torstaina 23. maaliskuuta 2017
Kuka hoitaa moniongelmaiset? Kasvavatko jonot yksityisen puolen hoitoon? Kuorivatko yksityiset palveluntuottajat kerman päältä, eli hoitavatko ne vain ns. helpoimmin hoidettavat, kun taas julkiselle puolelle jäävät vaikeimmat potilaat? Miten työsuhteiden ja työsuhde-ehtojen käy? Muun muassa tällaisia kysymyksiä tehyläiset esittivät tiistai-iltana, kun Tehyn järjestöasiantuntija Saara Pitkänen Oulusta vieraili Oulaisissa. Pitkänen oli kertomassa paikallisille tehyläisille sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista. Uudistus pitää sisällään toistaiseksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kaikki odottavat maakunta-, sote-järjestämis- ja rahoituslain valmistumista. Lait on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa juuri ennen juhannusta. Väliaikainen maakuntahallinto aloittaa heinäkuun alussa ja tekee mm. maakunnan talousarvion vuodelle 2018.
Tapahtuuko yksityisellä puolella sittenkin jotakin hallitsematonta, vaikka uudistuksen tarkoitus on taittaa kuluja? Pitkänen korostaa, että monesta sote-uudistukseen ja maakuntaan liittyvästä asiasta on olemassa vasta arveluja, mm. siitä, että maakunnan liikelaitoksen eli entisen sairaanhoitopiirin alaisuuteen jäisivät kunnissa vuodeosastot. Kaikki muut kuntien palvelut yhtiöitettäisiin. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-
Tehyläisiä Helmi Korpelaa, Pauliina Yliniittyä, Maija Hellmania, Mira Vierimaata, Sirpa Kinnusta ja Anna-Maija Sarpolaa askarruttaa moni asia tulevassa sote-uudistuksessa, mm. se, missä he jatkossa työskentelevät ja millaisilla työehdoilla.
misvastuusta. Palveluja tuottavat kuntien ja entisten kuntayhtymien muodostamat sote-yhtiöt, yksityiset yritykset, osuuskunnat tai yhdistykset. Kaikki palveluja tuottavat listautuvat palveluntuottajiksi. ”Asiakas saisi valita kerran vuodessa näiden piiristä, käyttääkö hän yksityisen sote-yrityksen vai entisen kunnallisen yhtiön palveluita”, Pitkänen sanoo. Terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ on joka tapauksessa jäämässä kuntien vastuulle. Siihen, miten esimerkiksi koululaisten ennaltaehkäisevä suuterveydenhuolto tai kouluterveydenhuolto jatkossa järjestetään, ei Pitkänen osaa
vastata. ”Sote-lain tarkoituksena oli alun perin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja se, että vahva perusterveydenhuolto toteutuu. Nyt kun mennään valinnanvapaus edellä, niin pystytäänkö kustannukset hillitsemään? Tapahtuuko yksityisellä puolella sittenkin jotakin hallitsematonta, vaikka uudistuksen tarkoitus on taittaa kuluja?” Pitkänen kysyy.
Siikalatva varoittava Pitkänen kysyy avoimesti, antaako lainsäädäntö yksityisille palve-
luntuottajille mahdollisuuden siihen, että palveluita markkinoidaan vain henkilöille, joiden terveydentila jo muutenkin on kohtalaisen hyvä. ”Jäävätkö moniongelmaiset eli ne ihmiset, joilla on monta terveydellistä haittaa soteyhtiöiden hoidettaviksi?” Tehyläiset pelkäävät myös jatkuvia yt-neuvotteluja. Pitkänen ottaa varoittavan esimerkin Siikalatvalta, joka ulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa kokonaan. Kun palveluntuottajaksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Mehiläinen, käynnistettiin yt-neuvottelut vain kaksi kuukautta järjestäjän vaihtumisen jälkeen.
