Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
Uudet arvot ohjaavat seurelaisten työtä Esittelyssä rohkea ratkaisija, notkea ammattilainen ja vastuullinen tiimipelaaja sivu 4
Pääkirjoitus
Muutosta ja muuttoa Meillä Seuressa on meneillään muutosbuumi. Yhtiömme on lähiaikoina uudistunut monella tapaa – organisaatiomme rakenne on muuttunut, on tullut uusia esimiehiä, ihmistemme tehtävänkuvat ovat muutoksessa ja toiminnanohjausjärjestelmän vaihdoskin on hyvässä vauhdissa. Kaiken tämän ohessa muutimme Helsingin keskustasta Fredrikinkadulta uusiin tiloihin Sörnäisiin. Perinteiset toimistotilat muuttuivat Käenkujalle muuton myötä moderniksi monitilatoimistoksi, jossa työtilat on pyritty rakentamaan organisaation tarpeiden mukaisiksi. Ilmassa on siis niin muutosta kuin muuttoakin. Muutos on teemana myös lukemassasi vuoden viimeisessä Seure-lehdessä, ja tuohon sanaan tulet törmäämään useasti lehden sivuilla. Seurelaiset kertovat itse muuttuneista tehtävänkuvistaan sivuilla 4–5. Järjestelmäuudistuksen tuomia muutoksia Keikkanettiin valotamme sivulla 12. Muutoksen makua voit puolestaan makustella Fountain Park Oy:n Anu Kokon kolumnista sivulta 13. Vauhti, jolla Seurea muutetaan, on ollut tarpeen, jotta pysymme mukana asiakkaidemme toimintaympäristön muutoksissa. Ta-
voitteena on toki pikkuhiljaa rauhoittua perustehtävämme ääreen, palvelemaan asiakkaitamme ja keikkalaisiamme entistäkin monimuotoisemmin. Lue palveluiden viilaamisesta ja kehittämisestä lisää sivuilta 8–9. Mutta mikä sitten on ihmisen muutoskestokyky? Ainakaan se ei ole kuin urheilukilpailujen karsintaraja, eksakti lukema, kaikilla sama. Joku sietää, kestää ja haluaa paljon muutosta, on muutoksen teossa ja sietämisessä melkein ammattilainen. Joku toinen puolestaan on ymmällään paljon vähemmästä. ”Jatkuva liike on hyvä ja positiivinen asia”, toteaa henkilöstökonsulttimme Nora Sipola sivulla 10. Olen hänen kanssaan samaa mieltä – vain liike takaa eteenpäin menon, kehittymisen. Kehittymisestä taas seuraa muutoksia, isoja ja pienempiä. Kaikenlainen joustokyky, jota jokainen voi itsessään kasvattaa, tekee muutoksesta – ja siten elämästämme – siedettävämpää, kestettävämpää ja jopa innostavaa. Sanonta ”Muutos on mahdollisuus” osuu kohdalleen sivulla 11 esittäytyvän keikkalaisen ja monitaiturin Marja Rosenberginkin kohdalla. Juuri keikkailussa muutoskykyä ja joustavuutta tarvitaankin. Voimia ja intoa muutoksiin! Anne Sivula Toimitusjohtaja Vastaava päätoimittaja
Seuren kynästä Aloitit Seuressa viime kesänä. Millaista on ollut aloittaa uudessa työpaikassa?
asiantuntijoiden kanssa. Tähän päälle ponnistamme vielä uuden palkkajärjestelmän. Päivitimme henkilöstösuunnitelmamme alkusyksystä ja siihen liittyen olemme jatkaneet muun muassa osaamisen kehittämiseen, perehdytykseen ja kehityskeskusteluihin liittyvien asioiden työstämistä syksyn ajan. Myös yhteistoiminta- ja työsuojelutehtävät tuovat uusia kasvoja ja tekemistä työpäiviini. Kaiken tekemisen lomassa muutimme myös uusiin tiloihin Sörnäisiin. Kyllä, henkilöstöpäällikkö pysyy työvireessä!
Aloitin henkilöstöpäällikön tehtävissä kesän parhaimpaan lomaaikaan heinäkuussa hyvin motivoituneena. Sain esimieheni kanssa rauhassa perehtyä yritykseen, ihmisiin, työtehtäviini ja eritoten meneillään oleviin suuriin muutoksiin, joita oli valmisteltu koko talvi. Olikin jännittävää aloittaa kaikkien puhuessa elokuun isosta organisaatiomuutoksesta, kun minulla ei ollut tietoa vanhastakaan. Olen työskennellyt aikaisemmin yksityissektorilla, ja kunta-ala on minulle uutta, joten on ollut hienoa päästä oppimaan uutta. Seurelaiset ovat ottaneet minut tosi hienosti vastaan ja iloisia kasvoja näkee joka paikassa. Vaikka arki ja muutoksen myllerrykset painavat, niin positiivinen vire kantaa eteenpäin. Tähän uskon minäkin ja jatkan työssäni edelleen hyvin motivoituneena.
Millaisia muutoksia näet tapahtuvan työelämässä tulevaisuudessa? Jatkuva muutos on tullut jäädäkseen. Tämän päivän työtehtävät ovat moninaisempia kuin aikaisemmin, ja ”multitasking” on arvossaan. Työntekijältä odotetaan isompaa vastuuta omasta työstään ja kehittymisestään, ja näen tämän ”oman johtajuuden” suunnan jatkuvan. Onnistuakseen tämä vaatii aktiivista ja toimivaa vuorovaikutusta läpi koko organisaation siten, että jokainen työntekijä tietää yhteisen tavoitteen ja oman työtehtävänsä roolin kokonaisuudessa. Työssä viihtyminen ja jaksaminen tulevat teemoina olemaan esillä yhä enemmän. Myös työnantajan ja työntekijän välinen yhteistyö tulee korostumaan, ja oikein hoidettuna aito yhteistyö tuottaa tulosta. Tämä edellyttää aitoa ja läpinäkyvää yhteistyötä, johon myös Seuren toiminnassa panostamme yhä enemmän.
