Seure-lehti 4/2013 by Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2013

TURVALLINEN TYÖYHTEISÖ SYNTYY YHDESSÄ TOIMIEN

Onnistuneen työsuorituksen taustalla piilee koko työyhteisön panos sivu 8

Pääkirjoitus

Onnellinen sosiaalinen eläin Vuosien saatossa on nähty useita iskulauseita ja visioita, jotka pitkälle muistuttavat ”yhdessä olemme enemmän” -hokemaa. Eikö tässä enää saa olla itsekseen ja keskittyä niihin asioihin, joihin itse haluaa, ja milloin haluaa? Eikö yhdessä tekemällä homma mene muista asioista juttelemiseksi, ja miten usean ihmisen samanaikainen panos voidaan muka saada kokonaisuudeksi? Pääkirjoitusta tehdessä on sellainen ilo, että näillä riveillä saan tuoda rohkeasti oman näkemykseni esiin. Ja minä olenkin sitä mieltä, että ihminen on sosiaalinen eläin ja tuo sosiaalisuus pitää laittaa palvelemaan meitä, myös työelämässä. Jokainen tarvitsee välillä aikaa keskittyä omiin tehtäviinsä, mutta silti uskallan väittää, että selkeästi enemmän lisäarvoa syntyy yhdessä ideoimalla, suunnittelemalla ja tekemällä. Ainakin sellaisissa tehtävissä, missä se on mahdollista. Postinkantaja on aamusella yksinäinen susi, mutta ehkäpä hänkin pääsee osallistumaan kollegojensa kanssa yhteiseen keskusteluun ja siten kehittämään työn tekemisen tapoja yhdessä. Kun jokainen laittaa peliin oman osaamisensa ja on avoin muiden näkemyksille, huomataan usein, että lopputulos on parempi ja jopa nopeammin tehty. Ja mielestäni onnistuminenkin tuntuu paremmalta, kun sen eteen on yhdessä tehty töitä. Seuressa yhdessä tekemisen muotoja on useita ja yhtä yhdessä tuotettua lopputulosta pitelet kädessäsi. Lehti tehdään Seuressa omin voimin, vain taitto ja osa kuvituksesta tehdään tällä hetkellä ulkoisen graafikon toimesta. Itse tekemällä olemme voineet pitää lehden erityisen

lähellä meitä ja puhua sen sivuilla samalla kielellä kuin arjessa muutenkin teidän lukijoidemme kanssa. Voit lukea lisää lehtemme syntyprosessista sivulta 14. Jokaisessa lehdessämme on myös mukana asiakkaitamme, tällä kertaa mm. päiväkoti Floora avasi meille ovensa ja päästi meidät kurkkaamaan arkeensa. Samoin keikkalaisten ääni kuuluu usein lehtemme sivuilla, tällä kertaa Satu Engblom kertoo työyhteisön voimasta Auroran psykiatrisessa päivystysyksikössä. Yhdessä tekeminen on tärkeää myös ihmisen onnellisuudelle. Psykologi Ilona Rauhalan mukaan onnellisuuden tunne tulee ihmiselle merkityksellisistä asioista. Toki merkitykselliset asiat ovat jokaiselle erilaisia, vai ovatko? Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan ihmiset, jotka ovat löytäneet sopivan tavan auttaa muita, tai joilla on mielekkäitä sosiaalisia suhteita, kokevat olevansa onnellisia useammin kuin muut. Aionpa varmistaa, että löydän juuri sen minulle sopivan tavan auttaa, oli se sitten töissä tai vapaa-ajalla. Työyhteisöissä on ihmissuhteita joka lähtöön. Kaikki ihmissuhteet eivät aina tunnu mielekkäiltä, mutta silti töitä on tehtävä ja toimeen tultava. Yhteinen tavoite saa toimimaan yhdessä, vaikka alun perin kollegan ajattelumaailma ei tuntuisikaan itselle kovin tutulta. Mutta taitaa jokaisella olla myös muutama sellainen työkaveri, jonka kanssa työskentely tuottaa itselle poikkeuksetta hyvän olon, niin minullakin! Johanna Tirri, päätoimittaja, Seuren kumppanuuspäällikkö

Seuren kynästä Miten näet yhdessä tekemisen Seuressa? Yhdessä tekemisen monista muodoista tärkeimpänä pidän parhaiden käytäntöjen jakamista. Toimimme Seuressa useassa eri yksikössä ja tarjoamme päivittäin eri toimialojen tilaajille erilaisia ratkaisuja ja palvelua. On silti tärkeää, että luomme yhteisen ja jaetun Seure-äänen, mikä onnistuu jatkuvalla keskustelulla ja toimintamalleista sopimisella. Juuri nyt Seuressa puhututtaa strategian työstäminen. Koko talon väki on haastettu pohtimaan nykytilaa ja tulevaisuutta. Asioita yhdessä työstäen saamme parhaan käsityksen myös tulevaisuudesta ja siitä, millaisilla yhteisillä tavoitteilla haluttuun suuntaan lähdetään. Korostaisin yhdessä tekemisen muotona myös asioiden yhteistä suunnittelua ja

selkeää työnjakoa, jolloin vältymme päällekkäiseltä työltä. Näin lopputuloksesta tulee laadukkaampi ja säästämme sekä asiakkaidemme että omaa aikaamme, ja tietysti kustannuksia.

Entä jos Seure, keikkalaiset ja asiakkaat aloittaisivat yhden uuden yhdessä tekemisen muodon – mikä se voisi olla? Kuulisin mielelläni nykyistä enemmän keikkalaistemme ääntä. Eräänä mahdollisuutena näkisin esimerkiksi jonkinlaisen asiakasraadin, johon kutsuisimme mukaan niin asiakkaitamme kuin keikkalaisiakin. Keskustelut liikkuisivat kulloinkin jonkun ajankohtaisen aiheen ympärillä. Uskon, että eri teemojen parista löytyisi varmasti paljon mielenkiintoista kuultavaa.

Miten yhdessä tekeminen näkyy vapaa-ajallasi? Vapaa-aikani vietän mieluiten oman perheen kanssa. Aina ei tarvitse olla kummoisempaa tekemistä tai puitteita, vaan tärkeintä on viettää arkielämää omien läheisten kanssa. Lapseni alkavat olla siinä iässä, että joka viikonloppu yhteistä aikaa ei löydy, joten yhteisistä hetkistä nautitaan entistä enemmän. Mikäpä on sen mukavampaa, kuin lämmitellä viikonloppuna rauhassa mökillä leivinuunia ja laittaa syksyn juureksia hautumaan. Odotellessa voi pelata pari erää lautapeliä koko porukalla. Aino Laurikainen, Seuren opetus- ja palvelualojen toimialapäällikkö

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Dinosauruskotkia ja tiikerihaita

Babel – taidetta yli kielirajojen

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2013

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI

Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu: Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi

Turvallinen työyhteisö syntyy yhdessä toimien

Yhteistä suuntaa etsimässä

PALVELUNUMEROT: Iltavalvonta 09 310 88020 Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004 Aikuissosiaalityö 09 310 88151 Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Liikunta 09 310 88095 Opetus 09 310 88007 Päivähoito 09 310 88005 Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006

Ei mitään kahvinkeittohommia

Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

Seure-lehden synty

Päätoimittaja Johanna Tirri Toimituspäällikkö Tanja Koivuranta Kirjoittajat Anni Hassinen Assi Häyry Tiia Karnijoki Tanja Koivuranta Sami Konttinen

Kohtaamisia kulttuurin äärellä

Sanna Konttinen

Nuorisotakuu – näkyvää työtä nuorten työllistämiseksi

Laura Kuivalainen Ella Kyllönen Riikka Sallinen Tony Sandström Ulkoasu ja taitto Roope Kiviranta Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

DINOSAURUSKOTKIA JA TIIKERIHAITA Teksti Tiia Karnijoki Kuvat Roope Kiviranta

Pihalle tultaessa ympärillä vilisee lentäviä dinosauruskotkia, tiikerihaita, timanttipanttereita ja maalauspöllöjä. Eteisessä kurvaa vastaan vauhdikkaita moottoripyöriä, autoja ja vetureita. Yhteen huoneeseen kurkistaessa näkyy vilahdus intiaanin tossuista.

ääsimme vierailemaan Toukolassa sijaitsevassa päiväkoti Floorassa ja juttelemaan siitä, mitä yhteisöllisyys ja yhteistyö tarkoittavat päiväkodin arjessa. Päiväkoti Floorassa arkeaan viettää yhteensä yli 120 lasta ja noin 20 aikuista. Toiminta päiväkodissa on jaettu kolmeen yhteistyössä toimivaan kylään, jotka ovat Kastanjakylä, Pähkinäkylä ja Vaahterakylä.

