Woimansiirrin 2024

Woimansiirrin

Wauhtia

an työnäytö t ja paljon m , kamala nu

ikkia, rompe pylän koulu yttely

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä, musiikkia, rompetori, ajoneuvoparaatit ja paljon muuta... Käpylän koulussa “Ihana, kamala nuoruus” näyttely

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161

Ilmainen nonstop linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta ta rompetori, koulussa

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161

Wau

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä, musiikkia, rompetori, ajoneuvoparaatit ja paljon muuta... Käpylän koulussa “Ihana, kamala nuoruus” näyttely

Jouni Aitto-oja Rompetori/Mar w Tapahtuman os Amiraalintie

Pe - la klo 10-17 Su klo 11-17

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161

Helinä Koskela 044 Jouni Aitto-oja 050 Rompetori/Martti 044

Ilmainen nonstop linja-auto

Helinä Koskela 0

Helinä Koskela 044 98 Jouni Aitto-oja 0500 2 /

31. Walta Wanhan W yönäytöksiä paljon muut mala nuoruu

Jouni Aitto-oja 0 Rompetori/Martti 0 Tapahtuman osoit Amiraalintie 161

- la klo 10 Su klo 11-1

Pe - la klo Su klo 1

• Hybridi- ja sähköautojen huolto ja korjaus Perinteise

• Alustan ja jarrujen kunnostukset

• Webasto ja Eperspächer lämmittimien myynti, huolto, varaosat

• Bosch -au

• Laturit/sta

• Vaiht suutin

• DRÄGER-al asennukset

• Mobil

• Ilmastointihuollot ja korjaukset. Myös 1234 YF-aineilla.

• Adas-kuljettajan avustinten kalibrointi

Wauhtia 50-luwulta – ihana kamala nuoruus

TÄMÄN vuoden Wanhan Woiman päivien pääteemana on Wauhtia 50-luwulta ja Käpylän koulun teemana ”Ihana kamala nuoruus”. Luitte ihan oikein, päiviemme nimi on yleisön toiveesta ja tapahtumamme monipuolisuuden vuoksi muutettu Weteraanikonepäivistä Wanhan Woiman päiviksi. Ohjelma on kuitenkin peruskuvioiltaan suunnilleen entinen, maamoottorit, ajoneuvoparaatit, työnäytökset, näyttelyt jne. Nimimuutoksella haluamme korostaa tapahtumamme monipuolisuutta ja kävijöiden tapahtumastamme puhekieleen ottamaa Wanhan Woiman nimeä. Monet kävijät puhuvat jopa Wanhan Woiman juhlista, vaikka ei me juhlia varsinaisesti pidetä kuin joka 10. vuosi, kuten muutkin syntymäpäiväviettäjät.

Kehitysvauhti sodista, pula-ajasta ja sotakorvauksista irtipääsemiseksi nopeutui Suomessa 1950-luvulla. Viimeinen sotakorvauserä meni Neuvostoliittoon vuonna 1952. Sotakorvausten maksamisen vuoksi maamme joutui pakon sanelemana monipuolistamaan sekä metalli-, että puurakennusteollisuutta. Muutenkin teollisuus- että kauppatoiminta vapautui ja laajeni. Talouskasvu nopeutui. Traktoreiden, autojen, mopojen, moottoripyörien ja kodinkoneiden määrät lähtivät kasvuun, kuten myös kaikenlainen yhteiskunnallinen järjestö- ja yhdistystoiminta. Vauhtia kehitykseen tuli ihan kaikessa ja kaikkialla. Pyhäjokialueen kehitykseen suurimpia vauhdittumiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat mielestäni mm. uuden sai-

raalarakennuksen valmistuminen ja toiminnan laajentuminen Kasarminmäellä, Lampinsaaren kaivoksen rakentaminen / avaaminen Vihannin Lampinsaareen. Molemmat rakennushankkeet ajoittuivat 1950-luvun alkupuolelle. Aiemmin keuhkotautiparantolana toiminut sairaala muuttui myöhemmin Oulaskankaan aluesairaalaksi ja sitten nykyiseksi Oulaskankaan sairaalaksi.

VUONNA 1954 syntyneenä en tuosta 1950-luvusta muista kovinkaan paljon. Uusia lännestä tuotuja autoja, traktoreita, mopoja ja moottoripyöriä hämmästeltiin. Niiden määrä oli sen verran vähäinen, että niitä piti erikseen suu auki Törmäperälle menevän tien varrella töllistellä. Isällä oli moottoripyörä, jolla hän

Sydämessä Oulainen

TERVETULOA 31. waltakunnallisille Wanhan Woiman päiville! Vuosittain järjestettävä tapahtuma vietetään tänä vuonna vauhdikkaissa tunnelmissa. Onhan teemana ”wauhtia 50-luvulta”! Oulaisten kaupunki toivottaa menestystä tapahtumalle ja ikimuistoisia hetkiä tapahtumavieraille!

Oulaistelaisten ja Oulaisten tarinassa yhdistyvät ihmiset ja ympäristö. Sanoitimme tämän vuoden alussa tarinamme uudelleen osana uutta brändiämme. Haluamme kertoa, että ”jokainen meistä on erilainen. Iloisen värikäs tai rennon seesteinen, kokemusta kartuttanut tai innolla uutta oppiva. Jo-

kaisen polku on aina yksilöllinen, mutta aivan yhtä tärkeä. Meitä on vetänyt tänne virkeänä soliseva joki, kultaisina kimmeltävät pellot, tunnetta täynnä oleva yhteisö, oma tekeminen ja asenne, joka on monella mittarilla erityinen. Jokaiselle jotakin, sanotaan. Sellainen on Oulainen”.

Oulaisissa asuu vajaa 7 000 asukasta. Elinkeinoelämäämme vahvistavat alueelliset terveydenhuollon palvelut, laajat koulutusmahdollisuudet ja monipuolinen työpaikkatarjonta. Elinvoimaisuutemme nojaa mm. yhteisöllisyyteen, monipuolisiin vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksiin ja toimi-

viin liikenneyhteyksiin. Oulainen on kompakti ja virkeä kunta, josta löytyy edullisia asumisvaihtoehtoja rauhallisessa ympäristössä, kauniin luonnon keskellä. Lähiaikoina meillä on tapahtunut paljon. Olemme ottaneet vastikään käyttöön upouuden hirsisen päiväkodin ja tällä hetkellä toteutamme kaupungin historian suurinta halli-investointia (noin 13 M euroa), johon Leden Group Oy siirtää toimintonsa Oulaisiin tämän vuoden loppupuolella. Samalla kaupunkiimme siirtyy yli 200 työpaikkaa. Lisäksi olemme käynnistäneet Oulaisten keskusta-alueen – tarkemmin sanottuna torialueen eli Ou-

Wauhtia osallisuuteen

HEINÄKUUN

Wanhan

Woiman päivillä otetaan wauhtia 50-luwulta ja tullaan 1900-luvun vuosikymmenten mukana ihan vuosituhannen vaihteeseen saakka. Vuosisadan viimeiset vuosikymmenet olivat kaikin puolin vauhdikasta aikaa niin yhteiskunnallisessa kehityksessä kuin tekniikan innovaatioissa. Suomalaistenkin elämänpiiri laajeni pienistä maaseutukunnista ja kaupungeista yhä suurempiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Maastamuuttoa tapahtui varsinkin Ruotsiin ja elinkeinot sekä ammatit

monipuolistuivat. 2000-luvulle tultaessa elämän vauhti ei ole ainakaan hidastunut eikä ole lainkaan ihme että jopa eri maiden tutkijat varoittavat vauhtisokeudesta niin ihmisten omassa elämässä kuin tekniikan kehittämisessäkin. Välillä tuntuu siltä että ihmiskunta tuhoaa itsensä ja luonnon kaikkien uusien keksintöjen, mukavuudenhalun ja omien etujen tavoittelun myötä.

ONNEKSI vastakkaista toimintaa on kuitenkin havaittavissa, vuosi vuodelta

kulki työmaille. Aikuisille tarkoitettuja polkupyöriä oli joka talossa ja niillä piti meidän lastenkin opetella ajamaan. Hankalaahan se oli suurella pyörällä ajamaan opettelu pahimmassa tapauksessa tangon välistä. Ensimmäiset sukset olivat puisia mäystinsuksia ja jatkossa sitten Järvisiä tai Lampisia ja tietysti puisia. Sukset sai yleensä jouluna joululahjana joulupukilta ja niitä käytettiin niin kauan kuin jotenkin olivat sopivia. Auta armias, jos sattui mäenlaskussa katkaisemaan suksensa, niin ei auttanut muuta kuin pellillä itse ne korjata! Voi sitä lumen rahinaa ja suksen jarrausta kun yritti niillä vähänkin kovempaa hiihtää. Uudet sukset sai seuraavana tai sitä seuraavana jouluna, jos oli ollut kilttinä ja vanhemmilla oli varoja uudet

sukset lahjaksi ostaa. Oppi siinä mäkihyppypaikalla suksiansa varomaan, mutta voi kun olisi niin haluttanut toisia pitemmälle hyppyristä hypätä ja sitten se suksivahinko yleensä sattui. Toisaalta oli ihanaa ja toisaalta kurjaa. Kotien koneistus alkoi sähköverkon laajentumisen myötä monipuolistua ensin taajamissa ja sitten maaseudulla. Matkustaminenkin alkoi pikkuhiljaa lisääntyä. Päästiin käymään kylässä sukulaisten luona linja-autolla tai lättähatulla kauempana. Meillä sukulaisia oli paljon ja laajalla. Torniossa käytiin lättähatulla ja toisessa mummulassa Mieluskylässä linja-autolla. 1960-luvulla isä osti Anglian ja sillä sitten sukuloitiin Tornion ja Mieluskylän lisäksi jopa Mikkelissä ja Jyväskylässä

asti. Kauimmainen matka Anglialla oli Kilpisjärvelle ja Norjan puolelle Skibotniin. Ikimuistoinen matka 1970-luvun taitteessa, sopuliaikaan, safaritelttoineen ja Saanalle kiipeämisineen. Jäi kyllä pysyvästi mieleen.

TERVETULOA muistelemaan 1950-luvulta alkanutta kehitys- ja kasvuvauhtia ja ihanaa, kamalaa nuoruutta. Muistoja on monenlaisia!

laskorttelin kehittämistyön. Haluamme uudistaa kaupunkimme keskustaa houkuttelevaksi ja nykyistä paremmin kaupallisia toimintoja, yrittäjyyttä palvelevaksi. Olemme tähän saaneet yhteistyökumppaniksi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston. Uskomme, että näillä kehittämistoimilla vahvistamme Oulaista kaupunkina ja työmme koituu meidän kaikkien eduksi.

Wanhan Woiman päivät on meille tärkeä tapahtuma. Viikonlopun aikana saamme vastaanottaa suuren määrän tapahtumavieraita, tehdä kaupunkiamme tunnetuksi ja tavata ihmisiä. Ei ole aivan itsestään selvää, että Suomen

suurin vanhojen koneiden, laitteiden ja työtapojen perinnetapahtuma järjestetään Oulaisissa. Aktiiviset kuntalaiset ovat tämän keksineet, ylläpitäneet ja vuosittain myös järjestäneet. Tapahtuma on mieluisa niin lapsille kuin aikuisille, koska jokaiselle löytyy aina jotakin. Tapahtuman valmistelutyötä tehdään vuoden ympäri ja kaikki talkoovoimin. Sadat oulaistelaiset ja alueen ihmiset tekevät työtä suurella ilolla ja vahvalla yhteisöllisyyden voimalla. Tapahtuman toteuttavat äidit ja isät, lapset ja nuoret, perheet ja suvut. Sellainen on Oulainen.

Toivotamme kaikki tapahtumavieraat tervetulleiksi

Oulaisiin! Olette tervetulleita tapaamaan meitä Oulaisten kaupungin edustajia esittelypisteeseemme!

enemmän. Osallisuus, sosiaalinen hyvinvointi sekä ekologinen ajattelu ovat nousseet otsikoihin asti entistä useammin niin eri medioissa, ihmisten puheissa kuin sosiaalisen median kanavilla. Kotoilu, käsillä tekeminen ja puutarhatyöt kuuluvat yhä useamman elämään. Omien juurien ja yhteisön etsiminen näkyvät mm. lisääntyneinä sukututkimuksina ja kokoontumisina sekä elämänkertoina ja henkiöhistorioina. Henkilökohtaisesti olen iloinen kulttuuriperintöön liittyvien asioiden esille nousemisesta.

Luonnonkasvien käyttö, vanhojen työtapojen uudestaan opetteleminen ja käyttöönotto sekä rakennusperinnön vaaliminen, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Yksi asia on kuitenkin vielä, jonka toivoisin laajemmalti leviävän nuoremmissakin sukupolvissa, on vapaaehtoistyöhön osallistuminen. Talkoot tai kökät, yhdessä tekeminen ja sen saavutuksista nauttiminen, ovat olleet vuosisatoja vahvan kansalaisyhteiskunnan rakentamisen perustaa, ja siitä ei kannattaisi luopua. Minäkeskeinen ajattelu ei

rakenna yhteisöllisyyttä eikä identiteettiä, ei edistä asuinja elinympäristön kaikinpuolista viihtyvyyttä ja kehittymistä, vaan pikemminkin rapauttaa sitä. Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu yhdessä tekeminen sekä toisten huomioiminen ja kunnioittaminen.

31. waltakunnallisia Wanhan Woiman päiviä on rakennettu jälleen talkootyöllä ja sydämellä pitkin vuotta, tervetuloa tapahtumaan!

Tuula Aitto-oja päätoimittaja

Jouni Aitto-oja, puheenjohtaja

Sydämessä Oulainen Riikka Moilanen kaupunginjohtaja

31. Waltakunnalliset WETERAANIKONEPÄIVÄT

pe-su 5. – 7.7.2024

31. Waltakunnalliset

Wanhan Woiman päivät 5.-7.7.2024

Oulaisissa

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä, musiikkia, rompetori, ajoneuvoparaatit ja paljon muuta Käpylän koulussa “Ihana, kamala nuoruus” näyttely

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä, musiikkia, rompetori, ajoneuvoparaatit ja paljon muuta Käpylän koulussa “Ihana, kamala nuoruus” näyttely

Pe - la klo 10-17 Su klo 11-17

Pe - la klo 10-17

Wauhtia

Wauhtia

Alueella tapahtuu mm.

Oulaisissa

Perjantai 5.7.2024 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.

klo 10 Wanhan Woiman päivien avaus.

klo 10 Punamullan keitto alkaa tervahaudan laavulla.

klo 11 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

klo 11.30 Kaksipyöräisten vieraana ja mopoparaati alueella.

klo 11.30 Ihana kamala nuoruus -näyttelyn esittelykierros Käpylän koululla.

klo 12 Traktoriparaati alueella. Traktorikentällä ”wauhtia 50-luwulta”.

klo 13 Tim & The Wires Käpylän koulun lavalla.

klo 13 Woimakoneet käynnistyvät.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä. Sepät takovat paja-alueella.

klo 14 Autokentällä autoja eri vuosikymmeniltä ja IMP-kerho.

klo 14.15 Tim & The Wires Käpylän koulun lavalla.

klo 15 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Ensimmäinen tapahtumapäivä päättyy.

klo 17-19 Iltatori rompetorilla.

klo 19-24 Wanhan Woiman päivien tanssit Törmänhovin lavalla Ässät-yhtyeen tahdissa. Ovet auki klo 19, bändi aloittaa klo 20. Lippu 20 €. Järj. ERMU ry

Lauantai 6.7.2024 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.

klo 10 Lauantaipäivän avaus.

klo 11 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

klo 11.30 Autokentällä autoja eri vuosikymmeniltä ja IMP-kerho.

klo 11.30 Ihana kamala nuoruus -näyttelyn esittelykierros Käpylän koululla.

klo 12 Traktoriparaati alueella. Traktorikentällä ”wauhtia 50-luwulta”.

klo 12.30 Kaksipyöräisten vieraana.

klo 13 Veteraanimopedit starttaavat 17. Piipsjärven ympäriajoon.

Aidattu peltoalue: Maankuulu rompetori, jossa noin 150 myyjää.

Käpylän koulu: Ihana kamala nuoruus -näyttely alakerrassa ja Entisajan kou lutunnelmaa yläkerrassa.

Su klo 11-17 w

31. Waltakunnalliset

Wanhan Woiman päivät 5.-7.7.2024

Oulaisissa

4. halli: Autohalli.

2.-4. hallien väli: Kaksipyöräisten kenttä.

4. hallin seinusta: Veteraanikelkkakerho.

Maamoottorikentällä 50-luwulta hiilijalanjälkiä. Lapsille tekemistä tapahtumassa! Lapset vanhempien vastuulla. Päivien ajan työnäytöksiä eri puolilla tapahtuma-aluetta ulkona ja sisällä: pä rehöyläys, kenttäsirkkeli, kivenmurskausta, moottorisahaveisto, suutari, pläkkyri, puunkäsittely, veneenteko, lankojen värjäystä… ja monia muita! Seuraa työnäytöskelloja!

klo 11 Sunnuntaipäivän avaus.

klo 11.30 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä, musiikkia, rompetori, ajoneuvoparaatit ja paljon muuta... Käpylän koulussa “Ihana, kamala nuoruus” näyttely

Törmänhovi: Ruoka- ja kahvitelttoja sekä laavukahvila, sisällä ruokailumahdollisuus. Maatilan eläimiä tallissa. Näyttelytiloissa Törmänhovin/Lastumäen historiaa. Ilmainen linja-autokuljetus keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin. Kooste kunkin päivän tapahtumista nähtävillä pe, la ja su klo 20 osoitteessa: https://wanhawoima.fi/livelahetykset/

Wauhtia

Lättähattu liikennöi konepäivien aikaan la 6.7.2024 Oulu – Ylivieska – Oulu. ks. tarkemmin Facebook/PoRha Huom! Alueella ei ole pankkia/rahanvaihtoa!

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161

LISÄTIETOJA: tapahtumasihteeri Helinä Koskela, puh. 044-987 4003 ja puheenjohtaja Jouni Aitto-oja, puh. 0500-282 562 www.wanhawoima.fi / www.weteraanikonepaiwat.fi

klo 11.30 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Steel-yhtye.

klo 12 Kaksipyöräisten vieraana ja mopoparaati alueella.

klo 12.15 Yhteislaulutilaisuus Käpylän koulun pihalla.

klo 13 Traktoriparaati alueella. Traktorikentällä ”wauhtia 50-luwulta”.

Pe - la klo 10-17 Su klo 11-17 Helinä Koskela 044 987 4003 Jouni Aitto-oja 0500 282 562 Rompetori/Martti 044 345 4919

klo 13 Ihana kamala nuoruus -näyttelyn esittelykierros Käpylän koululla.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä. Sepät takovat paja-alueella.

klo 14 Autokentällä autoja eri vuosikymmeniltä ja IMP-kerho.

klo 14.15 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Steel-yhtye.

klo 14.30 Woimakoneet käynnistyvät.

klo 15 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Arvonnat, jonka jälkeen turvallista kotimatkaa!

Päivälippu 15€ Kolmen päivän lippu 30€ Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi

Liput: 15 € / päivälippu, 30 € / kolme päivää. Alle 15 v. lapset ilmaiseksi

pe 10-17, la 10-17, su 11-17

Lapsiperheille

Maksuton varhaiskasvatus

Haikararaha 1 000 € (2024)

Kotihoidontuen kuntalisä

500 € /kk alle 2-vuotiaista

Alle 3-vuotiaista 200 €/kk

Saaren koulu

OAJ:n valitsema vuoden koulu 2024

ALUEEN ALHAISIN VEROTUS*

Kotikunta Pyhäjoki

Opiskelijoille

Oma yrittäjyyslukio, bonuksena maksuton ajokortti

Opiskelija-avustus 499 € lukukaudessa muualla päätoimisesti opiskeleville pyhäjokisille

Koti mieluisassa ympäristössä

Asu väljästi kylissä, jotka sijaitsevat vain 5–10 minuutin ajomatkan päässä kuntakeskuksesta. Myös keskustan asuinalueilla luonto alkaa kotiovelta. Entä asuisitko mieluummin vuokralla? Pyhäjoella on hyvätasoisia vuokra-asuntoja rivi- ja luhtitaloissa sekä vuonna 2018 valmistuneessa kerrostalossa.

Ensiasunnon hankintaavustus jopa 4 000 € tai 10 % asunnon hankintahinnasta

Katso 10 hyvää syytä muuttaa Pyhäjoelle!

Tarjolla runsaasti vuokra-asuntoja erinomaisella hinta-laatusuhteella Uuden kodin perustajille

Metsäpalstan osto-optio uuden omakotitalon tai paritalohuoneiston ostajalle ja rakentajalle

Lisävirtaa harrastuksista

Liikuntahallin ja Rautiperän ulkoilualueen lisäksi jäähalli, kuntosali sekä urheilu- ja tenniskentät, kuten myös leikkikentät, retkeilyreitistöt ja hyvät kalavedet ovat lähellä. Pyhäjoella on myös yli 100 tapahtumaa vuodessa.

