi yleisöksi 9000 henkilöä, ja lipputulot kaksinkertaistuivat.

Taiteellisena johtajana toimi tällä kertaa kansanmuusikko, musiikin tohtori Maria Kalaniemi. Hänen kädenjälkensä näkyi ohjelmistossa muun muassa kotimaisten ja kansainvälisten harmonikkatähtien sekä moni-ilmeisten kansanmusiikkiesitysten myötä.

- Festivaalipäivinä Musiikkitalossa oli hieno tunnelma. Esiintyjiä ja meitä järjestäjiä tietysti ilahduttivat paljon myös lukuisat lop-

Rehtori Djupsjöbacka vuoden 2014 taiteelliseksi johtajaksi Seuraava Sibafest järjestetään 24.1.–1.2.2014, ja sen taiteelliseksi johtajaksi on valittu SibeliusAkatemian nykyinen rehtori, musiikin tohtori Gustav Djupsjöbacka.

- Lähdemme suunnittelemaan seuraavaa festivaalia tietoisina siitä, että vuoden 2013 alusta olemme osa Taideyliopistoa, Djupsjöbacka hahmottelee.

Gustav Djupsjöbacka valittiin Sibelius-Akatemian rehtoriksi vuonna 2004 ja hän on toiminut liedmusiikin lehtorina vuodesta 1987. Musiikin tohtorin tutkinnon Djupsjöbacka suoritti vuonna 2006 aiheenaan Toivo Kuulan yksinlaulutuotanto. Pianonsoiton opettajan tutkinnon hän suoritti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1973 ja pianodiplomin 1977. Hän on opiskellut myös muun muassa Prahan musiikkiakatemiassa ja Wienin musiikkikorkeakoulussa. n

20

KOETTUA

Loppunmyyty Perhepäivä ilahdutti pikkuväkeä

Flyygelin kannen alla tapahtui kummia

Salaperäiset historiamatkaopppaat Organossa

Näyttämöhenkilökunta töissään

Opera Spaghetti tarjosi jälleen herkkuja korville ja vatsalle

Dave Liebman kuului festarin kansainvälisiin tähtivieraisiin

MILLAISIN MIELIN gUSTAV dJUPSJÄBACKA LÄHTEE SUUNNITTELEMAAN sIBAFESTIÄ 2014? kÄY KATSOMASSA VIDEO SIBAFESTIN FACEBOOKISSA WWW.FACEBOOK.COM/SIBAFEST 21

SAY

Teksti: NIILO TARNANEN

Tilaa oppimiseen yhteistyöllä

T

paljon tekemättä. Toivottavasti yliopistoyhteisömme ei hellitä kiinnittämästä asiaan huomiota eikä kyynisty, vaan jaksaa vaatia muutosta.

Vaatii nimittäin asennemuutosta, jotta oppitunnit saadaan levitettyä tasaisesti maanantaista perjantaihin ja aamusta iltaan. Opiskelijoiden on oltava valmiita tulemaan paikalle aiemmin, ja opettajien on oltava valmiita tinkimään ikiaikaisista läänityksistään tiettyihin luokkiin ja kellonaikoihin.

Vaatii asennemuutosta, jotta ASIO saadaan näyttämään reaaliaikaista tilannetta.

Opettajien on peruutettava käyttämättömät tilavarauksensa. Opiskelijoiden on peruttava kurssiosallistumisensa, jos näyttää, ettei kurssia pysty suorittamaan sillä kertaa. Toisaalta, vaikka tiloja käytettäisiin kuinka tehokkaasti, ei se kumoa tilojen vähyyttä tai vääränlaisuutta. ”Tilaa tarvitaan lisää” on usein kuultu huuto akatemian käytävillä. En ole vakuuttunut siitä, että kaikenlaisia tiloja tarvittaisiin loputtomasti lisää. On otettava selvää, mistä tiloista on pahin pula, ja minkälaisiin tilatarpeisiin ei ole vielä vastattu.

