Woimansiirrin 2023

Weteraanimoottorikerho

Perinteiseen tapaan työnäytöksiä - näyttelyitä - musiikkiarompetori - hyvää tunnelmaa...

Työtä ja juhlaa

Päivälippu 10 €

Kolmen päivän lippu 20 €

Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat ilmaiseksi

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161, Oulainen

Ilmainen nonstop linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin.

• Määräaik aishuollot kaikkiin merkkeihin

Ilmainen sijaisauto huollon ajaksi

• 4-pyöräsuuntaukset Hunter 3D-laitteilla

• Jakohihnan vaihdot

• Alustan ja jarrujen kunnostukset

• Webasto ja Eperspächer lämmittimien myynti, huolto, varaosat

• Ilmastointihuollot ja korjaukset.

Myös 1234 YF-aineilla.

• Bosch -autotuotteet ja varaosat

• Laturit/star tit 12/24V

• Vaihtolaitteet, diesel-varaosat CRsuutin testaukset

• DRÄGER-alkolukot, k alibroinnit, asennukset

• Mobil-voiteluaineet

• Adas-kuljettajan avustinten kalibrointi

Tervetuloa!

Juhlan aikaan

”TYÖTÄ ja juhlaa - Wanha Woima 30 wuotta”, se on teemamme tänä vuonna, kun sekä yhdistys,että Weteraanikonepäivät täyttävät 30 vuotta. Työtä-sana tulee siitä, että meille wanhawoimalaisille konepäivien järjestäminen on työtä ja meillä on työnäytöksiä. Juhla-sana tulee tietysti juhlavuodesta ja juhlateema tulee näkymään eri osastoilla konepäivillämme.

Kerhon ja konepäivien historia lähti hyvin pienestä liikkeelle – maamoottoreista. Oulaisten maamoottoriharrastuksen lähtöajankohta tiedetään tarkasti. Setäni, Veikko Aitto-oja ja hänen poikansa Jussi ostivat Matkanivasta maamoottorin rungon

9.6.1988 ja alkoivat kunnostaa sitä. Lähistön muutkin

koneharrastajat Oulaisten Törmäperällä innostuivat asiasta ja alkoivat hankkia maamoottoreita. Kun niitä oli saatu muutamia kymmeniä kunnostettua, päätettiin niiden käynnistystä näyttää keskustassa. Siellä joku esitti sitten ajatuksen, että ettekö te voisi pitää omat maamoottoripäivät. Törmänhovin silloinen omistaja/yrittäjä Ulla Alvari tuli maamoottorimiesten kaveriksi ja tarjosi päivien pitopaikaksi Törmänhovia piha-alueineen. Näin Törmänhovista tuli tapahtuman toinen järjestäjä ja toiseksi perustettiin ennen ensimmäisiä konepäiviä 17.5.1993 Weteraanimoottorikerho

Wanha Woima ry. Ensimmäisille päiville tuli n. 750 kävijää ja silloiset järjestäjät ih-

mettelivät, että tulipa runsaasti väkeä. Näiden päivien pitämistähän kannattaa jatkaa. Muutaman vuoden kuluttua katsojia oli Törmänhovin piha-alueella 4500. Silloin Ulla Alvari oli todennut maamoottorimiehille, että ”Voi poijat minkä teitte”. Törmänhovin pihalta toiminta laajeni jo 1990-luvun loppupuolella Saukontien toiselle puolelle. Kävijämäärät kasvoivat nopeasti 2000- luvulla 10 000 kävijään ja 2020-luvulla nykyiseen noin 20 000 kävijään. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi myös alun 50 – 60 jäsenen tasosta nopeasti enimmillään yli 1000 jäseneen ja on siitä laskenut nykyiseen 650 jäseneen.

Wanhan Woiman ja kone-

Woimainen Oulainen

OULAISTEN kaupunki onnittelee 30 vuotta täyttänyttä Weteraanikonepäiviä! Onnittelemme myös kaikkia teitä, jotka olette saapuneet Oulaisiin. Menestystä ja iloista juhlavuoden tapahtumaa niin järjestäjille kuin tapahtumavieraille!

Ei ole aivan sattumaa, että Oulaisten kaupungin visio vuoteen 2032 on ”Woimainen Oulainen – kasvua, osaamista ja yrittäjyyttä viihtyisässä elinympäristössä”. Mielestäni tämä osoittaa, että kuljemme Oulaisissa käsikkäin. Uuden kaupunkistrategian teimme yhdessä, isolla porukalla. Ideoimassa oli niin lapset kuin aikuiset, koululaiset

ja ikäihmiset. Strategian kanteen nostimme oulaistelaisen koululaisen kommentin, joka kuvaa osuvasti kaupunkiamme: ”Se, että se on niin pikkuinen ja monipuolinen, mukava kaupunki” Oulaisten kaupunki on noin 7 000 asukkaan virkeä ja kompakti kaupunki. Kaupunkimme elinvoimaisuudessa korostuvat alueelliset sairaanhoidon, terveydenhuollon, ja koulutuksen palvelut. Oulaisista löytyy vireää teollisuutta ja monipuolisia vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia. Keskustaa hallitsee kaupungin halki virtaava luonnonkaunis Pyhäjoki.

Oulaisissa on viime aikoina

tapahtunut paljon. Syksyllä saamme ottaa käyttöön upouuden hirsisen päiväkodin. Väylävirasto rakentaa parhaillaan junaradan tuntumaan noin 10 miljoonaa euroa maksavan puutavaran kuormauspaikkaa. Lisäksi isojen tapahtumien joukkoon kuuluu iloiset uutiset yritysmaailmasta. Oulaisiin on tulossa uusia yrityksiä, joista suurin työllistää noin 250 työntekijää. Tämä tarkoittaa, että Oulaisten työpaikkaomavaraisuus nousee ja elinkeinoelämä saa mahtavan piristysruiskeen. Samalla voimme vahvistaa kaupunkimme kivijalkaa palvelujen järjestäjänä ja tavoitella uusia asukkaita. Edel-

pävien historia on, kuten historiikissamme sanotaan ”Merkillinen menestystarina” ja tarina jatkuu… Maamoottorit eivät olisi yksinään saaneet aikaiseksi näin mahtavaa tarinaa, mutta kun mukaan tulivat maamoottoreiden lisäksi vanhat traktorit, autot, kaksipyöräiset, yksi Suomen suurimmista rompetoreista, työnäytökset, traktori- auto- ja mopoparaatit ja laaja tapahtuma-alue ja woimallinen naiswoiman toiminta sekä leppoisa kaikenikäisiä suosiva ilmapiiri, niin kasvu Suomen, Pohjoismaiden ja varmaankin koko Länsi-Euroopan suurimmaksi perinnetapahtumaksi oli selviö merkillisen menestystarinan jatkumiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Tulin itse Wanhan Woiman toimintaan mukaan Oulaisten kaupungin nimeämänä henkilönä konepävien suunnittelutyöryhmään 1990-luvun puolivälissä. Ihan ensimmäisillä konepävillä en muistaakseni käynyt, mutta olisivatko olleet kolmannet, joilta minulla on muistikuva, jolloin maamoottorikäynnistystä katsoessani sotkeutui valkoinen perinnepaitani nokiroiskeista. Noin 20 vuotta sitten minusta tuli konepäivien majoitusvastaava ja sitten Wanhan Woiman oman puojin myyjä ja yli 10 vuotta sitten yhdistyksen puheenjohtaja. Kerhon toiminta on laajentunut ja monipuolistunut vuosien varrella. Rakennusten määräkin on noussut yli 20 rakennukseen, mutta sa-

ma leppoisa, mukava, tunnelma ja yhteisöllisyys, wanhan woiman henki on säilynyt. Toivotan kaikki tervetulleeksi viettämäään konepäivillemme juhlavuottamme. Tehkäämme yhdessä juhlavuodesta entisiäkin vuosia paremmat.

lä mainittujen lisäksi kaupunki on käynnistänyt Oulaisten keskusta-alueen kehittämistyön, jonka tavoitteena on voimistaa kaupallisten toimijoiden mahdollisuuksia torialueella. Tekemistä siis riittää! Iloisiin tapahtumiin kuuluu ehdottomasti myös Weteraanikonepäivät, joka on meille tärkeä tapahtuma. Viikonlopun aikana saamme vastaanottaa suuren määrän tapahtumavieraita, tehdä kaupunkiamme tunnetuksi ja tavata ihmisiä. Ei ole aivan itsestään selvää, että Suomen suurin vanhojen koneiden, laitteiden ja työtapojen perinnetapahtuma järjestetään Oulaisissa. Aktiiviset kuntalaiset

Elävä perintö ja Wanha Woima

WETERAANIMOOTTORIKERHO Wanha Woima juhlii 30 vuotta jatkunutta toimintaansa. Liikkeelle lähdettiin maamoottorien sekä höyry- ja voimakoneiden kunnostuksesta, säilyttämisestä ja esittelyistä. Vuosien aikana toimintamuodot ovat laajentuneet mm. erilaisiin ajoneuvoihin, maatalouden työkoneisiin, vanhojen rakennusten siirtoon ja kunnostukseen sekä vanhojen työtapojen henkiinherättämiseen. Siinä rinnalla ovat tallentuneet kymmenet tarinat koneiden ja ajoneuvojen käytöstä sekä työtapojen siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Kaikkien toimintavuosiensa aikana Wanha Woima on tallentanut ja siirtänyt niin aineetonta kuin aineellistakin perintöä eteenpäin.

Suomessa kuluvaa vuotta juhlitaan myös aineettoman kulttuuriperinnön 10 -vuotisjuhlavuotena. Vuonna 2013

Suomi allekirjoitti UNESCOn yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Kymmenen vuotta aiemmin tehdyn yleissopimuksen tavoitteena on mm. edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua sekä lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa myös perinteen välittämistä ja ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Sopimuksen ytimessä ovat perinnettä harjoittavat yhteisöt, ryhmät ja yksilöt. Vastuu aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on niillä, jotka harjoittavat, siirtävät ja uudistavat perinteitä. Suomessa sopimuksen toteuttamisesta vastaa Museovirasto, joka jakaa mm. avustuksia aineettoman kulttuuriperinnön hankkeisiin. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Elävä kulttuuriperintö koskettaa

meitä kaikkia arjen lisäksi myös juhlassa, työssä ja harrastuksissa. Elävä perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, juhlamenoja, sosiaalisen yhdessäolon käytäntöjä, rituaaleja, käsityötaitoja, luontoa koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Näiden kaikkien pohjalta voi syntyä erilaisia laitteita ja koneita, esineitä, ruokia, leikkejä, vaatteita, musiikkia jne. Raja aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön välillä on kuin veteen piirretty viiva, koska aineellisen kulttuurituotteen, vaikkapa puukon, takana on aina luova prosessi. Käsillä tekemiseen ja tuotteen valmistumiseen nivoutuu mm. tarinoita, kuultua ja nähtyä, perinnettä, omaa luovuutta; asioita, jotka yhdistyvät mielessä ja tekemisessä tuotteeksi tai esitykseksi, joka taas jatkaa kulkuaan tekijältä yleisölle tai kuluttajalle, joka taas muodostaa uutta. Elävä perintö jatkaa

kulkuaan.

Toimintavuosiensa aikana Wanha Woima on tehnyt valtavan hienoa työtä elävän perinnön eteenpäin viemiseksi monin eri tavoin. Kesäiset weteraanikonepäivät ovat olleet toiminnan vuosittainen huipennus, mutta vuosien myötä toiminta on laajentunut ympärivuotiseksi tuoden samalla mukanaan aina uusia elävän perinnön muotoja esille. Muun muassa käden taitoihin, ruokaperinteeseen ja rakennusperintöön liittyvät projektit ovat sekä lisänneet tekijöiden osaamista, mutta välittäneet myös tapoja, tietoja ja taitoja uusille sukupolville. Vuoden kiertoon liittyvät tapahtumat ovat osaltaan lisänneet ihmisten kiinnostusta jopa vuosisatoja jatkuneisiin perinteisiin. Museovirasto on jo neljän vuoden ajan kerännyt esimerkkejä Elävän perinnön kansalliseen wikiluetteloon

ovat tämän keksineet, ylläpitäneet ja vuosittain myös järjestäneet. Tapahtuma on mieluisa niin lapsille kuin aikuisille, koska jokaiselle löytyy aina jotakin. Weteraanikonepäivät ovat Oulaisten suurin kesätapahtuma. Kymmeniä tuhansia tapahtumavieraita saapuu eri puolelta Suomea kaupunkiimme. Valmistelutyötä tehdään vuoden ympäri ja kaikki talkoovoimin. Sadat oulaistelaiset ja alueen ihmiset tekevät työtä suurella ilolla ja vahvalla yhteisöllisyyden voimalla. Tapahtuman toteuttavat äidit ja isät, lapset ja nuoret, perheet ja suvut. Tällaista voimavaraa ei voi ostaa – se syntyy ihmisistä.

Haluan toivottaa kaikki tapahtumavieraat tervetulleiksi Oulaisiin! Olette tervetulleita tapaamaan meitä Oulaisten edustajia kaupunkimme esittelypisteeseen!

(https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/). Tällä hetkellä luettelossa on lähes 180 wikiartikkelia noin 250 eri toimijataholta. Artikkelit on jaoteltu erilaisiin ryhmiin, kuten esimerkiksi ruokaperinteet, käsityötaidot sekä juhlat ja tavat. Viimeksi mainitussa kokonaisuudessa on mukana myös waltakunnalliset weteraanikonepäivät ja Wanha Woima. Artikkeli saatiin mukaan tähän luetteloon viime talvena. Tähän Elävän perinnön wikiluettelokokonaisuuteen kannattaa käydä tutustumassa, sieltä löytyy todella mielenkiintoisia ja moninaisia asioita tämän päivän Suomesta.

Kuluvana kesänä järjestettävät weteraanikonepäivät ovat mukana myös Euroopan suurimmassa yleisötapahtumien kokonaisuudessa (European Heritage Days). Tähän kokonaisuuteen kuuluvia tapahtumia järjestetään tänä vuonna

48 maassa. Tapahtumat tekevät niin kulttuuriperintöä kuin kulttuuriympäristöjä entistä tutummiksi ja lisäävät niiden arvostusta. Tervetuloa mukaan elävän perinnön mielenkiintoiseen maailmaan!

Tuula Aitto-oja Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Wanhan Woiman aktiivinen toimija

Jouni Aitto-oja, puheenjohtaja Weteraanimoottorikerho Wanha Woima

Riikka Moilanen kaupunginjohtaja

30. Waltakunnalliset

WETERAANIKONEPÄIVÄT

pe-su 7. – 9.7.2023 Oulaisissa

Perjantai 7.7.2023 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa. klo 10 30. weteraanikonepäivien avaus.

klo 10 Pläkkyrikurssi käynnistyy seppien katoksessa, päättyen klo 15.

30. Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät 7.-9.7.2023 oulaisissa

klo 11 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

klo 11.30 Kaksipyöräisten vieraana.

klo 11.30 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Anton Häkkinen.

klo 12 Suomen Maatalousmuseo Saran kesäkohteen julkistus ykköshallin edessä.

klo 12.15 Traktoriparaati alueella. Traktorikentällä ”miehet vanhenee, traktorit nuortuu”.

klo 13 Kansanmusiikkiyhtye Borduna Käpylän koulun lavalla.

klo 13 Autokentällä esillä autoja eri vuosikymmeniltä.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä. Sepät takovat paja-alueella.

klo 13.30 Juhlasta juhlaan -näyttely Käpylän koululla.

klo 14 Traktoriparaati alueella.

klo 14.45 Kansanmusiikkiyhtye Borduna Käpylän koulun lavalla. klo 15 Zetor-kampikäynnistyskisa ykköshallin edessä. klo 17 Ensimmäinen tapahtumapäivä päättyy.

klo 17-19 Iltatori rompetorilla.

Lauantai 8.7.2023 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa. klo 10 Lauantaipäivän avaus.

klo 11 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman juhlavuosi Perinteiseen tapaan työnäytöksiä - näyttelyitä - musiikkia - rompetori - hyvää tunnelmaa...

Alueella tapahtuu mm.

klo 11.30 Autokentällä esillä autoja eri vuosikymmeniltä.

klo 11.30 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Anton Häkkinen.

klo 12 Traktoriparaati alueella. Traktorikentällä ”miehet vanhenee, traktorit nuortuu”.

klo 12.30 Kaksipyöräisten vieraana.

Päivälippu 10 € Kolmen päivän lippu 20 €

Aidattu peltoalue Maankuulu rompetori, jossa noin 150 myyjää.

Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat ilmaiseksi

Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161, Oulainen

Käpylän koulu Juhlasta juhlaan -näyttely alakerrassa. Entisajan koulutunnelmaa -näyttely, sekä Wanhan Woiman historiaa yläkerrassa.

Ilmainen nonstop linja-autokuljetus

klo 13 Veteraanimopedit starttaavat 16. Piipsjärven ympäriajoon. klo 13 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Tim & The Wires. klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä. Sepät takovat paja-alueella. klo 14 Ajoneuvokulkue lähtee kaupungille.

klo 14.15 Kansantanssia Käpylän koulun lavalla. Oulaisten ns:n Loiste-ryhmä.

klo 14.30 Juhlasta juhlaan -näyttely Käpylän koululla.

Oulaisten keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin.

Museo Oulaisten paikallishistoriaa, sekä Konepäivien historiaa kuvin.

Kuntun kauppa Wanhaa nähtävää ja uutta ostettavaa. Koskelan talo Lottaperinneyhdistyksen vieraana lauantaina. Talon emännät paikalla perjantaina ja sunnuntaina.

1. halli Työnäytöksiä alakerrassa sekä Oulaisten kaupungin osasto. Yläkerran näyttelyissä mm. kulttuurihistoriaa.

2. halli ”Hyvän sään aikana” - Maatalous, ilmasto ja sää -näyttely, sekä maatalouden historiaa.

3. halli Höyry- ja woimakoneet käynnissä.

4. halli Wanhaa palokalustoa sekä wanhoja autoja.

2.-4. hallien väli Kaksipyöräisten kenttä.

4. hallin seinusta Veteraanikelkkakerho esittäytyy.

Törmänhovi Ruoka- ja kahvitelttoja sekä laavukahvila, sisällä ruokailumahdollisuus. Maatilan eläimiä tallissa. Törmänhovin/ Lastumäen historiaa ja kotimaista huippumuotia Haapaveden Misstexiltä -näyttelyt.

Päivien ajan työnäytöksiä eri puolilla tapahtuma-aluetta ulkona ja sisällä: päreiden höyläys, kenttäsaha, moottorisahaveisto, saippuan teko, suutari, pläkkyri… ja monia muita! Seuraa työnäytöskelloja!

Ilmainen linja-autokuljetus keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin. Talkoolaisten kuljetus lähtee klo 7.30.

Kooste kunkin päivän tapahtumista nähtävillä pe, la ja su klo 20 osoitteessa https://livekuvaukset.fi/fi/lähetykset/julkiset-lähetykset

Lättähattu liikennöi konepäivien aikaan la 8.7.2023 Oulu – Oulainen – Oulu. ks. tarkemmin Facebook/PoRha

Huom! Alueella ei rahanvaihtoa.

klo 15 Musiikkia Käpylän koulun lavalla, Tim & The Wires.

klo 16 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Toinen tapahtumapäivä päättyy.

klo 17-19 Iltatori rompetorilla.

klo 18 Iltacruising. Lähtö Nesteen pihalta.

klo 20-00 Konepäivätanssit Törmänhovin lavalla. Järj. ERMU ry

Sunnuntai 9.7.2023 klo 11-17

klo 8 Saukontien lipunmyynti alkaa.

klo 9 Lipunmyynti alkaa muilta porteilta.

klo 10 Wanhan ajan jumalanpalvelus Oulaisten kirkossa.

klo 11 Sunnuntaipäivän avaus.

klo 11.30 Woimaa wanhaan malliin. Työnäytökset käynnistyvät.

klo 12 Kaksipyöräisten vieraana.

klo 12 Rautalankamusiikkia Käpylän koulun lavalla, Steel-yhtye.

klo 12.30 Traktoriparaati alueella.

