Äänenkuljettaja 1/2012-2013

SOLO

Philip Alperson feels at home at the Sibelius Academy

YLÄVIRE

Tervetuloa Siban konserttisyksyyn!

SIBELIUS-AKATEMIA 1/2012–2013

Avajaisissa toivottiin muun muassa opiskelijalle toimivampaa arkea

AJASSA

Oma luokka tuo etäopetukselle uusia mahdollisuuksia

1/ 2012–2013 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

SISÄLLYS

Äänenkuljettajan ilmestymispäivät syyslukukaudella 2012: - 12.9.

- 10.10.

- 7.11.

- 5.12.

Alkusoitto

SibA uusin silmin........................................................................... 3 Ajassa

Lukukausi avattiin Taideyliopistoon tähyten....................... 4 MEOK-hankkeella musiikillista syrjäytymistä vastaan ..... 6 Etäopetus rantautuu Musiikkitaloon..................................... 8 Uudet lehtorit aloittavat......................................................... 10

Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun. Äänenkuljettajassa on tilaa tiiviisti kirjoitetuille, hyvin perustellulle mielipidekirjoituksille.

Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba. fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä.

Barokkispektaakkeli valtaa M-talon marraskuussa....... 11 Koettua

Graduja työstettiin yli aineryhmärajojen.......................... 12 Soolo

Seinäjoelta maailmalle............................................................ 14 Kinship and a wide brush...................................................... 16 Näkymä

Peruskoulutuksen uudet rakenteet ja sisällöt uudistivat Siban opiskelusanastoa..................................... 18 Vuoroviikkomallia kokeillaan................................................ 20

Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen

Kannen kuva: Mikko Helevä jazzasi lukukauden alkuun yhdessä muiden jazzin lehtoreiden kanssa.

kuva: Karoliina Pirkkanen

Painopaikka

Ylävire

Ei kun keikalle! ........................................................................... 21 SAY

Edustajistovaalit kutsuvat! .................................................... 24 Vapaus valita............................................................................... 26

ALKUSOITTO

SibA uusin silmin

ylhäältä. Nyt luottamukseen perustuva vastuu korostuu kaikkien työssä. Tärkeintä on keskittyä käsillä olevaan asiaan: millä tavalla saamme sen ratkaistua parhaiten. Toimintatavan luonteva seuraus on, että ratkaisuja tekevät asian parissa työskentelevät ihmiset riippumatta siitä mistä yksiköstä tai osastosta he tulevat. Yhdessä työstäminen voi viedä nyt aikaa, mutta tuo tullessaan sujuvia käytäntöjä.

Vaikka tällainen muutos on monelle tervetullut, siihen liittyvien ajattelu- ja toimintatapojen sisäistäminen vaatii aikaa. Voi olla, että törmäämme ristiriitaisuuksiin. Puhumme uusista toimintatavoista – ja kuitenkin toimimme vanhoilla. Emme tarvitse tahallista jarrutusta tai tuomitsemista vaan tukea toisiltamme. Ollaan armollisia, keskustellaan ja autetaan toisiamme näkemään niin erilaisia ratkaisumahdollisuuksia kuin niiden hyötyjä ja haittoja. Luotetaan siihen, että tietyssä tilanteessa olevalla ymmärryksellä valitsemme parhaan mahdollisen ratkaisun. Mennään eteenpäin pienin askelin ja kokeiluin.

Jotkut ratkaisut onnistuvat, jotkut epäonnistuvat. Opimme niistä kaikista. Moka on lahja, niin kuin rehtori totesi avajaispuheessaan.

Päällimmäiseksi kuitenkin nousee ihmisten energisyys ja positiivinen, eteenpäin suuntautuva tekeminen. Kevään aikana sibalaiset, teakilaiset ja kuvalaiset ovat yhdessä pohtineet ja valmistelleet tulevaa. Koen, että moni asia on hyvällä mallilla ja kehitystyö painottuu arjen kannalta tärkeisiin toimintoihin. Muotoudumme Taideyliopistoksi askeleittain tulevina vuosina.

Elämä ei myöskään pysähdy odottamaan Taideyliopistoa, onneksi. Nautitaan työntäyteisestä, uutta orastavasta syyskaudesta ja lähdetään mukaan positiiviseen pöhinään!

A

loitin vajaa kuukausi sitten SibA:ssa henkilöstöjohtajana. Tämän kuukauden aikana minulla on ollut erinomainen mahdollisuus tutustua sibalaisiin kauden alun tilaisuuksissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Mitkä asiat näistä keskusteluista ovat piirtyneet päällimmäisiksi?

Ensimmäinen minulle esitetty kysymys on selkeä: mikä on henkilöstöjohtajan tehtävä, kun olet määräaikainenkin? Käytännön henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät hoitaa edelleenkin henkilöstöpäällikkö Elina Stadigh tiimeineen. Vastuulleni kuuluu, että teemme selkeät linjaukset toimialueillani, joita ovat henkilöstö, viestintä ja johdon tuki. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni on tukea esimiehiä työssään. Tehdyn organisaatiouudistuksen tarkoituksena on vahvistaa osastojen roolia toiminnan keskiössä ja palveluiden tehtävänä on mahdollistaa perustehtävämme jouheva hoitaminen. Olen omalta osaltani toteuttamassa tätä kehitystyötä.

Mitä muuta? Arvatenkin organisaatiouudistus ja Taideyliopisto nousevat esille. Tielleni ei ole osunut pohdintoja Taideyliopiston tarpeellisuudesta, vaan keskustelut ovat kääntyneet siihen, mitä Taideyliopisto oikeasti tarkoittaa kunkin yksikön ja yksilön kohdalla. Muutos merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, jotka myös nousevat pintaan eri vaiheissa. Jotkut meistä ovat menossa jo täyttä höyryä kohti uutta, osa miettii omaa suhdettaan tulevaan ja paikkaansa siinä.

Organisaatiouudistuksemme on vaiheessa, jossa etsimme yhteisiä toimintatapoja. Rehtori Tuomas Auvinen on selkeästi linjannut, että päätöksentekovaltaa siirretään sinne, missä asiat tehdään ja tunnetaan parhaiten. Osa meistä on aikaisemmin tottunut siihen, että selkeät määräykset ja toimeksiannot tulevat

Leena Huotari

3

AJASSA

Teksti ja kuvat: Karoliina Pirkkanen

Lukukausi avattiin Taideyliopistoon tähyten Maanantaina 3.9. vietettiin Sibelius-Akatemian viimeisiä avajaisia yliopiston nykymuodossa. Juhlallisuudet käynnistyivät avajaisjumalanpalveluksella Temppeliaukion kirkossa ja jatkuivat Musiikkitalon konserttisalissa.

Avajaispuheet viettivät jo vahvasti Taideyliopiston suuntaan.

Rerhtori Tuomas Auvinen muistutti, että Taideyliopiston tullessakin Siballa on paikkansa yhteiskunnassa: – Meillä on tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Joku onkin todennut, että organisaation tarpeellisuuden mittari on se, perustettaisiinko se nyt uudelleen. Sibelius-Akatemian kohdalla uskon vakaasti, että näin olisi. Meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että näin on jatkossakin.

Sibelius-Akatemian hallituksen puheenjohtaja Tom von Weymarn maalaili, kuinka Musiikkitalo toi tullessaan oppimiselle ja opetuk-

selle aivan omanlaisensa tasokorotuksen. Hän toi esille, että kaikilla nyt Taideyliopiston muodostavilla akatemioilla on samankaltainen syntyhistoria 1800-luvun suomalaisuusaatteissa.

SAY:n puheenjohtaja Niilo Tarnanen peräänkuulutti opiskelijan toimivampaa arkea: joustavuutta, sujuvampia opetusjärjestelyjä sekä harjoittelu- ja tilajärjestelyjen pikaista parantamista.

- Opiskelijan on voitava edetä opinnoissaan parhaaksi katsomaansa suuntaan, sitä palvelevassa järjestyksessä ja nopeudella. Byrokraattiset esteet ja hidasteet sen tieltä on raivattava.

Antti Siirala, Pekka Kauppinen ja Roi Ruottinen edustavat Siban uutta lehtorikuntaa

4

AJASSA

Sibelius-Akatemiassa näitä esteitä riittää yhä runsaasti, etenkin tilankäytön ja aikataulutuksen saralla. Osa niistä jopa asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien kanssa ollaan räjähdyspisteessä – kaikkia koskevat säännöt yhteiskäyttötiloihin on lanseerattava viivytyksettä. Juuri nyt, Taideyliopistoa luotaessa ja koko yliopistokentän murroksessa, olisi mitä otollisin hetki pohtia, mikä on yliopisto.

Avajaisjuhlien musiikkitarjonnasta vastasi tänä vuonna lehtoraatti. Uudet klassisen musiikin lehtorit, Antti Siirala (piano), Pekka Kauppinen (viulu) ja Roi Ruottinen (sello) esittivät Brahmsin C-duuritrion op. 87 ensimmäisen osan ja jazzmusiikin lehtorit Jussi Kannaste, (saksofoni), Sami Linna (kitara), Mikko Helevä (hammond-urut) ja Jussi Lehtonen, (rummut) tulkitsivat oman versionsa Sibeliuksen Valse Tristestä. n Tuomas Auvinen

T

Tom von Weymarn

aideyliopiston hallituksen puheenjohtaja Saku Mantere kävi esittäytymässä avajaispäivän perinteisessä henkilöstön iltapäivässä 3.9.2012. Hän kertoi, että hallitus on pyrkinyt pitämään työlistansa mahdollisimman selkeänä; tänä syksynä on kolme keskeistä tehtävää.

