torstaina 30. maaliskuuta 2017
Sähäkkä laajenee Oulaisiin ja Jyväskylään
Leipurinkadun Perhekodissa tapahtuu vahdinvaihto, kun Ylivieskassa toimiva nuorten psykiatrinen kuntoutuskeskus Sähäkkä laajentaa toimintaansa myös Oulaisiin. Vahdinvaihdon merkiksi Eeva-Liisa Elorinne ja Janne Vuolukka paiskaamassa kättä perhekodin tiloissa. Keskellä Sähäkän Oulaisten yksikön vastaava ohjaaja Mari Rautiola. Ylivieskassa toimiva Sähäkkä laajentaa palvelunsa Oulaisiin ja Jyväskylään. Oulaisissa Sähäkkä ryhtyy tarjoamaan 15−17-vuotiaille nuorille suunnattuja kokonaisvaltaisia, psykiatrisia kuntoutuspalveluita huhtikuun alussa. Toiminta jatkuu Leipurinkadun Perhekodin tiloissa Sähäkän yrittäjien, Anu ja Janne Vuolukan sekä Jonna Tolosen vetämänä. Sähäkän Oulaisten yksikön vastaavana ohjaajana aloittaa toimintaterapeutti Mari Rautiola. Sähäkkä avaa elokuussa 24-paikkaisen yksikön myös Jyväskylän keskustaan. ”Se on samantapainen, nuorille aikuisille tarkoitettu
kuin Ylivieskassa ja avaamme sen
Meidän kuntouttamista nuorista noin puolet sijoittuu tavalliseen työ- tai opiskeluelämään, toinen puoli pärjää itsenäisesti, mutta hakee elämän sisältöä sitten mm. avotyöratkaisuista. kilpailutuksen myötä. Laajentumiskuviota on suunniteltu jo kauan, mutta nyt se lähti etenemään kahdella suunnalla”, Sähäkän johtaja Janne Vuolukka kertoo.
Ylivieskan Kantokylällä on toiminut jo kymmenen vuotta psykiatrista kuntoutusta tarjoava Sähäkän palveluyksikkö nuorille, 18 – 29-vuotiaille, aikuisille. Yksikössä asuu nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja joilla on valmiuksia ja motivaatiota kuntoutua itsenäiseen elämään. Oulaisissa toiminta jatkuu hyvin samantapaisena, joskin ikäryhmä on hiukan nuorempi. Sähäkkä auttaa nuorta kuntoutumaan erilaisista mielenterveyden ja elämänhallinnan häiriöistä. Leipurinkadun Perhekodin nykyiset yrittäjät Eeva-Liisa Elorinne ja hänen miehensä Arto Niemi elä-
köityvät. ”Ihana, että päästiin tasalukuun”, naurahtaa Elorinne, kun perhekoti tulee maaliskuussa toimineeksi jo 20 vuotta. Perhekoti on seitsenpaikkainen lastensuojeluyksikkö, jossa vuosien saatossa on ollut saman verran tukiasuntopaikkoja läheisessä rivitalossa. Perhekodin lapset ja nuoret ovat olleet iältään 5−21-vuotiaita ja tulleet Oulaisiin useidenkin eri sijoituspaikkojen jälkeen. ”Meihin on suhtauduttu hyvin positiivisesti, kun olemme olleet tällainen avoin perhe, johon naapurit ovat saaneet tulla koputtamaan ovelle ja lasten kaverit ovat vierailleet”, Elorinne kertoo.
