SeutuMajakka 21.12.2022

Seutu Majakka

Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti

Soteuudistus mullistaa monta asiaa

Palvelutaso pysyy samana

Oulaisissa, mutta monet tutut rutiinit muuttuvat ensi vuoden alussa.

SOTE

Matti Kuoppala Oulainen

OULAISTEN kaupunki ponnistaa uuteen vuoteen miinusmerkkisen tilikauden päätteeksi. Positiivisesti sujunut alkuvuosi suli kesän jälkeen, kun verotuloissa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2021 verotuksen valmistuttua. Samaan aikaan kasvaneet tarpeet sosiaalitoimessa, sivistystoimessa ja teknisessä toimessa kasvattivat merkittävästi käyttötalouden menoja. Käyttötalouden menot kasvoivat noin 6 prosenttia.

LISÄMÄÄRÄRAHAA jouduttiin myöntämään perusturvan talousarvioon 2,3 miljoonaa euroa, teknisen toimen talousarvioon 300 000 euroa ja sivistyslautakunnalle noin 1,4 miljoonaa euroa. Näin ol-

len lokakuun lopussa tilikauden alijäämä oli noin 1,8 miljoonaa euroa.

Näyttää vahvasti siltä, että loppuvuoden positiivinen verotulojen kehitys, koronakustannusten täysimääräinen korvaaminen tai kustannusten kasvun tasaantuminenkaan eivät enää palauta tilinpäätöstä ylijäämän puolelle. Lokakuun lukujen perusteella kaupungin koko 3,7 miljoonan euron oma pääoma joudutaan käyttämään vuoden 2022 tilikauden tappion kattamiseen.

Talousarvio vuodelle 2023 on poikkeuksellinen, koska sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden tehtäväksi 1.1.2023. Samalla siirtyvät siivous- ja ateriapalvelut kuntien ja hyvinvointialueen perustamaan In house yhtiöön PPEKöökki Oy:hyn.

”Muutos tarkoittaa noin 300 työntekijän lähtemis -

tä. Meille jää noin 200 työntekijää”, toteaa kaupunginjohtaja Riikka Moilanen .

KOSKA sote-uudistus leikkaa kaupungin verotulopohjaa, jäävät jatkossa katettavaksi pienemmillä verotuloilla lainojen lyhentäminen sekä investoinnit. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin jäljelle jäävien tehtävien nettokustannukset ovat 20,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverosta tehtävien vähennysten (12,36 prosenttia) jälkeen kunnallisverotulot ovat 11,9 miljoonaa euroa, kiinteistöverotulot 2,1 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tuotto 1,3 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Riikka Moilasen mukaan vuoden 2023 talousarvio turvaa kaupunkilaisten palvelut nykytasoisena.

”Kyllä talousarvio on suunniteltu niin, ettei se sisällä palveluihin kohdis -

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2023 hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Kuva: Tiina

tuvia leikkauksia. Ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä, että ensi vuonna sote-palvelut siirtyvät meiltä pois. Mietin sitä, että ovatkohan kaikki kuntalaiset arjessaan havahtuneet tähän. Terveyskeskuksessa ja Rantakartanossa ovat edelleen tutut kasvot töissä, mutta palkanmaksajan nimi vaihtuu. Jos ihmisillä tulee kysymyksiä sote-palveluihin liittyen, me emme voi oikeastaan vastata enää niihin, vaan joudumme ohjaamaan kysymykset hyvinvointialueen vastuuhenkilöille. Se on merkittävä muutos. Emme siis voi luvata, että kaikkia asiat pysyvät samanlaisina ensi vuonna. Tähän liittyy Vahva Oulainen -uudistusohjelma, jossa tulemme käymään läpi esimerkiksi

Kyllä talousarvio on suunniteltu niin, ettei se sisällä palveluihin kohdistuvia leikkauksia. Ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä, että ensi vuonna sote-palvelut siirtyvät meiltä pois. Mietin sitä, että ovatkohan kaikki kuntalaiset arjessaan havahtuneet tähän.

”

TOIMITUS

Juttuvinkit puh. 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Kehut ja kiitokset

kouluverkkoa ja mitä palveluita tuotamme”.

TALOUSARVION ylijäämä on reilut 238 000 euroa. Vuosikate on 2,7 miljoonaa euroa ja se kattaa poistot. Poistojen määrä on vuonna 2023 noin 105 000 euroa enemmän kuin vuoden 2021 tilinpäätöksessä. Tämän takia investoinnit tulee pitää jatkossa maltillisina, jotta kaupungin talous pysyy taloudellisesti kestävällä tasolla. Talousarviossa investointeja on kaikkiaan noin 5 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja ovat päiväkodin rakentaminen, johon käytetään ensi vuonna 1,8 miljoonaa euroa kokonaissumman ollessa 3 miljoonaa euroa. Taidetalo Väinölän piha- ja puisto -

Matti Kuoppala Päätoimittaja

KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kiitos sähköpostilla osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä numeroon 0440470 124. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.

Miesten parturiliike avasi Oulaisissa

Matti Kuoppala Oulainen

MONET ovat varmasti jo huomanneet, että Oulaistenkadun varrelle on avattu uusi parturiliike. Kyse on miesten parturiliikkeestä, Gentle Barbershopista. Sen yrittäjänä toimii Oulussa asuva Majed Deldar. Hän on kotoisin Irakin Kurdistanista ja on asunut Suomessa yhdeksän vuotta.

”Olen työskennellyt parturialalla kolme vuotta. Oulussa kaksi ja yhden vuoden Raahessa”, kertoo Majed Deldar.

ESIMERKIKSI Oulussa miesten hiustenleikkuuseen keskittyneitä liikkeitä on pilvin pimein, mutta Oulaisissa tämänkaltainen yritys on ensimmäinen laatuaan.

”Viime viikolla aloitin ja ihan hyvin on toiminta lähtenyt liikkeelle. Päädyin yrittäjäksi Oulaisiin, koska halusin perustaa oman liikkeeni ja sattumalta huomasin Oulaistenkadun varrella vuokrattavana olleet toimitilat”.

Majed Deldar tarjoaa ensimmäiset 10 päivää parturipalveluja 15 euron hintaan. Tämän lisäksi palveluvalikoimasta löytyy parranleikkaus asiakkaan haluamaan tyyliin. Deldar kertoo, että uuden liikkeen sisusta-

minen on vielä hieman kesken. Sinne on tarkoitus rakentaa muun muassa hiustenleikkauspaikka lapsille.

MAJED Deldar kertoo viihtyvänsä Suomessa. Hän tykkää myös meidän talvestamme, vaikka onkin tottu-

nut kotimaassaan paljon lämpöisempiin keleihin.

”Meillä Kurdistanissa on kesällä 40-50 astetta lämmintä. Talvella sataa vettä ja olen nähnyt siellä lunta vain kaksi kertaa elämäni aikana. Tykkään Suomen talvesta”, tunnustaa Majed Deldar.

alueen remontti vie ensi vuonna 450 000 euroa. Viemärilaitosinvestointi maksaa ensi vuonna 5 miljoonaa euroa.

Sijoitusvarallisuus on ollut pelastusrengas, johon Oulaisten kaupunki on pystynyt turvautumaan tiukkojen aikojen koittaessa. Tämän vuoden osalta ollaan kuitenkin senkin suhteen erilaisessa tilanteessa. Sijoitusvarallisuuden arvo on tipahtanut merkittävästi huippuvuosien luvuista.

”Sijoitusvarallisuuden hoito on pitkäjänteistä työtä. Kun reporahat noin 10 miljoonaa euroa pistettiin aikoinaan sukan varteen, on sen arvo noussut parhaimmillaan yli 20 miljoonaan euroon. Nyt on kuitenkin tullut kuoppa

vastaan. Sijoitusten tuotot ovat sulaneet vuoden 2020 syksyn tasolle ja tilinpäätökseen on odotettavissa merkittävä markkinahintoihin perustuva alaskirjaus”, Moilanen toteaa.

RIIKKA Moilanen lupaa ensi vuonna tarkastelua myös kaupungin johtamisjärjestelmään. Keskeinen syy tähän on se, että soteuudistus kiepauttaa kaupungin toiminnan erilaiseen asentoon.

”Tarkoituksena on satsata entistä enemmän kaupungin vetovoimatekijöihin. Tulemme varmasti uusimaan lautakuntarakennetta ja hiomaan eri tavalla organisaation sellaiseen kuntoon, että se tukee elinvoimaisuuden vahvistamista”.

SeutuMajakka Oulainen

LIONS Club Oulainen myönnettiin 14.12. Oulaisten kaupungin Vuoden Avainteko 2022 -palkinto mittavasta avusta ukrainalaisten hyväksi Oulaisissa. Oulaisten Lions Club teki kuntalaisaloitteen ukrainalaisten auttamisesta, järjesti huonekalukeräyksen ja kalusti vapaaehtoistyönä 14 asuntoa. Näissä kodeissa asuu noin 40 sotaa paennutta.

Avaintekopalkintoa vastaanottamassa Hannu Merilehto, Anne Rajaniemi, Pentti Gallen ja Kyösti Terentjeff.

Tiina M./Oys Valokuvaus

Irakin Kurdistanista Suomeen yhdeksän vuotta sitten muuttanut Majed Deldar perusti oman parturiliikkeensä Oulaisiin.

TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN

Oulaisten seurakunnan jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https:// www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntelejumalanpalvelusta

La 24.12. Jouluaaton perhehartaus klo 14 Jouluaatto. Lupaukset täyttyvät. Evankeliumi: Luuk. 2: 1–14

Roope Syngelmä, Heidi Löppönen. Lapsikuoro.

La 24.12. Jouluaaton hartaus klo 16 Jouluaatto. Lupaukset täyttyvät. Evankeliumi: Luuk. 2: 1–14

Mari Jussi-Pekka, Heidi Löppönen. Kirkkokuoro.

Su 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 Jouluaamu. Nyt Betlehemiin! Evankeliumi: Luuk. 2: 1–20

Roope Syngelmä, Heidi Löppönen. Kari Tanska, urut, Seela Tanska, viulu ja Seela Löppönen, viulu.

Ma 26.12. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus klo 18 Tapaninpäivä. Kristuksen todistajat. Evankeliumi: Luuk. 12: 8–12

Mari Jussi-Pekka, Asta Ylikoski.

Su 1.1. Messu klo 10 Uudenvuodenpäivä. Jeesuksen nimessä Evankeliumi: Joh. 14:12–14

Roope Syngelmä, Heidi Löppönen.

Hautaan siunattu

Toivo Matias Heiska 92 v.

Toivo Olavi Helavirta 75 v. Taisto Olavi Tuulas 73 v.

TAPAHTUMAT

Pe 23.12. Jouluaatonaaton ruuanjako vähävaraisille seurakuntakodilla klo 18 alkaen niin kauan kuin ruokaa riittää.

MUSIIKKITILAISUUDET

Pe 6.1. klo 15 Yksinlaulajien konsertti kirkossa. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu, jonka tuotto lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

PERHEET, LAPSET JA NUORET

To 22.12. klo 17.15 Lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla.

La 24.12. klo 14 Jouluaaton perhehartaus kirkossa.

SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA

Pe 23.12. klo 18 Joululauluilta ry:llä. Ma 26.12. klo 16 Seurat ry:llä.

Su 1.1. klo 12.30 ry:n seurat Peltokartanossa, klo 13.30 Rantakartanossa ja klo 16 ry:llä.

KESKUSTELUA VARTEN

Kirkkoherra Matti Hirvilammi puh. 044-5797470, kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, seurakuntapastori Roope Syngelmä puh. 044-5797471, vs. diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, lähetyssihteeri–vt. diakoniatyöntekijä Ritva Pärkkä puh. 044-5797432 tai nuorisotyönohjaaja Tuomas Saarela puh. 044-5797451. Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24.

KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO

Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12. Kirkkoherra puh. 044-5797470 Taloustoimisto puh. 044-5797430 www.oulaistenseurakunta.fi

Facebook: https://www.facebook.com/ oulaistenseurakunta/

Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaavirkatodistus

Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04@ gmail.com

Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.

www.oulaistenseurakunta.fi oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi

Keskuskatu 9, 2. krs, 86300 Oulainen Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, to klo 9-12 p. (08) 479 7420 Palveleva puhelin 0400 22 11 80 joka päivä klo 18-24

Joulutunnelmaa ja iloa näyttelystä

JOULUISTA tunnelmaa tarjosi Oulaisten seurakunnan varhaiskasvatus päiväkotiväelle ja koulujen esikoululaisille sekä pienryhmille katsomuskasvatuksen puitteissa alkuviikosta. Seurakuntakodin lastentiloihin oli järjestetty jouluinen näyttely.