- Rehtorin valinnasta keskeinen viesti on se, että pyrimme kertomaan nimen mahdollisimman pian. Toinen hallituksen keskeinen tehtävä tänä syksynä on johtosääntötyö, jolla määritellään muun muassa Taideyliopiston päätöksentekorakenne. Lisäksi tarkoitus on huolehtia siitä, että liuku vuodenvaihteen yli uuteen yliopistoon olisi henkilöstölle mahdollisimman sujuva: että esimerkiksi palkat maksetaan ajallaan ja sopimukset ovat voimassa.

Mantere tapaa taideyliopistojen professorit 1.10. klo 18 (M-talo), keskiryhmän eli lehtorit ja muun henkilökunnan 2.10. klo 10-12 (KuvAn auditorio) ja opiskelijat 4.10. klo 10-12 (TeaKin auditorio 1). Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan!

Anita Lehikoinen

Niilo Tarnanen

5

AJASSA

Teksti: Karoliina Pirkkanen Kuva: Elina Vetoniemi

MEOK-hankkeella musiikillista syrjäytymistä vastaan Pohjois-Savossa vahvistetaan nyt musiikinopettajien ja musiikkia työssään hyödyntävien ammattilaisten erityisvalmiuksia. Savonia-ammattikorkeakoulun yhdessä Kuopion konservatorion ja Sibelius-Akatemian kanssa toteuttama ESRrahoitteinen MEOK-hanke haluaa lisätä musiikin hyödyntämistä erityisryhmien kanssa työskenneltäessä. Yhtenä tavoitteena on musiikin harrastamisen tasa-arvo.

Musiikin erityisopetus on Suomen musiikkioppilaitoksessa uusi, vasta kymmenen vuotta vanha asia, mutta sitä halutaan kehittää koko ajan systemaattisesti. Hankkeessa halutaan hakea muotoja, joilla musiikin opinnot olisivat saatavilla entistä paremmin myös erityisryhmille – estää musiikillista syrjäytymistä.

- Kaikilla tulisi olla oikeus pedagogisesti laadukkaaseen ja monipuoliseen musiikinope-

tukseen, ja musiikin harrastamisen pitäisi olla mahdollista yksilön ominaisuuksista, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta, kertoo hankkeen vastuukouluttaja Annukka Knuuttila, joka toimii myös Kuopion konservatoriossa erityisopetuksesta vastaavana opettajana.

Knuuttila kertoo, että hanke on saanut myös kouluttavat tahot tuumaavalle kannalle: huomioidaanko erityisryhmien tarpeen riittä-

6

AJASSA

västi tulevien musiikkipedagogien koulutuksa koulun oppiaineissa – se voi toimia kuin liima sessa ja minkälaisia oppisisältöjä pedagogisiin yhdistäen opetusta. Ydinajatus on, että kaikki opintoihin ehkä voitaisiin lisätä erityisryhmiä taito huomioidaan ja jokainen saa soittaa ja osalajatellen? Hanke pyrkii vastaamaan näihin kylistua kykyjensä mukaan, Knuuttila kuvailee. symyksiin moninkin eri tavoin. MEOKin puitTäydennyskoulutettavien ryhmä teki keteissa järjestetään musiikin erityispedagogiikan väällä 2012 opintoretken Helsinkiin ja tutustäydennyskoulutusta ja muutama lyhytkurssi, tui mm. Ruskeasuon erityiskoulun musiikkijoiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille opetukseen ja Musiikin erityispalvelukeskus työkaluja kohdata erilaiset musiikinoppijat. LiResonaariin. Opiskelijoille vierailu oli huikea säksi hanke on toteuttanut ammattikorkeakouelämys; oppilaiden kanssa koettiin yhteismusilun nuorten ammattiin soinnin riemua. johtavassa koulutukses- Oli hienoa nähdä, ” Ydinajatus on, että kaikki taito sa musiikin erityispemiten lapset soittaeshuomioidaan ja jokainen saa dagogiikan syventymissaan saivat kuin siivet soittaa ja osallistua kykyjensä kohteen opinnot. selkään. Loistavaa on mukaan - Hankkeen aikana sekin, että jokainen täykeksimme, löydämme dennyskoulutettava voi ja kehitämme uusia keinoja ja työtapoja sekä hyödyntää oppimaansa suoraan omassa työshyödynnämme jo olemassa olevia. Mallia voi sään, muistelee Knuuttila. ottaa vaikkapa kirkkomuusikoista tai vapaan Lukion musiikinopettajana työskentelevä sivistystyön opettajista, jotka ovat jo kauan Kaija Matilainenkin kiitteli koulutuksen antia. tottuneet kohtaamaan mitä erilaisimpia ih- Prosessin myötä on itsellenikin muotoutumisryhmiä. Hankkeen puitteissa tutustumme nut paremmin käsitys musiikin monipuolisistoisiimme ja luomme toimivaa ammattilaista vaikutuksista kenelle tahansa meistä - myös verkostoa Pohjois-Savon alueella sekä valtaoppilailleni, murrosikäisille nuorille. Olen huokunnallisesti. Musiikin erityispedagogiikan mannut, miten vastaanottavaisia lukiolaiset oikäyttömahdollisuudet ovat rajattomat, koulukeastaan ovatkaan. Ja kun nuoriso osallistuu, se ja päiväkotiympäristöstä terveydenhuoltoon on motivoivaa opettajallekin! Olemme löytäneet ja seurakuntien musiikkityöhön. Pidän muuudenlaisia tapoja avata musiikin maailmaa. siikkia myös erinomaisena lähtökohtana eriMEOK-hanke päättyy syyskuussa 2013. Mutyislapsia koululuokkiin integroitaessa; se on siikin ja tanssin yksikön nuorten tutkintoon lapsia yhdistävä tekijä. johtavassa koulutuksessa opiskelevat musiikkipedagogiopiskelijat ovat voineet syksystä 2011 Täydennyskoulutuksella työkaluja arkeen lähtien valita syventymiskohteekseen musiiMaaliskuun alussa 2011 Kuopion Musiikin ja kin erityispedagogiikan. Keväällä 2013 MEOKtanssin yksikössä käynnistyi kaksivuotinen, hanke järjestää Kuopiossa Musiikin erityispe40 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus. dagogiikan seminaarin, johon alan toimijat ja Koulutukseen valittiin 20 osallistujaa; musiiktoimintaympäristöjen edustajat kerääntyvät kipedagogeja, erityisopettajia ja -lastentarhanarvioimaan ja kehittämään työnsä sisältöä ja opettajia, luokanopettajia sekä muita erityisten työmenetelmiään. Hankkeeseen liittyvää tieoppijoiden ja erityisryhmien kanssa työskentetoa julkaistaan Savonian nettisivuilla osoitteesleviä hoito- ja kasvatusalan ammattilaisia. sa http://www.musita.savonia-amk.fi n - Kouluttajan kannalta tämä saattaa tuntua haasteelliselta ryhmältä, sillä ammatilliset Hankkeen loppuseminaari pidetään Kuopion Mutaustat ovat niin erilaisia. Mutta koulutukseen siikkikeskuksessa 12.4.2013; puhujiksi on lupautunut osallistujia yhdistää rakkaus musiikkiin ja usko tutkijoita, erityispedagogeja ja musiikkia työssään siihen, että musiikkia voidaan hyödyntää kaikiskäyttäviä henkilöitä.

7

AJASSA

Teksti: Karoliina Pirkkanen Kuvat: Karoliina Pirkkanen, Keijo Lahtinen

Etäopetus rantautuu Musiikkitaloon

E

täopetus Sibelius-Akatemiassa on saamassa tukevaa jalansijaa. Varta vasten sen tarkoituksiin varattu ja varustettu luokka otetaan käyttöön 20.9.2012, ja syksyn mittaan on tiedossa useita huipputason vierailuja ympäri maailmaa. Etäopetusluokan hyödyntäminen tulee olemaan myös arkipäivää Helsingin ja Kuopion välisessä opetuksessa.

koordinointi myös vaatii paljon.

Maailmalla käytännöt tällaisissa opettajavaihdoissa vaihtelevat vielä ja meilläkin niitä selvitellään, kertoo projektikoordinaattorina toiminut Päivyt Meller.

Meller tunnistaa, että opettaja- ja opiskelijakunnassa on sekä aitoa innostusta että epäilyksiä etäopetuksen suhteen: riittääkö laatu? Eihän niistä millään voi saada irti samaa kuin lähiopetustilanteessa?