SeutuMajakka 3 Takaisin arkielämään Sähäkkä jatkaa avointa linjaa. ”Vaikka olemme psykososiaalinen kuntoutusyksikkö, niin sen takia meitä ei tarvitse ruveta kaihtamaan. Tavoite on, että nuoret toimivat arkielämässä kuin muutkin tavalliset nuoret”, Vuolukka korostaa. Nuoret rikkovat raikkaalla tavalla pahojakin ennakkoluuloja, kun psykoosista tai skitsofreniasta toipuva nuori pääsee mukaan työtai opiskeluelämään. ”Meidän kuntouttamista nuorista noin puolet sijoittuu tavalliseen työ- tai opiskeluelämään, toinen puoli pärjää itsenäisesti, mutta hakee elämän sisältöä sitten mm. avotyöratkaisuista. Ihan sataprosenttiseen tulokseen ei päästä, mutta kun vuodessa kuntoutetaan noin 30 nuorta, niin heistä vain yksi tai kaksi keskeyttää”, Vuolukka kertoo. Kun nuorella saattaa olla vaikeuksia useilla elämän eri osa-alueilla: sosiaalisissa suhteissa, masentuneisuudessa, ahdistuneisuudessa, raha-asioissa, päihteiden käytössä tai koulukeskeyttämisessä, myös avun täytyy olla hyvin kokonaisvaltaista. Auttajatahojen pitää pystyä puuttumaan syrjäytymisen syihin. ”Järjestelmä ei saa olla pirstaleinen, eli että nuoren pitäisi hakea yhdeltä luukulta yhtä tukea ja toiselta toista. Me haluamme olla se taho, joka koordinoi nuoren elämänpolkua eteenpäin. Otetaan koppi nuoresta ja laitetaan hänen asiansa kuntoon. Kuntoutamme ja tuemme hänen toimintakykyään. Meidän pitää tehdä vaikuttavaa työtä”, Rautiola ja Vuolukka sanovat.
Gallup
Miltä kevät tuntuu? 1) Miltä tuntuu, kun tulee kevät? 2) Oletko tehnyt jo joitakin kevätvalmisteluja? 3) Mitä kevään merkkejä olet nähnyt? 4) Onko kevään tulosta ollut jotakin haittaa?
Ville Rantala, Niko Hurme ja Tuomas Häkkilä, Oulainen 1) Ihanalta, aivan mahtavaa, hassulta. 2) Ei mitään. Kolannut vähän lunta, sanoi Niko. 3) Ollaan bongailtu lintuja ja nähty joutsenia lennossa. Minä näin joutsenia meidän takapihalta, kertoi Tuomas. 4) Vähän loskakelejä ja tiet on huonossa kunnossa. Antero Kyröläinen, Oulu/ Tornio
Tommi Siltala, Oulainen
Väinö Luomajoki, Vihanti/Raahe
Jenna Mylly, Oulainen
1) Onhan se hieno homma, kun joesta lähtee jäät. Katselen Tornionjokea, kun meillä on siellä rannalla rivitalo-osake2) En vielä, renkaita en ole vaihtanut enkä muutakaan. Odottelen vielä lämpimämpiä ilmoja. 3) Talitiaiset ainakin kummasti herää ja on tosi vilkkaita. Ei olla niitä syötetty, mutta silti siitä pensaista hakevat ruokaa. 4) Ei, pelkkää positiivista. Ei ole hirveitä tulviakaan siinä kohtaa Tornionjoessa. Mukava vaan, kun Suomessa on eri vuodenajat.
1) Onhan se mukavaa. 2) En ole vielä. 3) En ole vielä mitään, kun ei ole tapahtunut mitään kunnolla. Valon lisääntyminen on mukava juttu. 4) Teitä kun katsoo niin muuta ei tartte. Töihin kun kulkee, niin on ongelmia. Jo tuossa Piipsjärven koulua ennen on kauheita koloja ja yksi ilta siinä oli autoja parkkipaikalla renkaat palasina.
1) Mukavalta tuntuu. 2) En muuta, kun eläkkeellä olen ollut, mutta piti kyllä käydä lumet luomassa katolta, kun oli yli puoli metriä lunta. Ettei käy niin kuin laulussa sanotaan, että katto putos päälle ja makasivat vaan. 3) En ole seurannut, mutta sanotaan, että kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta jne. Talitiaisten kutsuääniä olen kuullut. 4) Tiet on niin huonossa kunnossa, etten muista pitkään aikaan tällaista. Vihanti−Raahe välillä on kauheita kuoppia ja kivet lentää.
1) Ihanalta. 2) En, mutta ikkunoita olen katsellut, että ne pitäisi pestä. 3) Ainakin on valosampaa ja aurinko paistaa. Tulee ulkoiltuakin aurinkoisella enemmän. Ja kestohanget, niillä ollaan menty ja se on mukavaa. 4) Huonot tiet. Miten onkin kaikki kuopilla ja montuilla, että saa varoen ajaa. Sivun tekstit ja kuvat: Asta Uusivirta