25 min Raaheen 30 min Kalajoelle 45 min Ylivieskaan 1 tunti Ouluun ja Kokkolaan Kattava kuituverkko – yhteys koko maailmaan

Kesäpäivä Pyhäjoella

Kesän tapahtumia

27.6. Jazzkitaristi Paavo B. Mikkonen Annalassa klo 18, Annalantie 20 9.7. Kirkkolauluyhtye Kaanon (Ukraina) kirjastolla klo 16, Ruukintie 1 11.7. ja 18.7. Seelarit ja Silja: yhteislaulut Annalassa klo 17–17.45, Annalantie 20 22.7. Pauha-trio: Kamarimusiikkia Pauhasalissa klo 18, Koulutie 8

26.7. Rantajatsit Spin-Off: Bass & Voice Omilla mailla kirjaston takapihalla klo 13, Ruukintie 1

25.7. Seelarit ja Silja: Torstain yhteislaulut Annalassa klo 17–17.45, Annalantie 20

27.7. Tuuttilan tupaduurit: Elokuvamusiikki-konsertti Saaren koululla klo 15, Koulutie 9

1.8. Francesco D'Angelo: Italian 1800luvun oopperahelmet kitaralla Annalassa klo 18, Annalantie 20 10.8. Pyhäjoen suuri konenäyttely Puukylässä klo 10–15, Tiirontie 6

Katso tapahtumat: www.pyhajoki.fi

Kotiseutuviikko 1.–7.7.

MAANANTAI 1.7. Elokuvaesitys kirjastolla klo 18: Pyhäjoki-filmi, Ruukintie 1

TIISTAI 2.7. klo 12 Eläkeliiton kesäpäivän vietto Annalan museolla klo 12, Annalantie 20, klo 17–19 Tiistaitori, Seelarit ja Silja yhteislaulu klo 18, Kuntatie 1

KESKIVIIKKO 3.7. klo 16–20 Poistokirjamyynti kirjastolla, Ruukintie 1, klo 18 lauluilta Pirttikoskella Kuusiniemen sillankorvassa. Kuusiniementie 40, Pirttikoski, klo 18 Hautausmaakierros Vanhalla hautausmaalla, oppaana Aino Helaakoski. Lähtö kirkon edestä, Vanhatie 27

TORSTAI 4.7. Kesäillanvietto Liminkakylän kylätalolla klo 18, Seelarit ja Silja laulattavat noin klo 18.30. Rajalankuja 15

PERJANTAI 5.7. klo 15–18 Piipahda pihalla! Kartta käyntikohteista julkaistaan: www.pyhajoki.fi/kulttuuri

LAUANTAI 6.7. klo 11–15 Kotiseutumarkkinat Pauha-aukiolla, Kuntatie 1, klo 12–15 Piipahda pihalla!, klo 15 Kalifornian kierros. Lähtö Jehovan todistajien valtakunnansalin parkkipaikalta, Vanhatie 2

SUNNUNTAI 7.7. klo 10 messu kirkossa: 50 vuotta sitten ripille päässeet, Vanhatie 27, klo 11.30–13 ruokailu seurakuntatalolla, Vanhatie 27 klo 13 Kotiseutujuhla ja Pauha-Matin tai Pauha-Maijan julkistus Annalan museolla klo 13, Annalantie 20, klo 14–16 Pyhäjoen ajoneuvoharrastajat kokoontuvat S-Marketin parkkipaikalla klo 14–16. Tervetuloa ihailemaan vanhoja ajoneuvoja! Kokkolantie 53

Tiistai-tori

Kesällä joka tiistai klo 17–19 Pauha-aukiolla. Kuntatie 1

Annalan museo

Yksi Pohjois-Suomen suurimmista kotiseutumuseoalueista: 22 rakennusta, joissa noin 8 000 esinettä. Tutustu maalaiselämään ennen traktorien aikakautta! Kesän näyttelyt: Annalan talossa Tuula Alin-Biari Musafirin piirustuksia ja ajatelmia, Cannelinin talossa Rakas ryijy. Avoinna 11.6.–4.8. ti–pe klo 12–18, la–su klo 12–16. Maanantaisin suljettu. Vapaa pääsy! Annalantie 20

Merimajan lavatanssit

22.6. Neitoset klo 21–01.30 • 27.6. Joonas Erkkilä & Unelma klo 20–24 • 4.7. Pirita Niemenmaa & MiSiO klo 20–24 • 11.7. Johanna Rantsi & Tunturitähti klo 20–24 • 18.7. Armi Tenkula & Afrikan tähti klo 20–24 • 25.7. Kyösti Mäkimattila & Varjokuva klo 20–24 • 1.8. Ässät klo 19–23 • 8.8. Hurma klo 19–23 • 15.8. Kari Hirvonen & Onnentähti klo 19–23 • 22.8. Antti Ahopelto & Etiketti klo 19–23 • 29.8. PNP solistina Dean Jokinen klo 19–23. Maksuttomat tanssikurssit tunti ennen tanssi-iltaa: 4.7. foksi • 18.7. hidas valssi • 1.8. fusku • 15.8. tango. Rannanmäentie 70, Yppäri www.merimaja.fi

Kirjaston galleria

Kesäkuu: Yppärin Urheilijat: Merimajan julisteet. Heinäkuu: Kirja kuvassa. Elokuu: Saila Kleine Staarman: Akvarelleja. Avoinna ma, to klo 11–16, ti, ke, pe klo 11–20, Ruukintie 1

Liikkumaan

6.5.–29.8. Maksuttomat kesäjumpat maanantaisin klo 18.30–19.15 ja torstaisin klo 18–18.45 Saaren koulun pihapiirissä tai urheilukentällä. 4.6.–18.7. tiistaisin ja torstaisin yleisurheilukoulu 2011–2019 syntyneille urheilukentällä. Lisätiedot: pyhajoenwirta.net 24.6. Pyhäjoki WolleyCup nuorten lentopalloturnaus Kielosaaren lentiskentillä klo 16–21. pyhajoki.4h.fi/toimintaa/ kesa2024/lenttisturnaus 16.8. Parhalahden Pinkaisu -kylähölkkätapahtuma. Lasten Pikku-Pinkaisu lähtö klo 18.15, yleisen 10 km juoksusarjan sekä 5 km kävely- ja kuntosarjan lähtö klo 19. Parhalahdentie 68, Parhalahti www.parhalahti.fi/parhalahden-pinkaisu

Käy myös näissä!

Ylimattila Arboretum: yli 300 puuta, pensasta ja perennaa. Ylimattilantie 9, Parhalahti

Koskipuisto: ihaile Pyhäjoen Hourunkoskea eteläpuolelta. Sopii myös liikuntaesteisille. Niskantie 15 Etelänkylän Isosilta: Suomen vanhin käytössä oleva puinen tukiansassilta on valmistunut 1837. Valtakunnallinen tiemuseokohde. Vanhatie 73

VUODEN KOULU

Intohimona Vauxhall

ANHA IMA W”

Alpo Kekkonen

Vihanti

VIHANTILAINEN Terje

Tenhovuori on esitellyt

Vauxhall-autoharrastustaan

Wanhan Woiman päivillä useasti ja niin hän aikoo tehdä tänäkin vuonna. Tänä vuonna hänet löytää myös rompetorilta. Terjen isä osti vuonna 1981 Vihannista huoltoaseman, jonka yhteydessä toimi autokorjaamo. Tuo korjaamo toimii edelleen. Terjen lapsuusvuosina, 1980- ja 1990-luvuilla, isä teki töitä seitsemän

Alavieska-päiv

7 –14 7 2024

Tapahtumia

Perinneruokia

Kilpailuja

Taidetta

Markkinat 13 7 2024

pitkää päivää viikossa ja autojen maailma tuli perheen lapsille tutuksi. Toisinaan lapset olivat niinsanotusti päivähoidossa huoltamolla. Terje sai ensimmäisen Vauxhallinsa, Victorin, 11-vuotiaana. Hän remontoi sitä kaverinsa kanssa ja muun

Terje on ostanut, kunnostanut ja myynyt tai purkanut varaosiksi kymmeniä Vauxhall-autoja. Vauxhall-harrastuksesta on tullut koko hänen perheensä yhteinen harrastus.

muassa vaihtoi autoon kytkimen. Isä antoi neuvoja ja toi joskus iltaisin korjaamolta erikoistyökaluja kotiin. Työkalut piti palauttaa aamulla, koska niitä tarvittiin korjaamolla. Varsinaiset autoremontin työt isä jätti poikien tehtäväksi. Tuolla autolla Terje ajeli alaikäisenä pellolla ja joskus syrjäisillä metsäteillä.

KERRAN yläasteen atk-luokassa Terje etsi tietoa mielenkiintonsa kohteeksi nousseesta Vauxhall-automerkistä ja löysi suomalaisen Vauxhall Owners Clubin nettisivut. Sieltä löytyi kerhon jäsenten autoja esitteleviltä sivuilta Vauxhall Magnum, joka herätti Terjen kiinnostuksen hienon mallinimensä, upean ulkonäkönsä ja suorituskykynsä perusteella. Terje halusi joskus saada itselleen sellaisen.

Vauxhallit kiinnostivat Terjeä niin paljon, että hän liittyi merkkikerhon jäseneksi jo kuusitoistavuotiaana, vuonna 1999. Kerho oli rekisteröity vuonna 1998 ja sen nimi oli

nyt Vauxhall Bedford Club Finland.

PERUSKOULUN jälkeen

Terje suoritti Raahen ammattiopistossa kolmevuotisen ajoneuvoasentajan tutkinnon, minkä jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksen. Työpaikka löytyi perheen autokorjaamolta, jossa Terje oli työskennellyt jo koulupoikavuosinaan muun muassa hallia siivoilemassa. Nyt Terje on työskennellyt autokorjaamossa jo parikymmentä vuotta. Vaikka työn myötä monet automerkit ovat tulleet Terjelle hyvin tutuiksi, Vauxhallin viehätys ei ole laantunut.

Terje on ostanut, kunnostanut ja myynyt tai purkanut varaosiksi kymmeniä Vauxhall-autoja. Vauxhall-harrastuksesta on tullut koko hänen perheensä yhteinen harrastus. Hän on nykyään kotimaisen Vauxhall-merkkikerhon puheenjohtaja ja hänen vaimonsa Airiina toimii kerhon sihteerinä.

Terjen ja Airiinan lapset ovat mukana harrastuksessa ja valtakunnalliset kerhotapaamiset, Vauxhall-miitit, ovat lapsille vuoden kohokohtia. Lapset ovat saaneet harrastuksen myötä ystäviä eri puolilta Suomea.

Vauxhall Bedford Club Finland ry:llä on noin 170 jäsentä. Kerhon jäsenten Vauxhallit ovat enimmäkseen 1960- ja 1970-lukujen autoja, mutta vanhempiakin on. Terje onnistui reilu kymmenen vuotta sitten hankkimaan itselleen juuri sen Vauxhall Magnum -yksilön, joka herätti hänen ihastuksensa yläasteen atkluokassa. Airiina on matkannut tuolla Magnumilla kerhotapaamisiin.

Tenhovuoren perheessä ajetaan talvirengaskautena 2000-luvulla valmistetuilla autoilla, mutta kesäisin vanhat Vauxhallit toimivat käyttöautoina. Terje ajaa tänä kesänä suunnilleen 5000 kilometriä 1970-luvun alussa valmistetulla keltaisella Vauxhall Firenzalla, jonka hän hankki viitisentoista vuotta sitten, kunnosti sen ja antoi autolle uuden elämän. Tuota mallia on useilla muillakin Vauxhallmerkkikeholaisilla ja Terjekin on kulkenut Firenzallaan myös Vauxhall-miitteihin. Kolme vuotta sitten Terje osti Vihannin Lampinsaaresta entisen kyläkaupparakennuksen. Nyt tuo rakennus antaa suojan hänen puolen tusinan Vauxhallinsa lisäksi myös muutamille kavereiden autolle.

Tervetuloa!

Klo 9–15 Keskustie 5 ww alavieska fi

Avoinna: ma-pe 9-17, la sop. mukaan.

Oulaistenkatu 24-26 L 9, OULAINEN Puh. 08-472 422 | www.hiukzetti.fi

NYT SINGISTÄ YKSILÖLLISET ASUSTEET KESÄÄN LUONNONMATERIAALEISTA (PUUVILLA- JA PELLAVA- SEKÄ VISKOOSI-)! OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA EDULLINEN HINTATASO!

MALLEJA MYÖS SEKÄ MUODOKKAILLE NAISILLE ETTÄ ISOILLE MIEHILLE!

TERVETULOA KAUEMPAAKIN TUTUSTUMAAN RUNSAASEEN JA ILOISEN VÄRISEEN VAATEVALIKOIMAAMME! KIURUVESI, TORIKATU 4, P. 017-566708

Tänäkin kesänä Terje ajaa viitisentuhatta kilometriä 1970-luvun Vauxhall Firenzalla.

Miroel kuten muutkin Airiina ja Terje Tenhovuoren lapset ovat Vauxhall-harrastajia.

Tietotekniikan tulo mullisti kirjapainoalan

Sonja Kukkola Oulainen

PYHÄJOKISEUDUN Kir-

japaino Oy:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Isänsä yrityksessä työskennellyt Hannu Talvi kertoo toimineensa ensin juoksupoikana ja oikolukijana, sitten latojana, painajana ja myyjänä Pyhäjokiseutu-lehdelle. Juoksupojan hommiin kuuluivat muun muassa rahojen vieminen pankkiin.

“Ihmiset maksoivat lehtitilaukset rahalla Ravustajankatu 5:ssä sijainneen konttorin tiskille. Tuon ajan työyhteisö oli hierarkinen. Jokainen teki vain omaa hommaansa eikä “muiden tonteille” menty. Työnimikkeinä olivat esimerkiksi latojat, faktorit ja juoksupojat. Työyhteisössä saattoi nousta eri tehtäviin vähitellen.”

Hannu on nähnyt Pyhäjokiseutu-lehden ja kirjapainon monet vaiheet työuransa

varrella.

”Ensimmäiset latomakoneet Yrjö Talvi hankki käytettyinä Kalevan kirjapainolta ja kävi itse ne hakemassa Oulusta kuorma-autolla. Sen jälkeen ostetut uudet koneet olivat venäläisiä, hyviä ja varmoja, Konelan kautta maahantuotuja laitteita.”

OULAISISSA on esillä edelleen kaksi kirjapainon vanhaa latomakonetta. Toinen on Törmänhovin alueella ja toinen Sampsankadulla, entisen kirjapainon pihalla, ikään kuin muistomerkkinä. “Näistä koneista Wanhan Woiman omistuksessa oleva on vanhempaa tekniikkaa ja kirjapainon pihalla oleva uudempaa. Uudemmalla koneella voitiin käyttää reikänauhoja, eli latominen oli sillä automatisoidumpaa. Tämän latomakoneen jälkeen siirryttiinkin sitten atk-pohjaiseen järjestelmään.”

Latomakoneella voitiin muotoilla teksti yhden tai

Oulaisten Seurakunta oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi

Keskuskatu 9, 86300 Oulainen

Puh. (08) 479 7420

Palveleva puhelin 01019 0071

kahden palstan levyiseksi. Yhden palstan leveys oli 11 ciceroa.

“Jossain vaiheessa vanhemmat työntekijät keppostelivat nuorempien kustannuksella ja lähettivät apteekkiin hakemaan ciceromittaa tai ciceron siemeniä”, muistaa Hannu.

Latomakoneella valettiin

kirjapainolaattoja, jotka sisälsivät lyijyä, tinaa ja antimonia. Kone sulatti massan ja pudotti sen messinkiselle kirjainmuotille, eli matriisille. Kuvien painaminen lehteen vaati sen, että kuvalaatta teetettiin erikseen kirjapainossa, mikä toi lisäkustannuksia. Valokuvien käyttö lisääntyi 60–70 -luvulla, kun Pyhäjokiseudun kirjapainoon saatiin oma kuvalaattakone. Kirjapaino sijaitsi vielä tuolloin Sahan alueella. Sampsankadun toimitus- ja painotalo valmistui vuonna 1974. Hannu kertoo, että aikoinaan koululaiset tekivät paljon luokkaretkiä kirjapainolle. Samalla reissulla voitiin käydä katsomassa kirjapainoa ja uimassa uimahallissa.

OFFSET-ROTAATIOON siirryttiin 1970-luvun lopulla. Siihen saatiin rahoitusta kehitysaluerahastolta. Offset-painatuksen myötä siirryttiin lehden teossa värivalokuviin. Vähän aikaa kirja-

painolla käytettiin nailon print-tekniikkaa, joka oli eräänlainen välimuoto kohopainosta offsetiin siirryttäessä. Käsin tehtyä lehteä pystyttiin tekemään kaksi kertaa viikossa ja kun siirryttiin atk-ladontaan, ilmestymistiheys oli neljä kertaa viikossa. Tietotekniikan tulo oli täydellinen vallankumous alalla. Aiemmin lehden teossa oli kymmeniä työvaiheita ennen painoa. Latojan työ jäi kokonaan pois lehden teosta, mikä teki lehden teosta osaltaan myös edullisempaa. To-

sin alussa atk:n käyttöön ottaminen oli kallista ja asiantuntijoita oli vähän. Oulaisissa ensimmäisiä lehden käytössä olevia tietotekniikan osaajia olivat Palosen Osmo ja Maikki Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy oli Oulaisten ensimmäisiä teollisia työpaikkoja. Parhaimmillaan lehti ja kirjapaino työllistivät 40 ihmistä. Myös Haapavedellä ja Kärsämäellä oli omat pienemmät aluetoimitukset. Lehdessä otettiin kantaa seutukunnan asioihin ja pystyttiin vaikuttamaan niihin.

Hammaslääkärin, suukirurgin ja suuhygienistin palvelut Hammastarkastus alk. 49 € suorakorvauksen jälkeen PIDÄMME HUOLTA HAMPAISTASI - myös kesällä!

Puh. 0400-304808 / oulaistenhammas.fi OULAISTENKATU 37 L3, 86300 OULAINEN

Latomakoneen valmistama painolaatta lehden sivun painamista varten.

Intertype-latomakone sijaitsee nykyään Törmänhovin perinnekeskuksessa Wanhan Woiman hallissa nro 1.

Hannu Talvi entisen Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy:n ulko-ovella. Kirjapainossa Hannu työskenteli 1969-2008.

1. halli - työnäytökset/näyttelyt

2. halli - maatalouden historiaa/näyttelyt

3. halli - höyry- ja woimakoneet

4. halli - wanhoja autoja ja palokalustoa

5. Kuntun kauppa

6. Koskelan talo

7. Savottakämppä/näyttely

8. Käpylän koulu/näyttelyt

9. Museo & historianäyttelyt

10. Aitta-näyttelyt

11. Törmänhovi/näyttelyt

12. Venevaja

13. Savusauna

14. Traktorikenttä

15. Autokenttä

16. Maamoottorit

17. Kuorma-autokenttä

18. Veteraanikelkat

19. Mopot & mp:t

20. Seppä-Matin paja/seppien katos

21. Puuntyöstökenttä

22. Raskas kalusto

23. Rompetori /rompetsto

24. Taitotori

25. Kioskit & kahvilat

26. Talkoolaisten evästys

27. Käpylän koulun esiintymislava

28. Törmänhovin tanssilava

29. Käpylaavu

30. Puumuuntaja

31. Lasten leikkipaikka

32. Törmänhovin talli/eläimet

33. WC

34. Inva WC

35. Lato/varasto (ei käyt.)

36. Koiraparkki

37. MP P

38. Talkoo P

39. Inva P

40. Parkkipaikat

41. Nonstop-bussipysäkki

Päretalkoissa syntyi päreitä

Matti Kuoppala Oulainen

JOKIHELMEN opisto järjesti toukokuun alussa Wanhalle Woimalle ja seurakunnalle pärekurssin, jossa talkoiltiin isolla porukalla.

Tarkoituksena oli valmistaa päreitä Oulaisten kirkon tapulin kattoremonttia varten. Pitkä talkoopäivä sujui lopulta oikein hyvin, eikä kukaan ”polttanut päreitään” ainakaan kovin pahasti. Mitä nyt kaksi perähöylää ilmoitti kovan urakan keskellä työsopimuksensa irti.

”Talkoopäivä oli hyvin onnistunut. Talkoolaisia ja kurssilaisia oli mukavasti paikalla. Ilmatkin suosivat”, kertoo päremestari Raimo Pääkkö

Wanhan Woiman talkoolaiset innostuivat tekemään päreitä niin paljon, että niitä syntyi lopulta tuplasti enemmän kuin mitä oli tarpeen, eli 40 000 kappaletta. Raimo Pääkön mukaan ylimääräisiä päreitä tullaan hyödyntämään kirkon tapulin lisäksi muissa vanhoissa rakennuksissa.