Seurakunnan päiväkerholaiset ja perhekerholaiset tuottivat tunteella ja taidolla jouluisia askarteluita näyttelyä varten. Joulukuuset ja -possut, kynttiläkupit, enkelit ja tontut poroineen, pääsivät muiden ihasteltaviksi. Ohjaajat somistivat tilan, jossa askartelut pääsivät hyvin esille ja valo loisti. Jouluevankeliumissa mainit-

tuihin tapahtumiin pääsi tutustumaan pienimuotoisena pöytävaelluksena. Seimen äärelle pysähdyttiin lopuksi ihastelemaan Jeesus-lasta ja silittelemään lampaita.

Lasten ihmettely ja ihastelu sai joulumielen varmasti aikuisillekin. Lastenohjaajat kiittävät näyttelyyn osallistumisesta! Iloista joulua kaikille!

Seimen äärellä (huovutustyön tekijä Elisa Kärjä) Kuva: Sirkka Huhtanen.

Ruokaa jaossa seurakuntakodilla aatonaattoiltana

PERJANTAINA 23.12. kello 18 alkaen jaetaan ruokatarvikkeita Oulaisten seurakuntakodin ulkopuolella, osoitteessa Oulaistenkatu 59. Jaossa on paikallisten elintarvikeliikkeiden

lahjoittamaa niin kutsuttua ylijäämäruokaa. Se on tarkoitettu niille, joilla on taloudellisen tilanteen takia vaikeuksia hankkia jouluksi ruokaa. Jako jatkuu niin kauan kuin ruokaa riittää.

Ruoka jaetaan valmiiksi pakatuissa kasseissa. Jakopisteessä voi olla yksi hakija kerrallaan. Ulkona opastetaan ruuanhakijoita.

Lämmin kiitos ruuan lahjoittajille sekä seurakunta-

laisille, jotka ovat mukana ruuan jakamisessa. Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa jokaiseen kotiin!

Oulaisten seurakunnan diakoniatyö

Oulaisten seurakunnan tiedotussivu

Tonttupartio valmiina työhön. Kuva: Sirkka Huhtanen

Oulaisten helluntaiseurakunta

Pe 23.12. klo 18.00

Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

*** HUOM. PÄIVÄ JA AIKA ***

Su 25.12. klo 08.00

Jouluaamun tilaisuus, Pekka

Nikula ja musiikissa Elli-Maarit Merilehto

Ti 27.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Naistentiimi

La 31.12. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 31.12. klo 21.00–23.45 Perinteinen Uuden

Vuoden vastaanotto Kaaritemppelillä. Mukana mm. musiikkia ja SINÄ

Su 1.1. klo 16.00 Iltakokous, Naistentiimi ja Harri J. Nurmi

Ma 2.1. klo 19.00 Lapsityön palveri

Kaaritemppelillä

Ti 3.1. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Juha Kaukonen

To 5.1. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 26

La 7.1. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 8.1. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Juha Kaukonen ja Harri J. Nurmi

Ti 10.1. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Harri J. Nurmi

To 12.1. klo 18.30 Kaarikuoron kevään aloitus Esalla ja Marulla, Merijärvellä

Pe 13.1. klo 19.00 Kevätkauden ensimmäinen TeeTupa

La 14.1. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 14.1. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 15.1. klo 11.00 Lähetyskokous, Harri J. Nurmi ja lähetyskahvit

Su 15.1. klo 18.00 Yhteydenilta Seurakuntakodilla. Kahvitus klo 17.30 alkaen

Ti 17.1. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Sirkka Kemppainen

To 19.1. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 27

Pe 20.1. klo 19.00 TeeTupa

La 21.1. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 22.1. klo 11.00 Päiväkokous, Sirkka Kemppainen ja Harri J. Nurmi

KIRPPUTORI SULJETTU 24.12.

JA PALVELEE JÄLLEEN NORMAALISTI LAUANTAINA 31.12.2022 KLO 10.00–13.00 Kiitämme asiakkaita ja lahjoittajia kuluneesta vuodesta.

TOIVOTAMME KAIKILLE HYVÄÄ JOULUA JA SIUNAUSTA

UUDELLE VUODELLE 2023!

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Kaaritemppeli, Kaarikatu 7 www.oulaistenhelluntaisrk.fi

HAUTAKIVET

• Hautamuistomerkit

• Lisänimien kaiverrukset

• Vanhojen muistomerkkien entisöinti

Rakkaamme

Irja Annikki SAIKKONEN

o.s. Saharinen s. 4.8.1927 Ruskeala k. 19.11.2022 Oulainen

Kaipaamaan jäivät Veli

sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja uskon ystävät

Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa: lähdetään.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös kotisairaanhoidolle.

Se on lahja!

JOULUN tärkeimpiä sanoja on ’lahja’. Se on myös kristillisen uskon tärkeimpiä sanoja. Siinä ei ole kysymys joululahjoista, vaan paljon merkityksellisemmästä lahjasta.

Annahan kun yritän selittää. Ihmiset ovat aina halunneet kelvata. Siis sitä miten kelvata toisille ihmisille, miten voisi kelvata, olla tarpeeksi hyvä ihmisenä edes itselleen. Ja sitten se kaikkein vaikein kysymys, eli miten kelpaisi Jumalalle?

Siihen kysymykseen löytyy moneenkin kertaan vastaus Raamatun sivuilta. Tässä on niistä yksi: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.”

Tässä tuo kummallinen sana ’vanhurskaus’ pitää sisällään sen, että vanhurskas ihminen kelpaa Jumalalle. Se kelpaavuus ei ole ihmisen omaa hyvyyttä tai ansiota, vaan sen kelpaavuuden Jumala antaa armosta lahjaksi jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen. ”… saavat hänen

PÄIVÄN SANA Esa

Pikkumäki Merijärvi

armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.”

Joulu vie ajatuksemme Jumalan rakkauteen. Rakkautensa ohjaamana Jumala lähetti Poikansa syntymään ihmiseksi ihmisten maailmaan. Hänen suunnitelmansa oli valmistaa niin varma pelastus, siis pääsy Jumalan yhteyteen, iankaikkisen elämän mahdollisuus, että jokainen ihminen voisi sen saada. Siksi Jeesus sitten antoi naulita itsensä ristille, kuoli ja haudattiin sekä herätettiin kuolleista, että mahdollistaisi Jumalan lahjan ihmisille.

Joulun lahja Jumalalta on siis Jeesus. Olethan jo ottanut vastaan lahjasi? Kiitä lahjasta!

Rakkaamme

Irja Annikki RANTA

o.s. Tarvainen

s. 12.6.1930 Soanlahti k. 25.10.2022 Oulainen

Syvästi kaivaten

Risto

Annika perheineen

Anna Maria ja Niko perheineen Tuomas

Satu ja Anna-Mari Muut sukulaiset ja ystävät Sain kuulla kutsun armaan: Käy tielle taivahan. On Isän kodin rakkaan jo ovi avoinna.

Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitämme lämpimästi osanotosta.

Rakkaamme Toivo Matias HEISKA

s. 12.7.1930 Nivala k. 28.11.2022 Oulainen

Kädet ahkerat paljon uurastaneet lepoon viimeiseen ovat nyt vaipuneet.

Kiittäen ja kaivaten

Pekka ja Leena Tiina ja Asko Lastenlapset ja lastenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotoista. Kiitämme kaikkia isämme hoitoon osallistuneita.

8. 9. 10. 11. 15. 16. 17. 18. 22. 23. 24. 25. 29. 30. 31. 32. 36. 37. 38. 39. 43. 44. 45. 46. 50. 51. 52. 53. Puh. 0440 470 126, ilmoitukset@seutumajakka.fi

Puoliso, isämme ja pappamme

Toivo Olavi HELAVIRTA

s. 25.9.1947 Nivala k. 2.12.2022 Oulainen Enkeli hiljaa vierelläsi kulki, käteesi tarttui ja silmäsi sulki. Syliinsä kietoi siivillään ja kuiskasi hiljaa: lähdetään.

Rakkaudella muistaen Helinä Tuomo, Ilona ja Urho Teija ja Marko Krista Pinja ja Teemu Hanna, Enni, Eeli ja Leevi sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos kaikille Toivoa hoitaneille. Lämmin kiitos osanotoista.

Taisto Olavi TUULAS

s. 12.12.1948 k. 3.11.2022

Soita tuuli, kerro ikävämme. Uni kaunis anna, ikirauhaan kanna.

Terttu Tanja perheineen Tero perheineen Juha perheineen Anna-Mari perheineen Sisarukset ja sukulaiset

Siunaus toimitettu 17.12. läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Rakkaamme

Lasten Majakka

Joulupukin joulupulma

KOLMEN yön päästä olisi joulu ja tonttujen piti valmistautua tänään lahjatarkastukseen. Oli hyvin hiljaista ja Joulupukki mietti, että miksi oli näin hiljaista. Oliko tapahtunut jotain? Joulupukki meni katsomaan lelupajaan. Siellä ei ollut ketään.

Yhtäkkiä tontut tulivat juhlimaan joulupukinpäivää. Joulupukki oli unohtanut, että tänään vietettiin joulupukinpäivää. Saaratonttu oli Joulupukin päätonttu. Saara oli se, joka lähti aina Joulupukin kanssa viemään lapsille lahjoja. Hän tuli Joulupukin luokse ja antoi Joulupukille lahjan.

Lahjan sisällä oli jokin helisevän asian. Joulupukki avasi lahjansa ja sieltä tuli uudet poronvaljaat. Joulupukki mietti, että miksi hän oli saanut uudet poronvaljaat. Mutta sitten Saara käski tulla talliin ja siellä oli uusi poro. Porolla oli hohtavan punainen kuono. Joulupukki antoi porolle nimeksi Petteri Punakuono punaisena hohtavan kuonon mukaisesti.

Joulupukki meni lopulta tonttujen lahjatarkastukseen. Kaikki meni hyvin ja oli jo iltapäivä. Tänään oli vielä joulupukkipäivän herkkuateria. Joulupukin mielestä ateria oli mainio ja

Nea ja epäilyttävä naapurin setä

OLIPA kerran Nea, jolla oli heppa nimeltä Kaneli. Nea rakasti Kanelia. He olivat aina yhdessä, kun oli mahdollista. Kaneli oli shetlanninponi eli aika pieni. Hänen säkäkorkeutensa oli vain 105cm.

Nea meni koulun päätteeksi tallille, koska hänellä oli ratsastustunti ja halusi olla Kanelin kanssa. Ratsastus opettaja oli kasannut kentällä esteitä. Nea rakasti hyppiä esteitä ja niin Kanelikin.

Tunnin päätteeksi Nea käveli kotiin. Naapurin setä katsoi häntä omituisesti, koska tiesi, että Nea oli tullut tallilta. Setä ei tykännyt hevosista, niin hän oli ainakin sanonut.

NEA pääsi kotiin ja kertoi isälle: “Se naapurin setä katsoi minua taas silleen oudosti.” Isä vastasi Nealle: ”Noh, älä hänestä välitä. Hän katsoo minuakin oudosti.”

Neasta tuntui kuin iso kivi olisi tippunut harteilta. Neaa kuitenkin pelotti koska naapurin setä katsoi häntä aina aivan kuin hän olisi tehnyt jotain pahaa.

Seuraavana päivänä Nean kävellessä kouluun hän näki ikkunasta naapurin sedän katsovan raveja televisiosta. Nea vaistosi, että nyt oli jokin oudosti.

Setä oli sanonut vihaavansa hevosia ja nyt hän

katsoi raveja. Nea ei sitä kauan ehtinyt ajatellut vaan jatkoi matkaa kouluun.

KOULUN jälkeen Nea saapuessa kotiin isä huudahti hänelle riemuissaan: ”Nea, katso mitä ostin meille! Liput raveihin, ne on viikonloppuna!”

