Page 1

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

Koulu keskellä kylää Aurinkolahdessa on keikkojen koko kirjo saman katon alla sivu 8


Pääkirjoitus

Vapaus valita Viime lehdessä useammalla sivulla katsottiin menneeseen, mukana oli lukuja ja kokemuksia vuodelta 2012. Nyt haastoimme itseämme katsomaan tulevaan. Kun hahmottelimme aihepiiriksi tulevaisuutta, tuntui se toimituskunnasta vaikealta ja hahmottomalta viitekehykseltä. Keskustelun edetessä tulevaisuus alkoi näyttäytyä pienempien palasten kautta ja siten sen hahmottamattomuus ei enää ollutkaan ongelma. Pääset tutustumaan lehden sivuilla mm. muuttuvaan rekrytointimaailmaan ja eteenpäin pyöräilevään Helsinkiin. Palasia nuorten tulevaisuudensuunnitelmista voit lukea sivuilta 12–13.

sämme ja tämä trendi vain laajenee. Yhteiskunnassa on lisätty valinnanvapautta kaikilla elämänalueilla, joten miksi valinnanvapaudesta ei haluttaisi nauttia töissäkin? Valinnanvapauden lisääntyminen työpaikalla aiheuttaa muutoksia rakenteisiin. Kuten Halavakin toteaa, muutos ei ole vain pahasta, vaan samalla ihmiset haluavat tehdä merkityksellisempiä ja aidosti kiinnostavia asioita. Tämä halu kanavoituu muutosmyönteisissä yrityksissä paremmaksi panokseksi töissä. Lisää rytmitaloudesta pääsee lukemaan kevään aikana julkaistavasta Ilkka Halavan ja Mika Pantzarin kirjasta Rytmitalous – miksi yhdeksästä viiteen ei toimi.

Tulevaisuudessa työkin voi koostua palasista. Enää ei olekaan ainoana tavoitteena eläkevirka ja työaika arkisin klo 8–16. Ihmisten halu ja toive tehdä töitä vaihtelee: halutaankin työskennellä epätasaisesti vuoden varrella tai vaikkapa siihen vuorokaudenaikaan, kun itse ollaan parhaimmillaan. Töitä halutaan tehdä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ja toisaalta löytyy työpaikkoja, joissa tarve työntekijöille voikin vaihdella päivittäin ja viikoittain, tai vaikkapa vuoden syklin mukaan. Näitä löytyy paljon myös Seuren asiakkaiden työkohteista.

Seuressa työnteon valinnanvapaus on ollut aina suuressa roolissa. Keikkalainen saa valita, mille hänelle sopivista keikoista lähtee. Toisaalta voimme myös mahdollistaa sen, että lyhyet työvoimatarpeet kaupungeilla tulevat täytetyiksi. Meidän roolimme on palapelin tekijä: koostamme kaupunkien työvoimatarpeen palasista kokonaisuutta, johon sitten sovitamme työntekijöidemme toiveet päästä tekemään töitä. Aina se ei ole helppoa, mutta noin yhdeksän kymmenestä keikkalaisesta suosittelisi meitä tuttavalleen työantajaksi ja saman verran asiakkaista kollegoilleen palveluntuottajaksi, eli voimme tulkita onnistuneemme työssämme. Tätä olemme tehneet jo pari vuosikymmentä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että valinnanvapauden korostuessa toimintatapamme on jatkossa entistä keskeisempi tapa pitää kaupunkien peruspalveluiden rattaat pyörimässä.

Minulla on ollut ilo tutustua tulevaisuustutkija Ilkka Halavaan ja päästä kuulemaan hänen näkemyksiään kuluttajakansalaisista ja rytmitaloudesta. Hänen ajatuksiaan voit lukea tämän lehden viimeiseltä aukeamalta löytyvästä kolumnistakin. Nykyään valinnanvapaus korostuu elämäs-

Johanna Tirri Päätoimittaja, Seuren kumppanuuspäällikkö

Seuren kynästä Millaisia teemoja näet tulevaisuuden terveydenhuollossa?

edellytetään samanlaisia valmiuksia ja samantasoista työsuoritusta kuin vakituiselta henkilöstöltä. Tämä on ymmärrettävää, mutta onko se realistista uuden työntekijän kohdalla? Keikkalainen, kuten jokainen uusi työntekijä, tarvitsee työssään tukea, ohjausta ja mahdollisuuden onnistua. Tässä meillä kaikilla osapuolilla, niin Seurella, tilaajalla kuin työntekijälläkin, on omat vastuumme ja velvollisuutemme. Tiivis, avoin ja luottamuksellinen yhteistyö, kumppanuus, auttaa meitä varmasti yhdessä löytämään kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys, vaikuttavat luonnollisesti myös terveydenhuoltoon. Laitoshoito vähenee ja painopiste on jatkossa entistä enemmän kotihoidossa ja muiden kodinomaisten palveluiden piirissä. Palveluntuottajien kirjo laajenee. Henkilöstörakenne ja työnjako ammattiryhmien välillä uudistuvat. Myös terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan erilaista osaamista, tietoja ja taitoja.

Minkä asioiden odotat nousevan pinnalle Seuren terveydenhuoltoalan yksikössä?

Mitä asioita on odotettavissa omassa tulevai­suu­dessasi niin töissä kuin töiden ulkopuolellakin?

Kaikki asiakaskunnassamme ja toimialalla yleensä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Seuren toimintaan. Keskeinen haasteemme on työntekijöiden saatavuus ja riittävän osaamisen varmistaminen. Näkisin haasteena myös työn tekemisen mahdollistamisen keikkatyössä. Jo tällä hetkellä työntekijältä edellytetään erilaisia työpaikkakohtaisia lupia ja käyttäjätunnuksia, mikä hidastaa työn aloittamista ja vaikeuttaa esimerkiksi työvoiman joustavaa liikkumista. Tulevaisuudessa koulutus takaa ehkä entistä enemmän tietyn perusosaamisen valmistuville työntekijöille, mutta kussakin kohteessa tarvittavat ”kädentaidot” opitaan työssä. Aika usein keikkatyöntekijältä kuitenkin

Muutoshan on jatkuvaa. On tärkeää pysyä ajan tasalla siinä, mitä tapahtuu asiakaskunnassamme ja toimialalla ylipäätään. Odotan hyvän yhteistyön kumppaneidemme kanssa jatkuvan ja vielä syventyvän niin, että yhdessä voimme löytää ratkaisuja haasteisiin, jotka nekin ovat pitkälti yhteisiä. Tässä vaiheessa vuotta toki jo odotamme kaikki kesää ja hyvin ansaittua lomaa. Haluankin tässä yhteydessä toivottaa kaikille rentouttavaa ja aurinkoista kesää! Riitta Oksanen, Seuren terveydenhuoltoalan toimialapäällikkö 2


Tässä lehdessä

O4

Tulevaisuuden rekrytointi

O6

Vientikelpoinen Hösmärinpuisto

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI

Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu: Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi

08

Koko koulu kasvattaa

10

Helsinki ei polje paikallaan

PALVELUNUMEROT: Iltavalvonta 09 310 88020 Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004 Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Liikunta 09 310 88095 Opetus 09 310 88007 Päivähoito 09 310 88005 Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006 Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

12

Kokki, tutkija vai arkkitehti?

14

Keikkalaiset äänessä

Päätoimittaja Johanna Tirri Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Anni Hassinen Assi Häyry Tiia Karnijoki Sami Konttinen Ella Kyllönen Antti Pietiläinen

16

Konkari katsoo tulevaan

17

Riikka Sallinen Tony Sandström

Kesäisiä tunnelmia

Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

3


Työnhaun tulevaisuus on sähköinen Teksti Tony Sandström Kuvitus Sami Konttinen

Työn ja työntekijöiden hakeminen muuttuu jatkuvasti. Rekrytointi on saanut mediassakin yhä enemmän jalansijaa, eikä näkyvyys enää rajoitu perinteisiin sanomalehtien työpaikkailmoituksiin. Sähköisyys työnhaussa on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Sähköiset hakulomakkeet, sosiaalinen media ja erilaiset videohakemukset ovat jo nykypäivää. Nuoremman polven työnhakijoille sähköiset työpaikkailmoitukset ja -hakemukset ovat itsestäänselvyys. Tämän vuoksi näkyvyys internetissä, eritoten sosiaalisessa mediassa, on noussut työnantajille erittäin tärkeäksi viime vuosina. perinteisen työhakemuksen oheen videovastaus. Videolla voi tuoda itseään enemmän esille ja parantaa mahdollisuuksiaan työnhaussa. Videot tuovat hakijan luonnetta ja persoonallisuutta esiin aivan toisella tavalla kuin tavalliset työhakemukset. Varsinkin ihmisläheisillä aloilla, joita Seurenkin edustamat alat ovat, on työnhakijan luonne ensiarvoisen tärkeää, ja videoiden avulla persoonallisuus välittyykin perinteisiä työhakemuksia paremmin. Videovastauksen jättäminen vapaaehtoisesti kielii samalla motivaatiosta haettua työtä kohtaan. Eikä videon tekeminen vaadi Oscar-tasoisia näyttelemistaitoja, erityisiä videokameroita tai paljoa aikaa, vaan videovastauksen voi tehdä helposti ja nopeasti – nykyäänhän melkein kaikissa kannettavissa tietokoneissa on sisäänrakennettu web-kamera. Videohakemukset on yksi konkreettinen tietotekniikan avulla tehty harppaus rekrytoinnin maailmassa, ja onkin mielenkiintoista seurata, kuinka kauan perinteiset työhakemukset pitävät pintansa. Monet työnantajat tekevät myös työpaikkailmoituksen videomuodossa, ja jotkut suorittavat jopa osan työhaastatteluista videon välityksellä. Liikkuvan kuvan hyödyntäminen rekrytoinnissa yleistynee siis jatkossa monin eri tavoin.