Lasten ja aikuisten yhteinen talo Syksyn alussa päiväkoti Flooran lapset jakautuvat iänmukaisiin pienryhmiin ja työskentelykauden aluksi lapset saavat keksiä ryhmällensä nimen. Kysyttäessä lapsilta, miten nimet keksittiin, selvisi, että nimivaihtoehdoista on äänestetty. ”Meillä Tiikerihait voitti, tietsä miten, no me päästiin yhteisymmärrykseen”, selventää 6-vuotias Otso. Nimiprosessin päätteeksi uudet pienryhmät esitellään lau-

luhetkellä, jossa kaikki ryhmät esittäytyvät toisilleen. Floorassa tiloja ei ole jaettu eri ryhmien kesken, vaan yhteiset tilat ovat sovitusti kaikkien lasten käytössä. Kastanja- ja Pähkinäkylän lapset vierailevatkin usein toistensa kylissä leikkitreffien merkeissä. Myös koko päiväkodin iso piha on kaikkien käytössä. Lapsille pyritään korostamaan sitä, että leikit ovat yhteisiä, eikä ketään saa jättää lei-

ja elävät, mutta tällä hetkellä Floorasta löytyy esimerkiksi tyttöjen suosima kahvilaleikki ja pojille mieluisampi pikku muuttohaukka -leikki, jotka molemmat ovat lapsien itse keksimiä. Viisivuotias Mari kertookin, että he pitävät luontohuoneessa kahvilaa, jonne kutsuvat muita lapsia ja aikuisia asioimaan. Myös luonto on lähellä Flooran lasten arkea. Päiväkodilla on oma viljelyspalsta, jota kaikenikäiset lapset pääsevät hoitamaan kykyjensä mukaan. Isommat lapset käyvät viikoittain metsäretkellä läheisessä Annalan metsässä ja myös pienemmät tekevät luontomatkailua lähempänä päiväkotia. Lapsilla on omat luontonimet ja retkillä syödään kotoa tuotuja eväitä. Lapset kertovat, että metsässä puuhaillaan milloin mitäkin. ”Ainakin kiipeillään ja tehdään majoja”, kertoo Philipp. Ihastuttava yhdistelmä vapautta, kekseliäisyyttä, organisoitumista ja henkilökunnan sitoutuneisuutta tekee Floorasta ainutlaatuisen talon lapsille oppia ja kokea asioita yhdessä. Kaiken kaikkiaan päiväkoti Floorasta välittyy todellinen yhdessä tekemisen meininki.

kin ulkopuolelle. Lapset huutavatkin yhteen ääneen, että aina pääsee mukaan, jos kysyy luvan. Päiväkoti Floorassa toimintaa ohjaa ajatus siitä, että päiväkoti on kaikkien lasten ja aikuisten yhteinen talo. Lapset pääsevätkin vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja lähtökohtana on, että mahdollisimman eri-ikäiset lapset saisivat toimia paljon yhdessä. Tämä mahdollistaa myös sisarusten yhteiset leikit. Lisäksi isot lapset auttavat usein pienempiä, jolloin lapset oppivat myös toisiltaan. Floorassa pyritään tukemaan lasten luonnollista oppimista arjessa ja aikuiset pyrkivätkin löytämään tilaisuuksia sellaiseen yhdessä tekemiseen, jossa oppimista tapahtuisi helpolla tavalla.

Leikki on lasten yhteistyötä Floorassa yhteisöllisyys ja yhteistyö näkyvät ennen kaikkea lasten leikissä, jota pyritäänkin vaalimaan. ”Yhteistyötä on se, kun meitä oli leikissä enemmän kuin kolme ja kaikki rakensivat majasta yhden osan”, kertoo Otso tomerana. ”Mä korjasin majaa ja rakensin sen puuosan”, kiirehtii 5-vuotias Ossi heti lisäämään. Floorassa lapset saavat itse vaikuttaa leikkipaikkojen ja -kavereiden valintaan esittämällä omat toivomuksensa. Leikinjakohetkellä lapset ilmoittautuvat kukin haluamaansa leikkiin ja leikkipaikkaan, jotka sitten yhteisymmärryksessä jaetaan leikkijöiden kesken. Päiväkodin arjessa leikit vaihtelevat

Kiitokset päiväkoti Flooran Susanna Jyringille ja Freja Kuosmaselle sekä Kastanjakylän lapsille Otsolle, Ossille, Philippille, Iida-Ilonalle, Marille ja Unnalle.

BABEL – TAIDETTA YLI KIELIRAJOJEN Teksti Laura Kuivalainen Kuvat Sami Konttinen

Sirkus saapui kaupunkiin. Helsingin taidemuseolla koettiin syksyn aikana sirkusteemainen taidenäyttely, ja se näkyi myös näyttelyssä vierailevien lasten kasvoilla. Museon avoimessa työpajassa askarreltiin mielikuvituksellisia naamioita kierrätysmateriaaleista.

kartongista ja -pahvista valmistetaan mallista piirtämällä ja leikkaamalla naamion pohja, joka maalataan joko mallin tai oman fantastisen näkemyksen mukaiseksi naamioksi. Mallivalikoimasta löytyvät pelle, seepra ja tiikeri. ”Seepra ja pelle ovat olleet päivän suosituimmat”, pajan ohjaajana toimiva Macoumba Ndiaye kertoo. Ndiayen mukaan kaksi tuntia kestävissä pajoissa ehtii yleensä käydä kymmenestä viiteentoista osallistujaa. Ikäjakauma on laaja, sillä ketään ei iän perusteella käännytetä ovelta. Varmasti yksi päi-

ina lauantaisin Tennispalatsissa sijaitsevan Helsingin taidemuseon studiotilan valtaavat monikulttuuriset Babel-pajat, joiden vetäjinä toimivat Suomeen eri maista muuttaneet taiteilijat ja taidekäsityöläiset. Seure-lehti kävi tutustumassa pajatoimintaan lokakuisena lauantaina. Vierailupäivänämme pajassa tehdään sirkusteemaan liittyviä naamioita. Kierrätys-

vän nuorimmista osallistujista on 1,5-vuotias Laura, joka on tarttunut päättäväisesti isoon siveltimeen taiteillakseen oman näkemyksensä suuresta kissaeläimestä. ”Laura maalaa ensimmäistä kertaa siveltimellä. Vähän kyllä epäilin, että puuha menisi sormiväreilyksi”, Lauran äiti Marika Sarha paljastaa. Paja oli perheelle iloinen yllätys. ”Emme etukäteen tienneet, että täällä olisi tällaista”, Sarha kertoo. ”Nyt molemmat vanhemmat ehtivät vuorollaan käydä kunnolla kiertämässä näyttelyn, kun lapselle riittää puuhaa.” Laura osoittautuu iloiseksi ja ennakkoluulottomaksi värienkäyttäjäksi, ja tulosta syntyy vauhdilla.

Yhdessä tekeminen ja lasten ilo motivoi Macoumba Ndiaye ohjaa viikonloppupajoja oman päivätyönsä ohessa. Mikä saa hänet päivätyön lisäksi vetämään viikonloppuisin taidepajoja? ”Parasta tässä työssä on nähdä lasten ilo. Minä olen iloinen, kun lapset ovat iloisia”, hän tiivistää. Pajaan osallistujien ikähaitari on laaja nuorimpien ollessa yksivuotiaita. Pajoissa tärkeintä on yhdessä tekeminen. Kaikki pääsevät kokeilemaan taiteen tekemistä omien taitojensa mukaan. Ndiayen oma suosikki pajatöistä on pahvinen versio perinteisesti alumiinitölkeistä rakennetusta senegalilaisesta leikkibussista.

Idea pahviseen bussiin syntyi, kun Ndiaye oli kerran pizzan syötyään heittämässä pahvikoteloa roskiin. Roska-astia oli kuitenkin täynnä, joten hän sai ajatuksen, että pahvistahan voisi tehdä jotain. Niin hän alkoi rakentaa perinteisen mallin mukaan pahvista versiota senegalilaisesta tölkkibussista. Versiointi onnistui hyvin, ja nyt pahvibusseja rakennellaan myös hänen vetämissään taidepajoissa.