Nea oli yllättynyt. Isä ei ikinä ollut ostanut lippuja ravikisoihin. Nea oli kuitenkin innoissaan. Illalla Nean pestessä hampaita hänellä tuli mieleen, että tuleekohan naapurin setä myös katsomaan raveja.

SEURAAVANA päivänä Nea mennessä kouluun hän kuuli naapurin sedän puhuvan puhelua. Setä selitti puhelimeen, kuinka innoissaan hän on raveista.

Ravi-päivä koitti ja katsomossa Nean viereen istui naapurin setä. Nea kysyi hätääntyneenä isältään voisivatko he vaihtaa paikkojaan.

Hän ei nimittäin halunnut istua naapurin sedän vieressä. Nea huomasi paikkaa vaihdettuaan, että isä puhui innokkaasti ja pitkään naapurin sedän kanssa.

Kotona isä sanoi Nealle: ”Se naapurin setä kertoi minulle seuranneensa raveja jo yli kymmenen vuotta.” Nea oli huojentunut ja käveli siitä lähtien normaalisti naapurin talon ohi ja moikkasi aina naapurin setää hänet nähdessään.

päiväkin oli tosi kiva, mutta rankka.

OLI mennyt kaksi päivää ja huomenna olisi jo joulu. Kaikki oli valmiina. Porotkin oli laitettu valmiiksi. Ainoastaan yksi joulukortti oli lähettämättä. “Kenelle lähetän tämän kortin, Pukki?” Saara-tonttu kysyi. “Lähetä se Ilkeä Tontulle, vaikka hän onkin ilkeä.” Joulupukki vastasi. “No minä sitten lähetän hänelle joulukortin.” Saara-tonttu sanoi.Ilkeä Tonttu ei kuitenkaan odottanut innoissaan joulua, sillä hän vihasi sitä. Hän asui ihan yksin luolassa, jonne kylmä viima puhalsi ja tuuli

ulvoi kamalasti.

Kello oli kaksitoista jouluaattona ja Joulupukki lähti matkaan viemään lahjoja. Joulupukki otti mukaan Petteri Punakuonon, joka valaisi tien koko matkan. Joulupukin piti mennä viemään lahjoja moneen maahan.

Joulupukki tuli vihdoin matkaltaan kotiin ja oli todella väsynyt. Nukahdettuaan hän näki painajaista siitä, että Ilkeä Tonttu valtasi koko joulumaan. Joulupukki heräsi kesken pahan unen meteliin. Tontut olivat hänen ympärillään ja kaikki huusivat, että Ilkeä Tonttu yrittää vallata joulumaan.

“ILKEÄ TONTTU YRITTÄÄ

Seikkailu saarella

OLIPA kerran mehiläinen, jonka nimi oli Mii. Hän asui saarella pöllön ja Pih nimisen karhun kanssa. Saarella kasvoi kuusi, mänty ja koivu. Eräänä päivänä ystävykset olivat rakentamassa hiekkalinnoja, kunnes yhtäkkiä heille tuli nälkä. He lähtivät syömään keksejä.

He eivät olleet uskoa silmiään, kun astuivat välipalan jälkeen ovesta ulos. Maa oli ihan valkoinen ja ulkona oli kylmempi kuin ennen. “Mitä tämä on?” Mii ihmetteli. “En tiedä”, Pih vastasi. He lähtivät etsimään hiekkalinnojaa, jotka olivat hautautuneet lumeen.

YSTÄVYKSET löysivät hiekkalinnat kuusen juurelta. He alkoivat kaivaa hiek-

kalinnoja esiin. Yhtäkkiä he tippuivat pimeään onkaloon ja lumi tukkii ulospääsyn. “Mitä me nyt teemme?” Pöllö kauhistui. “Yritetään kaivaa lumeen aukko”, Mii ehdotti. Ystävykset yrittivät, yrittivät ja yrittivät, mutta lunta oli niin paljon, etteivät he millään jaksaneet kaivaa.

Yhtäkkiä heidän takaansa kuului ääni. Ystävykset katsoivat taakseen. Siellä oli pieni pupu. “Tarvitsetteko apua?” pupu kysyi. “Kyllä”, Mii vastasi. Pupu kaivoi tien ulos todella nopeasti. “Kiitos”, Pih sanoi. “Haluatko tulla meidän luokse syömään?” Mii kysyi. “Joo”, pupu vastasi. Syönnin jälkeen ystävykset menivät ulos ja leikkivät siellä koko illan.

Tarina Korvatunturilta

OLIPA kerran tonttu nimeltä Risto. Hän oli hyvin reipas tonttu ja tykkäsi rakentaa asioita. Eräänä päivänä Risto oli työpajassa Korvatunturilla, kunnes yhtäkkiä katolta alkoi kuulua töminää. Ihan kuin joku olisi soittanut jotain rumpua.

KAIKKI menivät ulos ja kuuntelivat ääntä hiljaa. Sitten joku puhui katolla ihan kuin hän olisi lausunut jotain loitsua. Myös joulupukki tuli katsomaan mitä oikein oli meneillään. Yhtäkkiä ääni loppui ja Joulupukki kompastui. Kompastuessaan hän näki, että joku oli

varastamassa poroja ja rekeä.

Joulupukki huusi: “ Hän pääsee karkuun, ottakaa varas kiinni!” Kaikki lähtivät juoksujalkaa varkaan perään. Riston hoksottimet toimivat nopeasti ja hän sanoi Pukille: ”Sinullahan on reessä GPS-paikannin.”

Pukki vastasi: ”Niin muuten onkin!“ Joulupukki kertoi kaikille tontuille, missä varas oli ja tontut ottivat varkaan kiinni. Porot ja reki palautettiin takaisin Korvatunturille. Ja niin joulu oli pelastettu Riston ja Joulupukin yhteistyön avulla.

VALLATA JOULUMAAN!”

Saara-tonttu huusi. “No höpsis. Eihän hän ole edes täällä”, Joulupukki vastasi.

“No onpas. Hän on lelupajan katolla!” Saara-tonttu huusi kauhuissaan. “No meidän täytyy pysäyttää hänet heti”, Joulupukki sanoi.

Joulupukki yritti kuumeisesti keksiä jotain millä saada Ilkeä Tonttu alas katolta ja häipymään joulumaasta. “Ilkeä Tonttu minulla on sinulle pokaali”, Joulupukki sanoi kekseliäästi ja huijaavasti. “OIKEASTIKKO?” Ilkeä Tonttu kysyi ihmetellen. “Kyllä kyllä, tuleppa hakemaan se” Joulupukki kehotti. Ilkeä Tonttu ei aavistanut

ollenkaan, että Joulupukki huijasi. Joulupukki antoi kepillä Ilkeälle Tontulle pokaalin, koska siihen ei saanut koskea käsin. Ilkeä Tonttu otti pokaalin ja sekunnissa hän katosi kuin tuhka tuuleen.

“Mitä sille tapahtui?” Saara-tonttu kysyi. “Hän lähti joulumaasta Afrikkaan, koska hän koski pokaaliin”, Joulupukki vastasi. Kaikki oli hyvin, eikä Ilkeä Tonttu tullut enää koskaan takaisin. Lapset olivat innoissaan lahjoista ja joulu sujui hyvin. Kaikki olivat iloisia, paitsi Ilkeä Tonttu Afrikan hikoillessaan Afrikan kuumalla aavikolla.

Ykkösluokkalaisten lukukaverit ja joulupuuhasteluiden hamahelmitöitä.

Lasten Majakassa julkaistaan Oulaisten koululaisten tekemiä piirustuksiä ja kirjoituksia. Tällä kertaa mukana on Jauhinkankaan koulun oppilaiden tekemiä töitä.

Luonto

Hiljainen talviluonto elää säästöliekillä

TALVINEN luonto näyttää hiljaiselta, liki kuolleelta. Poissa on suurin osa kesäisistä lintulajeista.

Karkeasti arvioiden vain kymmenesosa jää Suomeen, ei aivan sitäkään. Nisäkkäistä kuitenkin lähes kaikki pysyvät maassamme, muutamia lepakkolajeja lukuunottamatta. Suomen talvi on kasveille ja eläimille ankara. Täällä olevat kasvilajit ja eläimet ovat sopeutuneet talveen ja koettavat kitkutella monin keinoin sen yli.

ESIMERKIKSI Lapissa tunturikoivut kasvavat mataliksi jotta pystyvät jäämään talvella lämpöä eristävän paksun hankikerroksen alle. Hangen yläpuolelle jäävän oksan kohtalona on kuivua ja kuolla kylmässä pakkastuulessa, ja eläimet elävät hiljaiseloa. Hyönteiset ovat hakeutuneet erilaisiin puiden koloihin ja kaarnan rakosiin. Tällaisissa paikoissa talvehtivat muun muassa hämähäkit, lattakoit ja kärpäset, sekä myös sienisääsket ja horkkahytyset.

HORKKAHYTYSET ovat keväällä ensimmäisien lentävien hyönteisten joukossa. Hyönteisiä on talvella vaikea havaita mutta osa niistä talvehtii myös erilaisissa rakennuksissa kuten kellareissa.

Talvinen päivä on lyhyt ja valon määrä vähäinen. Aamu- ja iltahämärä kurottautuvat melkeinpä yhteen. Pimeään aikaa kuu heittää maan kamaralle ´´varavaloa´´. Pimeinä talviöinä kuu paistaa enempi kuin muina vuodenaikoina.

Talvella kuu on yhtä lähellä maata kuin aurinko on kesällä. Myös pohjoiselle taivaalle leiskuvat revontulet tuovat pimeään yöhön valoa. Todellinen talvi alkaa vasta joulun jälkeen ja kylmintä on monesti helmikuussa. Mutta joulun jälkeen päivä myös pidentyy ja valon määrä lisääntyy. Helmikuussa

näkyy jo enempi kevään merkkejä. Kuten Zachris Topelius aikanaan mainitsi, Suomessa on 9 kuukautta talvea ja eikä kesääkään kolmea kuukautta. Talven vaikutus on voimakas koko vuoden. Luonto alkaa valmistautua talveen jo alkukesällä. Muun muassa linnut aloittavat pesinnän niin aikaisin kuin mahdollista.

POIKASIEN on oltava lentokykyisiä ennen talven tuloa ja emojen on vahvistettava itseään pitkään talvea tai muuttomatkaa varten. Osa muuttolinnuista lentää Välimeren maihin missä Zacharias Topelius kirjoiti suositun joululaulun, Sylvian Joululaulu. Sylvia, eli mustapääkerttu oli Topeliukselle rakas lintulaji. Mustapääkerttu on sukunsa eittämättä paras laulaja ja laji oli myös Topeliuksella häkkilintuna. Topelius asusteli Välimeren maissa ja varmaankin ikävästä Suomeen syntyi laulu mustapääkerttua katsellessa.

VAIKKA talvipäivä on lyhyt ja pimeä joutuvat monet lajit hakemaan ravintoa. Metsot etsivät männyn neulasia jäätyneistä männyistä. Neulaset ovat metson ainoaa ravintoa talvella. Kaikki kanalinnut osaavat mennä kieppiin lumen joukkoon ja ne ovatkin koloisaan suurimman osan vuorokaudesta. Myös pikkulinnut osaavat mennä ”kieppiin” lumeen.

Muun muassa talitiainen, punatulkku, keltasirkku ja urpiainen käyttävät näin lunta turvanaan pakkasta ja petoja vastaan. Metsissä saalistaa muun muassa kymmenkunta pöllölajia, joiden on löydettävä jatkuvasti ravintoa. Näiden lisäksi kaksi pöllölajia eli sarvi- ja suopöllö muuttavat Suomesta etelämmäksi. Valon määrä on tärkeä tekijä eläinten ja kasvien talveen valmistautumisessa.

Päivän lyheneminen, ei lämpötila, aloittaa eläinten karvanvaihdon ja sulkasadon. Muun muassa riekolla

sulkien vaihtaminen talveksi valkoisiin kestää noin 2,5 kuukautta. Nykyinen voimakas ilmaston

lämpeneminen tulee vaikuttamaan myös eläinten talveen voimakkaasti. Esimerkiksi meillä valkoinen

metsäjänis saattaa tulevaisuudessa olla tummakarvainen kuten on eteläisessä Ruotsissa ollut jo pitkään.