Traktorikentällä ”miehet vanhenee, traktorit nuortuu”.

klo 13 Juhlasta juhlaan -näyttely Käpylän koululla.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä. Sepät takovat paja-alueella.

klo 14 Autokentällä esillä autoja eri vuosikymmeniltä.

klo 14 Rautalankamusiikkia Käpylän koulun lavalla, Steel-yhtye.

klo 15.30 Zetor-kampikäynnistyskisa ykköshallin edessä. klo 17 Arvonnat, jonka jälkeen turvallista kotimatkaa!

Liput: 10€ / päivälippu | 20€ / kolme päivää

Alle 15 v. lapset ilman, samoin sotaveteraanit. pe 10-17, la 10-17, su 11-17

Työtä ja juhlaa

Kansanjuhlasta varaslähtö konepäiville

Matti Kuoppala

Oulainen

OULAISTEN torilla otettiin varaslähtö kesän weteraanikonepäiviin 17.5., kun tapahtuman organisoiva Wanha Woima järjesti torilla kansanjuhlan 30 vuotisen toimintansa kunniaksi. Paikan päällä oli esillä vanhoja traktoreita sekä

maamoottoreita. Teltan uumenista tarjoiltiin maistuvaa lihasoppaa. Bergströmin kiinteistön sisätiloissa oli puolestaan esillä vanhoja käyttötavaroita ja esineitä. Kaiken kruunasi makoisat täytekakkukahvit.

Tapahtuman alkutahdit soitti paikkakunnan tunnetuin rautalankayhtye, Steel.

NYT SINGISTÄ YKSILÖLLISET ASUSTEET KESÄÄN LUONNONMATERIAALEISTA (PUUVILLA- JA PELLAVA- SEKÄ VISKOOSI-)!

OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA EDULLINEN HINTATASO!

MALLEJA MYÖS SEKÄ MUODOKKAILLE

NAISILLE ETTÄ ISOILLE MIEHILLE!

TERVETULOA KAUEMPAAKIN

TUTUSTUMAAN RUNSAASEEN JA

ILOISEN VÄRISEEN

VAATEVALIKOIMAAMME!

PALVELEVA

Yhtyeen nokkamies Jouni Suonvieri vitsaili esiintymisen aluksi, että lavalle nouseminen jännittää vuonna 1988 alkunsa saaneen orkesterin jäseniä vielä tänäkin päivänä. Tosin hieman eri syystä.

”Lavalle nouseminen on hankala paikka, varsinkin, jos on korkean paikan kammo. Tai jos jalassa on jotain vikaa,

tulee mietittyä, miten minä tuonne ylös pääsen”, vitsaili Jouni Suonvieri.

Oulaisten kaupungin tervehdyksen kansanjuhlaan toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marjut Lehtonen. Hän muisteli Keijo Pylvään haastattelussa, että oli ensimmäisen kerran mukana weteraanikonepäivien talkoo-

(norm. 15,49€) 1190

KIURUVESI, TORIKATU 4, P. 017-566708

PIELAVESI, PUISTOTIE 19, P. 040-5741267

LIIKKEET AVOINNA: MA-PE KLO 9-17, LA KLO 9-14

porukoissa 10-vuotiaana.

”Muistan, että silloin ensimmäisen kerran makkarakärryjä siellä kuljettelin. Sen jälkeen ei ole mennyt yhtään kesää ilman konepäiviä”, Marjut Lehtonen kertoi.

LEHTONEN tunnusti, että nuoresta pitäen suuren tapahtuman talkooporukassa toi-

mimisesta hän on ammentanut taitoja, joista on ollut hyötyä myöhemmässä elämässä.

”Olen oppinut konepäiviltä organisointikykyä ja sosiaalisia taitoja. Olen saanut tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja se on tämän homman sokeri ja suola, että on saanut nauraa ja toisaalta taas

Tilaa tuttu Kelataksi helposti ja nopeasti! Laadukkaat ja monipuoliset Kelataksi-palvelut Pohjois-Pohjanmaan alueella tarjoaa OTAXI Kelataksi

Normaalit taksitilaukset numerosta

Sisältää glukoosia ja elektrolyyttejä (natrium, kalium) Sopii käytettäväksi runsaan hikoilun, kuten urheilun, helteen, kuumeen tai ripulin yhteydessä Makuna raikas sitruuna

Tilausnumero on maksuton ja palvelee 24/7 Palvelun tuottaa: Pohjois-Suomen Taksi Oy

Soppateltalla oli kuhinaa heti tapahtuman alkuhetkillä.

tuskastua siihen, kun pakastin kosahtaa ja jäätelöt sulaa”, nauroi Marjut Lehtonen.

Weteraanikonepäivät on tietysti iso juttu koko kaupungille. Moniko ulkopaikkakuntalainen edes tuntisi kaupunkia nimeltä Oulainen ilman konepäiviä.

”30 vuotta on pitkä aika ja tapahtuma on kasvanut tänä

aikana merkittävästi. Olimme viime vuonna kaupunkina tapahtumassa näkyvästi esillä ja eiköhän me repäistä taas tänä kesänä kaupungin johdon kanssa”.

Yksi kansanjuhlan vetonauloista oli vuoden 1923 rautapyörä Fordson. Sen Wanhan Woiman omistukseen hankki aikoinaan yksi yhdistyksen

perustajista, Veikko Aittooja. Kansanjuhlassa tätä traktoria kansalle esitteli Veikon tytär Helena Hurnasti ”Olimme mieheni kanssa käymässä siskoni luona Aurassa. Isäni ja Rytkyn Vesa ajoivat vesan autolla pihalle ja auton lavalla oli tämä Fordson. Se oli ollut erään mummon omenapuun alla akselei-

taan myöten”, Helena Hurnasti selvitti.

Hurnasti kertoi ajaneensa rautapyörä-Fordsonilla, ja tämä kokemus oli varsin ikimuistoinen.

”Se oli aivan kauheaa, kun eihän siinä mitään tehostinta ole. Mutta niin minä sillä liiterin ympäri kiersin”.

Helena Hurnastin isä Veik-

ko on mies, jota saadaan kiittää siitä, että vanhojen koneiden vaalimisen perinne on aikoinaan alkanut Oulaisissa.

Elettiin vuotta 1988 ja päivä oli kesäkuun 9. Veikko Aittooja oli ostanut Matkanivan maamiesseuralta Olympiamerkkisen maamoottorin, jonka hän toi kotiinsa Amiraalintielle näytille.

KONEITA OULAISISTA!

Timberjack 1270 motoalusta 15700€+alv.

Manitou MRT 1542 ymp. kurottaja 31900€+alv.

Fiat 880 DT 4x4 9600€+alv.

Leyland 472 4x4 9950€

Kobelco 300LK pyöräkuormain 13600€+alv.

Volvo BM LM622 pyöräkuormain 5600€+alv.

Fae EX-175 vesakkomurskain NTP10 sovitteella 9550€+alv.

Nissan Double Cab / King Cab 2.5 4x4 lavamaasturi 5950€

Esa 2000 kaivuulaite 3980€+alv.

Estre alueaura 270cm 3 piste sovite 3185€+alv.

Ym.

Katso netistä päivitetty konelista kuvineen! www.nettikone.com/ pohjanmaankonejapolttopuu

Myös polttopuut edullisesti!

Pohjanmaan Kone ja Polttopuu

Matti Peltoniemi 040-8290494

”Äiti oli vihainen, että mitä varten tuollainen kone tänne tuotiin. Sitten kun se moottori laitettiin käyntiin, niin koko kannas tärisi. Pikkuhiljaa sana kuitenkin levisi ja koululaisia ja muita ihmisiä alkoi käydä katsomassa tätä maamoottoria. Siitä se perinne lähti liikkeelle”, muisteli Helena Hurnasti.

Steel aloitti uransa vuonna 1988. Bändi osoitti olevansa edelleen rautaisessa kunnossa.

Helena Hurnasti, omaa sukua Aitto-oja esitteli kansanjuhlassa isänsä aikoinaan Aurasta tuomaa vuoden 1923 Fordson-traktoria.

Wanhan Woiman naiset pitivät huolen siitä, että kaikille riitti herkullista kakkua nautittavaksi.

30 vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut paljon asioita. Onneksi menneisiin voi palata sanomalehtiarkistojen avulla.

Melkein viikko meni hyvään tarkoitukseen

Maanantain ja tiistain keräilin

kampetta torille

vietäväksi

Wanhalle Woimalle Oulaisissa.

Esittelyyn pääsi

Wanhan Woiman

Valmet ja mopedi

sekä jonkun verran muutakin kalustoa.

sitä, että ilmat olisivat suo siollisia juhlapäivien ajan.

harvinaista Kleppe auraa. Markku Laguksella oli oma Ferguson 35, joka oli valmistettu 1957. Hän osti suvussa olleen fergun viitisen vuotta sitten. Kun kultamahafergu lähti Laguksen kunnostamana käyntiin, hän kertoi tunteneensa suurta voitonriemua!

Traktori oli nimittäin ollut ajamattomana kunnostusta ennen noin 40 vuotta.

Ismo Männistö Merijärveltä tuli tapahtumaan isänsä Jaakko Männistön kanssa. Isällä on kolme kunnostettua traktoria, mutta pojalla jo viisi.

Kaisa Hietala

Oulainen

HAAPAVETISET traktorimiehet olivat hyvin edustettuna Wanhan Woiman toiminnan 30-vuotisjuhlatapahtumiin kuuluvassa kyntönäytöksessä Oulaisissa. Jaakko Tornbergin tilalla starttasi näytökseen viisi vanhaa traktoria ja kuskeista suurin osa haapavetisiä. Esityksen kuuluttajana toimi tottuneesti Keijo Pylväs

Ennen näytöspäivää oli ollut kaikelle kansalle ruokatarjoilut ja vanhojen koneiden esittelyt Oulaisten torilla.

Wanhan Woiman veteraaneihin kuuluva Kauko Nikula Haapavedeltä oli muka

na myös kyntötapahtuman järjestelyissä ja tapahtumissa miltei koko viikon.

”Maanantain ja tiistain keräilin kampetta torille vietäväksi Wanhalle WoimalleOulaisissa. Esittelyyn pääsi

Wanhan Woiman Valmet ja mopedi sekä jonkun verran muutakin kalustoa”, kertoo Kauko Nikula.

Toritapahtuma veti suuren yleisömäärän, enemmän kuin kyntönäytös. Nikula arveli kyntönäytökseen tulleen muutama kymmen katsojaa.

Väkimäärään vaikutti tietenkin se, että näytös järjestettiin perjantaina keskellä päivää, jolloin suuri osa ihmisistä oli töissä ja vastaavasti keskiviikon ruokatarjoilu ve

Hammashoitoa Oulaisissa

suurella sydämellä

• Hammaslääkäri

• Suuhygienisti

• Implantit ja suukirurgia

Hyvää kesää!

• Myös ilta-aikoja

Puh. 0400-304808 | oulaistenhammas.fi

OULAISTENKATU 37 L3, 86300 OULAINEN

ti tapahtumaan väkeä Oulaisten keskustassa.

Kauko Nikula lähti perjantaina heti aamusta kotoaan Haapavedeltä Oulaisiin hakemaan kyntönäytöksessä tarvittavaa kalustoa. Vaikka itse näytöksessä meni vain muutama tunti, niin kaluston takaisin siirtämisessä ja järjestelyissä vierähti aikaa niin, että Nikula ehti kotiin vasta puoliyhdeksän uutisille.

”Viikosta jäi torstai ja lauantai omille töille”, naurahtaa Kauko Nikula.

Hän kertoo olleensa Wanhassa Woimassa aktiivisesti mukana jo parikymmentä vuotta.

”Liityin toki jäseneksi ker-

hoon heti 1994 ja järjestin työaikanakin lomia niin, että saatoin osallistua konepäiville”, Nikula kertoo.

Traktorimieheksi lukeutuva Nikula on aktiivinen harrastaja. Kotona on varastoituna 28 vanhaa ajokuntoista traktoria. Konepäiville niitä tuodaan vuosittain näytille neljästä viiteen kappaletta, riippuen siitä, montako kuskia on kolmannesta sukupolvesta lähdössä Oulaisiin näyttelykentälle.

TULEVAN juhlavuoden päivien talkoita varten Kauko Nikula on varannut ensi kesäksi jälleen pari-kolme viikkoa. Hän toivoo ainoastaan

”Siinä on koneen ääni”, luonnehti Kauko Nikula Valmettiaan, joka veti kaksisiipistä Polinteri Munkelia.

Matti Aholan traktori veti

Weteraanikonepäivät järjestetään ensi heinäkuun toisena viikonloppuna 30-vuotisjuhlatapahtumana Oulaisten Törmäperällä. Waltakunnallisten Weteraanikonepäivien pääteemaksi on tänä vuonna valittu ”Työtä ja juhlaa 30 wuotta”. Teeman kautta korostetaan vapaaehtoistyön merkittävää roolia yhdistyksen toiminnassa.

Kyntönäytöksen käynnisti ensimmäisenä kuvassa oleva Kauko Nikula. Hän ajoi Wanhan Woiman Valmettia, toisena on Hannu Herrala Haapavedeltä, kolmantena Matti Ahola Haapavedeltä, neljäntenä Markku Lagus Haapajärveltä, viidentenä Ismo Männistö Merijärveltä.

Kuva: Johanna Hietala

Kentälle tuodut traktorit kiinnostivat yleisöä.

Kuva: Johanna Hietala

Tapahtumaalueen kartta

1. halli - työnäytökset/näyttelyt

2. halli - maatalouden historiaa/näyttelyt

3. halli - höyry- ja woimakoneet

4. halli - wanhoja autoja ja palokalustoa

5. Koskelan talo

6. Kuntun kauppa

7. Savottakämppä/näyttely

8. Käpylän koulu/näyttelyt

9. Museo & historianäyttelyt

10. Aitta-näyttelyt

11. Törmänhovi/näyttelyt

12. Venevaja 13. Savusauna

mp:t

28. Törmänhovin tanssilava

29. Käpylaavu

30. Puumuuntaja

31. Lasten leikkipaikka

32. Törmänhovin talli/eläimet

33. WC

34. Inva WC

35. Lato/varasto (ei käyt.)

36. Koiraparkki

37. MP P

38. Talkoo P

39. Inva P

40. Parkkipaikat

41. Nonstop-bussipysäkki

Maamoottorista käynnistyi

IMA W”

Kun muutin tänne 1997, hyvin uskollisesti kävin vielä konepäivillä. Nyt olen ajatellut, että olisi mukava, jos tänä vuonna pääsisi jälleen mukaan.

Virallisissa kirjoissa Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman perustamisajankohdaksi tuli kuitenkin 17.5.1993.

Rantsilassa syntynyt Mauri Linna asui Wanhan Woiman perustamisen aikaan Oulaisissa. Hän ei ollut kerhon mukana vielä perustavan kokouksen aikaan, mutta aika pian kuitenkin sen jälkeen.

”Kun muutin tänne 1997, hyvin uskollisesti kävin vielä konepäivillä. Nyt olen ajatellut, että olisi mukava, jos tänä vuonna pääsisi jälleen mukaan”, Mauri Linna suunnittelee.

Matti Kuoppala

Oulainen

ALKUTAHDIT Weteraanimoottorikerho Wanhalle

Woimalle ja sitä kautta Oulaisten moottoriharrastukselle käynnistettiin 9.6.1988, kun oulaistelaiset isä ja poika, Veikko ja Jussi Aittooja hankkivat ensimmäisen maamoottorin rungon Oulaisten Matkanivasta. Tuolloin 14-vuotias koululainen Jussi maksoi romunkeräykseen joutuneesta koneesta 50 markkaa. Vaikka moottori oli erittäin huonossa kunnossa, ryhtyivät Jussi ja Veikko Olympian korjaukseen. Arvo Härön avustuksella Aittoojat onnistuivat kunnostamaan Suomen Moottoritehtaalla alun perin 17.8.1943 valmistuneen ja puimaosuus-

kunnan käytössä olleen maamoottorin. Näin kerrotaan Janne Rahkolan kirjoittamassa, vuonna 2017 julkaistussa kirjassa, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry 1993–2016, Merkillinen menestystarina – Moottoreita, perinnekulttuuria ja nostalgiaa.

Vappuna 1990 kuului Oulaisten torilta kummia: Oulaisten Puhallinorkesterin lisäksi ääntä piti 13 maamoottoria. Vuoden päästä moottoreita oli jo 40. Oli selvää, että moottoriharrastukselle alkoi olla tilausta Oulaisten seudulla. Törmänhovin emäntä Ulla Alvari ehdotti Arvo Härölle ja Jorma Valkjärvelle (aik. Virtanen) luontoretkien järjestämisestä Oulaisten erämaa-alueille. Miehet olivat kuitenkin sitä

mieltä, ettei Oulaisista enää löydy koskemattomia erämaita laadukkaita luontoretkiä varten.

Kirjan mukaan vuonna kevättalvella 1993 ehdottivat Härö ja Valkjärvi Ulla Alvarille vanhojen koneiden esilletuontia ja työnäytöksiä Törmänhovin laajassa pihapiirissä.

”Olin nähnyt Jorman kuvia vastaavista tapahtumista Saksassa, mutta Ulla ei aluksi uskonut, että sellainen kiinnostaisi ihmisiä”, Arvo Härö muistelee ja jatkaa, että hänen ja Jorma Valkjärven suuri innostus asiaa kohtaan käänsi lopulta Ulla Alvarinkin pään.

Weteraanimoottorikerhon perustava kokous järjestettiin Törmänhovilla 18.3.1993.

”Menin mukaan vuosikokoukseen ja siellä Virtasen Jorma sanoi minulle, että rupea Mauri meille sihteeriksi. No sen verran olin itsekin samaa asiaa ajatellut, että suostuin Jorman pyyntöön. Olin sihteerinä joitakin vuosia”, kertoo vuonna 1997 Jyväskylään muuttanut ja sillä seudulla siitä asti asunut Mauri Linna.

Mauri Linna muistelee, että torstaisin kokoonnuttiin aina Törmänhovilla hallituksen kokoukseen.

”Kerhon ylös rakentaminen oli hyvin työteliästä aikaa. Yhteydenottoja oli joka suuntaan”, Linna muistelee.

Yksi reissu on jäänyt lähtemättömästi Mauri Linnan mieleen. Hän, Vesa Rautio, Jorma Virtanen ja joku neljäs kaveri, jonka nimeä Linna ei nyt muista, lähtivät Mauri

Linnan autolla Kempeleeseen katsomaan vanhaa konetta. Tämän jälkeen porukka jatkoi matkaansa Pudasjärvelle.

”Siellä oli yksi maamoottori. Sitä ei vaan näkynyt missään, sillä moottori oli syvän hangen alla piilossa. Saimme sen kuitenkin sieltä ylös. Sitten menimme Kuusamoon. Siellä oli tiedossa iso saksalainen Lanz-höyrykone, joka oli toiminut sahalla voimanlähteenä. Kone oli siellä kymmeniä vuosia tyhjän panttina. Saimme hankittua sen Wanhalle Woimalle Oulaisiin ja siellä se on edelleen. Omistaja toi sen kuorma-autolla”.

Mauri Linna on ollut itsekin innokas koneharrastaja. Hän on omistanut elämänsä aikana viisi maamoottoria. Yksi niistä on hänen mukaansa vielä jäljellä Oulaisissa. Maamoottorien parissa toimiminen toi Mauri Linnalle lapsuusajat mieleen, jolloin maamoottoria käytettiin puimakoneen ja pärehöylän voimanlähteenä.

Mauri Linna täyttää tämän vuoden lopulla 80 vuotta. Aika moni hänen kanssa Wanhassa Woimassa mukana ollut on jo siirtynyt haudan lepoon. Hän itsekin on jaksanut vierailla weteraanikonepäivillä enää harvakseltaan.