Roskasta taiteeksi Ndiaye muutti Senegalista Suomeen reilut kolme vuotta sitten. Taiteen tekeminen on kuulunut hänen elämäänsä jo pienestä alkaen. Hänen kotikaupungissaan Dakarissa sijaitsi tunnettu taideoppilaitos, ja hän oppi maalaamaan ja tekemään käsillään seuraamalla kokeneiden taiteilijoiden ja käsityöläisten työskentelyä. Ndiaye käyttää omissa töissään pääasiassa kierrätysmateriaaleja. Vanhoista alumiinitölkeistä tehty perinteinen senegalilaisbussi elääkin vahvasti hänen töissään myös taidepajojen ulkopuolella. ”Suunnitelmissani on rakentaa tulevaa näyttelyä varten tölkeistä luonnollisen kokoinen bussi. Minulla on jo paljon tölkkejä kerättynä – Suomessa niitä on helppo löytää”, Ndiaye naurahtaa.

Mikä ihmeen Babel? Babel-pajoja on järjestetty Helsingin taidemuseon toimipisteissä vuodesta 2009 alkaen. Pajat alkoivat kaksivuotisena projektina. Perusajatuksena Babel-pajoissa on ollut muualta muuttaneiden taiteilijoiden osaamisen esiintuominen heidän opetustoimintansa kautta sekä toimiminen erikielisten tekijöiden ja yleisöjen kanssa. Taiteilijat käyttävät ohjauksissa omaa kieltään sekä tarvittaessa tilanteen mukaan suomea tai englantia. Pajojen sisällöt lähtevät ohjaajien ammattitaidosta, eikä niihin välttämättä liity etnokulttuuria. Babel-pajatoiminta on jatkunut alkuperäisen projektin päätyttyä. Vastaavia pajoja järjestetään nykyään myös muissa taidemuseoissa. Helsingin taidemuseolla pajoja järjestetään kerran viikossa lauantaisin ja niiden aiheet linkittyvät kulloinkin käynnissä olevan näyttelyn teemoihin. Pajoihin voivat osallistua kaikki museon kävijät, eikä ikärajoja ole. Kaikki, jotka ovat kiinnostuneet uusista taidekokemuksista ja haluavat tehdä itse taidetta näyttelyn aiheisiin liittyen, ovat tervetulleita mukaan. Pajaa ohjataan suomeksi, englanniksi ja pajanvetäjän äidinkielellä. Työpajojen ohjelma löytyy Helsingin taidemuseon nettisivuilta.

TURVALLINEN TYÖYHTEISÖ SYNTYY YHDESSÄ TOIMIEN Teksti Sanna Konttinen Kuvitus Roope Kiviranta

Keikkalainen ahkeroi työkohteissa harvoin yksin, useimmiten ympärillä häärää työyhteisö. Onnistuneen työsuorituksen taustalla piileekin usein koko työyhteisön panos. Erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä tiimityöllä on pitkät perinteet. Työskentely psykiatrian työkohteissa on vaativaa ihmissuhdetyötä, jossa työntekijät kohtaavat potilaita erilaisissa ja usein ennakoimattomissa työtilanteissa. Potilaan kokonaistilannetta voidaan arvioida vain, jos saatavilla on riittävästi tietoa. Siksi potilaan turvallinen ja hyvä hoito edellyttää yhteistoimintaa ja monialaista osaamista.

yöyhteisön voimaan uskoo myös Helsingin TakaTöölössä sijaitseva Auroran psykiatrinen päivystysyksikkö, Seurelle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa. Auroran päivystysyksikön perustehtävänä on antaa ympärivuorokautista, välitöntä psykiatrista ensiapua ja hoitoa pääasiassa aikuisille helsinkiläisille.

Moniammatillista osaamista yhteistyössä potilaan hyväksi Auroran päivystysyksikköä luotsaavan osastonhoitaja Hannele Kanervan mukaan akuutin hoidon ensivaiheessa keskitytään potilaan hoidon tarpeen arviointiin sekä lyhyeen, selvittelevään psykiatriseen ensihoitoon. Hoitaja tekee potilaalle alkuhaastattelun ja kirjaa keskustelun sähköiseen sairaskertomukseen. Tämän jälkeen järjestetään ns. kolmikantatapaaminen, jossa kohtaavat potilaan vastaanottanut hoitaja, lääkäri, potilas sekä potilaan suostumuksella hänen omaisensa. Tapaamisen pohjalta tehdään kokonaisvaltainen arvio ja suunnitelma potilaan hoidosta. Lääkärin ja hoitajan tukena arvioinnissa on tarvittaessa psykologi tekemässä hoitosuunnitelmaa ja arviota siitä, mistä potilaan voinnissa on kyse. ”Yksikkömme jakautuu päivystyspoliklinikkaan ja päivystysosastoon ja sama hoitohen-

kilökunta toimii joustavasti molemmissa aina tilanteiden edellyttämällä tavalla”, Kanerva kertoo. Potilaan hoitotiimi pysyy samana niin pitkälle kuin mahdollista, ja potilaan vastaanottanut hoitaja toimii potilaan omahoitajana koko päivystysyksikössä tapahtuvan hoitojakson ajan. Vaikka potilaan hoidon kannalta olennaisessa roolissa on hoitaja-lääkärityöpari sekä hoitajan ja potilaan keskinäinen yhteistyösuhde, painottaa Kanerva tiimityöskentelyä toiminnan lähtökohtana: ”Tiimin olemassaolo on suuri etu koko yksikkömme työkulttuurin näkökulmasta, se on toimintamme perusta. Aina voi kysyä ja saada toisilta apua. Tiimi on aina valppaana, yksin ei kenenkään tarvitse selviytyä. Hoitotilanteet voivat helposti muuttua, jolloin tarvitaan konsultointia muilta työryhmän jäseniltä. Työryhmän vahvuus on ennakoivassa työotteessa. Työryhmä on hionut työskentelymalliaan yhteen, jolloin tilanneherkkyys ja kyky nopeaan reagointiin ovat muodostuneet osaksi toimintakulttuuria.” Sairaanhoitaja Satu Engblom keikkailee Seuren kautta psykiatrian työkohteissa ja hän on työskennellyt Aurorassa sekä päivystyspoliklinikan että päivystysosaston puolella. Myös Engblom korostaa yhteistyön merkitystä. ”Työn luonne vaatii yhteistyötä. Epäselvissä tilanteissa mieluummin kysyn ja

konsultoin, yhdessä sitten pohditaan ratkaisuja”, Engblom sanoo. Auroran päivystysyksikössä ei tukeuduta yksinomaan potilaan lähetteestä saatavaan tietoon, vaan yhteistyötä tehdään potilaan suostumuksella kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka liittyvät potilaan hoitoon, esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden kanssa. ”Päivystystyyppisessä, luonteeltaan lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa yksikössämme ei läsnä olevaa verkostotyötä ole niinkään paljon, mutta olemme puhelimitse yhteydessä muihin hoitotahoihin lisätiedon saamiseksi”, Kanerva kertoo.

Etsitään hyvää työkaveria Kanervan työnkuvaan osastonhoitajana kuuluu Auroran päivystysyksikössä sekä henkilöstöjohtaminen että hoitotyön lähiesimiehenä toimiminen. Jälkimmäinen tarkoittaa myös mukanaoloa kaikilla niillä foorumeilla, jotka liittyvät potilaan hoitoon. Työ vaatii ajan hermolla oloa ja laaja-alaista tiedonhankintaa hoitotyön nykysuuntauksista. Osastonhoitajalla on myös suuri työyhteisö vastuullaan, ja Kanerva kokee avoimen kontaktin työryhmäänsä tärkeänä. ”Tieto siitä, mitä työryhmässäni tapahtuu, miten kollegat jaksavat ja voivat, on minulle tärkeää. Haluan olla helposti lähestyttävissä ja käytettävissä. Uskon, että tämä kasvattaa myös keskinäistä luotta-

musta ja luo edellytyksiä työhyvinvoinnille”, Kanerva arvioi. Kanerva pitää tärkeänä kontaktia uusiin työntekijöihin, ja hän tapaakin kaikki eripituisiin työsuhteisiin tulevat työntekijät. ”Työhaastattelussa tuon selkeästi esiin, että yksikköömme haetaan työntekijää, jolla on ammatillista osaamista ja toisaalta kykyä hyvään työtoveruuteen. Ammattitaito ei koostu pelkästään CV:stä ja pitkästä työhistoriasta. Tärkeää on, että työntekijästä välittyy hyvä, positiivinen asenne sekä halu kehittää ammattitaitoa. Ja että hän ymmärtää yhteishengen ja tiimityön merkityksen. Potilaan kunnioittaminen ja huomioiminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että otetaan työkaveri huomioon ja kunnioitetaan häntä.” Nopeasti muuttuvissa työtilanteissa voi tulla eteen hetkiä, jolloin työryhmästä puuttuu hetkellisesti tarvittavaa osaamista ja resursseja. Näissä tilanteissa työntekijät ovat valmiita joustamaan Kanervan mukaan niin pitkään, että saadaan tarvittava apu ja yhteistyömuoto järjestettyä, vaikkapa viiveellä. Esimiehen työn kannalta tämä on palapelin rakentelua ja puuttuvien palasten saamisessa tehdään yhteistyötä myös seurelaisten kanssa. Kyse on Kanervan mielestä ennen kaikkea työturvallisuudesta. ”Potilaan turvallisuus ja hyvä hoito eivät saa kärsiä. Hoitajien on hyvä tulla töihin ja turvallista työskennel-

lä, kun perusvahvuuksista pidetään kiinni”, Kanerva miettii.