TALVEN ote on Suomessa niin kova että osa eläimistä elää horroksessa talven, kuten mäyrä, supikoira, siili ja varsin harvinainen koivuhiiri. Myös osalla linnuista on taito vaipua talvella hypotermiaan, näin muun muassa tiaisilla ja hippiäisellä. Monet nisäkkäät kuten myyrät elävät suurimman osan talvea erilaisissa lumikäytävissä ja koloissa, näin myös niiden saalistajat lumikko ja kärppäkin. Päästäisellä on kyky kutistuttaa itseään ja sen ruumiin paino jopa puolittuu, näin energiaa kuluu vähemmän. Vaikka luonto on hiirenhiljainen ja vain pohjantikan tai käpytikan vaimea naputus puun kylkeen rikkoo talvipäivän, on metsien suojassa lukuisa joukkoa lajeja jotka koettavat selvitä lyhyen ja lumisen talven ahdingosta.

Jarmo Vacklin

Runokirjan tuotto lasten ja nuorten hyväksi

Matti Kuoppala Oulainen

OULAISTELAINEN Jouko

Törmälä on julkaissut elämänsä ensimmäisen runokirjan nimeltä Aatoksia. Ajatus runokirjasen tekemisestä, jollaiseksi Törmälä tätä vajaan 40 sivun teosta kutsuu, syntyi koronavuonna 2019. Runot kansien väliin kokosi mediaalalla työskentelevä Jonne Rasinaho. Kirjan painotyö on tehty vihantilaisessa Rannikon Laatupainossa. ” Oman runokirjan tekeminen on ollut minulla jo pitkään haaveena. Olen lapsesta asti pitänyt sanojen kanssa leikittelystä ja riimittelystä”, kertoo Jouko Törmälä.

Varhaislapsuutensa Jouko Törmälä vietti Ruotsissa, mutta muutti pian takaisin kotiseudulleen Petäjäskoskelle 1970-luvulla, kun kouluikä koitti. Hän kertoo riimitelleensä sanoja siitä asti kun oppi lukemaan. Tästä taidosta on ollutkin apua Törmälän myöhemmällä uralla. Hän on ollut mukana harrastajateatteritoiminnassa niin näyttelijän kuin ohjaajan roolissa, jossa sanojen kanssa leikittely on tullut tutuksi.

”Ensimmäisen käsikir-

joituksen kirjoitin Merijärven nuorisoseuran lapsi- ja nuorisoryhmälle näytelmään nimeltä Luurankoja kaapissa. Tein myös Merijärven kotiseutupäiville kuntakokousnäytelmän ohjaustyön, joka oli ensim-

mäinen ohjaus, josta sain palkkaa”.

JOUKO Törmälä muistaa ajan, kun hän muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa Laulumaan koulun vinttikamariin. Sinä aika-

na runoilu pääsi toden teolla valloilleen.

”Asuin siellä yksin. Minulla oli tapana ottaa muistivihko mukaan ja mennä jokirantaan Petäjäskosken sillan kupeeseen kosken paikkeille. Siinä

katselin veden virtausta ja kun inspiraatio iski, kirjoitin sanat äkkiä muistiin”.

Vesistö onkin inspiroinut Jouko Törmälää eniten. Aatoksia-runokirjan kuvista suurin osa on otettu joko Pyhäjoesta tai Vi-

hanninjärvestä. Hän on myös ihastunut kovasti riimirunoiluun. Esikuvina ovat toimineet Eino Leino sekä Tommy Tabermann.

”He ovat kaksi suurinta idoliani”, tunnustaa Jouko Törmälä.

Runokirjan tarkoituksena on Jouko Törmälän mukaan tuottaa hyvää mieltä ja herättää ihmiset huomaamaan, kuinka kaunis luonto meidän kotiseudullamme on. Jouko Törmälän runokirjaa voi ostaa häneltä itseltään tai kirjastosta. Runokirjan sisällä on lomake, jonka kautta maksun voi tehdä. Jouko Törmälä lupaa, että kaikki kirjoista saadut tuotot, lukuun ottamatta postituskuluihin meneviä euroja, tilitetään suoraan Oulaisten lapsi- ja nuorisotyön hyväksi.

”Olen ollut paljon nuorisotyössä mukana. Tunnen paljon nuoria Oulaisista ja Merijärveltä. Kun pandemia alkoi vuonna 2019 pahenemaan, näin, kuinka huonosti nuoret voivat. Nyt kuulin ihan vasta, että Oulaisten nuorisotiloissakin on joku päivä suljettu, koska sitä ei ole varaa pitää auki. Nuorilla on tällä hetkellä valtavan paha olo. Siihen pitää satsata”, sanoo Jouko Törmälä.

Jouko Törmälä julkaisi ensimmäisen runokirjansa. Hän aikoo lahjoittaa kirjoista saadun tuoton oulaistelaisnuorten hyväksi.

Joulurauhaa

OLEN usein kirjoittanut joulukorttiin toivotuksen: Joulurauhaa! Kuluneen vuoden aikana ja joulun lähestyessä tuo tuttu rauhantoivotus on muuttunut entistäkin konkreettisemmaksi.

Joulukuun alussa kysyin perheenjäseneltäni, mitä hän toivoisi joululahjaksi? Oikein hätkähdin, kun vastaus oli: ”Joulurauhaa.” Toinen pyyntö joulupukilta oli tavanomaisempi eli pipo ja pitkiä sukkia, jotka nekin pakettiin käärittyinä on mukava saada. Rauhantoive jäi erityisesti kaikumaan mieleeni.

Joulukonsertissa laulettiin rakastettu ”En etsi valtaa, loistoa”. Kun tulivat niin moneen kertaan kuullut ensimmäisen säkeistön sanat ”ja rauhaa päälle maan”, laulajan kädet menivät ristiin. Toisessa säkeistössä palattiin jälleen rauhanpyyntöön: ”Suo mulle maja rauhaisa”. Silloin ristin omatkin käteni. Rauhan sanat tutuissa ja vähän vieraammissakin joululauluissa ovat saaneet tänä vuonna uutta syvyyttä.

JOULURAUHAA. Mitä noilla sanoilla oikeastaan toivotetaan? Ehkä hyvää mieltä, kiireettömyyttä, menestystä tulevaan tai perinteikästä paluuta menneeseen. Ehkä

”Joulurauhaa toivottamalla liitymme siihen, mitä enkelit kuuluttivat kerran paimenille ja koko ihmiskunnalle: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

jotain, joka liittyy rakkauteen ja ihmisten väliseen yhteyteen. Ehkä toivotus jollain tavalla liittyy myös Jumalaan. Entä onko toivotuksen perässä huutomerkki vai ei? Sitäkin olen joulun alla pohtinut. Huutomerkin kanssa rauhantoivotus kaikuu kauas, selkein sanoin. Ilman huutomerkkiä se lipuu lempeästi, rauhaisasti. Molemmilla tavoilla rauha välittyy eteenpäin. Tänä jouluna sisimmässäni tuntuu siltä, että huutomerkki jää pois. Ehkä jonain toisena jouluna on toisin.

ENSIMMÄISET joulurauhan viestintuojat olivat evankeliumin mukaan enkelit. Joulurauhaa toivottamalla liitymme siihen, mitä enkelit

kuuluttivat kerran paimenille ja koko ihmiskunnalle: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Jouluevankeliumin sanoma toivottaa rauhaa edelleen, tänäkin jouluna. Rauhaa sodan, pelon, pimeyden ja surun keskelle. Rauhaa myös ilon, toiveikkuuden ja valon keskelle. Sinullekin siinä tilanteessa, jossa juuri nyt olet.

Jumala tuli ihmiseksi pienessä Jeesus-vauvassa. Näin hän halusi kertoa, että on helposti lähestyttävissä. Hän ei ole pelottava, eikä hän ole kaukana, vaan ihan lähellä. Kun katsoo lasta nukkumassa, sekin on kuin rauhantoivotus.

Joulurauhaa sinulle.

Mari Jussi-Pekka Kappalainen, Oulaisten seurakunta Sairaalapastori, Kalajoen rovastikunta

Maria. Suomen lähetysseuran joulukorttikuva.

Taiteilija Anita Polkutie.

Missä olet nyt?

Taistelu pahaa maailmaa vastaan jatkuu

Matti Kuoppala Vihanti

JALKAPALLON MM-kisat päättyivät sunnuntaina Argentiinan voittoon. Paula Vannisenkin perheessä kisoja seurattiin tiiviisti. Mestaruus meni Vannisen mukaan tällä kertaa oikeaan osoitteeseen, vaikka hän itse liputtikin ennen ottelua Ranskan puolesta.

” Mestari oli täysin oikea. Sydämeni oli Argentiinan puolella. Vaikka en ole itse koskaan pelannut jalkapalloa, on sitä tullut nähtyä todella läheltä. Mieheni on pelannut jalkapalloa ja toiminut valmentajana. Myös poikani on harrastanut lajia”, kertoo Paula Vanninen.

Kisat järjestettiin Qatarissa, mikä oli monen mielestä väärä ratkaisu. Kaikki tuntevat kyseisen maan ihmisoikeustilanteen, puhumattakaan kansanvälisen jalkapallojärjestö Fifan harrastamasta kulissien takaisesta ”likaisesta pelistä”.

”Eihän näitä kisoja olisi tietenkään pitänyt Qatarissa järjestää. Kaikki se sotku, millä ihmisiä on kisojen takia lahjottu, on järkyttävää”, Vanninen myöntää.

Paula Vanninen kuitenkin huomauttaa, että maailmasta ei taida löytyä enää kolkkaa, missä isoja urheilukisoja ei olisi vielä järjestetty. Vaihtoehdot alkavat olla vähissä.

”Valitettavasti korruptiota esiintyy myös meillä Suomessa, vaikka yleisesti kuvitellaan, että me olemme tässä asiassa puhtaita pulmusia. Mutta kyllä meilläkin suhmurointi osataan. Toivotaan kuitenkin, että julkisuus tekisi nyt sen tempun, että korruptio saataisiin kitkettyä pois. Se on yksi maailman suurimmista ongelmista”.

PAULA Vanninen syntyi Vihannissa vuonna 1958. Hän muistaa lapsuutensa ja nuoruutensa Vihannin hyvin rauhallisena paikkana. Hänen äitinsä ja isänsä olivat töissä paikallisessa osuuskaupassa, jonka ansiosta hänkin oppi tuntemaan suuren osan kylällä asuneista ihmisistä.

”Samalla siinä oppi myös sen, että tässä yhteiskunnassa elää erilaisia ihmisiä. Äiti ja isä totesivatkin aina, että kyllä kaikki mahtuvat tähän maailmaan”.

Vihannista löytyi runsaasti tekemistä 60- ja 70-luvuilla lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneelle Paula Vanniselle. Oli tyttö- ja poikapartiotoimintaa sekä ennen kaikkea kirjasto, jossa hän tykkäsi käydä ahkerasti.

”Luin lapsena todella paljon. Kun lähdin opiskelemaan Ouluun, oli kirjastonhoitaja varannut minulle aina uutuuskirjoja, joita sitten

luin, kun kotona vierailin”.

Paula Vanninen muistelee, että hän taitaa olla ainoa vihantilainen, joka on valittu Vihannin aktiivinuoreksi. Eikä mikään ihme, niin monessa hän oli mukana.

”Pidin askartelukerhoa pienille ja taisin toimia myös pyhäkoulussa opena”, Vanninen naureskelee.

OULUN yliopistossa Paula Vanninen opiskeli kemiaa. Tämän alan opiskelusta hän oli haaveillut jo 11-vuotiaasta asti. Kemiassa häntä kiehtoi molekyylien maailma ja se, miten ne reagoivat tois-

ten yhdisteiden kanssa. Oma kiinnostavuutensa liittyy myös kemiassa käytettäviin laitetekniikoihin. Paula Vanninen pääsi opiskelemaan muun muassa massaspektrometriaa, mikä oli vielä 1980-luvulla aika harvinaista naisen kohdalla. Samasta aiheesta hän teki myöhemmin väitöskirjansa ja valmistui filosofian tohtoriksi rakennekemiasta vuonna 1992 Oulun yliopistosta.