Rohkeasti kokeilemaan - Käytäntö on osoittanut, Luokan saamiseksi käyttöön on että etäopetus on opiskelijalletehty hartiavoimin töitä. Sykkin antoisaa. Opetustilanne on syn 2012 aikana opetustarjonnan hyvin intensiivinen ja sen voi instrumenttivalikoima laajenhalutessaan kerrata myöhemtuu entisestään, ja perinteisen min videolta katsoen. Lisäksi mestarikurssisession lisäksi nyt videokanavien välityksellä voijärjestetään muun muassa peer daan viedä yliopiston osaamista exchange -opetusta, jazzklinimuihin musiikkikorkeakouluikoita ja pedagogisia luentoja. hin maailmalla. Rahaakin sääsPeer exchange tarkoittaa vaihtyy, kun opettajia ei tarvitse lentojärjestelmää, jossa opettajat nättää maasta toiseen. vaihtavat opiskelijoita keskeUuden luokan myötä mahnään vastavuoroisuusperiaatdollisuudet käytännön toteutukteella; minä opetan oppilaitasi siin ovat entistä paremmat. Sitä kaksi tuntia ja sinä minun, eikä mukaa kun innostus ja tietoisuus raha liiku koulujen kesken. etäopetuksen mahdollisuuksista - Olisi tärkeää, että opettajilleviää, myös tarjottavien mesle olisi myös tarjota tietty porktarikurssien ja opetussessioiden kana lähteä kehittämään kanvalikoima laajenee. Etäopetusta sainvälisiä etäopetustilanteita. varten vakituinen tila on välttäYllä: Heikki Haverinen esittelee tyytyväisePitää huomioida, että etäopetuk- nä etäopetusluokan Polycom-kameraa mätön. Nyt Musiikkitalolle on hansen järjestelystä koituu työtä: Alla: Zuckermanin etäopetusta M-audito- kittu huipputason laitteet, ja etäetätunteja varten opettajan pitää riossa keväällä 2012 opetusluokan S4108 avajaispäivänä valmistaa paitsi oma opetuksensa, on tarkoitus muun muassa demonmyös ne omat oppilaat, jotka osalstroida sellonsoiton opetustilanne listuvat ulkomaisen kontaktin opetukseen. Ei ole Kuopiosta Helsinkiin. Opettajilla ja opiskelijoilla on kyse vain siitä, että menee kahdeksi tunniksi opethyvä tilaisuus tulla kyselemään ja katsomaan, miten tamaan toisen opettajan oppilaita. Sopivien kanyhteyden kautta opiskelu käytännössä tapahtuu. sainvälisten kontaktien löytäminen ja aikataulujen - Oli tärkeä saada tämä luokka juuri Musiikki-

8

AJASSA

talolle; täällä on tekninen henkilökunta, tarvittavat tietotekniikkayhteydet ja myös salit, joiden kautta mestarikurssiopetusta voidaan välittää, toteaa Meller.

ETÄOPETUSTA SIBASSA SYKSYLLÄ 2012 Etäopetusluokan avajaiset 20.9. klo 12-16 Musiikkitalo S4108

Etänä, osana arkea

Peer Exchange: viulu • Sibelius-Akatemia, Eastman School of Music • Päivyt Meller 26.9. 15-17, Musiikkitalo S4108 • Mikhail Kopelman 28.9. klo 17-19, M-auditorio Jazz-klinikka: rummut • Manhattan School of Music, John Riley • 15.10.2012 klo 17.60-19.30, Black Box Pedagoginen sarja: Violin • Mark O´Connor Violin School, New York • Mark O´Connor • 26.10.2012 klo 18-20, Auditorio Mestariluokka: Klarinetti • Julian Milkis Sibelius-Akatemia, Kuopio/Savonia • 16.11. klo 12-17, Musiikkitalo S4108 Jazz-klinikka: Transcriptions • Manhattan School of Music, Dave Liebman • 19.11.2012 klo 16-18.00, Musiikkitalo S4108 Pedagogical Series: Kontrabasso • Jerusalem Academy of Music • Michael Klinghoffer • 1.12.2012 klo 15.00-17.00, Musiikkitalon auditorio Peer Exchange: Piano • Sibelius-Akatemia, Manhattan School of Music • Erik T. Tawaststjerna 5.12. klo 17-19, Sonore • Philip Kawin 7.12.2012 klo 17-19, Sonore

Musiikinteorian lehtori Heikki Haverinen on etäopetuksen konkareita Sibelius-Akatemiassa. Hän on opettanut videoitse Helsingin ja Kuopion välillä jo vuosikausia. Nykyään hän ottaa yhteydenoppilaisiinsa Kuopioon noin joka toinen viikko, ja monimuoto-opetukseen kuuluu myös muiden verkkoympäristöjen kuten Optiman hyödyntäminen.

- Teorianopettajan näkökulmasta video-opetuksessa voidaan tuoda esille kaikki se mitä samassa luokassa fyysisestikin ollessa. Ryhmät ovat melko pieniä jolloin vuorovaikutus myös videoitse toimii hyvin, Haverinen kuvailee.

Vuosien varrella kameraan opettajan tai opetusryhmän paikalla onkin puolin ja toisin totuttu. Sekä opettaja että opiskelijat ovat oppineet kommunikoimaan sen välityksellä, luoneet tietyt rutiinit.

- Tietysti ajan mittaan tekniikka, yhteyden kuvan ja äänen laatu ovat parantuneet ja SibeliusAkatemiassakin laitteita uusittu vuosien varrella.

Ehkä tämä on vaikuttanut myös itse opetuksen laatuun, miettii Haverinen.

Suunnittelu vaatii aikaa Etäopetus vaatii opettajalta suunnitelmallisuutta.

Haverinen muistuttaa, että tekniikan valmisteluun on varattava oma aikansa, lisäksi opetuksen aikataulutus on oltava toimiva; vaikka improvisaationvaraakin on, ei pääsääntöisesti voi jättää tuntien suunnittelua edellisiltaan. Teorian opiskelijoilta etäopetuksesta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä, mutta myös heistä osa kaipaa fyysistä läsnäoloa - ja nuorissakin on tekniikanpelkoisia.

Jatkossa etäopetuksen mahdollisuudet ovat kuitenkin melko rajattomat.

- Olisiko tulevaisuudessa mahdollista esimerkiksi osallistua videoluennolle omalta kotikoneeltaan?

Tämä voisi hyödyntää esimerkiksi jo työelämässä olevia opiskelijoita. Aina pitää huomioida, että etäopetuksen tekninen toteutus ei saa syödä mitään sisällöstä eikä kasvattaa kenenkään työmäärää kohtuuttomasti.

Se ei voi myöskään täysin korvata kontaktiopetusta.

Oppimisen on oltava mielekästä, verkossakin. n

Tulossa syksyllä myös Orchestral Training: Viola • Royal Academy of Music, Paul Silverthorne • Musiikkitalo S4108 Master Class Series: Violin Jerusalem, Shlomo Mintz Jazz-klinikka Sibelius-Akatemia, Manhattan School of Music Jukkis Uotila, Musiikkitalo S4108

Keväällä 2012 järjestettyjen etäopetussessioiden satoa voi käydä katsomassa osoitteissa http://dl.msmnyc.edu/events/2012/Sibelius_Academy ja http://dl.msmnyc.edu/archive/2012/ march/23/global_conservatory_pinchas_zukerman

9

AJASSA

Uudet lehtorit aloittavat Syyskuussa Sibassa aloitti työnsä joukko uusia lehtoreita. Yhytimme heistä kaksi odottamassa ensimmäistä Sibelius-Akatemian opiskelijaa tunnilleen!

Turkka Manninen (vas) aloitti laulun lehtorina Kuopiossa. Sibassa oopperakoulutuksensa saanut Manninen on toiminut aikansa freelance-muusikkona ja opettanut myös mm. Savonlinnassa ja Jyväskylässä. Hänen pedagogista ajatteluaan kuvaa muun muassa yksilöllisyys.

- Opiskelijan lähtötaso, motivaatio ja persoona vaikuttavat tietysti. Tähtäimessä on tietyssä mielessä tehdä itsensä opettajana vähemmän tarpeelliseksi - antaa valmiudet itsenäiseen opiskeluun ja vahvista opiskelijan omaa ammatti-identitettiä.

Kirkkomuusikon työkenttä on monipuolinen. Tämä tietysti vaatii joustavuutta myös pedagogilta.

- Toivon voivani osaltani kouluttaa monitaitoisia, hyviä muusikoita.

Osa-aikaisena viulunsoiton lehtorina Pekka Kauppinen (oik) on Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina orkesteripiireille tuttu jo kahdelta vuosikymmeneltä.

- Opetustyöhön ei vain syystä tai toisesta ole tullut tähän päivään mennessä vielä ryhdyttyä ja nyt koin, että olisi oikea hetki työuralla jakaa orkesterissa saamaani tietoa ja kokemusta myös ammattiopiskelijoille. On hienoa palata sinne mistä orkesteriin aikoinaan läksinkin - oppimaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Koen, että viulunsoitto on kiehtova maailma ja tavoitteenani voisi olla esimerkiksi avata sitä opiskelijoille orkesterimuusikon näkökulmasta. Tämä on käsityötä, Kauppinen miettii.

Niinhän sen pitää olla, että se mitä kulloinkin tekee, on sitä mieluisinta, miehet toteavat kuin yhdestä suusta. Motivaatio kohdallaan!

10

AJASSA

Teksti ja kuva: Karoliina Pirkkanen

Barokkispektaakkeli valtaa M-talon marraskuussa Barokkimusiikin hehku levittäytyy Musiikkitaloon monin tavoin 25.11.2012.

Concerto Grosso – suuri soitto kokoaa yhteen sekä Siban ammattiopiskelijat ja vanhan tanssin opiskelijat että helsinkiläisten musiikkiopistojen orkesterit samalle lavalle musiikin ääreen. Suomalainen barokkiorkesteri, SibeliusAkatemia, Metropolia ja Itä- ja Länsi-Helsingin musiikkiopistot yhdistävät voimansa yli ikärajojen.