Rekrytointimaailman muutosten johdosta monet työnantajat yrittävät erottautua massasta erilaisin keinoin, esimerkkinä vaikkapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston työpaikkailmoitus, jossa haettiin televisiosta tuttua ihmemies MacGyveria muistuttavaa osaajaa. Tämänkaltaiset rekrytoinnit voivat herättää median kiinnostusta laajemminkin. Persoonallisuuden korostaminen, massasta erottautuminen ja uusien toimintatapojen kokeileminen tuntuvat saavan yhä tiukemman otteen sekä työnhakijoiden että työntekijöitä etsivien toimintatavoista.

Liikkuva kuva paljastaa persoonan Työnhaku videon avulla yleistyy koko ajan ja monet työnantajat edellyttävät jo työhakemuksen lähettämistä videon muodossa. Työnhaussa videoita voi käyttää monella eri tapaa. Työnantaja voi itse tehdyin videoin kertoa organisaatiostaan ja haettavasta työtehtävästä, videota voi käyttää työnhakijan kohdalla perinteisen työhakemuksen lisänä tai sen sijasta, tai videoilla voidaan jopa korvata perinteiset haastattelut. Seurekin on kevään aikana ottanut käyttöön videorekrytointityökalun, jonka avulla työnhakijoilla on mahdollisuus jättää

4


Nimettömänä töitä hakemaan

Stark tro på en ljus framtid för Esbo stads svenska dagvård

Videorekrytoinnin vastakohtana toimii Helsingin kaupungin keväällä kokeilema nimetön työnhaku. Kyseisessä pilotissa haettiin nuorisoasiainkeskukseen projektipäällikköä. Nimettömässä työnhaussa hakemuksia käsittelevät henkilöt eivät näe työnhakijan taustatietoja, kuten nimeä, ikää, osoitetta tai äidinkieltä. Näin huomio keskittyy työnhakijan koulutustaustaan, työkokemukseen ja osaamiseen. Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen näkeekin nimettömän työnhaun vahvuutena keskittymisen oleelliseen. Tavoitteena nimettömässä työnhaussa on taata hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintää rekrytoinnissa, ja tällä tavoin edistää kaupungin työntekijöiden monimuotoisuutta. Työhaastattelusta eteenpäin prosessi sujui rekrytoinnissa normaaliin tapaan. Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja huomiota muissa kaupungeissa ja mediassa. Nimettömän työnhaun tulevaisuus Helsingissä on vielä auki, eikä Elisa koe tarpeellisena nimettömän työnhaun käyttämistä kaikissa rekrytoinneissa. Nimetön työnhaku voi olla jatkossa yksi mahdollinen työkalu, mutta se saattaa myös osoittautua tarpeettomaksi, mikäli muutoinkin pystytään keskittymään työnhakijoiden oleellisiin tietoihin. Elisa uskookin, että pilotin suurin hyöty on ollut siinä, että sen myötä rekrytoijat ovat alkaneet miettiä omia tapojaan ja tottumuksiaan työhönottoprosessissa. Kokeilun avulla on pystytty herättämään rekrytoijia ja rekrytoinnista vastaavia miettimään rekrytointiprosessien kehittämistä ja rekrytointitapojen tulevaisuutta. Rekrytointitavat eivät ole pysyviä ja näitä tapoja on syytä kehittää koko ajan. Nimettömän työnhaun saama positiivinen huomio onkin Elisan mielestä hyvä kokemus, joka innostaa jatkamaan rekrytointimenetelmien kehittämistä.

Harriet Weurlander, föreståndare för Lagstads daghem i Esbo bekymrar sig inte över den svenskspråkiga dagvårdens framtid. ”Familjerna är nuförtiden ofta tvåspråkiga, men väldigt många väljer att placera sina barn i svensk dagvård och i svensk skola tack vare det mervärde det ger att kunna flera språk”, säger hon och är säker på att svensk dagvård kommer att existera långt in i framtiden. För Esbos del anser hon att attityderna är positiva angående svenskspråkig dagvård. Detta innebär att familjerna utnyttjar det svenska alternativet, eftersom de inser att språkkunnighet är betydelsefull för nordiskt samarbete och kunskaper i svenska öppnar flera portar till studier och arbete i Finland.

Dagvården i framtiden behöver mångsidiga talanger Harriet tror att tillgången på behörig personal kontinuerligt tillgodoses genom att många läroanstalter jobbar hårt med att utbilda branschkunnigt folk. Behovet är dock stort p.g.a. den mängd personal som kommer att pensioneras inom de närmaste åren. Med pensionärerna försvinner en hel del erfarenhet och kunskap. ”Dagvård och förskola behöver god personal idag och i framtiden, som tar sig an uppgiften som vårdare, fostrare och inspiratörer. Dessa bör ha vilja, förmåga och kunskap att stödja, uppmuntra och undervisa barn i alla åldrar med olika bakgrund och varierande behov”, säger Harriet. Själv ser hon inte strikt på språkgränserna angående personalen: ”Vi är öppna för finskspråkiga med rätt attityd. Barnen kan ju nog finska, men det här är trots allt ett svenskt daghem.” Många finskspråkiga har goda kunskaper i svenska men är rätt blyga att använda språket. De som är tillräckligt modiga för att använda språket är enligt Harriet välkomna till den svenskspråkiga dagvården.

Verkot vesillä sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media nousee yhä vahvemmin esiin rekrytoinnissakin. Facebook ja LinkedIn ovat Suomessa tunnetuimmat rekrytoinnin apuvälineinä käytettävät sosiaalisen median sovellukset. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti, mutta on vaikeaa ennustaa, minkälaiset sovellukset jatkossa osoittautuvat hyödyntämisen arvoisiksi myös rekrytoinnin näkökulmasta. Sosiaalisen median kautta rekrytoijat löytävät kohderyhmänsä tehokkaasti ja usein halvemmin kuin perinteisin mainoksin. Huomattavaa on, että sosiaalisessa mediassa rekrytointi ei ole rajoittunut pelkästään tiettyihin sovelluksiin, vaan Facebookin lisäksi esimerkiksi Twitter ja Pinterest kuuluvat yhä useamman rekrytoijan työvälineisiin Suomessakin. Varsinkin nuorempi työnhakijasukupolvi käyttää aktiivisesti sosiaalisia medioita, joten on luontevaa, että rekrytoijatkin siirtyvät sosiaalisen median maailmaan työnhakijoiden perässä. Vaikka rekrytointi monin osin siirtyy ja on jo siirtynyt fyysisestä maailmasta sähköiseen, eivät esimerkiksi rekrytointitapahtumat ole menettämässä asemaansa. Rekrytointimessuja järjestetään varmasti jatkossakin, ja työnantajien yhteistyö esimerkiksi oppilaitosten kanssa ei ole häviämässä. Mediassa rekrytointi ei näy enää pelkästään maksetuissa ilmoituksissa, vaan jollain tapaa eroavista tai persoonallisista työnhauista tulee nykyään uutisia, jotka leviävät myös sosiaalisen median puolella.