”On siinä nyt vara mennä muutama päre rikkikin. Eivätkä kaikki ole aina priimatavaraa”, hän muistuttaa.

Oulaisten seurakunnan talouspäällikkö Mervi Heikkilä-Matinlauri kertoo, että Oulaisten kirkon tapuliin on tarkoitus tehdä kolminkertainen pärekatto. Tähän mennessä siinä on ollut kaksinkertainen pärekerros.

”Kolmikerroksinen katto on pitempiaikainen, kestää kauemmin. Edellisen kerran tapulin katto vaihdettiin 20 vuotta sitten. Jos nyt päästäisiin 30 vuoden käyttöikään”,

toteaa Mervi Heikkilä-Matinlauri.

TAPULIN peruskorjauksen kustannusarvio on reilut 470 000 euroa. Kirkkohallitus myönsi hankkeeseen 267 000 euroa kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitettua avustusta. Kirkkoneuvosto valitsi tapulin peruskorjaushankeen urakoitsijaksi Raahen Rakennuspalvelu Oy:n. Työt kohteessa tullaan aloittamaan heinäkuun alussa.

Koska tuloksena oli peräti 40 000 pärettä, oli selvää, että raaka-ainetta eli puuta piti olla iso määrä. Pärepuut kaadettiin Oulaisten seurakunnan metsästä ja niiden valikoinnissa piti olla tarkkana.

”Puiden piti olla hitaasti kasvanutta tiheäsyistä mäntyä ja runkojen piti olla suoria”, Heikkilä-Matinlauri kertoo.

Päreiden tekoon sopivat puut käytiin valitsemassa jo talvella. Oppaana toimi Wanhan Woiman päremestari Arvo Härö

”Paras pärepuu on kitumalla kasvanut. Siinä pitää olla oksatonta runko pitkästi. Paras paikka on reunametsä”, lisää Raimo Pääkkö.

Loppujen lopuksi perinnekeskukseen ajettiin useampi traktorikuormallinen puuta. Rungot kuorittiin paikan päällä ja pärehöylien luona työskenteli 4-5 miestä. Tämä siitä syystä, että tahti pysyi katkeamattomana. Höyläämisen jälkeen päreiden pitää antaa kuivua ilmavassa paikassa.

”Varastointi on tärkeää. Päreet eivät saa päästä homehtumaan”, tähdentää Raimo Pääkkö.

Raimo Pääkkö on aina ol-

• Kalliomursketta

• Maa-ainestoimitukset

• Rakennusten pohja- ja pihatyöt

• Maasuodatuskentät

• Tiekunnostukset

• Puustonraivaustyöt energiakouralla

Koneurakointi Leo Lomu Oy

Oulaistentie 1498 Ilveskorpi puh. 0400 - 585 188

Päretalkoiden yhteydessä järjesti Jokihelmen opisto kaikille kiinnostuneille pärekurssin. Oppaina toimivat alan asiantuntijat,

ja Arvo Härö.

• Kaivojen tyhjennykset

• Vaihtolavapalvelut

• Jätehuoltoa yrityksille

• Jätteiden keruu nosturilla (puu, metalli ym.)

• Rahtikuljetukset

Kärsämäen, Siikalatvan, Pyhännän ja Haapaveden alueella

Raimo Pääkkö

yli tarpeen

lut kiinnostunut vanhan ajan työmenetelmistä. Pärehöylän käyttöön hänet opasti kukas muukaan kuin Arvo Härö. ”Vuosia opettelin sitä menetelmää. Sitten hommasin itsekin höylän. Se on minulla Vihannissa hallissa. Arvo hommasi siihen terän. Tarkoituksena on tehdä se työkuntoon tänä kesänä. Sitten pääsee itsekin tekemään päreitä”.

Päreiden käyttökohteita on paljon muitakin kuin rakennusten katot. Raimo

Pääkkö kertoo, että kun päreen kylkeen polttaa liekkikuvioita, saa siitä hienon elementin kodin sisustukseen. ”Ja jos haapaa höylää, on se hyvä vaikka ruokalautasena”.

Vaikka pärekaton historia ei oletettavasti ole 200 vuotta vanhempi, ovat sen varhaisvaiheet osittain edelleen selvittämättä, ilmenee Museoviraston korjauskortiston tiedoista. Sen mukaan rakennusten kattaminen päreillä alkoi maassamme 1830-luvulla.

Syynä oli pula tuohesta, mikä vaikutti keskeisesti malkakattojen vähenemiseen ja lauta- sekä pärekatteiden yleistymiseen maassamme. Näiden syiden lisäksi pärekatteiden lisääntymistä vauhditti puumateriaalin arvon kohoaminen sekä rautanaulojen tulo markkinoille 1850-luvulla. Varsinkin maaseudulla pärekatteet olivat vielä 1950- ja 1960-luvuilla yleisiä.

Haketuspalvelut

Kuljetuspalvelut

Metsäkonepalvelut

p. 0400 154 409 / 040 771 0105

Kiinteistö- ja koneiden vuokraus

Ylivieskantie 188, 86300 OULAINEN

Puh. 0500 684 464 aimo.ojala@kotinet.com

Tuulilasin korjaukset ja vaihdot Jos sinulla on tuulilasivakuutus, asioimme puolestasi vakuutusyhtiön kanssa.

Wanhan Woiman talkooporukka höyläyshommissa. Pärehöylien luona työskenteli 4-5 miestä. Päreitä valmistui lopulta reilusti yli tarpeen, eli 40 000 kappaletta.

Perinnekeskukseen ajettiin useampi traktorikuormallinen puuta. Rungot kuorittiin paikan päällä.

Aikamatka 3D-mallinnuksen avulla: Perinnekeskus uudessa valossa

Wanha Woima on mukana kansainvälisen SUMMATION-hankkeen kehityskohteena, kun alueelle luodaan kolmiulotteinen kartta rakennuksineen päivineen. Kartasta löytyy myös lisätietoa rakennuksista ja historiasta.

WANHA Woima on mukana kansainvälisen SUMMATION-hankkeen kehityskohteena, kun alueelle luodaan kolmiulotteinen kartta rakennuksineen päivineen. Kartasta löytyy myös lisätietoa rakennuksista ja historiasta.

Miten 3D-mallintaminen ja vanhat työkoneet ja ympäristöt oikeastaan sopivat yhteen ja miten Wanha Woima päätyi mukaan tällaiseen toimintaan? SUMMATION on Interreg Auroran rahoittama, Ilmatieteen laitoksen johtama hanke, jossa on mukana partnereita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Hankkeessa käytetään miehittämättömiä ajoneuvoja, kuten droneja, sukellusrobottia ja maa-ajoneuvoja. erilaisissa käyttötapauksissa. Lisäksi rakennetaan 3D-malleja erilaisista

kulttuuri- ja yritystoiminnan paikoista, tiloista ja alueista. Hankkeessa on mukana Centria-ammattikorkeakoulu, joka pyysi Wanhaa Woimaa mukaan hankkeen 3Dteknologiatestailuihin.

Vaikka Wanhan Woiman toiminta perustuu vanhoihin laitteisiin ja historian vaalimiseen, kisälli Helinä Koskela tarttui avoimin mielin haasteeseen ja yhdessä etsittiin erilaisia kokeilukohteita, joista yksi on 3D-kartan luonti perinnekeskuksen alueelle.

Kartan valmistusprosessi voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: 3D-mallintamiseen, pintamateriaalien ja toiminnallisuuksien lisäykseen. Ensin luotiin perinnekeskuksen ympäristöstä kolmiulotteinen malli. Maaston mallin luomisessa hyödyn-

nettiin Centrialla kehitettyä MapMaker -ohjelmistoa ja maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja, joiden avulla saatiin aikaiseksi maaston muodot, väritys sekä rakennuksien yksinkertaiset versiot.

JOTTA 3D-mallista saatiin aidomman näköinen, alueen rakennuksiin lisättiin yksityiskohtia, väritys ja pintamateriaalit. Yksityiskohdat ja suuntaa antava väritys toteutettiin rakennuksista otettujen valokuvien pohjalta. Tarkoituksena oli pitää rakennukset hyvin pelkistettyinä, mutta kuitenkin lisätä vähän yksityiskohtia, että ne pystytään tunnistamaan vaivattomasti. Kartalta puolestaan rajattiin epäoleelliset alueet pois ja siihen lisättiin puita elävöittämään maisemaa.

Valmis 3D-kartta ladattiin nettiin Sketchfab-alustalle, jossa siihen tehtiin viimeiset hienosäädöt, kuten infopisteiden lisäys, joita painamalla kohteista on mahdollisuus saada lisätietoa tekstimuodossa. Sketchfab mahdollistaa 3D-mallien tarkastelun suoraan internet-selaimessa useilla eri laitteilla, eikä vaadi erillisen sovelluksen latausta. Näin myös käytettävyys kasvaa.

3D-malli esitellään ensimmäisen kerran tämän julkaisun ja Wanhan Woiman päivien yhteydessä. Skannaamalla QR-koodin älypuhelimesi valokuvaussovelluksella, kun osallistut tapahtumaan, voit tarkastella mallia omalta puhelimeltasi. Centrialla on myös esittelypiste tapahtuman 1. hallissa, jossa pääset katsomaan mallia isommalta näytöltä.

3D-malli esitellään ensimmäisen kerran tämän julkaisun ja Wanhan Woiman päivien yhteydessä. Skannaamalla QRkoodin älypuhelimesi valokuvaussovelluksella, kun osallistut tapahtumaan, voit tarkastella mallia omalta puhelimeltasi.

Kirjoittajat: TKI-asiantuntijat Anttoni Porri, Heidi Kaartinen ja TKI-koordinaattori Marjut Koskela, Centria-ammattikorkeakoulu Kuvat: Anttoni Porri ja Heidi Kaartinen

Valmis 3D-kartta ladattiin nettiin Sketchfab-alustalle, jossa siihen tehtiin viimeiset hienosäädöt, kuten infopisteiden lisäys, joita painamalla kohteista on mahdollisuus saada lisätietoa tekstimuodossa.

Vuodesta 2003 toiminut metsäpalveluyritys, joka tarjoaa kaikki metsäalan palvelut yhdeltä toimijalta!

Seuraa meitä: Pääasiallinen toimialue:

Janne Anttilan yksipyöräinen syntyi sattumalta

Matti Kuoppala Pyhäjoki

JANNE Anttila muistaa sen päivän kuin eilisen. Vuosi oli 2014, kun hän joutui moottoripyöräonnettomuuteen.

Tapahtumapaikka oli Oulainen ja Nesteen risteys. Haapavedeltä päin ajoi risteykseen auto kolmion takaa suoraan Anttilan kylkeen. Rytäkän seurauksena hän lensi suoraa päätä liikenteenjakajaan.

Onnettomuudesta seurasi

Janne Anttilalle useita erilaisia murtumia ja hampaiden katkeamisia. Suurin vahinko tuli hänen toiseen jalkaansa, jota vaati hoitoa kolmen seuraavan vuoden ajan.

”Mutta kun siitä jalasta ei saatu enää kunnollista, amputoitiin se minun omalla päätöksellä pois”, Janne Anttila kertoo.

Jollekin toiselle moisesta tapauksesta olisi voinut jäädä kammo moottoripyörällä ajamista kohtaan, mutta ei Janne Anttilalla. Hän hyppäsi kaksipyöräisen selkään heti amputoimista seuranneena kesänä. Hän jatkoi myös toista harrastustaan, eli moottoripyörien rakentamista entiseen tapaan.

”Olen nuoresta pojasta asti rapannut kaikenlaisia laitteita, ja tästä on tullut minulle elämäntapa. Ei sitä yhden ko-

larin takia lopeteta. Tottakai siitä seurasi kolmen vuoden sairausloma, mutta näitä sattuu”, hän pohtii.

Elämänsä aikana hän on rakentanut yhden jos toisenkin näyttävän moottoripyörän, etupäässä vanhemman luokan edustajan kuten Harley Davidsonin.

”Kyllä siinä harrastuksessa menee koko vapaa-aika ja vähän ylikin. Kiehtovinta moottoripyörien rakentamisessa on se, etten koe sitä millään lailla työksi. Koko kaveripiiri on myös samanhenkistä porukkaa”, hän tuumii.

KEVÄÄLLÄ 2022 Janne Anttilalla sattui olemaan liikaa joutilasta aikaa. Hän sai kaveriltaan Jap-paikallismoottorin ja päätti laittaa sen telineen päälle pihaansa koristamaan. Samaan aikaan eräs tuttu moottoripyöränäyttelyn järjestäjä sai kuulla, että Anttilalla oli kotonaan tällainen erikoinen moottori. Hän ehdotti, että Anttila osallistuisi moottoripyörämessujen yhteydessä käytävään kesäkilpailuun, jossa etsittiin erikoisia moottorilla käyviä projekteja. ”Olin ensin ajatusta vastaan, sillä eihän tuo mikään moottoripyörä ollut. Mutta kaverini taivutti minut väkisin ottaman osaa kilpailuun,

ja lopulta voitin sillä mielenkiintoisin projekti kilpailun”.

Humoristisen kilpailun rahapalkinto oli 3000 euroa.

Se lämmitti Janne Anttilan mieltä. Olihan hän käyttänyt

yksipyöräiseen laitteeseensa itse vain muutamia satasia. Mikä sitten oikein on tämä Janne Anttilan rakentama ”huumorivehje”? Miehen mukaan laite on kaukana

SIRPA SALMI Puh. 0400 814 353 sirpa.salmi@verhoiluverstas.fi www verhoiluverstas.fi

moottoripyörästä. Eikä Anttila suosittele sillä ajamista kenellekään ulkopuoliselle.

”Kyllä siinä kova kiire tulee miettiä, että miten se pysähtyy. Hyrrävoiman mukana

kun itse olet. Ajettaessa horisontit katoavat ja tasapaino myös, kun käännyt ylös ja alas. Alun perin siitä oli tarkoitus tehdä vain koriste itselleni, mutta sitten kun se ilmoitettiin moottoripyörämessuille, oli laite pakko tehdä valmiiksi asti”.

Moottoripyöränäyttelyssä saatu huomio sekä laitteen ympärillä parveillut ihmispaljous yllättivät Janne Anttilan.

”Minua käytiin haastattelemassa MTV3:n Viiden jälkeen -ohjelmaankin”, hän myhäilee.

Moottoripyörien korjaamisen taidon Janne Anttila on oppinut ilman alan koulutusta. Kuten myös ammattiosaamisensa koneistajana. Hän on tehnyt vuodesta 1996 lähtien koneistuksia paperikoneisiin ympäri maata. Sääriproteesin takia hänen työkykyänsä jouduttiin laskemaan, joten tätä nykyä hän tekee töitä vain 60 prosenttisesti.

”Toisaalta se on hyväkin asia. Saan enemmän aikaa harrastuksiin. Meillä on kotona vaimon kotitilalla vanha navetta, jossa pystyn rakentamaan helposti istualtaankin”. Wanhan Woiman päiville Janne Anttila ei ole aikaisemmin osallistunut, mutta tänä kesänä hänen yksipyöräinen kummastuksensa tullaan siellä näkemään.

Suoraan tehtaalta ilman välikäsiä edulliset, korkealuokkaiset • HUVILAT • SAUNAT • AITAT • KONSTA-TALOT Kuorikoskentie 8 69600 KAUSTINEN, p. 06 8611 500, 040 7333 575 www.konstatalot.fi

Timon

Sähköpalvelu Oy

0400 600 182

TÄSMÄLLISTÄ SÄHKÖPALVELUA V U O D E S T A 1 9 9 5 • Sähkötyöt • Sähkötarvikkeet • Sähkösuunittelu • Aurinkovoimalat • Sähköautolaturit 040 867 8185 jari.haverinen@sahkohaverinen.fi Launolantie 37, 92800 PULKKILA www.sahkohaverinen.fi

www.tsap.fi

Kärsämäki, Pyhäntä, Vaala, Siikalatva

Kiinteistöhuolto

• Tekniset kiinteistöpalvelut

• Ulkoalueiden kunnossapito

• Piharakentaminen (ja kunnossapito)

• Puhtaanapito- ja siivouspalvelut

Kiinteistösi etumies www.kivikaari.fi

Teräksen myynti ja katkaisupalvelu, sekä polttoleikkeet. Meiltä myös Woikosken kaasut ja Hydroscandin letkut. Hitsaus- ja katkaisutarvikkeita. Teräsrakenteet CE-merkittyinä.

Lehtolantie 58, 92600 Pulkkila Avoinna ma-pe 8-16 044 7599 849/myynti www.terasmaja.fi

Janne Anttila osallistui tällä yksipyöräisellä moottoripyörämessujen kilpailuun ja lopulta voitti sen.

Kuva: Janne Anttila

TuuliJEDU

Maksutonta koulutusta tuulivoima-alalle

Kouluttaudu työn ohessa. Vielä ehdit hakea mukaan! Huom. Myös GWO-koulutus on maksuton.

Tulevia TuuliJEDU-koulutuksia

Sähköalan koulutus

• Haapavesi, Nivala Koneenasennuskoulutus

• Haapavesi Hydrauliikkakoulutus

• Kalajoki

Aloitus syksyllä 2024 tai sopimuksen mukaan

GWO-pelastautumiskoulutus

Aloitus sopimuksen mukaan

Englannin kielen koulutus

• Verkko- ja lähiopetus Opetusta kahten iltana viikossa

M etsänhoitoyhdist ykset 100 vuotta metsänomistajan asialla

Lue lisää ja hae nyt jatkuvassa haussa jedu.fi/koulutukset tuulijedu

Kysy lisää koulutuksista p. 08 882 1003, hakupalvelut@jedu.fi

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäk i

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-K ärsämäk i

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala

Metsänhoitoyhdistys K alajok ilaakso

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus

Metsänhoitoyhdistys Pyhäjok ilaakso

Metsänhoitoyhdistys Siik alakeus

Metsänhoitoyhdistykset löydät osoitteesta

Kasvivärjäykseen sopivat monet kasvit

Sonja Kukkola Oulainen

TÄNÄ vuonna Wanhan Woiman päivillä järjestetään ensimmäistä kertaa työnäytös kasvivärjäyksestä. Kasvivärjäystä voit käydä katsomassa sekä lauantai- että sunnuntaipäivän aikana. Kasvivärjäyksellä tarkoitetaan luonnosta

kerätyillä väriaineilla värjäämistä.

Yhtenä työnäytöksen järjestäjistä on Tuija Törmikoski Hän on harrastanut kasvivärjäystä jo toistakymmentä vuotta. Syksyisin hän pitää Raahe-opiston kurssia lankojen värjäämisestä Alpuan hiihtomajalla. Kurssi on kolmepäiväinen, eli tunteja on per-

monipuolinen koneurakointi auraus&hiekotus haketukset koneiden&autojen pesu ja fiksaus kaivinkonetyöt

jantai-iltana sekä lauantai- ja sunnuntaipäivänä. Tarvittaessa Tuija pitää kursseja muuallakin. Menetelmät hän on itse opetellut.

“Olen aikoinaan osallistunut Oulas-opiston kasvi- ja sienivärjäyskurssille ja sen jälkeen hakenut lisätietoa kirjoista ja jatkanut omatoimisesti lankojen värjäämistä”,

Tuija kertoo.

Villalangat, joita värjätään, voivat olla puhdasta lampaanvillaa tai sekoitevillaa, eli tavallisia sukkalankoja. Myös silkkilanka käy. Parhaiten väri näkyy valkoisessa tai harmaassa langassa. Samalla väriseoksella saa eri sävyiset langat riippuen pohjaväristä. Siinä missä valkoinen lanka värjäytyy keltaiseksi, saa harmaa lanka vihreämmän sävyn samalla väriaineella.

Perinteisin värjäysmenetelmä on muurinpohjan sisuspadassa nuotiolla keittäminen. Langat laitetaan väriliemeen ja haudutetaan hitaasti noin 80–90 asteessa. Lankoja ei saa keittää, koska keittäminen vaurioittaa lankaa. Kuumakäsittelyllä väreistä tulee pesunkestäviä. Värjäämiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia kasveja, sieniä. käpyjä, puun kuorta ja jopa biojätettä. “Lupiini, joka on haitallinen vieraslaji, voidaan hyödyntää kasvivärjäyksessä”, Tuija muistuttaa, “Lupiinin varsista ja lehdistä saadaan keltaista sävyä ja violeteista kukista vihreää.” Keltaista sävyä saadaan kasvien ja puiden lehtien lisäksi myös tateista. Sienistä veriseitikki ja verihelttaseitikki antavat punaista värisävyä, samoin mataran juuret. Sinistä indigoa saadaan morsingon lehdistä. Voimakasta violettia antaa tuontiväri sinipuu.