- Päämääränä on tulkita musiikkia samassa mittakaavassa kuin Corellin aikoihin, jolloin lavalla saattoi olla yhtä aikaa 150 muusikkoa, toteaa Sibelius-Akatemian lehtori Minna Kangas.

Suuri soitto –barokkispektaakkeli koostuu aulatapahtumista, lastenkonsertista sekä pääkonsertista otsikolla Concerto Grosso. Toimijoiden yhteistyö on sujunut kitkattomasti ja marraskuuta odotetaan innolla.

- Kauimmat osallistujat tulevat Oulunsalosta saakka. Ensimmäisen kerran yhdessä soitetaan noin viikkoa ennen H-hetkeä, Kangas kertoo.

Suuren projektin avainsanoina ovat elämyksellisyys ja kokeilunhalu. Rajoja ylitetään rytinällä, ja mukaan mahtuu niin historiallista miekkailua kuin live-elektroniikkaakin. Päivän kohokohdan, yhteiskonsertin ohjelmisto (Corelli, Vivaldi, Lully, Muffat ja Purcell) valikoitui aika luonnostaan ja itsestään selvästi.

- Mukana on pedagogisesti tärkeä Vivaldin konsertto. Lisäksi harjoittelemme mm. Purcellin näyttämömusiikkia; se on toiminnallista ja sopii hyvin myös nuoriso-orkesterille. Lasten kanssa musisointi on tärkeä kokemus ammattiopiskelijoille; nuoret muusikot ovat avoinna kaikenlaiselle musiikille ja kysymys on siitä, miten se heille tarjoillaan – miten

muuttaa historiallinen tieto soivaksi svengiksi. Haemme kunnon meininkiä!, kertoo Kangas.

Myös Suomalaisella barokkiorkesterilla on pitkät yleisötyön perinteet.

- Olemme huomanneet, kuinka innokkaasti lapset ottavat barokkimusiikin vastaan.

Tässä tapahtumassa lavalle pääsevät aikuiset ja lapset yhdessä. Saamme tehdä asioita joista tykkäämme! Myös Suomalaisen barokkiorkesterin koulutustoiminnassa tämän mittakaavan tapahtuma on tärkeä välietappi, toteaa Laura Kajander.

Historiallisten tanssien opettaja Maria Hostikka tiivistää päivän idean; 2000-luvun barokkia autenttiseen tyyliin. Tapahtuma on saanut rahoitusta Sibelius-Akatemian kehittämiskeskukselta. Naiset ovat kiitollisia siitä, että myös musiikkioppilaitoksista on löytynyt luottamusta tämän kokoluokan projektia kohtaan.

- Musiikkiopistojen orkesterit uhraavat marraskuiselle konsertille ison osan vuosittaisesta opetuskiintiöstään. Tässä projektissa opettajat pääsevät soittamaan yhdessä opiskelijoiden kanssa – ikään kuin musiikin juurille; miksi lasten kanssa yhdessä musisointi on tärkeää. Samalla pääsee myös irti musiikkioppilaitoksen orkesterin rutiineista, Kangas kiittelee. n

11

KOETTUA

Teksti: Marja Heimonen, Tanja Vilén Kuva: Karoliina Pirkkanen

Graduja työstettiin yli aineryhmärajojen

M

usiikkikasvatuksen ja taidehallinnon ainelektoimaan gradun ohjaamista heti opetushetken ryhmät järjestivät kesä-elokuussa yhteisen jälkeen, kertoo Tanja. seminaarin graduntekijöille. Ohjaajina toimivat Samaa mieltä on Heimonen ja kiittelee myös Tanja Vilén ja Marja Heimonen. Tämä oli ensimmahdollisuutta jakaa vastuuta ohjaustyöstä. mäinen kerta, kun seminaarissa oli opiskelijoita - Voimme keskenämme keskustella sekä töiskahdesta aineryhmästä.; aiemmin osallistujat tä - kuten gradujen sisällöstä ja tekniikasta - että ovat olleet vain musiikmyös monenlaisista kikasvattajia. Seminaari muista opettamiseen liitoli kaksikielinen, ja valtyvistä asioista. Minusta miiksi kerätty graduaion opiskelijan kannalta neiston kerääminen oli suuri etu, että hän saa edellytys mukaan tukommentteja kahdelta. lolle. Tarkoituksena on, Esimerkiksi musiikkiettä gradut valmistuvat koulun perustamisesta syksyn aikana. Uudengraduansa tekevälle tämä lainen konsepti houkutyhteisseminaari oli loisteli myös ohjaajia. tava, Heimonen miettii.

- Tulin innokkaalla Kun kaksi ohjaajaa Anu Keskinen, Tanja Vilén, Marja Heimonen, Mikko ja odottavalla mielellä – lukee työtä ikään kuin tämä oli jotain uutta, ker- Pietinen, Eveliina Jämsä, Sofia Harjanne, Hanna Chutyhdessä, opiskelija pystyy terbuck, Sanna Ukkonen. Kuvasta poissa Kati Himanka, too Vilén. hyötymään dialogista, jota Heimosta ensin yllätti Siina Hirvonen, Hanna-Maaria Tuomela, Salla Markkaseminaarissa käydään, huoseminaarin englanninkie- nen ja Hanna Komonen mioi Vilén. lisyys.

Yksi kesäseminaarin - Uutuus innosti heti myös minua, samoin osallistuneista opiskelijoista oli Mikko Pietinen yhteistyö yli aineryhmärajojen. Mukana oli taitaidehallinnon aineryhmästä. dehallinnon opiskelija Kiinasta, ja pedagogisesti - Graduni varsinainen tutkimusdata oli kerätty oli mielestäni erinomaista, että tulevat musiija aineiston kirjoittaminen graduksi oli edessä. Yhkinopettajat kohtaavat myös graduseminaarissa teisseminaari oli hyvä; oli mielenkiintoista päästä toisen kulttuurin edustajan. Sitähän heiltä edelparemmin perille toisen aineryhmän toiminnasta. lytetään pääkaupunkiseudun monikulttuurisissa Itselleni kielet eivät olleet ongelma. Työ on lähtekouluissa, pohtii Heimonen. nyt hyvin liikkeelle ja minulla on selkeä suunniMolemmat ohjaajat toteavat, että taidehaltelma ja aikataulu työn valmistumiselle pian, hän linnon ja musiikkikasvatuksen gradukäytännöt kertoo. ovat aika samanlaisia: rakenteissa ja sisällöissä oli Kesäseminaari oli kaiken kaikkiaan onnistupaljon samaa, ja kummassakin aineryhmässä tehnut. Ehkäpä sateinen ja viileähkö sää sopi hyvin dään samantyyppiset ja suunnilleen saman laagradun kirjoittamiselle, sillä kaikkien työt edistyijuiset gradut. Entä mikä oli parasta seminaarissa? vät suuresti ja moni gradu tuli jo kesän aikana lä- Juuri se yhteisopettajuus, että ohjataan yhhes valmiiksi. Tämäntyyppisen yhteistyön toivoisi dessä. Näin olemme päässeet keskenämme refjatkuvan ja kesäseminaarin vakiintuvan. n

12

KOETTUA

Teksti: Eeva Siljamäki Kuvat: Karoliina Pirkkanen

Tutkimusmatka narratiivisuuteen

A

loitin jatko-opintoni Sibelius-Akatemiassa tänä syksynä. Olen siis aloittanut tohtoriopinnot, vaikka tieteellinen tutkimusmaailma on minulle, praktikolle, suhteellisen uutta maaperää. Niinpä aloitan professorin suosituksesta kertarysäyksellä osallistumalla musiikkikasvatuksen narratiivisen tutkimuksen konferenssiin (4th International Conference on Narrative inquiry in music education, Sibelius-Akatemian isännöimänä Helsingissä 29.8.-1.9.2012.)

Kahlattuani satoja sivuja englanninkielistä pre-konferenssiin valmistavaa materiaalia minulle alkaa selvitä, että narratiivinen tutkimus on syvälle luotaavaa tutustumista ihmisten tarinoihin omista kokemuksistaan ja siitä, kuinka he kertovat sen. Pre-konferenssissa Sandra Staufferin (Arizona State University) ja Margaret Barrettin (University of Queensland Brisbane) ohjauksessa pääsen pohtimaan, mikä on narratiivista aineistoa, menetelmää ja tutkimusta sekä kuinka monipuolisesti narratiivisen tutkimuksen tuloksia voidaan esittää, jolloin niitä ymmärtävät ”maallikotkin”. Emmehän me tutkimusta itsellemme tee.

Itse konferenssissa kansainvälisyys ja presentaatioiden (34kpl) monipuolisuus ja esitystyyli ihastuttaa ja hämmästyttää kokematonta. Tunnen sulautuvani yhdeksi tutkijoista (65 henkeä), sillä tässä konferenssissa kosketetaan ihmissieluja, ei vain numeroita tai tilastoja. Pääpuhuja Liora Breslerkin (University of Illinois-Urbana Champaign) onnekseni vertaa taiteellisen työn prosessia tutkimuksen tekoon. Saavuttamalla etäisyyttä tutkimusaineistoon pystymme havainnoimaan ja näkemään sen sisälle syvemmin sekä löytämään siitä olennaisen. Vierailijat Oulun yliopistosta, professorit Eila Estola ja Leena Syrjälä, painottavat tutkijoiden eettistä vastuuta etenkin narratiivisessa tutkimuksessa, jossa kohderyhmänä on usein marginaaliin jäänyt ihmisva-

ranto sekä heidän tarinansa ja kertomuksensa kokemuksistaan.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä on kokeneiden tutkijoiden liikuttuminen artikkeleiden vertaisarvioinnista keskusteltaessa.