Vikten av goda samarbetspartners Då det blir tal om samarbetspartners och deras vikt i fråga om verksamheten och rekryteringen, lyfter Harriet fram läroanstalterna. Barnträdgårdslärarstuderande och närvårdarstuderande gör ofta sin praktik på våra daghem. De studerande diskuterar, reflekterar över och utvärderar sina erfarenheter från olika praktikplatser. Goda erfarenheter cirkulerar bland de studerande som förhoppningsvis återkommer då det är dags för rekrytering. Erbjudandet av praktikplatser är ett bra sätt att samtidigt visa vilka arbetsmöjligheter det finns inom daghemmen, dvs. bra sätt att rekrytera framtida talanger. ”Dessutom har vissa läroanstalter ingått avtal med Esbo om läroavtal inom vårdbranschen, vilket hjälper dagvårdens situation”, avslutar Harriet.

5


Opetus

Espoolaista opetusalan osaamista viedään Saudi-Arabiaan Teksti Riikka Sallinen Valokuvat Pauliina Paijola

Hösmärinpuiston pienten lasten koulu tuntuu monella tapaa erityiseltä koululta. Ja sitä se onkin. Jopa siinä määrin, että koulun rehtori Marjut Tenkanen ja apulaisrehtori Tilly Kajetski lähtivät kertomaan koulustaan ja sen opetusmenetelmistä Saudi-Arabiaan asti. vat myös Tenkanen ja Kajetski, jotka olivat saaneet messuille henkilökohtaiset kutsut Saudi-Arabian varaopetusministeriltä. SaudiArabian opetusministeriöstä oli vieraillut Hösmärinpuistossa kaksi erillistä delegaatiota, toinen opetusministerin ja toinen varaopetusministerin johdolla. Vieraat kiinnostuivat erityisesti suomalaisesta koulujärjestelmästä, pienten lasten koulusta sekä sen toiminnallisista opetusmenetelmistä. Messuillakin puhuttiin paljon erityisesti alkuopetuksesta. ”Varhaiskasvatuksen ja esi- sekä alkuopetuksen on jatkossa pystyttävä yhä tehokkaammin antamaan lapsille valmiuksia ymmärryksen ja ajattelun syvyyden lisäämiseen. Lapselle on annettava tukea juuri sillä elämän osa-alueella, missä lapsi sitä tarvitsee”, Kajetski sanoo ponnekkaasti. ”Tämä mahdollistaa lapsen terveen itsetunnon kasvun ja antaa lapselle työkaluja sosiaaliseen elämään. Ilman sosiaalisia taitoja ei maailmassa tai esim. työelämässä enää pärjää, siksi niitä on tärkeää opettaa jo pienille lapsille.” Esi- ja alkuopetuksen lisäksi messuilla esiteltiin laajasti suomalaista ja espoolaista koulujärjestelmää. Kajetski kertoo, että puhua sai koko viisipäiväisten messujen ajan. Erityisesti messuvieraita kiinnos-

Hösmärinpuiston pienten lasten koulussa toimii esikoulu sekä kahden ensimmäisen luokka-asteen toiminnot, ja lisäksi koulurakennuksesta löytyy päiväkoti. Rakennus on Euroopan suurin puurakenteinen koulu, jonka on suunnitellut arkkitehti Yrjö Suonto. Koulu ja päiväkoti ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2005 ja rakennus on suunniteltu nimenomaan pienten lasten toimintaa ja toiminnallisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen. ”Koulussa on 12 ryhmää, joissa on yhteensä noin 160 lasta. Eri äidinkieliä lapsilla on yhteensä 18”, kertoo koulun apulaisrehtori Tilly Kajetski.

Alkuopetus kiinnostaa Saudi-Arabiassa Hiihtoloman aikaan Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa järjestettiin suuret opetusalan messut, joille osallistui noin 70 suomalaista. Ennen messuja saudi-arabialaiset olivat kiertäneet kolmen vuoden aikana tutustumassa 19 eri maan kouluissa. Messujen kohdemaaksi he valitsivat Suomen ja Suomesta espoolaiset koulut. Mukana oli-

6


Toiminnalliset opetusmenetelmät ovat erityisen tärkeitä pienten lasten kanssa. Kajetski kuvailee toiminnallisia menetelmiä niin, että lapsi pitää opettaa oppimaan. Ulkoa opettelua ei pidetä tärkeänä, vaan sitä, että oppilas saa valmiuksia loogiseen ajatteluun. Kajetski on kirjoittanut kollegansa Minna Salmisen kanssa kirjan toiminnallisesta matematiikan opiskelusta. Matikasta moneksi! -kirjan mukaan matematiikan oppimisessa on tärkeää hyödyntää lapsen luontaista tapaa toimia. Toiminnallisessa matematiikan opetuksessa välineitä käytetään monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Näin tuetaan lapsen yksilöllistä oppimista. Esiopetusikäisen lapsen matematiikan opetuksessa käytetään hyväksi eri aistikanavia. Kirjan tarkoituksena on tuoda matematiikan oppimiseen sitä iloa, mitä Kajetskin omana kouluaikana ei vielä ollut.

tivat kunnallinen koulujärjestelmä, PISA-tutkimuksen hyvät tulokset Suomessa, sekä välitunti-, ruokailu- ja terveydenhuoltokäytännöt. Ilmainen lounas ja jokapäiväinen ulkoilu eivät ole itsestäänselvyyksiä Saudi-Arabiassa. Läheinen keskuspuisto onkin Hösmärinpuistossa erityisen tärkeä sekä päiväkodille että koululle. Viime vuonna Hösmärinpuiston päiväkoti osallistui Suomen luonnonsuojeluliiton ”Tämä metsä on meille tärkeä” -kilpailuun ja sijoittui siinä toiseksi.

tavoitteena on ottaa lapset mukaan päätöksentekoon ja antaa heille mahdollisuus harjoitella vastuunkantamisen sekä vaikuttamisen taitoja ympäristöasioissa. Lapset itse lajittelevat jätteet, litistävät tyhjät maitotölkit sekä askartelevat kierrätysmateriaaleista. Oppikirjoja kierrätetään mahdollisimman kauan, lapset käyttävät omia kankaisia käsipyyheliinoja, ja retkille lähdetään omien eväsrasioiden ja mehupullojen kanssa. Tämän lukuvuoden teemana on sosiaalinen kestävä kehitys. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että koulussa on vietetty monikulttuurista juhlavuotta. Lapset ovat saaneet tietoa islamilaisesta ’Id-juhlasta ja ortodoksisesta pääsiäisestä. Suomalaisesta kulttuurista on tuotu vahvemmin esille itsenäisyyspäivämme. Lisäksi koulussa tehdään yhteistyötä Unicefin kanssa Unicef-kävelyn, Janopäivän ja kansainvälisten lastenoikeuksien opettamisen puitteissa. Kestävä kehitys on tuonut mukanaan myös ArtEs-tunnit kaikille luokille. ArtEs auttaa opettelemaan sosiaalisia ja eettisiä taitoja sekä suuttumuksen hallintaa. Art:in (Aggression Replacement Training®) lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ArtEs on osallistava menetelmä, jossa harjoitellaan ja tehdään tehtäviä. Koulun seiniä koristavatkin muun muassa lapsien tekemät tunnekukat, joiden tekemisen avulla on opeteltu eri tunteita. ArtEs:in avulla Hösmärinpuistossa on opeteltu myös esimerkiksi anteeksi pyytämistä, avun pyytämistä, kiittämistä, jakamista ja kiusaamiseen reagointia. Kevään aikana paneudutaan vielä tavaroista huolehtimiseen sekä ryhmäpaineen vastustamiseen. Koulu ja sen opetusmenetelmät ovat edistyksellisiä. Kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovatkin arkipäivää Hösmärinpuistossa. ”Yhdet tulevat katsomaan arkkitehtuuria, toiset puurakentamista ja kolmannet koulun opetusmenetelmiä”, toteaa Kajetski tyytyväisenä.

Liikennevalot rauhoittavat koulupäiviä Hösmärinpuiston koulussa opetetaan lapsille pienestä pitäen elämässä tarvittavia taitoja. ”Jokaisessa luokassa on kaksi aikuista, on samanaikaisopetusta ja yhteisopettajuus. Näin opettajakaan ei jää asioiden kanssa yksin, vaan saa asioihin laajempaa näkökulmaa. Jokainen saa opettaa omalla persoonallaan, kunhan opetussuunnitelmassa pysytään”, kertoo Kajetski. Koulun toiminta-ajatuksena onkin ”yhdessä, mutta erilaisina, valmistaudumme tulevaisuuteen harjoitellen sekä oppien elämäntaitoja”. Elämäntaitojen oppimiseen liittyvät myös Kajetskilla kaulassaan roikkuvat ”liikennevalot”, joita koulussa käytetään rauhoittamaan päiviä. ”Oppilaille on helpompaa antaa palautetta näyttämällä vihreää lappua kuin sanomalla palaute joka kerta ääneen. Keltainen lappu viestii, että lapsen pitää odottaa omaa vuoroaan, punaisella viestitään lapsen toiminnan olevan epätoivottavaa. Lapset saavat paljon välitöntä palautetta, ja hienointa onkin, jos jollakin oppilaalla on ollut erityisen vihreä päivä”, Kajetski naurahtaa.