TUORETTA kasvia tarvitaan värjäykseen viisinkertaisesti verrattuna langan painoon. Kuivattua kasvia saman verran tai kaksinkertaisesti langan painoon verrattuna. Määrät saavat olla reilumpia, niin väristä tulee syvempi. Väriliemen voi käyttää uudelleen ja värjätä sillä toisen erän lankaa, väri on silloin vähän ensimmäistä kertaa vaaleampi. Kasveja keitetään ensiksi 1–3 tuntia kasvista riippuen, jotta saadaan niistä värit liotettua

Langat värjätään vyyhteinä ja keritään kuivumisen jälkeen. Kasviväreillä saa lankoihin lukemattomia värejä ja sävyjä.

liemeen. Sen jälkeen lankoja haudutetaan liemessä noin tunti. Langat voidaan purettaa etukäteen tai samaan aikaan keittämisen kanssa.

Paitsi muuripadassa, kasveja voidaan värjätä myös kotioloissa kattilassa keittämällä tai purkkivärjäyksellä. Kymmenen litran kattilaan sopii noin 300 grammaa lankaa. Purkkivärjäykseen sopivat hyvin tee, kahvi, sipulinkuoret tai avokadon kuoret. Toisin kuin voisi ajatella, punasipulin kuorista saadaan vihreää väriä. Purkkivärjäyksessä lasipurkkiin laitetaan kerroksittain vettä, värjättävää lankaa ja puretusainetta. Purkin annetaan olla huoneenläm-

mössä muutaman viikon. Puretusaineena käytetään alunaa, viinikiveä tai rautavihtrilliä. Ne tekevät väreistä pysyviä ja lisäävät valonkestoa. Purkkivärjäyksellä lankoihin saa liukuväriefektiä. Väreillä voi leikkiä myös solmimalla tai sitomalla lankavyyhdin ennen värjäämistä, silloin lankaan tulee raitoja. Värjäystä varten langat ovat aina vyyhteinä, ei kerittyinä kerinä. “Luonnon värit ovat siitä ihania, että kaikki sävyt sopivat yhteen”, toteaa Tuija. Tällä hetkellä puikoilla on kesäinen neulepusero. Tuija harrastaa käsitöitä laidasta laitaan ja opettelee mielellään jatkuvasti uutta.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN

KOLARI- JA LASIVAHINKOKORJAAMO • Vahinkotarkastukset • Kolarikorjaukset • Tuulilasien korjaukset ja vaihdot

• Asuntoautojen ja -vaunujen kolhujen korjaukset www.sailokoski.fi

Tuija Törmikoskella on tällä hetkellä työn alla kesäpusero kasvivärjätyistä langoista. Luonnon värit ovat kauniita ja sopivat hyvin yhteen toistensa kanssa.

Rakennuswoiman tiimissä ikä

Matti Kuoppala

Oulainen

HELTEINEN toukokuun päivä Wanhan Woiman perinnekeskuksessa. Kaksi miestä puunaa ja puhdistaa ikkunanlaseja lava-auton perällä. Kyse on vieressä seisovan Käpylän koulun ikkunoista. Satavuotiaan rakennuksen ikkunat olivat päässeet niin huonoon kuntoon, että ne piti kunnostaa. Wanhan Woi-

man rakennuswoima toimitti ikkunat työkeskukseen maalattavaksi ja kunnostettavaksi.

”Näin vanhempana valtiomiehenä voin todeta, että yllättävän hyvää työtä pojat tekivät”, kiittelee rakennuswoiman vetäjä Reijo Klemettilä No ihan suoraan eivät Reijo ja hänen apunaan toiminut Ossi Karihtala ikkunoita paikalleen laittaneet. Työkes-

1+8 pikkubussi 0400 942 362 henkilöauto 0400 982 568 Myös Kela-tilaukset

kuksen pojilta oli nimittäin unohtunut puhdistaa sormenjäljet ja silikonin jäämät ikkunanruuduista pois. Mutta ei hätää. Reijo ja Ossi eivät olleet putsaustyöstä moksiskaan. Päinvastoin.

”Parempi vaan, että teemme tämän puhdistamisen. Eivät naiset pääse näitä nypläilemään. Siinä menisi koko päivä, meillä tähän kuluu vain pari tuntia”, Ossi virnuilee.

Samaan hengenvetoon Ossi kuitenkin toteaa, että naiswoima osoitti suurta talkoohenkeä pesemällä lähes 50 mattoa yhden päivän aikana.

”Minulle he sanoivat, että pesivät sata mattoa. Mutta siinä taisi olla hieman lapinlisää”, Reijo veistelee.

Yhtä kaikki. Tosiasia on se, että ilman naisia Wanhan Woiman päivätkin jäisivät kokonaan pitämättä.

”Naiset ovat toiminnassa

• LVI-huollot ja korjaukset • Ilmavesi-, maalämpö- ja ilmalämpöpumput Energiatehokkaat tuotteet laskee sähkönkulutustasi p. 08-479-5600

Oulainen-Haapavesi-Vihanti-Pyhäjoki-Raahe-Merijärvi

paljon mukana. Tekevät tänne aina kaikki näyttelyt ja koristelut halleihin. Naisia on muutenkin melkoinen nippu. Eilenkin mattoja pesi 14–15 naista”, Reijo ja Ossi kertovat.

REIJO tekee kahdeksanhenkiselle rakennuswoiman tiimille oman työlistan. Sitä sitten täydennetään viikon mittaan. Listalla on myös niin sanotut ”tuuppa tänne hom-

mat”. Esimerkiksi matonpesu kuuluu tähän kategoriaan. Vuoden aikana rakennuswoima tekee perinnekeskuksen alueella 60-90 talkootyöpäivää.

Kun Reijolta ja Ossilta kysyy, mikä on ollut vuosien aikana suuritöisin rakennuswoiman työurakka, tulee heille ensimmäiseksi mieleen neloshallin rakentaminen. Siinä suurimman työn tosin teki urakoitsija. Talkoilla tehdyistä töistä mittavin lienee Käpylän koulun siirtäminen ja kasaaminen nykyiselle paikalleen. Mutta mikä sitten saa Reijon ja Ossin tulemaan arkiaamuisin kahdeksan jälkeen perinnekeskukseen talkoilemaan?

”Pitäähän sitä eläkeläisellä jotakin harrastusta olla. En minä ainakaan osaa jouten olla. Vaikka kyllähän tuo vaimo aina sanoo, että ihan tämä työstä käy”, hymyilee Reijo. Reijo ja Ossi ovat kummatkin syntyneet vuonna 1948. Reijo kertoo, että seitsemänkymppiset alkavat olla rakennuswoiman porukassa nuorimpia. Sitäkin paljon nuoremmille jäsenille olisi ryhmässä tarvetta.

”Kyllä me otettaisiin nuoria mukaan. Mutta hankalaahan se on, kun he ovat yleensä koulussa. Meillä oli kahtena viime kesänä pari 17–18-vuotiasta kaveria, mutta ei heitä ole sen jälkeen näkynyt. Taisivat tytöt alkaa kiinnostaa”, miehet nauravat. Talkootyöt rakennuswoima on aloittanut jo huhtikuussa. Työt ovat olleet kaikkia sellaisia, joita pystyy tekemään ennen varsinaisen Wanha Woiman suurtalkoiden alkua. Tästä hyvänä esi-

Riihitie 14, 92620 Piippola Puh/fax. (08) 8120 574

Tapio Hammar 0400 281 919

kairanmaan.kaivuu@hotmail.com Kaivinkonetyöt tela-alusteisella koneella.

Rakennuswoiman puuhamiehet, Reijo Klemettilä ja Ossi Karihtala asentavat Käpylän koulun ikkunoita paikalleen.

on vain numero

merkkinä Käpylän koulun ikkunoiden kunnostaminen.

”Juhannuksen jälkeen, kun suurtalkoot alkavat, ei tällaisia töitä pysty enää tekemään. Silloin alamme kasata Wanhan Woiman päivien rekvisiittaa. Niissä hommissa meneekin sitten meidän tiimin aika kokonaan”, Reijo selvittää.

REIJO on ollut Wanhan Woiman päivien talkoissa mukana vuodesta 2013 lähtien, Ossi liittyi joukkoon pari vuotta myöhemmin. Noin kymmenen vuoden aikana on tapahtuman järjestelyistä tullut hyvin paljon rutiinia kaikille rakennuswoiman jäsenille.

”Olen tehnyt vuosipäiväkirjan siitä, mitä kaikkea

Wanhan Woiman päivien järjestelyt pitävät sisällään. Jos en muista jotakin, vilkaisen sieltä”.

Samaan aikaan Reijo ja Ossin luo saapuvat Pertti Alakulju ja Simo Soukka, vanhoja rautaruukkilaisia Reijon ja Ossin tavoin. Kaksikko on ollut koko aamun töissä viereiselle peltokaistaleella, joka muuttuu Wanhan Woiman päivien aikana aina parkkipaikaksi.

”Pojat tekivät sinne siltoja kuntoon. Viime kesänä niitä piti käydä kesken päivien korjaamassa, kun asiakkaat meinasivat tippua kanavaan”, Reijo kertoo.

Tänä vuonna Wanhan Woiman päivien teemana on Vauhtia 50-luvulta. Niin Reijo kuin Ossikin muistavat

hyvin tuon kyseisen vuosikymmenen.

”Minulle 50-luku tuo mieleen kansakoulun. Himoitsin silloin myös mopoa, mutta sain sen lopulta vasta vuonna 1964”, kertoo Reijo.

”Koulunkäynti oli erilaista siihen aikaan. Kakaroita oli joka paikassa paljon. Meidänkin pikkukylän koulussa oli yhdellä luokalla 12 oppilasta”, muistelee Ossi.

”Minä kävin Haapaveden Pirneksen supistetun kansakoulun seitsemän luokkaa. Sinne tuli viiden kilometrin säteeltä joka aamu sydänmaan halki oppilaita. Ei silloin ollut autokuljetuksia. Koulumatkat käveltiin”, jatkaa Reijo.

”Olen aina miettinyt sitä, tuleeko nykyajan nuorista

• Rakennusten pohjatyöt

• Sadevesijärjestelmät

Maanrakennustyöt

Salaojat, patolevyt

• Sakokaivojen ja imeytyskenttien saneeraukset

• Putki- ja kaivotarvikkeet

• Kurottajan vuokrausta • Tärylätkän vuokrausta

työt

yhtään parempia ja tehokkaampia kansalaisia, vaikka heillä on seitsemän erilaista kännykkää ja iPodia. Ei meillä ollut sellaisia. Puhelin oli yleensä kaupassa”.

Miesten juttelua kuunnellessa tulee väistämättä mieleen vanha kulunut sanonta, että ennen kaikki oli paljon paremmin. Mutta Reijon ja Ossin mielestä näin ei kuitenkaan ole. Vaikka tosiasia on se, että heidän lapsuudessaan elämä oli paljon turvallisempaa.

”Olen liikkunut aikoinaan työelämässä ympäri maapalloa yksin ja kahdestaan. Koskaan ei ole mitään ongelmaa ollut. Nyt tuntuu, ettei mihinkään uskalla lähteä, kun joka talon nurkalla on joku puukkojunkkari”, hän pohtii.

Rakennuswoiman talkoolaiset asentamassa peltikattoa tänä keväänä. Kuvassa Simo Soukka rappusilla ja Pertti Alakulju. Kuva: Jouni Aitto-oja

• Äänentoistotehtävät sisä- ja ulkotilaisuuksiin

• Ammattiäänilaitteiden myynti ja -asennus

• Ohjelmatoimistopalvelut

Rakennuswoimassa nuorin jäsen on seitsenkymppinen, mutta se ei menoa haittaa.

Kaikki

eivät kuulu rakennuswoiman työlistalle. Esimerkiksi mattojen peseminen. Onneksi on olemassa naiswoiman aktiivinen talkooporukka, joka pesi 50 mattoa yhden päivän aikana.

Hidasta taidetta ja puun tajua

Essi Rahja Oulainen

NIILO Kytölä on Oulaisista kotoisin oleva pyrografi eli polttopiirtäjä ja päivätöikseen rakennusmies.

Käsillä tekeminen ja puun työstäminen kiinnostavat Kytölää, oli kyseessä sitten rakentaminen, puukäsityöt, puun työstäminen tai puulla taiteilu. Kiinnostus käsitöihin on lähtöisin lapsuudenkodista vanhemmilta ja isovanhemmilta. Isä teki puu- ja entisöintitöitä, remontoi ja maalasi autoja sekä valoi messinkisiä tiukuja ja vellikelloja. Äiti puolestaan on ollut kädentaitaja tekstiilipuolella. Hän on neulonut ikänsä perheelleen ja tuttavilleen, ommellut meille lapsille vaatteita. Isänisä Eino-pappa oli maalarimestari, joka hallitsi niin rakennusten maalauksen kuin myös huonekalujen entisöinnin, nikkaroinnin ja erilaiset pintakäsittelyt kuten ootrauksen. Hän piti aikoinaan maalauskursseja Oulaisissa nykyisellä Törmänhovilla. Äidinisä Väinö-vaari oli myös kätevä käsistään. Hän osasi sorvata ja nikkaroida puusta tarve-esineitä ja hienoja huonekaluja. Tuohi taipui virsuiksi, konteiksi ja koriste-esineiksi. Kytölän kohdalla voi puhua sukupolvien jatkumosta.

Kytölä kertoo, että hän inspiroitui nuorena kotinsa itse tehdyistä huonekaluista. Kodin luovassa ilmapiirissä oli helppo ryhtyä itsekin kokeilemaan puutöitä ja taidetta. Kun nuorena aika kävi pitkäksi kesämökillä sadepäivänä, Kytölä löysi piirtämisen. Hän jäljensi lyijykynillä sitä, mitä näki ja huomasi, että se on mukavaa ja aika kuluu. Lyijykynäpiirtäminen sai

pikkuhiljaa siivet ja kulki mukana elämässä. Lyijykynä- ja hiilitöiden tekeminen antoi hyvän pohjan polttopiirtämiseen, kouluja tai kursseja Kytölä ei ole siihen käynyt. Polttopiirtäminen tuli mukaan vuonna 2018 postilaatikon nimikyltistä. Kytölä kirjoitti puiseen nimikylttiin nimen polttamalla. Se sai miettimään, voisiko hän yhdistää kaksi intohimoaan, puutyöt ja piirtämisen. Kytölän piirtotapa on realistinen, ja hän halusi selvittää, voisiko puulle polttamalla tehdä näköistaidetta. Kokeilu osoitti, että voi. Polttopiirtäminen tuo vaihtelua lyijykynällä piirtämiseen. Lyijykynällä työskenneltäessä on vaarana piirroksen ylityöstäminen. Polttopiirtämisessä viiva jää aina työhön, sitä ei voi pyyhkiä pois eikä siten ylityöstää. Toisaalta virheisiin ei juuri ole varaa. Kytölän piti kehittyä ylityöstämisestä ja tutustua uuteen tekniikkaan. Hän näki, että polttopiirtämisessä on potentiaalia ja että hän pystyy kehittymään siinä. Jos haluaa tehdä muotokuvan, on mahdollista tehdä polttopiirros, joka on kohteensa näköinen. Kuten lyijykynällä, puuhunkin voi polttaa yksityiskohtia. Tämä huomio ja halu oppia uutta innosti Kytölää jatkamaan.

POLTTOPIIRTÄMINEN vaatii materiaalituntemusta. Kytölä huomasi, että hän pystyy opiskelemaan puusta materiaalina lisää taiteen puolella. Halu kehittyä sai etsimään tietoa, hankkimaan parempia välineitä ja tutustumaan toisten polttopiirtäjien töihin –mihin haluan pyrkiä, mikä on miellyttävää katsella. Kytölä peilasi omaa tekemistänsä

Tervaskanto äänenavauspastilli 48 g Hyvänmakuinen pastilli äänen avaamiseen ja vahvistamiseen. Sisältää kuusenkerkkäuutetta, hunajaa ja pikiöljyä. Perustuu Lapin vanhoihin resepteihin. Tarjous voimassa konepäivien ajan.

Toivetaksi: Halutessasi voit toivoa tiettyä taksia/kuljettajaa. Sovi etukäteen matkasta kuljettajan kanssa, soita keskukseen ja pyydä tietty taksi (taksin nro) Kela-taksimatkallesi. (1,42€/puh +

Rautatienkatu

Oulainen

Niilo Kytölä tekee pyrografialla näköistaidetta.

tajua – pyrografi tuntee puun

muiden tekemiseen ja pohti, miten pitkälle tekniikkaa voi viedä. Youtubesta ja Instagramista löytyi inspiraatiota, videoita, kuvia ja tekijöitä Suomesta ja ulkomailta.

Kun Kytölä kiinnostui nuorena taiteesta, hän haki tietoa kirjastosta, luki kirjoja suomalaista taiteilijoista ja etsi omaa polkua. Taide on kulkenut mukana Kytölän elämässä toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Erilaisiin kuvallisen ilmaisun tekniikoihin tutustuminen ja ahkera harjoittelu on vienyt Kytölän pisteeseen, jossa hänellä on nyt tilaustyönä polttopiirroksia ja maalauksia tekevä toiminimi TaideWerstas Kytölä.

Kytölä polttopiirtää mieluiten käsittelemättömälle puupohjalle. Vaneri ja tuppeen sahattu koivu ovat suosikkimateriaaleja. Mille tahansa puulajille voi polttopiirtää, mutta materiaali pitää tuntea, sillä eri lajit reagoivat lämpöön eri tavoin. Huomioon otettavaa on, että puulajeja on kovia ja pehmeitä. Pehmeät lajit, kuten mänty, reagoi nopeammin lämpöön kuin esimerkiksi koivu, joka lukeutuu koviin puulajeihin. Mieluiten Kytölä tekee polttopiirrokset koivulle, sillä koivu on tiheämpää, jolloin siihen saa kauniimmin tuotua sävyjä ja yksityiskohtia esiin. Pehmeä mänty palaa herkemmin ja on vaikeampi kontrolloida. Se ei ole ongelma, mutta se pitää ottaa tehdessä ja työtä suunnitellessa huomioon.

Kytölä tekee tilaustöinä muotokuvia, eläimiä ja luontoaiheita. Koirat ovat tällä hetkellä suosituin aihe. Metsämiehelle voidaan tilata luonto- ja eräaiheinen kuksa, johon on poltettu oma koira, hirvi tai vaikkapa metsästäjän oma muotokuva nimen kera.

Kuksat ovat mukavia toteuttaa, koska kuvapintaa voi jatkaa kuksan ympäri ja näin saadaan kuvasta näyttävä kokonaisuus, jossa riittää katseltavaa. Tehdasvalmisteinen kuksa on usein tammea, joka on hyvin kova puulaji ja sillä on aivan oma, pistemäinen tekstuurinsa, joka pitää ottaa polttopiirtäessä huomioon. Kuksaa työstäessä kuvallinen informaatio pitää saada pieneen tilaan, pitää huomioida puun loimukuvio ja esimerkiksi se, onko työn vastaanottaja vasen- vai oikeakätinen, jotta kuva saadaan oikeaan paikkaan. Kuksan kaareva pinta ja pieni koko haastaa mutta palkitsee polttopiirtäjän.

Lisäksi Kytölä piirtää tuhkauurniin lintuja ja luontoaiheita, veneitä tai muita symbolisia aiheita. Uurnaan piirtäminen on kaunis, herkkä, pyhä ja arvokas asia. Uurna lasketaan maan sisään taideteos kyljessään, sillä polttopiirros on tehty lähtijälle. Uurnaan piirtäminen on erilaista taidetta.

”On suuri kunnia päästä tekemään niitä”, Kytölä sanoo.

SUOMESSA polttopiirtäminen on vielä marginaalilaji, tosin sosiaalinen media on viimevuosina osaltaan lisännyt sen suosiota. Polttopiirtämiseen on nykyään paljon helpompi törmätä ja viime vuosina lienee tullut paljon uusia harrastajia somenäkyvyyden takia. Tekijöitä on kyllä, mutta kaikki eivät pidä melua itsestään.

Kytölä kertoo ajatelleensa ensin, että polttopiirtäminen liittyy lähinnä Lapin matkamuistoihin, mutta huomanneensa pian, että polttopiirtämisessä on potentiaalia, ja sil-

MAANSIIRTO HALKOLA OY

• Lavettikuljetukset

• Nostotyöt

• Maanrakennustyöt ja maa-ainestoimitukset

• Vaihtolavapalvelu

• Konepaja ja korjaamo

Puh. 050 490 2704

maansiirto.halkola@gmail.com

Raahentie 600, 86400 Vihanti

ANHA IMA W”

Luontoaiheet ovat suosittuja tilaustöissä.

lä pystyy tekemään siistejä juttuja. Instagram on tekijöiden ja yleisön kohtaamispaikka, ja sieltä löytyy myös Kytölän tili @niilokytola. Asiakkaita tulee pääasiassa puskaradion kautta sekä Instagramista.