PAULA Vanninen on työskennellyt vuodesta 2005 lähtien kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituu-

tin Verifinin johtajana. Verifin on 24 ihmistä työllistävä laboratorio, joka valvoo kieltosopimusta ja kehittää tutkimusmenetelmiä taisteluaineiden tunnistamiseksi ja käytön todentamiseksi. Moni suomalainen ei varmasti tiedä Verifinistä juuri mitään. Osaltaan tämä johtuu siitä, että Verifin tekee hyvin salaista työtä. Se on yksi paristakymmenestä kemiallisten aseiden kieltojärjestön eli OPCW:n nimeämästä laboratoriosta, jonne voi milloin tahansa ja mistä tahansa saapua tuntemattomia näytteitä.

”Silloin kun saamme näytteitä, on työ täysin salaista. Muuten kerromme mielellämme koululaisille ja opiskelijoille kieltosopimuksesta. Koulutamme nuoria ympäri maailmaa. Ihan äskettäin meiltä lähti romanialaisia opiskelijoita kotiin ja sitä ennen koulutuksessa oli serbialaisia nuoria. Suomessa meitä ei niin paljon tunneta. En itsekään halua paistatella naistenlehtien sivuilla. Teen mieluummin tätä työtä ja rakennan kansainvälistä brändiä. Kun puhumme opiskelijoille, yritämme saada heitä innostumaan kemiasta ja siitä, mitä kaikkea hyvää tällä alalla voidaan saada aikaan”.

TÄLLÄ hetkellä maailman rauhaa vavisuttaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Sodan aikana on puhuttu myös kemiallisten aseiden käytön mahdollisuudesta. Paula Vanninen toivoo kaikesta sydämestään, ettei moista ”katastrofia” koskaan tapahdu.

”Se hetki, jolloin kemiallisia aseita käytettäisiin, olisi kammottava. Siinä jysäytettäisiin taas yksi normi maahan. Mutta eihän tämä ole Putinille mikään uusi tilanne. Hän tukee Syyriassakin Assadia ja kieltää, että siellä olisi tehty kemiallisia aseiskuja, vaikka tosiasiassa iskuja on tehty 4000. Kaikki on mahdollista pahassa maailmassa”, varoittelee Paula Vanninen.

Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen ansiosta on maailmalla tuhottu miljoo-

nia tonneja kemiallisia joukkotuhoaseita. Sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet siihen, ettei uusia joukkotuhoaseita enää kehitetä.

NOVITŠOKIT ovat erittäin vaarallisia hermomyrkkyjä, jotka Neuvostoliitto kehitti joukkotuhoaseiksi 1970-luvulla. Paula Vannisen mukaan ei voida olla täysin varmoja, etteikö kyseisiä aseita löytyisi vieläkin Venäjän varastoista, vaikka sekin on sitoutunut joukkotuhoaseiden tuhoamiseen.

”Uskon kuitenkin siihen, että tämänkaltaiset sopimukset antavat paremmat mahdollisuudet viedä asioita oikeuteen saakka. Oli se sitten kansainvälinen ihmistuomioistuin tai joku muu instanssi”, toteaa Paula Vanninen.

Paula Vanninen suunnittelee jatkavansa Verifinin johtajana vielä vuoden verran. Tämän jälkeen hän toivoo pääsevänsä ohjaamaan osa-aikaisesti väitöskirjaansa valmistelevia opiskelijoita.

”Minulla on tällä hetkellä neljä väitöskirjaopiskelijaa, jotka opiskelevat tohtoriksi. Takaraivossa on muitakin hankkeita, kuten iso Afrikka-projekti. Se on unelma, että saisin sielläkin kehitettyä asioita eteenpäin”.

PÄÄTYÖNSÄ ohella Paula Vanninen toimii muun muassa Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsenenä. Se on hänen mielestään näköalapaikka siihen, millaisia arvioita Suomen roolista tässä maailmassa tehdään.

”Esimerkiksi tänä aamuna saimme uuden raportin siitä, miten Suomi onnistui Afganistan-operaatiossa. Olen suuresti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista”.

Tarkoittaako tämä sitä, että Paula Vanninen nähdään työuran jälkeen vielä politiikassakin?

”Politiikkaan en mene mukaan. Onhan se toki hieman koomista, sillä kansainvälisen kieltojärjestön koko toiminta on hyvin poliittista. Mutta minua politiikka ei kiinnosta. Olen tutkija”, hän perustelee.

Vihantilaislähtöinen Paula Vanninen johtaa kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia Verifinia.

Lapsuuden joulu Jouluostoksilla Jouluna 2022

Lapsuuden joulun kultaiset muistot; himmelit katossa, syvä vihreys tuoreiden havujen, pakkastaivaalla tähtien timantit, hangella kimmellys lumisten kiteiden, puhtaat raidat permannon matossa. Joulun lämpö tulvahtaa takasta. Tuvassa oljet, kynttilät, lyhdyt! Yhteiseen iremuun sinäkin yhdyt.

Joulun edellä touhua, huisketta, piparin tuoksua, salaista kuisketta.

Joulusaunan löylyssä kyllä haihtuu kiire ja rahoittuu mieli.

Juhla-asut kaikilla yllä joulupöytään aika on tulla. Tuoksuvat kinkut, laatikot, kalat, nauttia kaikista herkuista alat.

Lasten mieliä odotus piinaa, eikö jo pukki saapua voisi? Voi. jospa toivotut lahjat se kaikille toisi!

Kopse ja kolkutus paljastaa kyllä, kenen on aika sisälle tulla. Pukki salaisen konttinsa avaa, vaivoin nimet lahjoista tavaa. Säteilee silmät ja hehkuu lapsilla posket. Aikaa et sinäkään tuhlaa, kun lahjoihin kosket.

Sininen hämärä peittelee tienoon kietoen mieleni rauhaan syvään, kullaten muistot lapsuuden joulun ilon ja onnen hetkeen hyvään.

Väinö Mäkivierikko

Lahjahyllyt, altaat, korit, pakastimet, tuoretorit täynnä joulun kummaa taikaa.

Tuoksut huumaa, vyöryy kohti.

Miettiä saat monta kertaa, mihin hinnan, laadun vertaat. Voit kait tutkia ja haistaa, kenties uudet tuotteet maistaa.

Huomatessas joutsenmerkin houkutus on silloin herkin. Merkki varman laadun takaa, siihen sulla usko vakaa.

Kriteerit luot itse tiukat, käteisvarat tosi niukat.

Vieras, tuttu, eri juttu, laatu, hinta, maku, pinta, litra, kilo, jouluilo.

Väinö Mäkivierikko Oulainen

Pian on Joulu vuoden kohokohta syödään torttua, kinkkua, lohta. Vaan muistammeko sen, työttömän, yksinäisen, sairaan lähimmäisen?

Häneltä puuttuu pöydästä kaikki nuo, vain joulunsanoma juhlan tuo.

Sovitaanko:

Tänä jouluna kinkkua osta emme, vaan viime vuotista muistelemme. Oi, miten maukkaalta maistuikaan, kun pääsi leipää liemeen kastamaan ja mutustaen leipää, kinkkua vaikka mitä nyt vain muistelemme sitä.

Nyt muistamme yhdessä vähempiosaista niin miestä kuin naista, joilta puuttuu jouluherkut ehkä myös äiti,isä, sisarukset, serkut. Se on henkinen koulu, yksinäisen Joulu.

Tänä jouluna juhlimme seimen lasta, se on aitoa joulun juhlaa vasta, kun muistamme Joulun sanomaa ja Taivaan Isää sekä poikansa Jeesuksen syntymää.

Hyvää joulua kaikille! Asta Lohvansuu

Puutarhassa

Suomalaista joulua Hyvä kysymys

JOULUN ja uuden vuoden aika on perinteisesti kulutuksen juhlaa. Rahaa käytetään ruokaan, lahjoihin, koristeluun, juomiin, raketteihin ja kaikenlaiseen vähän ”erityiseen”. Tilastokeskuksen sivuilta voi lukea muun muassa, että suomalaiset (18-79 vuotiaat) aikovat käyttää vuonna 2022 jouluun noin 555 euroa/ aikuinen. Summa on suurin piirtein sama kuin edellisenä vuonna. Noin kaksi kolmannesta tuosta summasta käytetään lahjoihin ja yksi kolmannes joulun viettoon.

LOPPUVUODEN kaupankäynti on yksi suurimmista tuloista monille yrittäjille. Useille pienyrittäjille se voi olla vuoden panostuksen kohde, aika, jolloin tienataan suurin osa tuloista. Koronan kurittaessa meitä jo parina vuonna, ovat monet pienyrittäjät joutuneet laittamaan pillit pussiin, koska tapahtumia ei ole ollut ja myynti on ollut vähäistä. Nyt lisää ongelmia aiheuttaa kohonneet energian, polttoaineen ja lannoitteiden hinnat.

Tänäkin päivänä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden taustalla on joukko ih-

misiä, jotka jaksavat tehdä sinnikkäästi töitä ylläpitääkseen kotimaan tuotantoa monella eri sektorilla.

Jos on joskus sattunut vaikkapa Oulaisten torille Rekoiltana, huomaa kyllä kuinka paljon lähitienoollakin tuotetaan erilaisia tuotteita: on leivonnaisia, kasviksia, viljatuotteita, kosmetiikkaa, lihaa, munia yms. Joukossa on luomutuotteita ja lähi-

tuotteita, kaikki kuitenkin suomalaista alkuperää, pienten yrittäjien ja yksittäisten ihmisten tuottamia.

KULUTTAJALLA on valinnan ongelman rahasta puhuttaessa; marketin halpatuotteen hinta voi olla 10 kertaa edullisempi, kun se tuodaan ulkomailta tukun kautta. Hinnasta pieni murto-osa menee tuottajalle,

osa kuljetukseen, osa tukulle ja kauppiaalle myyntikate. Kotimainen suoraan ostettu lähituote voi olla kalliimpi, mutta sen ostosumma jää kokonaisuudessaan tuottajan käyttöön ja auttaa lähituotantoa eteenpäin näinä vaikeina aikoina. Heitänpä siis haasteen kaikille kuluttajille (myös sinne tammikuun alennusmyynteihin): ostakaa suo-

malaisia laadukkaita lähituotteita! Vähemmän on enemmän; laadukas kestää pidempään ja on eettisesti hyvä valinta. Lähituotteet ja luomu tukevat kestävää ilmastopolitiikkaa ja samalla luovat uskoa kotimaisille tuottajille; meitä kaikkia tarvitaan täällä vielä tulevina vuosina!

Marika Kamps

JOS vedentulo loppuu Oulaisissa, niin miten silloin toimitaan? Mistä saadaan vettä, Oulaisten Vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jarmo Äijälä?

”Oulaisten Vesiosuuskunta on varautunut erinäisiin poikkeustilanteisiin. Sähkökatkojen varalta kaikilla verkostoon vettä pumppaavilla asemilla on varavoimakoje. Vettä on alavesisäiliöissä varastossa noin kahden vuorokauden Oulaisten tarve. Veden jakeluverkostossa ilmenevien ongelmien varalta olemme hankkineet varavesisäiliöitä, joista voimme joko toimittaa vettä astiajakeluna asiakkaillemme tai paineistaa erillisen kiinteistön tai verkoston osan. Lähipäivinä lisäämme kotisivuillemme tietoa Oulaisten Vesiosuuskunnan varautumisesta poikkeustilanteisiin ja ohjeistuksia asiakkaillemme.

Hyvä kysymys -palstalla etsimme vastauksia lukijoiden mieltä askarruttaviin asioihin. Onko sinulla mielessä jokin kysymys, johon haluaisit saada vastauksen? Kerro siitä meille osoitteeseen: toimitus@seutumajakka.fi tai soittamalla numeroon 0440 470 125.

KIITOS

KOKOOMUS

KESKUSTA

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Väinö ja Maire Harju

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Aila ja Reijo Huhtala

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta! Satu Hussa ja Mika Raetsaari perheineen

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta!