Kestävää kehitystä ja tunnekukkia Hösmärinpuiston koulu liittyi vuonna 2010 kansainväliseen kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmaan. Koulun yhtenä tärkeänä

7


Kohde

Koko koulu kasvattaa Päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, koulu­ isäntä, toimitilahuoltaja… Seuren asiakkaista löytyy työkohteita, joissa työskentelee samaan aikaan keikkalaisia useilta eri aloilta.Vuosaaressa sijaitseva Aurinkolahden peruskoulu on eräs näistä kohteista. Kävimme tutustumassa kouluun ja siellä keikkaileviin seurelaisiin.

Teksti Ella Kyllönen ja Assi Häyry Valokuvat Pauliina Paijola

Aurinkolahden peruskoulussa on n. 670 oppilasta ja 70 työntekijää kolmessa eri rakennuksessa – pääkoulu Auringossa sekä Auringonpilkun ja Kanavan sivupisteissä. Molemmissa sivupisteissä toimii myös päiväkoti. Koulussa on oppilaita ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen, minkä lisäksi koulussa on useita erityisopetuksen luokkia.

Koulu keskellä kylää Apulaisrehtori Katja Nordström kertoo, että vaikka koulussa on kolme eri rakennusta fyysisesti erillään toisistaan, on koululle erityisen tärkeää, että kaikki tuntevat kuuluvansa yhteen ja samaan kouluun. Aurinkolahdessa vallitsee Nordströmin mukaan hyvä yhteishenki, ja koulun sijainti keskellä tiiviisti rakennettua asuinaluetta tuo toimintaan ”kylämäisen” tunnelman. Koulun ja päiväkodin rinnakkaiselon ansiosta koulun eri toimipisteissä ja pihoilla näkyy kaikenikäisiä lapsia. Useiden koulun opettajien työpäivään kuuluu siirtyminen työpisteestä toiseen, kun taas muut henkilökunnan jäsenet työskentelevät kiinteämmin yhdessä koulun kolmesta rakennuksesta. Oppilaatkin vaihtavat silloin tällöin koulurakennusta kesken koulupäivän.

Tärkeä vuorovaikutus Apulaisrehtori Nordström painottaa hyvän ja toimivan vuorovaikutuksen tärkeyttä koulun arjessa. Koulun suuren koon ja toisaalta pienempien sivupisteiden ansiosta Aurinkolahdessa on onnistuttu yhdistämään ison ja pienen koulun edut. Koulussa järjestetään joka syksy koko koulun Aurinkomarkkinat, ja myös retkipäivät on suunniteltu siten, että koko koulu retkeilee samaan aikaan. Nordström kertoo, että päivittäisessä työssään apulaisrehtorina hän ottaa pääsääntöisesti vastaan koulunkäyntiavustajan sijaiset ja opastaa heidät koulurakennuksessa eteenpäin. Muiden alojen työntekijöitä ja keikkalaisia Nordström tapaa työssään satunnaisemmin. Koulussa on joka tapauksessa periaate, että kaikkia tervehditään, ja myös Seuren keikkalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti!

8


Koulunkäyntiavustaja Anne-Mari Salo Anne-Mari Salo työskentelee koulunkäyntiavustajana Auringonpilkussa, n. 100 metrin päässä pääkoulusta. Salo on Seuren kautta Aurinkolahdessa jo kolmatta vuotta. Koulussa on Salon kokemuksen mukaan hyvä henki, joka näkyy siinä, että jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään. Salon mukaan koulussa liikkuu paljon keikkalaisia, mutta jokainen on otettu aina hyvin vastaan – avainten kanssa avustetaan ja tietoa annetaan aina tarvittaessa. Muiden alojen keikkalaisia Salo ei juurikaan tapaa työpäivän aikana, korkeintaan moikkaa koulun käytävillä. Ainoastaan päiväkoti Auringonpilkun sijaisten kanssa tehdään joskus myös yhteistyötä ja tarjoudutaan oppaaksi ja lisäkäsiksi pulmatilanteissa.

Iltavahtimestari Lauri Veijola Lauri Veijola keikkailee Aurinkolahdessa iltavahtimestarina. Tavalliseen työpäivään Laurilla kuuluu tilojen lukituksista huolehtimista, liikuntapaikan valvontaa, tilojen käyttäjien asiakaspalvelua sekä liikuntatilojen kunnossapitoa. Talvisin Lauri tarttuu tarvittaessa myös lumenluonti- ja hiekoitustehtäviin. Laurin mukaan Aurinkolahdessa vallitsee hyvä ilmapiiri, ja seurelaisena hänet on otettu siellä hyvin vastaan. ”Opastus työhön koulun puolelta tehtiin hyvin, joten oli helppo tulla töihin”, Lauri muistelee. Koulun rakennukset ovat melko uusia – Lauri kertookin, ettei ”ole tarvinnut putkimiestä soittaa paikalle työvuoron aikana”. Aurinkolahdessa ei ilta-aikaan liiku muita seurelaisia, joten Lauri ei yleensä työssään tapaa muita keikkalaisia.

Toimitilahuoltaja Leopold Stöckl Toimitilahuoltajana keikkailevalla Leopold Stöcklillä on Aurinkolahdesta vain positiivisia kokemuksia. Hänen mukaansa Aurinkolahti on työpaikkana hyvä, ystävällinen, mukava ja tosi viihtyisä. Työtehtävätkin ovat Leopoldin mielestä Aurinkolahdessa mielenkiintoisia. ”Koska koulu on niin iso, niin siivoaminen siellä on monipuolista ja vaihtelevampaa kuin pienemmissä paikoissa”, Leopold kertoo Ilmapiiri Aurinkolahdessa on Leopoldin mielestä positiivinen ja hyvä, opettajat ovat ystävällisiä ja tervehtivät aina. Myös työkaverit ovat mukavia ja keikkalaisten työnohjaus toimii hyvin. Aurinkolahdessa on paljon seurelaisia, ja Leopoldin kokemuksen mukaan heitä kohdellaan täysin tasavertaisina vakituisen henkilökunnan kanssa. ”Minulle Aurinkolahti on siinäkin mielessä mieluinen työpaikka, että se sijaitsee ihan kotini lähellä”, Leopold lisää.

Ruokapalvelutyöntekijä George Ndungu George Ndungu keikkailee ruokapalvelutyöntekijänä monissa kohteissa, ja myös Aurinkolahti on tullut hänelle tutuksi. George muistelee edellistä keikkaansa Aurinkolahdessa hyvillä mielin. ”Ilmapiiri koulussa oli mukava, ainakin muutaman päivän keikan perusteella. Minua kohdeltiin samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä, ja otettiin vastaan hyvin. Muiden työntekijöiden kanssa juttelimme lähinnä töistä”, George kertoo. ”Aurinkolahdessa on hyvin varustettu keittiö. Koulun suuruus tuo kuitenkin omat haasteensa: koulu on työpaikkana kiireinen ja astioiden pesu oli hieman hankalaa, koska siellä käytetään minulle vieraampaa systeemiä”, George arvioi. Hän ei ehtinyt tavata kohteessa muita seurelaisia.

Lastenhoitaja Laura Pirttilä Laura Pirttilä on tehnyt uudessa päiväkoti Kanavassa muutaman lastenhoitajakeikan tänä keväänä pienimpien lasten ryhmässä. Päiväkoti sijaitsee hieman sivussa koulusta, joten kohteesta ei tullut Lauralle mitenkään erityisen iso olo, vaan päiväkoti tuntui pieneltä ja rauhalliselta. ”Muutama ryhmä toimi näppärästi rakennuksen omassa päädyssä, joten tunnelma oli rauhallinen, eikä lapsikaaosta päässyt syntymään”, Laura kertoo. Uusia päiväkodin tiloja Laura kehuu isoiksi ja käytännöllisiksi, joissa lasten oli helppoa ja turvallista liikkua. ”Ryhmä oli sisustettu aivan ihanasti alle 3-vuotiaiden tarpeet huomioon ottaen”, Laura lisää. Päiväkoti Kanavassa oli Lauran mukaan mukava, reipas henki. Laura otettiin Seuren keikkalaisena todella hyvin vastaan. Pienten ryhmään oli Lauran mukaan helppo tulla, sillä ryhmän lastentarhanopettaja perehdytti keikkalaisen päivän arkirutiineihin ja lasten perusasioihin. Tämän ansiosta Laura sai hyvät lähtökohdat lasten kanssa puuhailuun, kun tiesi, kuka tykkää mistäkin ja miten kenenkin kanssa on helpoin toimia. Vaikka Laura ei asu enää päiväkodin lähistöllä, hän menisi silti pidemmästä matkasta huolimatta sinne jatkossakin oikein mielellään keikalle.