Millaisten asioiden parissa olet painiskellut yhtiön organisaatiouudistuksen aikaan? Syksyn työpäivät ovat menneet hyvinkin monenlaisiin asioihin tutustumisen ja tekemisen parissa, eikä aika ole todellakaan käynyt pitkäksi. Kalenteri on täyttynyt tapaamisista koskien henkilöstöasioita, järjestelmäprojektitöitä sekä strategiatyöskentelyä. Strategian henkilöstöohjelma on iso ponnistus, joka on vaatinut paljon perehtymistä. Seuren tehtäväkuvien sekä niihin liittyvien vaatimusja osaamistasojen päivittäminen vaativat paljon yhdessä tekemistä
Minna Rosti, Seuren henkilöstöpäällikkö 2
Tässä lehdessä
O4
Kolme tehtävää, kolme ammattilaista
O6
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki
Muutos onnistuu vain yhteistyöllä
Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu: Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi PALVELUNUMEROT: Aikuissosiaalityö 09 310 88151
08
11
Asiakas saa vaatia palvelua
Iltavalvonta 09 310 88020 Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004
Monen alan ammattilainen
Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Liikunta 09 310 64971 Opetus 09 310 88007 Päivähoito 09 310 88005 Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006 Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521
12
Uusi toiminnan ohjausjärjestelmä
14
Vastaava päätoimittaja Anne Sivula
Teurastamon uusi aika
Päätoimittaja Sami Konttinen Toimituspäällikkö Tanja Koivuranta Kirjoittajat Häme entie
Anni Hassinen Emmi Hyypiä Heidi Kangas
Junati
e
Pää
18
Innovatiivista vanhustyötä
Seure vaihtoi Vil M ho nvu ore maisemaa k n i a g t u n i s nka l e H l h onvuoren kuja
r k a tu
ren
kat u
a
Käe
Pauliina Paijola
on vuo
Katri Valan puisto
kat
ja 1
atie ant en r Sö rn
ja
äist
nku
Hä me
tu
ISSN 2342-6845 (painettu) ISSN 2342-6853 (verkkojulkaisu)
en
ge
r ka
viestinta.seure@hel.fi
u
nku
en t ie
u kat kel in To rk
Sähköposti
ren
Käe
Mäki-Kamppi
Ulkoasu ja taitto
Vilh
Torkkelinkatu
at u Anna
Sini Åback
den
kuj
Vi
Peng e
nvu o
ilah
ho
e
Laura Kuivalainen
än k
Johanna Virtanen tu
Suv
Vil
Junati
sk y l
Tiina Pohjalainen
Sörnäisten metroasema
16
Sanna Konttinen
P Kannen kuva Sami Konttinen: Seurelaiset muuttivat lokakuussa uusiin tiloihin Sörnäisiin.
en k
inj
hd
sl
a
tul a
ide
Lin
Vi
uja
3
441 763 Painotuote
PEFC/02-31-175
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
Ha
na
sa
ar
en
ka
tu
Kolme tehtävää, kolme ammattilaista Teksti Anni Hassinen Kuva Sami Konttinen
Seure uudistui loppukesästä palvellakseen asiakkaita ja keikkalaisia entistäkin paremmin. Työtä on tehty elokuusta lähtien tilauskeskuksessa sekä asiakkuus- ja keikkalaisyksiköissä. Seure myös määritteli uudestaan arvonsa. Työtä ohjaavat nyt arvot, joiden mukaan seurelaiset ovat rohkeita ratkaisijoita, notkeita ammattilaisia ja vastuullisia tiimipelaajia. Lue lisää kolmen ammattilaisen työstä sekä siitä, miten Anna, Mari ja Timo näkevät Seuren arvot.
Asiakasvastaava on Seuressa se tyyppi, joka kulkee tuntosarvet asiakkaan taajuudelle viritettynä. Hän pitää silmät ja korvat auki asiakkaiden erilaisiin henkilöstöratkaisuihin liittyvien tarpeiden varalta. Tarpeet selvitettyään asiakasvastaava tarjoaa asiakkaalle jo hyväksi havaittua vanhaa tuttua palvelua tai sitten jotakin täysin uutta. Asiakasvastaava kuulostelee, minkälaisia työntekijöitä asiakas tarvitsee. Tiedon näistä tarpeista ja asiakkaan toiveista hän välittää kollegoilleen Seuressa. ”Rohkeana ratkaisijana pyrin tarvittaessa kyseenalaistamaan vanhoja käytänteitä, mikäli yhdessä asiakkaan kanssa löydämme paremman ratkaisun käsillä olevaan ongelmaan.” Timo Ojanen asiakasvastaava, asiakkuusyksikkö
4
Keikkalaisyksikössä työskentelevä henkilöstökonsultti toimii keikkalaisten esimiehenä. Haastateltuaan työnhakijan hän perehdyttää uuden keikkalaisen ja varmistaa, että tämän työskentely Seuressa lähtee sujuvasti käyntiin. Matkan varrella henkilöstökonsultti kerää keikkalaiselta palautetta keikkailun sujumisesta, työkohteista ja koulutustarpeista sekä antaa keikkalaiselle palautetta työsuorituksesta.
Tilauskeskuksessa työskentelevä henkilöstökonsultti paiskii töitä Seuren hermokeskuksessa. Hän lähettää päivittäin lukuisia Seuren keikkalaisia töihin asiakkaiden lukuisiin eri työkohteisiin. Työssään henkilöstökonsultti havaitsee signaaleja asiakkaiden ja keikkalaisten tarpeista ja välittää nämä tärkeät viestit kollegoilleen asiakkuus- ja keikkalaisyksikössä. Henkilöstökonsultti on avainasemassa Seuren uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja tehokkaassa hyödyntämisessä.
”Notkeus tarkoittaa muun muassa sitä, että tarjoan sellaisiakin vastauksia ja vaihtoehtoja, joita keikkalainen ei välttämättä hoksaa itse kysyä. Ammattilaisena tiedän toisaalta sen, missä kohti en voi venyttää rajoja: esimerkiksi työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkinnassa ei ole jouston varaa.”
”Vastuullinen tiimipelaaja ei jätä kollegaa pulaan, vaan jakaa tietoa avoimesti, on käytettävissä, kuuntelee ja toimii yhteisen edun hyväksi. Silloin homma toimii, ja asiakkaat ja keikkalaiset saavat laadukasta palvelua!”
Mari Harinen henkilöstökonsultti, keikkalaisyksikkö
Anna Tuulensuu henkilöstökonsultti, tilauskeskus
5
Muutos onnistuu vain yhteistyöllä Teksti Heidi Kangas Kuvat Sami Konttinen
Millaista yhteistyö on ollut? Pia: Sujuvaa ja avointa. Seure on alusta asti tehnyt selväksi, että tavoite on yhteinen sekä ottanut huomioon HUS:n tarpeet. Projektipäällikkö Riitta Oksasen asiantuntemus ja kokemus on ollut merkittävää yhteistyön onnistumiselle, ja hänen kanssaan on ollut ilo toimia. Riitta: Rakentavaa – asioihin etsitään yhdessä ratkaisuja. Yhteistyötä on merkittävästi sujuvoittanut HUS:n yhteyshenkilö Pia Keijosen sitoutuneisuus projektiin ja hänen tietämyksensä HUS:n laajasta organisaatiosta. Yhteyshenkilö esimerkiksi ohjaa kontaktoimaan oikeita tahoja HUS:ssa. Se luo mahdollisuuden projektin onnistumiselle. Mitä hyötyjä yhteistyö teille tuottaa? Pia: Osaavia keikkalaisia – yhteistyö parantaa keikkalaisten saatavuutta sekä kohdentumista osaamistaan vastaaviin paikkoihin. Hoitotyön esimiehet HUS:ssa hyötyvät siitä, että rekrytoinnin ammattilaiset hoitavat sijaishankinnan ja siihen liittyvät toimenpiteet, jolloin heille itselleen vapautuu aikaa oman yksikkönsä johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Riitta: HUS on Seurelle merkittävä asiakas, jonka myötä toimintamme laajenee uusien alueiden ja nimikkeiden piiriin. Tästä hyötyvät erityisesti Seuren keikkalaiset, joille voimme tarjota monipuolisempia keikkoja. Meille uusia nimikkeitä ovat muun muassa anestesia- ja leikkaussalihoitajat. Mikä on ollut merkittävin onnistumiskokemus yhteistyön aikana? Pia: Erityisen hyvä hetki on ollut viime aikoina esimiehiltä saatu myönteinen palaute ja heidän ammattimaisen reipas suhtautumisensa muutoksiin. He selvästi hahmottavat niitä käytännön hyötyjä, joita tästä koituu heille. Riitta: Olemme vielä melko alussa, joten merkittäviä onnistumiskokemuksia on varmasti vielä tulossa. Ylipäänsä eri tahojen tapaaminen HUS:ssa sekä Pian kanssa tehtävä yhteistyö tuntuvat onnistumisilta. Vastaanotto HUS:ssa on ollut myönteinen.