Narratiivinen tutkimus on suhteellisen uusi tutkimusmuoto, eikä sillä ole vielä täyttä tukea kaikilta tieteenaloilta, jolloin artikkeleiden tarjoaminen julkaisuihin voi olla raastava ja pitkä operaatio. Olen iloinen, että tässä yhteisössä kokemuksia jakamalla tuetaan toinen toisiamme tutkijuuden ja elämän yhteensovittamisessa. Tutkijamaailma ei olekaan yhtään niin kuivaa, kuin luulin.

Yhdeksän päivän aikana luulen hahmottavani narratiivisen tutkimuksen ydintä sekä tutkijana oloa: tarinan kuuleminen ihmisten kertomusten alta sekä kaikista tärkeimmän me teemme tätä yhdessä. Catherine Robbins (University of Manitoba) päätti liikuttavan presentaationsa aineiston narratiivien sisällön rististiriitaisuudesta ja sen merkityksestä tutkimukselle sanoihin: ”The beginning...”.

Olen aloittanut oman matkani tutkijuuteen. p.s. Seuraava narratiivinen konferenssi on kahden vuoden päästä Torontossa. Nähdään siellä!

Muun muassa Catherine Robbins Manitoban yliopistosta Kanadasta ja Tuulikki Laes Sibasta kuuluivat NIME-symposiumin puhujiin.

13

SOOLO

Teksti ja kuva: Karoliina Pirkkanen

Seinäjoelta maailmalle

Professori Heikki Uimonen tähtää kansainvälisyyteen paikallistasolta

S

ibelius-Akatemian professorikunnan tuore tulokas, populaarimusiikin tutkimusprofessuuriin viideksi vuodeksi nimitetty Heikki Uimonen aloitti työssään syyskuun alussa. Hänen asemapaikkanaan on Seinäjoki, jossa mies on osallistunut SibeliusAkatemian työskentelyyn aiemminkin.

Uimosen omaa tutkimusalaa ovat muun muassa musiikin kulutus- ja kuuntelutapojen muutos sekä äänimaisemat. Saralla tutkittavaa riittää; musiikin lisääntynyt liikuteltavuus ja muuttuneet käyttötavat tarjoavat jatkuvasti uusia aiheita. Uimonen kuvaileekin äänen käyttökontekstien tutkimusta tulevaisuuden alaksi. Kaikentyyppisen musiikin käyttöä on alettu ajatella laajasti mukaan lukien se, millä tavalla eri käyttöyhteydet muokkaavat musiikkia ja sen kulutusta.

- Ei ole ollut yhtään tunnettua sivilisaatiota jossa musiikkia ei jossain muodossa olisi ollut. Nykypäivän musiikin käyttöyhteydet ovat olleet kuitenkin mahdollisia vasta viimeisen 80 vuoden aikana. Musiikista on tullut laajemmassa mittakaavassa liikkuvaa ja soivaa ääntä voidaan lähestyä hyvin monella tavalla - oman henkilökohtaisen äänimaiseman muokkaamisen näkökulmasta tai esimerkiksi julkisten tilojen tai radion musiikkitarjonnan tutkimuksen kautta.

Minua kiinnostaa erityisesti se, kuinka musiikin tallentaminen, tallennusmuodot ja liikuteltavuus ovat vaikuttaneet siihen, miten musiikkia on käytetty, käytetään ja mahdollisesti tullaan käyttämään eri yhteyksissä. Tämä musiikin medioituminen tulee olemaan työssäni esillä, muiden muassa tutkimushankkeissa ja opetuksessa.

Uimonen linjaa, että Etelä-Pohjanmaalla jatketaan toisaalta pitkälti juuri sitä työtä jota siellä tehdään nyt. Paikallinen aspekti on tärkeä; Siban Seinäjoen yksikkö on mukana muun muassa KuMuRu –hankkeessa, joka yhdistää eteläpohjalaisia keittiömestareita sekä musiikin, kulttuurin ja elintarviketeollisuuden taitajia, sekä helmikuun MARStapahtumassa, jossa tapaavat musiikkibisnes ja akateeminen tutkimus. Professorin ”viisivuotista-

voitteisiin” kuuluu lisääntyvä kansainvälisyys. Hiljattain on muun muassa perustettu European Sound Studies Association, joka kokoaa yhteen eurooppalaista ja pohjoismaista äänentutkimusta. Alan jatko-koulutus ja tutkijatapaamiset on jo aloitettu.

- Tämä on se kansainvälinen linja, johon haluan viedä myös suomalaista alan tutkimusta. Sinne vaan kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan!

Taideyliopisto maakuntiinkin!

Uimonen aloittaa professuurinsa mielenkiintoisena syksynä. Vuodenvaihteessa häämöttävä Taideyliopisto näkyy nyt jo; käynnissä on esimerkiksi kolmivuotinen projekti Nordic Research Network for Sound Studies, joka toimii verkottumisympäristönä ja jatkokoulutusmahdollisuutena Pohjoismaissa äänitutkimusta tekeville.

- Osana tätä projektia järjestetään ensi maaliskuussa jatko-opintoseminaari, jota luotsaa Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitos. Mikä Taideyliopistossa erityisesti itseäni kiinnostaa on se, että toimintaa voitaisiin laajentaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Lisäksi kansainväliseen yhteistyöhön saadaan varmasti uusia ulottuvuuksia.

Professorin arkipäivässä aikaa pitää jakaa oman tutkimuksen, opetustyön sekä erilaisten projektien ja hankkeiden kesken.

- Joku on kiteyttänyt, että tutkimusta tehdään kirjoittamalla. Onhan siinä toki muustakin kyse, mutta tässä suhteessa uusi pesti ei eroa aiem m i s t a töistäni. Tutkimushankkeiden ohella istun jatkotutkinto- ja Rytmimaisterien graduseminaarissa, minkä lisäksi tulen opettamaan syksyllä Seinäjoella ja ensi keväänä Helsingissä. Tutkijalle on tärkeää säilyttää tuntuma opetustyöhön, sillä opiskelijathan ne viitoittavat suuntaa sille, mitä kentällä tapahtuu. n Sound Studies kiinnostaa? Katso myös http://www.soundstudies.eu/category/events/ http://www.nordforsk.org/en/programs/prosjekter/nordicresearch-network-for-sound-studies

14

” Musiikin medioituminen tulee olemaan työssäni esillä, muiden muassa tutkimushankkeissa ja opetuksessa.

15

SOOLO

SOOLO SOLO

Text and photo: Karoliina Pirkkanen

Kinship and a wide brush Fulbright Scholar Philip Alperson starts his four months in Siba Professor Philip Alperson was almost out of superlatives when I met him for a tea at the Helsinki Music Centre.

- This is a sparkling building! I’m so pleased to be in Helsinki, in Finland, and especially to be working with the students and faculty at the Sibelius Academy, he said, admiring the interior of the Music Centre.

Alperson has had a connection with Siba for several years.

- I’ve appreciated the scholarship and work of Professors Heidi Westerlund and Lauri Väkevä for many years and I had the opportunity of working directly with Sibelius faculty and students in seminars in 2009 and 2010, he said.

Now, with the sponsorship of a Fulbright fellowship, Alperson will be working in the Sibelius Faculty of Music Education for the next four months. During his term at Siba Alperson will be teaching a course, Music as Practice, once a week for students and researchers. The course is open to all, including people from outside the Music Education Department. Alperson will also work directly with students completing their doctoral theses and will collaborate with students and faculty in professional research.

- I’m more than happy to meet with people from all departments, he says.

Finding kindred spirits Alperson already feels very much at home at the Sibelius

16

AJASSA SOLO

” I come at music from many different angles and I see this same kind of openness to the diversity of musical traditions in the Sibelius Academy.

Academy - and for this he has an explanation.

He takes a wide approach to the arts in general and to music as a particular. He is trained as a philosopher but he is also interested in the historical development of musics and in other disciplinary approaches to music such as the anthropology and sociology of music and ethnomusicology. He is also a jazz musician, and this gives a little different twist to his perspective.

- I have a long-standing love of ‘classical’ music but I am also interested in many different kinds of music, both within the western tradition and in the musical traditions of other countries and ethnicities. I’m also interested in philosophical questions concerning the other arts, including other performing arts, literature, the visual arts, as well as activities that don’t fit neatly into these categories. When I reflect about music as a philosopher I also test my observations and intuitions against what I think about music as a practicing musician to see if there’s some resonance there. So I come at music from many different angles and I see this same kind of openness to the diversity of musical traditions in the Sibelius Academy.

I’m especially impressed by the students I have taught here, he says.

mine some of the presuppositions built into this model of music. He points out for example that there are many different senses of performance that may apply not only to music but also to other artistic activities including writing and reading literature, creating and viewing paintings, and participating in musical and artistic activities in the context of larger social rituals.

He is also interested in the particular varieties of musical performance, such as improvisation, and how musical creation and appreciation are affected by technological innovations.

In his work Alperson paints with a broad brush, looking at different kinds of music and incorporating different disciplinary perspectives. This approach itself raises wide questions.

