Hanskat, kintaat, villa-, kiristämättömät- ja diabetessukat, kerrastot, raappa- ja 100% merinovillahousut ym. Kts. kalakaveri.fi 1.12. jälkeen
Hyvää oloa pukinkonttiin!
Kotikäynti
Fysioterapia ja hieronta 1 x 60 min 62€ 2 x 45 min 108€ 5 x 45 min 270 €
Hinnat normaalisti 1x60 min 73 € | 2x45 min 126 € | Kotikäyntiin lisätään kilometrikorvaus. Tarjous voimassa 23.12.2025 asti. Käynnit voimassa 12 kk. Tarjoukseen ei voi yhdistää muita alennuksia.
Meiltä maalämpö ja VILP-ratkaisut saneeraus- ja uudiskohteisiin
Ota yhteyttä 044 235 3633 info@lvi-eilola.fi
Perinteikäs joululounas.
Ja joulukahvit! 2490
Noutopöytä notkollaan kunnon jouluruokaa keskiviikkona 10.12. klo 10–16. Tarjoamme torttukahvit perjantaina 12.12. klo 9–17. Lapsille mehua ja piparia.
Jouluna: suljettu 24.–25.12. To 26.12. avoinna 9–21
Keskiviikko
3.12.2025
Numero 43
Seutu Majakka
Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti
Rahapussin nyöri kireällä ensi vuoteen
Oulaisten kaupungin ensi vuoden talousarvio on jouduttu tekemään haastavassa taloustilanteessa.
TALOUS
Matti Kuoppala
Oulainen
OULAISTEN kaupungin ensi vuoden talousarvioon liittyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvä uutinen tavallisen oulaistelaisen kannalta on se, että kaupungin palveluiden taso tulee pysymään kuluvaan vuoteen nähden samankaltaisena myös vuonna 2026. Huonot uutiset liittyvät kaupungin talouteen, jonka tila on edelleen varsin haastava.
”Verorahoitus ei nouse samassa tahdissa menojen kanssa, vaan esimerkiksi valtionosuudet ovat laskeneet edelleen myös ensi vuodelle”, harmittelee Oulaisten kaupungin talousjohtaja Sari MyllykoskiHanhela.
Ensi vuoden budjetin laatiminen jouduttiinkin aloittamaan haastavasta tilanteesta, koska talousraami oli noin 740 000 euroa alijäämäinen. Vaikka ennustei-
den mukaan verotulot tulevatkin kasvamaan noin 460 000 euroa, pienenevät samalla vuokratulot sotekiinteistöjen osalta yli 480 000 euroa. Merkittävä kasvu on myös henkilöstökustannuksissa. Sari Myllykoski-Hanhela kertoo, että kasvua oli 5,1 prosenttia eli noin 750 000 euroa.
”Henkilöstökustannuksia kasvattavat uusi oppimisen tuen malli, päiväkoti toiminnan laajentuminen Piipsjärvelle sekä KVTES:in mukaiset palkkaratkaisut”.
Säästöjä on etsitty palveluiden ostoista sekä aineiden ja tarvikkeiden hankinnoista yhteensä yli 320 000 euroa. Toimintakate on kuitenkin yli 850 000 euroa korkeampi kuluvaan vuoteen verrattuna.
”Ensi vuoden korkonäkymät ovat edelleen maltilliset ja sijoitusvarallisuudesta odotetaan maltillisesti tuottoja, joten rahoituskulut ja -tuotot ovat positiiviset noin 730 000 euroa”, tietää Sari Myllykoski-Hanhela. Kaikki ei kuitenkaan ole
Oulaisten kaupungin omissa käsissä, sillä taloutta haastavat lisäksi yleinen kustannusten nousu, korkeat investointitarpeet ja valtion päätöksiin liittyvä epävarmuus. Lainsäädännön muutokset ja laajentuvat palveluvelvoitteet kasvattavat kuntien tehtäväkenttää ilman vastaavaa rahoituksen lisäystä.
”Uusia tehtäviä ovat muun muassa valtiolta siirtyneet TE-palvelut ja sivistystoimessa uusia kustannuksia syntyy oppimisen tuen mallista, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, toteaa talousjohtaja.
Ensi vuoden talousarviossa alijäämäksi on kirjattu reilut 300 000 euroa. Verotulot kasvavat noin 480 000 euroa ja valtionosuudet laskevat hieman 84 000 euroa. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat kuluvan vuoden mukaiset eli verotulojen kasvu tulee odotetusta talouskasvusta. ”Suunnitel-
mavuodet 2027–2029 ovat niukasti positiivisia, joten kumulatiivinen ylijäämä on kuitenkin positiivinen noin 600 000 euroa”, muistuttaa Sari Myllykoski-Hanhela.
Oulaisten kaupunki järjesti tänä syksynä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Niiden seurauksena ensi vuodelle henkilöstökuluihin tuleva säästö on noin 500 000 euroa ja vuodelle 2027 noin miljoona euroa. Henkilöstövaikutus on 12 henkilötyövuotta vähemmän ensi vuonna ja 2027 vuodelle 24 henkilötyövuotta.
”Säästöt koskevat kaikkia palvelualueita, mutta sivistystoimea suurimpana palvelualueena eniten”, sanoo Sari Myllykoski-Hanhela.
INVESTOINTIEN osalta Oulaisissa ei nähdä ensi vuonna mitään merkittäviä rakennushankkeita. Ohjelmassa on olemassa olevien kiinteistöjen saneerauksia ja esimerkiksi Väinölän tapahtumapuiston valmiiksi saattaminen. Myös uuden monitoimihallin suunnittelu alkaa ensi vuonna ja sen arvioitu aloittamisajankohta on 2027. Koko vuoden nettoinvestoinnit ovat noin 2,5 miljoonaa euroa. Oulaisten kaupungin sijoitukset ovat tuottaneet tänä vuonna noin 8 prosenttia. Syyskuun lopussa sijoitusvarallisuuden arvo oli noin 25,6 miljoonaa euroa. Talousjohtaja Sari Myllykoski-Hanhelan mukaan sijoitusvarallisuutta voidaan käyttää mahdollisiin tuleviin suurempiin investointeihin, kuten minitoimihallin kustannusten kattamiseen.
Ensi vuoden budjetin laatiminen jouduttiinkin aloittamaan haastavasta tilanteesta, koska
Bongaa Majakka ja voita!
Etsi Majakka lehden sivuilta. Osallistu kilpailuun lähettämällä oikea sivunumero tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 0440 470 125.
Voit osallistua myös sähköpostilla: toimitus@seutumajakka.fi.
Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan SeutuMajakan yllätyspalkinto. Vastausaikaa on maanantaihin saakka. Lehden numero 42 Majakka oli sivulla 15. Arvonnassa yllätyspalkinnon voitti Niilo Ruuska
talousraami oli noin 740 000 euroa alijäämäinen. Kuvamanipulaatio: Aleksi Olli
Ensi vuonna ei merkittäviä uusia investointeja tehdä. Näkyvin lienee Väinölänrannan tapahtumapuiston valmiiksi saattaminen. Kuva: Heikki Saari
Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä.
4 49
Voim. 3.–7.12. Juhla Mokka Kahvit 400–500 g (8,98-11,23/kg) 2 pkt/talous (30 pv alin hinta 9,55)
Voim. 3.–7.12. Kotimaista Kanan sisäfileet 400 g (12,48/kg), Suomi 4 99
Voim. 3.–7.12. Kotimaista Porkkana, lanttu tai punajuuri 2 kg (0,50/kg) Suomi 0 99 kpl
9 90 kg
Voim. 3.–7.12. Atria Naudan sisätai paahtopaisti takuumurea, n. 1 kg, Suomi 14 90 kg
S-market Oulainen Ma-La 7–22 Su 9–22
Katso resepti yhteishyvä.fi
Voim. 3.–7.12. Lerøy Savulohi Norja
TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN
Jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntele-jumalanpalvelusta
Sanna-Leena Lavanti, Heidi Löppönen, kirkkokuoro ja sekakuoro
Su 7.12. Messu klo 10
2. adventtisunnuntai. Kuninkaasi tulee kunniassa. Luuk. 12:35-40
Kalle Luhtasela, Heidi Löppönen. Sekakuoro
Su 14.12. Sanajumalanpalvelus klo 10
3. adventtisunnuntai. Tehkää tie Kuninkaalle. Matt. 11:11-19 Kalle Luhtasela, Heidi Löppönen. Isoskoulutettavat mukana.
Kastettu
Tiitus Emilio Saari
Hautaan siunattu
Sisko Kaarina Huhtala 84 v. Kauko Kalle Jalmari Hiiva 86 v.
TAPAHTUMAT
Su 7.12. klo 10 Kalajoen rovastikunnan Viittomakielisten joulujuhla alkaen Kärsämäen kirkossa messulla. Ilmoittautuminen ja ruokavaliot Raisalle p. 044-5797425 27.11. mennessä.