Alavieskalainen Raimo Takkunen on ollut Wanhan Woiman toiminnassa mukana alusta lähtien. Hän muistelee ensimmäisiä konepäiviä Törmänhovin pihalla. Vielä siihen aikaan kaikki koneet mahtuivat yhdelle pellolle. Seuraavana vuonna Takkunen oli jo tapahtumassa valmistamassa tervaa.

”Ensimmäisen näytöksen aikaan ajattelin, että kuka hullu näitä vanhoja romuja tulee katsomaan. Mutta se villitys sattuikin juuri oikeaan aikaan. Silloin alkoi samanlaisia kerhoja ilmestyä joka paikkaan”.

Seuraavana vuonna konepäivien väkimäärä tuplaantui. Aluetta kasvatettiin metsään päin, jotta kaikki koneet mahtuisivat paikan päälle.

”Homma ryöstäytyi käsistä. Eihän kenellekään voinut sanoa, ettei saa tuoda konetta näytille. Eikä laajenemiselle näytä olevan loppumisen merkkejä”.

Raimo Takkunen arvelee, että weteraanikonepäivät ovat tällä hetkellä Suomen suurin alan tapahtuma. Suurin ongelma konepäivillä on se, että tapahtuman järjestäjäporukka alkaa olla jo sangen ikääntynyttä.

”Nuoria pitäisi saada toimintaan mukaan. Niitä tahtoo kuitenkin kiinnostaa aivan muut asiat”, Takkunen pohtii.

Wanhan Woiman perustamiskokouksen nuorin osan-

Jorma Virtanen kutsui maaliskuussa 1993 harrastajakavereita kerhon perustamiskokoukseen. Kuvat: Mauri Leskelä

merkillinen menestystarina

ottaja taisi olla Jussi Aittooja. Hänen nimeään ei löydy kerhon perustamisasiakirjoista, joten Aitto-oja lieneekin ollut vielä siihen aikaan ala-ikäinen. Jussi Aitto-oja kertoo olleensa mukana konepäivien talkoissa nuorempana, kunnes omien töiden kiireet aiheuttivat sen, ettei hän pystynyt enää olemaan niin aktiivisesti Wanhan Woiman touhussa mukana.

Jussi Aitto-oja omistaa edelleen useamman maamoottori. Yksi niistä on hänen ja isä-Veikon yhdessä kunnostama ja Wanhan Woiman toiminnan aloittanut Olympia-maamoottori. Toinen aarre on vuoden 1923 ”rautapyörä” Fordson. Tämä kyseinen ajopeli oli viimeksi näytillä toukokuussa Wanhan Woiman 30-vuotissynttäreillä.

Mauri Leskelä on myös mies, joka on ollut Wanhan

Woiman toiminnassa mukana kerhon perustamisesta lähtien.

”Kun perustamiskokous pidettiin, minulla oli juuri silloin työeste ja lähetin sinne terveiset, että minutkin saa liittää jäseneksi”, Mauri Leskelä kertoo.

Leskelän kiinnostus harrastusta kohtaan sai alkunsa jo pikkupoikana. Hän haltioitui Osmo Rothoviuksen Vaasalehteen kirjoittamista

vanhoihin autoihin ja koneisiin liittyvistä jutuista.

”Rothovius osasi kirjoittaa näistä asioista lapsen mieltä kiehtovalla tavalla. Siitä se rakkaussuhde alkoi”.

Mauri Leskelä kertoo toimineensa Wanhassa Woimassa niin sanottuna epävirallisena sihteerinä, koska virallista sihteeriä kerholle ei alussa valittu.

”Minä panin asioita paperille ja hoidin viestintää

Rakennus- ja rakennesuunnitelmat, valvonta, energiatodistukset, ilmatiiveysmittaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, kuntokatselmukset, vuositarkastukset

muutaman vuoden ajan. Ilman mitään titteliä. Puheenjohtaja kerholla oli, mutta ei mitään muuta. Suunnittelin kerholle mainosviestintää ja teimme erilaisia mainoskortteja, joita sitten jaoimme ympäriinsä”.

Mauri Leskelän ansioksi voidaan lukea osaksi se, että tieto weteraanikonepäivistä levisi Oulaisten ulkopuolellekin.

”Kun minulla oli näistä asioista jotain tietämystä, kirjoitin ja toimitin valtakunnan tasolla eri lehtiin artikkeleita vanhoista koneista, joissa pääsin sitten mainostamaan konepäiviä. Pidän sitä itse jonkinlaisena saavutuksena, että sillä tavalla tämä kerho ja konepäivät tulivat maanlaajuisesti jollakin lailla tunnetuksi”.

Yhden kerran Mauri Leskelä suuntasi työmatkalle Mikkeliin ja keksi, että voi

hyödyntää matkan myös mainontamielessä.

”Monisti konepäivien mainoskortteja ison pinon ja pudottelin niistä postilaatikoihin matkan varrella”, hän hymyilee.

MAURI Leskelä kertoo osallistuneensa kaikille konepäiville. Alun räjähdysmäisen kasvun jälkeen tapahtuma on polkenut Leskelän mukaan paikoillaan. Yksi kasvua rajoittava tekijä on tapahtumaalue, joka on aika lailla jo hyvin käytössä. Toinen asia on vetäjien määrä. Uusia kasvoja olisi hyvä saada toimintaan mukaan.

Weteraanikonepäivien toiminta on keskittynyt vahvasti vanhojen koneiden ympärille. Siitä myös tapahtuma nimi juontaa juurensa. Muutaman vuoden jälkeen weteraanikonepäivien ympärille tuli mukaan muutakin oheis-

• SALAOJASORA,

• MURSKEET,

• SEULOTTU MULTA

• HIEKKA JA LUONNONKIVET!

• SORA- JA KALLIOMURSKETTA, ERI LAATUJA!

• KAIVINKONETYÖT SEKÄ LAVETTIKULJETUKSET

T&T KANGASHARJU WWW.KASUVA.FI

Teemu p. 040 586 7099 Tapani p. 040 058 5042 www.ttkangasharju.fi

Sota-Kempsun (GMC) omistajaa kosittiin julkisesti 2001. Myöntävä vastaus tuli ja yleisöltä runsaat onnentoivotukset.

Kuva: Mauri Leskelä

toimintaa. Mauri Leskelän mukaan kokonaisuutta onkin nyt vaikeampi hallita.

”Tavoitellaan laajempaa kohderyhmää, mutta sitten tulee haasteita hallita sitä. Vanhat konemiehet ovatkin sanoneet, ettei tapahtumassa ole enää mitään entistä”.

Kuten kaikki harrastuskerhot, myös Wanha Woima tarvitsee pian uusia nuorempia jäseniä. Mauri Leskeläkin on

pohtinut mielessään keinoja nuorten innostuksen kasvattamiseen. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on Leskelän mukaan se, että vanhat ”woimalaiset” tekevät kunnolla tilaa nuorille.

”Kun nuoria houkutellaan toimintaan mukaan, pitää heille myös antaa vastuuta ja mahdollisuus harjoitella omaa osaamistaan”, tietää Mauri Leskelä.

Kaivinkonetyöt 3D /

• Rakennusten pohjatyöt • Maanrakennustyöt

• Sadevesijärjestelmät • Salaojat, patolevyt

• Sakokaivojen ja imeytyskenttien saneeraukset

• Putki- ja kaivotarvikkeet

• Kurottajan vuokrausta

• Tärylätkän vuokrausta

Vesa Rytky innosti Törmänhovin emännän Ulla Alvarin kokeilemaan traktorilla ajoa 1995. David Brown totteli Ullaa nöyrästi. Hyvin sujui ja hauskaa oli. Kuva: Mauri Leskelä

Massiivinen höyrytraktori tärisytteli maaperää 1999. Kuva: Mauri Leskelä

Wanhaa Oulaista

Oulaisten auto- ja konekorjaamo 1960-luvulta. (Kuva: Oulaisten Kuvaamo/Oulaisten kaupunki)

Oulaisten puhelinkeskus (Kuva: Oulaisten Kuvaamo/Oulaisten kaupunki)

Raahen sotilaspiirin esikunta. Kuvassa oleva tykki on nykyään Wanhan Woiman omistuksessa. (Kuva: Oulaisten Kuvaamo/Oulaisten kaupunki)

Saha ja myllylaitos Oulaisten Lehtopäässä vuonna 1961 (Kuva: Museovirasto)

Vanhaa ja uutta palokalustoa uuden paloaseman pihalla 1986 (Kuva: Oulaisten Kuvaamo/ Oulaisten kaupunki)

Oulaisissa toimi 13. reservikomppania vuosina 1883- 1902 nykyisen Oulaskankaan sairaalan alueella. (Kuva: Museovirasto)

Tauno Rauhala ja auto vuodelta 1935. (Kuva: Museovirasto)

Masinisti odottaa Wanhan Woiman päiviä

nellyt Markku Taka-Eilola tuntee hyvin myös sen, mistä maamoottorit ovat tehty. Hänellä onkin varastossa kaksi- tai kolmekymmentäkin maamoottorin aihiota odottamassa kokoamista.

Taka-Eilola oli jo vuonna 1993 seuraamassa Oulaisissa Wanhan Woiman kerhon alkutapahtumia ja kalustoesittelyä.

”Tunsin kiinnostusta vanhojen koneiden pariin, mutta asuin vielä silloin rivitalossa, eikä siellä oikein voinut harrastaa näitä juttuja. Vasta vuonna 1993 liityin kerhon jäseneksi ja maksoin heti ainaisjäsenyyden”, muistelee Markku Taka-Eilola masinistin historiaansa.

Taka-Eilolan omistamia näistä järeistä maamoottoreista on kymmenkunta. Tulevaisuudelta Taka-Eilola odottaa uusia, nuoria masinistejä harrastuksen pariin.

”Meillä on Otto-poika, joka kävi 15 vuotiaana Tampereen Pirkkalasta ensimmäisen kerran vanhempiensa kanssa Wanhan Woiman päivillä ja innostui asiasta. Nyt hän on jo yli kaksikymppinen, ja on pysynyt harrastajana. Odotamme aina Ottoa, kun hän tulee meille yöksi ja samalla kerhon pikkujouluun tai konepäiville”.

Kaisa Hietala

Ylivieska

MASINISTI Markku Taka-Eilolan maamoottoriharrastus sai oikeastaan alkunsa jo poikasena, kun hän osallistui syksyn puinneissa

Alavieskan Havistonperän puimaseuran talkoisiin.

”Siihen aikaan yhteisellä puimurilla mentiin puimaan talosta taloon vuorotellen.

Havistonperälläkin oli yhteinen maamoottori, pikkuinen

Olympia, jolla puimuria pyöritettiin. 60-luvulla isä osti

Antti-Roikolta oman BMW maamoottorin, joka on meillä kotona vieläkin”, Markku

Taka-Eilola kertoo.

Maamoottori on harvaiskuinen bensiinillä, petroolilla tai polttoöljyllä toimiva

moottori, joka oli yleisesti käytössä jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Maamoottoreita käytettiin työkoneiden ja laitteiden voimanlähteenä.

”Tavallisimmin maamoottoreita käytettiin puimakoneiden lisäksi sirkkelin, pärehöylän ja jauhomyllyn pyöritykseen. Maamoottori ei ollut yleensä kiinteästi kiinnitettynä varsinaiseen työkoneeseen tai laitteeseen ja oli sen vuoksi liikuteltavissa paikkoihin, missä sitä kulloinkin tarvittiin”, tarkentaa Markku Taka-Eilola.

Maamoottoreiden tullessa käyttöön 1900-luvun alkupuolella maaseutukylissä oli yleensä vain yksi maamoottori palvelemassa koko kyläläisten käyttötarvetta.

”Maamoottoreiden han-

KUMPPANISI MAATILALLA JA URAKOINNISSA

Valtra-, Fendt- ja Sampo Rosenlew-myyjäsi: AGCO Suomi

Timo Hekkala

040 759 2223

Pyhäntä, Raahe, Siikajoki, Vihanti, Siikalatva

kintaa ja ylläpitoa varten perustettiin osuuskuntia. Näin voitiin jakaa kuluja kaikkien osakkaiden kesken. 1950-luvulla maamoottoreiden tarve vähentyi vähitellen sähköistymisen ja traktoreiden yleistymisen myötä. Nämä korvasivat sitten vähitellen maamoottoreiden tarpeen”, Taka-Eilola tiivistää maamoottoreiden historiaa.

MYÖS Wikipedia tietää kertoa, että Oulaisissa vuosittain järjestettävät Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät on yksi merkittävistä maamoottorialan historiaa tunnetuksi tekevistä tapahtumista.

JS-koneella Ylivieskassa pienkonekorjaajana kolmekymmentä vuotta työsken-

Tunsin kiinnostusta vanhojen koneiden pariin, mutta asuin vielä silloin rivitalossa, eikä siellä oikein voinut harrastaa näitä juttuja. Vasta vuonna 1993 liityin kerhon jäseneksi ja maksoin heti ainaisjäsenyyden.

Hän on myös sitoutunut harrastukseensa. Vuosittain konepäiviin kuluu kerholaiselta pari viikkoa. Viikko ennen tapahtumaviikonloppua ja viikko sen jälkeen vierähtää tapahtumapaikalla. Ennen konepäiviä kaikki varastossa olevat maamoottorit tuodaan kentälle ja vastaavasti tapahtuman jälkeen ne siirretään takaisin katon alle suojaan.

MARKKU Taka-Eilola jatkaa, että masinistinuoria käynyt myös Reisjärveltä.

”Viime vuosina reisjärviset eivät ole tulleet ja olemme heitä kovasti kaivanneet”.

Maamoottoreista innostunut Markku Taka-Eilolan harrastaa myös ahkerasti metsästystä. Hänellä on kaksi ajokoiraa, joiden kanssa hän pyytää riistaa.

”Viime talvenakin pyysin 30 jänistä”, kertoo masinisti Markku Taka-Eilola.

Samuli Jauhiainen 040 660 8151

Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Sievi, Ylivieska

etunimi.sukunimi@agcocorp.com

Timo Kautto 040 5372 498

Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Lestijärvi, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi

Masinisti Markku Taka-Eilolan maamoottoriharrastus sai oikeastaan alkunsa jo poikasena.

Markku Taka-Eilolalla on kymmenkunta käyntikuntoista järeää maamoottoria WW:n hallissa ja kotivarastossa on kaksi- tai kolmekymmentä maamoottorin aihiota odottamassa kokoamista.

Museojuna Oulaisten Weteraanikonepäiville lauantaina 8.7.2023

MUS 1970 Oulu asema - Oulainen

ILMALÄMPÖPUMPUT

7 vuoden takuulla

heti varastostamme

Varaa asennus/kysy tarjous 040 930 8900 myynti@ordo.fi

• Korjaukset • Purkurakentaminen

• Talvi- ja kesäkunnossapito

• Koneiden pesu, myllytys, vahaus, otsonointi ja korjaus/huolto

Teräksen myynti ja katkaisupalvelu, sekä polttoleikkeet. Meiltä myös Woikosken kaasut ja Hydroscandin letkut. Hitsaus- ja katkaisutarvikkeita. Teräsrakenteet CE-merkittyinä.

Lehtolantie 58, 92600 Pulkkila Avoinna ma-pe 8-16 044 7599 849/myynti www.terasmaja.fi

•

Kaikki teräkset isoon ja pieneen tarpeeseen Suljettu 10.-30.2023 kesälomiemme vuoksi AVOINNA

•

Tilaa tuttu Kelataksi helposti ja nopeasti! Paikallinen ja palveleva!

•

•

SERVIC O O y

Oppivelvollinen - jäitkö ilman opiskelupaikkaa?

Hae opiskelemaan nuorisoja yhteisöohjaajaksi tai lastenohjaajaksi!

Lisätiedot ja hakeminen: www.haapop.fi

Kisällin vuosi Wanhalla Woimalla

FI

TYÖKALUT - VARAOSAT - TARVIKKEET

YLIVIESKA - TYÖKALUT - TRAKTOREIDEN VARAOSAT - TYÖKONEIDEN SUODATTIMET

- MAATALOUSKONEIDEN KULUTUSOSAT

100% kotimainen, palveleva katsastaja palveluksessasi!

Kaikki kevyen ja raskaan kaluston katsastuksen hoitaa paikallinen Plussa

Haapavesi

Hakakuja 7

86600 Haapavesi

Puhelin:

044 4232 030

Sähköposti: haapavesi@plus.fi

Kalajoki Meinalantie 16 85100 Kalajoki

Puhelin: 044 423 2060

Sähköposti: kalajoki@plus.fi

AI, miten on mennyt.. Aikaa on kulunut reilu vuosi siitä, kun aloitin Wanhalla Woimalla osa-aikaisena kisällinä. Kuukaudet ovat kuluneet nopeasti. Alkuun kävelin vapaaehtoisten perässä yrittäen ammentaa heistä niin paljon tietoa kuin mahdollista. Kynä sauhuten kirjoitin muistiinpanoja. Lopen muistioita oli niin paljon, etten löytänyt vastauksia etsiessäni. Päädyin ratkaisuun, että on parempi hoitaa yksi asia kerrallaan.

Yhdistyksessä työskentely on ollut mielenkiintoista ja monialaista. Yllätyn edelleen siitä, kuinka paljon yhdistyksellä on toimintaa vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Olen ehtinyt olemaan mukana mm. Youthful Heritage -hankkeessa, jossa annettiin alueen nuorille parempi mahdollisuus tutustua kulttuuriperintöä ylläpitäviin toimijoihin ja tapahtumiin sekä antaa omia ideoitaan näiden kohteiden uudistamiseksi ja valmistamaan niitä uudelle sukupolvelle sopiviksi vierailukohteiksi.

tapahtumista. Kansainvälistä yhteistoimintaa on siis luvassa tulevien vuosien aikana.

Ylivieska

Hakatie 3 84100 Ylivieska

Puhelin: 044 4232 020

Sähköposti: ylivieska@plus.fi

Minulta kysytään usein, että milloin voidaan sanoa kisällistä tulleen mestari. Luulen, että minulla on vielä pitkä matka mestariksi, sillä siinä vaiheessa, kun opin yhdistyksen varsinaisen vuosikellon, on minulla vielä opiskeltavana lähes 7,5 hehtaarin verran esineistöä, koneita ja laitteita. Työkalut pysyvät hyppysissäni, mutta en varsinaisesti ole ajatellut opiskelevani esimerkiksi maamoottorin korjauksesta kovinkaan paljoa. Ehkä riittää, että kasaan tarvittaessa kirjahyllyn tai korjaan vanhaa rakennusta perinteitä kunnioittaen. Onko lopen tarkoituskaan osata kaikkea, sillä vapaaehtoisista löytyy aina joku, joka osaa kertoa asiasta.

Wanha Woima on myös ollut mukana erilaisissa hankkeissa, hallinnoijana tai muuten mukana. Hankkeiden kautta yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää monipuolisemmin.

Oulu2026 kohti mentäessä päätimme kirjoittaa Wanhalle Woimalle oman kehittämishankkeen. Nuori Woima -hanke sai myöntävän rahoituspäätöksen viime vuoden loppupuoliskolla ja aloitin hankkeessa varsinaisesti kesäkuun alussa. Hankkeen aikana rakennetaan toimiva malli lasten ja nuorten kiinnittymisestä aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön sekä yhdistyksen toimintaan. Vaikka nuoret muuttaisivatkin alueelta pois peruskoulutuksen/ lukion jälkeen, jää heille kuitenkin tietoa ja kiinnitteisyyttä kulttuuriperintöön sekä sitä kautta myös omaan kotiseutuun ja kotiseutuidentiteettiin. Hankkeen avulla luodaan myös mahdollisimman pysyvä kansainvälinen verkosto muutaman vastaavan kansainvälisen toimijan kesken. Perustana ovat jo nyt olemassa olevat yhteistyökuviot Rieska-Leaderin kansainvälisten kumppanien kanssa. Tähtäimessä on saada vuoden 2026 tapahtumiin ulkomaisia kulttuuriperinnön taitajia ja vierailijoita.