Seija ja Pentti Jussinniemi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Maija ja Paavo Jylkkä Pirkko-Liisa

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Liisa ja Raimo Korpela

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta Jouko Kuorilehto

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Veera ja Hannu Käpylä

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaarina, Matti ja Leena Lahtinen Oulainen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Toini ja Eero Lastikka

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kyllikki ja Eino Lumiaho

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta kaikille sukulaisille, naapureille ja tuttaville

Kaarina ja Aimo Majava

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hannu ja Raija Matkaselkä Vihanti

Hyvää Joulua ja Onnea Alkavalle Vuodelle 2023

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tutuille

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kalevi Myllykangas Raahe

Reijo ja Annikki Myllykangas Henån, Ruotsi

Liisa ja Erkki Männistö

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rauno Mätäsahon perhe

Hyvän Joulun toivotukset

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta kaikille sukulaisille, ystäville ja tutuille sekä asiakkailleni. Leena Neuvonen perheineen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille Sirkka, Sirpa ja Jouko Ollila

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Olavi ja Aino Perälä Juha Perälä perheineen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lahja ja Esa Syväluoma

Hyvää Joulua ja Onnea Tulevalle Vuodelle Tuula, Eero ja Sami Röyttä Elisa ja Pekka Jussinniemi Kaikille Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2023! Irma ja Eero Ylivaikko

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tutuille Reijo Rantaeskola

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Paavo Sallmén

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Arja ja Eino Saukko

Joulurauhaa jokaiseen kotiin. Siunausta uuteen alkavaan vuoteen 2023 Esko ja Leena Syväluoma Joulurauhaa ja Siunausta alkavalle uudelle vuodelle Anneli Rytky Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Jari ja Irene Siitonen

Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville! Leena ja Ensio Sippola Raahe

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Matti Vilminko ja Martta Vilminko

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulaisille, naapureille ja tutuille Toini ja Juhani Ylikulju

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville

Erkki Yliniitty

MIELIPIDE

KIRJOITA TAI LÄHETÄ

Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.

Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen.

Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.

KOLUMNI PÄÄTOIMITTAJALTA

Uutta vuotta kohti

OULAISTEN kaupunki lähtee ensi vuoteen alijäämäisen tilikauden saattelemana. Tätä tulosta edesauttoivat henkilöstömenojen ennakoitua suuremmat ylitykset sekä verotulojen heikko kehitys. Ensi vuoden talousarvionsa kaupunki on kuitenkin suunnitellut parisataatuhatta euroa ylijäämäiseksi. Kaupungin johdossa ei ole jääty paikoilleen makaamaan, vaan vallitsevaan tilanteeseen aiotaan puuttua heti vuoden vaihduttua omalla Vahva Oulainen -toimenpideohjelmalla. Siinä

LUKIJAN KUVA

tutkinnan alle tulevat tärkeimmät kaupungin palvelut sekä muun muassa kouluverkko. Onko jostakin varaa karsia, jotta menopuolta saataisiin tasattua? Näistä asioista riittää varmasti puhetta ja vääntöä tulevissa valtuuston istunnoissa.

Sote-palvelut siirtyvät 1.1.2023 hyvinvointialueiden harteille. Samalla Oulaisten kaupunginkin palveluksesta siirtyy uuden työnantajan alle satoja työntekijöitä. Tämä on uuden alku heille ja myös kaikille asukkaille. Sosiaali- ja terveys-

palveluihin liittyviä kysymyksiä ei ratkota enää Oulaisten kaupungilla, vaan hyvinvointialue Pohteessa. Ajan kanssa kaikki arkiset rutiinit varmasti taas selkiytyvät.

SeutuMajakka siirtyy tämän lehden myötä joululomalle. Uusi Majakka ilmestyy postilaatikkoihin taas tammikuun 11. päivä 2023. Oikein rauhallista joulua ja

Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi

onnellista uutta vuotta kaikille lukijoillemme!

Oulaisten ikuinen jouluvalodraama

MISTÄ tietää, että joulu on tulossa? Oulaisissa vastaus on yksinkertainen, sillä joulun tulon kuulee jo kaukaa jokavuotisen jouluvalodraaman alkamisesta. Jouluvalodraama alkaa aina viimeistään ensimmäisenä adventtina ja kirvoittaa teräviä kommentteja paitsi katukuvassa, myös sosiaalisessa mediassa.

hoittajaa, veloita kansaa tai pyydä vaikkapa pääsymaksuja ulkopaikkakuntalaisilta, jotka haluavat Oulaisten joulukatua ihastella.

Lampinsaaren perinteinen Kulkurinkuusi 2022.

Lukijan kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.

Lähettäkää kuvat osoitteella: kuvat@seutumajakka.fi

Oulaisten kaupungin jouluvaloja on kuvattu paitsi kauheiksi, myös muinaisjäänteeksi, todisteeksi kaupungin rappiosta ja loistavasta tavasta matkustaa 1970-luvun katukuvaan. Nuo katulamppujen väliin pingoitetut valot ovat milloin kierossa, milloin pimeänä ja milloin myöhässä. Joka vuosi ne kuitenkin tulevat ja kansa pääsee aloittamaan draamailun.

Draamaa on hauska seurata ja oikeastaan sen ympärille voisi jo rakentaa pelin tai vedonlyönnin.

”Arvaa, kuka tekee ensimmäisen keskustelunavauksen vuonna 2023 ja voita lahjakortti!”

”Voittavatko valojen vihaajat vai rakastavat, veikkaa ja voita!”

Mikäli kuitenkin asiaa ajatellaan hieman tarkemmin, on draama todella naurettava. Mikäli kaupungin halutaan hankkivan uudet valot, tulee asiasta tehdä päätös.

Toinen vaihtoehto on se, että joku muu hankkii uudet jouluvalot. Keskustelussa tätä(kin) vastuuta sysätään usein Oulaisten yrittäjille. Mikäli yrittäjät tai vaikkapa yksittäinen yrittäjä haluaa hankkia uudet valot, voi asiasta varmasti kaupungin kanssa keskustella, mutta mikään velvollisuus se ei ole.

Samalla tavalla valot voisi maksattaa kuntalaisilla suoraan. Kun jokainen maksaa yhden osuuden, saadaan rahat nopeastikin kasaan.

TÄMÄHÄN ei tietenkään käy, sillä keskustelussa nousee yleensä pintaan se, kuinka viihtyvyys on kaupungin tai vähintäänkin yrittäjien vastuulla ja yhteisen omaisuuden rikkominen on täysin ok, sillä kyllä joku korjaa jäljet. Yhteisöllisyys katoaa saman tien kun tulee rahasta puhe, sillä ei kai nyt yksilöllä voi olla mitään vastuuta.

Kuva: Tuukka Kinnunen

Päätöksessä painavat raha, sekä esimerkiksi se, paljonko energiatehokkaimmilla valoilla säästettäisiin ja kuinka kauan uudet valot mahdollisesti kestävät.

Päätöksentekoa voi jouduttaa viemällä asian oikeiden ihmisten päätettäväksi, ei narisemalla sosiaalisessa mediassa. Tulee myös huomioida se, että rahaa ei voi vain nostaa seinästä vaan se on aina jostain muusta pois, mikäli kaupunki ei sitten löydä valoille ulkopuolista ra-

Yrittäjät ovat kuitenkin vain ihmisiä ja jokainen kansan vaatima valonauha ja se todella kiva ja tärkeä joulukuusi liikkeen edessä on pois yrittäjän omasta pussista. Kiitollisuutta ei tunneta, eikä Oulaisten yrittäjien jopa erikoislaatuista asemaa eri toiveiden rahoittajana huomata. Kaupungin vastuulla on pitää erilaiset toiminnot pyörimässä, eikä uusia jouluvaloja asenneta esimerkiksi koulutuksen tai vanhustenhoidon kustannuksella ja hyvä niin.

Onkin aika peräänkuuluttaa vastuuta, yhteisöllisyyttä ja kiitollisuutta. Draamailu on hauskaa, mutta toisinaan kiukuttelu voisi jäädä vähemmälle.

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

LASSI JA LEEVI

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Saana Vuoti

Tekstaripalsta

MIELIPITEET

Jouluiloa

IHMINEN on sokea ja kuuro silloin, kun hänen tulisi löytää oikea elämän tie. Me kuljemme samaa laveaa tietä kuin kaikki toisetkin. Yleinen mielipide, mukautuminen – sopeutuminen –ennakkoluulot ja suoranaiset valheet totuuden sijaan.

Jouluna kauniit joululaulut soivat ja suuri enemmistö kaipaa rauhallista ja hyvää juhla-aikaa. Jokainen suomalainen voi viettää sitä yksin tai hänelle läheisten ihmisten kanssa. Minusta tuntuu kuitenkin todella surulliselta, että jotkut meistä vaikuttavat olevan kapinassa omaa onneaan vastaan. He eivät suostu edes jouluna kunnioittamaan ihmisiä, jotka eivät ole samanmielisiä heidän kanssaan varsinkin silloin, jos se on vastakkainen heidän näkemyksilleen. Mutta eihän se ole

meiltä pois, jos joku on toista mieltä mm. ulkonäöstäni, elämänkatsomuksestani tai suosikkijoukkueestani jalkapallossa.

Totuudella ei taida olla majapaikkaa ihmisten maailmassa. Uutiset kertovat tänäänkin enemmän valheisiin ja huijauksiin perustuvista teoista tai väkivallasta kuin aivan tavallisista arjen hyvistä asioista. Herodeksen kaltaisia diktaattoreita on aina riittänyt ja toisaalta ihmispelko on vaientanut liian monen, myös allekirjoittaneen suun.

Joulussa on kysymys muutoksen mahdollisuudesta, todellisen vapauden aamunkoitosta meille kaikille. Täysin yllättäen yön pimeydessä vartiotehtävässään torkkuneet paimenet kuulivat suorastaan uskomattoman viestin: ”Älkää

pelätkö! Saatte kuulla kaikkien aikojen iloisimman uutisen. Se koskee jokaista ihmistä. Betlehemissä on tänä yönä syntynyt vapahtaja –Messias, Herra! Voitte mennä katsomaan häntä: lapsi nukkuu kapaloituna eläinten seimessä” (Luuk. 2:1012, Elävä uutinen).

Joulun aikaan opettaja kysyi koulussa oppilailta:” Mikä sana teille tulee ensimmäisenä kristinuskosta mieleen?” Silloin joku vastasi nopeasti:” Älä!”. Opettaja ei jäänyt sanattomaksi, vaan esitti vastakysymyksen: ” Ilmoittiko enkeli paimenille ensimmäisenä jouluna suuren Älä-sanoman?” Heti monet lapsista sanoivat: ”Ei, vaan ilosanoman!” Tätä jouluiloa haluan toivottaa kaikille tänä jouluna.

Markku Järvelä

Kansalaisten avuksi on tultava

KESKUSTELLESSANI ihmisten kanssa on sähkön hinta noussut päällimmäiseksi huolenaiheeksi. Nämä huolet on otettava vakavasti.

Venäjän Eurooppaa vastaan käymä energiasota on sekoittanut energiamarkkinat ja nostanut sähkön hinnan ennätyskorkealle. Uutinen Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästymisestä on tuonut uusia huolia moneen kotiin. Sähkölaskut kasvavat sietämättömän suuriksi.

Syyskuun budjettiriihessä Marinin hallitus teki monia ihmisten toimeentuloa helpottavia päätöksiä. Esimerkiksi elokuussa toteutettu useiden etuuksien ylimääräinen indeksikorotus, määräaikainen sähkön arvonlisäveron alennus, määräaikainen sähkövähennys ja sähkötuki tuovat monelle helpotusta. Joulukuussa maksetaan ylimääräinen

lapsilisä.

On kuitenkin selvää, että tarvitsemme lisätoimia, joilla voimme tukea kotitalouksia ja yrittäjiä kestämättömässä tilanteessa. Valittujen keinojen on oltava nopeasti vaikuttavia, eivätkä ne saa lisätä sähköpulan riskiä.

Hallitus linjasi nyt joulunalusviikolla SDP:n sähkön hintakattoa koskevan esityksen pohjalta kolmesta uudesta toimesta. Ensisijainen uusi toimi on kertakorvauksena toteutettava takautuva hintakatto marrasjoulukuun sähkölaskuista alkaen. Lisäksi mahdollistetaan maksuajan antaminen kaikille asiakkaille ja valmistellaan joustoon ja säästöön kannustavaa varsinaista sähkön kattohintaa.

Hintakatto ja maksuaika rahoitetaan energia-alan ylisuuriin voittoihin puuttuvalla windfall-verolla ja kantaverkkoyhtiö Fingridin

kautta saatavilla tuloilla.