- When you think about the incredible diversity of musical practices and see them from different points of view, you are naturally drawn to the question of what – if anything – one can say about music in general, Is there such a thing as the essence of music? Is there a feature or set of features that, say, composing an orchestral piece, singing a lullaby, playing in a garage band, or chanting to pray for abundant crops, might have in common? To what extent – if any – is music distinctive, either among the arts or as compared with other kinds of human productive activities? What features might music share with other human activities? Or, when one thinks about the diversity of musical practices does the idea of “music” just explode?

These are some of the things I like to think about. I hope that during my time at the Sibelius Academy I can work with Siba faculty and students in deepening our understanding of such things, Alperson suggests. n

Exploding the notion of music?

Alperson points out that there is an important and natural set of assumptions that guide our way of thinking about the practice of music.

- We have an idea of the standard setting in music, a conception that is oriented around the performance of music in the concert setting.

Here we typically think of music as having been composed by a composer who creates a composition that is more or less captured by notation in a score. We then think of the composed work as being in a sense interpreted and retrieved by the performer who, in her or his performance, makes the composer’s work accessible to an audience. We listen to and evaluate music in this context. This is such a basic way of thinking about music in our culture that we sometimes take its presuppositions for granted.

Alperson’s philosophical work seeks to exa-

Want to get in contact with Prof. Alperson? Send email to alperson@temple.edu.

17

NÄKYMÄ

Teksti: Hannele Ketomäki

Peruskoulutuksen uudet rakenteet ja sisällöt uudistivat Siban opiskelusanastoa Sekaisin termeistä? Tuore opinto-opas on nyt luettavissasi.

Peruskoulutuksen sisältöjä ja rakennetta on muokattu kansainvälisten reunaehtojen siivittäminä. Mitä ihmettä tarkoittavat uuden aikakauden sanastossa oppiaine, pääaine, sivuaine tai oppimistavoitteet?

J

Tutkintovaatimukset ja hopsit

uuri ilmestynyt Opinto-opas 2012–2013 esittelee sivuillaan peruskoulutuksen uudet rakenteelliset ja sisällölliset uudistukset. Koulutussanastoon on tullut monia uusia käsitteitä, joita ovat mm.

Opinto-oppaan sivuilla esitellään kandidaatin ja maisterin tutkintoihin kuuluvat tutkintovaatimukset. Oppaassa on myös tutkintovaatimusten mukaiset henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (hops) mallit, joiden mukaan suoritettavat opinnot tuottavat pääaineen osaamistavoitteita vastaavat tiedot ja taidot. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää hopsiinsa myös muita kuin mallihopsiin kuuluvia opintoja ainejohtajan päätöksellä.

Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi toisessa yliopistossa suoritettavat opinnot. Kaikkia Sibelius-Akatemian tutkintovaatimuksissa lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä joka vuosi.

Introssa julkaistu opetusohjelma sisältää alkaneena lukuvuonna järjestettävät kurssit.

oppiaine – pääaine opetussuunnitelma = tutkintovaatimukset + opetusohjelma valinnainen sivuaine tutkinnon osaamistavoitteet pääaineen osaamistavoitteet opintojakson oppimistavoitteet Keväällä päättyneessä kehittämistyössä osastot toteuttivat vararehtorin ja dekaanien johdolla sekä Sibelius-Akatemian sisäisen keskustelun tuloksena päätettyjä että eurooppalaiselta koulutusalueelta tulleita kehittämistavoitteita.

Sivuaineet Opiskelijalla voi olla tutkinnossaan kahdenlaisia sivuaineopintoja. Akateeminen neuvosto on määritellyt pääainetta tukevat pakolliset sivuaineopinnot. Valinnaisiin opintoihin kuuluvat sivuaineopinnot ovat aineryhmien tarjoamia opintokokonaisuuksia, joita opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa. Näitä sivuainekokonaisuuksia ovat mm. Bändisoitto, Työelämävalmiudet ja Vapaan säestyksen pedagogiikka. Tavoitteena on, että aineryhmät suunnittelevat kuluvan lukuvuoden aikana lisää valinnaisia sivuainekokonaisuuksia.

Oppiaineet Sibelius-Akatemia luopui koulutusohjelmarakenteesta vuoden 2012 alusta. Perustutkintokoulutus on nyt jaettu oppiaineisiin, joista osassa on useampia pääaineita. Tutkinto-opiskelijaksi voi nykyisin päästä pyrkimällä esimerkiksi sävellys ja musiikinteoria -nimiseen oppiaineeseen, jossa on kaksi vaihtoehtoista pääainetta: sävellys ja musiikinteoria.

18

NÄKYMÄ

Sibelius-Akatemian perustutkinnoille määriteltiin osaamistavoitteet eli taidot, tiedot ja taiteellinen osaaminen, jotka kuvaavat tutkintojen suorittaneen osaamista.

den tavoitteena on tehdä tutkintojen tuottamaa osaamista näkyvämmäksi, edistää tutkintojen tunnustamista ja tukea koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.

Koulutuksen kehittämisprojektissa Sibelius-Akatemian perustutkinnoille määriteltiin näiden kriteerien perusteella osaamistavoitteet eli taidot, tiedot ja taiteellinen osaaminen, jotka kuvaavat musiikin kandidaatin tutkinnon ja musiikin maisterin tutkinnon suorittaneen osaamista. Myös maisterintutkintoon kuuluville pääaineille määriteltiin osaamistavoitteet AEC:n muotoilemien tavoitteiden (The AEC/ Polifonia Learning Outcomes for the 1st, 2nd and 3rd cycle studies in music) mukaisesti. Jatkotyönä tehdään kandidaatintutkinnon pääaineiden osaamistavoitteet.

Osaamistavoitteiden määrittely on keskeistä myös yksittäisten opintojaksojen tasolla. Siksi akatemian kehittämisprojektissa opintojaksokuvauksia on uudistettu oppimistavoitelähtöisiksi. Opinto-oppaaseen sisältyvissä tutkintovaatimuksissa oppimistavoitteet ilmoitetaan luettelemalla asiat, joita opiskelija osaa ja joihin hän saa valmiudet suoritettuaan kyseisen opintojakson. n

Osaamistavoitteet Bolognan julistus ja sen perimmäinen tavoite, yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen synnyttäminen, ovat tuoneet muutostarpeita, joita Sibelius-Akatemia on toteuttanut ja toteuttamassa.

Peruskoulutuksen kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja tutkintojen mitoitusperusteen muuttuminen opintoviikoista opintopisteiksi olivat ensimmäisiä suuria yhteisesti luotujen linjausten mukaisia uudistuksia, jotka sisältyivät vuonna 2005 voimaan tulleeseen yliopistojen tutkintoasetukseen.

Bolognan prosessin yhteydessä nostettiin esille myös osaamistavoitteet koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Niiden avulla opetusta on haluttu muuttaa opiskelijakeskeisemmäksi. Tavoitteet viestivät opiskelijalle, mitä hän voi oppia tutkinnon, pääaineen tai opintojakson opiskelussaan, helpottavat opiskelijoita hahmottamaan omaa osaamistaan ja auttavat opettajaa viestimään opiskelijoille, mitä heiltä odotetaan. Osaamistavoitteilla on myös arviointia tukeva rooli. Ne auttavat arviointikriteerien ja -metodien valinnassa ja suuntaavat arviointia asetettuihin tavoitteisiin.

Dublinin kuvaajiin (Dublin descriptors) pohjautuva korkeakoulututkintojen viitekehys määritteli osaamistavoitteet eurooppalaisella korkeakoulutusalueella suoritettaville tutkinnoille (first cycle bachelor, second cycle master, third cycle doctorate). AEC (The European Association of Conservatoires) muokkasi näistä kriteereistä musiikkialan koulutukseen soveltuvan kokonaisuuden Polifonia/ Dublin Descriptors for 1st, 2nd and 3rd cycle awards in higher music education. Kriteerei-

LISÄMATERIAALIA • Opinto-opas 2012–2013 verkossa: www.siba.fi/ hae opiskelemaan /opiskelu SibeliusAkatemiassa/ Opetussuunnitelmat ja opetus • Lukuvuoden 2012–2013 opetusohjelma Introssa: Opiskelu&tutkimus/Yleistä opinnoista/Lukuvuosittainen opetus

19

NÄKYMÄ

Vuoroviikkomallia kokeillaan Lukuvuonna 2012–2013 klassisen musiikin osastolla kokeillaan teoria- ja säveltapailuopetuksessa vuoroviikkomallia. Tarkoituksena on vähentää erityisesti ryhmäopetuksen ja orkesteriperiodien päällekkäisyyksiä ja siten sujuvoittaa opiskelua. - Varovaista optimismia, kuvailee musiikin johtamisen aineryhmän johtaja Perttula tunnelmia kokeilun alkumetreillä.

Vuoroviikkomallissa teoria-aineiden opetusta annetaan vuoroviikoin opintojaksoissa Musiikinteoria 1 ja 2, Musiikkianalyysi 1, Säveltapailu C ja B ja Tiedonhankinta ja kirjallinen ilmaisu.

Vuorottelukokeilu koskee klassisen musiikin osaston orkesterisoiton ja johtamisaineiden opiskelijoita sekä laulun ja pianon aineryhmän opiskelijoita. Käytännössä vuoroviikkomalli toimii siten, että orkesterisoittajien ryhmät ja laulun ja pianon aineryhmän opiskelijoiden ryhmät vuorottelevat. Opetusviikolla on kaksi opetuskertaa. Vastaavasti toisella viikolla vuorottelussa olevat opintojaksot ovat tauolla. Kokeilun tarkoituksena on kaikkineen helpottaa opiskelijan arjen aikataulutusta.