Mahdollisuuksia kehittyä sairaanhoidon parissa. Vuonna 1995 sairaanhoitajaksi valmistunut Keijo on keikkaillut Seuren kautta HUS:ssa useilla eri osastoilla jo vuodesta 2000 lähtien. Hänen mukaansa työ erikoissairaanhoidon parissa on monipuolista sekä haastavaa, ja keikkailu on opettanut kokeneelle konkarillekin uusia taitoja useilta erikoissairaanhoidon osa-alueilta. ”HUS:ssa keikkaillessa olen saanut oppia syvällisemmin sydän- ja thorax-osastoilla tapahtuvaa sairaanhoitoa ja niiden erityispiirteitä”, Keijo mainitsee. Myös Minna on kokenut sairaanhoitaja. Hän on aiemmin työskennellyt HUS:ssa muun muassa sydänvalvonta- ja päivystysosastoilla. Nykyään Minna keikkailee ajoittain eri kohteissa ja kokee keikkailun
”HUS:n työkohteissa perehdytys on yleensä hyvin järjestettyä”, Minna Siniluoto kehuu. ”Vastaanotto on ollut positiivinen ja uskon, että myös keikkalainen voi tuoda omaa erityisosaamistaan työpaikalta toiselle!” Sekä Minna että Keijo Heikkinen keikkailevat Seuren kautta HUS:n työkohteissa sairaanhoitajina ja kokevat HUS:n osastot itselleen mieluisiksi. Heiltä saavat kiitosta muun muassa osastoilta saatu kattava opastus työtehtäviin sekä keikkalaisten lämmin vastaanotto. Lisäksi he kokevat, että heidän osaamiseensa ja ammattitaitoonsa luotetaan. HUS:n ja Seuren tiivistynyt yhteistyö on luonut keikkalaisille runsaasti mahdollisuuksia työskennellä yhä monipuolisemmin erikois6
Julkisen terveydenhuollon muutoksen puhurit tuntuvat myös Seuressa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, HUS:sta, tuli kesän lopulla Seuren osakas, jonka seurauksena HUS keskitti lyhytaikaisen hoitohenkilöstön vuokrauksen 1.9. alkaen Seureen. HUS:n tavoitteena on siirtää asteittain Seuren hoidettavaksi myös koko hoitohenkilöstön lyhtyaikainen sijaishankinta. Ensimmäiseksi yhteistyö aloitetaan HYKS-sairaanhoitoalueella. Seuren ja HUS:n laajentuva yhteistyö tietää molemmille osapuolille suurta muutosta. Vastuuhenkilöinä muutosprojektissa toimii HUS:ssa henkilöstöresurssipäällikkö Pia Keijonen ja Seuren päässä projektipäällikkö Riitta Oksanen. Ison muutoksen äärellä yksityiskohdat on saatava sovittua sujuvasti ja keskinäinen luottamus on kaiken lähtökohta. Kysyimmekin vastuuhenkilöiden viimeisimmät tunnot projektin suhteen – miten yhteistyö sujuu?
Minkä olet kokenut projektissa haastavimpana? Pia: Vakuuttaa eri osapuolet muutoksen merkityksestä ja tärkeydestä. Julkisella sektorilla sijaishankinnan keskittäminen ja ulkoistaminen on vielä uutta. Tässä merkittävää toki on se, että Seure on kuntien omistama yritys. Riitta: HUS on valtava organisaatio, ja niin iso laiva ei käänny hetkessä. Muutokseen suhtaudutaan avoimesti, mutta siirtymäajat ovat pitkiä. Käytännössä HUS:lla on esimerkiksi monta tapaa hoitaa lyhytaikaisten sijaisten hankintaa. Mitä uutta olet oppinut yhteistyökumppanistasi? Pia: Ihan uusinta on, että olen pyrkinyt perehtymään uuteen organisaatiorakenteeseen sekä neuvottelukunnan tehtäviin, jossa olen HUS:n nimeämänä jäsenenä. Riitta: Vaikka HUS on iso ja monikerroksinen organisaatio, sieltä löytyy valmiudet kehittymiseen ja uusien toimintatapojen etsimiseen. Kiireisen arjen keskellä tunnutaan olevan ajan hermolla, esimerkiksi Keikkanetti koettiin helppokäyttöiseksi. Millaisia asioita yhteistyö mahdollistaa tulevaisuudessa? Pia: Toiminnan yhteisen kehittämisen. Seuren keikkalaisilla on meidän tarvitsemaamme laaja-alaista erikoissairaanhoidon osaamista ja ”työvälineet” kunnossa, eli esimerkiksi tietojärjestelmien osaaminen ja lääkeluvat. Lisäksi odotan, että keikkalaiset ”erikoistuvat” tietyntyyppisiin yksiköihin niin, että he tuntevat henkilökunnan, tavat ja potilashoidon, jolloin toiminnasta tulee kaikin tavoin hyvää laatua ja hyvinvointia tuottavaa. Riitta: Yhteistyö voi mahdollistaa uudenlaisia palvelukonsepteja. Voi olla, että tulevaisuudessa HUS palkkaa kokonaisia tiimejä Seuren kautta.
ja-alaisesti erilaisia keikkakohteita. ”Tutustumalla eri aloihin ja työpaikkoihin esimerkiksi keikkailun kautta voi löytää varmimmin sen oman oikean paikkansa ja saada selville, minkälaisessa työssä viihtyy parhaiten. Keikkailun hyviä puolia on myös se, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin eri työyhteisöissä”, Minna summaa.
HUS:n osastoilla hyväksi tavaksi ylläpitää omaa ammattitaitoa ja laajentaa osaamista. ”HUS:n osastoilla keikkaillessa oppii erikoissairaanhoitoa eri aloilta ja kohtaa potilaita eri puolilta Suomea”, hän kertoo. Minnan mukaan HUS:n kohteissa työskentelevältä keikkalaiselta odotetaan taitoa sopeutua eri osastojen hoitokäytäntöihin. Lisäksi edellytetään oma-aloitteisuutta, tarkkaavaisuutta ja ennen kaikkea rohkeutta kysyä neuvoa epävarmoissa tilanteissa. Keijo korostaa ahkeruutta ja aktiivisuutta. ”Keikkalaiselta vaaditaan oikeaa asennetta, rohkeutta ja reipasta työotetta. Lisäksi tarvitaan kyselyalttiutta ja sosiaalisia taitoja”, hän listaa. Sekä Minna että Keijo kannustavat keikkalaisia kartoittamaan laa-
Teksti Emmi Hyypiä
7
Asiakas saa vaatia palvelua Teksti ja kuvitus Sami Konttinen
Kun palvelu osuu tarpeeseen, tuottaa se hyötyä kaikille. Mutta kuinka tuotetaan palveluita, jotka oikeasti ratkaisevat haasteita? Parasta palvelua voi kehittää vain se, joka tuntee haasteen – siis palvelun käyttäjä, asiakas. Seure ottaa asiakkaitaan mukaan palvelutuotteidensa kehitystyöhön jatkossa yhä enemmän. ”Haluamme asiakkaamme vahvasti mukaan, koska vain tuntemalla heidän todelliset tarpeensa, voimme tuottaa parhaita ratkaisuja heidän käyttöönsä”, toteaa Seuressa asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Tuomas Järvinen. Hän on kuluneesta syksystä alkaen vastannut Seuressa myös yhtiön palvelutuotteiden kehitystyöstä. ”Kehitystyö aloitettiin syksyllä kuvaamalla Seuren nykyiset palvelut”, Tuomas kertoo. Jatkossa asiakkaille tullaan selkeämmin kuvaamaan, millaisia palveluita Seuresta on mahdollista saada, mitä palvelu sisältää, mitä se maksaa ja mitä lisäpalveluita hän voi saada. ”Palveluja ei kehitetä Seurea varten, vaan jotta asiakkaan arkinen ongelma ratkaistaan!” Seuren palveluita käytetään jo nyt tuhansissa kaupunkien ja HUS:n työkohteissa ympäri pääkaupunkiseutua. ”Ratkaisemalla yhden asiakkaan ongelman voimme räätälöidä ratkaisuja myös muille. Näin saamme parhaat, yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetyt palvelut kaikkien käyttöön”, Tuomas kertoo kehitystyön hyödyistä. Asiakkaiden kanssa tehtävä suunnitelmallinen kehitystyö hyödyttää Tuomaksen mukaan paitsi asiakkaita myös Seuren työntekijöitä. ”Uusien palveluiden myötä voimme tarjota työntekijöillemme entistä enemmän erilaisia työskentelymahdollisuuksia sekä nopeampaa ja sujuvampaa palvelua.”