”Luovuudesta olen oppinut, että se tuo iloa sekä itselle ja muille ihmisille. Luovuutta voi käyttää toisten hyväksi. On ilahduttavaa saada olla osana uniikin lahjan valmistusta, kuulla erilaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta”.

Polttopiirtämisessä prosessi on erilainen, kun ei pysty pyyhkimään pois sitä, mitä polttaa. Ensin luonnostelen lyijykynällä puupinnalle aiheen. Kun olen tyytyväinen luonnokseen, alan poltta-

maan sitä. Aloitan polttopiirtämisen usein ääriviivoista. Tämän jälkeen ryhdyn tuomaan tummia ja vaaleita sävyjä työhön asteittain. Kun lähtee tummentamaan sävyä, sitä ei saa välttämättä kerralla nappiin, vaan sävyt tuodaan pikkuhiljaa oikeisiin kohtiin. Kun sävyjä tulee toisten viereen, näkee kokonaisuuden ja pääsee pikkuhiljaa oikeisiin sävyihin. Lämpötilan säädön kanssa pitää olla tarkkana, se vaikuttaa sävyn tummuuteen.

KUVION polttamisen kesto riippuu kuvan koosta, mutta nopeaa se ei ole. Kuvan polttamisessa kestää työn koosta ja monimutkaisuudesta riippuen muutamasta tunnista vuorokausiin. Hektisessä ja teknisessä nykyajassa kaikki pitäisi saada nopeasti, heti ja

Kaikki maanrakennustyöt laidasta laitaan lähes 40 vuoden kokemuksella!

Salaoja- ja sadevesijärjestelmät

Perustusten kaivuutyöt

Viemäröintikaivuut

Taloyhtiöiden ja pientalojen sakokaivoremontit

Vaihtolavojen vuokraus ja kuljetukset

Maa- ja kiviainestoimitukset

Ruokamultatoimitukset

Jouko Haaponiemi

Projektikoordinaattori

Maanrakennustyöt 0400 665576 info@haaponiemi

Alpi Kattilakoski

Toimitusjohtaja

Kuljetusjärjestelyt 0400 660876

Luovuudesta olen oppinut, että se tuo iloa sekä itselle ja muille ihmisille. Luovuutta voi käyttää toisten hyväksi. On ilahduttavaa saada olla osana uniikin lahjan valmistusta, kuulla erilaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan.

halvalla. Kytölä haluaa kulkea siinä vastavirtaan. Polttopiirtotöihin saa uppoamaan paljon aikaa, se on hidasta taidetta. Siinä kiehtoo pysähtyminen puun äärelle. Mieli rauhoittuu ja saavuttaa flowtilan. Kaiken ei tarvitse tapahtua heti. Asioita voi tehdä hitaammin ja luoda siten kauneutta ympärilleen. Kuvien polttopiirtäminen onnistuisi helpomminkin esimerkiksi laser-leikkurilla ja piirto-ohjelmalla, mutta siihen Kytölä ei ole halunnut lähteä. Hän haluaa osata itse omin käsin sen, minkä konekin voisi tehdä. Käsityö jää muuten tekemättä ja taito oppimatta.

”Älä jätä taitoa opettelematta sen takia, että saman asian voisi tehdä helpomminkin”, Kytölä haastaa. Hän tykkää opetella uusia taitoja.

Kytölää kiehtovat kuvien mittasuhteet ja sävyt. Miten puusta saa nousemaan sävyjä, ei vain mustaa ja valkoista, vaan kullanruskean eri sävyjä. Se on hänen töidensä kulmakivi. Puu on elävä materiaali, mutta tarkalla ja vakaalla kädellä siihen saa tehtyä tarkoituksenmukaisia kuvioita ja kuvia. Silti sattumallakin on aina osansa töistä: miten esimerkiksi puunsyyt ja loimut nousevat esiin poltettaessa. Siinä on koko jutun juoni. Ensimmäisissä kokeiluissa käytetty juotoskolvi on vaihtunut astetta parempiin välineisiin. Kytölä käyttää polttopiirroksissaan polttokyniä, joissa on vaihdettavat terät. On erikokoisia pallopäisiä teriä, terävämpiä teriä koiran karvojen tai muun pikkutarkkuutta vaativan piirtämiseen ja lusikkaterä sävyliukuja ja häivytyksiä varten. Lisäksi hänellä on kynä, jossa on nestettä. Kun sillä piirtää puuhun ja puhaltaa lämpöä, puu reagoi nesteen kohdalta ja tummuu ensimmäisenä. Lisäksi on pikkutoho, jolla voi sävyttää isoja alueita ja häivyttää. Polttamisen lisäksi Kytölä työstää puuta kaivertamalla kaiverruskoneella. Sillä voi korjata pieniä virheitä, nostaa tummaan alueeseen valokohtia, esimerkiksi silmän mustuaiseen valonhäivähdyksen, tai kaivertaa työhön lisäulottuvuuksia. Yksityiskohtien tekemiseen Kytölä käyttää myös viiluveistä. Hiomapaperikin on käytössä erilaisten tekstuurien luomiseen. Polttokynien polttoasemana on Burnmaster Eagle, jossa on portaaton lämmönsäätö.

Kytölä pitää Waltakunnallisilla Wanhan Woiman päivillä polttopiirtämisen työnäytöksiä.

Jukka Mäkelä p. 040 7005 421

Meillä on myös A-oikeudet

• Kebabit ja Pizzat

• A’la Carte

• Salaattiannokset

• Irtojäätelöt

• Grillituotteet

Tervetuloa herkuttelemaan!

Asemakatu 1

Oulainen P. (08) 474 222 ma-to 10.30-18 pe 10.30-20 la 12-20 su 12-19

LIHAKAUPPA OULAINEN

SUOMALAISTA LIHAA

pieneen ja suureen tarpeeseen

• PIHVIT

• RÄPYLÄT

• PAISTIT

• KARITSAA

• POROA

• JYTKYÄKIN ehkä... ym. ym.

Tilaukset myös tekstiviestillä: 0400 - 940023

Avoinna: Ma suljettu,Ti-Pe 10-17, La 10-14. www.lihakauppa.net

Avoinna: Ma suljettu, Ti-Pe 10-17, La 10-14

Weteraanikonepäivien aikana lounas la-su klo 10-16

Palvelemme: ma-pe 6-21 la 7-21 su 9-21

Ylivieskantie 87, Oulainen Puh. (08) 470 421 www.nesteoulainen.fi

Tervetuloa Honkamajalle juhlimaan, kokoustamaan, saunomaan!

AVOINNA WW-Wiikonloppuna

Torstai 17-23 | Perjantai 14-03

Lauantai 12-03 | Sunnuntai 12-21

Ravustajankatu 6, Oulainen

Järjestämme erilaisia tilaisuuksia mm. syntymäpäivät, häät, muistotilaisuudet tarjoiluineen!

Toimitamme pitopalvelua myös tilojemme ulkopuolelle! p. 0400 890 773 | pitopalveluhonkamaja@gmail.com

• Maarakennusurakointia

• Purku-urakointia

• Lavettikuljetuksia

Revonkatu 1, 86300 Oulainen | gsm: 0400 382 489 tapani.saari@tapanisaari.fi | Internet: www.tapanisaari.fi

VAIHTOLAVAKULJETUKSET

5847623/ Juho

Ravintola avoinna ma-pe 9-22, la 16-22 Lounas arkisin 10.30-14 Á la carte tilaukset ma-to 20.00 mennessä, pe-la 21.00 mennessä

kesän aukioloajat ma-to 14-22, pe-la 14-04

•

Rakennus- ja rakennesuunnitelmat, valvonta, energiatodistukset, ilmatiiveysmittaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, kuntokatselmukset, vuositarkastukset

Koskelan Taimitarha

Pyrröntie 243, Oulainen. puh. 050 563 0017 sauli.koskela@koskelantaimitarha.fi

KULJETUKSET

• Nostotyöt • Vaihtolavakuljetukset

• Jätehuolto yms. kuljetukset kuljetuksetrusko.fi

Mettalantie 5, 92150 Raahe. Toimisto: 040 1740 998 Matti: 040 570 7425

5, 86300 Oulainen

Joni Puolitaival p. 050 558 7108/joni@metsakonehuolto.net Keijo Kirjava p. 045 2161720/myynti@metsakonehuolto.net

Asenne ratkaisee

ANHA

MEILLÄ harrastajilla, vallankin kaikenlaisten autojen ja koneiden harrastajilla on ainakin yksi yhteinen tekijä. Sehän on tietenkin positiivinen asenne, siis asenne harrastamiseen ja jonkin projektin kuntoon saattamiseksi. Vaikka se ”uusi” projekti olisi ties miten lohduttoman näköinen (ainakin maallikon) silmin, eikä siitä tosiseikkojen valossa olisi kuin korkeintaan varaosiksi tai raaka-aineeksi uudelleen käytettynä, niin todellinen harrastaja näkee silloinkin mahdollisuudet ties mihin. Mahdollisuuksia on monia, on eräskin sanonta otsikon sanonnan lisäksi. Todellista tekijää ei haittaa, vaikka vanhasta autosta olisi vain hahmo jäljellä tai parhaassa tapauksessa oikein harvinaisessa yksilössä sen oma identiteetti, jonka ympärille sitä lähdetään rakentamaan.

Siinä sitä kysytäänkin pit-

käjänteisyyttä ja tahtotilaa, kun romukasasta pelastetun aihion ympärille aletaan etsiä mallin omia osia. Jos onni suosii, osat ovat paikallaan tai ainakin ihan lähietäisyydellä. Tai sitten niitä on hyödynnetty samanlaiseen laitteeseen lähellä tai kaukana. Monesti vaikka talon aiemmin käytössä ollut auto tai kone on jäänyt viallisena johonkin syrjemmälle pihapiiriin ja siitä on hyödynnetty kaikki kelvollinen muuhun tarkoitukseen.

Esimerkkejä on yhtä paljon kuin ihmisellä mielikuvitusta: maitokärryt mopon osista, autosta tehty koirankoppi (vain reikä oveen), kuormaautosta katkaisemalla tehty peräkärry traktoriin (varmaan yleisin) ja paljon aiemmin traktoreiden yleistymistä tehtiin vanhasta autosta se traktori sitten.

Vieläkin metsissä näkee vanhoja pakuja, vallankin

IMA W”

vaikka Volkkareita, joissa loisteliaimmissa malleissa katosta nousee kaminan piipun pää. Mukava taukotila metsätöiden lomassa joka palvelee sitten sateen sattuessa vaikka metsissä liikkuvia marjastajia ja metsästäjiä. Jos kyseinen laite on ns. mobilisoitu, niin sen keulassa on vetokita, jolloin sitä voi siirtää traktorilla kohteesta toiseen. Luku sinänsä ovat vanhat linja-autot, jotka voivat kät-

Todellista tekijää ei haittaa, vaikka vanhasta autosta olisi vain hahmo jäljellä tai parhaassa tapauksessa oikein harvinaisessa yksilössä sen oma identiteetti, jonka ympärille sitä lähdetään rakentamaan.

keä sisäänsä kaikki asumiseen liittyvät mukavuudet. Eli linjuri on tehty seuraavaan elämään matkailuautoksi ja siitä eläköityessään palvelee eräkämppänä tai lisämajoitustilana.

JOSKUS se osien etsiminen ja hyödyntäminen siihen aihioon onkin sitten vaikeampaa, kun se vanha kuormaauton hytti olisi vaikka kuinka hyvä, mutta siitä katkaisemalla tehty kärry on myyty-

Valtra-, Fendt- ja Sampo Rosenlew-myyjäsi: AGCO Suomi

Timo Hekkala 040 759 2223

Pyhäntä, Raahe, Siikajoki, Vihanti, Siikalatva

Samuli Jauhiainen 040 660 8151

Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Sievi, Ylivieska

etunimi.sukunimi@agcocorp.com

Timo Kautto 040 5372 498

Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Lestijärvi, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi

kin jo aikaa sitten toiselle puolelle Suomea. Tavatonta ei ole sekään, että aihiota tai osia kaivetaan maan alta, ihan muisti -tai perimätiedon perusteella. Onhan Suomessakin monia autoja ja traktoreita nähnyt uudelleen päivänvalon, kun joku on ne sieltä maan povesta ensin vapauttanut. Ja mikä ihmeellisintä, monet niistä on kunnostettu aivan alkuperäiseen asuunsa.

Mikä sitten on oikeaa har-

rastamista? Lajeja on yhtä paljon kuin harrastajiakin. Metsälöytöjen bongaaminen ja kuvaaminen on yhtä lailla harrastamista, samoin kuin alan tapahtumissa käynti, toiset kisaavat projektien määrällä, vaikka yhtään ei edes ei valmistukaan; harrastamista sekin.

Joku haluaa vaalia alkuperäisyyttä ja patinaa, tai sitten sen oman auton tai koneen täytyy olla kuin uutena tai vähän parempi.

Elikkä näitäkin kaikkia harrastajia nähdään tänäkin kesänä Wanhan Woiman päivillä.

Yhteistyö on woimaa, meille kaikille on paikka ja meitä tarvitaan omassa roolissamme tämänkin vuoden tapahtumassa.

Tervetuloa minunkin puolesta!

Toni Ukonmäki

Harrastajat matkalla kotiin päättäjäisistä.

Fordson heräilee pikku tauon jälkeen.

Mistähän kuormurista tämä on lähtöisin?

Pekka Mustolan traktorikokoelma vetää hiljaiseksi

Matti Kuoppala

Kärsämäki

KIINNOSTUS koneita ja erityisesti traktoreita kohtaan kulkee Pekka Mustolan suvussa. Hän kertoo värkänneensä traktoreiden kanssa jo 10-vuotiaasta pojan nassikasta lähtien. Samoihin aikoihin hän osallistui ensimmäisen kerran Wanhan Woiman talkoisiin.

”Äidin veli Rytkyn Vesa on Wanhan Woiman perustajajäseniä. Hänellä oli aikoinaan kotonaan 50–60 traktoria”, kertoo Pekka Mustola.

Kun eno päätti luopua traktorikokoelmastaan, siirtyi siitä osa Pekka Mustolan omistukseen. Tämän lisäksi hän on lisännyt kokoelmaansa hankkimalla ajopelejä eri paikoista.

”Harrastajilta tulee paljon tietoa hyvistä traktoreista. Tämän lisäksi myös huutokaupoista, netistä ja kuolinpesistä löytyy hyviä yksilöitä. Ympäri Suomea olen niitä hakenut trailerin päällä”.

Pekka Mustolan traktorit asuvat tällä hetkellä Kärsämäellä yhteensä neljässä hallissa. Kokoelmasta löytyy niin 30-luvun loppupuolen rautapyöräisiä kuin uudempia 50–90-lukujen traktoreita.

”Reilut 20 traktoria olen käynyt kokonaan läpi. Äsken juuri valmistui yksi, David Brown 900 D. Siihen pitää nyt kilvet hakea”.

Pekka Mustolan periaate traktoreiden kunnostamisessa on seuraava: hän purkaa ensin traktorin osiin, etsii mahdolliset öljyvuodot ja

puhdistaa koneen kunnolla. Sen jälkeen edessä on osien kasaaminen ja uuden maalipinnan laitto.

”Sähkötyöt sitten vielä lopuksi. Sen jälkeen tietää, että traktori on käyty kunnolla läpi ja se toimii varmasti”.

Pekka Mustola on itseoppinut traktoreiden korjaaja.

Työkseen hän huoltaa kaivinkoneita Konesilta Oy:n palkkalistoilla. Traktoreiden kanssa värkkäämisestä on ollut hyötyä leipätyössä, mutta myös päinvastoin. Vaikka Mustolan halleissa on eri näköistä ja merkkistä traktoria vaikka millä mitalla, on hänellä olemassa yksi lempimerkki ylitse muiden.

”Kyllä Massikka (Massey Ferguson) on merkki, joka kiinnostaa. Sellainen on aina ollut meillä kotona. Minulla on 20 sen merkkistä traktoria. Massikka on muutenkin hyväksi havaittu traktori. Siinä on selkeä tekniikka ja osia saa hyvin. Toisin kuin kotimaiseen Valmetiin”.

Pekka Mustola odottelee jo malttamattomana tämän kesän Wanhan Woiman päiviä. Ennen varsinaista tapahtu-

maa hän aikoo osallistua tuttuun tapaan talkoisiin.

”Siinä konekentän järjestelypuolella on tullut paljon oltua. Tavaraa tulee paljon ja niille pitää löytää oikeat paikat. Sitten käynnistelemme kerhon kamppeita, kun ne ovat taas vuoden seisseet hallissa. Minusta talkoopäivät on paras juttu konepäivillä. Siellä on paljon samanhenkistä porukkaa ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen”, Pekka Mustola kehuu.

Pekka Mustola, 30 vuotta, lienee talkooporukan nuorimpia jäseniä. Haaste onkin nyt siinä, miten keski-iältään lähempänä 80 vuotta olevaan ryhmään saataisiin nuorta verta mukaan.

”Se on tosi haastava kysymys. Kaikkea on varmasti yritetty jo keksiä, mutta kyllähän se lähtee lopulta itsestä, että mihin mielenkiintoa riittää. Vanhojen mestareiden pitäisi vaan ottaa nuorempia enemmän oppiin. Eivät ne kaikki nuoret älypuhelimia hiplaa. Maatilan tytöt ja pojat ovat tottuneet koneita käsittelemään mukulasta asti”, muistuttaa Pekka Mustola.

Reilut 20 traktoria olen käynyt kokonaan läpi. Äsken juuri valmistui yksi, David Brown 900 D. Siihen pitää nyt kilvet hakea.

Kärsämäellä asuvan Pekka Mustolan kotitilalla on traktoreita vaikka muille jakaa. Harvinaisimmat yksilöt ovat 30-luvulta peräisin. Mustolan lempimerkki on Massey Ferguson. Kuvat: Pekka Mustolan kotiarkisto

Korinpunonta on vanhimpia käsityötekniikoita

Matti Kuoppala

Oulainen

KORINPUNONTA on tämän vuoden Taito ry:n valtakunnallinen käsityöteema. Se tulee näkymään myös kesän Wanhan Woiman päivillä. Taitoliitto haluaa innostaa ihmisiä kokeilemaan erilaisia korien punontatekniikoita luovasti myös uusilla materiaaleilla sekä nostaa esiin perinteisten punontatekniikoiden säilymisen tärkeyden osana aineetonta kulttuuriperintöämme. Taitoliitto valitsi Vuoden käsityötekniikan nyt jo kahdeksannen kerran.

KORINPUNONTA on vanhimpia käsityötekniikoita. Se on syntynyt tarpeesta säilyttää, kuljettaa ja kantaa tavaroita ja materiaaleja. Korinpunonnan taito ja tekniikat ovat maailmanlaajuisesti hyvin saman tyyppisiä, niitä on vain sovellettu aina paikallisiin materiaaleihin ja tarpeisiin. Tänä päivänä mestarillinen korinpunonnan taito on osin katoamassa, esimerkiksi Suomessa perinteisiä tuohija pärekorien taitajia ei ole enää kovin montaa.

”Meillä on aito huoli usean perinteisen käsityötaidon katoamisesta. Jos kadotamme jonkin taidon, on osaamista hyvin vaikea enää elvyttää”, toteaa Taitoliiton verkkotiedotteessa toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

VANHIMMAT punotut korit historiassa on voitu ajoittaa 12 000 vuoden päähän Egyptiin. Vanhimpia punottuja koreja ei ole säilynyt kovin paljon kahdesta syystä: korien materiaali on yleensä joku luonnonmateriaali, joka hajoaa aikojen saatossa ja toisaalta korit ovat aina olleet käyttöesineitä, ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun. Korinpunonta avaa mahdollisuuden monien tuttujen ja kotimaisten luonnonmateriaalien hyödyntämiseen aina heinistä pajuun ja oksiin, tuoheen, kaislaan ja päreeseen. Luonnonmateriaalien keruussa on toki tärkeää aina huomioida luonnon arvostus ja keräämiseen tarittava maanomistajan lupa. Punontaan voi käyttää myös kierrätystekstiilejä sillä ommellen punotut korit ovat hyvää jatkokäyttöä vaikkapa loppuun

kuluneille farkuille. Punontatekniikoiden yksi kiehtovuus tuleekin monista materiaalivaihtoehdoista.

”Sukkakori, lelukori, leipäkori, puukori, pyöränkori –korit eivät ole kadonneet mihinkään. Niillä on paikka lähes jokaisen elämässä. Perinteisesti punotut korit ovat valmistettu luonnonmateriaaleista, mutta punonnan perustekniikoita voi hyödyntää monilla materiaaleilla. Odotan innolla, millaisia innovatiivisia sovelluksia korin punonnalla kehitetään vuoden aikana”, Minna Hyytiäinen sanoo.