- Tietysti tilanteet voivat muuttua ja esimerkiksi orkesteriperiodeihin saattaa tulla muutoksia meistä riippumattomista syistä, mutta toivomme tietysti, että kokeilu tuottaa tämän halutun tuloksen. Tämän syksyn aikana vuoroviikkomallista on tarkoitus muodostaa käsitys sen toimivuudesta. Varmasti tilannetta seurataan esimerkiksi orkesteritoimikunnassa. Opiskelijanäkökulma on tärkein! Perttula huomauttaa.

MISTÄ TIETOA VUOROVIIKKOMALLISTA?

Kokeilulla halutaan ratkaista niitä aikatauluongelmia, joita opiskelijoilla on suhteessa teoriaopetukseen.

Vuoroviikkomallissa olevien opintojaksojen opetusviikot löytyvät WebOodista kunkin opintojakson lisätiedoista.

Syys- ja kevätlukukauden viikkorytmi löytyy myös Introsta sivulta intro.siba.fi/ opiskelu-ja-tutkimus/hops.

Lisätietoja antavat myös HOPS-virkailijat. Älkkäri seuraa vuoroviikkomallin toteutumista ja siitä saatuja kokemuksia seuraavissa numeroissaan tämän syksyn aikana.

20

YLÄVIRE

Ei kun keikalle!

Sibelius-Akatemia järjestää tänäkin syksynä salien täydeltä huikeaa ohjelmatarjontaa kansainvälisistä huippuvieraista kilpailuihin. Kurkkaa laatikon ulkopuolelle ja tule kollegan konserttiin! oiden omia klassikkosävellyksiään. Kvartetti on kiertänyt maailmaa menestyksekkäästi ja julkaissut kaksi live-nauhoitusta. Kvartetin kaikki muusikot ovat myös omalla sarallaan tunnustettuja huipputekijöitä. Rumpali Brian Blade (s. 1970) on tullut suomalaisyleisöllekin tutuksi mm. tuottajaguru Daniel Lanoisin yhtyeessä. Basisti John Patitucci (s. 1959) on Grammy-palkittu artisti, joka on soittanut laajasti ekä jazzin että popin suuruuksien rinnalla ja saavuttanut lukuisia ykköstiloja maailman parhaita bassotaitureita rankanneissa äänestyksissä. Danilo Perez (s. 1965) on panamalaislähtöinen pianisti, jota pidetään yhtenä jazzpianon nykysuuruuksista.

Jazzin huippunimenä Wayne Shorter Tämän syksyn DIG-festivaalin ja samalla koko Siban jazzsyksyn ehdoton huipentuma on saksofonisti Wayne Shorterin vierailu. Wayne Shorter Quartet pitää sisällään neljä jazzmaailman huipulla operoivaa tähtimuusikkoa ja myös Helsingin-konsertissa Shorterin saksofoniosaamista tukevat rumpali Brian Blade, basisti John Patitucci ja pianisti Danilo Perez.

Vuonna 1933 syntynyttä Wayne Shorteria pidetään yleisesti suurimpana edelleen aktiivisista jazz-säveltäjistä. Lukuisat hänen kappaleensa ovat saavuttaneet jazz-standardin aseman ja mies on ollut mukana keskeisenä tekijänä jazzmusiikin kehityksessä 1950-luvun lopulta lähtien. Vuosina 1971-1985 Shorter oli osa erästä jazzmaailman seuratuimmista yhtyeistä uudistaessaan genren ilmaisua Weather Reportin riveissä. Shorterin ja kosketinsoittaja Joe Zawinulin perustama yhtye tuli tunnetuksi aikalaismittapuullaan varsin futuristisesta jazz-visiosta, joka on säilynyt fuusiojazzin merkkipaaluna myös sittemmin. Helsingissäkin kuultava Shorterin uusi akustinen kvartetti sai alkunsa vuonna 2000. Yhdessä itseään nuoremman polven huippujen kanssa Shorter tutkii uusia ulottuvuuksia, usein myös versi-

Wayne Shorter Quartet Musiikkitalon konserttisalissa 5.11.2012 klo 19. Huomioithan, että Siban opiskelijakortti- ja henkilöstön kausikorttiedut eivät ole voimassa tähän konserttiin.

Harald Andersén -kamarikuorokilpailu Neljännen kerran syyskuussa järjestävä Harald Andersén -kuorokilpailu on ensimmäinen Musiikkitalossa pidettävä musiikkikilpailu - nyt kansainvälisempänä kuin koskaan!

Kisa tuo Helsinkiin kuoromusiikkia kolmelta

21

YLÄVIRE

eri mantereelta 12 kamarikuoron ja noin 400 laulajan voimin. Alkukilpailu järjestetään Sonore-salissa 21.9. klo 15. Sen perusteella valitaan enintään kuusi kuoroa loppukilpailuun 22.9. klo 13 Musiikkitalon konserttisalissa.

Gaalakonsertissa Musiikkitalon konserttisalissa lauantaina 22.9. klo 19 esiintyy kilpailuun osallistuneiden kuorojen lisäksi myös lauluyhtye Rajaton. Kilpailun pakollisena teoksena kuullaan alkukilpailussa Perttu Haapaselta tilattu uusi teos Readymade Alice. Suomen Säveltäjät lahjoittaa parhaasta pakollisen teoksen esityksestä 1 000 euron erikoispalkinnon.

Varsinaisina palkintoina jaetaan gaalakonsertissa yhteensä 30 000 euroa. Yle Radio 1 välittää kilpailun koostelähetyksinä ja gaalakonsertin suorana lähetyksenä.

Kansanmusiikin Isompi Ilta järjestetään 24.11.2012. Huomioithan, että Siban opiskelijakortti- ja henkilöstön kausikorttiedut eivät ole voimassa tähän konserttiin.

Maj Lind näkyy vahvasti Ylellä 3. kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun alku- ja välierät sekä kamarimusiikkifinaali järjestetään 13.-23.9.2012 R-talon konserttisalissa ja kilpailu huipentuu orkesterifinaaliin 26.-27.9. Musiikkitalon konserttisalissa. Kilpailuun osallistuu 42 pianistia, joiden joukossa 9 suomalaista; Anni Collan, Ziteng Fan, Marko Hilpo, Väinö Jalkanen, Tuomas Kyyhkynen, Tuomas Niininen, Joel Papinoja, Johannes Piirto ja Visa Sippola. Myös Yleisradio seuraa tiiviisti kilpailuja omalla kisasivustollaan osoitteessa yle.fi/musiikki/tapahtumat/majlind-pianokilpailu-2012/. Lisätietoja kilpailusta löytyy osoitteeta www.siba.fi/majlind

Lisätietoja: www.siba.fi/choircompetition/, www. facebook.com/andersencompetition. Huom! joistakin tiedoista poiketen kaikkiin kilpailutilaisuuksiin pääsee SibAn normaalikäytänteiden mukaisesti kausikortilla/opiskelijakortilla (alkukilpailuun Sonoreen pieni kiintiö vapaalippuja alalämpiöstä tuntia ennen, loppukilpailuun ja gaalaan parvelle suoraan opiskelija- ja henkilöstökausikortilla).

Kansanmusiikille koko Iso Ilta!

Kansanmusiikin aineryhmä on valjastettu koko mitassaan Kansanmusiikin Isompaan Iltaan, joka järjestetään tänä vuonna toista kertaa ympäri Musiikkitaloa. Ohjelmassa on niin näppärityöpajaa kuin näppäripedagoginen workshop opettajille, ja päivä huipentuu Kansanmusiikin isompaan iltaan suuressa konserttisalissa. Lavalle astuu koko suomalaisen kansanmusiikkikentän kerma - Antti Paalanen, Frigg, Johanna Juhola Reaktori, Saaga Ensemble ja Näppärit kunniatohtori Mauno Järvelän johdolla. Tiedossa on myös jatkoklubit ja yökatrilli. Kokonaisuuden taiteellisena äitinä on toiminut Sibelius-Akatemian lehtori Vilma Timonen. Taideyliopistokin näkyy, sillä konsertin estradin visuaalisuus, valot ja taustavideot ovat yksi Taideyliopiston rahoitusta saaneista pilottihankkeena.

Sibelius-Akatemian opettajille ja opiskelijoille on varattu R-talon toinen parvi. Vapaalippujen jako alkaa aina tuntia ennen kilpailutilaisuuden alkua. Orkesterifinaaliin opiskelijoiden pitää hankkia opiskelijalippu; opettajia varten on varattu lippukiintiö Musiikkitalossa. Muistathan, että kilpailu vaikuttaa jonkun verran luokkavarauksiin. Lisätietoja Introssa.

Konsuli tekee oopperan syksyn Oopperaluokan syksyn 2012 produktio on Gian Carlo Menottin Konsuli. Se saa ensi-iltansa Sonore-salissa 16.11.2012. Konsuli on traaginen ja yhä ajankohtainen kertomus diktatuurissa elävästä perheestä, joka hakee turvapaikkaa ulkomailta. Tapahtumien keskiössä on konsulaatti, jossa miehensä hengen puolesta pelkäävä Mag-

22

YLÄVIRE

da Sorel epätoivoisesti yrittää päästä konsulin puheille. Vuonna 1950 kantaesitetty ooppera on palkittu Pulitzer-palkinnolla ja sitä pidetään säveltäjänsä parhaana teoksena. Musiikissa yhdistyvät Puccini-vaikutteet ja modernit mausteet, ja riipaiseva tarina pitää otteessaan.