Valmistaudumme muutenkin Oulu2026-juhlavuoteen, sillä Weteraanikonepäivät on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden European Spotlight-

Jotkut ovat sanoneet, että tulin Tuulaksi Tuulan paikalle. Olen yrittänyt parhaani mukaan korjata lausetta, etten tullut Tuulaksi, sillä hänellä on niin sanotusti liian isot saappaat, joihin astua. Olen Helinä ja minulla on omat toimintatapani, sekä omat saappaat. Onneksi kukaan ei ole täysin samanlainen, sillä elämä voisi olla melko yksitoikkoista. Tuulan tietopankkiin on kertynyt vuosikymmenien aikana rutkasti tietoa, joten myönnän soittavani Tuulalle vähän liian usein. Normaalisti ihmiset kai tervehtivät soittaessaan, mutta minä aloitan puhelun pyytämällä anteeksi sitä, kun taas soitan. Sitten meitä taas naurattaa. Yhdistyksen historiikin nimen mukaisesti merkilliseksi menestystarinaksi yhdistys on kasvanut kaikkien toiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten ja tapahtumissamme kävijöiden ansioista. Toivotan tervetulleeksi myös uudet, toiminnasta vähääkään kiinnostuneet mukaan. Olen sanonut kaikille, että oman jaksamisen, voinnin ja ajan puitteissa saa osallistua. En varsinaisesti passita ketään kotiin, vaikka joku vähän väsyneeltä näyttäisikin.

Itse pyrin kehittämään toimintaa pienen pienin askelin, astumatta kenenkään varpaille. Kiitollisin mielin ensimmäisestä vuodesta. Nähdään viimeistään Weteraanikonepäivillä!

Helinä Koskela

”Kultamaha-fergun” kyydissä konepäiville

Matti Kuoppala Haapajärvi

HAAPAJÄRVISTÄ Mark-

ku Lagusta voi kutsua hyvällä syyllä aktiiviseksi weteraanikonepäivillä kävijäksi. Hän muistelee olleensa tapahtumassa mukana 28 kertaa, melkein konepäivien alkupäivistä lähtien. Hän on niin sanottu alan mies. Laguksen tallista löytyy nimittäin neljä maamoottoria, pari vanhaa autoa ja kolme vanhaa traktoria. Eikä kesäisin kovassa käytössä oleva moottoripyöräkään sieltä tuoreimmasta päästä ole.

Jos Markku Laguksen koneista ja ajoneuvoista pitää valita tärkein yksilö, osuu valinta varmasti vuosimallin

1957 Ferguson 35:een. Traktori on päältä perinteisen harmaan värinen, kun taas runko on maalattu kullan väriseksi. Lagus arvelee, ettei tämä ”kultamaha-fergu” ole ollut aikoinaan kovinkaan harvinainen tapaus. Nykypäivänä tilanne saattaa olla jo toinen. Ainakaan konepäivillä samanmoista kulkupeliä ei ole tullut vastaan.

Kultamaha fergun tarina on perin mielenkiintoinen. Traktori oli käytössä Markku Laguksen serkulla, joka asui Reisjärvellä.

”Olin joskus 7-, tai 8-vuotiaana ajanut sillä traktorilla heinäpellolla heinäseipäältä toiselle. Sitten se seisoi 30 –40 vuotta navetan räystään alla ja ruostui pahan näköiseksi. Nyt se on minun ja serkun pojan yhteisomistuksessa ja pelittää oikein hyvin”, kehuu Markku Lagus.

VUODEN 67 Ford Angliallakin on takanaan oma tarinansa. Se oli ollut Markku Laguksen tädin käytössä, kun hän työskenteli Ylivieskassa terveyssisarena.

Olin joskus 7-, tai 8-vuotiaana ajanut sillä traktorilla heinäpellolla heinäseipäältä toiselle. Sitten se seisoi 30 – 40 vuotta navetan räystään alla ja ruostui pahan näköiseksi. Nyt se on minun ja serkun pojan yhteisomistuksessa ja pelittää oikein hyvin.

”Olin varmaan 8-vuotias, kun pääsin Elli-tädin kyytiin lapsia rokottamaan. Siihen aikaan hoitajat menivät lasten luo, eivätkä lapset hoita-

jan luokse. Kiersimme Anglialla ympäri sivukyliä. Muistan, että Anglia oli silloin ihan uusi ja turkoosin värinen”.

Markku Lagus ajaa Ford Angliallaan vieläkin. Hän on osallistunut sillä muun muassa Laukaan ja Iisalmen talviajoihin. Ensi syksynä hän ai-

koo mitä ilmeisimmin osallistua Anglialla Kuopiossa järjestettäviin vanhojen autojen ajotapahtumaan.

Työelämästä Markku Lagus jää pois ensi syksyn aikana. Sen jälkeen hän voi keskittyä yhä tiiviimmin vanhojen autojen kanssa puuhailuun. Hänen mielestään tässä harrastuksessa parasta on se, että siinä näkee selvästi oman työnsä tuloksen.

Wanhan Woiman jäsenenä Markku Lagus on ollut 20 vuotta. Weteraanikonepäivillä hän on ollut Wanhan Woi-

man talkooporukassa ajamassa linja-autoa Törmänhovin ja keskustan väliä 10 vuotta. Hänellä on oma mielipiteensä siitä, miksi konepäivät pysyvät niin suosittuna tapahtumana vuodesta toiseen.

”Varmaan siihen liittyy jonkinlainen nostalgian kaipuu, paluu nuoruuteen. Monet tulevat muistelemaan vanhoja asioita ja huomaavat, että tuollainen konehan se oli meilläkin aikoinaan”, Lagus miettii.

Markku Lagus ja ”kultamaha-fergu” osallistuivat toukokuussa järjestettyyn Wanhan Woiman kyntönäytökseen.

Konepäivien non stop linjaautokyyditysten pysäkit

Cruising

Maanantai Maanantai

Mallillaan Mallillaan

19.6. Kilpuan asema tutuksi! os. Kilpuantie (seuraa opasteita). Huom, Porinatuvan pyöräretkueen yhteislähtö torilta klo 17

26.6. Kesäherkku Kurjenranta Piipsjärven uimarannalla (os Kurjensaarentie)

3.7. Kesäkahvila Pyrrön Pirtissä os. Pyrröntie

260. Mukana myös residenssitaiteilijaryhmä LIITE!

10.7. Saunavihdan tekoa ja muita vanhoja työtapoja Kallion kotiseututalolla os. Kuljuntie 587 / Petäjäskosken kyläyhdistys

17.7. Ruppi kuntoon! Mäyränperän kuntoradalla (os. Mäyräntie 258) / Mäyränperän kyläyhdistys

24.7. Yhteislaulut kylän rannassa (os. Siltatie 86) / Matkanivan Ns.

31.7. Matkanivan merkkikivet Matkanivan kylätalolla os. Kylätalontie 44 (seuraa opasteita) / Oulaisten Kotiseutuyhdistys

7.8. Maunulan myllyn historiaa ja nykypäivää Myllyterassilla / WW

14.8. Urheilujuhlan tuntua Törmäperän urheilustadionilla os. Vaikontie (seuraa opasteita) / Törmäperän Urheilijat

K o n s e r t i t k e s äk e s k i v i i k k o i s i n k l o 1 8 0 0 O u l a i s t e n s e u r a k u n t a k o d i l l a t a i k i r k o s s a !

21 6 Yhteislaulutilaisuus kirkon pihalla (sateen sattuessa sisällä kirkossa)

28.6. Lauluyhtye Roots Eija ja Jouko Kantola, Teija Siirtola ja Jaana Yrttiaho (seurakuntakoti)

5 7 Lotta Hirvilammi, huilu; Heidi Löppönen, piano (kirkko)

12 7 Barokkia ja klassista, Oulaisten puhallinorkesterin Saksofoniyhtye (kirkko)

19 7 See li Toivio, mezzosopraano, sellisti Musiikkiviikkojen etkokonsertti (kirkko)

26 7 Sekasointuja -monologiteos, L Onervan runoja ja musiikkia taidokkaasti yhdistellen Onervan roolissa nähdään sopraano Lotta Aakko ja musiikista vastaa kitaristi Jaakko Rosnell Käsikirjoitus & ohjaus Niina Aho (seurakuntakoti)

2 8 Jimi Järvinen, urut (kirkko)

9 8 Goldberg-variaatiot, Hannu Alasaarela, piano (seurakuntak oti)

T

AVOINNA ke 16-20 to 10-14 pe 12-18 la 10-14 tai sopimuksen mukaan

P u h 0 4 4 4 7 9 3 2 5 9 k o r o n a g a l l e r i a

K a t s o l i s ä t i e d o t j a l i s ä ä t a p a h t u m i a w w w o u l a i n e n f i / t a p a h t u m a k a l e n t e r i

T a p a h t u m ak a l e n t e r i U l k o l i i k u n t ap a i k a t M a t k a i l u j a n ä h t ä v y y d e t

T ä g ä ä t a p a h t u m a e l ä m y k s e s i # k o e o u l a i n e n

Kattauksen tarinaa

Tuula Aitto-oja

RUOKAILEMME joka päivä, useamman kerran. Ruokailu voi tapahtua kotona, työpaikalla, lounasravintolassa, autossa… Usein siihen hetkeen ei tarvita edes astioita, kertakäyttöiset kupit ja aterimet riittävät pidempäänkin ateriointiin. Kotona ja etenkin viikonloppuisin pöytään katetaan astiat ja juhlahetkiin nostetaan kaapista ehkä vähemmän käytettyjä laseja, lautasia, kulhoja. Kahvitkin juodaan kahvikupeista arkeen kuuluvien mukien sijaan. Ruokailuun liittyvät astiat ja aterimet ovat meille itsestään selvyyksiä, mutta niin ei ole aina ollut.

LAUTANEN

Leipä on yksi perusruuista, varsinkin suomalaisille, mutta kaikissa kulttuureissa sillä on ollut historian kuluessa iso merkitys. Aina 1200-luvulle saakka leipä hoiti lautasenkin virkaa. Ruoka laitettiin leivän päälle ja leipä syötiin viimeksi. Jos leipää ei enää jaksettu syödä, niin varsinkin suurten pitojen aikana se jaettiin köyhille, joita kertyi aina juhlapaikan ympärille. Jo edellä mainittua aikaa aiemmin leivän rinnalla käytettin vadin muotoisia saviastioita tai puupalaa. Jälkimmäisestä kehittyivät sitten aikojen saatossa sekä pöytä, tarjotin että leikkuulauta. Pöytä-sanan historia viittaa latinankieliseen sanaan tabula, joka tarkoittaa sileäpintaista puupalaa.

Kuvataiteen tutkimusten perusteella voidaan päätellä että ensimmäiset lautaset ovat olleet hovikäytössä sekä Italiassa että Ranskassa 1500-luvun alussa. Silloin lautaset olivat tinasta tai hopeasta tehtyjä. Keraamiset lautaset tulivat sitten käyttöön seuraavalla vuosisadalla. Posliinin vuosisataa oli 1700-luku, jolloin myös yhtenäiset serviisit eli astiastot yleistyivät. Talonpoikastu-

vissa ruokailtiin edelleen puulautasilta, joskin suurina juhlina pöydässä oli jo savikuppeja tai tinattuja kuparilautasia.

150 vuotta sitten Suomeen perustettiin Arabian tehdas. Ruotsalainen Rörstrand-yhtiö perusti Helsinkiin tytärtehtaan Arabia-nimiselle tontille. Yhtiötä kiinnosti erityisesti Venäjän markkinat, ja sinne pääsy oli helpompaa Suomesta mm. alhaisempien tullien takia. Arabian toiminnan alussa astiastot olivat suosittuja ja niissä olevat erilaiset lautaset. Ensimmäisen kuvitetun hinnastonsa Arabia julkaisi 1883 suomenkielisenä.

1900-luvun alussa Suomessa suosioon nousivat myös läkkipeltilautaset ja emaloidut astiat. Jälkimmäisten kultakausi alkoi varsinaisesti kuitenkin vasta 1950-luvulla Finellin astioiden myötä.

Arabian lautaset ovat kulkeneet suomalaisten arjessa ja juhlassa mukana jo 150 vuotta, mutta itse lautasen historia juontuu paljon kauemmas – leipään ja puuhun.

LASI

Käyttölasin käyttö suomalaisessa ruokapöydässä oli erittäin vähäistä ennen 1700-lukua. Perinteiset juoma-astiat

valmistettiin puusta, käytettiin tuoppeja ja haarikoita. Vasta 1800-luvun loppupuolella lasin käyttö kaupunkitalouksissa alkoi yleistyä. Siihen vaikutti myös astiastojen yleistyminen eli yhtenäisten lautasten ja kulhojen rinnalle tarvittiin myös yhtenäisiä lasistoja, ja jokaiselle juomalle tarvittiin myös oma lasi. Talonpoikastaloudessa käyttölasi oli harvinaista. Vielä 1950-luvulla suomalaiskodeissa oli lähinnä vain tavallisia juomalaseja.

Toisin oli maailmalla. Antiikin aikana niin roomalaiset kuin varakkaat viikingit joivat viiniä lasi- tai hopeasarvista. Astioissa ei ollut jalkoja, joten malja piti juoda aina pohjaan saakka. Juomasarvet olivat arvostettuja esineitä, ja niitä nähdään vielä tänäkin päivänä. Pöytäastioina lasit olivat muuallakin Euroopassa pitkään harvinaisia, koska vain varakkailla oli mahdollisuus hankkia näyttäviä ja kalliita pikareita. 1700-luvulla lasisten juoma-astioiden kysyntä alkoi lisääntyä.

HAARUKKA

Sormiruokailu on yleistynyt viime vuosina nopeaa tahtia lasten syömään opettelemisessa. Sormiruokailun aja-

tuksenahan on, että lapsi saa tutustua ruokaan itse, omassa tahdissaan. Sormiruokailua harrastettiin kuitenkin jo muinaisessa Roomassa, jossa hienostunut tapa oli syödä kolmella sormella, ei viidellä. Kannattaa muistaa myös että yhä edelleen iso osa maapallon väestöstä syö sormin.

Aikoinaan sormien apuna käytettiin puukkoa ja syömäpiikkiä, jolla sai poimittua lihapaloja yhteisestä isosta padasta. Kaksipiikkinen haarukka tuli käyttöön 1000-luvulla Venetsiassa, mutta sitä pidettiin outona välineenä. Jotkut tahot pitivät haarukkaa jopa paholaisen aseena, ja jos joku sattui kuolemaan ruokailun aikana, uskottiin sen johtuneen haarukasta. Kaikista haasteista huolimatta haarukka löysi tiensä ruokapöytään. Suomeen ensimmäiset haarukat tulivat Juhana-herttuan puolison Katarina Jagellonican mukana vuonna 1562 Turun linnaan. Keittiössä haarukka koettiin tarpeelliseksi, mutta ruokaillessa sitä ei oikein osattu käyttää. Ruokapöydässä haarukka yleistyi vasta 1600-luvun lopulla eurooppalaisissa ruokapöydissä, ja ranskalaiseen tapaan se katettiin pöytään pesä alaspäin, kuten lusikkakin. Nykyinen

tapa kattaa lusikka ja haarukka pesä ylöspäin yleistyi vasta 1700-luvun lopussa yhtenäisten astiastojen yleistymisen myötä.

Suomessa haarukan yleistyminen oli hidasta. Kartanoiden ja pappiloiden keittiöissä sitä käytettiin, mutta ruokaillessa vähemmän. 1800-luvulla laadituista tarkoista perunkirjoista voidaan lukea että säätyläistenkään keskuudessa haarukoita ei ollut kovin paljoa.

VEITSI

Puukkomainen ase on ollut aina miehen symboli ja elämisen ehto. Se on ollut hyvin henkilökohtainen esine, joka oli aina mukana. Myös naiset käyttivät puukkoa, emännän veistä, varsinkin Itämeren ja Pohjanmeren naisten keskuudessa. Ruokailun muuttuessa sosiaaliseksi tapahtumaksi, tikarimainen puukko muuttui teräväkärkiseksi veitseksi. Pyöreäkärkiseksi veitsi muuttui yhdessä haarukan käytön yleistymisen myötä. Samalla poistui tarve viedä veitsi suuhun, mikä tuli olemaan hyvien pöytätapojen vastainen tapa.

1600-luvun lopulla tuli tavaksi kattaa silloin käytössä olleet aterimet valmiiksi

ruokapöytään, ja silloin jo omaksuttiiin tapa laittaa veitsen terävä reuna lautaseen päin, ei koskaan muita ruokailijoita kohti.

LUSIKKA

Nestemäistä ravintoa nautittaessa on tarvittu jotain muuta kuin veistä tai haarukka. Esihistoriallisella ajalla ihmiskouran rinnalle kehitettiin kuppimainen apuväline. Puu oli käytetyin materiaali ja lusikan englanninkielinen nimi spoon viittaakin alunperin puusta koverrettuun, syömisen apuna käytettyyn kuppimaiseen välineeseen. Vanhoissa lusikoissa pesä on ollut iso, lähes kämmenen kokoa muistuttava, soikea tai pyöreä. Varallisuuden mukaan lusikan materiaalina voitiin käyttää myös luuta, sarvea tai peräti hopeaa. Pintaan saatettiin kaivertaa erilaisia hahmoja tai kirjaimia. Joskus lusikka saattoi olla arvokkaampi kuin raha, koska lusikan arvo mitattiin sen painon mukaan. Meille tutun muodon lusikka alkoi saada 1700-luvulla.

Ihan aluksi lusikkaa ei katettu valmiiksi pöytään, vaan jokaisella oli aina mukanaan oma lusikka, jota varten vyössä oli pieni tasku. Ruokailtaessa otettiin lusikka esille, jolla otettiin ruokaa suoraan yhteisestä astiasta. Suomessa puiset lusikat olivat seinällä omassa telineessään, josta jokainen otti oman lusikkansa tullessaan ruokailemaan.

Lusikkaa käytettiin liemiruokien ja puuron syömiseen, mutta sitä käytettiin myös viinahörpyn ottamiseen. Tästä on peräisin tapa antaa lääkettä lusikalla.

**************

Erilaisia perhe- ja sukujuhlien kattauksia on nähtävillä weteraanikonepäivien aikana 7.-9.7. Käpylän koululla. Tervetuloa!

Kiitokset Tarja Tuulikki Laaksonen ”Kuka keksi haarukan? Arkiesineiden ihmeellinen historia.” (Minerva, 2017)

TULE ASUMAAN REISJÄRVELLE!

www.reisjarvi.fi

Camping Vonkka

Caravaanialueella on 60 sähköistettyä vaunupaikkaa, 15 leirintämökkiä, telttailualue, 2 puulämmitteistä rantasaunaa, 10hlö palju.

Viikonloppuisin elävää musiikkia, tanssiorkesteri soittaa rantalavalla.

pe 23.6. juhannusaatto Wanhat Warikset Juhani Aho

la 24.6. juhannustanssit tangokuningas Pekka Mikkola to 29.6. klo 13 päivätanssit Timo Jääskeläinen

la 1.7. Tangokuningatarfinalisti Hanna Hirvonen

to 13.7. Suopotkupallo etkot LEVIÄIJÄ

pe 14.7. Public Shame ja Dj Janne Tiiro musiikkia tauotta

la 15.7. Public Shame ja Dj Janne Tiiro musiikkia tauotta

la 22.7. tanssittavat Kainuun Viihdesolistit

su 30.7. Ikkunaprinsessa, viihdekonsertti

la 5.8. Unelmavävyt

la 12.8. Ässät

la 26.8. venetsialaiset KULMAKUNNANKUTKUTTAJAT

Viikonloppuisin karaoke

CAMPING VONKKA

Hallantie 6 89400 Hyrynsalmi p. 0407055723 campingvonkka.fi

Nivalan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa

klo 10–18

Hyttitie 1 A, Nivala

Museokonepaja Toimiva avoinna ryhmille sopimuksen mukaan. p. 050 5955246

Kytöpuhontie 252, Karvoskylä

Lisää tapahtumia nivala.fi/vapaa-aika/tapahtumat/

sijaitsee luonnonkauniilla Hyrynjärven rannalla.