KORINPUNONTAAN

voidaan käyttää monia erilaisia luonnonmateriaaleja. Paju on monipuolinen materiaali punontaan ja sitä käytetään paljon korinpunonnassa ja erilaisissa puutarhan kukkatukien ja aitojen punonnassa. Kotimaisten luonnonmateriaalien keruussa pitää aina huomioida, että keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Järvikaisla on kestävä ja hyvä materiaali korinpunontaan ja sitä onkin käytetty

yleisesti niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Suomessa taito on keskittynyt erityisesti länsirannikolle Kruunupyyn seudulle. Kaislanpunonnan taitajia on nykyään Suomessa hyvin vähän ja taito on vaarassa kadota.

KORINPUNONTAAN voi käyttää myös kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi farkkukangasta. Vanhoista farkuista voi spiraalipunontatekniikalla punoa tukevia koreja, joita voi käyttää monenlaiseen säilytykseen kotona.

Heinät ja luonnonkukat ovat kiinnostava kokeilumateriaali punojalle. Vaikka näistä punottu kori ei ehkä ole ikuinen, niin erilaisten materiaalien kokeilu tutustuttaa hauskalla tavalla punonnan moniin mahdollisuuksiin.

Rottinkia käytetään korinpunontaan paljon. Materiaalina rottinki on kestävää ja taipuisaa niin se soveltuu moniin punontatekniikoihin erityisen hyvin. Rottinki on aina tuontimateriaali ja sen kasvatukseen ja keruuseen liittyy myös ympäristöhaasteita.

Pajua käytetään usein puutarhan kasvitukien ja amppelien punontaan. Kuva: Taitoliitto Sonja Karlsson.

TERÄSMYYNTI

HAAPAJÄRVEN RAUTAPOJAT OY

• Sahauspalvelu • Polttoleikkaus

• Esikäsittelyt • Levyntyöstö

Monipuolisesta teräsvalikoimastamme löytyvät mm.

• putkipalkit

• huonekaluputket • vesijohtoputket I-palkit U-palkit H-palkit lattaraudat kulmaraudat

• pyöröteräkset • neliöteräkset • teräslevyt • ainesputket

• verkkolevyt • kulutusteräkset • RST ja alumiini tuotteita

m MYYMÄLÄSTÄMME LÖYDÄT MYÖS OHEISTUOTTEITA:

m. hitsaustarvikkeita, katkaisutarvikkeita, pultteja, muttereita,ketjuja, koukkuja, teräskäyriä, kemikaaleja ym.

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ

KOTIINKULJETUS YMPÄRI SUOMEN

Punamultamaalilla on pitkät perinteet

O VE T J A I KK U N AT

Talmis tamme lehti- pa r i- tait to- liuku- liukupaloet ja ikkunat Maa talou teen kuumasinkittynä.

O VE T JA I KK U N

Lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupalo-ovet ja ikkunat. Maatalouteen kuumasinkittynä.

Aukipi tolai te

Valmistamme lehti-, pari-, taitto- , liuku-, liukupaloovet ja ikkunat Maatalouteen kuumasinkittynä.

Aukipitolaite

020 787 9650 www.miedonmetalli.fi

PALVELEVAA

KORJAAMOTOIMINTAA JO 60 VUOTTA!

KESKIPISTEEN AUTOHUOLTO OY

Palokuja 4, 92600 Siikalatva, Puh. (08) 812 4717 www.autoasi.fi AVOINNA ma-pe 8-17 www.autoasi.fi

AMMATTITAITOISTA AUTOJEN KORJAUSTA!

Maalämpöjärjestelmät Vesi-ilmajärjestelmät

Matti Kuoppala

PUNAMULTAMAALILLA

on Suomessa pitkät perinteet. Pyhäjokinen punamultamaalin keittäjä, Päivi Pyhäluoto tietää kertoa, että punamultaa on käytetty esimerkiksi kirkkojen maalaamiseen jo 1700-luvulla. Silloin punamulta kaivettiin maasta, kun taas vuosikymmenten saatossa punamultaa on alettu saada malmin polttamisen sivutuotteena.

”Punamullalla puu on satu tiilen näköiseksi. Ensin on maalattu pappiloita. 1900-luvulla punamaali alkoi yleistyä”, kertoo Päivi Pyhäluoto.

Punamultamaalin keittämisen saloihin Päivi Pyhäluoto tutustui jo noin 30 vuotta sitten, kun kotiseutuyhdistyksellä oli tapahtuma, jossa esiteltiin vanhoja työtapoja. Pikkuhiljaa kotiseutuyhdistys alkoi keittää punamultamaalia ja Päivi Pyhäluoto sen mukana.

ANHA IMA W”

koko valmistusprosessin ajan. Alkuvalmisteluiden jälkeen tynnyriin kaadetaan vesi. Mukaan lorautetaan rautaoksidia, joka toimii keitoksen homeenestoaineena. Siitä tulee maaliin myös ruskehtava väri. Tämän jälkeen seokseen lisätään ruisjauhoa. Se on punamultamaalin tärkeä sidosaine.

”Sitten seosta keitetään samalla tavalla kuin puuroa niin, että se nippa nappa kiehuu. Vähintään 2,5-3 tuntia”.

Lämmitysratkaisut 15 vuoden kokemuksella kaikenlaisiin kiinteistöihin

Lisätietoa 044 230 0737 info@lvi-eilola.fi www.lvi-eilola.fi

”Onkohan sen jälkeen yksi vuosi jäänyt väliin, etten olisi punamultamaalia keittänyt”, hän muistelee.

Punamultamaalin keittäminen on aikaa ja vaivaa vievää hommaa. Keittäminen lähtee käyntiin siitä, että esille otetaan tarveaineet sekä 200 litran öljytynnyri. Sen alle laitetaan tiiliskiviä ja tulipesä. Tynnyrin puoliväliin asti asennetaan lasivillaa, jotta tynnyri kestää kuumuutta

KEITTÄMISEN jälkeen poistetaan tynnyrin ympäriltä villat pois. Samalla katsotaan, ettei tynnyrin alla ole liian paljon tulta. Seuraavaksi seokseen lisätään pienissä erissä punamultaa. Jos punamullan kaataa kerralla tynnyriin, voi seos kuohuta laidan yli. Loppuaika on varattu punamultamaalin hauduttamiselle. Mitä pidempään maalia jaksetaan hauduttaa, sitä vähemmän sitä irtoaa seinästä, kun siihen sattuu joku nojaamaan.

Päivi Pyhäluodon mukaan maalattu punamultamaali häviää seinästä pikkuhiljaa liituuntumalla. Hän kertoo, että heidän kotoaan löytyy liki 100 vuotta sitten punamultamaalilla maalattu rakennus. ”Rakennuksen pohjoispuolelta voi vielä hyvin erottaa punamultamaalin”, hän toteaa.

Punamultaa voi ostaa rau-

Ei se vaikeaa hommaa ole. Aikaa vievää enemmänkin, kun keitosta pitää koko ajan hämmentää, ettei se pääse palamaan pohjaan. Hämmentäminen kannattaakin tehdä porukalla.

takaupoista tai tilata internetistä. Päivi Pyhäluodon mukaan valittavana on faluninpunaista punamultaa, joka on väriltään ruskeanpunaista tai sitten italianpunaista, jonka värisävy on puolestaan kirkkaanpunainen.

VAIKKA punamultamaalin keittäminen kuulostaa ja näyttää aika vaikealta hommalta, sanoo Päivi Pyhäluoto, ettei se sitä loppujen lopuksi ole. ”Ei se vaikeaa hommaa ole. Aikaa vievää enemmänkin, kun keitosta pitää koko ajan hämmentää, ettei se pääse palamaan pohjaan. Hämmen-

täminen kannattaakin tehdä porukalla. Lisäksi täytyy pitää huoli siitä, että sekoittaa ruisjauhot hyvin veteen, ettei se jää paakuiksi sinne”. Kun punamultamaalia aletaan maalata rakennuksen seinään, ei sitä tehdä tietenkään vesisateella, koska vesiliukoisena maalina se valuu seinältä heti alas. Parasta punamultamaalauksessa on se, ettei sitä tarvitse maalata kahteen kertaan. Yksi kerros riittää.

”Maalauksen voi uusia 20–30 vuoden välein. Ihan miten se omaan silmään parhaimmalta näyttää”, vinkkaa Päivi Pyhäluoto.

Päivi Pyhäluoto esittelee punamultamaalin keittämistä Wanhan Woiman päivien työnäytöksessä. Samaisessa tapahtumassa hän oli mukana kaksi vuotta sitten. Pyhäluodon taidot ovat kiirineet paljon tätä seutua kauemmaksikin. Kerran häntä pyydettiin esittelemään punamultamaalin keittämistä Hämeeseen, jossa asuu eräs hänen ystävänsä. Viime vuosina Päivi Pyhäluoto on pannut merkille sen, että kiinnostusta punamultamaalin keittämiseen on olemassa muuallakin päin Suomea. ”Mutta mielelläni minä sitä opettaisin edelleen muillekin. Olin itsekin nuori, kun aloin punamultamaalia keittämään”, toteaa Päivi Pyhäluoto.

Muun muassa Käpylän koulu on maalattu punamullalla. Kuva: Oulaisten Valovoima

Pajahiilet valmistuivat osaavissa käsissä

Matti Kuoppala Oulainen

TORSTAIAAMU Oulaisten

Törmäperällä. Sankka savuverho nousee Wanhan Woiman perinnekeskuksen suunnalta. Haju on niin voimakas, että se murtautuu auton sisätilaan asti. Paikan päälle saavuttuani syy savulle selviää: Wanhan Woiman talkoolaiset ovat pistäneet hiilimiilun palamaan. Työt on aloitettu jo viikko sitten puuklapien syöttämisellä. Hiilenpolttamisen asiantuntijan, Reijo Grekulan mukaan Wanhan Woiman hiiilimiiluun mahtuu klapia 10 kuutiota. Tarkoituksena on polttaa puuta noin 12 tuntia. Lopputuloksena pitäisi olla 60–70 säkkiä valmista hiiltä. Näille hii-

lille onkin jo käyttötarkoitus olemassa.

”Ne menevät Wanhan Woiman pajan ahjoon. Rupean seppäkurssia pitämään. Myös konepäivillä tarvitaan paljon hiiltä, kun kymmenkunta seppää pitää siellä näytöksiä”, kertoo Reijo Grekula. Grekulan mukaan Oulaisissa hiilimiilua on käytetty kymmenkunta kertaa. Alun perin tämä 70-80-luvulla valmistettu hiilimiilu on palvellut Rantsilassa toiminutta grillihiiliyritystä. Tämänkaltaista hiilien valmistusta ei enää tässä maassa näe.

”Kun Hevosmaan Väinö, jolta tämän hiilimiilun ostin, aloitti aikoinaan toiminnan, poltti hän grillihiiltä kuudella pöntöllä. Mutta sitten kun Viro vapautui 90-luvun alus-

sa, alkoi sieltä tulla halpaa grillihiiltä, eikä hiilen valmistus enää kannattanut”, Reijo Grekula muistelee.

Torstaiaamun hiilenpoltto alkoi kello 8 tulien sytyttämisellä miilun pohjaan. Hiilimiilun käytön toisen ekspertin, Martti Muikkulan mukaan miilun sytyttäminen saattaa olla toisinaan varsin haastavaa, jos kyse on tuulisesta päivästä.

”Jos tuuli pyörittää joka nurkasta, voi tämä homma olla yhtä savusukeltamista”, nauraa Martti Muikkula.

Torstainakin tuulenvirettä löytyy ja taivaalta vihmoo vettä sekä räntää. Se ei kuitenkaan urheaa talkooporukkaa hidasta.

”Vesi ja räntä eivät haittaa. Tuuli sen sijaan haittaa. Hiil-

tä voi valmistaa yhtä hyvin kovallakin pakkasella”, toteaa Reijo Grekula.

Kun tuli on pöntössä, alkavat miehet lapata hiekkaa miilun juureen ilmarakojen täyttämiseksi. Tarkoituksena on, että klapit palavat hitaasti ja puut hiiltyvät oman hiilloksensa voimalla.

”Puu alkaa hiiltyä 300 asteessa. Hiilen valmistuksessa tärkeintä on, ettei ylimääräistä ilmaa pääse pönttöön väärästä paikasta. Muuten puu voivat palaa tuhkaksi”, Reijo Grekula varoittelee.

Savun väri ja paljous kertovat, miten hyvin hiilimiilu toimii. Jos pönttöön laitetaan liian erikoisia klapeja, saattaa tuloksena olla huonolaatuista hiiltä. Hiilien valmistumista miehet odottelevat miilun vierestä löytyvän nuotion, makkaranpaiston ja nokipannukahvien voimin. Reijo Grekula muistelee, että pisimmillään hiilten valmistumista on jouduttu odottamaan puolitoista vuorokautta.

”Hiilimiilun kyljessä on luukku, josta otamme koepaloja. Savun väristäkin näkee, että milloin hiilet ovat valmiita. Kun valkoinen savu muuttuu harmaaksi, ei poltettavaa enää ole”.

Kun urakka on valmis, tukitaan miilun pakoputket hiekalla lopun palon sammuttamiseksi. Reijo Grekulan mukaan he odottavat yleensä noin viikon, ennen kuin miilun luukut avataan.

Tämä siksi, ettei sieltä varmasti pääse enää kipinää tuulen mukana kuljetettavaksi.

Puhelin: 044 4232 030 | Sähköposti: haapavesi@plus.fi

Kalajoki | Meinalantie 16, 85100 Kalajoki Puhelin: 044 4232 060 | Sähköposti: kalajoki@plus.fi

Nivala | Pajatie 11, 85500 Nivala Puhelin: 044 4232 010 | Sähköposti: nivala@plus.fi

Ylivieska | Hakatie 3, 84100 Ylivieska Puhelin: 044 4232 020 | Sähköposti: ylivieska@plus.fi

| www.plus.fi

Helppo ajanvaraus 24/7 osoitteessa www.plus.fi

Koneita hyvin saatavilla kesän töihin!

Koneet myy meiltä

Mika Siermala

Puh. 044 799 7376

Ojan Rauta Oy

Ylivieska Ruutihaantie 5 -

Savarinväylä 11, 84100 Ylivieska Puh.(08) 420308 • myynti@konetarvike.fi

Wanhan Woiman Reijo Grekula, Martti Muikkula, Veikko Bäckman, Jussi Kruus ja Seppo Sallmén osallistuivat hiilentekotalkoisiin.

Wanhan Woiman hornankattilasta tuprusi komeat savut. Kuva: Jouni Aitto-oja

Näin paljon hiiliä tuli yhdellä poltolla. Kuva: Jouni Aitto-Oja

Rajoja rikkomalla omakin luovuus kehittyy

Härmän sairaalamiljöö on hyvin karun näköinen paikka: rikkoutuneita ikkunoita, hylättyjä pyörätuoleja ja huonekaluja. Paula Tavastin ottamista kuvista välittyykin hyvin sarkastinen viesti vallitsevaan hyvinvointialuekeskusteluun. Kuvat: Paula Tavasti

Matti Kuoppala Ylivieska

YLIVIESKALAINEN ja Oulaisten Valovoiman jäsen Paula Tavasti palkittiin tänä vuonna Suomen Kameraseurojen liiton Vuoden kuvaajana. Eikä tämä ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun Tavasti pokkasi palkinnon kyseisen liiton järjestämästä kilpailusta.

”Olin Vuoden nuori kuvaaja vuonna 2018 ja Vuoden kuvaaja vuonna 2022. Ei voi muuta sanoa kuin että hyvältä tuntuu”, toteaa Paula Tavasti.

Tämänkertainen kilpailutyö oli kuvattu Härmän parantolassa, jonne Paula pääsi valokuvaamaan henkilökuvia ihan eri tarkoitukseen.

”Henkilökuvauksen sivussa tuli otettua vähän muitakin kuvia ja ajattelin, että ne sopivat hyvin ajankohtaiseen hyvinvointialuetilanteeseen”.

Härmän sairaalamiljöö on hyvin karun näköinen paikka: rikkoutuneita ikkunoita, hylättyjä pyörätuoleja ja huonekaluja. Paula Tavastin ottamista kuvista välittyykin hyvin sarkastinen viesti vallitsevaan keskusteluun. Hyvinvointialueita on pistetty pystyyn kovalla tohinalla, mutta kuinka moni niistä on oikeasti edesauttanut ihmisten terveyspalveluihin pääsemistä.

”Ilmeisesti tämä viesti puri tuomaristoon. Periaatteessa en ota koskaan kuvissani kantaa mihinkään poliittisiin asioihin, mutta mitä olen

joiltakin hoitajilta kuullut, niin esimerkiksi hammashoitoajat voivat siirtyä tällä hetkellä jopa puoli vuotta eteenpäin, mikä tuntuu aika hullulta. Omassa päässäni vaan napsahti kuvia ottaessani, että nämä kuvat voisivat sopia vallitsevaan aiheeseen. Ei niillä mitään sen syvempää tarkoitusta ole”.

Saamansa palkinnon sekä kaksi muuta aiempaa tunnustusta Paula Tavasti arvostaa todella korkealle.

”Eihän sitä Suomen kameraseurojen liiton Vuoden kuvaaja- palkintoa saa kuin kaksi kuvaajaa vuodessa, yksi nuorten sarjasta ja yksi aikuisten sarjasta. On hienoa saada tunnustusta siitä, että on silmää kuvata. Valokuvaajia on kuitenkin todella pal-

jon. Jollain tavalla ehkä erotun joukosta. Paula Tavasti kiinnostui valokuvaamisesta yläasteiässä, kun hän sai käteensä ensimmäisen digikameran. Viimeinen niitti kuvaamiskärpäsen puremalle oli se hetki, kun hän osti ensimmäisen järjestelmäkameransa. Häntä oli aina kiinnostanut tietää, miten kuviin saa sumean taustan. Järjestelmäkameralla tämä efekti oli helppo toteuttaa. Tavasti laskeskelee, että tällä hetkellä hänellä on käytössä jo 7. kamera. Eri merkkejä kokeilemalla hän on löytänyt juuri omaan käteen ja käyttötarkoitukseen sopivan rungon. Onhan kuvausvuosiakin takana jo yli 15. ” Canonin ja Nikonin malleja olen myös testannut,

mutta Sonyn rungolla olen mennyt kohta kahdeksan vuotta, enkä vaihtaisi sitä enää mihinkään. Se on kooltaan pieni ja juuri omaan käteen sopiva”, Tavasti kehuu. Paula Tavasti opiskelee media-alaa Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa, josta hänen pitäisi valmistua vuoden päästä. Tällä hetkellä hän on työharjoittelussa Oulun poliisilaitoksella.

Oulaisten Valovoimaan Paula Tavastin houkutteli aikoinaan Oulaisten oma valokuvaajaguru, Jarmo Tyyskä Hän innosti Tavastia kuvaamaan hieman eri tavalla.

”Ei tyydytä tavalliseen potrettiin, vaan rikotaan sääntöjä. Siinä oma luovuuskin kehittyy”.

Vaikka Paula Tavasti ei eh-

MUTTIMARKKINAT

40. kerran järjestettävät markkinat Sievissä; koko kesän kohokohta ja paras kohtaamispaikka!

Lauantaina 20.7. klo 10.00 - 15.00

Yli 60 myyjää ja esittelijää paikalla, ruokamyyjiä, käsitöitä, työpajoja, lavaohjelmaa markkinoiden ajan – sekä tietysti maailman parasta muttia!

Kuljetuksen Ylivieskasta Sieviin ja takaisin järjestää Wiimax.

Tiesitkö?

Tapahtumakalenteristamme www.sievi.fi/tapahtumakalenteri löydät ajantasaiset tapahtumat koko Sievistä!

Lisätietoja: www.sievi.fi www.muttimarkkinat.fi

di osallistua paljoakaan Valovoiman kerhoiltoihin, on hänellä yhdistyksestä ainoastaan hyvää sanottavaa. ” Valovoima on kerho, johon kaikkien kuvaamista harrastavien kannattaa liittyä. Se on aktiivinen, ja kerhoiltoja on joka viikko. Valovoimasta voit saada saman henkisiä kavereita, voit tuoda omia kuviasi näytille, keskustella kuvista ja kuvaamisesta sekä osallistua yhteisille retkille. Yhteinen juttu kerhossa on kilpailuihin osallistuminen. Ilman kerholaisten kannustusta ja apua tämä vuosinäyttely olisi jäänyt minulta välistä kiireiden vuoksi kokonaan ja palkinto saamatta. Kiitos siis aktiivisille kerhokavereille!”, toteaa Paula Tavastii.