9


Helsinki ei polje paikallaan Teksti Antti Pietiläinen Kuvitus Sami Konttinen ja Pauliina Paijola

Kesän kynnyksellä pyöräilijät nauttivat. Kuukausia lumen ja jään peitossa olleet reitit vapautuvat jokapäiväiseen käyttöön sään lämmetessä ja pyörällä on taas mahdollista mennä töihin, kuntoilla, retkeillä, kilpailla tai muuten vaan liikkua ja kokea kaupunkia. Pääkaupungissamme pyöräillään aktiivisesti ja esimerkiksi vuonna 2010 noin kymmenys kaikista Helsingissä tehtävistä matkoista tehtiin pyörällä. Helsingissä on yli tuhat kilometriä pyöräteitä, joista yli puolet on asfaltoitu. Mutta millainen on asiantuntijoiden mielestä pyöräilevä Helsinki? Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston pyöräilystä vastaava asiantuntija Niko Palo näkee Helsingillä olevan kaikki edellytykset nousta todelliseksi pyöräilykaupungiksi muiden pohjoiseurooppalaisten suurkaupunkien rinnalle. ”Tämä vaatii kuitenkin paremman ja jäsentyneemmän infrastruktuurin rakentamista, sillä tämänhetkinen pyörätieverkko on liian sekava eikä kunnolla korreloi muun katuverkoston kanssa”, Palo arvioi. Hän tarkentaa, että sekavuudesta aiheutuu hankaluuksia niin pyöräilijöille kuin jalankulkijoillekin. ”Liikenneverkostoa selkeyttämällä Helsinki saataisiin näyttäytymään yhä houkuttelevampana kaupunkina uusille pyöräilijöille”, Palo pohtii.

luohjeet on uudistettava. Taustalla on ajatus koko pyöräilykäsityksen muuttamisesta: pyöräilyä ei enää rinnasteta jalankulkuun, vaan entistä selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tekee myös yhteistyötä yli kuntarajojen ja Palo näkeekin tärkeänä pääpyörätieverkon kehittämisen yhteistyössä naapurikuntien kanssa. ”Esimerkiksi viime vuonna Helsingin seudun liikenne kokosi yhteen Helsingin seudun pääpyöräilyverkon tavoitteet. Kukin kunta hoitaa kuitenkin pyöräteiden yksityiskohtaisen suunnittelun itsenäisesti”, Palo kertoo.

Palo pitää Helsinkiä kaiken kaikkiaan hyvin pyöräilymyönteisenä kaupunkina. Hän kertoo, että enemmistö helsinkiläisistä on valmis kehittämään kaupunkia pyöräilyn ehdoilla ja haluaa kaupungin investoivan parempaan pyöräinfrastruktuuriin. ”Kaupungin nykyisen infrastruktuurin ja pyöräilijämäärän valossa Helsinkiä voidaan pitää jokseenkin edistyneenä pyöräilykaupunkina, mutta paljon on vielä parannettavaa verrattuna Hollannin tai Tanskan edelläkävijäkaupunkeihin”, Palo arvioi.

Tulevaisuudessa Palo toivoo Helsingin kehittyvän kaupungiksi, jossa jokaisella kaupungin asukkaalla on mahdollisuus käyttää pyörää jokapäiväisenä arkisena kulkuvälineenä. Hänen visiossaan pyöräilijän ei tarvitse pelätä liikenteessä eikä toisaalta ajaa jalkakäytävällä. Tätä edesauttaa sellaisen katuverkoston luominen, joka luo pyöräilijöille vähintään yhtä laajat liikkumamahdollisuudet kuin autoilijoille. ”Yritämme tehdä pyörästä niin houkuttelevan, että yhä useampi kokee pyöräilyn parhaaksi vaihtoehdoksi. Hyvillä valinnoilla voimme vaikuttaa koko kaupungin sujuvuuteen ja viihtyisyyteen”, toteaa Palo.

Reitit selviksi

Mutkia matkassa?

Helsingin kaupunki edistää pyöräilyä rakennushankkeilla, joista Palo nostaa esiin erityisesti viime vuonna valmistuneen Baanan. ”Kesällä 2012 käyttöön otettu entiseen ratakuiluun muokattu noin puolentoista kilometrin pituinen Kiasmalta Ruoholahteen kulkeva reitti on suuressa suosiossa pyöräilijöiden keskuudessa”, Palo kertoo. Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin kaupungin liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, Helsinki on linjannut, että muun muassa pyöräliikenteen suunnitte-

Millaisena pyöräilykaupunkina Helsinki näyttäytyy aktiivisen pyöräilyharrastajan näkökulmasta? Helsingin Polkupyöräilijät ry:n puheenjohtajana toimivan Janne Nurmisen mukaan pyöräily Helsingissä ei välttämättä ole aina helppoa, mutta hän täsmentää, että se on jo nyt nopein tapa liikkua kaupungissa. ”Helsingissä on upea ja aktiivinen pyöräily-yhteisö ja monia mahdollisuuksia pyöräilyn harrastamiseen retki-, kunto- tai kilpailumuotona”, kertoo Nurminen.

10


Keikalle pyörällä? Muistathan, että HSL:n Reittioppaasta löydät julkisen liikenteen tietojen lisäksi myös pyöräilyreitit koko pääkaupunkiseudulle! Voit valita vaikkapa nopeimman reitin tai vaihtoehdoista esimerkiksi sen, joka kulkee suurimman osan matkasta kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Nurmisen näkemyksissä Helsingin pyöräilyolosuhteista nousevat esiin pitkälti samat ongelmakohdat kuin Niko Palolla. ”Nykyisen liikennejärjestelmän sekavuus aiheuttaa sen, että pyöräilijän paikka on usein epäselvä niin jalankulkijalle, autoilijalle kuin pyöräilijälle itselleen”, sanoo Nurminen. Hän täsmentää, että liikenneympäristön tulisi ohjata pyöräilijää samalla tavalla kuin se nykyään ohjaa autoilijaa. Ongelmana Nurminen näkee sen, että Suomessa pyörää ei ymmärretä niinkään ajoneuvona, vaan nopeana jalankulkijana, jolta käytännössä kuitenkin puuttuvat jalankulkijan oikeudet.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Nurminen näkee, että tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu tehdään yhä enemmän ihmisten ehdoilla. ”Pyöräilyn ja kävelyn asema liikennemuotona tulee muuttumaan nykyistä huomattavasti merkittävämmäksi Helsingissä. Nykyisenlainen varsin raskaasti moottoroitu keskusta tulee häviämään. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto olisi hyvä tätä kehitystä tukeva lähiajan tavoite”, Nurminen summaa. Jutussa on käytetty lähteenä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuja.

Nurmisen mukaan pyöräilyä Helsingissä hankaloittavat samat asiat kuin pyöräilyä Suomessa yleensäkin. Esimerkeiksi käyvät pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden niputtaminen samoille väylille, yllättäen päättyvät ja laatutasoltaan jalkakäytävätasoiset pyöräväylät, vaaralliset risteysjärjestelyt, sekavat väistämissäännöt, huonot pysäköintimahdollisuudet, puutteellinen opastus sekä epäoikeudenmukainen oikeuskäytäntö. ”Nykytilanne on kuitenkin helpompi ymmärtää, kun muistaa, että taustalla on vuosikymmenten historia, jonka aikana ympäristöä on rakennettu lähes yksinomaan autoilun ehdoilla”, Nurminen pohtii.