Tallojen vuolua iltatöinä

Arvo Härö

VELJENI Eino sai vuonna

1958 töitä Oulaisten kumikorjaamolta. Korjaamolla tarvittiin talloja, päällysrenkaiden korjauksiin. Eino oli omistajan lisäksi ainoa työntekijä, eihän hän kerinnyt millään vuolla tarpeellista määrää talloja, koska muita töitä oli pilvin pimein. Niinpä omistaja palkkasi meidät, veljeni Reinon ja minut, vuolemaan niitä vapaa-aikanamme. Einokin vuoli niitä iltaisin.

Pitkillä leipäveitsillä niitä vuolimme. Veitsi täytyi aina välillä kastaa vedellä, ei veitsi muuten leikannut.

Talla-aihiot leikattiin konerautasahan terästä tehdyllä puukolla, terää piti vasaralla takoa. Takomiseen soveltuu parhaiten kumivasara. En muista oliko meillä

sellaista. Veitsenkahvasta vääntäen sai oikean kokoisen ja mallisen aihion leikattua. Vuolupukit teimme samanlaiset kuin mitä kumikorjaamollakin oli. Leveään lankkuun istutettiin tukevat jalat toiseen päähän. Kun särmät höylättiin, oli renkun päällä hyvä istua, kun laittoi jalattoman pään tuolille tai sängyn päälle ja renkun jalkapäähän pystyyn kakkosnelosen pätkä. Sen yläpäähän nelosparrun pätkä, laudanpätkät sivuille ja muhkura vuoltiin renkaan profiiliin sopivaksi. Talla-aihiosta vuoltiin ensin pintakumi pois. Sitten tallakaavojen mukaan kudoksia vuolemaan. Kaavat olivat kuin kartassa olevien pienten tunturien kuvia, niissä oli korkeusrenkaatkin. Niiden mukaan vuoltiin. Kuvat olivat kuitenkin erikokoisia

ja -korkuisiakin, renkaathan ovat monen kokoisia, ja kangaskudoksiakin oli toisissa useampia. Tallan koon ja kerrosten mukaan oli palkkakin tallain vuoluista.

ALKUUN renkaista tahtoi olla pulaakin, sitten naapurin poika toi Zetorilla kuorman. En muista, oliko hänellä jokin laatikko nostolaitteessa, osa renkaista oli pystyssä olevassa pakoputkessakin. Kyllähän siinä kamarin lattiakin kärsi, kun siinä pyöritettiin ja hakattiin renkaista tallan aihioita. Ammattikurssin oppilaita kävi katsomassa vuolemistamme, ja kokeilemassakin. Totesivat, että kyllä tuokin on ensin opeteltava, ennen kuin se onnistuu. Renkaathan olivat ristikutoisia rättirenkaita. Oppi siinä ainakin veitsen teroituksen. Ham-

masta vihlaisi, kun veitsi osui sepeliin ja sitä sattui usein, se tiesi taas uutta teroitusta. Kesällähän tallat oli hyvä vuolla ulkona, ei sotkeutunut kamarin lattiakaan. Lastutkin sai kerättyä haravalla.

Korjaamolla tallat paistettiin renkaisiin höyryllä, jonka kuumuus oli 130 asteista. Höyrykattilan paine piti olla 12 kiloa. Paisto tapahtui höyryllä kuumennetussa telineessä. Renkaan sisälle laitettiin paksu pitkän- ja vääränmallinen kuminen paineilmalla täytetty makkara. Sillä painettiin liimalla ja välikumilla vuorattu talla tiukasti renkaan sisään reiän kohdalle. Tuo kuminen makkara piti ensin eristää paperilla ja talkilla, ettei vulkanoitunut kiinni renkaaseen. Noin neljä tuntia piti paistosta lämmittää että

talla vulkanoitui tiukasti kiinni vikapaikkaan. Renkaan kulutuspinnan kuvio meni umpeen paistoksen kohdalta. Kuvion pystyi korjaamaan höylällä. Höylässä oli tasapohjaisen u-kirjaimen mallinen ohut rauta, joka lämpeni sähköllä, sillä pystyi vuolemaan uuden kuvion.

ENNEN tallojen paistoa oli renkaiden vikapaikka puhdistettava talkkikerroksesta. Se tapahtui piikkisellä harjalla, joka pyöri sähköllä, taipuvassa putkessa pyörivän vaijerin välityksellä. Harja oli noin kymmensenttinen ja siihen pystyi vaihtamaan uudet piikit tylsyneitten tilalle. Harja oli kuitenkin joihinkin paikkoihin liian kookas, niinpä Voitto tilasikin minulta pyöreäpäisen pienemmän harjan. Olin

ammattikurssilla ja muotoilin vesijohtoputkesta noin kaksi tuumaa olevan aihion. Siihen piti alkaa porata noin millin kokoisia reikiä, koko aihio täyteen. Siinä meni aikaa ja poria, kokemustahan minulla oli vähän. Olisi kannattanut sorvata aihio umpiraudasta, hitsipaikoissa tahtoi porat katkeilla. Lopuksi tekeleen pohjaan sopiva mutteri, johon pyörittävä vaijeri sopi. Sisälle piti sorvata vielä pulikka, joka piti piikit paikoillaan. Aikaahan tuon piikkipylpyrän kanssa meni, mutta ei minua kukaan onneksi hoputtanut. Loppuihan tallojen vuolukin aikanaan, joskus saatoin naapurille vuolla yksittäisen tallan. Ostin tallarahoilla Osuuskaupasta 7-54 kaliiperia olevan metsästyskiväärin, se on minulla vieläkin käytössä.

Tervetuloa meille. Olemme iso mummola, jossa voit elää oman näköistä elämää.

Toisen läsnä olo sekä päivittäinen seura, siitä on meidän yhteisöasuminen tehty.

Mikäli läheisesi tarvitsee apua päivittäin esim. lämmin ruoka, siivous ja lääkehoidon seuranta, olet tulossa oikeaan paikkaan.

Soita rohkeasti ja kysy lisää tai tule käymään.

MirjamTupa Oy, Toholampi

Puh. 044 9743 428

Me huolehdimme

Pyhännälle valmistuu kesällä 2023 uusi, hieno hyvinvointitalo.

Jos olet sairaanhoitaja tai lähihoitaja, niin katso Pohteen tarjoamat työpaikat osoitteesta kuntarekry.fi

Koko perheen kulttuuri- ja kotiseutuviikko

Taivalkoskella 3.-9.7.2023

Viikon koko ohjelman löydät osoitteesta:

HARRASTAJATEATTERI RETÉ

esittää Milla Puurula-Tillin Marianne Tikkasen alkuperäistekstistä dramaistoiman ja ohjaaman

TÄHDET, TÄHDET

-musiikkinäytelmän Rauli ”Badding” Somerjoen elämästä

Replika-kupla odottaa

WANHA Woima ja Oulaisten työpaja tekivät viime kesänä onnistuneesti yhteistyötä, kun työpajan nuoret työntekijät kunnostivat Wanhan Woiman tuoman vanhan Saab 96:n käyttökuntoon.

Samanlaisen yhteistyön oli tarkoitus jatkua myös tänä suvena. Wanha Woima hankki itselleen Alavetelistä

TO 29. 6.

1970-luvun taitteesta peräisin olevan Volkswagen 1200 kuplan. Ulkoisesti auto ei muistuta paljonkaan alkuperäistä malliaan, sillä sen päällä on urheilullinen Falcon devil-kori. Wanhan Woiman autoasiantuntija Eero Pietarila kertoo, että korinvaihto oli kovaa huutoa 70-luvulla. Alkuperäisestä autosta piti säilyttää 50 prosenttia ja muut osat sai vaihtaa mielensä mukaan.

”Hankimme tämän auton

ihan sen takia, että tällä saisimme innostettua nuoria harrastajia tulemaan Wanhan Woiman toimintaan mukaan”, toteaa Eero Pietarila.

Kun kupla vietiin viime syksynä työpajan pihalle, olivat talon nuoret Eero Pietarilan mukaan innoissaan uudesta projektista. Tilanne muuttui kuitenkin sen jälkeen, kun työpajan kolme työnohjaajaa ilmoitti jäävänsä pois työpajan toiminnasta hyvinvointialue

Merijärven Kotiseutuviikko

29.6.- 9.7.2023

Tenavien touhupäivä, klo 14-18 klo 14-16 Nelli ja Niilo -pellepariskunta koulun piha

LA 1. 7. klo 12-15

Nevanperän vanhat koneet -näyttely Nevanperäntie 32

MA 3.7. klo 19.00

Kesäilta Tähjällä Puhe kunnanjohtaja Kari Jokela Runopolku, yhteislaulua, kahvitarjoilu

TI 4.7 klo 18.00

Kesäillan musiikkihartaus kirkossa kahvit Seurakuntakodilla

n. klo 19.30 Iltakävely Kukkulan kaupalta takaisin Sirkkaan

KE 5.7. klo 13.00

Iloinen iltapäivä palvelukeskuksessa Avoimet ovet uudessa palvelukeskuksessa, Koivukehdon ja Koivutuvan päiväkodeissa klo 18.00 bingo Huoltiksella

TO 6.7. klo 10-14

Markkinat, koivupuhdon koulun piha Kylähullu xvi, Anita Sievänen klo 10-21 Avoimet ovet Rantaeilola, Merijärven vanhin asuintalo klo 11-13.30 Keittolounas ja kahvio, Kilpukan ruokasali klo 18.00 Markkinakisat, urheilukenttä

LA 8.7.klo 11.00 Biitsiturnaus, Salmun kenttä

SU 9.7.klo 19.00 Lauluilta Kalaputaan etelärannan uimapaikalla

Matti Kuoppala Oulainen

Korinvaihto oli suosittua puuhaa vielä takavuosikymmeninä. Kuka tunnistaa tätä yksilöä Volkkarin kuplaksi?

odottaa viimeistä silausta

29.6.–1.7. 2023

MM. KUUMAA | THE HORSENECKS (USA) | JARKKO MARTIKAINEN | OKRA PLAYGROUND!

Alavieska-päivät 8 -16 7 2023

fi Tervetuloa! Markkinat 15 7 2023

Klo 9-15, Keskustie 5

Sormet Liisterissä

Auton sisusta on vielä pahasti keskeneräinen. Siellä on paikoillaan tällä hetkellä oikeastaan vain ratti.

Hankimme tämän

auton ihan sen takia, että tällä saisimme

innostettua nuoria

harrastajia tulemaan

Wanhan Woiman

toimintaan mukaan.

Pohteen tultua kuvioihin mukaan.

”Pohteen toiminta ei heitä miellyttänyt. Kun kävin sitten maalis-huhtikuun vaihteessa siellä uudemman kerran, ei auto- ja metallipuolella ollut työnohjaajaa ollenkaan. Sittemmin työpajalta soitettiin, että tämä osasto on lakkautettu kokonaan. Se oli iso yllätys meillekin”.

Toukokuun lopulla Wanha Woima kävi hakemassa auton pois työpajalta. Auto

OULASKANKAAN SAIRAALAMUSEO

on ajokunnossa, mutta siitä puuttuu vielä sisustus ja valaisimet kokonaan. Konepäiviin mennessä autoa ei tulla saamaan kuntoon, vaikka Wanhalla Woimalla oli tarkoituksena laittaa auto sinne näytille, koska kyse on suomalaista historiaa huokuvasta ajopelistä.

”Emme ole vielä päättäneet, mitä sen kanssa teemme. Ammattiopisto on varmasti seuraava taho, jota aiomme lähestyä”, miettii Eero Pietarila.

Kiuruveden Iskelmäviikko

Tervetuloa tutustumaan Oulaskankaan sairaalan historiaan alkaen vuodesta 1914!

Esillä myös entisen Visalan psykiatrisen sairaalan esineistöä.

Museon kokoelmassa taas uutta nähtävää.

Uutta tänä kesänä:

Upea valokuvanäyttely Atelieri O.Haapala & Victor Barsokevitsch

KAHDESSA AJASSA

Avoinna 5.-30.7.2023 keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18

Vapaa pääsy

Osoite: Oulaistenkatu 5, Oulainen, Oulaskankaan sairaalan pihapiirissä, lisätietoa: www.oys.fi/oulaskangas

Derek Benfieldin hulvaton farssi

Matkaajan keidas Keski-Pohjanmaalla

Tällä ilmoituksella ensimmäisestä majoittumisesta yksi yö tutustumishintaan 20€

Halsuan Helmi Lehtomaantie 151, 69510 Halsua 040 544 7565 / 010 517 4790

Rathbun Jones kätkee sisäänsä

Oulainen

A-oikeudet

• Irtojäätelöt

Ravintola avoinna ma-pe 9-22, la 16-22

Lounas arkisin 10.30-15 Á la carte tilaukset ma-to 20.00 mennessä, pe-la 21.00 mennessä

NÄKY on sangen vaikuttava, kun Kauko Nikula avaa Wanhan Woiman konehallin oven. Sen sisältä paljastuu yhdysvaltalaista alkuperää oleva höyrykone, Rathbun Jones. Nikula tietää kertoa, että samanmoisia koneita oli käytössä enemmänkin erilaisissa tehtaissa ja voimaloissa 1940 – 1950-luvulla.

Wanhan Woiman hallussa oleva yksilö toimi alun perin voimageneraattorina eli sähköntuottajana Oulujoessa, kun sinne rakennettiin voimalaitoksia. Kun työt tässä tarkoituksessa tulivat päätökseensä, siirtyi Rathbun Jones Säkylän sokeritehtaalle varavoimakoneeksi. Siellä kone puksutti sähköä niin kauan kunnes nykyaikaisemmat ja pienempikokoisemmat generaattorit syrjäyttivät sen.

kesän aukioloajat ma-to 14-22, pe-la 14-04

”Wanhan Woiman porukka sai vihiä, että tämä laite oltiin laittamassa romujen sekaan. Pelastimme sen heti tänne”, kertoo Kauko Nikula.

38 tonnia painavan rautamöhkäleen siirtäminen ei kuitenkaan ollut mikään yksinkertainen tehtävä suoritettavaksi. Rathbun Jones sijaitsi kellarissa ja jotta kone saatiin nostettua sieltä ylös, piti laitteesta purkaa ensin generaattori ja muutama apulaite pois. Sieltä kone kuljetettiin lavetin päällä Oulaisiin.

RATHBUN Jonesin käyttökuntoon laitossa riitti pientä säätöä. Kauko Nikula kertoo, että laitteen öljysysteemejä

WANHAN AAPISKUKON KESÄKAHVILA JA

klo 10-16

Palvelemme: ma-pe 6-21

7-21 su 9-21 Ylivieskantie 87,

Puh. (08) 470 421 www.nesteoulainen.fi

Kauko Nikula on mies, joka tietää, miten Wanhan Woiman näyttävän näköisen höyrykoneen, Rathbun Jonesin

piti miettiä jonkin aikaa, koska heillä ei ollut käytössä koneen piirustuksia.

”Painevoitelu oli eri säiliössä, ei moottorin kampikammiossa. Koneen ensimmäinen käynnistys oli mie-

PIIPPOLA

Perinteiset huoltoasemapalvelut keskeltä Suomea

• Polttoainemyynti • Kahvio/grilli • Auto- ja pienkonehuolto

• Rengasmyynti ja asennus

• Husqvarna jälleenmyynti – huolto ja varaosat

• Robottiruohonleikkureiden kaapeliasennukset

• Matkahuolto • Kantojyrsintä

Meillä on myös Kesäkahvila avoinna 7.-9.7. klo 14 - 18 Kesäkahvila avoinna 7.-9.7. klo 14 - 18 marika.salonurmi@gmail.com

Myynti Jani Takkinen 0407700613 Huolto/sahat/leikkurit Petri Takalo 0407011337 Autohuolto Sami Makkonen 0405590266 Kassa 088120211

leenpainuva, koska se oli outo vehje meille kaikille. Sen jälkeen kone on saatu käyntiin joka kesä”.

Rathbun Jones on siitä erikoinen laite, että sen käynnistäminen tapahtuu paineil-

man avulla. Siinä ei siis ole tavanomaista starttimoottoria. Spesiaalikoneen käyttöön tarvitaankin näin ollen spesiaaliosaaja, joka Wanhassa Woimassa on Kauko Nikula. Eikä hän ole ensim-

PITOPALVELU HONKAMAJA O U L A I N E N

Tervetuloa Honkamajalle juhlimaan, kokoustamaan, saunomaan!

Järjestämme erilaisia tilaisuuksia mm. syntymäpäivät, häät, muistotilaisuudet tarjoiluineen!

Toimitamme pitopalvelua myös tilojemme ulkopuolelle! p. 0400 890 773 | pitopalveluhonkamaja@gmail.com

Tarjoamme majoitusta Weteraanikonepäivien aikana

2 hh  65 €/hlö,  1 hh  85 €/hlö

• Hinnat sisältävät aamupalan ja alv:n.

• Ilmainen peruutus viikkoa ennen majoituspäivää.

Varaukset ma-pe klo 8-15 p. 044 4794 717 tai sähköposti asiakaspalvelu@taukokangas.fi

sisäänsä monta tarinaa

ANHA IMA W”

Wanhan Woiman jäsenenä olen

ollut vuodesta

1994. Kerhon toimintaan osallistuminen oli rajallista vielä siinä vaiheessa, kun olin työelämässä yrittäjänä. Viimeiset 15–20 vuotta olen ollut porukassa mukana aktiivisesti.

kuorma-auto. Autovanhus on saatu kuntoon ja se on ollut rekisterissä jo neljä vuotta.

-asennus

• Ohjelmatoimistopalvelut

Jonesin saa käyntiin.

mäistä kertaa koneiden kanssa tekemisissä. Hänen kotoaan löytyy niin maamoottoreita, autoja kuin traktoreitakin. Kiinnostus vanhoihin koneisiin alkoi Nikulan kohdalla jo pienenä poikana.

”Wanhan Woiman jäsenenä olen ollut vuodesta 1994. Kerhon toimintaan osallistuminen oli rajallista vielä siinä vaiheessa, kun olin työelämässä yrittäjänä. Viimeiset 15–20 vuotta olen ollut po-

rukassa mukana aktiivisesti”.

Kauko Nikula ei ole yhden merkin ajoneuvoharrastaja, vaan kulkupelejä löytyy laidasta laitaan. Yksi mielenkiintoinen projekti on ollut pojan kanssa tehty Bedford-

Kun konepäivien talkoot starttaavat toden teolla aina juhannukselta, viihtyy Kauko Nikulakin perinnekeskuksessa seuraavat kolme viikkoa. Yhtään konepäivää hän ei ole jättänyt vielä väliin. Suurin ongelma Wanhan Woiman toiminnassa on Kauko Nikulan mukaan se, että ydinporukka alkaa olla jo koko lailla ikääntynyttä.

”Nuoria pitäisi saada toimintaan mukaan. Meidän porukamme nuorimmat taitavat olla siinä lähempänä viittäkymmentä”, nauraa itse vuonna 1948 syntynyt Kauko Nikula.

• LVI-huollot ja korjaukset

• Ilmavesi-, maalämpö- ja ilmalämpöpumput

Energiatehokkaat tuotteet laskee sähkönkulutustasi p. 08-479-5600

Oulainen-Haapavesi-Vihanti-Pyhäjoki-Raahe-Merijärvi

Te r ve t u l o a Tervetuloa

t a i m i o s t o k s i l l e ! taimiostoksille!

Laaja valikoima oman Laaja valikoima oman tuotannon perennoja! tuotannon perennoja!

Viikottaisia taimitarjouksia!

Särkän Perennataimisto

Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369 www.sarkanperennataimisto.fi

Särkkäin

RY KESÄRAVIT

Sisäänpääsy raveihin 10 e sis. käsiohjelman

Lauantaina 15.7.2023

alkaen klo 18.30

KESTILÄ

Kestilänraitti 2, 92700 Kestilä, 08-8122133

Avoinna ma-pe 7:00-18:00 la 9:00-18:00 ja su 11:00-18:00

Weteraanikonepäivät

Marjut Lehtonen osallistui ensimmäisille Waltakunnallisille Weteraanikonepäiville vuonna 1993 äitinsä mahassa, eikä ole sen jälkeen jättänyt välistä yksiäkään. 4H:n talkoolaisena hän aloitti kolmannella luokalla. Hommiin on kuulunut kahvilan pyörittämisen, makkaran paiston ja kahvin keittämisen lisäksi niin ongelmanratkaisua, vieraalla kielellä pärjäämistä kuin työnjakotaitojen opettelemista.