Traktorin varaosat ja hydrauliikkapalvelut Kalajoen Meinalasta

Kauttamme kaikki varaosat maatalouteen ja urakointiin • Varaosat • Maahantuonti • Hydrauliikkapalvelut Toimimme myös maahantuojana. Tilauksesta toimitamme sekä alkuperäiset että tarvikevaraosat kaikkiin työkoneisiin. Mitä tahansa osia tarvitset, kysy siis meiltä! p. 044 755 5443 p. 044 755 5442 Avoinna ma-pe klo 8:00 - 17:00

Särkkäin Varaosa Oy Marjakankaantie 4 85100 Kalajoki sarkkainvaraosa.fi

KYLMÄN RAUDAN SEPÄN PALVELUT AMMATTITAIDOLLA

Valmistamme mittojen mukaan mm. maamoottoreiden uudet vesi- ja polttoainesäiliöt!

Piipunpellitykset ja piipunhatut

Uunin- ja takaneduspellit

Ikkunapellit, tippapellit

Kynnykset, grillihuuvat, kuvut

Ilmastointiurakointia vaativiin yritys- ja julkishallinnon kohteisiin.

IHANA, kamala nuoruus! Oliko se ihanaa vai oliko se kamalaa? Paljon on vettä Pyhäjoessa virrannut nuoruuteni jälkeen ja monta lastua alavirtaan lähtenyt niiden kaarnaveneiden perään, joita vesille lapsena laskettiin. Nuoruudessa ihana oli todella ihanaa, mutta kamala sitten taas tosi karmaisevaa. Tunteet olivat vahvasti joko tai ja maailma oli nuorin silmin kovin mustavalkoinen. Mikään muuhan ei sitä 70-luvulla ollutkaan. Silloin ei valkoista avotilaa arvostettu vaan seinät saivat surutta väriä. Keltaista, vihreää ja ruskeaa. Kukapa unohtaisi niitä punaisia ja keltaisia muoviastioita tai sisustuskankaita. Oliko silloin

LETTIKAMPAUS vaihtui permanettiin. Piukkiksesta haettiin farkut ja collegepaita. Yläasteen pihalla jännitettiin mopokastetta ja kierrettiin peltipuolta välituntisin. Uudet aineet, luokat ja ympäristö hirvittivät, vaikka sitä ei tietenkään saanut myöntää. Piti olla cool ja tupeerata sivuhiukset ilmaviksi.

“C´mon babe, we will make it, happy together”, kannusti Ressu Redford. Aina kun biisi loppui, kelasi liikunnanopettaja kasetin alkuun ja taas mentiin. Aerobic ei ollut ihan sen tasoista kuin Jane Fondalla ja lähinnä huvitti meitä osallistujia. Pukuhuoneessa haisi pistävälle ja jokainen oli omasta mielestään läski tai muuten ruma.

Kun kerran kovia oltiin, niin talvella kuljettiin ilman pipoa ja “ärrältä” vuokrattiin uusimmat kauhufilmit, heti kun ne ilmes-

Ihana kamala

kaikki myös pienempää? Morris Miniin mahtui hyvin koko perhe, nyt hyvä jos sinne saa kuskin sovitettua. Mutta kamalakin muuttuu ikääntyessä ihanaksi. Nuorille ei puhuttu mistään ruutuajasta. Kahden kanavan tarjonta ensin mustavalkoisesta ja sitten pienestä väritelkkarista ei television eteen juuri vanginnut. Ensimmäinen tv-peli olikin sitten jo ihme. Muistattehan te sen pelin missä palloa lyötiin laidasta toiseen? Mutta kaukana tulevaisuudessa olivat vielä kännykät, facet, instat, snapit ja chatit, mitä kaikkea niitä nyt onkaan. Silloin piti lähteä kodista ulos tapaamaan muita ihmisiä. Mutta olihan se

tyivät. Ärrän myyjä ehkä tunnisti, että emme olleet vielä ihan 16-vuotiaita, mutta antoi filmit lainaksi silti. Poltergeist soitti, leluapina läpsäytti silmät loistaen pahat voimat liikkeelle, Hellraiserin naulapää ja Freddy Krugerin kynnet pelottivat pitkään, etenkin jos oli yksin ja pimeässä.

Tukkitietä kuljettiin Huiman Hallin Diskoon ja unelmoitiin hitaiden tanssimisesta jonkun kivan pojan kanssa. Kesällä käytiin Mäntylammella ja talvella Tuiskulassa. Ihmettelen bussikuskien ja kaikkien muiden nuorten tapahtumien järjestäjien hermoja ja viitseliäisyyttä. Paljon kai näitäkin tehtiin talkoilla.

Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi, neonvärit himmenivät ja alkoi lama. Pääministeri

Holkeri neuvoi köyhiä syö-

ihanaa, elämä edessä eikä voinut tietää mihin se vie. Elämä oli kuin se avaamaton suklaarasia.

MUTTA yhtä varmasti kuin Pyhäjoessa vesi jatkaa virtaamistaan vie elämä eteenpäin tämän ajan nuoriakin. Konvehti kerrallaan elämästä nautitaan. Vaikka aina ei tule sitä omaa mielimakua niin mustavalkoiset ajatukset saavat lisäkseen vuosi vuodelta uusia, erilaisia harmaan sävyjä. Beigekin muuttuu väriksi ja valkoinen avotila yhdeksi sisustusmahdollisuudeksi. Oikeaa ja väärää on vaikeampi erottaa toisistaan, tulee eri näkökulmia.

”Sellaista se nyt vaan nyky-

mään silakkaa. Tukassa pysyi permanentti, mutta vaatteisiin vaihtui grungetyyli, suuret itsetehdyt villapaidat ja vanhat vaatteet tuunattuna uuteen malliin.

Jos puulukion lattialle pudotti kynän, se vieri luokan toiseen päähän vinoa lattiaa pitkin. Äiti muistutteli joskus, että pitäisi levätäkin, mitä ihmettelin. Olihan siinä tietenkin koulun ohella monenlaisia harrastuksia, ja töitäkin mielellään tehtiin, jos sattui jotakin löytämään. Kun täysi-ikäisyys (vihdoin) koitti, niin pääsi baariinkin. Oulaisissa asui melko paljon opiskelijoita sekä kauppiksen asuntolassa että Hakakadun “muumilaaksossa” ja opiskelijabileitä järjestettiin harva se keskiviikko.

Kuviksenopettaja Jorma vei meidät kerran Tukholmaan kulttuurimatkalle. Jäimme ka-

ään on” käy kommentiksi yhä useampaan asiaan. Mutta yksi asia ei tule vuosien vieriessä muuttumaan. Haluamme muisteluissa palata sinne nuoruutemme vuosiin. Autoihin, tavaroihin, väreihin, makuihin ja tuoksuihin. Kaikkeen siihen ihanaan ja kamalaan. Tähän Wanhan Woiman päivät tuovat meille entisten vuosikymmenten nuorille hyvän mahdollisuuden. Muisteltavaksi tulee aina uusia vuosikymmeniä. Minulle se on muistelumatka takaisin 70–80 luvuille, toisille taas muulle, mutta taatusti yhtä ihanalle ja kamalalle vuosikymmenelle.

Outi Pekkala

verini kanssa vahingossa bussista Tukholman satamassa ja muut jatkoivat matkaansa kohti Moderna Museetia. Osasimme kuitenkin paperikartan kanssa Gamla Stanin kautta museolle, jossa laivareissusta väsynyt porukka jo odottelikin, että opettaja kiertelee museon. Into matkailuun ja maailman näkemiseen oli kova. Monet ikätoverit kävivät myös interreilaamassa, ja ne olivatkin ikimuistoisia reissuja. Puhelinkopista saattoi soittaa kotiin, ja kertoa missä mennään, jos oli tarpeeksi kolikoita. Vanhempien ei passannut heti huolestua, jos jälkikasvusta ei muutamaan päivään kuulunut. Heti lukion jälkeen lähdin “maailmalle” minäkin ja olin siinä uskossa, että Oulaisissa en tulisi enää koskaan asumaan.

Sonja Kukkola

kamala nuoruus

MINULLA, kuten muillakin maaseudulla kasvaneilla, ei nuoruus ollut kovin riehakas.

Voisi kuvailla sanalla yksinäinen ja rauhallinen.

Valmistuin hevosmiehen arvoon ja ammattiin isäni opastuksella. Voisi sanoa, että kyseessä oli eräänlainen epävirallinen ”oppisopimus”. Onneksi opin tarpeelliset asiat. Kun oppimestarini yllättäen kuoli ollessani 17-vuotias, pystyin jatkamaan yksin.

Ruskea ruunani oli hyvä työkaveri, luonteeltaan tasainen ja helposti käsiteltävä. Pystyin sen itse jopa kengittämään alusta alkaen. Silloin hevosenkenkiä ja -nauloja sai omasta kyläkaupasta.

Tuohon aikaan oli ympäristössä vielä paljon pientiloja, joissa ei ollut minkään laista ajopeliä. Niissä tarvittiin usein parivaljakkomme palveluksia. Talvella riitti heinien ja rankojen ajamista. Tietysti myös navettojen takaa piti ajaa lantaa pelloille, talvella reellä ja keväisin keikkalavakärryillä.

Kevät oli varsinaista sesonkiaikaa. Kylvötöitä tehtiin niin pienillä kuin suurillakin pelloilla. Meidät värvättiin töihin viimeistään silloin, kun kylvetyt viljapellot piti ”pölkytä.” Helppoa hommaahan se ajomiehelle oli. Sai istua ja ajatella omia ajatuksiaan, kun ruuna veti pyörivää pölkkyä saran päästä toiseen ja taas takaisin.

Pian sen jälkeen alkoi perunanistutus. Siihenkin meillä oli hyvät työkalut. Ensin vedettiin vaot, sitten kylvettiin siemenperunat niihin ja

lopuksi ajettiin auralla penkit. Näitä perunan istutustöitä teimme joskus kymmenessäkin talossa kesäkuun alkupuolella. Multaamisten vuoro oli sitten juhannuksen tienoilla. Nämä perunatyöt olivat erityisen miellyttäviä, sillä ne ajoittuivat alkukesän kirkkaisiin poutapäiviin.

päivinä vietin usein aikaani jokivarressa virvelöimässä. Kalojakin tuli lähes aina. Terhakoita ahvenia, hopeakylkisiä säyneitä ja haukia, jotka toisinaan taistelivat voimakkaasti vastaan. Kireä siima viilteli vettä ja vapa taipui kaarelle.

Olin myös jokaviikkoinen

Heinäkuussa kuului kylätieltä rominaa, kun hevosharavakoneen suuret rautapyörän sitä vasten rahisivat. Haravoimista riitti omilla ja naapureiden heinämailla. Jotkut haravoitavat pellot olivat joen toisella puolella. Ei siinä kapeilla renkkusilloilla kovin paljon pelivaraa jäänyt kummallekaan puolelle, kun leveällä haravakoneella niitä ylitin.

Myös harrastukseni olivat hiljaisia. Kesäiltoina ja pyhä-

Kesä 2024 Kesä 2024

vieras kotikyläni sivukirjastossa. Muistan vieläkin luokkahuoneen tunnelman, kun seinustoilla olevien kirjakaappien ovet oli avattu ja pääsi – taas kerran – etsimään lukemista. Aina sieltä jotakin kassin pohjalle löytyikin. Erityisen innostavaa oli silloin, kun kirjastoon oli saapunut uutuuskirjoja, jotka oli houkuttelevasti asetettu etummaisen pulpetin kannelle. Kirjastossa oli aina muitakin lainaajia, joten koskaan ei

tullut tunnetta, että ”mitä ihmettä minä täällä yksin teen!” Lukemisharrastukseni oli alkanut jo alakouluikäisenä ja jatkuu yhä. Elämän parhaina vuosikymmeninä se oli vähäisempää, mutta nyt ei mene iltaa, ettei olisi kirja kourassa, kun olen asettunut petilleni. Lukeminen ohjasi myös kirjoittamaan alle 20-vuotiaana ja hankin itselleni matkakirjoituskoneen. Sillä rupesin kirjoittamaan tarinoita. Viimein uskaltauduin lähettämään niitä myös lehtiin, jonne ne hyvin kelpasivat. Tuntui aina hyvältä, kun posti toi tililtäottokortin, jolla sai käydä lunastamassa kirjoituspalkkion paikallisesta postista.

Tiedän, että monet muut kotikyläni nuoret osasivat minua paremmin ottaa ilon irti elämästä. He kulkivat tanssipaikoilla ja muissa nuorison riennoissa. Heillä oli oma kaveripiirinsä, jonka mukana oli antoisaa liikkua ja solmia tuttavuuksia.

Oli minullakin muutamia kavereita. Heidän elämänsä ja asenteensa olivat suunnilleen omieni kaltaisia. Työtä tehtiin kotitilalla päivisin. Hyviä harrastuksia oli sen ohella. Heissäkin oli lukumiehiä. Jotkut mieltyivät metsästykseen. Joka tapauksessa tanssitaidot jäivät heiltäkin hankkimatta ja ilojuhlat juhlimatta.

Enpä osaa nuoruusaikaani moittia. Se ei ollut sen enempää ”kamala” kuin ”ihanakaan.”

Tapio Isokivelä

rohkea ripeä yhteisöllinen muutamaalle.fi

Oulu2026 ja Wanha Woima

Tuula Aitto-oja Oulainen

KULUNEEN talven aikana kirjain-numeroyhdistelmä Oulu2026 on tullut varmaankin jo monelle tutuksi median eri kanavien kautta. Kolme vuotta sitten opetusja kulttuuriministeriö nimesi Oulun Suomen kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Oulun lisäksi titteliä tavoittelivat Savonlinna ja Tampere. Toinen kulttuuripääkaupunki vuonna 2026 on Slovakian Trencin. Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on yksi tunnetuimpia Euroopan unionin toimia. Vuoden aikana järjestävä maa ja kaupunki kuin myös kaikki sen ympärillä olevat alueet ja tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota niin matkailun kuin mediankin välityksellä. Tämän on voinut huomata esimerkiksi tänä vuonna miten Tartto, tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki, on ollut Suomenkin mediassa ja matkanjärjestäjien listoissa esillä. Jo esihakuvaiheessa pohjoisen Suomen kunnat päättivät lähteä mukaan hank-

keeseen. Jokainen kunta rakensi esihakemukseen omaa kulttuuriohjelmaa vuodeksi 2026. Oulaisten yksi merkittävä kohde on Wanhan Woiman päivät, joka on mukana Euroopan valokeilassa-tapahtumasarjassa. Kesäinen tapahtuma on yksi harvoista sarjaan kuuluvista kulttuuriperintötapahtumista. Oulu2026-kokonaisuuden isoista teemoista varsinkin Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla ovat hyvin Wanhan Woiman päiviin sopivia kokonaisuuksia.

SEURAAVAT kaksi vuotta ovat siis Wanhan Woiman osalta niitä vuosia, jolloin suunnitellaan ja toteutetaan sellaisia tapahtumia ja toimintoja, jotka vievät yhdistyksen toimintaa eteenpäin kehittäen sitä entistä monipuolisempaan työhön aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisen ja eteenpäin välittämisen parissa. Kaikki tämä kehitystyö on omalta osaltaan myös Oulu2026-vuoden toimintaa, jossa yhtenä ajatuksena on alueemme yhteisöjen vahvistuminen ja asukkaiden sosi-

aalinen hyvinvointi. Tulevien vuosien aikana tullaan myös aloittamaan kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi ulkomailta tulevien käden taitajien vierailijoiden / opettajien osalta. Tässä toiminnassa tärkeänä yhteistyökumppanina on Jokihelmen opisto. Kehittämistoimintaan on saatu myös rahoitusta Oulu2026säätiöltä.

KAIKENLAISEN kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja välittämiseen liittyvä työ on erittäin tärkeää työtä, jonka merkityksen Wanha Woima on yhdistyksenä vuosien aikana ymmärtänyt. Historia, tämä päivä ja tulevaisuus yhdistettynä yhdessä tekemiseen, osallisuuteen, on kaiken perusta, jota kannattaa vaalia näinä myllerryksen aikoina.

Pohjoisen Suomen kunnat päättivät lähteä mukaan hankkeeseen jo esihakemusvaiheessa. Jokainen kunta rakensi esihakemukseen omaa kulttuuriohjelmaa vuodeksi 2026. Oulaisten yksi merkittävä kohde on Wanhan Woiman päivät, joka on mukana Euroopan valokeilassa-tapahtumasarjassa.

MAASEUTUNÄYTTELY

NIVALASSA 23. – 24.8.2024

Tervetuloa Pohjois-Suomen suurimpaan koko perheen näyttelytapahtumaan!

Nivalan maaseutunäyttely kokoaa jälleen näytteilleasettajia laajalta sektorilta. Messut tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja työnäytöksiä ammattilaisille sekä viihdykettä koko perheelle.

Näyttelyn pääpaikkana toimii Nivalan ajoharjoitteluradan alue ja sen ympäristö. Lisätietoa maaseutunayttely.nivala.fi

Kysy vapaita viikkoja puh. 050 543 6605 Varaa

Loma-asunto Tähtisara

• 82m2

• Ulkoporeamme

• 3mh, joissa majoittuu jopa 10 henkilöä

Kalajoen Hiekkasärkkien keskustaan

Hilmantorille vain 1,5 km ja meren rantaan n. 2 km.

Loistava sijainti Kalajoen golfkentän läheisyydessä.

www.varaamokki.com

info@varaamokki.com

Puh. 050 543 6605

Myös tekstiviestit ja WhatsApp-viestit

Juhannusviikonloppu huipentuu Tractor Pulling SM-kisoihin

Haapajärvellä on järjestetty tractor pullingin SM-osakilpailuja yli 30 vuotta. Kuvat: Hannu Tilus

Matti Kuoppala

Haapajärvi

ENSI sunnuntaina on taas se aika vuodesta, kun Haapajärven raviradalla järjestetään jo perinteiseksi tapahtumaksi muodostunut Tractor Pulling SM-osakilpailu. Tuomo Heikkilä Haapajärven Traktoriurheilijoista kertoo, että tapahtumaa on järjestetty yli 30 vuotta.

”Alkuun kisailtiin muina päivinä, mutta viime vuosina ajankohta on vakiintunut juhannussunnuntaihin. Paikan päälle on saapunut yleensä 1500–2000 katsojaa”, kertoo

Traktori Steyr 180a

vm. -53.

Tuomo Heikkilä. Paremmuuksista mittelee yhteensä 50 kuskia. Haapajärvelle on tulossa kaikki SM-kiertueen kuljettajat. Mukana on toistakymmentä eri kilpailu- ja painoluokkaa, joista jokaisessa ajetaan eri säännöillä. Kaikkia luokkia yhdistää yksi yhteinen tekijä eli tiukat turvamääräykset.

”Turvallisuusasiat ovat tractor pullingissa todella tarkkoja. Siihen liittyvät moottorin, kytkimen ja ahtimien suojaukset, kuljettajien asut, turvahäkit sekä turvavyöt. Sitten on hätäpysäytysjärjestelmä, jota alan piirissä

Yksi omist. otettu käyttöön -58. Alkup. rek.ote ja nostol. osaluettelo löytyy.

Kone, vaihdelaatikko OK. Jarrut ja oik. etuolkanivel korjattava. Yht. otto Mari puh. 050 3467474

kutsutaan myös tappokatkaisijaksi. Sen avulla jarruvaunun kuljettaja saa vedon pysähtymään”.

TRACTOR pullingin säännöt ovat aika yksinkertaiset. Traktorit vetävät painolastia sadan metrin matkan ja se kilpailija, joka on vetänyt jarruvaunua pisimmälle, voittaa kisan. Kaikki SM-sarjassa aktiivisesti kilpailevat kuskit ovat rakentaneet ajopelinsä vain ja ainoastaan tractor pullingia varten. Joka luokassa on omat sääntönsä sille, kuinka paljon traktoreiden moottoreita saa virittää.

ANHA IMA W”

Alkuun kisailtiin muina päivinä, mutta viime vuosina ajankohta on vakiintunut juhannussunnuntaihin. Paikan päälle on saapunut yleensä 1500–2000 katsojaa.

”Esimerkiksi farmiluokat perustuvat maataloustraktoreihin, joissa ei tehdä hirveästi muutoksia moottoreihin. Kierrosluku on rajattu näissä luokissa”. Haapajärven SM-osakilpailussa riittää paljon jänni-

tettävää. Kilpaileehan siellä monia alueen kuskeja. Haapajärveltä mukana on Markus Rintala ja edustusta on tulossa lisäksi Haapavedeltä ja Kälviältä. SM-sarjan tilanne ehtii muuttua vielä paljon Haapajärven osakilpailun aikana, sillä tämä on vasta sarjan toinen näytös.

”Humppilassa oli ensimmäinen kilpailu. Suomen kesä on sen verran lyhyt, että kilpailut painottuvat kesä- ja heinäkuulle”, Heikkilä muistuttaa.