SeutuMajakka 3 ”Työtä tehyläisillä riittää, koska eläköityminen alalla on huikeaa. Mutta sitä emme tiedä, missä jäsenet uudistuksen jälkeen tekevät työtä ja mitkä ovat heidän työsuhteensa ehdot”, Pitkänen sanoo. Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät ole hanakoita vaihtamaan totuttua ja tuttua hoitopaikkaa uuteen. ”Se, valitsevatko kuntalaiset todella vai eivät, jää nähtäväksi. Mutta se muuttuu, että entisten kuntapalveluiden, tulevien soteyhtiöiden on osattava markkinoida palveluitaan. Iso kysymysmerkki ovat myös potilastietojärjestelmät, jotka eivät tällä hetkelläkään keskustele keskenään. Terveyskeskuksilla, sairaanhoitopiirillä ja yksityisillä firmoilla on omat erilliset järjestelmänsä. Sitäkään ei tiedetä, mitä tapahtuu kiinteistöille. Tulevassa uudistuksessa maakunta vuokraa sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöt kolmeksi vuodeksi. Mitä niille tapahtuu sen jälkeen, ei ole tiedossa. Vaikka avoimia kysymyksiä on paljon, Pitkänen sanoo, että soteuudistusta odotetaan ja sen onnistumista toivotaan. ”Surullisinta olisi, jos se nyt romuttuisi.” Johtamiskysymys on Tehylle tärkeä ja työntekijäjärjestö odottaa, että tulevat sote-johtajat ovat parhaita osaajia, joilla on vahva näkemys sosiaali- ja terveysalasta. Nyt Pitkänen peräänkuuluttaa avointa kansalaiskeskustelua soteuudistuksesta. ”Ministeriön ja maakuntaliiton on jalkauduttava kertomaan, mitä tämä laki tarkoittaa. Kuntien virkamiehet ovat hyvin perillä tästä, mutta kukin heistä katsoo asiaa omalta tontiltaan. Avointa keskustelua ei vielä käydä”, Pitkänen harmittelee.
Soihtula sai korjausavustusta Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna valtionavustuksia 1,7 miljoonaa euroa. Maakunnista eniten avustusta myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalle, jossa korjauksia avustetaan lähes 230 000 eurolla. Yhteensä avustuksia myönnettiin maakunnassa 19 hakijalle Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä, edistää talojen korjaamista ja parantaa talojen toimivuutta. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Oulaisten nuorisoseuralla ollaan tyytyväisiä siihen, että Soihtulan korjaus voidaan käynnistää. Seurantalon korjaamiseen myönnettiin 17 000 euroa. Korjaaminen aloitetaan katosta. ”Peltikatto vuotaa jiireistä varsinkin talvisin, kun lumi alkaa sulaa. Eli nyt paikataan vain vuotokohdat. Koko katon uusiminen maksaisi niin paljon, ettei sitä voi ajatellakaan”, nuorisoseuran puheenjohtaja Matti Hautamäki sanoo. Vuotokohtienkin korjaaminen
on kallista, sillä työ on teetettävä ammattiosaajilla, ei talkoilla. Alkuvaiheessa Soihtulan ympärille kaivetaan myös salaojitus kaivoineen, mikä vanhoista rakennuksista puuttuu kokonaan. Hautamäki arvelee, että Soihtulan remontti on rahoitettava osittain pankkilainalla. Myös Museoviraston rahoitusta korjauksiin haetaan, sillä nuorisoseurantalo Soihtula on maakunnallinen suojelukohde.
Matkanivaan ja Lumimetsään myös Matkanivan nuorisoseuralla on tarkoitus uusia lämmitysjärjestelmä. Pannuhuone siirretään uuteen paikkaan takahuoneeseen. Puulämmitteisen lämmityskattilan viereen on tarkoitus hankkia varaaja ja paisuntasäiliö sekä lisää vesikiertoisia pattereita salin seinustoille. Puheenjohtaja Taito Alakastari uskoo, että koko lämmitysjärjestelmää ei nyt pystytä kerralla uusimaan, koska avustusta tuli vain puolet anotusta eli 15 000 euroa. Hän arvelee, että uuden lämmityskattilan hankintaa joudutaan siirtämään, jotta raha riittää myös pannuhuoneremontin vaatimaan ammattityöhön. Toistaiseksi Matkanivan nuo-
Soihtulan aktiivit Matti Hautamäki ja Anna-Riina Yli-Hukka ovat tyytyväisiä seurantalon saamaan korjausavustukseen. Korjaus aloitetaan katolta. risoseuran salin lämmittäminen on ollut hankalaa. ”Ensin on pitänyt saada kattilan lämpö nousemaan niin, että puhaltimet puhaltavat lämmintä ilmaa. Näytelmäharjoitusten ajaksi äänekkäät puhaltimet on pakko sulkea”, Alakastari kertoo. Raahen Lumimetsän nuorisoseuralle myönnettiin avustusra-
haa 6500 euroa. Puheenjohtaja Miia Koskelan mukaan rahalla aloitetaan kattoremontin tekeminen. ”Kattoon tarvitaan kokonaan uusi pinta, sillä se vuotaa ja vesi on paikoin tullut jo sisälle.” Lumimetsässä on tarpeen uusia myös aikansa elänyt puulämmitteinen keskuslämmityskattila. Korjausavustuksen turvin työssä päästään
vasta alkuun. Lisärahoituskanavat ovatkin Lumimetsässä mietinnässä. Sivun tekstit ja kuvat: Asta Uusivirta