Hintakriisi koskee myös yrityksiä. Sähkön kulutusta vähentäville yrityksille on maksettava kulutusjoustosta. Kulutusjoustot laskevat pörssihintoja ja auttavat vähentämään sähkökatkoja.

Kotitalouksien ja yrittäjien on pärjättävä talven yli. Venäjän energiasota ei synnyttää suomalaisia uhreja. Jokaisen pitää voida selviytyä kohtuullisin kustannuksin kevään tuloon. Olemme pääministeri Sanna Marinin johdolla valmiita ottamaan käyttöön kaikki keinot, joilla sähkön hinta pidetään kohtuullisena. Epävarmuuden keskellä tarvitsemme politiikkaa, jossa pidetään kaikki mukana.

Tytti Tuppurainen kansanedustaja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri (sd.)

Muutosten aikaan

VUODENVAIHTEESSA tapahtuu terveys- ja sosiaalipalveluiden siirtyminen SOTE alueille. Aluevaalien aikaan viime vuonna pohdittiin terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämistä uusissa rakenteissa. Syksyllä järjestämisluonnokset olivat käyneet kuntakierroksen, ja aluevaltuuston äänestysten jälkeen muodostui palvelurakenteiden kartta Oulun eteläiselle alueelle. Osastohoitopaikkoja vähennetään alueelta lähivuosina, joka vaatii vahvaa palveluiden tehostamista muualla. Ne muuttuvat ympärivuorokautisesta osastohoidosta arviointi- ja kuntoutusyksikkö tyyppiseen toimintaan. Ikäihmisten palveluissa tuetaan kotona asumista, kuntoutumista ja yhteisöllistä asumista. Mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja sosiaalipalvelut toimivat hyvinvointialueilla aikaisempaa enemmän yhteistyössä.

OULASKANGAS on eteläisellä alueella merkittävä tekijä, jossa palvelut säilyivät ennallaan. Se, mistä joudutaan Oulaskankaalla kuitenkin muutoksen tuulissa luopumaan, on sairaalan toimintaan kuulunut lääkekeskus. Päivystysvarasto lääkkeille jää sairaalalle, mutta lääkekeskuksen toiminnat siirtyvät Ylivieskaan. Kaikesta ei voida pitää kiinni, vaikka tahtoa ja halua siihen on ollut. Alueellinen neu-

vottelukunta, jossa itse toimin, kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa. Kokouksessa korostettiin neuvottelukunnan tehtäviä seurata ja arvioida palvelutoimintaa, terveyden edistämistä, asiakaslähtöisyyttä sekä alueellisen yhteistyön toteutumista juuri Oulun eteläisellä alueella. Ensimmäisen kerran SOTE asioiden seuranta ja kustannuksiin vaikuttaminen ”ulkopuolisille” on mahdollista, eikä se varmasti kaikkia miellytä. Minusta tämä on ollut tarpeellinen muutos.

MUUTOS tuo mahdollisuuksia. Sen tarkoituksena on yhtenäistää toimintoja, parantaa palvelua, laajentaa osaamista ja muodostaa alueellista tilannekuvaa uudella tavalla. Talouden hallinta on nyt alueiden käsissä, joita ohjaavat valtion tutkimus- ja kehittämislaitokset. Valtakunnalliset tavoitteet palveluille mahdollistaa etenkin sen tasaista laatua. Minä en lähde ruotimaan sitä, että oliko tämä Keskustan ”syytä”, tai sitä, että palvelut nyt kuitenkin huonontuvat. Muutos on ennen kaikkea mahdollisuus. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen onnistuu näissä rakenteissa aikaisempaa paremmin.

Muutos haastaa myös henkilöstöä. Toivon, että tarvittavat toiminnat tehdään hallitusti kaikkia taho-

ja kuunnellen. Tarvitaan hyvää ja osaavaa johtamista. Jokainen taho (esimerkiksi järjestöt) voi osallistua ja olla aktiivisia alueellisten palveluiden muotoutumisessa. Alueen osaamista laajennetaan yhteistyöverkostojen avulla, koulutusyhteistyö tiivistyy, digitalisaatio antaa mahdollisuuksia sähköisille palveluille ja asiakkaita osallistavalle toiminnalle. Parhaimmillaan palvelut rakennetaan yksityisen ja julkisen sektorin hyvällä yhteistyöllä, molempien taloudellisia etuja tavoitellen.

TÄSSÄ ajatuksia SOTE alueen mahdollisuuksiin. Haasteet ovat olemassa ja ennen kaikkea henkilöstön riittävyys eteläisellä alueella, jossa palveluntarve on kasvava, on suurin haaste tulevina vuosina. Ratkaisuja ja kehittämistä tarvitaan sekä ideoita vaihtoehtoisiin tapoihin tuottaa palvelua. Hoitoon pääsy tulee parantumaan valtakunnallisen ohjauksen ja lakien mukaan joka tapauksessa. ’Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin’. Uskotaan valoisaan tulevaisuuteen ja luotetaan, että ne ovat muutosta kohti parempaa huomista. Hyvää tulevaa vuotta ja joulun aikaa toivoen,

Vuokko Hiltunen kaupunginvaltuuston jäsen (kesk.)

Kiitokset Oulaisten kaupungin johdolle kuluneesta vuodesta. Toivomme paljon viisaita päätöksiä jälleen ensi vuodelle!

Tekstiviestipalsta:

Lähetä tekstiviestisi numeroon 0440 470 124. Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.

Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.

Puhelinilmoittautuminen p. 044 7591 999 ma-pe klo 1015 tai www.jokihelmenopisto.fi

Jokihelmen opiston toimistot suljettuna 22.12.20228.1.2023. Opetus käynnistyy ma 9.1.2023.

Toivotamme kaikille opettajillemme, opiskelijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!

Oulainen: kevät 2023 tarjontaa: Luen to: Kaustislainen viulumusiikki -luento 04570003 12.1., 2 t, to 18–19.30, Törmänhovi, Lauri Oino. Kehittämispäällikkö Lauri Oino Kansanmusiikki-instituutista Kaustiselta kertoo luennossaan kaustislaisesta viulunsoittoperinteestä ja siitä, miten se pääsi Unescon ai -neettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Yhteistyössä Wanha Woima ry:n kanssa. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Myrkky nimeltä sokeri -luento 04570001 22.2.2023, 2 t, ke 18.00–19.30, Jokihelmen opisto, Kuvataide , Päivi Mustajärvi Sokerin yhteys sairauksiin, mitä sokeri aiheuttaa elimistössä, piilosokeri, eri sokerilajit, sokerin korvaus, makeanhimon fysiologiaa, sokeri ja hampaat, sokeririippuvuuden hoito ja suositukset. Luennolle vapaa pääsy, mutta ennakko-ilmoittautuminen 15.2. menn

Uni ja uupumus -luento Oulainen kevät 04570002 1.3.2023, 2 t, ke 18.00–19.30, Jokihelmen opisto, Kuvataide, Päivi Mustajärvi Uni ja uupumus - mitä ne tekevät keholle ja mielelle, jos eivät ole kunnossa. Konsteja elämänhallintaan! Luennolle vapaa pääsy, mutt a ennakkoilmoittautuminen 22.2. menn

Oulainen: Uusia kursseja: Klassisen piirtämisen kurssi kevät 04300045 11.1.–15.3., 27 t, 43 €, sis. mat maksun 5 €, ke 18–20.15, Jokihelmen opisto, Jonna Taikatie. Ilm. 5.1. menn.

Kokeile keramiikkaa kevät 04400054 8.–15.2., 8 t, 39 €, ke 17.30–20.30, Jokihelmen opisto, Anna Karjula. Tule tutustumaan keramiikan saloihin! Vasta -alkajille suunnatulla lyhytkurssilla opit saven työstämisen perustekniikoita sekä koristelutapoja. Kurssimaksu sis mat.maksun 20 €, mikä sis 10 kg savea, polton sekä koristelutarvikkeet Ilm. 2.1. menn.

Suolaiset leivonnaiset kevät 04560002 28.1., 4 t, 30 €, sis. tarvikemaksun 10 €, la 12–15, Oulaisten Yläkoulu, Eija-Liisa Pokki. Valmistamme vanhoja tuttuja leipomuksia alkuperäisenä sekä uudella twistillä Mukaan essu ja sisäkengät. Ilm. 20.1. menn.

Vapaita paikkoja: Oulainen: Espanjan alkeisjatkoverkkkokurssi 04200013, Suomen kieltä ulkomaalaisille Finnish for foreigners Финский язык для иностранцев Oulainen A kevät 04200014 ma-ryhmä, Suomen kieltä ulkomaalaisille Finnish for foreigners Финский язык для иностранцев Oulainen B kevät 04200015 keryhmä, Englantia jonkin verran sitä osaaville Oulainen kevät 04200016, Saksan alkeet verkossa kevät 04200018, Aktivoi englantisi verkossa kevät 04200019 , Itsensä kehittäminen ja luova kirjoittaminen -verkkokurssi kevät 04230003, Kirjoitustyö vauhtiin! 04230004, Parantava luova kirjoittaminen Oulainen kevät 04230005, Kuvia ja huvituksia kevät 04300034, Kalligrafian peruskurssi - Roomalaiset suuraakkoset terällä ja Valkoinen tila II kevät 04300036, Muotokuvamaalaus/-piirustus kevät 04300039, Intuitiivinen maalaus kevät 04300040, Arkkitehtipiirtäminen Oulainen 04300044, Puutyöt ja entisöinti Oulainen kevät 04400022, Tilkkujen taikaa! kevät 04400028, Tuohityöt kevät 04400030, Kehrää, kehrää! kevät 04400036, Virkaten ja värkäten - kädentaitoja lapsille ja nuorille kevät 04400042, Tuftaus B kevät 04400048, Intarsia eli upotuskoristelu kevät 04400049 Lasinsulatuksen työpaja kevät 04400051, Kuntojumppa Piipsjärvi kevät 04800020, Asahi kevät 04800039, Varttuneiden naisten liikunta kevät 04800040, Yleisavaimet henkiseen hyvinvointiin -intensiivikurssi kevät 04800041, Paritanssi alkeet kevät 04500021

MIELIPITEET

Puhelinilmoittautuminen p. 044 7591 999 ma-pe klo 1015 tai www.jokihelmenopisto.fi Kevään 2021 opinto-ohjelma on julkaistu 1.11. ja ilmoittautuminen internetissä on alkanut. Puhelimella voi ilmoittautua 2.11.2020 klo 10 alkaen p. 044 7591 999. Tutustu monipuoliseen tarjontaamme ja ilmoittaudu pian! Huomaathan, että syksyllä jo aloittamallesi kurssillekin tulee ilmoittautua kevätlukukaudelle. Selailuversioita opinto-ohjelmasta toimitamme mm. kirjastoihin marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Voimme myös pyydettäessä toimittaa kursseista esitteitä. Julkaisemme kurssitietoja kuntatiedotteissa marrasjoulukuun aikana.

Vastine Vuokko Hiltusen kirjoitukseen Muutosten aikaan

Huom! Opintosetelihakemukset jätettävä marraskuun loppuun mennessä.

JUURI kuukauden puolessa välissä tiedotusvälineet toivat tietoomme, kuinka sotelaiset ovat päätöstensä kanssa saaneet pään vetävän käteen. Yhtäläisyydessä Oulaisten valtuutetut eivät joko ymmärrä tai eivät osaa yhdistää sitä, että Oulaisten tk:n paikat ovat niitä jatkohoitopaikkoja. Ne poistamalla, ei voida leikata tai muuta erikoishoitoa antaa, kun jatkohoitopaikka puuttuu.

Poimintoja keväältä 2021: Luennot: Oulainen: Kuvataiteen kevätluento 04000070 ti 12.1.2021 klo 1820.15, Jokihelmen opisto uusi, Taideaineet/Kuvataide Anna Karjula. Kuvataidekoulun kevätlukukausi alkaa pienimuotoisella virikeluennolla jossa pohjustetaan kevään työskentelyä. Luennolle ovat tervetulleita kaikki kuvataiteesta kiinnostuneet. Vapaa pääsy

sattumuksista. Sote on susi jo syntyessään. Esimerkiksi 8 aluevaltuustoa, 8 hallitusta. Jäsenet, puheenjohtajat sekä sotepäällikkö alaisineen!