Vallitsevilla olosuhteilla on iso rooli tractor pulling -kisoissa. Jos taivaalta alkaa tulla vettä, tietää se heti hikisiä aikoja kisan järjestäjille.

”Rata ei saisi kastua. Se on osittain savea ja kaikki varmasti tietävät, mitä savi tykkää vedestä. Sateen yllättäessä rata peitetään heti muoveilla”.

Toivotaan siis, että 23.6. Haapajärven lakeuksilla vallitsee aurinkoinen ja lämmin kesäkeli.

Tractor pullingin säännöt ovat aika yksinkertaiset. Traktorit vetävät painolastia sadan metrin matkan ja se kilpailija, joka on vetänyt jarruvaunua pisimmälle, voittaa kisan.

Maanrakennustyöt ammattitaidolla

• Rakennuksien pohjatyöt

• Pelto- ja metsäojitukset

• Energiapuuhakkuut

ym. kaivuutyöt

J Rautakoski Oy

• Uudisrakentaminen • Laajennukset

• Korjaukset • Purkurakentaminen

• Talvi- ja kesäkunnossapito

• Koneiden pesu, myllytys, vahaus, otsonointi ja korjaus/huolto

p. 040 5418126 | tatu.pirneskoski@hotmail.com

Kuinka minusta tuli Amiraali?

VIIME kesänä 2023 istuin

Maunulan myllyn terassilla kuuntelemassa Inga Petäjäsojan ja Jouni Aitto-ojan esitelmää myllyn historiasta ja sen vaiheista aikojen saatossa. Luento kuului viimevuoden Maanantai-mallillaan tapahtumasarjaan, jonka Oulaisten kulttuuripalvelut oli järjestänyt eripuolilla Oulaista eri kohteisiin. Enpä olisi arvannut mihin tuokin tapahtuma sittemmin minutkin johdattaisi. Tilaisuudessa osallistujina olivat Väinö Mäkivierikko naisystävänsä Asta Lohvansuun kanssa. Tunsin Astan ulkonäöltä, mutta en ollut häneen vielä tutustunut. Tilaisuuden jälkeen Väinö kuitenkin esitteli meidät ja Asta kertoi lukeneensa kirjoituksiani SeutuMajakka lehdessä. Annoin hänelle puhelinnumeroni ja hän aikoi olla yhteydessä jonkin mielenkiintoisen projektin merkeissä. Lupauduin auttamaan mahdollisuuksieni ja kykyjeni mukaan.

ASTA soitti seuraavalla viikolla ja kutsui Törmänhovilla pidettävään tilaisuuteen, jossa hän esittelisi suunnitelmansa ruokateatterin tekemiseksi. Paikalla oli monta muutakin Astan kutsumaa henkilöä kuulemassa hänen suunnitelmaansa. Hän kertoi käsikirjoittaneensa ”Amiraalin illalliset”näytelmän, ja kävi ilmi, että hän oli hyvin tarkkaan valinnut näytelmän henkilöt ajattelemiinsa rooleihin. Hämmästykseni oli todella suuri, kun kuulin heti aluksi, että juuri Amiraali Thitzin, päähenkilön rooliin Asta oli ajatellut minua.

Asta kertoi, että kun hän oli nähnyt minut myllyn terassilla luennolla, että oli heti sanonut Väinölle: Rantalan Jorma on kuin ilmetty Amiraali Thitz itse.

Asta oli tarkkaan miettinyt roolivalintaa ja henkilöitä nii-

den esittäjiksi. Tässä hän oli mielestäni onnistunut loistavasti. Esimerkisi Ismo Salmu Oulaisten ensimmäisenä apteekkarina Herman Albin Silanderina oli loistava valinta ulkomuotoa myöten. Samaten Sauli ja Terttu Lehtikangas olivat kuin ilmetty Asemapäällikkö Öller vaimoineen. Myös kaikkien muiden roolihahmojen esittäjien löytämiseksi Asta oli tehnyt loistavaa työtä.

TUOSTA hetkestä alkoi muuttumiseni Amiraaliksi. Olin toki jo aikaisemmin tutustunut tarinaan ”yhdentoista etunimen Amiraalista”, mutta nyt alkoi todellinen historian tutkiminen ja eläytyminen amiraalin aikakauteen Oulaisissa. Näytelmän tapahtumat Asta oli sijoittanut vuoteen 1894, jolloin amiraali todellakin on pitänyt illalliskutsuja Isoräsyn kartanossaan Törmäperällä. Näytelmän illallisten aikaan amiraali Thitz oli todellisuudessa 67-vuotias. Kun esitimme ruokateatteria keväällä 2024 täytin itse juuri samaiset 67-vuotta. Ikä ei siis tuottanut mitään ongelmaa. Kansalliskirjastosta

86300 Oulainen, Puh. 0400 515 600 www.oulaistenmetallityo.fi

löytämäni amiraali Thitzin valokuvan muunsin keinoälyllä värilliseksi ja aloitin oman muutosprosessini hänen näköisekseen.

Amiraalilla oli hänestä otetuissa valokuvissa nuorempana tummat, hiukset, muhkeat viikset ja parta. Vanhempana, kuten tässä jutussa olevassa kuvassa Amiraali Thitzin hiukset ja parta olivat hohtavan valkoiset. Itse olen aina kuvitellut, että vanhenemisen myötä itsekin muuttuisin upean hopeanharmaaksi, taitaa olla turha toive. Oli siis otettava hius- ja partavärit käyttöön.

Lopetin roolituksen saatuani heti parranajon ja se sai kasvaa yli puoli vuotta mittoihinsa. Näytelmän esittämisen aikoihin partani oli pidempi kuin koskaan, olin sen antanut kasvaa sillä mitäpä sitä ei taiteen vuoksi tekisi. Taitava teatteritaiteen koulutuksen saaneen ja itse teatteria esittäneen ja opettaneen serkkuni Nina Marlowin meikkaustaitojen avulla minusta sitten saatiin mahdollisimman paljon esikuvansa näköinen vrt. omakuvani.

Univormun luominen oli

sitten myöskin oma tarinansa. Teatteripukuvuokraamoista ei sopivaa ollut saatavilla, netin haku tuotti tuloksen, että Euroopasta olisi saatavana melkein aito puku vajaan kahden tuhannen euron hintaan. Muut näyttelijät onnistuivat keräilemään omista pukineistaan ja useimmat saivat Raahesta pukuvuokraamosta aikakaudelle sopivia asusteita.

Muuta mahdollisuutta uniformun saamiseksi ei ollut kuin, että se oli tehtävä itse. Onneksi googlen kuvahaulla netistä löytyi loistavia kuvia tsaarin armeijan aikaisista uniformuista ja ei muuta kuin työhön. Aloitin päähineestä, joka meriupseerilla oli ns. kolmiohattu. Sellaiseen tein rungon pahvista ja ilmastointi”Jeesus”-teipistä. Verhoilu mustalla vuorisilkillä ja kirjailut kultalangalla. Itse univormun takki on koottu kahdesta kirpputorilta ostetusta talvitakista housut ostettu Halpa-Hallista ja housujen punainen silkkinauha lahkeissa siskoni Tuulan suosiollisella avustuksella niihin ommeltuna. Ankkurinapit ja

kultalanka (yli 300 metriä) kirjailua varten netistä tilattuna. Sitten pelkkää käsityötä, ensin olkapäille tulevat epoletit sitten nyörien letittämiset ja punomiset ja niiden kiinnittäminen asusteeseen. Uuden mustan nahkavyön ostaminen upseerimiekkaa varten ja uniformu oli valmis. Upseerimiekan onneksi sain lainaksi esityksiin Niilo Aitto-ojalta.

NÄYTELMÄN käsikirjoituksen opettelemista ja harjoituksia muutaman viikon välein heti syksyllä 2023, samalla aloin muuttua vähitellen itsekin amiraaliksi. Jotenkin koin hyvinkin samankaltaisuutta roolihahmoani kohtaan. Olinhan juuri saman ikäinen kuin Thitz näytelmään käsikirjoitetun illallisen aikoihin. Amiraali syntyi helsinkiläiseen ruotsinkieliseen perheeseen, pestautui tsaarin merivoimiin ja yleni kielitaitoisena ja etevänä henkilönä nopeasti. Käytti mielellään saksan kieltä ja hallitsi monia muita kieliä, myös suomea. Hän toimi monesti myös tulkkina niitä palveluita tarvitsevissa tilanteissa. Hän oli tunnettu leikkisästä ja humoristisesta luonteestaan. Hahmoon oli minun helppo samaistua ja tuntui, että näytelmäharjoitusten aikoina, kun teksti tuli jo uniini opin enemmän käyttämään saksan kieltä kuin aikoinaan lyhyen saksan kielen tunneilla 1970-luvulla. Oulaisten lukiossa. Illalliset Amiraali Thitzin luona-näytelmät on nyt ainakin kaikki takanapäin, mutta enpä menisi vannomaan, etteikö itse Amiraali Thitz, tai paremminkin Thitzin haamu tultaisi vielä näkemään esimerkiksi tulevilla Wanhan Woiman-päivillä

KUKA on Kontra-Amiraali Ernst Gustaf Julius Caecar Fredrik Wilhelm Athos Port-

hos Aramis Romulus Remus Thitz? S 8.5.1826 Helsinki, K 21.2.1899 Oulainen Amiraali Thitz palveli laivastossa Mustalla merellä, eri puolella itämerta, Laatokkaa ja Vienanmerta, vakinaisen palveluksensa jälkeen hänet tuli reserviin siirryttyään nimitetyksi Oulun läänin 2. kutsuntapiirin Oulaisten 13.reservikasarmin päälliköksi, eli sotakomissaariksi, jossa toimi 18861891. Thitz piti kartanoaan Törmäperän Isoräsyn talossa ja hänen vaatimuksestaan talon kohdalle Pohjanmaanradan varteen rakennettiin ns. Räsyn (myöhemmin Törmäperän) pysäkki. Tarina Amiraalin 11 etunimestä on seuraava. Ilmoittautuessaan monista tsaarin ajan palveluspaikoistaan hänen tuli ilmoittaa henkilötietonsa kirjurille. Kirjuri oli hidas ja pikkutarkka, jolloin kun Thitz viimein pääsi vuoroon ilmoitti nimekseen Thitz ja sen jälkeen kaikki 11 etunimeään. Tämä jäi virallisena tietona hänestä virallisiin papereihin, eikä amiraali itse sitä pyrkinyt oikaisemaan. Amiraalia kutsuttiin Oulaisissa Juliukseksi, mutta hänen alkuperäiset etunimensä olivat ainoastaan Ernst Gustaf, loppu litania tuli selvästi maailman kirjallisuutta ja historiaa tuntevan amiraalin mielikuvituksesta: Rooman keisari, Saksan keisarit, Alexander Dumas vanhemman kolme muskettisoturia ja suden kasvattamien kaksosten, Rooman perustajien nimistä. Varsin huumorintajuinen veikko tämä Amiraalimme siis. Olkaamme ylpeitä kaikkien aikojen kuuluisimmasta oulaistelaisesta henkilöstä.

Kuvat: Kansalliskirjasto.fi ja J.Rantalan kotialbumi

Jorma Rantala vara-amiraali historoiskija

• Harjaukset keräävällä harjalla

• Pihojen ja katujen pesu traktorilla

• Kaivinkonetyöt sekä maansiirto

• Lavettikuljetukset

• Maa-ainestoimitukset

• Teiden ja pihojen kunnossapidot

• Likakaivojen tyhjennys

• Kiinteistönhuolto

• Kiinteistöjen salaojien huuhtelu koneurakointiollila@gmail.com. Oulainen Jarkko: 040 539 6247 | Jarno: 040 705 9244

Luotettavaa ja tehokasta

SALAOJAURAKOINTIA

Maanrakennus ja maanrakennusaineiden toimitus Kaivinkonetyöt sekä poraukset ja räjäytykset

Someronkyläntie 681, Alavieska Puh. (08) 432 903, 0400 890 469

Oikea amiraali ja vara-amiraali. Kumpi on kumpi?

Vanhojen moottorikelkkojen tekniikka kiinnostaa

Matti Kuoppala Oulainen

MARKKU Rajalan innostus moottorikelkkoja kohtaan alkoi 1960-luvulla. Hänen sedällään oli moottorikelkka, jota hänkin pääsi silloin tällöin rappaamaan ja ihmettelemään. Vanhoissa kelkoissa Rajalaa kiinnostaa eniten niiden tekniikka.

”Kun saan kynsiini taivaan vanhan kelkan, saa siinä usein ihmetellä edellisten korjaajien tekemisiä. Monesti pitääkin sitten korjata näitä korjauksia. Vanhoilla kelkoilla ei tarvitse pitkiä matkoja ajaa. Mieli tulee tyytyväiseksi, kun pari kertaa mökin ympäri ajaa”, myhäilee Veteraanikelkkakerhon puheenjohtaja Markku Rajala.

Kyllä Veteraanikelkkaker-

hon jäseniltä uudempiakin ajopelejä löytyy. Markku Rajalankin tallissa on 2000-luvun kelkka, mutta jotenkin vaan tämä ajopeli tahtoo aina unohtua tallin nurkkaan. Sellaista päivää ei kulu, etteikö Markku Rajala katsoisi netistä tai lehdistä vanhojen moottorikelkkojen myyntiilmoituksia. Niinpä myös ostopäätöksiä on syntynyt vuosien varrella aikamoinen määrä.

”Lopetin laskemisen 30 kelkan kohdalla. Nyt pitää yrittää hillitä ostamista, koska kelkkoja ei enää yksinkertaisesti mahdu mihinkään”.

Onneksi vanhat kelkat eivät ole yleensä hinnalla pilattuja. Ja jos kelkkaa ei ole tarkoitus hankkia ajettavaksi, tarvitaan joukkoon aina muutama varaosakelkkakin.

• Haketus- ja kuljetuspalvelu

• Puunmurskaus • Pellonraivaus

• Peltojen tasaus tasausruuvilla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu

• Sorateiden kesäkunnostus FMG-lanalla

KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY

Sievi. p. 0500 193 042

WOIMANSIIRRIN 2024

• Julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

Kulttuuriperintötoimintaa sukupolvelta toiselle

Veteraanikelkkakerho on ollut pystyssä reilut 20 vuotta. Kerhoon kuuluu jäseniä ympäri Suomen, eikä sillä ole mitään kiinteää kotipaikkaa. Jäseniä yhdistyksessä on vähän päälle 60. Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ovat Telahumpan lisäksi Lahden Classic Motor Show, Oulaisten Wanhan Woiman päivät sekä Moottorikelkkamessut, jossa kerholla on oma osastonsa.

Wanhan Woiman perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueella järjestettiin helmikuussa Telahumpa 2024-tapahtuma. Asialla olivat Veteraanikelkkakerhon jäsenet.

”Olemme olleet Oulaisissa Wanhan Woiman alueella aina kesäisin konepäivillä, mutta nyt tuumasimme, että mitä jos kävisimme siellä talvellakin kelkkojen kanssa, sillä eivätkö nämä enemmän talvivehkeitä kuitenkin ole.

Sunnuntaina oli lisäksi Wanhan Woiman laskiaistapahtuma, joten tälläsimme tämän sen kanssa yhteen”, kertoo Markku Rajala.

Tapahtumassa oli mukana yhteensä 21 kerhon jäsentä kelkkoineen. Alueella nähtiin kelkkoja 60- ja 70-luvuilta. Vanhin yksilö oli vuodelta 1947. Kaikilla halukkailla oli mahdollisuus kokeilla vanhalla kelkalla ajamista.

”Kyllä siellä muutama vapaaehtoinenkin uskalsi kelkan kyytiin. Mutta kyllähän kova pakkanen rajoitti osallistumista rajusti”.

NUORI Woima - hanke (2023-2024) jonka tavoitteina on uusien toimintojen kautta saavuttaa lapsia ja nuorempia sukupolvia toiminnan piiriin sekä tehdä kulttuuriperintötyötä tunnetuksi. Vuoden aikana toiminnassa on ollut mukana nuorempia sukupolvia Oulaisten 9-luokalta, lukiolta, Koulutuskeskus JEDUlta, sekä Ylivieskan Centrialta. Helmikuusta toukokuuhun Wanhalla Woimalla oli kaksi harjoittelijaa Jedun liiketoiminnan perustutkinnosta, joi den tehtävänä oli toteuttaa markkinointiviestintää ja sisäl löntuotantoa yhdistyksen toi mintaan pohjautuen. Kaupungin organisoimien lasten ja nuorten kulttuuriviik kojen aikana Nuori Woima to teutti yhteistyössä Pyhäjoki seudun kanssa mediatiimitai topajan, jossa mietimme kult tuuriperintötoimintaa nykyi sessä mediamaailmassa. Pyhä jokiseudun 70-vuotisjuhlavuo teen liittyi myös Törmänhovil la ollut Pyhäjokiseudun historiasta kertova näyttely ja lehti

oli mukana laskiaistapahtumassa.

Hankkeen ensimmäinen kansainvälinen vieras Pawel Bakovski Puolan Gnieznosta, Lednican museosta vieraili Wanhalla Woimalla keväällä 2023. Viikon mittainen vierailu Oulaisissa tavoitti kaikkinensa noin 130 osallistujaa.

• Elintarvikekuljetukset

• Muuttokuljetukset

• Ym. kuljetukset

• Muutot myös koko Suomen alueelle.

KULJETUS R. SAUKKONEN

Alavieska

• Puh. 040 523 7556 risto.saukkonen@kotinet.com

• Päätoimittaja ja tuottaja: Tuula Aitto-oja, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry

• Ulkoasu ja taitto: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

• Markkinointi: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

• Kokonaistavoitettavuus 175 000 lukijaa

• Painopaikka: Kaleva

• ISSN: 2342-1649

Vierailu piti sisällään myös yhteistyöpalaverin Oulaisten kulttuuripalvelujen kanssa kansainvälisen yhteistyön jatkamisesta Puolan suuntaan. Kansainvälisiä vieraita kevätkaudella 2024 ei ole ollut, mutta toiminta jatkuu ja tavoitteena on Oulu2026 vuoteen liittyvät kulttuuripääkaupunkivuoden European Spotlight toiminnat Yhdistys on ollut hankkeen aikana osallistujan roolissa Youthful Heritage -hankkeessa, alueellisessa Kulttuurimatkailusta hyvinvointia-hankkeessa ja kansainvälisessä Interreg Aurora -rahoitteisessa SUMMATION-hankkeessa. Hankevetäjä Helinä Koskela toivoo nuorempien sukupolvien osallistuvan Wanhan Woiman toimintaan myös tänä ja tulevina vuosina.

www.Auto-Saksasta.fi ÄLÄ OSTA TUONTIAUTOA! ennen kuin... 1. tiedät auton historian 2. auto on kuntotarkastettu

Turvaamme autokauppasi! Parhaat auton historiatiedot Puolueettomat kuntotarkastukset

www.Auto-Saksasta.fi

Veteraanikelkkakerho on tuttu vierailija Wanhan Woiman päivillä. Kuva: Oulaisten Valovoima

LASITEKIN TUOTTEILLA

UNELMIESI LASITERASSI

Toteutamme unelmiesi terassin toiveidesi mukaan, perustuksista alkaen aina viimeisiä viimestelyitä myöten.

• Terassilasit • Saunan lasiseinät • Erikoislasit ja peilit

• Mittatilaus eristyslasit ja tasolasit • Polykarbonaatit

Lasit kätevästi myös verkkokaupasta! Hyödynnä rahoitusmahdollisuus

www.lasitek.fi 040 754

Törmänhovin perinteiset ruokailut konepäiväviikolla ulkona ja sisällä pe, la ja su.

Myös baarimme palvelee Konepäivien ajan.

Wanhan Woiman päivien tanssit Törmänhovin lavalla

Pe 5.7. Ässät (liput 20 euroa)

RANNIKON AUTO JA VARAOSA OY

Ostamme ja otamme vastaan romuautoja ym. metalliromua

Isommat erät noudamme nosturiautolla tai toimitamme vaihtolavan paikalle.

Keräämme ja ostamme auto-ja metalliromut yhdistyksiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä päivän hintaan.

Myytävänä:

- RHS-Putkipalkit

- Teräslevyt

- Kulmateräkset

- Lattateräkset

- Vedetyt akselit

c assitah.ällietseiv,nähtiseiTätteälliemamo ulevlapnilehup .hu010752.0556p

La 6.7. Karaoketanssit (vapaa pääsy)

Saukontie 12, 86300 Oulainen P. 040 769 5274

- Huonekaluputket

- I-palkit

- U-palkit

- Ruostumattomat ja hapon kestävät putket ja levyt

Ostetaan: Henkilöautojen romuakut sekä raskaan kaluston ja trukkien lyijyakut!

Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki Puh. (08) 434 333, 0400 189 018 www.rannikonautojavaraosa.fi myynti@rannikonautojavaraosa.fi