Instrumenttina ihminen Kun kyseessä on suuri työyhteisö, ovat yhteiset pelisäännöt tärkeitä, ja niistä täytyy osastonhoitajan aika ajoin muistutella työryhmänsä jäseniä. Tiimin sisällä saa kuitenkin olla oma itsensä ja tehdä työtä omalla persoonallisella työotteellaan. ”Tämä on psykiatrisen hoitotyön rikkaus ja myös yksi syy siihen, miksi aikanaan hakeuduin alalle. Työ ei ole teknistä, vaan tässä voi käyttää ihmisyyttään instrumenttina, toisin kuin esimerkiksi kirurgisella puolella, jossa työskentelyvälineenä on leikkausveitsi”, Kanerva pohtii. Engblomin ja Kanervan mielestä työryhmän jäsenten erilaiset persoonat ovat rikkaus ja voimavara, sillä hoitoon hakeutuu erilaisia potilaita ja jokaisen potilaan kohdalla voidaan näin ollen hyödyntää tiimin erilaisia persoonia ja osaamisalueita. Siksi Engblomin mielestä työssä on tärkeää myös oman itsensä tuntemus. Työvuoron tapahtumia puretaan tarvittaessa työvuoron jälkeen, ja näissä tilanteissa korostuu Kanervan mukaan työryhmän sisäänrakennettu yhteistyö. Nopeasti muuttuvissa, kriisiytyvissä työtilanteissa tiimin voima on se, että se on jo valmiiksi olemassa tällaisia tilanteita varten. Kanervan mukaan ammattitaitoa on myös se, että työvuo-

ron tapahtumat keskustellaan työntekijöiden kesken aktiivisesti auki. ”Keskinäinen yhteistyö korostuu päivystystyyppisessä työssä. Arvioimme tilanteita kokonaisvaltaisesti koko työryhmän kesken ja tilannepurkuja järjestetään aina tarvittaessa eri kokoonpanoilla”, Kanerva summaa. Engblomin mielestä päivystysyksikön nopeasti vaihtuvat työtilanteet tuovat työhön paitsi haastetta, myös onnistumisen kokemuksia. Fyysisesti pienessä työtilassa tapahtuu paljon, jolloin tarvitaan toisten huomioon ottamista. Hyvä mieli syntyy Engblomin mielestä erityisesti niistä kohtaamisista, joissa on saavuttanut potilaan luottamuksen. ”Esimerkiksi se palkitsee, jos potilas tulee ahdistuneena, ja olen onnistunut tulohaastattelussa esittämään juuri siinä tilanteessa oikeat kysymykset ja löydämme hänelle sopivan avun.” Engblomin mielestä päivystyspoliklinikalla saa useammin välitöntä palautetta potilailta kuin osastotyössä, sillä monesti hoitoon tullaan akuutin hädän keskeltä. Engblomin mielestä hyvää mieltä tuo myös työyhteisön yhteinen huumori ja sujuva yhteistyö. ”Parasta on se, kun voi ajatella työkiireiden keskellä joskus mielessään, että ’vitsit tää on hyvä tiimi!’.”

YHTEINEN SUUNTA LÖYTYY YHDESSÄ TEHDEN Teksti Assi Häyry Kuva Roope Kiviranta

Seuren toimiston väen vuotuisessa kehittämisiltapäivässä tehtiin lokakuun lopulla yhdessä töitä yrityksen uudistettavan strategian parissa. Tapahtumassa ruodittiin yhdessä yhtiön nykytilaa ja kurkistettiin tulevaisuuteen. Yhteistä asiaa työstettäessä jokainen saa äänensä kuuluville. Strategia saattaa sanana pelottaa ja kuulostaa vaikealta, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on suunnitelmasta, joka ohjaa yrityksen toimintaa. Kun yritys on määritellyt toiminnalleen selkeät raamit, linjaukset ja tavoitteet, niin sillä on kartta, jonka avulla suunnistaa. Hyvin laadittu strategia on helppo viedä yleiseltä tasolta toimenpidetasolle ja jokapäiväiseen työhön. Ja kun sisällöt ovat selkeitä, ne on myös helpompi pukea sellaisiksi sanoiksi, joita kaikki ymmärtävät. Tällöin työnteko on kaikille helpompaa. Tämän haasteen kimppuun hyökättiin myös seurelaisten voimin.

Miten strategiaa työstetään? Pääroolissa Seuren strategiatyössä toimii yrityksen johtoryhmä. Sen tehtävänä on määritellä, millä aikataululla ja millä metodein strategia kootaan, sekä viestiä prosessin etenemisestä ja lopputuloksesta yhtiön henkilöstölle, asiakkaille ja keikkalaisille. Johtoryhmä myös linjaa strategian painopisteitä ja niistä nousevia käytännön toimenpiteitä hallituksen ensin asetettua yhtiön toiminnalle strategiakauden eli vuosien 2014–2016 tavoitteet. Eli hallitus ohjaa johtoryhmää ja asettaa yhtiön toiminnalle raamit. Strategian yhteistä uudistamistyötä ei Seuressakaan toki aloitettu vasta kehittämispäivänä. Jo aiemmin henkilöstö oli saanut vastata sekä johtoryhmän laatimaan henkilöstökyselyyn että tulevaisuuden talouslinjauksia koskevaan kyselyyn. Yhtiön nykytilaa oli myös kartoitettu lukuisin keskusteluin, joiden teemat liikkuivat milloin asiakasnäkökulmassa, milloin keikkalaisissa, milloin henkilöstössä. Asiakkaille tehdyn kumppanuustutkimuksen ja keikkalaisille tehdyn kyselyn tuloksia oli tutkittu tarkasti ja nostettu sieltä kohonneita asioita keskusteluun. Myös kilpailijoita oli tarkasteltu ja omistajanäkökulmaa pohdittu. Kylmiltään ei siis lähdet-

ty strategiaa työstämään, vaan nykytila oli jo kattavasti analysoitu.

Mitä kehittämisiltapäivässä sitten tehtiin? Kehittämisiltapäivään lähdettiin tavoitteena miettiä täsmennyksiä yhtiön nykytilaanalyyseihin sekä jatkotoimenpiteitä näiden analyysien pohjalta. Johtoryhmän jo aiemmin tekemiä johtopäätöksiä nykytilanteesta arvioitiin ja niiden pohjalta mietittiin sekä ylemmän tason linjauksia yhtiön toiminnalle että käytännön toimenpiteitä. Strategian syövereihin sukellettiin ryhmätöiden merkeissä. Kiihkeitä keskusteluja saatiin aikaan muun muassa Seuren sisäisten prosessien tehostamisesta, asiakasyhteistyön tärkeydestä, keikkalaisten perehdytyksestä ja palvelujen tuotteistamisesta. Jokaisen ryhmän mietteet kirjattiin ylös, jotta jokainen mielipide varmasti tulee huomioiduksi strategian jatkotyöstämisvaiheessa. Ryhmien ajatukset purettiin myös kaikille muille ja johtoryhmä liittyi mukaan keskusteluun. Ideoita olikin paljon, ja yhdessä keskustellen yhteinen tahtotila alkoi hahmottua. ”Kokonaisuudessaan iltapäivä viestitti

samaa kuin tehdyt kyselytkin, eli että henkilöstöllä on vahva tahtotila kehittää Seurea entistä paremmaksi. Kehittämisideoiden määrä ja laatu kertovat, että asioita on mietitty jo paljon. Seuraavissa strategiatyön vaiheissa ideat on puettava konkreettisiksi toimenpiteiksi, eli on määriteltävä, mitä teemme seuraavan kolmen vuoden aikana”, Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula summaa kehittämisiltapäivän annin.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Seuraavaksi Seuren johtoryhmä jatkaa strategian työstämistä kaiken tähän asti kerätyn materiaalin pohjalta. Tyhjiössä he eivät jatkossakaan pakerra, vaan henkilöstö saa jatkossakin osallistua yhteisen tiekartan piirtämiseen kommentoiden ja keskustellen. Yhtenä merkittävänä teemana pohdintaan pääsevät Seuren arvot. Yhtiön hallitus ottaa joka kuukausi kokouksessaan kantaa tehtyyn työhön ja ohjeistaa jatkoa. Valmis strategia päätetään hallituksessa tammikuussa. Kun strategia on päätetty, se esitellään tarkemmin sekä asiakkaille että keikkalaisille. Yhdessä tehdyn suunnitelman taakse on kaikkien helppo asettua.