Ke 10.12. Vauvasta vaariin -joulupuuro seurakuntakodissa
Toivotamme jokaisen lämpimästi tervetulleeksi maksuttomalle joulupuurolle! Puuroa tarjolla klo 11-18, välissä laulamme joululauluja yhdessä.
To 11.12. klo 17.30 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodissa.
Pe 12.12. klo 19 Joulukonsertti kirkossa, Loihtima yhtye: Jessica Koskela, viulu/laulu, Jasso Perälä, kitara/laulu ja Anni Ojala, piano/laulu/ alttosaksofoni.
Ke 17.12. klo 19 Joulun sävel III- joulukonsertti kirkossa. Heidi Löppönen, sopraano; Arto Löppönen, baritoni; Miikka Lehtoaho, piano. RYHMÄT JA YHDESSÄOLO
Ke 26.11. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla. Tarjolla kahvia, hartaus, vaihtuvaa ohjelmaa ja juttuseuraa.
To 27.11. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Olotilassa (Keskuskatu 2). Kohtaamisia ja yhdessäoloa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.
Ke 3.12. klo 17 Kässäklubi Päiväpesässä (Lammasojantie 22). Tehdään käsitöitä lähetystyön hyväksi.
To 4.12. ja 11.12. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa seurakuntakodilla. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville.
To 4.12. ja to 11.12 klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa
Ma 1.12. klo 18.30 Miesten saunailta Honkamajalla. (Hietalantie 91). Tervetuloa takkatulen äärelle.
Ma 8.12. klo 12 Silmukkapiiri Virastotalolla. tehdään erilaisia neuleita, lähinnä omalle paikkakunnalle diakoniatyön kautta.
Ma 8.12. klo 18.30 Naistenilta Päiväpesässä. Mukavaa yhdessäoloa. Jouluvisailu ja yhteislaulua.
LAPSET, NUORET JA PERHEET
To 4.12., ti 9.12. ja to 11.12. klo 9.30-11.30 Perhekerho Päiväpesässä (Lammasojantie 22). Perheiden yhteinen kerho. Aamueväs tarjotaan.
To 4.12. klo 17.15 Lapsikuoron harjoitukset kirkossa.
Pe 5.12. klo 16 Askarteluilta nuorille Siukkiksessa. Tule askartelemaan joulukoristeita yhdessä muiden nuorten, musiikin ja pienen tarjottavan parissa.
Pe 5.12. Gospeli eli nuortenilta klo 19–23 seurakunnan nuortentilassa Siukkiksessa.
Pe 5.12. klo 18 2. riparin tapaaminen Siukkiksessa. Su 7.12. klo 15 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut kirkossa.
SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA
Su 7.12. klo 12.30 Rauhanyhdistyksen seurat Konttilantuvalla, klo 13.30 Hoivakoti Esperissä ja klo 17 pookiseurat ry:llä. Su 7.12. klo 13 seurat Rantakadun rukoushuoneella.
DIAKONIAVASTAANOTTO
Seuraava taloudellisen avun diakoniavastaanoton ajanvaraus on ti 13.1. klo 9–10 p. 044–5797426.
KESKUSTELUA VARTEN
Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24. Kirkkoherra Sanna-Leena Lavanti 044–5797470, vs. kappalainen Kalle Luhtasela 040-480 1733, diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen puh. 044-5797425, lähetys- ja toimistosihteeri Ritva Pärkkä puh. 044-5797432, nuorisotyönohjaajat Tuomas Saarela puh. 044-5797451 ja Henna Röyttä puh. 044-5797450.
KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO
Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi
Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12, Keskuskatu 9, 2. krs. Kirkkoherra puh. 044-5797470 Taloustoimisto puh. 044-5797430
Seurakuntamestari Reijo Saukko tavoitettavissa virka-aikana puh. 044-5797440.
Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus
Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04(at)gmail.com
Kalajoen rovastikunnan perheneuvonta Terveystie 11, E-ovi, 84100 Ylivieska Ajanvaraus MA-TO 12-13 p. 08-425 990. Luottamuksellista keskusteluapua parisuhteen kysymyksissä, perheen pulmissa ja erokriiseissä yksin tai yhdessä puolison kanssa.
Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.
Oulaisten seurakunnan tiedotussivu
www.oulaistenseurakunta.fi oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Keskuskatu 9, 2. krs, 86300 Oulainen Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, to klo 9-12 p. (08) 479 7420
Palveleva puhelin 0400 22 11 80 joka päivä klo 18-24
KAUNEIMMAT Joululaulut kajahtavat ympäri Suomen jälleen maailman lasten hyväksi. Oulaisissakin joulun tunnelmaan voi virittäytyä useammassa eri tilaisuudessa. Torstaina 4.12. kello 10 kauneimpia joululauluja lauletaan Olotilassa. Sunnuntaina 7.12. ilmoille kajahtavat puolestaan lasten kauneimmat joululaulut kello 14 Oulaisten kirkossa. Tilaisuudessa lapsikuoroa johtaa Heidi Löppönen ja painotetun musiikin ryhmiä Mari Jylkkä, Hanna Hannula, Päivi Tauriainen ja Tarja Mäkinen
Kauneimmat joululaulut levittäytyvät joulukuun aikana myös eri puolille kaupunkia. Maanantaina 8.12. lauletaan kello 18 alkaen Matkanivan kylätalossa.
Kauneimmista joululauluista on muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan. Kuva: Kirkon kuvapankki
Sekakuoroa johtaa Anne Huhtala yhteistyössä Jokihelmen opiston kanssa. Petäjäskosken Kallion kotiseututalolla kauneimmat joululaulut lauletaan tiistaina 9.12. kello 18. Heidi Löppösen johtama kirkkokuoro säestää laulajia sunnuntaina 14.12. kello 18 kirkossa pidettävässä Kauneimmat joululaulut -tapahtumassa. Hieman erilainen laulumiljöö on tarjol-
la puolestaan maanantaina 15.12. kello 18, kun Oulaisten Nesteellä lauletaan joululauluja Oulaisten karaokekerhon toimiessa kapellimestarina. Kauneimmista joululauluista on muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan. Nykyisin lähes jokainen evankelisluterilainen seurakunta järjestää vähin-
tään yhden Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden. Suurimmat seurakunnat laulattavat ihmisiä kymmenissä tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Kauneimpia joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi muun muassa kuppiloissa, kauppakeskuksissa ja kouluissa. Tämän lisäksi Kauneimpia joululauluja kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa. Lisäksi Ylen kanavilla ja Yle Areenassa on katsottavissa Suomen eturivin artistien tähdittämä Kauneimmat Joululaulut -konsertti. Jouluun kuuluu antamisen ilo – niin myös Kauneimpiin joululauluihin. Kauneimmissa joululauluissa kerätään vuosittain lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseksi.
OULAISTEN kirkossa järjestetään joulukuussa kolme joulukonserttia. 12.12. kello 19 Loihtima-yhtye pitää joulukonsertin, jossa laulusta ja viulunsoitosta vastaavat Jessica Koskela ja Jasso Perälä. Alttosaksofonista, pianosta ja laulusta vastaa puolestaan Anni Ojala 17.12. on päivämäärä, jol-
loin kirkossa järjestetään Joulunsävel III-joulukonsertti. Kello 19 alkavassa tilaisuudessa esiintyvät Heidi Löppönen sopraano, Arto Löppönen baritoni ja Miikka Lehtoaho piano. Ennen jouluaattoa on luvassa vielä yksi joululaulukonsertti, kun 22.12. kello 18 kirkossa esiintyy Art-musiikkikoulu.
Vauvasta vaariin -joulupuuro
OULAISTEN seurakunta järjestää kaikille yhteisen joulupuuron tiistaina 10.12. kello 11–18 seurakuntakodilla. Ilmaiselle joulupuurolle kutsutaan kaikki vauvasta vaariin ja kattila porisee klo 11 alkaen aina ilta kuuteen saakka. Jälkiruokana tar-
joillaan torttukahvit ja joululauluja lauletaan yhdessä kello 12, 14 ja 16. Puuroa saa ottaa toisenkin annoksen ja viihtyä hyvässä seurassa, vaikka koko päivän. Tarjoilusta vastaavat seurakunnan työntekijät, myös tiski ja siivous jää heille. Tervetuloa kaikki puurolle.
Joulun 2025 ja vuoden 2026 vaihteen tapahtumia kirkossa
Ke 24.12. klo 14 Jouluaaton perhehartaus.
Ke 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus. Lupaukset täyttyvät.
Ke 24.12 klo 23 Jouluyön sävelhartaus. Teille on syntynyt Vapahtaja!
To 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus. Nyt Betlehemiin!
Pe 26.12. klo 18 Tapaninpäivän iltajumalanpalvelus. Kristuksen todistajat.
Su 28.12. klo 10 Messu. Jeesus pakolaisena.
To 1.1.2026 klo 10 Messu. Jeesuksen nimessä.
Su 4.1.2026 klo 10 Sanajumalanpalvelus. Herran huoneessa.
Ti 6.1.2026 klo 10 Loppiainen messu. Jeesus millainen valo.
Su 11.1.2026 klo 10 Perhemessu. Kasteen lahja.
Oulaisten
helluntaiseurakunta
Ke 3.12. klo 19.00 Kaarikuoron kuoroharjoitus
Kaaritemppelillä
To 4.12. klo 18.00 Raamattupiiri, 2. Moos. 29–30
Pe 5.12. klo 19.00 TeeTupa
Oulaisten Helluntaiseurakunnan MUSIIKILLINEN
JOULUJUHLA
Kaaritemppelillä Su 7.12. klo 16.00
Musiikissa:
Oulaisten Helluntaiseurakunnan Kaarikuoro ja Holy River Singers Tilaisuuden lopuksi torttukahvit TERVETULOA!
Ma 8.12. klo 11.00 Aamurukoushetki
Ti 9.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Pekka Nikula
To 11.12. klo 18.00 Raamattupiiri, 2. Moos. 31–32
Pe 12.12. klo 19.00 TeeTuvan perinteinen pikkujoulu ja joulupuuro
Su 14.12. klo 11.00
Ehtoolliskokous, Pekka Nikula ja Harri J. Nurmi sekä Kaarikuoro
Ma 15.12. klo 11.00 Aamurukoushetki
Ti 16.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Esa Pikkumäki
To 18.12. klo 18.00 Raamattupiiri, 2. Moos. 33–34
Su 21.12. klo 11.00 Päiväkokous, Esa Pikkumäki
To 25.12. klo 08.00 Jouluaamun hartaus, Sirkka Kemppainen ja Unto Erkkilä
Su 28.12. klo 11.00 Päiväkokous, Sirkka Kemppainen, Tarja Limingoja Raahesta ja musiikissa Ilosanoma
Ti 30.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Kai Karkulahti
Ke 31.12. klo 21.00 Perinteinen uudenvuoden vastaanotto Kaaritemppelillä
Su 4.1.2026 klo 11.00 Ehtoolliskokous, Kai Karkulahti Harri J. Nurmi ja Kaarikuoro
TULEVIA TAPAHTUMIA:
Su 25.1. klo 18.00 Yhteydenilta Seurakuntakodilla. Kahvitus klo 17.30 alkaen
La 31.1. klo 16 & 18 Israel NYT! Harri Kröger
Su 1.2. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Harri Kröger, Kaarikuoro
La 21.2. klo 18.00 Richard Wurmbrand – elokuvailta Kaaritemppelillä (elokuvankesto 63 min.) + Iltapala
Su 22.2. klo 11.00 Jemen päiväkokous, Hannu Lahtinen / Marttyyrien ääni
La 28.3. Majataloilta Kaaritemppelillä. Pekka Simojoki ym… Seuraa ilmoittelua!
Su 29.3. klo 16.00 Palmusunnuntain Avainmedia tilaisuus
KIRPPUTORI PALVELEE Lauantaisin klo 10.00–13.00
Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Kaaritemppeli, Kaarikatu 7
Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi
*** Ps. 16:8 ***
HAUTAKIVET
• Hautamuistomerkit
• Lisänimien kaiverrukset
• Vanhojen muistomerkkien entisöinti
Syö leipää!
VOI kuulkaa ku ostin Merijärven Rauhanyhistyksen myyjäisistä leivän! ”Saaristolaisleipä” siinä paketisa luki ja lista värkeistä mistä se oli tehty. Kaks päivää jaksoin sitä katella iliman että pakettia aukasin. Mutta sitte en ennää kestäny, vaan aukasin ja voi sitä makua! Syömisestä ei tahtonu loppua tulla. Onneksi vaimolla on keliakia niin ei tarvinnu sitä leipää hänen kans jakkaa.
Sanovat, että ennen elämä oli yksinkertasempaa tuon ruokapuolenki osalta. Leivällä mentiin aika pitkälle, mitä ny vähä kuoripottuja ja voita siihe lisäksi. Nyt on kaupatki täynnä jos mitä ulukomaan syötävää, olliiveja ja valamissoosseja Italiasta. Pittää mukamasti syyä monipuolisesti. Ennen riitti ruisleipäsiivun alapuoli ja yläpuoli ja siinä oli jo tarpeeksi monipuolista.
Raamattu seki puhhuu aika palijo leivästä. Jeesus ite sano olevansa elämän leipä. Hän ku tiesi omallaki ajallaan leivän merkityksen.
Esa Pikkumäki Merijärvi
Hänen oli hyvä noin sanua, ku leipä oli sillon pääruoka ja muut oli vain leivän särvintä. Ei niin tarpeellista. Ja tiiätkö, nyt kun Joulua kohti mennään, niin se että Jeesus synty Beetlehemisä, niin tuo paikan nimi voijaan suomentaa että ’Leivän talo’. Jouluevankelijumisa onki ihan oikia leivän tuoksu ja maku. Siinähä sanotaan, että ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”
Tuo Vapahtaja pittää sisällään sen, että Jeesus Jumalan Poika tuli ihimiseksi meijän syntien tähen. Aikanaan hän kuoli ristillä, Jumala herätti hänet kuolleista ja ny saahaan syntimmä anteeksi ku uskomme hänneen. Se on rukkiista leipää syöjälle!
Uutta seurakuntakeskusta suunnitellaan kirkon viereen
SeutuMajakka Oulainen
OULAISTEN seurakunta haluaa rakentaa uuden seurakuntakeskuksen Oulaisten kirkon viereiselle peltoalueelle. Rakennusta varten haetaan kaavamuutosta kaupungilta. Nykyinen seurakuntakoti on tullut elinkaarensa päähän ja seurakunnan toimintoja on hajautettu neljään eri toimipisteeseen. Uuden seurakuntakeskuksen rakentamisen myötä kaikki toiminnot keskitetään saman katon al-
le kirkon läheisyyteen, mikä parantaa yhteistyötä ja tilojen tehokasta käyttöä. Seurakuntakeskuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi, jotta niiitä voidaan muuntaa saman päivän aikana erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin. Asia menee seuraavaksi kirkkovaltuuston päätettäväksi.
Oulaisten seurakunta haluaa rakentaa uuden seurakuntakeskuksen Oulaisten kirkon viereiselle peltoalueelle.
Rakkaamme
Kauko Kalle Jalmari
HIIVA
s. 13.6.1939 Oulainen k. 30.10.2025 Oulainen
Hän lähti, mutt’ on vielä lähellämme tuhansin sitein meihin liittyen. Kotihin ja liki sydäntämme jäi kaiku askelten rakkaiden.
KIITOS Oulaisten päiväkeskuksen ohjaajille Päiville ja Annukalle. Olette niin valovoimaisia, aidosti läsnä. Jaksatte kuunnella meitä, autatte, neuvotte, ohjaatte ja monenlaista ohjelmaa meille järjestätte. Päiväkeskustoiminta on todella tärkeää toimintaa. Se poistaa monelta yksinäisyyttä ja on ainoa ulkopuolinen tuki tässä säästämisen maailmassa. Toivomme tämän jatkuvan. Kiitän kaikkien mukana olevien puolesta. Sointu
KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kiitos sähköpostilla osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä numeroon 0440470 125. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.
Mika Kallio Oulainen puh. 040 846 5845 kiviyka@gmail.com www.ylivieskankivihiomo.fi
Palvelen Oulaisissa ja naapurikunnissa, myös Raahe, Pattijoki, Saloinen, Ruukki, Siikajoki, Pyhäjoki Aluemyyntiedustaja
Hautakivien oikaisut ja pesut paikan päällä puh. 040 846 5845
Kuolinilmoituksella voit muistaa kauniisti vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen. Toivomme, että voimme olla avuksi. ilmoitukset@seutumajakka.fi p. 0440 470 126
MIELIPIDE
KIRJOITA TAI LÄHETÄ
KUVA:
Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.
Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen
Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen. Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.
Päätoimittajalta Kolumni
Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi
Tiukkaa talousarviota joulupöytään
ENSI viikon keskiviikkona kokoontuva kaupunginvaltuusto saa eteensä kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioesityksen. Se on noin 300 000 euroa alijäämäinen. Vaikka ennusteiden mukaan verotulot tulevat kasvamaan ensi vuonna noin 460 000 euroa, pienenevät samalla vuokratulot sotekiinteistöjen osalta yli 480 000 euroa. Verorahoitus ei siis nouse samassa tahdissa menojen kanssa. Kaiken lisäksi valtio syytää kuntien
Viikon kuva
niskaan yhä enemmän velvoitteita, esimerkiksi TEpalveluiden järjestäminen sekä oppimisen tuen malli kouluissa. Ei käy kateeksi talouslukuja miettiviä viranhaltijoita. Tiukka talouskuri tietää sitä, ettei Oulaisissakaan lähdetä ensi vuonna investoimaan merkittävästi. Meneillään olevat hankkeet saatetaan loppuun ja suurin niistä on Väinölänrannan tapahtumapuiston valmiiksi saattaminen. Myös paljon
puhuttu monitoimihallin suunnittelu aloitetaan ensi vuonna.
Oulaisten kaupunki järjesti tänä syksynä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Niiden seurauksena ensi vuodelle henkilöstökuluihin tuleva säästö on noin 500 000 euroa ja vuodelle 2027 noin
Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi
miljoona euroa. Toivottavasti ensi vuonna samanlaisia toimia ei enää tarvita.
Valoa pimeyteen.
Viikon kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.
SYNTYMÄSSÄ suomalainen lapsi saa äidiltä ja isältä piirteet sekä valtiolta lähes 33 000 euroa velkaa, johon häneltä ei ole koskaan kysytty suostumusta taikka lupaa. Juuri tästä syystä eduskunnassa käsitellään parhaillaan poliitikkojen holtitonta velanottoa rajoittavaa velkajarrua.
Vasemmisto-opposition kootuissa selityksissä on vedottu koronakriisin aiheuttamaan taloudelliseen shokkiin. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti kuitenkin osoittaa, että puolet viime kauden velanotosta, eli lähes 23 miljardia euroa, meni muuhun kuin koronan aiheuttamien iskujen paikkaamiseen. Ero muihin Pohjoismaihin on merkittävä, sillä siellä velkahumppa päättyi pahimman jälkeen. Marinin tuhlaajaviisikko puolestaan ohjasi maamme EU:n alijäämämenettelyn syyniin, suoraan tarkkailuluokalle.
Jos jokin on maailmassa varmaa, niin se, että verot kerätään ja velat peritään. Suomikaan ei pääse velkojiaan pakoon. Velkajarrun kaltaiset uskottavat finanssipoliittiset pelisäännöt vaikuttavat maamme luottoluokitukseen, millä puolestaan on valtava vaikutus julkisen talouden korkomenoihin.
hys.
Kaiken tämän tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa Suomen velkasuhde eli julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhde on 40 %. Tätä seuraava askel on saavuttaa Pohjoismainen taso. Lisäksi velkajarru asettaa vaalikausille rahoitusasematavoitteen, joka määrittää kuinka paljon yli- tai alijäämää Suomella voi olla. Velkajarrulle on siis totinen tarve. Ensimmäisestä ylivaalikautisesta tasapainosta eli velkasuhteesta sovitaan parlamentaarisesti jo helmikuussa 2026. Tarkemmat lisävaatimukset astuvat voimaan 2031 alkaen. Velkajarrun uskottavuus on yhtä vahva kuin puolueiden sitoutuminen siihen. Sitoutumisen merkitystä korostavat myös valtiomiestemme esittämät toivomukset. Tasavallan presidentti Alexander Stubb, presidentti Sauli Niinistö ja Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on kukin esittänyt kohteliaan toiveen velanhoitoon sitoutumisesta.
Opettaja käski oppilaitaan piirtämään joululauluaiheisen piirustuksen. Maija oli piirtänyt hakkuuaukean, jossa kantojen päällä istui ihmisiä. Opettaja vaati selitystä.
”Miten piirustus liittyy joululauluun?”
”Joululaulussahan lauletaan: ”Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille”, selitti Maija.
Käytännössä velkajarrussa on kyse finanssipolitiikan sääntöjen kokonaisuudesta, siis lakiryppäästä, joka ohjaa rahankäyttöä julkisessa taloudessa. Lakiryppäässä yhdistetään Suomen finanssipoliittinen laki, EU:n finanssipoliittinen lainsäädäntö, parlamentaariset käytänteet ja muut yhdessä sovitut pelisäännöt, kuten valtiontalouden budjettike-
Janne Heikkinen
Mielestäni maamme velkataakka tekee puheet Suomesta Pohjoismaana epäuskottaviksi. Maamme krooniset ongelmat ovat syntyneet siitä, että meillä on pohjoismaiset menot, mutta ei pohjoismaisia tuloja. Velkataakkaa on hoidettava, vaikka se viekin vuosikymmeniä, sillä lopulta suurin vaikutus viisaasti pidetyllä julkisella taloudella on tuleville ja vielä syntymättömille suomalaisten sukupolville.
Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi
Kuva: Matti Kuoppala
Leena Savukosken unelmien täyttymys
Sivu 2
LEHDEN TEEMA:
Ikäihmiset liikkeellä kaiken aikaa
Kävely on Yrjön laji
Jos en ole jonain päivänä kävelylenkille lähtenyt, niin tulee ajatus, että tämä päivä ei nyt ole oikein mikään.
Yrjö Männistö on kävelylenkillään tullut monelle Merijärven keskustan asukkaalle tutuksi näyksi. Pitkänhuiskea mies sauvojen kanssa on liikkeellä melkein säässä kuin säässä. Jos hän ei ole menossa Lahenlampin suuntaan, niin hän on sieltä päin tulossa. -Viitenä päivänä viikossa pyrin lenkillä käymään. Monesti se on tuo Lahenlampin kierros ja siihen lisäksi se mihin jalat kulloinkin vievät. Viitisen kilometriä päivää kohden tulee matkaa. Tänään en tosin lähtenyt lenkille, kun heti aamusta kolasin pihan lumesta. Siinä oli tämän päivän kävelyt. -Ikää on 84 vuotta, mutta kyllä se aina virkistää, kun saa lähdettyä liikkeelle. Siihen on jo niin tottunut. Olen pitänyt kymmenisen vuotta päivittäin kirjaa liikunnastani. Joka vuodelle on oma vihkonsa, Yrjö sanoo ja tuo nähtäväksi melko nivaskan vihkoja joiden kannessa on teksti ”Treenipäiväkirja” ja vuosi, jolloin vihko on ollut käytössä. Vihkoon päätyy muistiin kävelymatkan pituus, kävelyn keskinopeus, sydämen syke ja monta muuta tietoa, jotka Yrjö kopioi vihkoonsa ranteessa olevasta kellosta.
Lentopalloa, kyntöä ja tanhuja -Jo poikasena osallistuin kaikkeen mahdolliseen. Urheilusuorituksissa en ollut koskaan huonoin, mutta en koululaisena myöskään päässyt mitallisijoille missään lajissa. Meillä Männistössä pelattiin aina kesäisin lentopalloa. Poutisen puhdossa oli kenttä ja oli niitä muitakin paikkoja missä pelasimme. Siitä tuli sellainen harrastus, että vuosien saatossa lentopalloinnostus tarttui omaankin jälkipolveen ja myös joihinkin lasten lapsiin.
-Sellaisestakin on lehtileikkele säilynyt oikein kuvan kanssa, kun kisasin Pulkkilassa traktorilla kyntökilpailussa ja voitin kisan. Siitä taisin mitallin saada, vai olikohan se palkinto vain lusikka?
Tanhuporukassa Yrjö oli mukana 80-luvulla. -Meitä taisi olla kahdeksan tanssijan ryhmä. Minun parina oli Poutiaisen Vieno ja meillä meni tanssi oikein hyvin yhteen. Sil-
Vuosien varrella treenivihkoja on kertynyt melkoinen sylillinen.
-Monenlaista on tullut kokeiltua. Pyhäjokisoutu 1990-luvulla oli mielenkiintoinen kokemus. Varsinkin kun Pyhänkoskella Pyhälän Esan kanssa soutaessa vene meni nurin ja me molemmat putosimme veteen. Onneksi pääsimme rantaan, vaikka venettä ei alla enää ollut.
”
Vihkoon päätyy muistiin kävelymatkan pituus, kävelyn keskinopeus, sydämen syke ja monta muuta tietoa, jotka Yrjö kopioi vihkoonsa ranteessa olevasta kellosta.
Merijärvi haluaa olla ikäystävällinen kunta
Sivu 4
Yrjö on tuttu näky kylän raitilla huomioliiveineen ja kävvelysauvoineen.
Vauhti jatkuu
Yrjölle tehtiin 2016 vuonna lonkkaleikkaus molempiin lonkkiin ja se tietysti pysäytti kaiken liikunnan toipumisen ajaksi.
-Sen jälkeen muistan miettineeni tuossa sohvalla, että jotain pitää keksiä. Alituinen television katsominen alkoi tympäistä, ja sanoin itselleni, että nyt mies liikkeelle.
Siitä se kävelyharrastus alkoi - ensimmäi-
sestä Lahenlampin kierroksesta. Muutaman vuoden vielä juoksinkin jonkin verran, mutta nyt liikunta on vain tuota kävelyä. Tai ei se ole ’vain kävelyä’, se on jotain, joka pitää niin kehon kuin mielenkin virkeänä.