Siikalatva: Susien paikat 1900-luvun Suomessaluento kevät Pulkkila 06000017 ke 18.3.2021 klo 18.30-20, 2 t, Siikalatvan kunnantoimisto, Pulkkila-Sali, Heta Lähdesmäki. Lähdesmäki valottaa esitelmässään, millaista susien esiintyminen 1900-luvun Suomessa historiallisten aineistojen valossa oli sekä avaa ja purkaa erilaisia viime vuosisadalla voimistuneita tai syntyneitä käsityksiä, mm. ajatus sudesta erämaalajina, mielikuva susirajasta, käsitys tietynlaisista susista häirikköinä ja suden matka vahinkoeläimestä suojelluksi lajiksi. Mitä aineistot kertovat susien esiintymisestä eri puolilla Suomea, ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla 1900-luvun aikana. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Paluumuuttomme ajoittui vuodelle 2003, jolloin kiireettömään lääkäriin sai ajan 2-3 päivässä tai viimeistäänkin parin viikon kuluessa. Nyt ei saa aikaa 2-3 kuukauteen, edes koetulosten todentamiseen. Ymmärtäisin niin, että valtuutettu Vuokko Hiltunen on perusterve, ikinuori tai koskaan ikääntyvä kuten valtuustoja alueellisen neuvottelukunnan jäsenet. Niinpä ajatus, että vanhuksille hoivaa ajoissa, ei mahdu valtuuston eikä mainitsemansa alueellisen neuvottelukunnan arvioihin tosiasioina. Huolimatta koulutuksestaan, sitä ihmettelen erikoisesti. Muistuttaisin vaan tämän ajan

Etäkurssit: Ovikranssi kevät Rantsila 06040265 to 11.3.2021–18.3.2021 klo 18-19.30, 4 t, 15 €, Johanna Riepula. Tälle kurssille voit osallistua vaikka pelkällä lankapuhelimella, toki älypuhelimen kamera- ym. toiminnot helpottaa yhteydenpitoa. Mikäli sinulla ei ole sähköpostiyhteyttä, lähetämme ohjeet kirjepostina. Ilm. to 4.3. menn.

Vastaavasti itse olen sairastanut 5 vuotta hyvin vakavaa sairautta ja muut taudit päälle. Olen saanut useita jatkoaikoja, kiitos sairaalapaikoista, hoitohenkilöstölle. Monia rukouksia lähettäen, tullut kuulluksi. Sanoisin, että olen erittäin motivoitunut paranemisissa ja ammattilainen sairaalaolojen tuntija.

Tinalankapunonta kevät Rantsila 06040264 ke 10.2.2021–24.2.2021 klo 17.30-19, 6 t, 15 € Gananderin koulu tekstiilityön luokka, Johanna Riepula. Kurssilla perehdymme tinalankakirjontaan ja osallistujat valmistavat rannekkeen kotioloissa. Ohjeet ja tarvikepaketti lähetetään ilmottautuneille. Etäyhteysajat: k e 10.2 , ke 17.2. ja ke 24.2. Ilm. pe 22.1. menn.

Jos laitan aloitteen, millä tk:n potilaspaikkojen poistopäätös kumotaan, kuntalaisaloite käsitellään vuoden kuluttua, kuten kunnan ohjeessa on. Siis liian myöhään, kun paikat poistetaan 2023 syyskuuhun mennessä. Toivomusohje onkin se, että päättäjät käyvät ikääntyvien sairaalaruletin itse kokien. Korjatkaan ensi tilassa lääkärille pääsy. Mitä varten sairaala-apteekki Ylivieskaan? Ketä se siellä palvelee?

Verkkokurssit: Aktivoi englantisi verkossa kevät 04120035 ke 27.1.2021–7.4.2021 klo 18-19.30, 20 t, 32 €, Anneli Niemistö. Jatkamme englannin kielen perusteiden kertausta Everyday English 1 kirjan avulla. Mukaan mahtuu uusiakin opiskelijoita Ilm ke 20.1. menn Espanjan alkeet verkkokurssi 04120037 ke 27.1.2021–7.4.2021 klo 18-20.15, 30 t, 45 €, Mira Lavonen. Aiheina mm. ääntäminen, tervehtiminen ja kahvilassa asioiminen Kurssilla ei ole oppikirjaa, vain verkkokurssimateriaali. Saat tarkemmat ohjeet kurssin alussa sähköpostitse Ilm ke 20.1. menn.

Listen to English! verkkokurssi kevät 04120036 ke 27.1.2021–3.3.2021 klo 18-19.30, 12 t, 25 €, Anneli Niemistö. Harjoitellaan puhutun kielen ymmärtämistä. Kuunnellaan mielenkiintoisia ja hauskoja uutisia englannin kielellä Uutisissa on kolme eri vaikeustasoa. Puhutun kielen ymmärtämistä tukee kirjallinen teksti. Harjoitusten avulla testaamme osaamista Ilm ke 20.1. menn.

Reijo Huhtala Monisairas 86 v. Oulainen

Ranskan alkeet verkossa kevät 04120034 ke 27.1.2021–7.4.2021 klo 18-19.30, 20 t, 32 €, Anneli Niemistö. Jatketaan ranskan alkeiden opiskelua kurssikirjan C'est parfait! 1 ja verkkomateriaalin avulla. Kurssille voi tulla myös uusia opiskelijoita, jotka ovat jo hieman lukeneet ranskaa aikaisemmin. Tervetuloa mukaan! Ilm. ke 20.1. menn.

KAUPUNKI

OULAISTEN

OULAISTEN KAUPUNKI

KAUPUNGINVIRASTON SULKUPÄIVÄT JOULUN AIKANA

Oulaisten kaupunginviraston toimistot ovat suljettuna 22.-30.12.2022.

OULAISTEN KAUPUNKI

OULAISTEN KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS

OULAISTEN KAUPUNKI

pidetään keskiviikkona 3.1.2023 kello 19.00 kaupunginvaltuuston kokoushuoneessa kaupungintalolla. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin kotisivuilla. Valtuuston kokousta voi seurata suorana lähetyksenä os. www.oulainen.fi Oulaisissa 21.12.2022

Kai Pajala kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Puhtauden takaa-ajoon

TÄLLÄ otsikolla oli suunniteltu ja toteutettu kylpyläretkenne Nokian Eedeniin. Jo lähtö ehkä talven pahimmalla ilmalla ja kelillä. Mutta toivorikkaalla mielellä jo senkin vuoksi, että mahdollinen sähkökatkoinen talvi jää mieluisena muistona pimeän tullen. Matkakertomukseen voidaan mainita mieluinen ja samanhenkinen porukka.

PERILLÄ majoittuminen kahden hengen huoneisiin, missä kylpytakitkin olivat valmiina uimaretkelle hissin kyydissä altaille. Muistimme jo edelliskerrasta, että saunan kautta altaaseen. Jo hississä Anelma huomasi jättäneensä silmälasit huoneeseen. Lohduttelin, että kyllä altaassa pärjää, jos tuntuu hukuttavan, ui vaikka koiraa että suu on pinnan yläpuolella. Itse valitsin ensin vesihieronta-altaan nautinnot. Anelman uimataidosta en ollut ennen nähnyt näytettäkään. Altaalla oli sellainen kiertoreitti, jota hän oli juuri kiertämässä. Mutta mitä kummaa, juuri Anel-

man ollessa menossa näkymättömiin, alkoivat ns. merenaallot. Mikä näky, vaimoni osasi uida taaksekin peruuttaen.

VIIMEIN olimme pukukopeilta lähdössä kun tapasin vanhan kaverin, joten "aataminasuisina" vaihdoimme muutaman sanan. Anelma seurasi jotain miestä hissille, olettaen minuksi. Mutta herra alkoi kyselemään haluttua kerrosta vieraalla kielellä, hätänsä oli tullut. Illan ohjelmassa oli sitten tiistaina naistentanssit. Katselimme kun kylän tanssinhaluisia naisia tuli jonona. Silloin Anelman jano alkoi kasvaa, joten mehukuurille tuli mentyä. Siinä meidän iltamme kului, kunnes aamulla retkeläisemme kyselivät miksemme tulleet. Kerroin että Anelma kertoi, että liput olisivat maksaneet 15 euroa hengeltä. Ei kuulemma asukkailta. Etteivät liene kylän naiset? Ei ainakaan ennen?

puhtaat T.O. Helo ja Anelmansa

OULAISTEN KAUPUNKI

OULAISTEN KAUPUNGINKIRJASTO AVOINNA

OULAISTEN KAUPUNGINKIRJASTO AVOINNA

Hyvää joulua ASIAKASPALVELU OMATOIMISESTI AVOINNA PE 23.12.2023 klo 10-16 klo 09-10. Suljettu illalla! Palaustusluukku on kiinni!

JOULUAATTO JOULUPÄIVÄ Suljettu, ei omatoimea. Palautusluukku on kiinni! MA 26.12. suljettu klo 09-21. Luukku kiinni! LA 31.12. klo 11-15 klo 09-11 ja klo 15-21

TO 5.1.2023 klo 10-16 klo 09-10 ja klo 16-21 PE 6.1. –SU 8.1. suljettu klo 09-21. Luukku kiinni! Hyvää uutta vuotta 2023

OULAISTEN

Cobrilla turha reissu Raaheen

SeutuMajakka Raahe

COBRAT pelasivat perjantaina viimeisen ottelun ennen joulutaukoa Teräs-Kiekon vieraana Raahessa. Edeltävillä kausilla TeKi on ollut sarjassa lähinnä heittopussina, mutta tälle kaudelle joukkue on vahvistunut huomattavasti. TeKi:llä ei ole enää joukkuetta II-divisioonassa ja sitä myötä tasoa riittää nyt ihan eri lailla III-divariin.

Teräs-Kiekko aloitti ottelun valtavalla vauhdilla, johon Cobrat eivät pystyneet välittömästi vastaamaan. Erän puoliväliin mennessä isännät olivat onnistuneet maalinteossa jo kolmeen kertaan. Cobrat pääsivät pelin rytmiin mukaan erän lopussa, mutta maaliin kiekkoa ei saatu.

TOINEN ja kolmas erä olivatkin sitten Cobrien hallintaa punanuttujen vauhdin hyytyessä. Cobrat pääsivät tekopaikoille useaan otteeseen. Silti erän ainokaisen

Teräs-Kiekko

ottelun valtavalla vauhdilla, johon Cobrat eivät pystyneet välittömästi vastaamaan. Kuva: Matti Kalliokoski

viimeisteli Juho Epäilys. Syöttäjinä Juho Viitanen ja Aleksi Viirelä.

PÄÄTÖSERÄSSÄ Cobrat pitivät peliä otteessaan, mutta siitä huolimatta TeKi onnistui karkaamaan jo kolmen

maalin johtoon. Ottelun loppupuolella TeKi otti typeriä jäähyjä, joiden seurauksena Tuukka Kalliokoski toi Cobrat taas kahden maalin päähän. Syöttäjinä Ville Waara ja Miika Huikari. Peli pysyi TeKi:n pää-

dyssä, mutta isännät onnistuivat pitämään puolustustaan sen verran kasassa, ettei kavennusmaaleja enää syntynyt. Cobrat yrittivät erän lopussa vielä kuudella viittä vastaan. Kiekko pomppi TeKi::n Tomi Helaa-

koskelle melkein saman tien ja Helaakoski ampui kiekon tyhjään maaliin. Voitto Teräs-Kiekolle lukemin 5-2.

Tuukka Roiniselle kirjattiin 36 torjuntaa ja TeräsKiekon Aleksi Rajaniemi torjui 33 kertaa.

Lehden julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy, Oulainen

Jakelu: Keskiviikkoisin jokaiseen talouteen ja yritykseen. Oulainen - Merijärvi - Vihanti

Jakeluhäiriöt: www.jakelupalaute.fi/seutumajakka | p. 029-001 0044

Paino: Suomalainen Lehtipaino ISSN: 2342-1649

Toimitus: Rautatienkatu 5 L1, 86300 Oulainen. Puh. 0440 470 125

Päätoimittaja: Matti Kuoppala 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Myyntipäällikkö: Pirkko Haapakoski 0440 470 126 ilmoitukset@seutumajakka.fi

Sivuvalmistus: Aleksi Olli 0440 470 127 aineisto@seutumajakka.fi

Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi