SeutuMajakka 3
torstaina 27. huhtikuuta 2017
Alalahti aikoo palauttaa hotellin kukoistukseensa Hotelli-ravintola Sun saa uuden yrittäjän ja tämän myötä myös uuden nimen sekä uudenlaista toimintaa. Jatkossa nimi on Hotelli-ravintola Kasari. Uutena yrittäjänä aloittaa vappupäivänä kalajokinen Heli Alalahti. Alalahdella on monipuolinen, yli kymmenvuotinen alan kokemus. Alalla usean vuoden työskenneltyään hän lähti tarjoilijaksi PohjoisKyprokselle, jossa eteni pian ravintolapäälliköksi. Hän on työskennellyt myös julkkiskokki Jouni Törmäsen parina Nizzassa. 30-vuotias Alalahti siirtyy Oulaisiin Kalajoelta ravintola Pihvituvalta, jossa hän on työskennellyt sekä kokkina että tarjoilijana. Alalahdella on aiempi tausta yrittäjäosakkuudesta eri alalta. Hotelli-ravintolaan on tarkoitus saada uutta eloa mm. esiintyjien ja lisääntyvän ruokatarjonnan myötä. Hotelli-ravintola Kasarin alakerran legendaarinen kellaribaari pyritään pitämään avoinna perjantaisin. ”Kasari-nimi tuli juuri kellaribaarista. Se viittaa tietysti 80-lukuun. Nimen mukaisesti tarkoituksena on tuoda takaisin hotellin kulta-aika ja palauttaa paikka entiseen kukoistukseen-
sa”, Alalahti täsmentää. Mahdollisista rakenteiden kunnostuksesta tuore yrittäjä toteaa, että tarve selviää myöhemmin. ”Toistaiseksi teemme pieniä muutoksia julkisivuun.” Alalahti aikoo kehittää myös hotellin matkailijapalveluita ja nostaa yöpyjien määrää. ”Yöpyjiä on ollut jo nyt ilman minkäänlaista markkinointia”, hän toteaa. Hotelliuudistuksen myötä myös nettisivut ja fbsivuja kehitetään matkailijaystävällisemmiksi ja markkinoivimmiksi. Hotellissa on myös vuokrattava saunaosasto. ”Etukäteen tilattaessa pystyn tekemään täällä ihan mitä vaan, koska isossa talossa on useita osastoja. Kuuntelemme asiakkaiden ehdotuksia ottaen huomioon tietysti sen, että kun toiminta on yrittämistä, sen on oltava myös kannattavaa”, Alalahti sanoo.
Avajaiset kuukauden päästä
Hotelli-ravintola Kasarin uusi yrittäjä on kalajokinen Heli Alalahti. Hänellä on alalta monipuolinen ja kansainvälinen kokemus.
Hotelli-ravintolaa viime kuukausina luotsannut Einari Poluksen poika, Eero Polus väistyy ja siirtyy muihin tehtäviin. ”Mutta kuten Eero sanoi, hän kävi raottamassa hotellin ovea ja minun on tarkoituksena avata se kokonaan”, Alalahti korostaa. Nuori, mutta alallaan kokenut konkari sanoo panostavansa erityisesti asiakas-
palveluun. ”Toimimme niin, että asiakkaiden on hyvä tulla tänne. Meillä on loistavia työntekijöitä. Oma mottoni on, että hymyilevyys ei maksa mitään kenellekään.” Hotelli-ravintola Kasarin virallisia avajaisia vietetään kuukauden päästä. Avajaisten esiintyjä julkistetaan lähipäivinä. Alalahti kertoo hakeneensa ravintolapäällikön paikkaa aluksi hetken mielijohteesta. ”Kun asiaa rupesi miettimään, niin sain paljon ideoita. Tämä ala on sitä, mitä haluan tehdä ja työ on minulle unelmatyötä. Monipuolinen talo antaa mahdollisuudet vaikka mihin”, Alalahti tietää. Hotellin julkisessa haussa olleeseen paikkaan oli kymmeniä hakijoita. Alalahden perheeseen kuuluu avomies sekä 3- ja 7-vuotiaat pojat. Perheen tarkoituksena on muuttaa Kalajoelta Oulaisiin. Kempeleessä syntynyt Alalahti ja Muhoksella hotelli- ja ravintola-alan ammattilaiseksi opiskellut Alalahti opiskelee parasta aikaa työn ohella restonomiksi Lapin ammattikorkeakoulussa. Hän on kokenut restonomiopinnot helpoiksi pitkän alan kokemuksensa ansiosta. ”Lähiopetuspäiviä on lukukaudessa yksi tai kaksi, ja ne suoritetaan Kemissä tai Rovaniemellä”, Alalahti kertoo. Opintoja on jäljellä yksi vuosi.
Kemera-tukien hakusulku päättyi kohteelle, johon on aiemmin saatu Kemera- tai metsänparannusrahoitus alle kymmenen vuotta sitten”. kertoo Tietometsä-hankkeen projektipäällikkö Leena Sikkilä. Penttilä korosti taimikonhoitoa tärkeimpänä kasvatuksen aikaisena metsänhoitotyönä. ”Tuottavaa metsää ei synny, jos havupuusto tukehtuu lehtipuun takia. Metsänhoidolla pyritään kasvattamaan ensisijaisesti havupuuta ja sitä kautta sahatavaraa, koska sen hinta on nelinkertainen kuituun verrattuna. Ja toisekseen, hoidetussa metsässä on eri mukava liikkua ja marjastaa”, Penttilä sanoo. Husqvarnan kehittämä reppu-
raivaussaha herätti ihmetystä metsänomistajien keskuudessa. Metsuri Matti Hautamäki näytti ”ihmesahan” toimintaa ja piti sitä näppäränä ja kevyenä vaihtoehtona raivaukseen. Toisesta päivän demonstraatiosta huolehti metsäasiantuntija Jorma Vikki, joka sahasi kätevästi moottorisahalla yhdestä puusta linnunpöntön. Vikki kertoi löytäneensä ohjeen Youtubesta. Taimikonhoitopäivässä syntyi useita pönttöjä, jotka lahjoitettiin kävijöille. Toivottavasti ne päätyvät siihen, mihin ovat tarkoitettukin: tiaisten ja kirjosieppojen asunnoiksi. Sivun tekstit ja kuvat: Asta Uusivirta
Metsuri Matti Hautamäen ympärille kerääntyi sankka joukko uteliaita ihmettelemään teräketjullisen reppuraivaussahan toimintaa. Kemera-tukien hakusulku päättyi viikko sitten isompien taimikoiden ja ensiharvennusten osalta. Hakusululle tuli pituutta lähes vuosi. Tukihaun käynnistyttyä uudelleen metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan Oulaisten toimisto järjesti aiheeseen liittyvän taimikonhoitopäivän tiistaina. Hoitopäivä järjestettiin Pyhäjoentien varrella sijaitsevassa, yksityishenkilön omistamassa varttuneessa taimikossa. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen Kemera-tuen hakusulku julistettiin säännösten korjaamiseksi toimivampaan muotoon mm. tukihakemusten
ruuhkautumisen takia. Aikaisempi, väljä toteutusaikataulu aiheutti turhan huoletonta rahoitushakemusten jättöä ja sitoi osittain turhaan määrärahoja, kun kaikkia ”varalta” ilmoitettuja töitä ei saatu toteutettua ja niille haettiin lisäaikaa. Metsäasiantuntija Jari Penttilän mukaan Kemera-tuen suuruus pysyi lakiuudistuksessa likimain ennallaan, mutta aikarajat tiukentuivat selvästi. Nyt taimikonhoitotyöt on tehtävä vuoden sisällä tukihakemuksen jättämisestä eikä lisäaikoja myönnetä. Kun taimikko on alle kolmimetristä, voidaan hakea varhaisperka-
uksen Kemera-tukea. Toteutuksen vähimmäispinta ala on yksi hehtaari. Yli kolmimetriseen taimikkoon ja nuoreen puustoon haetaan korkeampaa, nuoren metsän hoidon tukea, ja vaadittava pintaala on vähintään kaksi hehtaaria. ”Metsänomistajalle on hyvä muistuttaa, että tuki on haettava aina ennen töiden aloittamista. Muuten työt eivät ole tukikelpoisia”, Penttilä huomauttaa. Kemera-tuen merkitys taimikonhoidossa on varsin huomattava, sillä se kattaa jopa puolet hoitokustannuksista. ”Täytyy huomioida myös se, että tukea ei voi hakea sellaiselle
Metsäasiantuntija Jorma Vikki sahasi kätevästi linnunpönttöjä yhdestä puusta. Hän kertoi osallistuneensa myös itse Ylen Miljoona linnunpönttöä –kampanjaan. Vihantilainen virkaveli Raimo Kovalainen oli hänkin tehnyt kampanja-aikana parikymmentä linnunpönttöä.