Huomenna on taas Lahenlampin kierroksen päivä - jos ei sada lunta niin, että joutuu kolaushommiin..
Todistus pyhiinvaelluksen suorittamisesta.
Unelmien täyttymys
SE OLI MINULLE ISO UNELMIEN TÄYTTYMYS, KERTOO LEENA SAVUKOSKI muistellessaan Merijärvellä Eläkeliiton tiistaikahvittelussa pyhiinvaellusmatkaansa Espanjan Santiago de Compostelaan. -Olin jo vuosia haaveillut tuosta matkasta ja kun se sitten näytti toteutuvan toukokuulla, niin olin ihan täpinöissäni.
-Alkuvuodesta lonkkani ja toinen polveni kipeytyivät niin, että koko reissu näytti peruuntuvan. Ei sillä polvella voinut ajatella patikoivansa Espanjassa viiden päivän aikana 120 kilometrin matkaa. Sain siihen polvivaivaan lääkäriltä kortisonipiikin ja uskalsin lähteä matkaan.
Leena ja liikunta
Leena Savukoski on syntyjään merijärvinen, mutta asuu nykyisin Ylivieskassa. Monipuolinen liikunta on aina ollut Leenalle osa hyvää elämää ja sitä se on edelleenkin.
Kesällä hän teki juna-pyörä reissun, jossa matkusti ensin junalla Helsinkiin ja sitten polkupyörällä Helsingistä Porvooseen ja Loviisaan, sieltä takaisin pyörällä Helsinkiin ja lopuksi junalla kotiin.
Kesään mahtui myös Utsjoen Kaldoaivi Ultra Trail, joka on maailman pohjoisin polkujuoksutapahtuma. -Juoksumatka halki erämaan oli 30 km, mutta kyllä se minulla meni melkein vain kävelyksi.
Tänä talvena Leena on jo tehnyt muutaman päivän hiihtoretken Saariselälle. -Ladut eivät vielä olleet oikein kunnossa, mutta voi kun minä nautin talven ensilumilla hiihtämisestä! Saariselällä on entisen työnantajani lomamökki, jonne pääsen edullisesti. Kun päivän
hiihtää, käy välillä munkkikahvilla ja sitten illalla lämmittää saunan, niin voiko enää parempaa olla! Hiihtomatkoja Lappiin olen tehnyt jo 20 vuoden ajan. Pitkään meillä oli puolenkymmenen naisen porukka, joiden kanssa näitä reissuja teimme yhdessä, mutta nyt joudun lähtemään yksin, kun muut eivät enää jaksa tulla mukaan.
-Juoksu on kyllä ollut minulle aina se ykkösjuttu. Vuosien varrella olen juossut 19 täysmaratonia ja puolimaratonit siihen päälle. Nykyään matkat ovat toki lyhentyneet, mutta liikuntaa en lopeta niin kauan kuin jalat vain kantavat. Kävely, pyöräily ja hiihtäminen ovat kevyempiä lajeja kuin juoksu, joten vanheneville nivelillekin löytyy sopivia liikuntamuotoja.
Pyhiinvaelluksella
Viisi päivää kestänyt Santiago de Compostelan pyhiinvaellus oli Leenalle sekä henkinen että liikunnallinen kokemus. -Meitä oli viidentoista henkilön ryhmä, mutta enimmän
herkuttelutaukoon.
-Liikunta on minulle kuin lääke huolten ja murheiden karkotukseen. Siihen aion satsata vielä nyt eläkkeellä ollessakin.
matkan kävelin yksikseni omissa ajatuksissani. Siinä sitä oli sitten aikaa ajatella, miettiä syntyjä syviä ja havainnoida ympäristöä. Se omasta normiohjelmasta erottautuminen uuteen kuvioon on tietysti yksi pyhiinvaelluksen iso idea. Ja toisaalta siellä Espanjassa paikallinen luonto, pikkukylät, ihmiset, uusien asioiden kokeminen – kaikki se teki tosi hyvää. -Vähän tietysti koko ajan mietitytti, että kestääkö polvi. Turvana patikoijille oli kuitenkin huoltobussi, jonka kyytiin olisi päässyt, jos ei olisi jaksanut kävellä. Minulle se autokyyti kyllä oli vihon viimeinen vaihtoehto. Halusin päästä perille omin jaloin. Matkanjärjestäjä huolehti matkalaisista ja matkanteosta niin, että itse sai keskittyä siihen olennaiseen eli kävelemiseen, ajatusten juoksuun ja ympäristön havainnointiin. -Jos iltasella päivän kävelemisen jälkeen jalkalihaksia kiristi, niin jo aamulla hyvin levätyn yön jälkeen mieli teki taas reitille ja eteenpäin. Kun viimein kävelimme Compostelan portista sisään kaupunkiin ja istuimme katolisen kirkon messussa, oli mukava tunne siitä, että jaksoinpa sittenkin perille! Kun vielä sain kauniin todistuksen matkan teosta käteeni, oli pitkäaikainen unelma täyttynyt. Leenalle jäi haave päästä Compostelan matkalle vielä uudestaan. -Valitsisin vain uuden reitin kulkea, sinne päätepisteeseen kun on olemassa useampi vaihtoehtoinen reitti. Ja mukava olisi olla matkalla useampikin päivä. Nyt tuo viisi päivää meni ihan liian nopeasti. Harkita voisi omatoimimatkaakin, vaikka tuollainen järjestetty matka on tietysti helppo tehdä. -Liikunta on minulle kuin lääke huolten ja murheiden karkotukseen. Siihen aion satsata vielä nyt eläkkeellä ollessakin. Se on minulle kokonaisvaltainen kokemus, jossa mieli ja keho virkistyvät. Tietysti joskus paikat ensin kipeytyvät, mutta lopulta viimeistään saunan lauteilla hyvä olo valtaa koko ihmisen.
Leena Pyhän Jaakobin patsaalla.
Tarte de Santiago -torttu kuului päivittäiseen
Kohta ollaan perillä.
En olisi tässä, jos en olisi liikuntaa harrastanut
Kymmenen maratonia ja suunnilleen sama määrä puolimaratoneja on suoritus, jota ei ihan jokaisella ole. Varsinkaan jos ensimmäisen maratoninsa juoksi 67 vuotiaana. Näin on tehnyt Veikko Alapudas, jolla ikää on nyt 94 vuotta.
Rakkautta ja paprikoita
Veikko asuu vaimonsa Meerin kanssa Kalaputaalla Merijärvellä. He ovat perin kiitollisia siitä, että vielä tässä iässä pystyvät asumaan taloaan omatoimisesti ilman ulkopuolista apua.
-Tuo Meeri se minusta huolen pitää, sanoo Veikko pilke silmäkulmassaan ja johdattaa vieraan tuvasta vintin jyrkkiä portaita yläkertaan katsomaan vaimonsa paprikaviljelystä.
Vinttihuoneessa on nyt marraskuun lopulla vielä paprikakasvustossa kymmenkunta punaista paprikaa kypsymässä. Veikko kertoo, että Meeri oli keväällä ottanut kaupasta ostamistaan paprikoista siemeniä ja kasvatti niistä taimet. Itsekasvatettuja paprikoita on syöty tosi pitkään ja vielä niitä taitaa joulupöytäänkin asti riittää.
Työtä ja elämää
Veikko on asunut koko elämänsä samalla tontilla ja samassa talossa. Kun liikunnasta tulee puhe, niin hän kertoo, että kyllä se peruskunto on tullut ihan normaaleista maatalon töistä, joita jo poikasesta asti on saanut tehdä. -Vajaa kymmenen lehmää meillä sitten Meerin kanssa oli ja lisätienestiä hain metsätöistä. Siinä oli päivittäistä liikuntaa ihan
”
Osallistuin hölkkätapahtumiin ja joku minut tunteva houkutteli sitten osallistumaan maratonjuoksuun. Olin silloin 67 ikäinen kun ensimmäisen kerran juoksin maratonin ja kaikkiaan niitä tuli juostua kymmenen.
3.44
• Millainen tulos tuo Veikon maratonaika 3.44 oikein on? Vertailukohdaksi voi ottaa vaikka tämän vuoden Finlandia-maratonin yli 65 vuotiaiden sarjan. Ajalla 3.44 olisi tuossa kisassa päässyt sijalle 17. Finlandia-maratonilla oli juoksijoita monista maista, ja se näkyi tuloslistassa. Suomalaisista vain kolme juoksi tuossa ikäsarjassa matkan Veikon aikaa nopeammin.
kosolti. Silti minulla meni selkä niin huonoon kuntoon, että 80-90-lukujen vaihteessa olin työkyvytön ja siksi kuntoutuksessa kolmisen kuukautta. Sieltä sain kuntoutusohjeeksi kävellä mahdollisimman paljon. -Ja minähän kävelin tuolla viljelysteillä, kävelin ja kävelin. Sinne se selkäkipu vähitellen jäi peltotielle. Kohta kävely vaihtui hölkkäämiseen ja lenkeistä tuli aina vaan pidempiä. Osallistuin hölkkätapahtumiin ja joku minut tunteva houkutteli sitten osallistumaan maratonjuoksuun. Olin silloin 67 ikäinen kun ensimmäisen kerran juoksin maratonin ja kaikkiaan niitä tuli juostua kymmenen.