Lehtonen pääsi 15-vuotiaana 4H:n kansainväliselle työleirille. Siellä oltiin talkoissa viikko ennen konepäiviä ja viikko jälkeen. Vastuu kasvoi pikkuhiljaa ja Lehtonen pääsi leiriläisestä leirin vetäjäksi, ja sai siitä itselleen kesätyön useaksi kesäksi. Iltaohjelmassa työleirillä oli esimerkiksi suofutista ja muuta mukavaa, järjestettyä ohjelmaa, ja samalla oppi englantia.

”Piti miettiä, miten sano-

taan englanniksi, että pese jääkaappi”, Lehtonen nauraa. ”Jos en olisi ollut konepäivillä talkoissa, en olisi oppinut sosiaalisia taitoja, vastuun ottamista enkä johtamista. Talkoissa olen oppinut taitoja, joista on ollut apua nykyisissä tehtävissäni muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Talkootyötä tekemällä olen oppinut myös yhteistyötaitoja ja stressinhallintaa sekä saanut tekemiseeni reilusti itsevarmuutta. Ohjaus-, työnjako-, organisointi-, ja neuvottelutaitoja tarvitsee niin talkoolaisena, päättäjänä kuin työssäni erityisopettaja Oulaisten alakoulussa Juho Oksalla”.

Lehtonen kertoo, miten stressinhallintataidot kasvoivat nuorena talkoillessa. Hän oli esimerkiksi mukana hoitamassa tilannetta, jossa monta pakastinta rikkoontui kesken Konepäivien. Toisella kertaa puolestaan jäätelöt loppuivat kesken kaiken. Oulaisten kaupat oli jo ostettu jäätelöstä tyhjäksi. Ei auttanut muu kuin pakata arkkupakastin autoon ja ajaa Ylivieskan Ci-

ty-markettiin rahatukon kanssa. Sieltä ostettiin tuhansilla euroilla limsaa ja jäätelöä. Se on paljon luottamusta 17-vuotiaalle. Luottamus kannatti, ja ongelmat selätettiin yhdessä.

Pelkästään 4H:n pyörittämät kioskit tarvitsevat satakunta talkoolaista, että konepäivien kävijät saavat sujuvasti kahvia, makkaraa ja jäätelöä. Lehtonen kannustaa kaikkia mukaan talkoilemaan ja nauttimaan yhteisöllisyydestä, ylisukupolvisuudesta ja tekemisen meiningistä. Mukaan pääsee, kunhan on tarpeeksi vanha, että osaa antaa kassalla rahasta takaisin!

TALKOILEMISESTA ENERGIAA

Wanhan woiman hallituksen jäsen Raija Salmela lähti talkootoimintaan mukaan alun perin ystävänsä tuomana yli 10 vuotta sitten. Ystävä siivosi, Salmela teki perässä. Sittemmin hän on ollut muun muassa laavulla nokipannukahvilassa, näyttelynpystytyk-

sessä ja Woimabaarissa. Eniten on jäänyt mieleen muistoja laavukahvila-ajalta. Laavulla on oma, ihana tunnelmansa ja siellä tapaa paljon ihmisiä. Lisäksi Salmela vastaa Käpylän koulun vuokrauksesta ja esittelystä ympäri vuoden. Käpylän koulua vuokrataan paljon juhlatilaksi ja keväisin vierailee koululaisryhmiä tutustumassa kulttuuriperintöön. Talvisaikaan talkoolaisilla on kaikenlaista projektia. Viime vuoden konepäiville esimerkiksi NaisWoima virkkasi traktorin.

Salmela haluaa rohkaista kaikkia mukaan talkootoimintaan matalalla kynnyksellä.

”Ei tarvitse liittyä mihinkään eikä olla jäsen. Riittää, että tulee paikalle, kaikille löytyy tekemistä. Toiminta antaa niin paljon! Porukka ikääntyy, ja olisi kiva saada lisää toimijoita mukaan. Uusi tuo aina uutta mukanaan. Porukka on mukava ja henki hyvä. Ei ole tarvinnut riidellä kenenkään kanssa”, Salmela nauraa.

”Jokainen voi osallistua omalla panoksellaan. Ketään

ei katsota nokan vartta pitkin, vaan jokainen saa tehdä voimiensa mukaisesti”. Salmelalla itsellään on ylimääräistä aikaa nyt eläkkeellä, mutta toimintaan voi osallistua vaikka 5 tuntia vuodessa. Suurin osa talkoolaisista tulee Oulaisista ja lähikunnista, mutta osa talkoolaisista tulee kauempaakin, ainakin Pihtiputaalta, Oulunsalosta, Turunseudulta ja Saksasta, Salmela muistelee. Monelle talkoot ovat kesän kohokohta.

KOKO PERHE

TALKOILEE

Marjo-Riitta Rytinki on ollut vastuussa konepäivien kahviloista vuodet 20032018. Muutama äitiysloma on mahtunut väliin, mutta silloinkin hän on ollut talkoolaisena mukana. Pylvään Keijo kysäisi Rytinkiä hommaan, ja koska hän ei omien sanojensa mukaan osaa sanoa ei, siitä tulikin pidempi pesti. Rytinki toimi silloin Oulaisten 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana. Vaihdettuaan toiseen työhön hän jatkoi vielä talkoilua. Vasta viime kesä oli ensimmäinen, jolloin hän ei ollut lainkaan mukana terveydellisistä syistä.

”Aluksi toimimme kahvilateltoissa, mutta tapahtuman laajennettua nopeasti saimme kiinteät katokset. Ne helpot-

tivat hommia huimasti. Kylmiöiden tulo olikin jo lähes luksusta. Vuonna 2004 järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen työleiri. Se on jäänyt muistoihin uskomattomana kokemuksena. Melkoinen määrä nuoria on ollut mukana talkoilemassa vuosien aikana meiltä ja maailmalta”, Rytinki kertoo.

Ei kesää ilman konepäiviä on tuttu lause Rytingin perheessä.

”Keväällä aloin ommella lapsille uusia pukuja kesää varten. Lapsia on kuvattu pukujen ansiosta valtavasti. Muksut ovat olleet mukana hommissa siitä saakka, kun ovat oppineet kävelemään. Konepäivävillitys tarttui sukuunkin ja varsinkin ensimmäisinä vastuuvuosinani hommissa oli puoli sukua”, Rytinki kertoo.

”Äiti on nauttinut konepäivistä, mutta on sillä ottanut kaaliinkin”, sanoo 9-vuotias Seelia. Ja tottahan se on. Melkoista pyöritystä keväästä saakka. Mikään ihan pikkujuttu kahviloista vastaaminen ei ole.

”Aloitimme retket Powerparkin retket vuosia sitten, että saisimme toimintaan mukaan lisää talkoolaisia. Se taitaakin olla pienten talkoolaisten mielestä parasta koko hommassa”, Rytinki kertoo.

Kansainvälisen työleirin osallistujia työn touhussa. Kuva: Oulaisten Valovoima

Kahvilan pitoa konepäivillä. Kuva: Oulaisten Valovoima

pyörivät talkoovoimin

KYSYTÄÄNPÄ PERHEEN LAPSILTA, MILLAISTA ON OLLA TALKOOLAISENA

”Todella kivaa”. Seelia 9v ”Mukavaa”. Selda 11v

”Olen ollut talkoolaisena ihan pikkutytöstä asti. Olen tykännyt olla talkoissa. Tykkään kohdata ihmisiä. Se oli aikanaan kesän kohokohta!”

Seena 21v

”Mukavaa, ei tylsiä hetkiä. Mukava ympäristö ja työkaverit”,Vilho 18v.

MITÄ KAIKKEA OLET TEHNYT TALKOISSA?

”Mää oon tehny vähän kaikenlaista. Kahvinkeittoa

kahviloissa, juoksupoikana oloa, sämpylöiden tekoa, grilleillä auttamista. En saa vielä paistaa makkaroita”.

Seelia

”Paljon töitä”. Selda

”Olen tehnyt kaikkia mahdollisia kahviloiden tehtäviä juoksupojasta vastuuhenkilöksi”. Seena

”Keittänyt kahvia, paistanut lättyjä ja ollut juoksupoika ja ollut kahvilan kassalla”.

Vilho

Miltä konepäivät näyttävät talkoolaisen näkökulmasta?

”Mua kuvataan paljon. Paljon työtä, mutta kivaa. Tykkään tauoista”. See-

lia

”Vauhdikasta!” Selda

”Olen ollut aina aamusta iltaan saakka. Pääsee jutun ytimeen!” Seena

”Vaikka pitää olla koko ajan menossa, tapahtuma on mukava. Siellä on kiva olla”. Vilho

MIKÄ ON PARASTA TALKOOTYÖSSÄ?

”Kaikkein eniten tykkään kahvinkeitosta ja tarjottimien tiskaamisesta”. Seelia

”Asiakaspalvelu ja koko tapahtuman henki” Seena ”Asiakaspalvelu ja avuksi oleminen” Vilho

MIKSI TEET TALKOOHOMMIA?

”Powerparkin retken takia ja koska se on kivaa. Olen ollut suunnilleen vauvasta asti mukana”. Seelia

”Pääsee kavereiden kanssa Powerparkiin”. Selda

”Ennen se oli jokakesäinen perinne äidin työn vuoksi. Kuului kesään”. Seena

”Koska äiti laittoi minut jo pienenä juoksupojaksi ja tykästyin siihen hommaan. Se on mukavaa! Oman kioskin perustamisen jälkeen talkoilu on jäänyt vähän vähemmälle. Vaikka omiakin töitä on, en ole voinut pysyä talkoolaisuudesta erossa”. Vilho

MITÄ SANOISIT IHMISELLE, JOKA HARKITSEE TALKOOLAISEKSI ILMOITTAUTUMISTA?

”Kannattaa ottaa vesipullo mukaan! Pitää varautua kovaan työskentelyyn”. Seelia ”Tervetuloa mukaan!” Selda ”Ehdottomasti kannattaa lähteä talkoolaiseksi. Mukava yhteisöllisyys. Saa reipasta työkokemusta ja kesälle mukavaa ohjelmaa”. Seena ”Talkoolaisuus on mukava kokemus eikä niinkään haastavaa. Mukavasta työstä saa Powerparkin retken palkaksi”. Vilho

TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ NAUTTII KONEPÄIVISTÄ TAPAHTUMAN EHDOILLA

Pasi Parkkila on vastannut konepäivien turvallisuudesta useana vuonna, talkootyönä tietenkin. Turvallisuuspäällikön hommiin kuuluu käydä tapahtuma tarkasti läpi viranomaisten kanssa ja huolehtia omalta osaltaan lupaprosesseista. Viranomaiset määrittelevät esimerkiksi, montako järjestyksenvalvojaa konepäiville tarvitaan. Ennen turvallisuuspäällikön hommia

Parkkila osallistui talkoisiin järjestyksenvalvojana. Itse asiassa hän ei ole käynyt konepäivillä kertaakaan maksavana asiakkaana vaan on alusta asti ollut tapahtumassa mukana talkoolaisena.

Vihannissa asuva Parkkila sanoo, että on mukava käydä naapurikaupungin hienossa tapahtumassa talkoilemassa, kun tuntuu, että voi olla avuksi ja talkooporukka on hyvä. Kun tapahtumassa on mukana talkoolaisena, silloin mennään tapahtuman ehdoilla. Se lienee suurin ero yleisön ja talkoolaisen rooleissa, Parkkila arvelee. Silti työroolis-

sakin pystyy näkemään ja aistimaan itse tapahtuman. Tapahtuman hyvä henki ja leppoisuus välittyvät niin yleisölle kuin talkoolaisellekin.

Parkkila on itse kiinnostunut vanhoista koneista ja työtavoista, se veti alun perin talkoohommiin mukaan. Erityisesti hän tykkää jokavuotisesta Zetorin kampikäynnistyskilpailusta.

”On hieno seurata paitsi itse kilpailua, myös yleisön eläytymistä kisaan. Konepäivät on aina ollut leppoisa koko perheen tapahtuma, ja sitä se on varmasti jatkossakin”, Parkkila pohtii.

Marjut Lehtonen noin vuonna 2005, jolloin hän oli 12-vuotias talkoolainen. Ei kesää ilman konepäiviä on tuttu lause Rytingin perheessä. Kuvassa Seelia ja Marjo-Riitta Rytinki.

Nuoret pyörittävät kioskia. Kuva: Oulaisten Valovoima Raija Salmela ja monta virkattua palaa. Kuva: Sirpa Pietarila

Henkilökuvvaa Weteraanikonepäeville

JAA, ettäkö henkilökuvvaa… minusta… Jospa otettas vähä rennompi näkymä aeva omalla kielellä – sillä jota kauvva sitte kotona puhuttii (vaekka se jo melekolaella o unohtunukkii..) Me ku ollaa aekannaa kerräilty puhheeseem mallia monelta suunnalta, ku meilä Kärsämäellä ollaa aeva

keskellä monttaa murresuomia. Voeha se olla ettei tästä mittää tolokkua saa, vaa tulukkaa ihimiset Weteraanikonepäeville kahtommaa ja kysymmää sinne Ykkköshallii ku sielä meitä om monenlaesia tekijöitä töittään näöttämässä… Näille kymmenille on mullaki kyllä tavaroeta tullu teh-

tyä. Pikkusessa maapaekassa kaekki värkättii aekannaa aeva ite. Ja ne vanahemmat oli hyviä tekemmää kaekellaista.. Kahtomalla ja kokkeilemalla sitä sitte opittii jokkaenen.. Pikkune oliv vielä sillonki ku velipoeka kutomista opetti – hyvinpä sen tekiki ku nykyjään aena mulla pui-

Kärsämäellä asuva Vappu Saaranen on käsityöyrittäjä. Hän tekee kalannahasta erilaisia tuotteita. Saarasen tuotteisiin voi tutustua lähemmän weteraanikonepäivillä. Kuvat: Vappu Saaranen

Weteraanikonepäeville

kot kilisee jos vähänki vappaasti istahtaa..

Tahkua kakarana veivasin ku isä puukkoo tuohitöihisä terotti ja tahkon penkin reonan kolossa suikaleita veteli. Tuohimehtäänki matkassa pääsin enkä kai kovi häverä ollu ku ensimmäisen tuohitähen värkkäsin. Ja sitte kouluunki tuohivirsut sisätossuksi…

Äetin kans yhessä matto-

kankkaeta laitettii ja kutommaa pääsih heti ku varppaat polokusille yletti. Niitäki oppia oon kerenny elläissäni käöttää..

Virkkaosvimma iski ku koulumatkat meni linijaaotossa. Äeti tilasi vahingossa 6-säistä kalalankkaa kum mattoo ois tarvinnu paksumpaa. Siitä ohuesta sitte tuli kouluautossa alaku ensimmäissee sänkypeittoon,

niitäki sitte kait kymmenkunta syntyny – suurimppaan meni kuus kilua lankkaa. Verhot ja liinat ei oo räknätty ikkää..

Kakarana jo sitä äitin etelässä näkemää olokihimmeliä koetin värkätä.. Se oli se pyramiitimalli – ja kum minä huomasi että oli sisästä yks oloki poes jääny, nii ruttasi koko rustingi uuniin ja tuiskahi etten ikinä tee him-

meliä… Vae on se vannomata paras tämä elämä – mahottomat määrät ku oon niitäki kerenny näprätä… Vae sittehä se tämä värkkäyshomma hyppysistä karkas kum minä työhommat poes heitin ja harrastelijaks herkesin.. Hyvie kavereitte kaotta tutuks tuli poronnahkoje parkitus ja sitte monta muutaki Lapin käsityötä. Ja vaekka uhosinki etten kalan-

nahkoja ala tekemmää nii Kalajoen Ammattiopiston kurssilta ihteni lopulta löysin.. Näöttötyöksi käsityöntekijän ammattitutkintoon suunnittelij ja värkkäsin semmose luontoystävällisen kaolaristin alunperi Paanukirkon kahavillaan myyntijutuksi.. (siinä o uusiokartonkirasiassa risti tuohesta ja kalannahkasta ja kaolanauha pajulla parkittua poronnah-

HAAPAJÄRVEN

Kannot 20-60 cm 20-40€ /kpl

kaa elikkä sisnaa…). Niitä oon sitte muuallaki näötelly. Nytte jo pystyy sitte vaehtelleev värkkäämisiä vuoje ajan, kyselyjen ja enimmäkseen omam mielenlaavun mukkaa… Ja välillä kokkeilla jottai uuttaki ettei pääse suivaantummaa yhteej ja sammaan touhhuun… Että semmone kuva minusta itellä..

Vappu Saaranen

Ensio Torven valtava putkiradiokokoelma

Kaisa Hietala

Ylivieska

RADIOTOIMINNAN

aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.

Varsinkin ensimmäiset radiot 20-luvulta ovat tavoiteltuja. Vanhoista radioista osa on kuin tyylikkäitä huo-

nekaluja ja muutkin vanhat radiot ovat kauneudessaan aivan toista luokkaa, kuin meidän nykyiset pelkistetyt radiomallit.

Ylivieskalainen yrittäjä Ensio Torvi innostui keräämään putkiradioita 1990-luvun lopulla. Hän ehti kerätä niitä mittavan ja ainutlaatuisen kokoelman,

Tulisijaluukut, metallikalusteet, portaat kaiteet ym. metallityöt laadukkaasti

yhteensä 1200 kappaletta putkiradioita, gramofoneja ja savikiekkoja eli levyjä. Torven perustamaan ja johtamaan yritykseen, E.T.Listat, niitä on taltioitu kolmeen eri huoneeseen neljästä kuuteen hyllykerrokseen.

”Kaikki radiot on luetteloitu ja vakuutettu”, kertoo

E.T.Listojen nykyinen toimitusjohtaja Raine Luukko Historiatiedot kertovat, että Tampereella aloitettiin säännölliset radiolähetykset 1.11.1923. Asema lähetti kolmena tai neljänä iltana viikossa lähinnä soittoesityksiä. Lähetykset olivat kuultavissa kaupungissa ja

- Betonirakentamisen erikoisosaamista -

- Suurmuotti ja laudoitustyöt -

- Sillan rakentaminen -

- Betonointi ja hiertotyöt -

Puhelin/Whatsapp: 0400 875 209 myynti@hemparts.fi - Antintie 4, 85500 Nivala

• 3D-suunnittelu

• Alihankintatyöt

• Hitsaus- ja levytyöt

Betonirakentamisen ammattilainen palveluksessasi kautta Suomen

• Hionnat ja pintakäsittelyt

• Nanokeraamiset kuumakestopinnoitteet

sen lähiympäristössä.

Jo tätä ennen valtioneuvosto myönsi 24.8.1921 Nuoren Voiman Liiton radioyhdistykselle toimiluvan, jonka perusteella yhdistyksen jäsenet saivat perustaa radioasemia. Toimiluvan ehtojen mukaan yhdistyksen jäseneksi pyrkivällä tuli olla suojeluskuntatodistus ja to-

distus valtiollisesta luotettavuudesta.

”Ensio Torven putkiradiokokoelma käsittää radioita 10-, 20-, 30-, 40-, 50- ja 60-luvuilta. Ensio on tykännyt kerätä putkiradioita, koska hän on ollut nuorena poikana radioharrastaja ja hänen puolisonsa Airakin on kerännyt vanhoja esinei-

”Kaikki 1200 putkiradiota ja kovaäänistä on luetteloitu ja vakuutettu”, kertoo E.T.Listojen nykyinen toimitusjohtaja Raine Luukko.

putkiradiokokoelma on tallessa E.T. Listoilla

tä”, kertoo E.T. Listojen toimitusjohtaja Raine Luukko.