Kehitystyöhön tarvittavaa tietoa kerätään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, keskustelemalla heidän nykyisistä ja tulevista tarpeistaan. Myös jatkuvasti kerättävän palautteen avulla pyritään nostamaan esiin kehitysideoita. ”Varhensimme esimerkiksi aiemmin asiakkailta saamamme palautteen myötä keittiö- ja siivousalan palveluaikojamme sekä otimme terveydenhuoltoalalla käyttöön lauantaiaukiolon”, Tuomas kertoo. Palvelutuotteiden kehittämisellä pyritään viilaamaan nykyisistä tuotteista parempia sekä kehittämään kokonaan uusia ratkaisuja. ”Tavoitteena on, että voimme tulevaisuudessa systemaattisesti kehittää palveluamme saamamme palautteen pohjalta, kehittää palveluitamme siis jatkuvasti.”
8
9
Seurelainen
Positiivista liikettä Nora Sipola muutti rakkauden perässä Tampereelta Helsinkiin vuonna 2002 ja etsi kiivaasti työpaikkaa pääkaupunkiseudulta. Hän päätyi Seureen työhaastatteluun haettuaan päivähoito- ja nuorisoalalla avoinna ollutta työpaikkaa. Työhaastattelussa sosiaalikasvattajaksi opiskelleen Noran ravintola-alan tausta kuitenkin ratkaisi, ja hänet valittiinkin keittiö- ja siivousalan henkilöstökonsultiksi. Nora on alusta alkaen työskennellyt Seuressa keittiö- ja siivousalan lisäksi iltavahtimestareiden ja kiinteistöhuollon keikkalaisten parissa. Nämä ovatkin hänelle Seuren toimialoista tutuimmat. Viimeaikainen kotipesä on ollut erityisalojen parissa, jonne on viime vuoden aikana tullut paljon uusia toimialoja ja asiakkaita sekä luonnollisesti myös paljon uusia keikkatyöntekijöitä. ”On joka kerta yhtä palkitsevaa, kun työlle löytyy oikea tekijä, ja kun työntekijä löytää hänelle sopivan ja oikean työn. Silloin tulee iloinen mieli sekä tilaajan että työntekijän puolesta”, Nora toteaa ja kiteyttää sattumalta osan Seuren tuoreesta visiosta – töitä tekijöille, tekijöitä töille.
Erityistä huolenpitoa ”Työssäni parasta on monipuolisuus; aina löytää uusia innostavia asioita ja näkökulmia. Henkilöstökonsultin työssä saa myös olla koko ajan ihmisten kanssa tekemisissä”, Nora kertoo. Erityisen mieluista on myös olla mukana erilaisissa työhön liittyvissä hankkeissa, koulutuksissa ja perehdytyksissä. Nora arvostaa työyhteisöään; Seuressa on mukavaa porukkaa, ja töissä on kiva olla. Noran vapaa-aika kuluu suurimmaksi osaksi omien pienten lasten kanssa touhutessa. Lasten kanssa on kiva keksiä erilaista tekemistä, ja lapsenmielinen heittäytyminen antaa hyvää vastapainoa työlle. ”Vauhdista on osattava astua ulos ajoittain”, Nora tokaisee viitaten työn hektisyyteen sekä helsinkiläiselämän nopeatempoisuuteen. Helsingistä on tullut Noralle vuosien mittaan koti. ”Pidän siitä, että joka kaupunginosassa on oma pikkukaupungin meininki; lainataan sokeria naapureilta, ja naapureiden kanssa ollaan tekemisissä muutenkin kuin vain vaivautunein tervehdyksin”, Nora kertoo. Perheen parissa vietetyn ajan lisäksi Noran elämään kuuluvat suurena osana erilaiset kulttuuririennot, joihin hän suuntaa aina, kun lasten hoidolta on mahdollisuus. Hänen suurimpia intohimojaan ovat kirjallisuus ja musiikki.
Uusia tuulia Seuren uudessa organisaatiossa Nora työskentelee keikkalaisyksikössä palvelu- ja erityisalojen henkilöstökonsulttina. Organisaatiomuutos herättää Norassa positiivisia ajatuksia, ja hän näkeekin sen avaavan uusia mahdollisuuksia. Noraa ilahduttaa ajatus, että pystyy jatkossa syvemmin paneutumaan työntekijöiden asioiden hoitamiseen sekä tutustumaan keikkalaisiin paremmin kehittäen ja syventäen yhteistyötä heidän kanssaan. Muutos on Noran mielestä useimmiten hyvä asia. Muutokset ovat myös pitäneet Seuressa työskentelyn mielekkäänä vuodesta toiseen. Nora on kokenut Seure-aikanaan sekä pienempiä että suurempia muutoksia. Toimitilat ovat vaihtuneet, tiimijaot ovat muuttuneet, ja Seuren henkilöstömääräkin on kasvanut huimasti vuosien aikana. ”Jatkuva liike on hyvä ja positiivinen asia”, tiivistää Nora. Tekst I A nna M äki- K amppi KU VA sami konttinen
10
Yksi työntekijä – monen alan ammattilainen Teksti Tiina Pohjalainen Kuva Sami Konttinen
työhön säilyy – omiin käytäntöihin ei pääse keikkaillessa jämähtämään. ”Etenkin kasvatuspuolella täytyy päivittää omaa osaamistaan ja tietotaitoa säännöllisesti.”
Marja Rosenberg on työntekijä, joka osaa melkein mitä vain. Koulutukseltaan Marja on koulunkäyntiavustaja, lähihoitaja ja onpa hän kouluttautunut myös graafiselle alalle. 80-luvulla hän teki somistajan töitä ja 90-luvulla työskenteli puolestaan mainonnan parissa. ”Kun 90-luvun laman loppupuolella graafisen alan töitä oli niukalti, päädyin tekemään avustajan töitä. Lopulta kouluttauduin alalle, sillä huomasin olevani hyvä työssäni! Työ johdatti minut opiskelemaan lisää.”