YHTEISTUUMIN TUKEA KIELITAIDON ARVIOINTIIN Teksti Tanja Koivuranta Kuva Sami Konttinen

Rekrytoinnin apuna käytettävää kielitaidon arviointityökalua on kehitetty aiemmin menestyksekkäästi Seuren ja asiakkaiden kesken terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Nyt vastaava kehittämisyhteistyö on aloitettu myös ruokapalvelualalla.

Kuvassa vasemmalta alkaen: Anni Hassinen, Johanna Virtanen, Karine Ketolainen, Pirjo Korpinen, Leila Keinänen, Hellen Junninen ja Tuomas Järvinen. Kuvasta puuttuvat: Jarkko Dahlström, Mirjam Kettunen, Tuula Pietarinen ja Leila Korhonen.

Seure alkoi loppukeväästä selvittää, olisiko ruokapalvelualalla halua kehittää oma väline kielitaidon arviointiin. Asia kiinnosti kaikkia Seuren lähestymiä tahoja. Mukaan kehittämistyöhön lähtivät Seuren lisäksi kaupunkien liikelaitokset Palmia ja Espoo Catering, Vantaan kaupungin omistama yhtiö Vantaan Tilapalvelut Vantti sekä Kauniaisten kaupunki. Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on työryhmässä mukana edustaja sekä rekrytoinnista että toimialalta. Yhteisesti todettiin, että aiemmin kehitettyjen työkalujen periaate toimii myös ruokapalvelualalla. Tältä pohjalta lähdettiinkin kehittämään omaa arviointityökalua mukana oleville tahoille.

Seuren rekrytointikonsultti Johanna Virtanen, joka koordinoi työryhmän toimintaa. ”Kielitaito on tärkeää kaikissa kohteissa, mutta ruokapalvelualalla erityisesti niissä paikoissa, joissa työskennellään yksin. Kaikissa kohteissa on tärkeää ymmärtää ohjeet, kuten mahdolliset erityisruokavaliot. Suuremmissa kohteissa, joissa työntekijöitä on enemmän, voidaan kuitenkin pohtia, voidaanko kielitaitovaatimuksen suhteen hieman joustaa, jos ammattitaito on muilta osin huippuluokkaa”, Virtanen jatkaa.

Apua tuleviin haasteisiin

Jotta kielitaidon arviointityökalu palvelee hyvin myös henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti rekrytoi, pyrkii työryhmä saamaan siitä hyvin käytännönläheisen ja yksinkertaisen. Työvälineen tulee olla myös verrattain nopeakäyttöinen, jotta yksittäiseen rekrytointiin käytettävä aika ei pitene. ”Haastavaa tässä työssä on kaikille yhteisen työkalun määrittely kohteiden erilaisten tarpeiden vuoksi. Tämä pyritään huomioimaan niin, että erilaisia vaihtoehtoja sisältävä pohja on kaikille yhteinen, mutta sitä voidaan räätälöidä kunkin organisaation tarpeiden mukaisesti”, kertoo Seuren tiimiesimies Tuomas Järvinen. Työryhmän tavoitteena on, että työväline olisi otettavissa käyttöön alkuvuodesta 2014.

Käytännönläheistä ja helppokäyttöistä

Tavoitteena työryhmällä on kehittää konkreettisia apuvälineitä ja käytännön vinkkejä rekrytoijille maahanmuuttotaustaisten työnhakijoiden suomen kielen taidon varmentamiseksi. Kyseessä ei ole virallinen kielitaidon testaaminen, vaan Seuren ja kaupunkien kehittämien apuvälineiden tarkoituksena on olla haastattelijan apuna ja tukena hänen tehdessään päätöstä työnhakijan rekrytoinnista. ”Kielitaidon arviointityövälineen tavoitteena on vastata tulevaisuuden rekrytointihaasteisiin ruokapalvelualalla. Lähivuosina alalla on tiedossa paljon eläköitymistä ja uusia työntekijöitä tarvitaan. Maahanmuuttajien osuus kasvaa ja sitä kautta kielitaidon arviointi nousee esille nykyistä useammin työntekijöitä haettaessa”, kertoo

Seurelainen ”Joka aamu on mukava tulla töihin” Minna Ikosen ensikosketus Seureen oli kasvatustieteen opiskelijoiden harjoitteluinfo Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2011. Kuultuaan infossa Seuresta Minna oli todennut ystävälleen, että tuonne minä muuten menen harjoitteluun. Muutaman kuukauden kuluttua Seure haki korkeakouluharjoittelijoita henkilöstökonsultin tehtäviin. Minna haki paikkaa, tuli valituksi ja tammikuussa 2012 hän jo asui Vantaalla ja työskenteli terveydenhuoltoalan keikkatyön parissa. Terveydenhuoltoala oli aikuiskasvatustiedettä opiskelleelle Minnalle uusi aluevaltaus. Uuden oppiminen ja haltuun ottaminen on ollut antoisaa. Aluksi tutuksi tulivat erityisesti espoolaiset sairaalat, palvelutalot ja kotihoito. Sittemmin Minna on siirtynyt työskentelemään muun muassa Helsingin kotihoidon pariin. ”On hyvä, että olen päässyt työskentelemään kahdessa eri tiimissä ja päässyt tutustumaan toimintakenttään monipuolisesti.”

Opinnoista tukea ihmisten kohtaamiseen Neljän kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta Minnan rooli Seuressa vaihtui korkeakouluharjoittelijasta henkilöstökonsultiksi. Töiden ohella Minna viimeisteli opintonsa ja valmistui joulukuussa 2012 kasvatustieteiden maisteriksi. Henkilöstökonsultin työ on jatkuvaa ihmisten kohtaamista. Minna pohtii, että kasvatustieteiden opinnoista saa hyvää pohjaa ihmisten kanssa toimimiseen. Työnsä kannalta kasvatustiedettäkin hyödyllisemmäksi Minna nostaa työ- ja organisaatiopsykologian opintonsa. Opinnoissaan hän nimittäin sukelsi muun muassa työyhteisöjen viestinnän ja vuorovaikutuksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja työelämän ihmissuhteiden maailmaan. Psykologiasta saadut opit ovat olleet hyödyksi, kun Minna on henkilöstökonsulttina käsitellyt työstä saatuja palautteita keikkalaisten kanssa tai ratkonut keikkatyössä vastaan tulleita ongelmatilanteita. ”Jos psykologian opinnot olisivat jatkuneet harjoitteluni jälkeen, olisin saanut niihin täysin uutta näkökulmaa käytännön työstä. Olin kuitenkin ehtinyt tehdä kaikki opintoni ennen Seuren harjoittelua.” Tulevaisuudessakin Minna näkee itsensä henkilöstöalalla. ”Joku päivä toivoisin työskenteleväni henkilöstöhallinnossa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.”

Mieli virkistyy ystävien seurassa Ihmiset saavat Minnan viihtymään työssään. ”Minulla on tosi mukavat kollegat. Joka aamu on mukava tulla töihin. ” Paitsi kollegoista, Minna pitää myös asiakkaiden ja keikkalaisten kanssa työskentelemisestä. ”Olen heidän kanssaan yhteydessä päivittäin puhelimitse. Erityisen mukavaa on tavata keikkalaisia kasvotusten Seuren toimistolla”, Minna kertoo. Opiskeluaika on Minnalla vielä tuoreessa muistissa. Monen opiskeluvuoden jälkeen Minnasta oli mukavaa siirtyä työelämään, jossa päivällä tehdään työt ja illalla on vapaa-aikaa. Opiskellessa kun illatkin saattoivat kulua tehtävien ja tenttien parissa. Istumatyön vastapainoksi Minna on vapaa-ajallaan liikkuvainen. Iltoihin kuuluu ulkoilua, jumppaa sekä agilitya kolmevuotiaan Lenni-koiran kanssa. Vaikka henkilöstökonsultin työ on mukavaa, Minna jättää työasiat mielellään työpaikalle. ”Tähän mennessä se on onnistunut hyvin. Ystävien – ja myös Lennin – seurassa mieli virkistyy.” Teksti Anni Hassinen Kuva Sami Konttinen 12

EI MITÄÄN KAHVINKEITTOHOMMIA

joittelijat tuovat taloon myös uusia ideoita ja näkemyksiä. Seuren liiketoimintajohtaja Sini Åback sanoo, että hyvistä harjoittelijoista on usein harjoittelun jälkeen palkattu Seureen mainioita työntekijöitä. Niin Seuren nykyiset kuin entinenkin harjoittelija korostavat harjoittelun merkitystä työllistymisessä. Jos työura ei urkene harjoittelupaikassa, saatu kokemus on eduksi muita työpaikkoja haettaessa. Lappi-Rantaselle avautui harjoittelun jälkeen mahdollisuus jatkaa työtä Seuressa. ”Työ tuntui jo heti harjoittelun alussa tosi luontevalta. Kokemukseni harjoitteluajalta olivat positiiviset, joten minua ehdottomasti kiinnosti jatkaa”, hän muistelee.

Teksti Anni Hassinen Kuvitus Roope Kiviranta Onnistunut työharjoittelu on lottovoitto harjoittelijalle ja työnantajalle. Harjoittelija saa kullanarvoista kokemusta, työnantaja harjoittelijalta tuoreita ajatuksia. Seuressa harjoittelijoita on työskennellyt pääasiassa henkilöstökonsultin tehtävissä.

Mika Järvitalo aloitti korkeakouluharjoittelunsa Seuren keittiö- ja siivousalan tiimissä syyskuun viimeisenä maanantaina. Edellisenä päivänä hän oli muuttanut Oulusta Espooseen. Aluksi jännitti ihan kaikki: uusi kaupunki, uusi työpaikka ja uudet ihmiset. Terveydenhuoltoalan yksikön korkeakouluharjoittelijalla Mia Kokkosella ei ollut Seureen aivan yhtä pitkä matka. Hän muutti entiseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin opiskelukaupungistaan Jyväskylästä. Oli uudessa työssä Järvitalolle sentään jotakin tuttua. Siivousalan keikkatyön hän tunsi kuin omat taskunsa. Keikkatyö oli tradenomiopiskelijalle hyvä tapa tienata opintojen ohessa. ”Alkoi kiinnostaa, minkälaista olisi työskennellä tiskin toisella puolella”, Järvitalo kertoo harjoittelupaikan valinnastaan. Samanlaisin miettein Seuren harjoitteluun hakeutui vuonna 2004 silloinen hallintotieteiden opiskelija, nykyinen rekrytointikonsultti Heli Lappi-Rantanen, joka oli tehnyt keikkatyötä ravintola-alalla. Kokkoselle keikkatyö ei ollut ennestään tuttua. Kiinnostus henkilöstöalan tehtäviin sai kasvatustieteen opiskelijan hakemaan Seureen.

Näköalapaikka henkilöstövuokraukseen ”Joillekin kavereille ei ole ollut harjoittelusta mitään hyötyä”, Kokkonen kertoo. Hän ja Järvitalo ovat kuulleet surullisia tarinoita opiskelijoista, jotka olivat harjoitteluissaan päätyneet kahvinkeittäjiksi. Seuressa pelko osoittautui turhaksi. Vuosien kokemuksen perusteella Åback uskaltaakin olla sitä mieltä, että Seure on antoisa harjoittelupaikka. Harjoittelijat ovat saaneet näköalapaikan alan vahvan osaajan tekemään työhön sekä kokemusta, jota on kovasti arvostettu. Harjoittelu on myös mahdollisuus kokeilla, onko henkilöstövuokrausala se oma juttu. Hienosti ovat sujuneet myös Järvitalon ja Kokkosen harjoittelut. Työ on monipuolisuudellaan jopa ylittänyt odotukset. Alun jännityskin haihtui hyvin nopeasti, kun perehdytys oli hyvä ja työkaverit kannustavia. Lappi-Rantanen kannustaa harjoittelijoita ottamaan kaiken irti jäljellä olevasta ajasta Seuressa. ”Kurkkikaa oman tiiminne ulkopuolelle. Tutustukaa siihen, mitä talossa on meneillään. Näin saatte kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea Seuressa tehdäänkään.”

Harjoittelussa saa jalan työpaikan oven väliin Seuressa on työskennellyt harjoittelijoina eniten tradenomi- sekä terveydenhoito- ja sosiaalialan opiskelijoita. Kun Seure palkkaa harjoittelijan, se saa työnantajalle tärkeää tietoa ja kokemusta siitä, minkälaisilla valmiuksilla nykyopiskelijat tulevat työelämään. Har-

Myös jutun kirjoittajan ura Seuressa alkoi harjoittelun kautta syksyllä 2011.

SEURE-LEHDEN SYNTY Teksti ja kuvitus Sami Konttinen Käsissäsi on vuoden 2013 viimeinen Seure-lehti. Lehti on oiva esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä saadaan jotain hauskaa ja konkreettista aikaan. Tämän lehden valmistumiseen vaikutti kaikkiaan 22 seurelaista kirjoittamalla, kuvittamalla, ideoimalla, valokuvaamalla, stilisoimalla, taittamalla tai muuten tekoon osallistumalla. Osallistujamäärä on tietysti vielä paljon suurempi, kun mukaan lasketaan toimitukseen juttuideoita lähettäneet sekä haastatteluihin osallistuneet ihmiset. Kanssasi paperista lehteä rapistelee noin 10 500 lukijaa, mutta millaisten vaiheiden kautta lehti tulikaan käsiisi? Avaamme tällä aukeamalla noin 1,5 kuukautta kestäneen Seure-lehden synnytyskertomuksen aina hahmoaan hakevien ideoiden pallottelusta painotuoreiden sivujen pläräilyyn.

STARTTIPALAVERI Kaikki alkaa starttipalaverista. Starttipalaverissa lehden päätoimittaja ja toimituspäällikkö sekä Seuren eri yksiköiden päälliköt käyvät läpi ajankohtaisia teemoja ja tapahtumia. Myös asiakkailta, keikkalaisilta ja muilta lukijoilta saadut juttuideat ja ehdotukset otetaan tarkasteluun. Starttipalaverin seurauksena uutta lehteä varten taskussa on lehden teema, joka tällä kertaa on yhdessä tekeminen, sekä tukku sekalaisia juttuaiheita.

TOIMITUSKUNNAN PALAVERI Lehden toimituskuntaan kuuluu kirjoittamisesta kiinnostuneita ihmisiä Seuren eri toimialoilta. Näin varmistetaan, että lehteen saadaan monipuolisesti juttuja erilaisista näkökulmista. Toimituskunta käy läpi starttipalaverista nousseen teeman, ideoi varsinaiset jutut ja miettii niille näkökulmat. Samalla ilmoille heitellään ideoita myös juttujen kuvituksiin. Päätoimittajan johdolla tekemiset aikataulutetaan, jotta lehti voidaan edes teoriassa saada ajoissa ulos painosta.

JUTTUJEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittajat suunnittelevat juttujaan – mm. rakennetta, muotoa ja johtoideaa. He ovat yhteydessä haastateltaviin henkilöihin, sopivat haastatteluaikoja ja miettivät haastattelukysymyksiä. Toimituksen iloksi Seuren asiakkaat, keikkalaiset ja muut yhteistyötahot ovat usein innolla mukana, eikä haastattelun saaminen tai kuvauksen sopiminen ole vaikeaa. Ideoita ja valmistuvia juttuja pallotellaan koko ajan, jotta kirjoitustyö etenee jouhevasti. Jutut pyritään kirjoittamaan porrastetusti, jotta deadlinen aikaansaama juttutulva ei hautaa lehden taittamisesta vastaavaa graafikkoa.

JUTTUJEN KUVITTAMINEN Samaan aikaan kirjoitustyön kanssa juttuja myös kuvitetaan. Usein haastateltavien valokuvat pyritään ottamaan haastattelutilanteen tiimellyksessä. Jottei jokaisen jutun kuvituksessa kummittelisi Seuren toimiston valkoiset seinät, pyritään kuvia ottamaan myös ulkona sekä työkohteissa. Osa jutuista kuvitetaan piirtämällä.

JUTTUJEN TARKASTUS Ennen kuin jutut ovat valmiita, täytyy ne vielä tarkastaa sekä kieliasun että sisällön osalta. Viilausta tehdään jo kirjoitusvaiheessa, mutta viimeistään nyt tekstiin uppoudutaan rakenteita myöten. Jotkut jutut syntyvät helposti, toisia taas viilataan deadlinen kynnykselle. Loppujen lopuksi pilkut kuitenkin löytävät paikkansa ja kappaleet loksahtelevat oikeille paikoilleen.

LEHDEN TAITTAMINEN JA PAINOON LÄHETTÄMINEN Taitossa graafikko viettää unettomia öitä mahduttaessaan tekstejä ja kuvia lehden sivuille. Joskus vielä tässäkin vaiheessa juttuja muokataan, mutta pääosin palikat ovat jo kasassa. Graafikko saattaa lehden painokuntoon ja se lähetetään painoon testivedosta varten. Jos testivedos tarkastelun, hypistelyn ja haistelun jälkeen miellyttää, annetaan painolle lupa käynnistää painokoneet.

VALMIS LEHTI Noin viikon tuskaisen odottelun jälkeen valmiit ja painomusteelta tuoksuvat lehtipinot saapuvat Seuren toimistolle. Alkaa vimmainen hypistely ja pohdinta, onko lehteen sittenkin lipsahtanut virheitä. Paperiset lehdet toimitetaan vastaanottajille ja lehden sähköinen versio ladataan nettiin. Onko sinulla juttuidea Seure-lehteen? Kuten ehkä huomasit, on Seurelehti mitä suurimmissa määrin yhteistyön tulosta. Jotta lehti jatkossakin palvelee lukijoitamme, otamme mielellämme juttuideoita vastaan. Ehdota siis aihetta sähköpostitse osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi.

KOHTAAMISIA KULTTUURIN ÄÄRELLÄ Teksti Ella Kyllönen Kuvitus Antti Pietiläinen Helsingin kaupungin kulttuurikeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto ovat aloittaneet keväällä 2013 kulttuurikaveritoiminnan. Kulttuurikaverit ovat vapaaehtoisia, joita saa tilata seuraksi kulttuuritapahtumiin, kuten konsertteihin tai taidenäyttelyihin, jos yksin meneminen on hankalaa. Täytyykö kulttuurikaverin tuntea Picasson tuotanto ja barokkisäveltäjät, jotta pääsee toimintaan mukaan? Entä voiko kuka vain tilata itselleen kaverin seuraksi taide-elämyksiin? Tätä ja muutakin kysyimme kulttuurikeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston kulttuurisuunnittelija Jenni Varholta.

Kulttuurikaveritoiminnan idea sai alkunsa Jyväskylästä, jossa taidemuseon aloittama Kulttuuriluotsi-projekti oli ollut usean vuoden käytössä hyvin tuloksin. ”Lähtökohtana Jyväskylän Kulttuuriluotsi-toiminnassa oli madaltaa kynnystä tulla taidemuseoon, ja samanlainen ajatus on myös täällä meillä toiminnan taustalla”, Varho kertoo. Vastaavanlaista toimintaa löytyy myös muista kaupungeista hieman erilaisin painotuksin. Helsingissä koko toiminta on kulttuurikeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston yhteinen projekti, jota on tähän asti tehty Varhon mukaan omien töiden ohella. Nyt projektiin on palkattu projektisihteeri Minna Heini, joka työskentelee täysin kulttuurikaveritoiminnan parissa. Kulttuurikavereita voi tilata tällä hetkellä Malmitalon ja Kanneltalon tapahtumiin sekä Helsingin kaupunginmuseoon sekä taidemuseoon. Helsingissä on runsaasti muutakin kulttuuritarjontaa ja useita suuria kulttuurilaitoksia, joten kiinnostusta toiminnan laajentamiseenkin on jo.

Kuka tarvitsee kulttuurikaveria? Varho kertoo, että toiminnan startattua markkinointia suunnattiin lähinnä iäkkäille ja juuri Suomeen muuttaneille. Alkuvaiheen asiakaskunta onkin koostunut pääasiassa näistä ryhmistä. ”Lähtökohtana koko toiminnalle on kuitenkin, että kuka tahansa saa tilata kulttuurikaverin, jos siltä tuntuu”, Varho lisää. Kriteerinä on oikeastaan vain, että on täysi-ikäinen ja pystyy itse soittamaan ja tilaamaan itselleen kulttuurikaverin.

Kulttuurikaverin saa itselleen soittamalla vapaaehtoisten ylläpitämään numeroon. Soittajalla voi jo etukäteen olla joku tietty tapahtuma tai konsertti mielessä, johon hän haluaisi mennä, jolloin vapaaehtoinen etsii vapaan kulttuurikaverin. Vapaaehtoiset myös auttavat kulttuuririentojen etsimisessä, joten palveluun voi soittaa, vaikka ei vielä tietäisikään, millaisesta elämyksestä haluaisi nauttia.

Kuka voi olla kulttuurikaveri? Kulttuurikaveriksi koulutetaan kiinnostuneita vapaaehtoisia. Tällä hetkellä heitä on reservissä jo noin 70 ja jatkuvasti tulee lisää yhteydenottoja vapaaehtoisiksi haluavilta. Uusia kursseja ei juuri nyt ole tulossa, vaan tällä hetkellä toiminnassa keskitytään kaveria tarvitsevien ihmisten tavoittamiseen. Varhon mukaan vapaaehtoiset ovat erittäin innokkaita ja innostuneita kaveritoiminnasta ja he toivovat kovasti yhteydenottoja. Kulttuurikaveri-hankkeen puitteissa on koulutettu vapaaehtoisia noin 10 tuntia kestävin kurssein. Pääpaino kursseilla on ihmisten kohtaamisessa ja vapaaehtoistyön luonteessa, ei niinkään kulttuurin tuntemuksessa. ”Suuri osa kulttuurikavereista on kyllä kulttuurin suurkuluttajia muutenkin”, Varho kertoo. Koulutukseen kuuluu myös käytännön asioita konserttisalien ja muse-

oiden käyttöön liittyen sekä jonkin verran perehdytystä erityisen tuen tarpeisiin ja esimerkiksi apuvälineiden käyttöön. Koulutuksen jälkeen jokainen kaveriksi haluava vielä haastatellaan henkilökohtaisesti soveltuvuuden varmistamiseksi. Varhon mukaan sekä kulttuurikavereilta että asiakkailta on saatu positiivista palautetta. Kulttuuri nähdään merkityksellisenä ja mielenkiintoisena kontekstina ihmisten kohtaamiselle. ”Kulttuurikaverit ovat kertoneet, että elämyksellisen hetken jakaminen täysin vieraan ihmisen kanssa tuo kulttuurin kokemiseen uuden vivahteen”, Varho sanoo. Kulttuurikaverien odotetaan kirjoittavan keikan jälkeen kommentteja kokemuksistaan. Varsinaisia tarkempia koonteja kokemuksista ja kaveritoiminnan vaikuttavuudesta kulttuurinautintojen löytämiseen saadaan Varhon mukaan kuitenkin vasta ensi vuoden puolella, kun kaveritoiminta on ollut käytössä hieman pidempään. Entä se alussa esitetty kysymys: tarvitseeko kulttuurikaverilla olla tuntemusta Picasson tuotannosta ja barokkisäveltäjistä? ”Ei ollenkaan!”, Varho vakuuttaa. Lisätietoja kulttuurikaveritoiminnasta saat Helsingin kulttuurikeskuksesta ja heidän verkkosivuiltaan.

ELÄIMET TÖISSÄ Teksti Riikka Sallinen Kuvat Börjen ja Ullan kotialbumit

Monissa työyhteisöissä on nykyisin eläimiä. Eläimet voivat esimerkiksi asua vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa vanhusten ilona. Nämä eläimet ovat pysyvä osa työyhteisöä. Lisäksi Suomessa työskentelee erilaisia terapiaeläimiä. Esimerkiksi lukukoira on lukemisen tukemisen ammattilainen, joka auttaa kuuntelemalla, jos lukeminen takkuilee. Eläinavusteista terapiaa antaa terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattihenkilö, joka käyttää eläintä apuna omassa työssään. Toiminta voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Eläinavusteinen terapia on suunniteltu edistämään yksilön fyysistä, sosiaalista, emotionaalista tai kognitiivista toimintaa. Jokaiselle terapiaan osallistuvalle on määritelty henkilökohtaiset tavoitteet, joiden edistymistä seurataan.

Terapialaama ja filmitähti Ulla Winblad

Lukukoira Börje Syntynyt vuonna 2010 Hollywoodissa, USA:ssa Blogi: lukukoira.blogspot.com

Syntynyt vuonna 2003 Ruotsissa Blogi: www.ylitalonalpakat.fi

Minkälainen on normaali työpäiväsi? Normaali työpäiväni on kaksi tuntia pitkä. Työpäiväni aloitan jo edellisenä iltana, jolloin pääsen suihkuun. Lisäksi valitsen emännän kanssa kirjoja, jos niitä tarvitaan. Aamulla jään odottamaan sitä hetkeä, kun emäntäni hakee minut töihin, sillä en vietä koko päivää kirjastossa. Asiakkaita otan vastaan ajanvarauksella.