Maratonit ja muistot
Veikon maratonit ovat päivämäärineen ja loppuaikoineen paperilla muistissa. Nopein maraton meni aikaan 3.44. Nyt vitriinikaappi on täynnä palkinto-pokaaleja ja -mitalleja. Juoksuista on Veikolla paljon mukavia muistoja ihmisistä, joita tapahtumissa kohtasi ja oppi tuntemaan.
-Talvisin tietysti hiihdin ja olinpa jonkun kerran edustamassa tuolla maakunnassa Eläkeliiton Merijärven yhdistystäkin hiihtokisoissa. Nyt on hiihdot hiihdetty ja juoksut juostu. Mutta en kyllä usko, että olisin enää tässä, jos en olisi liikuntaa harrastanut.
Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, jossa on noin 115 000 jäsentä. Valtakunnallisesti toimivan liiton keskeisenä tavoitteena on valvoa eläkeläisten etuja ja edistää heidän sosiaalista hyvinvointiaan. Liittoon kuuluu noin 400 paikallisesti toimivaa yhdistystä ja niissä mukana on tietysti mitä erilaisimmista taustoista tulevia ihmisiä. Eläkeliiton arvot perustuvat inhimillisyyteen, ikäystävällisyyteen, tasa-arvoon, yhteisvastuuseen ja osallisuuteen. Pyrimme edistämään ikäystävällistä suomalaista yhteiskuntaa, jossa otetaan huomioon ikääntyvän väestön hyvinvointi. Vaikuttamistyön tueksi liitolla on oma vanhusasiamies, ja teemme yhteistyötä muiden eläke-
läisjärjestöjen kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla liitolla on noin 40 aktiivista yhdistystä, joissa on yhteensä noin 11 400 jäsentä.
Tule mukaan!
Eläkeläisten etujen valvominen on Eläkeliitolle ykkösasia. Paikallinen toiminta on puolestaan pitkälle jäsentensä näköistä, jossa kahvinjuonnille, mukavalle yhteydelle ja kiinnostavalle ohjelmalle, retkille yms. on paikkansa. Tähän haluamme Merijärvelläkin haastaa sinua mukaan. Mukaan pääset sillä, että tulet joskus paikanpäälle katsomaan. Merijärvellä Eläkeliiton yhdistys kokoontuu seurakuntakodilla joka toinen tiistai. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi yh-
distyksen jäsen ja vaikka ei vielä olisi edes eläkkeellä, sillä haluamme olla rakentamassa ihmisten välistä yhteyttä Merijärvellä.
Jos haluat liittyä jäseneksi, niin siitä saat tietoa elakeliitto.fi sivustolta tai vaikka näissä tiistaikahvituksissa. Jäsenenä saat viisi kertaa vuodessa EL-Sanomat-lehden sekä ihan rahanarvoisia etuja, kuten esimerkiksi alennusta lämmitysöljystä ja silmälaseista. Merijärven yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Aulikki Yppärilä, Johannes Salmela, Kaija Prittinen, Martti ja Päivi Tohola, Irma Härö, Eila Rautio ja Kaarina Majava. Puheenjohtajana toimii Esa Pikkumäki. Yhdistyksen toiminnasta ilmoitamme Kuntatiedotteessa ja Facebookissa.
Veikko Alapudas ylläpitää kuntoaan pyöräilemällä sisätiloissa.
Ikäystävällinen Merijärvi
Merijärvi haluaa olla ikäystävällinen kunta. Tämän asenteen merkiksi otettiin viime lokakuulla melkoinen loikka ikäystävällisyyden saralla. Kunnanhallitus nimittäin asetti silloin Merijärvelle oman vanhus- ja vammaisneuvoston. Aikaisemmin kunta on täyttänyt lakisääteisen velvollisuutensa tältä osin osallistumalla Kalajoen vanhusneuvoston toimintaan, mutta tämä yhteistyö ei ole ollut kaikkein toimivin ratkaisu. Ikäystävällisyys ei päästä yhteiskunnan toimijoita helpolla. Hyvinvointialueiden ja myös monen kunnan talous on tiukalla. Kun sitten etsitään säästöjä, on suuri houkutus tinkiä myös ikäihmisten palveluista. Siitä on kipeitä kokemuksia Merijärvelläkin.
Ikäystävällinen kunta –millainen se on?
MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ WHO lanseerasi 2000-luvun alussa konseptin ”Age-friendly cities and communities”. Suomeksi tuo ajatus on käännetty sanoilla ”ikäystävällinen kunta”. Tämä termi on otettu käyttöön muun muassa THL:n (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos), Kuntaliiton ja monien eläkeläisjärjestöjen viestinässä ja toiminnassa.
WHO:n konsepti tarkoittaa paikallistason kuntien toimintaa, jolla edistetään aktiivista ikääntymistä ja ikääntyneiden elämänlaatua. Ajatukseen ikäystävällisyydestä ja elämänlaadusta sisältyy huolenpito ikäihmisten terveydestä, osallisuudesta ja turvallisuudesta.
THL määrittelee kuntien ikäystävällisyyttä sanoen, että tällainen kunta luo mahdollisuudet hyvään elämään. Iäkkäiden asukkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellaan, jotta heillä on mahdollisuus omannäköiseen elämään. Vireä ja yhteisöllinen kunta on hyvä myös iäkkäille
Kun kunta panostaa yhdenvertaisesti asukkaidensa hyvinvointiin, myös iäkkäät pääsevät mukaan yhteisön elämään. Tunne osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä.
Kunnan kannattaa
�� Järjestää asukkaille tiloja ja tapoja tehdä yhdessä ja kohdata toisiaan
�� Luoda kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle hyvät edellytykset toimia alueella
�� Tarjota iäkkäille mahdollisuuksia opiskella, liikkua ja harrastaa kulttuuria
�� Kuulla iäkkäitä kunnallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi kunnanvaltuustossa ja vanhusneuvostoissa
�� Ottaa huomioon päätösten vaikutukset ikäihmisiin. (THL)
Vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävä kunnassa Merijärvellä ei vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävistä ole vielä tehty tarkkaa toimenkuvaa. Sellainen teksti tehdään jo lähiaikoina ja viralliseksi sen sitten hyväksyy kunnanhallitus. Lyhyesti sanottuna neuvosto pyrkii olemaan vanhusten ja vammaisten edunvalvoja kunnassa. Se edistää ja kehittää kunnan ja ikääntyneen väestön välistä yhteistyötä kunnan eri elinten kanssa käytävän, aktiivisen vuoropuhelun kautta. Se pyrkii edistämään vanhusten ja vammaisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin. Se seuraa ikäihmisten tarpeita, ja voi antaa aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja suosituksia ikääntynyttä väestöä koskevissa kysymyksissä ja suunnitelmissa. Neuvosto valvoo, että ikääntyneelle väestölle tärkeät asiat huomioidaan kaikkien elinten toiminnassa ja että ikäihmisten asiantuntemus välitetään näille elimille. Se toimii hyvässä yhteistyössä kunnanhallituksen ja muiden kunnan toimielinten kanssa.
Laki on ikääntyneen puolella
Suomessa on voimassa vanhuspalvelulaki, joka säätelee esimerkiksi kuntien toimintaa suhteessa vanhuksiin. Laissa sanotaan, että ”kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi”.
Lisäksi kunnan on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnan on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.)
Kuntalaissa puolestaan sanotaan, että vanhusneuvostolle (ja myös vammaisneuvostolle) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Ikähaarukka
Merijärvellä Tilastokeskuksen mukaan Merijärven asukasmäärä oli vuoden 2024 lopussa 1059. Heistä yli 64 -vuotiaita oli 25,6% eli 271 henkilöä. Prosenttilukuna tämä on vähän enemmän kuin koko Suomen keskiarvo (23,6%). Lähialueen kuntiin verraten Merijärven ikäluokan ’yli 64-vuotiaat’ prosenttimäärä ei ole korkein eikä myöskään alhaisin. Olemme alueemme hyvää keskikastia. Alle 15-vuotiaita Merijärvellä on 24,6% ja 15-64 -vuotiaiden ryhmässä on asukkaista 49,8%. Lasten prosentuaalinen määrä on kymmenisen prosenttia suurempi kuin keskimäärin Suomen kunnissa.
Merijärven vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet:
Arto Pinola, Eila Rautio, Eija Tuhti, Eero Pohjanen, Esa Pikkumäki ja Jaana Matilainen.