Edessä ylä- ja alamäkiä Nurminen kuitenkin kokee, että murros on jo käynnissä ja kaupunkitila siirtyy vähitellen moottoroidulta liikenteeltä takaisin kävelijöille ja pyöräilijöille. Hän kertoo, että muutaman viime vuoden aikana pyöräilijöiden ääni on voimistunut. ”Pyöräilystä on vähin erin tulossa vakavasti otettava osa kaupungin liikennejärjestelmää. Ruohonjuuritason toiminnalla on ollut keskeinen merkitys tässä kehityksessä”, hän arvioi. Nurminen näkee, että eurooppalaisella tasolla Helsinki on kehityksessä monia muita maita jäljessä, mutta toimii Suomessa kuitenkin suunnannäyttäjänä. ”Pyöräliikenteen suunnitteluohjeita on ajantasaistettu, ja kaupungilla on aito tahto kehittää kävelevää ja pyöräilevää Helsinkiä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa”, hän kiittää. Helsingin Polkupyöräilijät ry on tiiviissä yhteistyössä Helsingin kanssa miettimässä keinoja nostaa pyöräilyn osuutta liikenteestä tavoitteeksi asetettuun 15 prosenttiin. Nurminen painottaa, että tavoitteen saavuttaminen vaatii liikennejärjestelmätasolla satsauksia kaupungin suunnalta. Helsingin tämän hetkinen liikenneinfrastruktuuri ei hänen mielestään ole valmis kovinkaan massiiviseen pyöräliikenteen lisäykseen.

11


Kuusi tulevaisuutta, kuusi suunnitelmaa ”Ammatiltani olen veneenrakentaja. Tutkinnon suoritettuani työskentelin alalla vuoden. Se ei kuitenkaan ollut minun juttuni, sillä työ oli lähinnä veneiden korjausta ja huoltoa. Suomessa ei juuri pääse rakentamaan puuveneitä alusta lähtien. Siitä kyllä tykkäisin. Lastenhoitajan työ on mukavaa tällä hetkellä, mutta en halua tehdä sitä loppuelämääni. Jokin akateeminen ala kiinnostaisi, mutta mitään tiettyä unelma-ammattia minulla ei ole. Hakeutuminen lääkärin tai arkkitehdin opintoihin on käynyt mielessä. Lapsena halusin tehdä jotakin tietokoneisiin liittyvää, mutta se vaihe meni aika nopeasti ohi.”

Simo Sääksjärvi, 26 keikkailee lastenhoitajana Helsingissä

”Aiemmin luulin haluavani luokanopettajaksi. Hain koulunkäyntiavustajan töitä, jotta pääsisin näkemään, millaista työ on koulussa. Nyt minulle on valjennut, että haluan töihin sosiaalialalle lasten pariin. Olen hakenut sosionomiopintoihin. Tykkään olla lasten kanssa, ja lasten hyvinvointi kiinnostaa. Koulussa monet lapset ovat tulleet juttelemaan minulle ja kertoneet huolistaan. Haluan auttaa lapsia, joiden lähtökohdat elämään eivät ole parhaat mahdolliset. Esimerkiksi lastenkoti Jamila Heroum, 21 voisi olla hyvä työpaikka. Minulta on jo Kantokasken koulussa työskentelee koulunkäyntiavustajana kyselty, tulenko töihin myös ensi syksynä, mutta se selviää Kantokasken peruskoulussa Espoossa vasta kesällä. Silloin tiedän, saanko opiskelupaikan.”

”Ruoanlaitto ja työ ravintola-alalla kiinnostaa minua. Haluan valmistua kokiksi oppisopimuksella. Tavoitteena on saada sopiva oppisopimustyöpaikka pian. Opiskelu kestäisi kahdesta kahteen ja puoleen vuoteen. En vielä tiedä, tahtoisinko työskennellä suurtalous- vai ravintolakokkina. Tällä hetkellä kumpikin työ kiinnostaa. Juuri nyt tuntuu siltä, että unelmatyöpaikkani voisi olla pieni päiväkoti tai jokin à la carte -ravintola. Päiväkodin keittiöön pääsin tutustumaan Seuren kautta, ja huomasin viihtyväni siellä.” *Ennen lehden painoon menoa selvisi, että oppisopimuspaikka on löytynyt. Onnea Sami!

Sami Suomi, 22 keikkailee ruokapalvelutyöntekijänä Helsingissä

12


Keikkalaiset

Teksti Anni Hassinen Valokuvat Pauliina Paijola

Moni nuori on valinnut työnantajakseen Seuren opintojen oheen tai välivuoden ajaksi. Nyt pääset kurkistamaan kuuden nuoren seurelaisen tulevaisuuteen ja suunnitelmiin. Joko arvaat, kuka heistä haaveilee psykologian opinnoista? Entä kenestä tulee geologi?

”Valmistun keväällä 2014 Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Tutkinto ei valmista tiettyyn ammattiin, vaan vaihtoehtoja on monia. En oikein vielä tiedäkään, mitä tahtoisin valmistumisen jälkeen tehdä. Olisi hienoa päästä töihin valtiolle tai EU:hun joko virkamiehen tai tutkijan töihin. Opinnoistani olen tykännyt. Eri luonnontieteet − matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia − kiinnostivat, ja niitä olen saanut opiskella.”

Ulpukka Nuotio, 23 keikkailee toimitilahuoltajana, päiväkotiapulaisena ja laitoshuoltajana Helsingissä ja Vantaalla

”Jämptejä suunnitelmia minulla ei vielä tulevaisuuden varalle ole. Valmistun Laureasta sairaanhoitajaksi joulukuussa 2013. Valmistumisen jälkeen tahtoisin päästä töihin joko psykiatriselle osastolle tai kotihoitoon. Haaveenani on myös opintojen jatkaminen, esimerkiksi psykologian opinnot kiinnostavat. Minua kiinnostaisi myös asua ulkomailla, vaikkapa Espanjassa. Siellä voisin työskennellä sairaanhoitajana tai työskennellä ja opiskella yhtä aikaa. Näin opiskelijana olen saanut Seuren kautta hyvää työkokemusta.”

Jouni Sopanen, 22 keikkailee perushoitajana Espoossa ja Helsingissä

”Opiskelen neljättä vuotta geologiaa Helsingin yliopistossa. Olen hakenut vaihtoon Osloon keväälle 2014. Vaihtokokemus opettaisi varmasti paljon, ja toivonkin, että saisin luotua mahdollisimman paljon kontakteja, jos vaikka innostuisin lähtemään Norjaan töihin valmistuttuani. Geologin työ tulee varmasti viemään minua ympäri Suomea ja toivottavasti myös ympäri maailmaa. Luulen, että iltavahtimestarin töistä ei ole minulle juurikaan hyötyä geologin ammattia ajatellen, koska kyseessä ovat niin erilaiset alat. Uskon kuitenkin, että jokainen työ opettaa jotakin uutta. Tässä tapauksessa olen saanut lisää kokemusta asiakaspalvelutyöstä, Tea Niiranen, 22 ja sitä taitoa vaaditaan varmasti myös tulevaisuudessa. työskentelee iltavahtimestarina Aion ottaa tulevaisuudessa riskejä ja kokeilla Alppilan yläasteella Helsingissä uutta, koska muuten ei voi saavuttaa mitään.”

13


86

san tun oo, et net tä S % aan eur hyv e in.

Keikkalaiset

äänessä Teksti ja kuvitus Sami Konttinen

Teimme helmikuussa kyselyn, jolla selvitimme keikkalaisten kokemuksia Seuresta sekä tarjoamistamme työmahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1490 työntekijää. Tällä aukeamalla esittelemme kyselyn tuloksia. Kuvaajissa esiteltyjen vastausten tarkat prosenttijakaumat löydät tämän sivun alalaidasta. Tuloksia hyödynnetään kehitettäessä Seuren toimintaa yhteistyössä työkohteiden kanssa. Kiitos kaikille vastaajille!

Taustaa Sukupuoli

Mies Nainen

Ikä

Alle 25 vuotta 26–35 vuotta 36–45 vuotta 46–55 vuotta Yli 55 vuotta

Äidinkieli

Suomi Ruotsi Viro Venäjä Somali Joku muu

13 % 87 %

24 %

18 % 21 % 20 % 22 % 19 %

ita Lisäansio ssa e h o työn

17 %

27 %

Lisäansioita opintojen ohessa

17 %

Koska en saanut muuta

Keikkatyö sopivin vaihtoehto

15 %

Jokin muu syy

82 % 5% 3% 3% 2% 5%

Kaupunki, jossa viimeksi työskennellyt Helsinki Espoo Vantaa Joku muu

52 % 26 % 18 % 4%

Riittävästi töitä

Aika, jonka työskennellyt Seuren kautta Alle vuoden 1–2 vuotta 3–4 vuotta yli 4 vuotta

30 % 29 % 17 % 24 %

Luotettavuutta

Toimiala, jolla ensisijaisesti työskentelee Terveydenhuolto Päivähoito Opetus Keittiö- ja siivoustyö Kiinteistönhoito ja -valvonta Sosiaali- ja nuorisotyö Toimisto ja kulttuuri Jokin muu

34 % 28 % 15 % 8% 5% 4% 3% 3%

Joustavaa palvelua

14

88 %

lla on posikokee, että Seure kkalaisiin tiivinen asenne kei


92 %

55 %

43 %

46 %

2%

88

on viihtynyt hyvin viimeisim­missä työkohteissa

45 %

9%

%

n ee an oit vin h n hy ure at Se easi o d h rto ke yösu t

36 %

10 %

33 %

62 % 4

51 %

10 %

%

1%

16 %

6 % 3%

41 % 3%

33 %

90

12 %

48 %

kokee % , että asio kanss a on m inti Seuren iellytt ävää

31 %

Miksi teet keikkatyötä? Pidän keikkatyötä itselleni sopivimpana vaihtoehtona (27 %), Tarvitsen lisäansioita muun työn ohessa (24 %), Tarvitsen lisäansioita opiskelun ohessa (17 %), Teen keikkatyötä, koska en ole saanut itseäni tyydyttävää vakinaista työtä (17 %), Jokin muu syy (15 %), Mitä odotat keikkatyötä välittävältä toimijalta (valitse kolme tärkeintä asiaa)? Riittävästi töitä (59 %), Luotettavuutta (54 %), Joustavaa palvelua (37 %), Yhteyshenkilöä, joka huolehtii sujuvasti asioista (28 %), Osaamiseni tuntemista (25 %), Sujuvaa asiointia verkossa (22 %), Mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti (21 %), Työtehtäviä, jotka osaan jo entuudestaan (20 %), Ennakkoluulottomia työmahdollisuuksia (17 %), Asiointia tutun henkilön kanssa (8 %), Asioiden ensisijaista hoitamista verkossa (7 %), Jotain muuta (3 %), Millaisen vastaanoton olet saanut viimeisimmissä työkohteissa? Erittäin ystävällisen (62 %), Melko ystävällisen (33 %), Välinpitämättömän (4 %), Melko epäystävällisen (0,7 %), Erittäin epäystävällisen (0,5 %), Miten hyvän perehdytyksen olet saanut viimeisimmissä työkohteissa? Erittäin hyvän (33 %), Melko hyvän (51 %), Melko huonon (14 %), Erittäin huonon (2 %), Miten viimeisimpien työkohteiden työtehtävät ovat vastanneet odotuksiasi? Erittäin hyvin (55 %), Melko hyvin (43 %), Melko huonosti (2 %), Erittäin huonosti (0,4 %), Miten sinua on kohdeltu työyhteisön jäsenenä viimeisimmissä työkohteissa? Täysin tasavertaisesti (46 %), Melko tasavertaisesti (45 %), Hieman syrjivästi (8 %), Hyvin syrjivästi (0,9 %), Aiotko jatkossa työskennellä Seuren kautta? Ehdottomasti (41 %), Todennäköisesti (36 %), Melko todennäköisesti (10 %), En osaa sanoa (10 %), Melko epätodennäköisesti (2 %), Epätodennäköisesti (1 %), En missään tapauksessa (0,2 %), Suosittelisitko Seurea ystävällesi tai kollegallesi? Ehdottomasti (48 %), Todennäköisesti (31 %), Melko todennäköisesti (12 %), En osaa sanoa (6 %), Melko epätodennäköisesti (1,5 %), Epätodennäköisesti (0,6 %), En missään tapauksessa (0,5 %)

15


Seurelainen

Leenan työura Seurella on ollut

18 vuoden sattuma Leena Koljonen on yksi Seuren pitkäaikaisimpia työntekijöitä, sillä hänellä on takanaan jo lähes 18 vuoden taival seurelaisena. Leenan työura Seurella herättääkin kunnioitusta ja hän kuuluu ehdottomasti kokemuksensa puolesta talon konkareihin. Leena kertoo työllistymisen Seureen olleen hänelle sattuman tarjoama tilaisuus, johon hän päätti tarttua lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Vuonna 1995 Leena käveli sisään Runeberginkadulla sijaitsevan toimiston ovesta, jossa luki Helsingin Työvoimapalvelu Oy. Leena oli jo aikaisemmin kuullut yrityksestä, joka tarjosi keikkatyötä eri alojen työntekijöille. Lähinnä pankkialalla työskennellyt Leena kaavaili hakevansa keikkatyötä toimistoalalta vakituisempaa työmahdollisuutta odotellessaan, mutta hänelle tarjottiinkin tilaisuutta työskennellä palkanlaskijana Helsingin Työvoimapalvelussa. Vielä tuolloin Seuren edeltäjää Helsingin Työvoimapalvelua pyöritettiin kahdeksan henkilön voimin ja toiminta oli keskittynyt vain Helsinkiin.

Asiakaspalvelu mukavinta työtä Leena ei itse ollut aikaisemmin työskennellyt henkilöstövuokrausalalla, joten kaikki oli hänelle uutta ja opittavaa riitti. Hän työskenteli ensin palkanlaskijana kahden vuoden ajan, jonka jälkeen hänelle tarjottiin henkilöstökonsultin tehtävää. Sillä tiellä hän onkin viihtynyt 15 vuotta. Leena on työskennellyt Seuressa henkilöstökonsulttina sekä terveydenhuolto- että päivähoito- ja nuorisoalalla. Kaikkia Leenan Seure-uran vaiheita on mahdotonta kirjata vain lehden yhdelle sivulle, mutta hänen Seure-vuosiinsa on mahtunut muun muassa kolme eri toimipistettä, muutama eri työyksikkö, lukuisia vastuualueita, kymmeniä eri työhuoneita, satoja työkavereita sekä tuhansia asiakkaita ja keikkalaisia. Tänä vuonna Leenan polku Seuressa tulee päätökseen hänen jäädessään eläkkeelle henkilöstökonsultin tehtävästä elokuussa – näin Leenan työuran pituudeksi Seurella tulee päivän tarkkuudella 18 vuotta. Leenan mielestä parasta henkilöstökonsultin työssä on ollut ehdottomasti asiakaspalvelu, jota hän on saanut työssään tehdä päivittäin. Asiakaspalvelu on myös Leenan mukaan yksi niistä syistä, jonka vuoksi hän on viihtynyt työssään niin hyvin kaikki nämä vuodet. Hän ei osaa valikoida lukuisien tehtäviensä joukosta yhtä mieluisinta, vaan kertoo pitäneensä kaikista vuosien varrella eteen tulleista tehtävistä ja uusista haasteista. ”Olen tehnyt Seuressa paljon erilaisia työtehtäviä ja kaikista olen yhtä lailla pitänyt”, kertoo Leena muistellessaan työvuosiaan.

Tulevaisuus avoimena Seuresta Leena jää kaipaamaan asiointia keikkalaisten ja asiakkaiden kanssa sekä myös työyhteisöä, joka on kuulunut hänen arkeensa lähes 18 vuoden ajan. Seure on opettanut hänelle täysin uuden alan ja työtehtäviä, joita hän ei vielä 20 vuotta sitten kuvitellutkaan tekevänsä. Seure-aikaansa muistellessaan Leenasta tuntuu, kuin hän olisi työskennellyt useammassakin eri yrityksessä, sillä muutos kahdeksan henkilön porukasta yli 100 henkilön Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ksi on ollut niin suuri ja monivaiheinen. Tällä hetkellä Leenan tulevaisuudensuunnitelmat ovat avoimina ja hän aikookin elää päivä kerrallaan ottaen vastaan sen, mitä elämä tuo tullessaan. Seurelle Leena povaa valoisaa tulevaisuutta ja kasvua keikkatyön määrän koko ajan lisääntyessä. ”Hyvällä tiellä ollaan!”, kuvailee Leena. Hän toivottaa vielä kaikille keikkalaisille ja asiakkaille mukavaa alkavaa kesää ja kiittää kuluneista vuosista. Tekst I tiia karni joki VA LO KU VA PAUL IIN A PA I JOL A 16


Rentouttavaa kesää! Koonnut Riikka Sallinen Kuvitus Pauliina Paijola

Kysyimme teiltä, mikä on parasta pääkaupunkiseudun kesässä. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin Suomen kesässä varmasti tarpeellisia sateenvarjoja. Palkinnot on postitettu voittajille. Tässä muutamia vastauksia, joista voitte poimia omat vinkkinne kesänviettoon. Näiden tunnelmapalojen myötä toivotamme kaikille ihanaa kesää!

Viihtyisät puistot, joissa voi rentoutua tai harrastaa ohjattua puistojumppaa.

Kesäkonsertit ulkoilmassa, koska siellä näkee tuttuja ja fiilis on mahtava.

Juhannus, koska suuri osa ihmisistä on lähtenyt maalle juhannusta juhlimaan. On rauhallista ja kaunista.

Pääkaupunkiseudun kesässä parasta on Kumpulan maauimala. Se on oikea köyhän naisen Florida keskellä kiireisintä Helsinkiä!

Parasta pääkaupunkiseudun kesässä on retkeily Espoon ulkoilusaariin.

Tuomiokirkon portaat aurinkoisena kesäpäivänä! Samalla voi ihailla korkealta ja rauhassa kaunista kaupunkimaisemaa. Ihanat munkkikahvit Kauppatorilla raikkaana kesäisenä aamuna, aurinko lämmittää ja merivesi vilvoittaa.

Hietsun kirpputorin laadukkaat valikoimat, cooleimmat myyjät ja paras meininki. Kesäaamun kasteinen tuoksu, meren tuoksu ja kirkuvat lokit.

17

Suomenlinna. Meren ympäröimänä tuntuu, että on kaukana kaupungin vilskeestä.


Lyhyesti Seuren puhelinpalvelun kesän aukioloajat

Palveluaikakokeilu osoittautui hyödylliseksi

Kesällä 3.6. alkaen Seuren puhelinpalvelu palvelee keikkalaisia ja asiakkaita joka arkipäivä klo 7–16. Poikkeuksen muodostaa terveydenhuoltoala, joka palvelee tunnin pidempään eli klo 7–17. Fredrikinkadun toimipisteen asiakaspalvelu on kesälläkin auki normaalisti klo 8.30–15.30.

Seuren terveydenhuoltoalalla sekä keittiö- ja siivousalalla viime lokakuusta asti kokeiltua palveluaikojen laajennusta aiotaan jatkaa myös kokeilukauden jälkeen. Asiakkailta ja keikkalaisilta saadun palautteen mukaan laajemmat palveluajat koetaan hyödyllisiksi.

Normaaleihin palveluaikoihin palataan jälleen 5.8., jolloin puhelinpalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 7–17 ja perjantaisin klo 7–16.

Terveydenhuoltoalalla palvelua tarjotaan puhelimitse siis jatkossa myös lauantaisin sekä arki-iltaisin klo 18 saakka. Keittiöja siivousalalla taas puhelinpalvelu aukeaa arkisin jo klo 6.30. Huomioittehan kuitenkin, että laajennetut palveluajat eivät ole käytössä kesällä, vaan 3.6.–4.8. Seure palvelee asiakkaita ja keikkalaisia vain arkisin klo 7–16, poikkeuksena terveydenhuoltoala, joka palvelee arkipäivisin klo 7–17.

Poikkeuksena: Keittiö- ja siivousala: ma–to klo 6.30–17, pe klo 6.30–16 Terveydenhuoltoala: ma–pe klo 7–18 ja la klo 8–14

Keikkalaisena saat monipuolisia etuja

Takaisinsoittojärjestelmäkokeilusta päätös kesän alussa

Seuren keikkalaisena saat useita etuja. Kaikki Seuren keikkalaiset ovat oikeutettuja lakisääteisiin työterveyshuollon palveluihin. Yli kolmen kuukauden työsuhteessa 20 tunnin viikkotyömäärän täyttyessä olet lisäksi oikeutettu laajempiin työterveyshuollon palveluihin. Keikkalaiset ovat myös vakuutettuja työtapaturmien varalta. Lisäksi olet oikeutettu alennuksiin mm. SATS-kuntokeskuksissa sekä Image Wear -työasumyymälöissä. Tiettyjen työssäolokriteereiden täyttyessä olet oikeutettu myös työmatka- ja liikuntaseteleihin. Etuihisi kuuluvat lisäksi erilaiset virkistystapahtumat ja Seuren järjestämät ammattialakohtaiset koulutukset. Lue lisää eduista Keikkanetistä!

Keittiö- ja siivousalan sekä opetusalan puhelinpalvelussa on maaliskuun alkupuolelta alkaen kokeiltu takaisinsoittojärjestelmää. Palautetta asiakkailta, keikkalaisilta ja Seuren omalta henkilöstöltä kerätään jatkuvasti. Kokeilun jatkosta ja järjestelmän mahdollisesta käyttöönotosta myös muiden toimialojen puhelinpalvelunumeroissa päätetään kesän alussa ja ilmoitetaan Keikkanetissä sekä uutiskirjeissä.

Pahoittelut postituksessa tapahtuneesta sekaannuksesta Seure-lehden viime numeron postituksessa tapahtui sekaannus, ja osa espoolaisista asiakkaistamme sai lehden joko väärällä nimellä tai postinumerolla. Pahoittelemme tapahtunutta!

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa. 18

!


Kolumni

Palkanmaksuaikataulu 2013 TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

Työelämän kulttuurivallankumous on alkanut – uudistumiskyky on nyt elinehto

Työpäivät ajalta:

EVAn raportti ”Kuluttajakansalaiset tulevat!” kuvaa alkaneen vuosikymmenen työelämämuutosta, jossa suomalaisten yritysten uudistumiskyky todella punnitaan. Työnteon välinearvo korostuu ja monumenteiksi muuttuneet organisaatiot maksavat lähivuosien henkilöstöongelmiensa kautta kovaa hintaa muutostarpeista, joihin ei reagoitu ajoissa. Innovaatiojohtamiselle uutiset ovat hyviä. Tietoisesti johdetusta työkulttuurista syntyy innovaatiotoiminnan taustalle uudistumiskykyä, joka voi siivittää suomalaisia yrityksiä ennennäkemättömiin avauksiin.

toukokuu

Tuntilista Palkkapäivä: kuitattuna viimeistään:

1.–15.5.

to 16.5.

pe 31.5.

16.–31.5.

ma 3.6.

pe 14.6.

1.–15.6.

ma 17.6.

pe 28.6.

16.–30.6.

ma 1.7.

ma 15.7.

1.–15.7.

ti 16.7.

ke 31.7.

16.–31.7.

to 1.8.

to 15.8.

1.–15.8.

pe 16.8.

pe 30.8.

16.–31.8.

ma 2.9.

pe 13.9.

1.–15.9.

ma 16.9.

ma 30.9.

16.–30.9.

ti 1.10.

ti 15.10.

1.–15.10.

ke 16.10.

to 31.10.

16.–31.10.

pe 1.11.

pe 15.11.

1.–15.11.

ma 18.11.

pe 29.11.

16.–30.11.

ma 2.12.

pe 13.12.

kesäkuu

Kun kuluttajuus siirtyy vahvasti työpaikkojen sisälle, pohjimmiltaan on kysymys valinnanvapaudesta. Kun valinnanvapautta on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoitten toimesta lisätty kaikilla elämänalueilla, niin miksi valinnanvapaudesta pidättäydyttäisiin juuri töissä? Kun kuluttajakansalainen alkaa käyttää valinnanvapauttaan työpaikalla, rakenteet joutuvat remonttiin. Samalla kuitenkin kuluttajakansalainen haluaa merkityksellisyyttä kasvattaakseen tehdä aidosti kiinnostavia asioita ja tämä halu kanavoituu muutosmyönteisissä yrityksissä henkilöstön laadullisesti paremmaksi panokseksi töissä. Voimme siis vapauttaa henkilöstön voimavaroja, aloitteellisuutta ja innostusta todellisten läpimurtojen tekemiseen. EVAn raportissa on kuvattu sekä muutoksen rakennetta että syitä ja seurauksia yhdistettynä selkeisiin resepteihin muutoksen hyödyntämisestä.

heinäkuu

elokuu

syyskuu

Haluan osallistua sellaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseen, joissa uusajattelua ei tarvitse tekohengittää käyntiin joka viikon maanantaina. Unohda työhyvinvoinnin kehittäminen, sillä sitä ei voi johtaa: se on seuraus. Sitä vastoin työkulttuuria voi ja pitää tietoisesti johtaa. Sen myötä hyvinvointi työyhteisössä lisääntyy, mutta samalla nykyiset resurssit voivat tuottaa selkeästi parempia lopputuloksia kaikille tahoille. Olet jo tottunut itsesi ja tiimisi johtamiseen. Seuraavaksi tarvitset vahvat välineet myös työkulttuurin johtamiseen. Tervetuloa mukaan työelämän kulttuurivallankumoukseen. Tekijäksi, ei uhriksi.

lokakuu

marraskuu

Ilkka Halava

PUHELINPALVELU:

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja Prime FRONTIER Oy:n toimitusjohtaja.

Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008 Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099 Terveydenhuolto 09 310 88066

19


Profile for Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Seure-lehti 2/2013  

Seuren sidosryhmälehti

Seure-lehti 2/2013  

Seuren sidosryhmälehti

Profile for seure
Advertisement