Museoviraston Nervanderinkadun kiinteistö (N-talo) tulee käyttöömme parin vuoden päästä, ensin korvaamaan Eduskunnan lainaan ja sen jälkeen remonttiin menevää R-taloa, ja sen valmistuttua T-taloa, josta lopulta luovutaan kokonaan. Suunnittelun tärkeimmät suuntaviivat lyödään lukkoon tämän tekstin ilmestymisestä alkavan vajaan kuukauden aikana. Siispä nyt jos koskaan on jokaisen akatemialaisen velvollisuus pohtia, millaiset olisivat tarkoituksenmukaisimmat tilat hänen työskentelyynsä. Osaa toiveista ei varmasti voida toteuttaa, mutta lausumatta jäävät toiveet eivät ainakaan toteudu. Otan erittäin mielelläni palautetta ja ideoita tila-asioista niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Myös kuppilassa saa tulla hihasta nykimään.

ilaa oppimiseen – sitähän Sibelius-Akatemiassa pitäisi olla, sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti.

Liikaa tilaa ei kuitenkaan tunnu olevan, kummassakaan mielessä. Koppijonot paisuvat käsittämättömiin mittasuhteisiin, aikaa valuu hukkaan ja opiskelijan – miksei opettajan tai hallintotyöläisenkin – pinna kiristyy.

Tänä keväänä on lievästi sanottuna oikea aika vaikuttaa siihen, että tilaa olisi enemmän. Syitä tähän on kaksi: Tilaa oppimiseen –projekti, jossa akatemian tilan- ja ajankäyttöön pyritään vihdoin saamaan jotain järkeä, ja Nervanderinkadun talon suunnittelu.

Kun totesin eräälle orkesterisoittajalle, että nyt on vihdoin hallinnon valmistelussa ihan vakavassa mielessä malli, jossa orkesteriperiodit ja teoriakurssit eivät menisi päällekkäin, hän totesi: ”Ei sitä odotettukaan kuin viisikymmentä vuotta.”

Kun kyselin pari viikkoa sitten tilapalaverissa, aikooko johto jossain vaiheessa ottaa kantaa SAY:n hallituksen viime syksynä tekemään esitykseen opiskelijoiden harjoittelutilakäytännöistä tai jopa viedä käytäntöön joitakin sen osia, ja miksei tilanteesta ole tiedotettu mitään, vastaus yllätti.

Olemassaolevat tilankäyttöperiaatteet ovat kuulemma niin monimutkaisia, että niiden selvittäminen on vielä kesken. Eri aineryhmillä on toisistaan poikkeavia tilakäytänteitä otsikkotasolla listattuna kaksi sivua! En ole mielestäni mikään äärimmäisen totalitarismin kannattaja todetessani, että vallitseva tila on hälyyttävän anarkistinen. Ei ole mikään ihme, että arki on tökkinyt, kun vasen käsi ei ole tiennyt, mitä oikea käsi tekee, eikä kenelläkään ole ollut strukturoitua yleiskuvaa tilankäyttöperiaatteista.

Onni onnettomuudessa on, että asialle ollaan vihdoin tekemässä jotakin. Tilankäytön järkeistäminen etenee hitaasti. Varmasti? Sitä sanaa en tähän uskaltaisi vielä lisätä, sillä työstä vielä niin

22

Tule kuuntelemaan taideyliopistojen tukipalvelujen tilannekatsausta Tukipalveluiden nykytilaa selvittäneiden ryhmien työt ovat valmistuneet.

Tuloksia esitellään henkilökunnalle ja ylioppilaskunnille 27.-28.2.

Voit osallistua yhden tai useamman raportin esittelyyn oman mielenkiintosi mukaan. Esittelyt ovat TeaKin auditorio 1:ssä sisääntulokerroksessa.

Esittelyiden aikataulu Maanantai 27.2.

9-10 Opintopalvelut 10-11 Johdon tuki / esikunta 11-12 Taloushallinto 12-13 Lounastauko 13-14 Asiakirjahallinto 14-15 Henkilöstöhallinto 15-16 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 16-17 Viestintä ja markkinointi

Tiistai 28.2.

9-10 Kirjasto- ja tietopalvelut 10-10.45 Tietohallinto 10.45-11.30 Täydennyskoulutus 11.30-12.15 Lounastauko 12.15-13.00 Liiketoiminta 13-13.45 KV-palvelut 13.45-14.45 Esitys- ja näyttämötoiminnan tuottajapalvelut 14.45-15.45 Tekniset palvelut 15.45-16.45 Toimitilapalvelut