Lähellä sydäntä Lähimpänä Marjan sydäntä on kouluissa tehtävä oppilashoitajan työ, sillä hän pitää paljon erityislapsista. ”Heidän parissaan on ihanaa ja palkitsevaa työskennellä. Jokaisessa työssä on kuitenkin omat parhaat puolensa. Sosiaalisen työn vastapainoksi voi tehdä itsenäisempää siivoustyötä.” Parhaimmat onnistumisen kokemukset Marja on saanut onnistuneen hoitotyön, esimerkiksi epileptikon kohtauksen, jälkeen.
Seuressa keikkailun Marja aloitti jo vuonna 2002. Tuolloin Marja teki siivousalan töitä, sillä hänellä on paljon työkokemusta siltäkin alalta – kuinkas muuten. ”Seuren kautta sain hyvän mahdollisuuden tehdä keikkaa arvostamallani alalla”, Marja toteaa. Tähän mennessä hän on ehtinyt keikkailemaan Seuressa ainakin toimitilahuoltajana, päiväkotiapulaisena, oppilashoitajana, koulunkäyntiavustajana, erityisavustajana ja lastenhoitajana.
Vastapainona työlleen Marja joogaa ja maalaa vapaa-ajallaan. Maalausharrastukseen Marja suhtautuu sen verran vakavasti, että hän suunnittelee näyttelyäkin – tilat on jo varattu. ”Jos päätän vielä kouluttautua, suuntautuisivat opinnotkin kuvataiteeseen.” Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös keikkailun jatkaminen, se kun sopii Marjasta mainiosti myös opiskelujen oheen.
Vaihtelevia työviikkoja Useat tehtävänimikkeet mahdollistavat Marjalle vaihtelevan työviikon, jonka hän voi räätälöidä haluamallaan tavalla. ”Esimerkiksi vastuullisen koulunkäyntiavustajakeikan jälkeen voin ottaa seuraavalle päivälle siivousalan töitä työn liikunnallisuuden takia tai tarvittaessa pitää vaikka vapaapäivän keskellä viikkoa”, hän kertoo. Työkohteiden ja tehtävänimikkeiden vaihtumista Marja ei ole kokenut hankalaksi, pikemminkin helpottavaksi, sillä eri työtehtävissä opitut taidot tulevat usein tarpeeseen toisessa tehtävässä. ”Joskus tosin koen, ettei aivan kaikkea osaamistani osata hyödyntää.” Koska työkohteissa on eri käytäntöjä, eikä oppilaistakaan ole etukäteen aina tarkkaa tietämystä, on keikalla Marjan mielestä kuulosteltava ja kyseltävä asioita. ”Rohkeus tarttua työhön, aktiivisuus, vastuun ottaminen, koulutus sekä työkokemus auttavat pääsemään sisälle työhön”, Marja kertoo. Lisäksi hän pitää joustavuutta yhtenä tärkeimmistä keikkailijan ominaisuuksista. ”Parasta keikkailussa on työn vaihtelevuus sekä uudet ihmiset ja työkohteet”, Marja kertoo keikkailun hyvistä puolista ja jatkaa: ”Jokaisessa paikassa oppii uutta ja on mielenkiintoista todeta, kuinka käytännöt vaihtelevat paljonkin eri kohteissa saman kaupungin sisällä.” Marja kokee, että uusien asioiden oppiminen rikastuttaa ja mielenkiinto
11
Teksti Sini Åback
Keikkanetti uudistuu kesällä! – Seuressa käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä Seuren nykyinen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla hoidetaan niin tilaustenkäsittelyä, työntekijä- ja asiakastietojen hallintaa kuin palkanlaskentaakin on vähitellen saapunut tiensä päähän. Nykyinen järjestelmä pääsee ansaittuun lepoon vuoden 2015 kesällä, jolloin Seuressa otetaan käyttöön Stellaksi ristitty moderni ohjelmistokokonaisuus. Uudistus näkyy kesällä asiakkaille ja keikkalaisille uudistuneena Keikkanettinä. Keikkanetti tulee siis nimenä säilymään, mutta sen ulkonäkö ja sisältö muuttuvat. Moni asia tulee automatisoitumaan ja helpottumaan. Kenties
suurimpana uudistuksena voivat keikkalaiset tulevaisuudessa myös varata keikkoja suoraan Keikkanetissä. Tilaajat voivat puolestaan luoda tutuista työntekijöistä omia keikkalaispooleja ja lähettää tutuille työntekijöille keikkakutsuja. Uusi Keikkanetti tulee toimimaan näppärästi myös mobiililaitteissa. Näistä ja muista uudistuksista tullaan kertomaan tarkemmin kevään aikana. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää kilpailutettiin pitkään ja hartaasti, ja hankintaa toteuttamaan valikoitui Saima Soft Oy. Ohjelmiston kehitystyö on jo hyvässä vauhdissa ja se etenee vai-
heittain loppuvuoden ja kevään 2015 aikana. Aikataulu on tiukka, ja isossa hankkeessa voi matkan varrella tapahtua kaikenlaista. Tavoitteena kuitenkin on, että uusi järjestelmä on käytössä 1.6.2015 alkaen. Keikkanetin käyttäjät saavat kevään 2015 aikana uudet tunnukset Keikkanettiin. Samalla huolehditaan, että uudistuneen Keikkanetin käyttöohjeet ja muu mahdollinen koulutusmateriaali ovat käyttäjien saatavilla. Kun uuden järjestelmän käyttöönottopäivä lähenee, ohjeistetaan käyttäjiä siitä, miten siirtymävaiheessa toimitaan.
Millaisia asioita uudistuva Keikkanetti muun muassa mahdollistaa…
…asiakkaalle
…keikkalaiselle
•
tilausten tekeminen ja seuraaminen sekä tuntilistojen hyväksyntä
•
avointen keikkojen tarkasteleminen, toivominen ja varaaminen
•
tilausten tekeminen ja tuntilistojen hyväksyntä mobiilisovelluksella
•
keikkojen tarkasteleminen, toivominen ja varaaminen mobiilisovelluksella
•
keikkalaisten kutsuminen työkohteen keikkalaispooliin
•
•
keikkalaisten kutsuminen ja varaaminen keikalle keikkalaispoolista
tuntilistojen tarkastaminen ja korjausehdotusten tekeminen ennen tuntilistan hyväksyntää
•
omaan keikkalaispooliin kuulumattomien keikkalaisten hakeminen
•
työkohteiden keikkalaispooleihin liittyminen kutsuun vastaamalla
•
tilauksen siirtäminen suoraan Seuren täytettäväksi
•
keikkojen sopiminen suoraan työkohteen tilaajan kanssa
•
omien tietojen päivittäminen
•
työsopimuksen hyväksyminen
•
palautteen antaminen
•
palkkalaskelman tarkasteleminen
•
viestien vaihtaminen Seuren kanssa
•
•
laskujen tarkasteleminen
omien käytettävyystietojen ja keikkakalenterin ylläpitäminen
12
Projekti Kolumni Monimuotoisuus Teksti Sanna Konttinen
Yhtenäiset lääkehoitoluvat – joustavampaa keikkailua
Miltä muutos maistuu?