Varajäsenenä Jonna Pinola ja sihteerinä Marjo Nahkala. Neuvosto kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja sen kokoontumisten pöytäkirjat ovat nähtävillä kunnan nettisivulla.
Liitteen tekstit kirjoitti Esa Pikkumäki haastateltavien suosiollisella myötävaikutuksella.
Merijärven yhdistys perustettu 1972 �� Jäseniä 108 �� Yhdistyksen hallitus: Irma Härö, Kaariina Majava, Kaija Prittinen, Johannes Salmela, Eila Rautio, Aulikki Yppärilä, Martti ja Päivi Tohola, Puheenjohtaja Esa Pikkumäki
KUVA: PIXABAY
Tekstaripalsta
Mielipiteet
”Sydämelliset kiitokset Oulaskankaan päivystyspolin hoitajille. Isänpäivän aamuna jouduin vastaanotolle. Kaikki toimi loistavasti. Kokeet ja kuvaukset hoituivat nopeasti ja pääsin kotiin. Rauhallista joulun odotusta!
T: Vestibulaarineuroniittipotilas
Muisteloita kesältä 1954
NUORUUTENI vuosista edellä kuvattu vuosiluku oli sikäli merkityksellinen, että tuolloin lähdin 17-vuotiaana täysin ummikkona ulos Matkanivasta. Menin Ruotsiin metsätöihin. Määränpää oli Gålve, HK, Sogarbo. Metsäkämppä oli täysin suomalaisten miehittämä. Matkanivasta oli lisäkseni kaksi henkilöä, joista toinen oli minun ikätoveri.
Tekstiviestipalsta:
Lähetä tekstiviestisi numeroon 0440 470 125. Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.
Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.
Työvarusteet saatiin firmasta, ne olivat: kirves, petkele, rautakaari pokasaha sekä yhden miehen justeeri (bukkuri). Oma varustus oli pyhähousut, jatsarit, paita, pusero, lippalakki. Ei käsineitä, ei kumisaappaita, vain kesäkengät. Kämpällä oli ruoka- porukka ja emäntä. Minun jälkeeni Ruotsiin tuli kotikylältäni puolikymmentä ikätovereitani sekä useita perheitä. Kaikkia meitä yhdisti sama asia: Päästä leivän syrjään kiinni. Itse avasin kotiin rahaliikenteen ensi tilistä alkaen, olinhan lupautunut maksamaan kyytirahat (10 000 markka) välittömästi ensi tilistä.
sen mittava oli tuttavien ja omaisten toivelista erillaisten ryijyjen ja tarvekalujen muodossa. Ensimmäiset kiitokset ja lisätoiveet tulivat elokuulla ja skaala oli laaja: Ryijyt, partakoneet, työkalut ja persialaiset matot ym.
Äidin kautta varat ohjautuivat perheen käyttöön. Tuolloin oli yleistä, että rahan lähettäminen tapahtui tavarainvaihdon muodossa. Näin saatiin kruunulle parempi kurssi.
Seuraavassa kirjeessä varauduin lähettämään rahat ajokortin (moottoripyörä) lunastukseen. Erityi-
Hyvää joulun odotusta!
Sauli Takalo
Hyvän mielen toivotus kaikille
VIETIMME juuri itsemurhan tehneiden päivää, syksyn pimeimpinä päivinä, kun synkät ajatukset valtaavat monen ihmisen mielen. Miten paljon loputonta surua ja murhetta tuo päivä pitääkään sisällään. Olemmeko unohtaneet toisemme? Minne on kadonnut ihmisen läsnä oleva kohtaaminen, ei se meiltä paljon vaatisi. Linja-autosta poistuessani toivotin matkustajille hyvät päivän jatkot monen ihmisen vilkutellessa perääni. Huomautin ja valistin muutamia ihmisiä, siitä ettei heillä ollut heijastimia ja kiinnitin heijastimen heidän takkeihinsa. Keskustelin kaupassa ihmisille. Meistä jokainen voisi olla ilahduttamassa toista ihmistä. Kännykkä, tuo ihmisestä pahin vierottaja on vienyt meiltä kohtaamisen taidon! Viestittelemme ko-
ko ajan toistemme kanssa, mutta kohdatessamme toisemme, emme enää osaakaan avata suutamme. Meidän on luotava yhteys uudelleen toisiimme! Meidän on opeteltava iloitsemaan ja nauramaan, vaikka elämä ei meille aina hymyile. Ja tämä kaikki on ilmaista. Toistemme huomioon ottaminen saattaa pelastaa ihmisen päivän ja jopa pelastaa hänen hen-
Liikenteeseen vihkiytynyt
KUTEN osassa 1 mainitsin parantolataustastani. Tarkastuksella käyntejä usein. Vielä useammin lääkäri huolehti kuten nytkin, ilmoittaessaan, että hän on ilmoittanut minut ammatinvalintaan heinäkuun12. päivä 1967. Käyty on ja tuloste saatu, joko autokulunopettajakurssi tai entinen ammatti. "Olet nolla, ei tarkoita tyhmää mutta pystyt kehittymään joka alalla".
Siispä opettajakurssi ja valintakoe. Valmistuminen jouluksi 1967. Juuri silloin kun suuret ikäluokat kävivät autokoulua. Opettajina muun muassa Ensio Itkonen. Työpaikka vuoden alusta ja tietenkin vielä viikonvaihteissa. Fordin liike työllisti sekä opettajana ja haluni mukaan viikonvaihteen fiksarina. Koulutus Hesassa. Hallissa seisovat vaihtoautot saivat minusta "ystävän" si-
loitettuine pintoineen".
Liikennekilpailut olivat tavallaan opetukseen kuuluva harrastus. Ollessani kerran viemässä liikennekilpailuilmoitusta Lapin Kansan ilmoituspäällikkö vei hihasta vetäen toimituspäällikön pakeille. Tässä on meidän uusi liikennetoimittaja. Kamera käteen ja niin sivutoiminen homma alkoi 1976–1986. Suomen Autotekninen jäsenyys, sekä aloite kirjasen te-
kensä. Kävelin kerran kotiini kantaen kahta kauppakassia. Viereeni tuli mies, joka kysyi, että voisiko hän auttaa minua. Ja niin hän kantoi toisen kassin kotiini saakka. Hän ei ollut suomalainen, vaan muualta tänne muuttanut. Meidän suomalaisten tulisi oppia käytöstapoja, miten huomioisimme toisemme paremmin. Niin moni meistä kulkee pää painuksissa surujen ja
murheiden viedessä meitä yhä synkempiin ajatuksiin. Tee sinäkin jotain ja ylläty! Joku saatta ilahtua, kun huomasit hänet! Itse kiitän autoilijoita heilauttamalla kättä tietä ylittäessäni, onpa joku vilkuttanut takaisinkin. Ei se niin vaikeaa ole! Iloa päiviinne kaikista suruista ja murheista huolimatta.
Birgitta Wulf
PÄIVIEN hätähuuto on sähkö? Kuinka pörssisähkösopimus on vaarassa monista säädöistä huolimatta. Jopa sähköautojen latausajankohdat huolestuttavat. Kinkunpaistoista puhumattakaan. Voi heitä ”pörssilaisia”. ”Aurinkoa, tuulta, piuhoja”.
Reijo Huhtala
kemiseen, Aja oikein Rovaniemellä. Rovaniemen kaupungin liikennelautakunnassa ollessani yhteistyö kaupungin avustuksella Liiku oikein Rovaniemellä. Mainokset hankin itse. Lapin Kansa kokosi kuvistani ja teksteistäni. Oli laajalti huomattu liikennesääntöjen muuttuneen ja ajotavoissa olevan toivomisen varaa.
Reijo Huhtala
Oulainen sai joulutunnelmaa viime perjantaina, kun joulunavaustapahtuma, Joulumaa, valaisi pimeän illan.
Joulumaa-tapahtuma käynnisti joulukauden Oulaisissa
Oulainen
OULAINEN sai joulutunnelmaa viime perjantaina, kun joulunavaustapahtuma, Joulumaa, valaisi pimeän illan. Tapahtuman järjesti Wanha Woima yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtuma tarjosi monipuolista jouluohjelmaa koko perheelle.
JOULUMAA avattiin perinteikkäällä kauneimpien joululaulujen laulamisella Käpylän koululla, jossa lauluryhmä Eireenee johdatti väen joulutunnelmaan. Laulujen jälkeen tarjolla oli joulupuuroa ja mehua. Tapahtuman muu ohjelma oli yhtä joulun täyteistä, kun Päremökissä tarjolla oli kuumaa kaakaota ja Törmänhovilla mehua, kahvia sekä uunituoreita joulutorttuja ja pipareita.
Vaikka ulkona oli liukas ja vesinenkeli, se ei estänyt paikalla olijoita nauttimasta illasta. Alue oli kauniisti koristeltu ja joulun valot lois-
tivat pimeässä illassa. Paikalle saapui ilahduttavan paljon väkeä, ja tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen.