Minkälainen on normaali työpäiväsi? Teen töitä fiilispohjalta, joten joka päivä ei ole työpäivä. Työpäivinä teen hommia 1–2 tuntia. Sitä ennen emäntä harjaa minut ja syön kevyen aamupalan. Raskaampikin menisi, mutta pitävät minua laihdutuskuurilla. Käyn laitoksissa tervehtimässä ihmisiä tai meille tulee terapia-asiakkaita. Hommien jälkeen palaudun työn rasituksista verrytellen pihassa tai päivällisellä omilla kämpillä.

Mikä työssäsi on parasta? Lukijan hymyn leveys ja se, kun tunnen, miten hän on rentoutunut ja jopa onnellinen kanssani. Kaikkein ihaninta on, kun me lukijan kanssa yhdessä selvitämme jonkin vaikean lauseen tai sanan.

Mikä työssäsi on parasta? Ihan parasta on juoda Jaffaa pullosta ja syödä keksejä. Mutta kivointa työssä on kuitenkin olla suosittu, kuten siis olenkin. Välillä tulee ihan taklattua kämppäkavereita karsinan laitaa vasten, kun varmistelen, että juuri minä varmasti pääsen mukaan laitoskäynnille.

Mitkä ovat lukukoiran parhaat ominaisuudet? Oikeastaan minä en tiedä. Emäntäni sanoo, että tottelevaisuus, avoimuus, kärsivällisyys, luotettavuus ja sisäsiisteys. Kukkiin ei saa pissiä!

Mitkä ovat terapialaaman parhaat ominaisuudet? Ainakin itselläni näitä ovat uteliaisuus, rohkeus, hyvät hermot ja yhteistyöhalu ihmisten kanssa. Nättikin saa olla, ja siinähän ei minulla ole huomauttamista. Vaatimattomuus ei ole hyve, eihän?

Millainen työura sinulla on ollut? Olen suorittanut lukuterapiakoirien R.E.A.D.-tutkinnon. Työurani aloitin Espoossa Sellon kirjastossa kesällä 2011. Nykyisin työskentelen Tapiolan kirjastossa aina parittomien viikkojen keskiviikkoina.

Millainen työura sinulla on ollut? Työurani alkoi vuonna 2007, kun sain terapialaaman sertifikaatin Terapia-alpakat ja -laamat ry:ltä, ja saatiin talliin oma terapeutti. Sitä ennen olin jo tehnyt eläinavusteista toimintaa. Työuraani kuuluu myös filmitähteilyä ja edustamista. Minä ja kaverini Kim ollaan ne Saunalahden mainoslaamat. Keikkaa pukkaa!

P.S. Seure onnittelee Börjeä Rakkaudesta kirjaan -palkinnon johdosta!

NUORISOTAKUU

– näkyvää työtä nuorten työllistämiseksi Teksti Tony Sandström

Nuorisotyöttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 13,4 prosenttia, kun kaikkien työikäisten työttömyysaste oli 7,2 prosenttia. Tähän haasteeseen vastaamaan syntyi nuorisotakuu.

Nuorten ja työn kohtaamisessa tuntuu siis olevan haasteita. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen eivät myöskään ole yhteiskunnalle halpoja ongelmia. Työ- ja elinkeinoministeriön Nuorten yhteiskuntatakuu 2012 -raportissa tuodaan esille, että ilman toisen asteen tutkintoa olevia, syrjäytyneitä nuoria on noin 40 000. Tämä maksaa yhteiskunnalle yhteensä 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jotta ongelmaan löydettäisiin ratkaisuja, päätettiin valtiovallan taholta käynnistää Nuorten yhteiskuntatakuu -hanke, joka puhekielessä yleensä tunnetaan nuorisotakuuna. Sen tarkoituksena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta.

Koulutusta ja medianäkyvyyttä Ilman toiseen asteen tutkintoa olevat nuoret ovat koulutettuja ikätovereitaan suuremmassa vaarassa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Tämän vuoksi hallituksen päämääränä on taata jokaiselle nuorelle toisen asteen opiskelupaikka. Tämä koulutustakuu on olennainen osa nuorisotakuuta ja nuorten työttömyyden ehkäisyä. Lisäksi oppivelvollisuutta on pidennetty 17 ikävuoteen entisestä 16 ikävuodesta. Näin jokainen nuori on oppivelvollisuuden vuoksi käytännössä pakotettu aloittamaan lukio, ammattikoulu tai kymppiluokka. Tämän nähdään pitkällä tähtäimellä vaikuttavan alentavasti nuorten työttömyyteen. ”Nuorisotakuu näyttelee todella suurta roolia työssämme. Markkinoimme asiaa niin nuorille kuin työnantajillekin. Kerromme esimerkiksi koulutuksista, oppisopimuksista ja luonnollisesti eri työmahdollisuuksista”,

Uudenmaan TE-toimistossa asiantuntijana työskentelevä Pirjo Karjalainen kertoo. Hän kokeekin, että nuorisotakuusta on kuluneen vuoden aikana viestitty tehokkaasti. Se on ollut paljon esillä myös syksyllä alkaneen mediakampanjan vuoksi. Kampanjan yhteydessä julkaistiin nuorisotakuu.fi-sivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa nuorille, työnantajille ja muille nuorten kanssa tekemisissä oleville.

Tapahtumissa työt ja tekijät kohtaavat Myös seurelaiset ovat tänä syksynä osallistuneet moniin rekrytointitapahtumiin, joissa nuorisotakuu on ollut esillä. Esimerkiksi Vantaan kaupungin Petra-projektin kuukauden välein järjestämät Nuorten mahdollisuuksien tori -tapahtumat Vantaalla, Omnian järjestämä Nuorille työtä ja koulutusta! -tapahtuma ja Uudenmaan TE-toimiston järjestämä Nuorten TakuuAreena 2013 -rekrytointipäivä ovat koonneet yhteen työnantajia ja nuoria työn-

hakijoita. Työvoimahallinnon järjestämistä rekrytointitapahtumista suurin, Nuorten TakuuAreena 2013, järjestettiin marraskuun loppupuolella Hartwall Areenalla. Karjalainen kertoo, että tapahtuma oli yksi merkittävimpiä nuorten työllistämiseen keskittyviä tapahtumia Suomessa. Paikalle kutsuttiin noin 5000 nuorta, noin sata työnantajaa sekä koulutuspaikkoja tarjoavia oppilaitoksia. Tällaiset rekrytointitapahtumat ovatkin työnantajan näkökulmasta antoisia tilaisuuksia keskustella nuorten työnhakijoiden kanssa. Nuorisotakuun ensimmäisenä vuonna on siis tehty jo paljon, mutta nuorten työllistymisen saralla riittää vielä tekemistä. Tulevaisuuden tavoitteena onkin, että mahdollisimman moni nuori löytää itselleen sopivan työ- tai opiskelupaikan. Seure on mukana talkoissa tarjoamalla esimerkiksi nuorille sopivia keikkatöitä opiskelujen oheen. Jutussa on käytetty lähteenä sekä Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeen materiaaleja että nuorisotakuu.fi-verkkosivuja.

Palkanmaksuaikataulu 2013–2014

Joulunajan aukioloajat Seuren toimisto ja puhelinpalvelu ovat joulunaikaan suljettuina 24.–26.12. Vuoden 2014 alussa olemme kiinni 1.1. sekä 6.1. Muina aikoina palvelemme normaalisti.

Työpäivät ajalta:

Tuntilista Palkkapäivä: kuitattuna viimeistään:

joulukuu

Oikaisu Toisin kuin edellisen numeron kesätöitä käsittelevässä jutussa kerroimme, Gitta Majewski ei ollut työskennellyt Seuren kautta toimitilahuoltajana 15 vuoden ajan, vaan viimeksi 15 vuotta sitten. Pahoittelemme virhettä.

1.–15.12.

ma 16.12.

ti 31.12.

16.–31.12.

to 2.1.

ke 15.1.

1.–15.1.

to 16.1.

pe 31.1.

16.–31.1.

ma 3.2.

pe 14.2.

1.–15.2.

ma 17.2.

pe 28.2.

16.–28.2.

ma 3.3.

pe 14.3.

1.–15.3.

ma 17.3.

ma 31.3.

16.–31.3.

ti 1.4.

ti 15.4.

1.–15.4.

ke 16.4.

ke 30.4.

16.–30.4.

pe 2.5.

to 15.5.

1.–15.5.

pe 16.5.

pe 30.5.

16.–31.5.

ma 2.6.

pe 13.6.

1.–15.6.

ma 16.6.

ma 30.6.

16.–30.6.

ti 1.7.

ti 15.7.

tammikuu

helmikuu

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?

maaliskuu

Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi. Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

PALKKAHALLINNON PUHELINPALVELU Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö, aikuissosiaalityö 09 310 88008 Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099 Terveydenhuolto 09 310 88066