”Kuntien yhtenäiset lääkehoitolupakäytännöt helpottavat Seuren keikkalaisten työnsaantimahdollisuuksia sekä työvoiman liikkuvuutta yli kaupunkirajojen”, Seuren terveydenhuoltoalan palvelussuhdepäällikkö Katja Salvisto iloitsee. Seure on mukana pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä työryhmässä, jonka tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuollon nimikesuojattujen ammattihenkilöiden, eli lähihoitajien, lääkelupakäytäntöjä.
Tiedät sen tunteen, kun laitat muutoksen liikkeelle. Pakkaat laukkuja – kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti – ja mietit, että nyt se menee muuten uusiksi: työpaikka, parisuhde, projekti, harrastus, asuinmaa tai olohuoneen tapetit. Maku kielenpäällä on pirskahteleva ja raikkaan hapokas. Jälkimaussa on aistittavissa hiven hentoa huolestuneisuutta, joka pitää mielen terävänä.
Kunnat ovat tähän asti järjestäneet lääkehoitoon liittyvät koulutus- ja lupaprosessit itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuntien lääkehoitosuunnitelmissa on määritelty, millaista osaamista eri työtehtävissä edellytetään. Tältä pohjalta kunnat ovat järjestäneet omalle henkilöstölleen koulutusta ja määritelleet tarvittavat näytöt lääkehoitolupien saamiseksi. Seuren kautta keikkailevat lähihoitajat ovat noudattaneet kuntakohtaisia lääkehoitosuunnitelmia. Jos Seuren työntekijä on siis halunnut keikkailla eri kuntien työkohteissa, on hänen täytynyt myös suorittaa erikseen jokaisen kunnan oma lääkehoitolupa. Lähitulevaisuudessa tähän on tulossa kuitenkin muutos, sillä pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat sopineet lääkelupakäytäntöjen yhtenäistämisestä. Yhtenäistä lupakäytäntöä on noudatettu jo 1.9.2014 alkaen, mutta kunnat määrittelevät itse tarkemmin oman käyttöönottoaikataulunsa.
Tiedät ehkä senkin tunteen, kun saat ilman agendaa olevan kutsun toimitusjohtajan pitämään ylimääräiseen kokoukseen. Tai sen, kun pitkään rakkaudella työstämäsi hanke haudataan kaikessa hiljaisuudessa odottamaan parempia aikoja. Tai sen, kun toimiva organisaatio myllätään mielestäsi järjenvastaisesti yllättäen kokonaan uusiksi. Maku kielenpäällä on pelkästään kitkerä ja karvas.
Jatkossa työntekijän lääkehoitolupa on siis siirrettävissä kuntien välisesti. Seuressa tämä uusi lääkehoidon koulutus- ja lupaprosesseihin liittyvä toimintamalli otetaan käyttöön, kun työkohteet ovat tähän valmiina ja yhteiset toimintaohjeet selvillä. ”Jo tässä vaiheessa Seuren keikkalaisilla on mahdollisuus suorittaa lääkehoitolupaan vaadittava teoriakoulutus LOVe-verkkokoulutusmateriaaliin kuuluvan Lääkehoidon osaamisen perusteet -verkkokurssin avulla. Keikkalaisten näyttökäytännöistä Seure sopii erikseen kunkin kaupungin kanssa”, Salvisto kertoo ja jatkaa: ”Lupaprosessin nopeutuminen ja keikkalaisten liikkuvuuden helpottuminen hyödyttävät tulevaisuudessa kaikkia. Työntekijöille se tietää helpompaa ja monipuolisempaa keikkailua, työkohteille puolestaan keikkalaisten parempaa saatavuutta.”
Työelämän muutoksista ei varmasti tule loppua. Ja kuten tiedetään, on hölmöä kuvitella pääsevänsä uudenlaisiin tuloksiin käyttämällä samoja keinoja kuin ennenkin.
Molemmissa tilanteissa on kyse muutoksesta. Miksi ne sitten tuntuvat niin erilaisilta? Selitys on vaikutusmahdollisuuksissa. Suorastaan rakastat niitä muutoksia, jotka itse laitat liikkeelle. Ulkoa tuotua ja yllättävää sen sijaan on vaikeaa hyväksyä. Ulkoa tulleidenkin muutosten maku kuitenkin paranisi, jos saisit olla mukana muutosta suunnittelemassa ja tekemässä.
Kun siis seuraavan kerran suunnittelet tai toteutat muutosta, kokeile jotakin uutta. Kokeile, mitä tapahtuu, jos otat kaikki asianosaiset mukaan muutosprosessiin – mahdollisimman varhain, aidosti ja avoimesti. Osallistaen, kuunnellen ja ihmistä arvostaen toteutettu muutos maistuu nimittäin lopulta ihan hyvältä. Samalla kun hälvennät muutoshuolta, saat käyttöösi joukkojen viisauden ja voit löytää kokonaan uusia tapoja tarvittavan muutoksen toteuttamiseen fiksusti.
Lähteenä on käytetty julkaisua: PKS-toimintaohje – Lääkehoitolupa nimikesuojatuille terveydenhuollon ammattihenkilöille.
Anu Kokko
Kirjoittaja työskentelee Fountain Park Oy:ssä, joka auttaa organisaatioita strategiatyön, johtamisen ja sidosryhmien kuulemisen haasteissa tuomalla joukkojen viisauden johtamisen arkeen.
Lääkehoidon toteuttaminen on keskeinen osa terveydenhuoltoalalla keikkailevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien työnkuvaa. Lääkehoito on osin luvanvaraista toimintaa. Ammatillisen koulutuksen lisäksi tiettyihin lääkehoitoihin tarvitaan erillinen kirjallinen lupa, jolla varmistetaan työntekijän tarvittava osaaminen. 13
Teurastamo – lähiruokaa ja uutta kaupunkikulttuuria Teksti Laura Kuivalainen Kuvat Teurastamo/Maria Miklas
Kalasataman liepeillä Helsingin Tukkutorin alueella sijaitseva entinen Helsingin Teurastamo on noussut kaupunkilaisten tietoisuuteen monipuolisten tapahtumien näyttämönä ja erityisesti hyvän ruoan keskuksena. Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo, kuinka tähän on päädytty. samanniminen ravintola. Alun perin Kellohalli toimi järjestelytilana verisen teurastamopuolen ja lihanleikkaamon välillä. Teurastamotoiminnan päätyttyä tila oli pitkään käyttämättä, ja se toimi lähinnä romuhallina. Kun tilaa remontoitiin, jätettiin pinnat ja rakenteet alkuperäisen rouheiksi, mutta tekniikka uusittiin täysin. Esikuvina ovat toimineet New Yorkin Meat Packing District ja Kööpenhaminan Kødbyen.