KUNTUN kaupalla lapset pääsivät kirjoittamaan kirjeitä joulupukille, ja Koskelan talon ovesta astuessa sisään ilma täyttyi herkullisesta piparin tuoksusta. Koskelan talossa oli myös tarjolla jouluinen lapsikuvaus, jossa lapset saivat ikuistaa itsensä joulun tunnelmissa, ja valokuvaus oli yksi tapahtuman ehdottomista kohokohdista. Erityisesti lasten iloksi pajatontut ahkerasti puuhasivat Seppä-Matin pajassa. Illan kohokohtiin kuului tietenkin joulupukin saapuminen. Tällä kertaa pukki ei saapunutkaan reellä, sillä vesikelit olivat sulattaneet lähes kaikki lumet. Sen sijaan pukki saapui paikalle paloautolla.
Joulumaa oli jälleen kerran onnistunut tapahtuma, joka toi oulaistelaiset yhteen ja loi kauniin alun joulukaudelle.
Vaikka ulkona oli liukas ja vesinenkeli, se ei estänyt paikalla olijoita nauttimasta illasta. Alue oli kauniisti koristeltu ja joulun valot loistivat pimeässä illassa.
Joulumaa avattiin perinteikkäällä kauneimpien joululaulujen laulamisella Käpylän koululla, jossa lauluryhmä Eireenee johdatti väen joulutunnelmaan.
Erityisesti lasten iloksi pajatontut ahkerasti puuhasivat Seppä-Matin pajassa.
Paikalle saapui ilahduttavan paljon väkeä, ja tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen.
Eemil Rajaniemi
RIVIT
Vuokrattavana Oulaisissa rivitalossa 3h + k + isonnettu kylpyhuone 74 m2 Oma autotalli, varasto ja kaukolämpö sisältyy vuokraan. Puh. 040-610 6770.
Tmi Romu-Heikin kirppis avoinna perjantaisin klo 9-17 ja lauantaisin klo 9-14. Takojankatu 22 Oulainen puh. 0400-580611
Palkattomia vapaita
SeutuMajakka Oulainen
KAUPUNGINHALLITUS
päätti antaa kaupungin henkilöstölle suosituksen palkattomien vapaiden pitämisestä. Suosituksen mukaan neljästä palkattomasta virka- ja toimivapaapäivästä saa yhden ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. Palkatonta vapaata voi anoa yhteensä maksimissaan 3 viikon ajalle, jolloin menettää palkan yhteensä 12 päivältä ja saa 3 ylimääräistä palkallista vapaapäivää. Virka- ja toimivapaat tulee pitää pääsääntöisesti viikon jaksoissa 31.12.2026 mennessä ja ehtona on, että vapaista ei aiheudu työnantajalle sijaiskuluja.
Kaupunginhallitus päätti antaa suosituksen myös lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ja niiden pitäminen ohjeistetaan henkilöstölle erikseen kevään 2026 aikana.
Ukko-Pekka koristeltiin joulukuntoon
SeutuMajakka
Oulainen
VARMAAN monet ovat jo huomanneet veturiaukion
Ukko-Pekka nro 1012 saaneen jouluisen ulkoasun. Oulaisten Valovoima on miettinyt usein, kuinka veturia voitaisiin valokuvauksessa hyödyntää ja pohdinnan tuloksena päädyttiin kysymään Oulaisten kaupungilta lupaa koristella veturi joulunajaksi. Kaupunki suhtautui asiaan myönteisesti ja niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen. Työ sujui mallikkaasti, sillä ker-
hosta löytyy osaamista ja visuaalista silmää koristeluun. Puhumattakaan vapaaehtoisista, jotka sitoivat 14 metriä pitkän havuköynnöksen ja hankkivat siihen tarvittavat havut ja muut tarvikkeet. Esivalmistelun jälkeen koristelu oli varsin helppoa ja vei vain vajaan tunnin. Koristelu on nähtävissä loppiaiseen saakka. Koristelun aikana syntyi ideoita jouluisen veturin ja aukion hyödyntämiseen, niistä voitaisiin mainita jouluinen glögitarjoilu valojen sytyttämisen yhteydessä, joulukuusien myynti auki-
olla ja tietenkin erilaiset joulukuvaukset. Oulaisten Valovoima toivoo veturin koristelusta vuosittaista perinnettä ja haastaa oulaistelaiset yhdistykset ja yhteisöt miettimään jo nyt, olisiko vuoden 2026 veturikoristelu heidän hyvän joulun toivotus.
Varmistaakseen, ettei asia vuoden mittaan unohdu, Oulaisten Valovoima haastaa jo tässä vaiheessa Oulaisten Karaokekerhon vuoden 2026 koristelun toteuttajaksi. Valovoiman väeltä saa tarvittaessa lisätietoja.
Operaatio Tonttu on käynnissä
Operaatio Tonttu kerää ja toimittaa lahjoja oulaistelaisille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille.
SeutuMajakka Oulainen
MANNERHEIMIN Lastensuojeluyhdistyksen (MLL) Oulaisten yhdistyksen perinteinen joululahjakeräys Operaatio
Tonttu käynnistyi maanantaina 24.11.2025. Operaatio Tonttu kerää ja toimittaa lahjoja oulaistelaisille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden luona Joulupukki ei syystä tai toisesta välttämättä pääse tä-
Joululahjojen keräysaika on Sarin kalusteessa 24.11.12.12.2025. Keräykseen voi osallistua noutamalla Sarin Kalusteen eteisessä olevasta kansiosta pakettikortti, josta löytyy lapsen tai nuoren joululahjatoive sekä ikä ja sukupuoli.
Sopiva iänmukainen uusi lahja, ostettu tai itse tehty tulee palauttaa Sarin Kalusteen eteisessä olevan joulukuusen alle perjantaihin 12.12.2025 kello 18 mennessä lahjakassissa. Kiinnitä alkuperäinen toive lahjakassiin ja kirjoita lahjan sisältö kortin toiselle puolelle. Näin vapaaehtoiset tontut osaavat lajitella ja toimittaa lahjat oikealle vastaanottajalle jouluksi.
Oulaisten Valovoima koristeli Ukko-Pekka -veturin joulukuntoon. Ensi vuodelle he haastavat koristelun toteuttajaksi Oulaisten Karaokekerhon. Kuva: Oulaisten Valovoima
”Täytetään tänäkin vuonna yhdessä toiveita ja tuodaan lämmintä joulun taikaa sitä tarvitseviin perheisiin. Osal-
listu keräykseen ja tee paikallisesti hyvää!”, toivotaan MLL:n Oulaisten yhdistyksestä.
Onko päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00 Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi
Lehti luettavissa netistä jo tiistai-iltana seutumajakka.fi Lue näköislehti Seutu Majakka
Ke 3.12. Avoinna 17-23(02), Dartsin viikkokisat klo 18.30 alkaen
To 4.12. Avoinna 17-23(02), Kinkkubingo klo 20
Pe 5.12. Avoinna 18-04, Sarin Karaoke klo 21 alkaen, Medium Arvet klo 23.30, Dj Kimble klo 23.30 alkaen La 6.12. Avoinna 22-04, Sarin Karaoke klo 22 alkaen, Dj Kimble klo 23.30 alkaen
KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS
pidetään keskiviikkona 10.12.2025 kello 16.00 Oulaisten lukiolla.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin kotisivuilla.
Valtuuston kokousta voi seurata suorana lähetyksenä os. www.oulainen.fi
Oulaisissa 1.12.2025
Raahen kaupunginvaltuuston kokous 8.12.2025
Raahen kaupunginvaltuuston kokous pidetään Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa maanantaina 8.12.2025 alkaen kello 13, jolloin käsitellään esityslistassa nro 11/2025 mainitut ym. mahdolliset asiat.
Pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Valtuuston verkkolähetys on katsottavissa reaaliaikaisena Raahen kaupungin YouTube-kanavan kautta https://www.raahe.fi/osallistu-ja-vaikuta/ valtuuston-verkkolahetys
Päätoimittaja: Matti Kuoppala 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi
Sivuvalmistus: Aleksi Olli 0440 470 127 aineisto@seutumajakka.fi
Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi
Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi
Sivumitat:
Tabloid 6
Kaupunginvaltuusto
”Täällä on niin hyvä olla, tämä on tärkeä paikka minulle. Ihanat työntekijät.”
– hoivakodin asukas
Vuokravapaa loppuvuosi uusille asukkaille
Tarjoamme Oulaisten Esperi Hoivakoti Oulassa uusille palveluseteli- ja itse maksaville pitkäaikaisasukkaille loppuvuoden 2025 vuokrat maksutta.
Hoivakodissamme ikäihmiset saavat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä Meillä on nyt vapaita asukaspaikkoja, tervetuloa tutustumaan! Ota yhteyttä ja lue lisää osoitteessa: www esperi fi/oula On ilo kohdata sinut!