Englanninkielisen teoksen ohjaa Vilppu Kiljunen, joka on yksi suomalaisen oopperaohjauksen kärkinimistä.

Oopperan kenraaliharjoitukset ovat avoimet sibalaisille.

KAUSI- JA OPISKELIJAKORTILLA EDULLISESTI MUSIIKKINAUTINTOJA! 1.9.2012 alkaen tulevan Taideyliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsevät opiskelijakortilla, läsnäolotodistuksella tai henkilöstön kausikortilla veloituksetta toistensa omissa tiloissa tapahtuviin esityksiin. SibeliusAkatemian henkilöstön kausikortti jaettiin viikolla 35.

Jos et saanut korttia omaan postilokeroosi, voit hakea sen talojen infopisteistä niiden aukioloaikoina. Kortti on henkilökohtainen ja se oikeuttaa yhden hengen sisäänpääsyyn. Sibelius-Akatemian opiskelijoille (voimassa oleva opiskelijakortti/ läsnäolotodistus) ja henkilöstölle (professorit, lehtorit, yliassistentit, assistentit, toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella toimessa olevat tuntiopettajat, johto ja hallinto) tarjotaan pääsy SibeliusAkatemian järjestämiin pääsymaksullisiin konsertteihin seuraavasti:

Paljon onnea Kaija!

Musiikkitalon salit • Vapaalippuja jaetaan niihin oikeuttavaa dokumenttia vastaan M-talon pienten salien aulassa tuntia ennen konserttia. Lippuja jaetaan varatun kiintiön mukaisesti niin kauan kuin niitä riittää ja ne on lunastettava 30 minuuttia ennen konsertin alkua.

Tämän jälkeen mahdollisesti lunastamatta jäänyt vapaalippukiintiö voidaan laittaa myyntiin. Jos konserttia ei myydä loppuun, sisään voi päästä vielä juuri ennen konsertin alkua. Lippuja ei voi varata etukäteen. Sinfoniaorkesterin konsertteihin varatut Sibalaisten kiintiöpaikat sijaitsevat parvella. Vapaalippua ei tarvitse hakea erikseen, vaan sisään pääsee parven ovelta näyttämällä joko kausilippua tai voimassaolevaa opiskelijakorttia.

R-talon salit • Vapaalippuja jaetaan siihen oikeuttavaa dokumenttia vastaan konsertin alkuun asti.

• Vapaa pääsy ei koske seuraavia syksyn 2012 tapahtumia: • Wayne Shorter Quartet (DIG.-festivaali) 5.11.

• Gian Carlo Menotti: Konsuli-ooppera 16.–24.11.

• Kansanmusiikin isompi ilta 24.11.

Säveltäjä Kaija Saariahon 60-vuotisjuhlallisuuksia vietetään monimuotoisesti 12.-13.10.

2012 otsikolla Voices, Spaces, Senses. Saariahon musiikin ympärille kokoontuvaan tutkimussymposiumiin saapuu kaikkiaan kolmetoista puhujaa Suomen lisäksi USA:sta, Ranskasta, Italiasta ja Kreikasta. Syntymäpäiväsankari itsekin osallistuu siihen yhden session verran ja vastaa silloin tutkijoiden hänelle esittämiin kysymyksiin. Esitelmissä tarkastellaan erityisesti Saariahon oopperateoksia, kuten Kaukaista rakkautta ja Emilie’tä sekä passiota La Passion de Simone. Laulusarja Quatre Instans on kiinnostanut kahta puhujaa. Vaikka tarkastelun kohteena esitelmissä on erityisesti Saariahon vokaalimusiikki, näkökulmat edustavat laajasti musiikintutkimuksen eri osa-alueita.

Perinteisen musiikkianalyyttisen lähestymistavan lisäksi Saariahon musiikkia käsitellään esimerkiksi sointivärin, sukupuolen, äänialan tai pohjoisuuden näkökulmista. Symposiumin lisäksi juhlaohjelmaan kuuluu muun muassa Lisa Fornhammarin 12.10. järjestettävä, Saariahon musiikkiin pureutuva mestarikurssi laulunopiskelijoille.

Lisätietoja vapaalipuista Intron ilmoitustaululla ja sivulla palvelut -> Konsertit. Samalta sivulta voit myös tilata sähköpostiisi tiedot Siban tapahtumista viikoittain.

Lisätietoja: www.siba.fi/saariaho www.facebook.com/SaariahoFestivities2012

23

SAY

VAALEI YLIOPPI

TÄRKEÄÄ, ETTÄ KA

ASETU EH

K

ÄÄNESTÄ 1

(SIBA:

24

WWW.TAIDE ILMOITUSTAULU EDU

AJASSA

ISSA VALITAAN UUDEN ILASKUNNAN YHTEINEN EDUSTAJISTO.

AIKKIEN ALOJEN ÄÄNI KUULUU KIRKKAASTI.

HDOLLE 17.9. MENNESSÄ.

KANNUSTA KAVERIA MYÖS.

1.-3.10. OMALLA KOULULLA.

: MA T-talo, TI R-talo, KE M-talo)

LISÄTIETOA

EYLIOPPILASKUNTA.FI / T-TALON AULAN U / FACEBOOK: TAIDEYLIOPPILASKUNNAN USTAJISTOVAALIT 1.-3.10.2012 25

KOETTUA

Teksti: Annika Kempe

Vapaus valita

O

n taas syksy. Joka paikka mainostaa syksyllä uusinta uutta ja mahtavaa alkavaa jotakin, johon pitäisi osallistua. Aloita alusta, opettele uutta, vaihda alaa, henkisty, veny, vaihda vaimo uuteen. Tule paremmaksi, hoikemmaksi, muodikkaammaksi, vahvemmaksi.

Muutu.

Varmasti kaikille meistä syksy on tavallaan uuden alku. Ainakin luihin ja ytimiin tunkevista sadekuuroista päätellen se on kesän loppu. Uudet opiskelijat aloittavat uuden koulun, muuttavat, tekevät asioita ensimmäistä kertaa elämässään. Eikä kukaan vanhoistakaan varmasti samalle kurssille istahda uudestaan(ellei ole ihan pakko). Paljon uutta alkaa ja jollain kieroutuneella tavalla opiskelijan vuosi lähtee liikkeelle syksystä(normaalit ihmiset aloittavat tammikuussa). Koulun alun mukana voi tuntua järkevältä aloittaa paljon muutakin, osallistua ihan kaikkeen mikä vaikuttaa kivalta. Kunnes marraskuun kuralätäkössä juostessasi tajuat, ettet ehdi/jaksa/halua tehdä näitä kaikkia uusia asioita, jotka syyskuun huumassa tuntuivat vielä järkeviltä.

Erityisesti naistenlehdet mainostavat kaikkea uutta, uusia liikuntamuotoja, uutta muotia, uusia ruokia. Mutta jos otat käteesi tämän kuun MeNaiset ja vuoden takaisen numeron, tulet todenneeksi että samaahan ne jauhavat joka syksy. Kas kun syksy tulee joka vuosi, samalla tavalla. Aina se heittää ajatukset talveen, pimeyteen, lumeen ja jäähän. ”Yllättäen” kesän kukkamekoista ja vaaleista sävyistä on aika luopua, sandaaleilla ei enää pärjää ja musta nahkatakki on taas in. Skuuppina ne tarjoilevat sieni- ja marjapiirakan ohjeita. Niin kuin

viime syksynäkin. Ja sitä edellisenä.

Niin että jospa et suinpäin heittäytyisi kaikkeen ihanalta vaikuttavaa, mitä tulee vastaan. Tutki viime vuotta. Siinä voi olla huonojakin juttuja, jotka voit huoletta heittää töölöläisten (F1-)taksikuskien yliajamaksi ja jättää unholaan. Enemmän siinä varmasti on kuitenkin niitä hyviä asioita: toimivia rutiineja, mahtavia reseptejä, harrastuksia joista ei kannata luopua. Hyvää musiikkia ja iloa sen tekemisestä. Muusikkona kasvamista. Sitä elämän ydintä.

Keskity siihen, mikä tekee sinusta sinut, mahtavan ihmisen ja muusikon. Ei kukaan muu, ei yliopisto tai mikään tiedä paremmin, mitä sinä haluat. Se yrittää ajatella opiskelijan puolesta mutta ei voi, eikä koskaan tule pystymään siihen. Keskity siihen, mistä on sinulle muusikkona eniten hyötyä. Kun eteen lyödään tutkintoputki ja valmis opintosuunnitelma, tutki sitä, ole kriittinen. Kysy siltä, viekö se sinua eteenpäin? Jos jooga vie, ilmoittaudu siihen. Jos superfood-kokkikurssi auttaa pitämään pään kasassa, ilmottaudu siihen. Ja jos toteat että joku aloitettu asia vain kuluttaa hermoja ja aikaa, jätä se. Et ole joogaporukassa korvaamaton. Korvaamatonta sen sijaan on aika jonka hermoiluun käytät.

On lupa olla liittymättä, aloittamatta. Saat jatkaa vanhalla, sinulle toimivalla systeemillä. Ympäristö(varisinkin opiskeluympäristö) muuttuu koko ajan. Pidä sitä silmällä. Ota omaksesi vain ne asiat, jotka tekevät elämästäsi ja musiikistasi parempaa. n

26