Vuonna 1933 toimintansa aloittanut Helsingin teurastamo oli avautuessaan yksi Euroopan hienoimpia ja moderneimpia teurastamolaitoksia. Kaupungin teurastamo perustettiin keskeiselle paikalle, koska kaupunki halusi taata asukkailleen mahdollisimman tuoretta ja laadukasta lihaa aikana, jolloin jääkaapit olivat vielä harvinaisuus. Nyt 80 vuotta myöhemmin Teurastamo haluaa edelleen tarjota tuoretta ja laadukasta ruokaa – päivitettynä 2000-luvun kaupunkielämään. Vanhat historialliset teurastamorakennukset päätettiin suojella jo 1980-luvulla. Varsinainen teurastamotoiminta päättyi lopullisesti vuonna 1992, jonka jälkeen tiloissa on toiminut elintarvike- ja kukka-alan yrityksiä. Teurastamon alueen kehittäminen lähti käyntiin kuitenkin vasta vuoden 2008 jälkeen, kun uusi kaava vahvistettiin ja alueen tulevaisuutta päästiin rakentamaan tukkutoritoiminnan ympärille. ”Taustalla oli ajatus, että vanha tukkukaupan alue avattaisiin kaupungin asukkaille mutta kuitenkin niin, että tukkukauppa voisi edelleen jatkaa toimintaansa”, Taulavuori kertoo. ”Paikasta haluttiin luoda hyvän ruoan keskus, joka on samalla kaupunkilaisten keittiö ja olohuone. Johtoajatuksena oli tarjota avoin tila, jossa voi tehdä myös itse.” Teurastamon uusi aika käynnistyi vuonna 2012 Helsingin Design-pääkaupunkivuoden myötä. Nyt Teurastamossa toimii lukuisia luomu- ja lähiruokaa tarjoilevia ravintoloita ja pientuottajia.
Kaupunkilaisten keittiö ja olohuone Teurastamon toiminta on kasvanut jatkuvasti kolmen vuoden aikana, ja tänä vuonna isommin kuin koskaan. Tänä vuonna on tehty myös Teurastamon kävijäennätys. Elokuussa järjestetty ruoka- ja kirpputoritapahtuma Helsinki Night Market keräsi kahden illan aikana yhteensä 23 000 kävijää. Avausvuonna Kellohallissa toimi kaksi ravintolaa, mutta matkan varrella mukaan on tullut jatkuvasti uusia innovatiivisia yrittäjiä. ”Emme ole halunneet tiloihin ketjuliikkeitä, vaan omaleimaisia pientoimijoita”, Taulavuori linjaa. Teurastamo haluaa tarjota mahdollisuuksia myös aloitteleville startup-yrityksille. Jos idea sopii konseptiin ja taustalta löytyy innokkaita ja asialleen omistautuneita tekijöitä, ollaan valmiita ottamaan myös riskejä. Taulavuori nostaa esiin yhden epätodennäköisen menestystarinan. ”Kun jäätelötehdas Jädelino aloitti keskellä talvea helmikuussa, emme uskoneet että siitä voisi tulla kannattava”. Mutta toisin kävi. Asiakkaat löysivät Jädelinon jäätelöt varsin nopeasti, ja menestys on lyönyt ällikällä kaikki. Teurastamo tunnetaan etupäässä kesätapahtumistaan. Vaikka talvella tapahtumarintamalla onkin hiljaista, toimii Teurastamon pihan grilli läpi vuoden, joten grillijuhlat voi halutessaan pistää pystyyn vaikka talvipakkasilla. Maalaisten tori -tapahtumat jatkuvat talven yli. Aikaisempina vuosina Teurastamon pihalla on nähty myös luistinrata.
Esikuvat New Yorkissa ja Kööpenhaminassa Teurastamon johtoajatuksena on tarjota laadukasta luomu- ja lähiruokaa historiallisissa puitteissa. ”Paikasta ei haluttu tehdä tavanomaista kauppakeskusta eikä myöskään museota, vaan elävä osa kaupunkikulttuuria, ihmisten kohtaamispaikka”, Taulavuori kertoo. Vanhoja rakenteita ei ole piilotettu vaan Teurastamon historia ja rouheus on haluttu jättää näkyville. Helsingin Design-pääkaupunkivuoden aikana Teurastamon tapahtumien keskuksena toimi Kellohalli ja sinne avattu
14
Teurastamon tulevaisuus
Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori
Kuva: Sami Konttinen
Taulavuoren mukaan Teurastamoon kaivataan tällä hetkellä ravintoloiden lisäksi baaria ja kahvilaa. Alueella on vielä runsaasti remontoimatonta tilaa, ja tulijoita olisi Taulavuoren mukaan paljon. Vapaita käyttöön valmiita toimitiloja on kuitenkin tällä hetkellä rajallisesti, ja isomman kasvun suhteen on nyt tarkoitus pitää pieni hengähdystauko. ”Viiden vuoden päästä Teurastamolla tulee olemaan kaupungin parhaat terassit, enemmän baareja ja musiikkitapahtumia”, Taulavuori visioi. Lisäksi Teurastamon alue tarjoaa puitteet omaehtoisten tapahtumien järjestämiseen. ”Alueelle rakennetaan lähivuosina paljon minikaupunkiasuntoja. Teurastamon alue voisi toimia alueen asukkaille keittiönä ja olohuoneena, jonne kutsutaan kavereita kylään. Pihagrillin lisäksi alueella voisi olla tarpeen mukaan varattavissa oleva yhteisökeittiö.” Niitä, jotka eivät vielä Teurastamolla ole käyneet, Taulavuori kehottaa tulemaan rohkeasti ja tutustumaan. Alueella on paljon käsityötä, suurin osa ruuasta valmistetaan paikan päällä aidoista lähiraaka-aineista. Teurastamo on mutkaton tapaamispaikka, jossa voi ostaa valmista tai tehdä halutessaan itse. Parasta toimitusjohtaja Taulavuoren mielestä on nähdä, kuinka ihmiset viihtyvät ja kaikki toimii.
15
Väestö vanhenee – avuksi teknologia Teksti Sami Konttinen ja Johanna Virtanen Kuvitus Sami Konttinen
Yli 65-vuotiaiden määrä Suomessa tulee vuoteen 2030 mennessä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvamaan nykyisestä noin 18 %:sta 28 %:iin. Samaan aikaan työikäisten määrän on ennustettu laskevan 65 %:sta 58 %:iin. Numerot yhdessä luovat haasteita hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Tarvitaan siis uusia innovatiivisia ratkaisuja vanhustyön arjen helpottamiseksi sekä asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Ratkaisuja etsitään muun muassa ikääntymiseen erikoistuneesta teknologiasta, geronteknologiasta. tietenkin siitä, mitä se on”, hän pohtii. Kustaankartanossa asukasturvallisuudessa apuna käytetään muun muassa liikkeen tunnistavia mattoja – yhden peruskorjatun rakennuksen lattiarakenteisiin asennettiin myös liikkeet tunnistava lattia. Näin saadaan reaaliaikaisesti tietoa missä ja milloin asukas liikkuu. ”Molemmissa ajatuksena on, että osataan auttaa asukkaita oikea-aikaisesti”, Pohjola kertoo. ”Tavoitteenamme on, että asukkaat voivat liikkua vapaasti. Asukkaille, jotka eivät tällaista valvontaa tarvitse, ei niitä myöskään asenneta.” Myös Kauklahdessa on käytössä turvalattiat. Lisäksi Espoossa käytetään paikantavia hyvinvointirannekkeita, jotka toimivat turvarannekkeina ja keräävät tietoa asukkaiden normaalista päivärytmistä tunnistaen poikkeamat, jolloin tietoa voidaan hyödyntää hoidon ja tarvittavan lääkityksen suunnittelussa sekä asiakkaan kulunohjauksessa. Tiloi s s a on myös sähköisesti
Vuonna 2012 a loittanut Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus toimi Espoon kaupungin pilottikohteena hyvinvointiteknologian hyödyntämiselle hoivatyössä, joten uusimman teknologian hyödyntäminen voitiin huomioida jo suunnitteluvaiheessa. ”Hyvinvointiteknologian avulla voimme lisätä turvallisuutta ja kohdentaa hoitajien työpanosta asukkaiden tarvitseman yksilöllisen hoidon toteuttamiseen”, kertoo Espoon sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluiden pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Minna Partanen-Björk. ”Teknologia on kuitenkin vain apuväline, ei itsetarkoitus. Asukkaita ei ole tarkoitus valvoa etäältä, vaan pyrimme teknologian avulla mahdollistamaan aikaa asukkaiden ja henkilökunnan yhteiselle toiminnalle.” Entä voiko uutta teknologiaa tuoda vanhoihin rakennuksiin? Helsingin Oulunkylässä vuonna 1953 avautuneen Kustaankartanon monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Leena Pohjola ei koe sen olevan erityisen haastavaa. ”Rakennuksen iällä ei mielestäni ole varsinaisesti merkitystä teknologian hyödyntämisessä, riippuen
16
keskuslukittavat vesihanat, hellat ja kaapinovet. ”Hoidossa voidaan huomioida asukkaiden yksilöllinen päivärytmi, eikä heitä häiritä turhaan. Ratkaisut lisäävät myös asukkaiden yksityisyyttä”, Partanen-Björk kertoo ratkaisuista. Teknologiaa käytetään apuvälineenä myös viriketoiminnassa. ”Meillä on virikekäytössä Paro-robottihylje, jota voidaan käyttää erityisesti muistisairaiden hoitotyössä. Se vaatii kuitenkin aina myös hoitajan läsnäolon. Sävelsirkku, ääniohjelmia ja tietoverkkoja hyödyntävä työväline, on muutamalla osastolla auttamassa viriketuokioiden järjestämisessä”, Pohjola kertoo Kustaankartanon arjesta. Asukkaat ovat Pohjolan mukaan suhtautuneet positiivisesti teknologian käyttöön viriketoiminnassa, mutta ovat kokeneet kaikkein antoisimpana kuitenkin ryhmässä toimimisen itsessään.