Hän on naimisissa Aira ja Ensio Torven Minna tyttären kanssa ja tuntee appiukkonsa harrastuksen hyvin. Minna Luukko työskentelee yrityksessä hallintopäällikkönä. Kesäisin yrityksessä työskentelevät myös Luukkojen kaksi poikaa, vanhempi vakituiseen ja nuorempi työskentelee opiskelujen ohessa kesäisin. Ensio Torvi sairastaa, eikä voi sen takia osallistua haastatteluun.

Markku Huuhtanen haastatteli Ensio Torvea putkiradioharrastuksesta Kalajokilaakso-lehteen vuonna 2000. Siinä jutussa Torvi kertoo, ettei hänellä mitään keräilyvimmaa ole, vaan radioiden taltiointi on pelkkä kiireetön vapaa-ajan harrastus.

”1920-luvusta on kylläkin tullut sellainen, joka herättää minussa ostovietin. Minua on aina kiinnostaneet vanhat tavarat, eteenkin sellaiset, joita ei enää valmisteta. Niitä olen pyrkinyt saamaan talteen tulevien sukupolvien ihasteltavaksi.” Näin oli Ensio Torvi kertonut Huuhtasen jutun mukaan.

E.T.Listojen toimitusjohtaja Raine Luukko on elänyt appiukkonsa radioharrastuksen mukana. Hän muistelee, että kerrankin hän kävi Ensio Torven kanssa Oravaisissa tapaamassa toista putkiradioharrastajaa, joka halusi päästä kokoelmastaan eroon. Ensio Torvi oli radiot nähtyään tehnyt päätöksen ostaa koko 100 putkiradion kokoelman.

”Kuljetus Pekka Hyrkäksen rekat toivat sittemmin kaikki 100 radioa eurolavojen päällä tänne tallennettaviksi. Henkilöautoilla niitä ei olisi saanut koskaan kär-

rättyä tänne”, arvelee toimitusjohtaja Luukko.

Hän tietää myös, että toinen hyvä hankintapaikka Torvella oli Tradera Ruotsissa. Se voisi vastata meidän tori.fi:tä. On selvää, ettei 1200 putkiradiota edellä kerrotuista paikoista koottu, vaan niitä on tavattoman paljon hankittua muualtakin ja enemmistö yksityisiltä ihmisiltä.

Toimitusjohtaja Luukko esittelee 20-luvun radioiden huoneessa olevaa ja aikanaan Haikon kartanosta ostettua harvinaisuutta, ehkä ainoaa Suomessa ollutta yhdeksänputkista radiota. Alan harrastajatkin olivat ajatelleen kahdeksanputkisen radion olevan Suomessa harvinaisin, mutta Ensio Torven keräilyharvinaisuus kertoo aivan muuta.

Ensio Torven radiokokoelmassa on kaikki mahdolliset tunnetut radiomerkit, mutta myös monia harvinaisuuksia kuten korsuradio.

Kideradioitakin on, ja niistä kerrotaan Ensi Torven radioharrastuksen saaneen alkunsa. 1920 luvulta kokoelmassa on edelleen esimerkiksi amerikkalainen radiokaappi, joka on kauneudessaan vailla vertaa.

Kankainen kovapuhuja 1900-luvulta liittyy myös harvinaisuuksien sarjaa.

Nykyisin sitä kutsuttaisiin kaiuttimeksi, joka on kuin taidemaalaus ja oikeasti paperille maalattu. Mukana on myös poliisiradiota seuraamaan pystynyt radio. Suurin osa radioista on kunnostettu ja niistä osa toimii.

Ensio Torven toiveen putkiradioiden tallentamisesta aikajärjestyksessä on jälkipovi huolehtinut ja toteutta-

joonas 040 416 5723 040 028 1984

JR-Rengas

Kilpuantie 57, Oulainen

Puh: 041-436 5125

Puh.

Avoinna ma–pe 8.00–16.00

Postiosoite Brahenkatu 18, 92100 Raahe Sähköposti raahenromu@raahenromu.fi

nut.

Yksi lukuisista harvinaisuuksista on Haikon kartanosta hankittu kahdeksanputkinen radio.

Korsuradiotakaan ei ole moni ennen nähnyt.

Kankainen kovapuhuja 1900-luvulta liittyy myös harvinaisuuksien sarjaa. Nykyisin kutsutaan kovapuhujaa kaiuttimeksi. Markku Huuhtasen jutun mukaan Ensio Torvi piti tätä kokoelmansa suurena helmenä.

Toimitusjohtaja Raine Luukko esittelee hiuksenhienoa lankaa, jonka avulla voitiin taltioida kokonainen levy.

Perinne kiehtoo ja velvoittaa viidennen

Essi Rahja Oulainen

ENSIMMÄISET varhaiset muistikuvat Paavo Mannisella on1970-luvulta. Hän istuu tervaksen tuoksussa lastukasassa ja yrittää vuolla isän puukolla lastuksia. Nyt Manninen on rakennusalan lehtori ja veistänyt veneitä kolmisenkymmentä vuotta itse. Hän on veneentekijä viidennessä polvessa.

Manninen asuu perheensä kanssa Pyhäjoen rannassa. Koti on entinen kolmen joen uittoyhdistysten pääkonttori vuodelta 1946. Oulaisissa Manninen on asunut yli 30 vuotta mutta on lähtöisin Suomussalmelta Piston kylästä. Siellä vene oli välttämättömyys, että pääsi liikkumaan. Oulaisiin hän päätyi rakkauden perässä. Manninen harrastaa perheensä kanssa metsästystä, kalastusta, marjastusta sekä moottorikelkkailua, hiihtoa ja rullahiihtoa. Takana on työntäyteinen vuosi ja talvi. Vuoteen ei mahdu montaa vapaapäivää, Manninen nauraa.

Korona-aikana esimies Jedulla pyysi tekemään paikallisesti tarjottavan tutkinnon osan, ja Manninen tarjosi veneen rakentamista. Esimiehen yllätykseksi tutkinnon osasta tuli suosittu, ja se on nyt vedetty kolme kertaa. Osallistujia on ympäri Suomen. Jokainen osallistuja on saanut kurssin puitteissa valmiiksi oman veneen.

Lisäksi Manninen on vetänyt Jokihelmen opistolla useita veneentekokursseja. Mannisen kursseilla on tehty yh-

LISÄÄ

UUTUUS

TURVALLISUUTTA

HAKKA® BLUE 3

SATEISILLE TEILLE

Tiloissamme asiakkaiden RENGASSÄILYTYS Kysy TARJOUSHINNAT liikkeessämme!

• Kysy tarjous!

LISÄÄ TURVALLISUUTTA

SATEISILLE TEILLE

Paras A-luokan märkäpito pienentää vesiliirron riskiä. nokianrenkaat.fi

• Asennuspalvelu

Tuulilasin korjaukset ja vaihdot

Jos sinulla on tuulilasivakuutus, asioimme puolestasi vakuutusyhtiön kanssa.

teensä jo 100 venettä. Jos laskee isän kanssa ja itse tehdyt veneet yhteen, hän on itsekin tehnyt niitä jo yli sata.

Veneenteossa perinne kiehtoo ja velvoittaa. Parasta on haastavuus. Turkansaaren museosta löytyy Mannisen isän isoisän ja hänen veljensä vuonna 1917 tekemä vene, joka jäi museoon viimeiseltä tervansoutulaskulta. Suvun jäljen tunnistaa veneen rakenteista. Suomussalmen riihestä puolestaan löytyy Mannisen isän vuonna 1956 tekemä ja Kekkosen vesille laskema, hyvin säilynyt vene. Se on Man-

Renkaat Oulaisissa

nisen isän ensimmäisiä veneitä ja tunnistettavissa keulan noususta.

Perinnevene rakentuu näppärästi vähillä työkaluilla. Veneen voi saada valmiiksi jopa viidessä päivässä, mutta yleensä käytännössä menee kuitenkin kolmisen viikkoa. Veneen hinta määräytyy koosta, varusteista ja valmiusasteesta riippuen. Manninen kertoo, että veneenteossa on kulttuurieroja Suomen sisällä. Esimerkiksi venepuiden taivuttaminen on erilaista Kainuussa, jossa lautojen sujutus on tapahtunut

Kivikaari 5, 86300 Oulainen

Joni Puolitaival

Tuo

Kärsämäen

Kapea Tenonmallinen lohensoutuvene. Sisäkoristeluiltaan ainutlaatuinen yksilö.

Kölinkääntöpukki ja itse tehdyt venepuristimet. Tässä tulossa pieni, mäntylaudoista niittaamalla valmistettu soutuvene.

viidennen polven veneentekijää

IMA W”

tulella eikä höyryllä kuten täälläpäin. Tulella sujutettaessa lastukasa on sytytetty tuleen ja laudat sujutettu varta vasten suunniteltujen pihtien avulla muotoonsa.

Manninen tykkää tehdä venepuiden sujutuksen tulella. Siitä nähdäänkin työnäytös tulevilla Weteraanikonepäivillä. Tosin nyt ei enää sytytetä lastukasaa, vaan sujutus hoituu kaasutohottimella, joka on tehokkaampi täsmällisempi turvallisempi. Tulella veneeseen saa suvun mallin. Höyryllä tulee pyöreämpi, tulella suoraviivaisempi, joka antaa veneelle ilmeen. Konepäivien juhlavuoen näytöstä varten Manninen on säästellyt kunnon perinnetyylin nauloja. Saumaan tulee terva ja riive. Niistä syntyy visu vene, joka ei vuoda.

MANNINEN teki vuoden 2015 konepäivillä edellisen kerran veneen. Tuhansia katsojia kävi seuraamassa veneentekoa ja ilmeisen tarkasti, sillä seuraavilla konepäivillä useampi tunnisti Mannisen ja tuli juttelemaan veneenteosta. Edellisen veneen konepäivät osti ja se arvottiin. Voittaja oli 6-vuotias poika, se lämmittää Mannisen mieltä.

Lohensoutuvene tehdään vanerin ja massiivilaudan yhdistelmästä lujuuden ja materiaalien helpomman saatavuuden vuoksi. Vaatii tietotaitoa tehdä vene kokonaan massiivilaudasta, ja painamistekniikka tärkeä tuntea, ettei puu halkea. Jokiveneessä laudat ovat 28 cm leveät, työvaraa tarvitaan. Lohisoutuve-

Perinnevene rakentuu näppärästi vähillä työkaluilla. Veneen voi saada valmiiksi jopa viidessä päivässä, mutta yleensä käytännössä menee kuitenkin kolmisen viikkoa.

neen ja yleensäkin venelautojen sahaamisesta ja höyläämisestä pitää olla kulunut 3-4 vuotta, jotta puu on riittävän sitkeä eikä halkea enää veneessä ollessaan.

Veneentekoa pidetään yhtenä vaativimmista puusepän tuotteista. Suvun perinnevene on Kiantalainen. Siitä on kaksi mallia: teräväperäinen soutuvene ja tasaperäinen moottorivene. Lautojen määrä on yleensä 3-5 paria.

Pohjois-Suomessa soudetaan lohta Oulujoella merikoskessa, Simojoella, Kemijokisuussa ja Tornionjoella. Lohensoutu on jalostanut veneen kapeaksi. Siinä missä järvivene on noin puolitoista metriä leveä, jokivene on vain reilun metrin. Lohivene on jalostunut kymmenien vuosien aikana sellaiseksi kuin se nyt on. Hyvän lohiveneen tekeminen edellyttää, että itse harrastaa lohen soutamista ja ymmärtää virtaavan veden ominaisuudet. Jokivene varustellaan vielä mieleiseksi.

Pekan Liikennekoulu

Manninen kuuli pikkupoikana verstaalla mukana kulkiessaan isältään tarinan isänsä isoisästä. Isoisä oli ottanut kavereineen ison uittoveneurakan. He veistivät savottakämpällä tiettömän korven takana 1900-luvun taitteessa käsin 12 venettä. He sahasivat ja höyläsivät laudat käsin, yhden pölkyn päivässä jaksoi sahata jäistä puuta. Sarvihöylää käytettiin kahden voimalla, ja se vaati saumatonta yhteistyötä. Syksyllä porukka hommasi venevärkit vähän lumen aikana. Kölipuut ajettiin hevosilla ja uitettiin vesiä pitkin.

Työ aloitettiin ankarissa pakkasissa. Urakka valmistui ja on esimerkki päättäväisyydestä ja taidokkuudesta. Mikäs se nykyaikana on venettä veistellä lämpimässä verstaassa, kun ennen piti selvitä puutteellisilla välineillä karuissa olosuhteissa. Vene tehdään pääosin samoilla välineillä nykyäänkin, tosin sähkötyökalut helpottavat tekemistä. Muuten vene valmistuu edelleen käsityökaluilla. Puhdetyöt ovat kulkeneet Mannisen vierellä koko ajan. Manninen pyrkii siihen, että kädentaito ja perinne säilyvät.

Hän on käynyt Jokihelmen tuohikurssilla ylläpitämässä taitojaan, ja kiittelee, että opettajaksi on saatu Suomen kärkikaartin kuuluva Eeva Rutanen. Manninen on itse jalostanut kurssien oppeja. Tuohi on mielenkiintoinen materiaali, joka taipuu moneksi. Toisin kuin venepuut, tuohi on kevyttä eikä vie tilaa.

Veneenteon ja tuohitöiden lisäksi Manninen on tehnyt muutaman mustaruutiaseenkin. Kotona oli isän 1800-luvulta peräisin olevat nalli-, ruuti- ja luotikukkaro sekä rasselipussi piipun putsauk-

seen. Niinpä hän teki niihin sopivan aseen. Pentti Lumiaho piti kurssia Oulaisissa, ja siellä Manninen teki kiväärin, haulikon ja pistoolin. Aseet koeponnistettiin turvallisissa olosuhteissa Helsingissä VTT:llä kuusinkertaisella määrällä ruutia. Kaikki aseet läpäisivät testit ja saivat virallisen tarkastusleiman ja käyttöluvan. Mustaruutiaseiden tekoa Manninen kuvaa harrastushistoriansa vaativimmaksi. Vene on helpompi tehdä kuin pyssy. Pelkkään aseen metalliosien viilaamiseen meni monta sataa tuntia.

Kiantalainen, teräväperäinen, kuusilaudoista niittaamalla tehty nelilautaparinen soutuvene kapenee perään päin.

M etsänhoitoyhdist ykset 100 vuotta

metsänomistajan asialla

RANNIKON AUTO JA VARAOSA OY

Ostamme ja otamme vastaan romuautoja ym. metalliromua

Isommat erät noudamme nosturiautolla tai toimitamme vaihtolavan paikalle.

Keräämme ja ostamme auto-ja metalliromut yhdistyksiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä päivän hintaan.

Myytävänä:

- RHS-Putkipalkit

- Teräslevyt - Kulmateräkset

- Lattateräkset

- Vedetyt akselit

- Huonekaluputket

- I-palkit

- U-palkit

- Ruostumattomat ja hapon kestävät putket ja levyt

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-K ärsämäk i

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäk i

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala

Metsänhoitoyhdistys K alajok ilaakso

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus

Metsänhoitoyhdistys Pyhäjok ilaakso

Ostetaan: Henkilöautojen romuakut sekä raskaan kaluston ja trukkien lyijyakut!

Metsänhoitoyhdistys Siik alakeus

Metsänhoitoyhdistykset löydät osoitteesta

Voita matkailuauto viikoksi käyttöön

Näin osallistut: skannaa QR-koodi ja täytä lomake

Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki Puh. (08) 434 333, 0400 189 018 www.rannikonautojavaraosa.fi myynti@rannikonautojavaraosa.fi

RASKONE HUOLTAA JA

KORJAA

KEVYET HYÖTYAJONEUVOT

Raskone tekee kaikkien merkkien ja mallien määräaikais- ja vuosihuoltoja sekä erilaisia korjauksia.

KUORMA-AUTOT JA PERÄVAUNUT

Raskone palvelee kaiken merkkisiä kuorma-autoja valmistajan ohjeiden mukaisesti tai asiakkaan toiveiden mukaan.

Kysy myös kuormausnosturien määraikaistarkastuksista sekä korjauksista!

Intohimolla ja taidolla.

TARJOUKSET VOIMASSA YLIVIESKAN TOIMIPISTEESSÄ Hinnat alv 0% - Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Tarjous voimassa 31.08.2023 saakka.

Meiltä Mercedes-Benz huoltopaketit paketti- ja kuorma-autoille

Pakettiautohuollot

ECO Huollot

A-HUOLTO 189.00 EUR

B-HUOLTO 229.00 EUR vm. 2017 asti

Jäähdytysnesteen vaihto 149.00 EUR

Tuija Vainonpään yritys muonittaa kaikki konepäivien talkoolaiset

Oulainen

TUIJA Vainionpää aloittaa aina uuden Weteraanikonepäivien talkookauden raapaisemalla itse tulitikun ensimmäisen soppatykin alle. Siitä leijailee hiljalleen alueelle ihana savun tuoksu. Se on samalla merkki, että jälleen Wanhan Woiman Weteraanikonepäivät ovat tulossa.

Talkoolaiset ovat paikalla ja tästä alkaen on täysi tohina käynnissä. Vainionpäiden yhteistoiminta Wanhan Woiman kanssa alkoi vuonna 2008. Silloinen puheenjohtaja pyysi Tuija Vainionpään edesmenneeltä puolisolta Jorma Vainonpäältä Pitopalvelu Honkamajan tarjousta talkoolaisten ruokapalvelun järjestämisestä.

”Tarjous hyväksyttiin ja yhteistoimintaa on jatkettu nyt 15 vuotta, ainoastaan koronavuosi teki poikkeuksen. Silloin konepäiviä ei järjestetty”, kertoo Pitopalvelu Honkamajan yrittäjä Tuija Vainionpää.

ALUKSI talkoolaisille valmistettiin enimmäkseen keittoruokaa.

”Vasta viime vuosina olemme siirtyneet valmistamaa myös laatikkoruokia. Tuija Vainionpään mukaan laatikkoruokiin siirtyminenkin oli koronan seurausta. Taudin leviämisen estämiseksi oli esimerkiksi määräys noudattaa ruokailussa rajoituksia, kuten turvavälejä ja niin edelleen”.

”Siirryimme valmistamaan talkoolaisille reppuevästä.

Ruuat pakattiin valmiiksi ja talkoolaiset hakivat teltalta reppueväänsä”.

Laatikkoruokien pakkaaminen oli helpompaa kuin keittojen. Tuija Vainionpää kertoo, että reppueväänä tarjotaan yhtä monipuolista ruokaa kuin aikaisemminkin leivät ja juomat mukaan lukien.

”Pakkaamme rasioihin esimerkiksi kinkkukiusausta, suolakurkkuja, leipää, juomaa ja ruokailuvälineet ateriointia varten. Reppuevään talkoolaiset saavat noutaa teltalta kuponkia vastaan. Ruokaa saa myös perinteiseen tapaan sisältä teltasta. Joka päivä on eri ruoka, jonka me valmistamme.

Teemme myös kotikaljan itse. Näin ruokimme noin 500 talkoolaista päivittäin”.

TULEVIEN konepäivien valmistelu on jo aloitettu.

”Aluksi tarkastan muistiinpanoista, miten on edellisenä vuonna mennyt ja mitä ruokia on tehty. Keväällä teen jo ennakkotilauksia ja suunnittelutyötä”, Tuija Vainionpää kertoo.

Hänen mukaansa he ovat saaneet hyvää palautetta tilaajilta ja talkoolaisilta, sillä ahkerasti työtä tekevät talkoolaiset nauttivat, kun saavat valmiin ruuan ja mahdollisuuden istahtaa hetken aterioinnin parissa.

”He ovat tästä kaikesta kiitollisia”, Vainionpää sanoo.

Kun varsinaiset konepäivät koittavat, niin päivät alkavat aina tykinlaukauksella.

”Se kuuluu niin isosti, että meinaa maitopurkki tipah-

taa kädestä maahan”, nauraa Vainionpää

TALKOORUOKAILUN

osalta Vainionpäällä on vain pelkkää kiitosta annettavana järjestäjille.

”Kaikki pelaa. Jätehuolto on hoitanut aina yön aikana tehtävänsä ja vettä tulee hanasta. Paikat ovat kauttaaltaan siistinä ja hyvä yhteistyö toimii. Ruokahuoltokin organisoituu vanhan tottumuksen perusteella, eikä kaikkea tarvitse aloittaa alusta”.

Tuija Vainionpää ei muista 15 vuoden ajalta mitään ihmeempiä kommelluksia tapahtuneen.

”Kerran kauppaan menneiden auto juuttui odottamaan traktoriparaatin ohiajoa, mutta siitäkin viivästyksestä selvittiin ilman sen suurempia ongelmia”, Tuija Vainionpää muistelee.

VAINIONPÄÄ on koulutukseltaan kotitalousopettaja ja hän on valmistunut Järvenpään kotitalousopettajaopistosta. Vainonpäät muuttivat Oulusta 90-luvulla Oulaisiin, jossa Tuija Vainionpää on toiminut opettajana talouskoulussa ja yläkoulussa yhteensä 40 vuotta.

Jätettyään kotitalousopettajan työt Tuija Vainionpää siirtyi omaan yritykseen.

” Olemme järjestäneet Honkamajalla esimerkiksi 100 häät. Hääjuhlat ovat 20 vuoden aikana vähentyneet. Viime vuosina Honkamajalla on pidetty muun muassa leirejä, syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia”, Tuija Vainionpää kertoo.

Kaikki maanrakennustyöt laidasta laitaan lähes 40 vuoden kokemuksella!

Salaoja- ja sadevesijärjestelmät Perustusten kaivuutyöt

Viemäröintikaivuut

Käy tutustumassa uusiin kotisivuihimme:

Taloyhtiöiden ja pientalojen sakokaivoremontit Vaihtolavojen vuokraus ja kuljetukset Maa- ja kiviainestoimitukset Ruokamultatoimitukset

Kaisa Hietala

”Vasta viime vuosina olemme siirtyneet valmistamaa myös laatikkoruokia”, yrittäjä Tuija Vainionpää kertoo.

Höyrykoneen käyttö ei ole rakettitiedettä

Matti Kuoppala

Luohua

KANTATIE 86:lla, hieman

Siikajoen Paavolan kylästä

Oulaisiin päin on tienviitta, jossa lukee Pökkylän Punainen Tupa. Kun siitä alkavaa

Luohuantietä ajaa muutaman kilometrin, saapuu hienon historian havinaa henkivän punaisen talon pihaan. Kyse on maatilamatkailutilasta, jossa on yöpymisen lisäksi tarjolla sauna- ja kokoustilat sekä tilausravintola- ja sisustusmyymälä. Yrityksen verkkosivut tietävät kertoa, että Pökkylän tilalla on asuttu jo 1550-luvulta lähtien. Pääasiallinen elinkeino on maatalous. Isäntä Ilkka Lehtomaa kertoo, että tällä hetkellä tilan navetoissa kasvatetaan pihvikarjaa sekä hiehoja.

Maatilan töiden lisäksi Ilkka Lehtomaa tykkää värkätä vanhojen koneiden kanssa. Yksi harvinaisimmista lienee vuoden 1913 Paras-Apu -höyrykone, jota myös lokomoksi kutsutaan. Enimmäkseen sillä pyöritettiin puimakonetta eli ryskyä, mutta myöhemmin se toimi myös pärehöylän voimanlähteenä. Pitkästi yli 40 vuotta ehti lokomo seistä petäjikössä ruostumassa, ennen kuin se löy-

dettiin sieltä ja laitettiin kuntoon. Wanha Woima sai vihiä Lehtomaan höyrykoneesta ja ilmoitti halukkuudestaan ostaa kone itselleen. ”Sanoin Wanhan Woiman edustajille suoraan, että en myy, se on niin harvinainen

kampe. He olivat hyvin pettyneen näköisiä. Sitten kuitenkin ehdotin, että miten olisi fifty-sixty. Eli viedään kone Wanhalle Woimalle ja kunnostetaan se siellä”, Ilkka Lehtomaa kertoo.

Ilkka Lehtomaa muistelee,

että Arvo Härö teki höyrykoneen kunnostamisen kanssa suurimman työn. Muuta uutta osaa lokomoon ei tarvinnut laittaa kuin savutorni, koska entinen oli umpilaho. Kone sai myös uuden maalipinnan. Lehtomaan lokomo

on siitä harvinainen tapaus, että siinä on noin puolentoista millin peltivaippa ja sen alla laudoitus. Yleensä pellitykset on purettu tämänkaltaisista koneista.

”Ennen sotia kävivät katsastusmiehet määrättyjen

vuosien välein katsastamassa höyrykoneita ja halusivat koputella niiden kylkeä. Siitä selvisi, onko kone ruosteessa ja uskaltaako sitä käyttää”.

Laudoituksen tarkoitus on eristää höyrykoneen tuottamaa lämpöä ja Ilkka Lehtomaan mukaan lokomonkin käynnistämisen kohdalla on huomannut, että se lämpiää nopeammin juuri laudoituksen ansiosta.

Höyrykoneiden käyttö on ollut tavallisesti ”varttuneempien” mestarien työtä.

Ilkka Lehtomaa pisti ilokseen merkille viime kesänä

Oulaisissa kaksi paikallista nuorta, jotka tulivat seuraamaan höyrykoneiden laittoa.

”Siihen tuli kaksi 15–16-vuotiasta poikaa pällistelemään. Kysyin heiltä, että haluatteko masinesteiksi. Kaksi päivää he olivat siinä touhussa mukana ja lisäsivät koneeseen puuta. Toivottavasti tulevat tänäkin kesänä. Nuoriksi miehiksi olivat varsin innokkaita. Ei höyrykoneen käyttäminen mitään rakettitiedettä ole. Jopa minä olen oppinut sitä käyttämään”, Lehtomaa naureskelee.

Ilkka Lehtomaa myöntää, että on pystynyt osallistumaan Wanhan Woiman toi-

-

- MB henkilö- ja pakettiautojen

sekä myynti

020 755 8622

Autohuolto@parkkila.fi

Ouluntie 34 84100 Ylivieska www.parkkila.fi

Terveisiä Pökkylästä, huutaa Ilkka Lehtomaa pappatunturin kyydistä.

mintaan vähemmän kuin olisi halunnut.

”Arvon (Härö) kaverina olin aina joinakin päivinä. Kyllähän se Oulaisissa olo on jäänyt konepäiviin. Yllättävän hyvin on muu talkooporukka huolehtinut, että kaikki toimii. Aina siellä on kova härdelli vielä torstaipäivänä, mutta niin vaan kaikki on valmista perjantaiaamuun mennessä. Kävin konepäivillä

ensimmäisen kerran vuonna 2001. Kiitettävästi olen päässyt aina mukaan. Heinäkuun alku on tämän ammatin kannalta sopiva aika. Yleensä rehutkin on tehty jo siihen mennessä”.

Lokomon höyrykoneen kanssa samassa kuormassa Wanhan Woiman omistukseen siirtyi myös Porsche Super -traktori. Sitten tapahtui merkillinen juttu: yleensä ko-

nepäivillä esiintynyt traktori katosi näkyvistä Ilkka Lehtomaan mukaan 20 vuodeksi. Lehtomaa lähti etsimään sitä Wanhan Woiman halleilta ja kysyi asiasta Arvo Häröltäkin.

”Kiertelimme Arvon kanssa kaikki hallit läpi, mutta Porschea ei näkynyt missään.

Viime kesänä yhtenä talkoopäivänä tuli Pylvään Keijo sanomaan, että se on muuten

Nikulan Kauko vienyt yhden Porschen pajalleen kunnostettavaksi. Eikös sinullakin ollut Superin Porsche. Se taitaa olla Kytökylällä nyt”.

Löytyy Lehtomaan tilalta muitakin mielenkiintoisia koneita ja ajoneuvoja. Vuoden 1973 Ford Countya eli tutummin kontua Lehtomaa on käyttänyt pääasiassa polkukoneena. Pumppujarruilla varustettu traktori on hie-

Alliance maatalous- ja metsäkonerenkaiden jälleenmyynti ja asennus

Nivala Teollisuustie 6 (08) 440430

Kannus Leppäojantie 5 (06) 8741300

RASKAAN KALUSTON

• huollot • katsastukset • varaosat

Valjaskatu 2

92150 Raahe

TIG, MIG/MAG, MMA

Korjaushitsaukset

- Uudisrakennukset

- Saneeraus

Metallituotteiden suunnittelu ja valmistus

Alihankinta ja sopimusvalmistus

Teräsrakenteet Levy- ja putkityöt p. 044 9805449 www.jmtekniikka.Þ JM Tekniikka Oy Veikonväylä 3, 85500 Nivala

- Koneurakointi

- Asennukset

Pyykölänkatu 6 86300 Oulainen p. 040 177 1770 www.rakennustivitek.fi

man kankeahko liikuteltava nykypäivän työkoneisiin verrattuna.

Yhden katoksen uumenissa seisoo jugoslavialainen Zastava, joka on Fiat 128 kopio. Hieman järeämpää työkonetta edustaa puolestaan 350 hevosvoimainen, JyrySisun turbomoottorilla va-

rustettu traktori. Ilkka Lehtomaa takaa, että kyseessä on koko maailmassa uniikki kappale. Traktorin rungon on tehnyt paikallinen koneseppä alusta loppuun itse. Traktori painaa 10 tonnia ja Lehtomaan tilalla sitä on käytetty eniten lautaskarhin vetämiseen.

• Henkilöautojen• pakettiautojen

• traktoreiden ja maatalouskoneiden

HUOLLOT JA KORJAUKSET

TAKUUTYÖNÄ

POLTTOPUUN MYYNTI

HUOLTOPALVELUT

RITOLA OY

Veivontie 93 Haapavesi puh. 0400 962366

• Kalliomursketta

• Maa-ainestoimitukset

• Rakennusten pohja- ja pihatyöt

• Maasuodatuskentät

• Tiekunnostukset

• Puustonraivaustyöt energiakouralla

Koneurakointi Leo Lomu Oy

Oulaistentie 1498 Ilveskorpi puh. 0400 - 585 188

Tämä jugoslavialainen Zastava muistuttaa erehdyttävästi erästä toista autoa. Tiedätkö mitä?

Jyry-Sisun turbomoottorilla varustettu traktori on uniikki kappale maailmassa.

Ilkka Lehtomaa luovutti lokomo-höyrykoneensa Wanhan Woiman haltuun. Hallin uumenissa höyrykoneita on muitakin.

Perinnekeskuksen alue Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohde 2023

VUONNA 2021 Vuoden museoksi Suomessa valittu Maatalousmuseo Sarka valitsi kesä-/etäkohteekseen tänä vuonna Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman hallinnoiman perinnekeskuksen alueen Oulaisten Törmäperällä. Sarka valitsee joka vuosi kesäkohteen Suomen maata-

lousaiheisten museoiden joukosta. Kesäkohde valittiin nyt kuudennentoista kerran. Vuoden 2022 kohde sijaitsi myös Pohjois-Pohjanmaalla, jolloin Sarka-museon etäkohteena oli Annalan kotiseutumuseo Pyhäjoella.

Valinnan kautta Sarka haluaa tuoda esille maatalouden

historian koneellista aikakautta sekä osallistavaa tapahtumatoimintaa, joiden esiintuomisessa Wanha Woima on onnistunut toimintansa aikana.

Valintaprosessiin vaikutti myönteisesti myös yhdistyksen ja perinnekeskuksen alueen toiminnallinen ote perinteiden ja historian vaalimi-

seen. Wanhan Woiman ja perinnekeskuksen toimintaa esittelevä näyttely on esillä Saran ravintolasalissa 1.6.-4.9.2023.

Näyttelyssä on kuvia ja tekstejä tapahtumista, tiloista, kokoelmista sekä työnäytöksistä.

Sarka-museon näyttelytiedotteessa kerrotaan että ”valoku-

vista välittyy yhdistyksen jäsenten harrastuneisuus, asiantuntemus, intohimo perinteiden vaalimiseen sekä yhteishenki, positiivisuus ja yhdessä tekemisen voima.”

Kesäkohdevalinnan muistoksi Oulaisiin jää Maatalousmuseo Saran lahjoittama messinkinen seinäkilpi, jonka mu-

seon johtaja Lauri Viinikkala luovuttaa yhdistykselle weteraanikonepäivien ensimmäisenä tapahtumapäivänä 7.7. Suomen Maatalousmuseo Sarka sijaitsee Loimaalla ja on yleisölle avoinna ma-su klo 10-17. Museon monipuoliset kotisivut löytyvät osoitteesta www.sarka.fi

Kuvat: Maatalousmuseo Sarka

Pääasiallinen toimialue:

Täyden palvelun talo

Vuodesta 2003 toiminut metsäpalveluyritys, joka tarjoaa kaikki metsäalan palvelut yhdeltä toimijalta!

Ota yhteyttä:

Seuraa meitä:

Noora Impola 040 573 0350

Aki Kiviniemi 040 578 6760

Asko Mäkelä 050 501 5123

Oulaistenkatu 50 C 1, 86300 OULAINEN www.msh.fi etunimi.sukunimi@msh.fi

Jäsenalennus 1.6. alkaen jopa

-75%

kortista ja verkko-/mobiilipankista.

LIITY JÄSENASIAKKAAKSI JA SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA.

Pohjanmaa

Alahärmä Kauhava Kortesjärvi Oulu, Sievi Tiistenjoki Ylihärmä Ylivieska

Pohjanmaan Osuuspankin jäseneksi voit liittyä konttorissamme tai täyttämällä jäsenhakemuksen verkkopankissa. Lue lisää jäseneduista verkkosivuiltamme osoitteessa www.poppankkipohjanmaa.fi

110 5500 | www.poppankki.fi/ajanvaraus

POP Pankki Pohjanmaa Ajanvaraus: puh. 020

LASITEK-lasiterassin saa nyt

Nauti kaikista vuodenajoista. Lasiterassilla on aina luonto kauneimmillaan: kesä viheriöi, syksy hehkuu, talvi helmeilee, kevät kukkii.

LASITEK-LASITERASSI

LASITEK-lasiterassi aikaistaa terassin mukavuuskäyttöä keväällä ja jatkaa sitä pitkälle syksyyn. Näet kevään puhkeavan kukkaan ja kesän kukkaloiston jälkeen syttyvät syksyn kirkkaat värit. Ja lämmitettävä lasiterassi antaa iloa läpi vuoden. Suljettuna

LASITEK-lasiterassi suojaa ulkopölyltä ja sateelta niin terassia kuin kalusteitakin.

Kuntun kaupan kätköistä...

jotka nykyisin useimmin on metallia tai muovia. Alun perin korsetit toimivat alusvaatteina, mutta nykyään niitä valmistetaan myös päällysvaatteiksi. Suurin osa korseteista oli ja on tarkoitettu naisten käyttöön, mutta myös miehet ovat käyttäneet korsetteja ryhtiä tukevana ja solakoittavana alusvaatteena.

HISTORIAA

kahden käden sormin. Tämän mahdollisti uusi keksintö, metalliset nyörinreiät. 1920-luvulla naiselliset vartalonpiirteet unohtuivat vähitellen ja muotiin tuli suora linja ja poikamainen muoti.

MIESTEN KORSETIT

Aho Siiri

Utunen Matilda

KUNTUN kaupan kätköistä löytyy jos jonkinlaista tavaraa vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Kesän 2022 kesätyöntekijämme penkoivat vaateosaston hyllyjä ja kaappeja ja sen tuloksena syntyi seuraavien tavaroiden historiaa.

SUKKAHOUSUT ovat vaate, joka ulottuu tiukasti vartaloa myötäillen vyötäröltä varpaisiin. Niitä käyttävät useimmiten naiset ja ne valmistetaan tavallisimmin nailonista. Yhtenä kappaleena tehdyt sukkahousut keksittiin 1960-luvulla, ja ne korvasivat pian erilliset pitkät sukat ja sukkanauhaliivit. Sukkahousujen paksuusyksikkö on denier ja se kuvaa, montako grammaa painaa 9000 metriä sukkahousujen valmistuksessa käytettyä lankaa.

HISTORIAA

Sukkahousujen varhaisia muotoja käytettiin jo renesanssin (n. 1450-1600) ai-

kana. Silloin niitä käyttivät miehet, naisten säärien näkyminen oli siveetöntä. Modernien sukkahousujen edeltäjät olivat nailonsukat. Ne tulivat markkinoille vuonna 1940. Nailon ei jousta, joten ongelmana oli niiden monen koon valmistaminen. Kuitenkin 1950-luvulla keksittiin, että kun nailonia käsiteltiin kuumentamalla, sen joustavuus parani. 1960-luvulla minihameen myötä sukkahousut ohittivat sukat suosiossa. Pyörökutomakoneiden ansiosta sääriosan saumat jäivät historiaan. 1970-luvulla muoti vaihtui minihameista farkkuihin, ja sukkahousujen menekki romahti.

SUKKAHOUSUTEOLLISUUS SUOMESSA

Presidentti Urho Kekkonen vihki Tornion ensimmäisen sukkahousutehtaan käyttöön vuonna 1956.

KORSETTI ELI KURELIIVI on vaate, joka muotoilee vartaloa. Liivi on valmistettu tukevasta kankaasta ja sitä muodossa pitävistä luista,

WOIMANSIIRRIN 2023

• Julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

Korsetteja käytettiin jo antiikin Kreikan aikana. Jo ennen keskiaikaa tunnettiin kureliivit vyötäröä korostavana vaatteena. Vuoden 1550 tienoilla eurooppalaiset räätälit alkoivat valmistaa puusta, raudasta ja nahasta korsetteja aatelisnaisille. Myöhemmin metallituet korvattiin muun muassa valaan luilla ja 1800-luvulta alkaen kumilla. Varsinainen korsetti kehittyi ensimmäisenä Espanjassa 1500-1600-luvulla. Muoti levisi sieltä Italiaan ja Ranskaan sekä Englantiin. Korsetti oli aluksi aristokraattista muotia eli vain moraalisesti korkea-arvoisempien ihmisten vaate. Korsetteja alettiin neuloa koneellisesti 1800-luvun alussa, ja korseteista tuli arkipäiväinen vaatekappale ylellisyystuotteen sijaan. 1830-luvulla ihannevyötärö oli ampiais- tai hämähäkkivyötärö eli niin kapea vyötärö, että sen ympäri yltää

1800-luvun alkupuolella muotitietoiset herrasmiehet käyttivät korsetteja, tavoitteena hoikka ja elegantti Smallinen vartalo. Korsettia käyttäviä miehiä alettiin kuitenkin pilkkaamaan 1800-luvun puolivälissä, kun korsettien käyttö miesten keskuudessa väheni. Kuitenkin esimerkiksi ratsuväensotilaat käyttivät selän tukena nahasta tehtyä korsettia.

RAKENNE

Korsetin tukiosia kutsutaan materiaalista riippumatta luiksi. Useimpien korsettien edessä on plansetti eli jäykkä luupari. Korsetissa käytetään yleisimmin teräsluuta sen tukevan rakenteen vuoksi. Taipumattomuutensa vuoksi teräsluu soveltuu huonosti kaartuviin saumoihin, joihin käytetään yleisimmin niin kutsuttua spiraaliluuta tai synteettistä valaanluuta. Korsetissa luita on yleensä vähintään kymmenen, joskin korsetin malli ja käyttäjän koko vaikuttavat asiaan. Korsetissa saattaa kuitenkin olla jopa useita kymmeniä luita.

Riihitie 14, 92620 Piippola

Puh/fax. (08) 8120 574

Tapio Hammar 0400 281 919

kairanmaan.kaivuu@hotmail.com

Kaivinkonetyöt tela-alusteisella

• Päätoimittaja ja tuottaja: Tuula Aitto-oja, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry

• Ulkoasu ja taitto: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

• Markkinointi: Pohjanmaan Viitosmedia Oy

• Kokonaistavoitettavuus 175 000 lukijaa

• Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani

• ISSN: 2342-1649

p. 050-4639707 erma@kotinet.com