Haasteisiin voi vastata koulutuksella Aivan mutkatonta ei uusien teknologioiden tuominen työpaikoille ole ollut. Kauklahdessa oli alkuvaiheessa käytössä uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka integroi yhteen muun muassa turvalattian, turvarannekkeet ja paloilmoitinjärjestelmänkin. Järjestelmään kuuluivat myös asukashuoneisiin sijoitetut tietokoneet, jotka toimivat televisiona ja mahdollistivat sen, että hoitajat pystyivät tekemään kirjaamista asukkaan läsnä ollessa. Järjestelmän tuotekehitys osoittautui kuitenkin osin keskeneräiseksi, minkä vuoksi sen käytöstä jouduttiin luopumaan. Uudet järjestelmät eivät aina keskustele myöskään jo käytössä olevien järjestelmien kanssa, tai ongelmia voi olla vaikka langattomien verkkojen kanssa. ”Uusissa rakennuksissa häiriöt verkkojen toiminnassa ovat tyypillisiä, sillä rakennukset ovat hyvin tiiviitä ja eristettyjä”, Partanen-Björk kertoo. Molempien naisten kokemukset uudesta teknologiasta ovat pääosin hyviä. ”Tietenkin osa henkilökunnasta kokee teknologian vaikeana käyttää. Siksi on tärkeää, että osa henkilökunnasta perehtyy teknologiaan paremmin ja auttaa niitä, joille se on vaikeampaa”, Pohjola kertoo ja korostaa käyttöönottovaiheen merkitystä: ”Siihen kannattaa satsata, jotta kaikki hyöty saataisiin maksimaaliseen käyttöön. Perehdytys on tärkeässä roolissa.” Partanen-Björk on samoilla linjoilla. ”Teknologia kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi myös järjestelmät vaativat päivityksiä. Henkilökunnan osaamiselle ja perehdytykselle teknologia asettaa uusia osaamisvaatimuksia, mikä vaatii resursointia myös koulutukseen ja perehdytykseen. Järjestelmien tulee toimia myös luotettavasti ja helppokäyttöisesti, mikä lisää motivaatiota käyttää niitä.”
si olla lääkkeiden otosta muistuttava ja siinä ohjaava laite, johon lääkkeet on valmiiksi annosteltu pidemmäksi aikaa”, PartanenBjörk listaa ja muistuttaa: ”Tulevaisuudessa sekä työntekijöillä että asiakkailla tulee olemaan entistä suurempi valmius teknologian käyttöön.” Kustaankartanossa halutaan jatkossakin olla avoimia erilaisille uusille kokeiluille. Pohjolan mukaan heidän pyrkimyksenään on toimia alalla innovaatio- ja osaamiskeskuksena. ”Teknologian käyttö hoitotyössä tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa. Koemme, että kaiken uuden käyttöönotto pitää olla perusteltua asukkaan hyvinvoinnin näkökulmasta eikä vain siksi, että on hienoa kun käytetään teknologiaa.” Myös Espoossa satsataan teknologiaan. Suunnitteilla on uusia elä ja asu -seniorikeskuksia. Espoon vanhustenpalveluissa aloitti viime keväänä myös hyvinvointiteknologia-asiantuntija, jonka tehtävänä on tukea uusien teknologisten järjestelmien käyttöönotossa sekä etsiä uusia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja. ”Teknologian avulla voidaan asiakkaille räätälöidä entistä yksilöllisempiä ratkaisuja. Rutiineista vapautuvalla ajalla työntekijät voivat olla luomassa yksilöllistä asiakkaan tarvitsemaa palvelua ja yhteisöllistä arkea”, Partanen-Björk visioi tulevaa.
Teknologia on tullut hoitotyöhön jäädäkseen Sekä Pohjola että Partanen-Björk näkevät, että teknologian kehittyessä sen hyödyntäminen hoito- ja hoivatyössä tulee olemaan todellisuutta yhä enemmän. Uusilla innovaatioilla voidaan esimerkiksi auttaa ihmisen turvallista asumista yhä pidempään omassa kodissaan. ”Tätä voidaan tukea erilaisilla elintoimintoja seuraavilla ja hälyttävillä laitteilla. Ateriatkin voitaisiin toimittaa joko valmiina päivittäin kotiin tai laitteella, joka valmistaa ne toivottuna kellonaikana sekä muistuttaa ja ohjaa ruokailussa. Muistisairaalla asukkaalla voi-
17
Teo lli
suus
Seure muutti Sörnäisiin
katu
Junat
ie
nti
e
Seure muutti lokakuun puolivälissä uusiin toimitiloihin Helsingin Sörnäisiin. Uudet avarat tilat sijaitsevat vilkkaan Hämeentien kainalossa, osoitteessa Käenkuja 1 B. Seuren vastaanotto sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa.
nvu o
kat u
u
ilah
l h onvuoren kuja
kat
ho
ren
kuj
a
Vilh
on vuo
Katri Valan puisto
ren
Vi
nvu o
ren
Vil
r k atu Peng e
Käe
kat
atie
ja 1
ant nr iste Sö
Hä me
tu
ja
en
ge
r ka
nku
rnä
Käe
en t ie
u kat kel in To rk
u
nku
Torkkelinkatu
Seuren toimiston asiakaspalvelu palvelee työntekijöitä arkisin klo 9–15. Asiakaspalvelun ollessa suljettuna voi Seureen tarkoitetun postin toimittaa Käenkujan sisäänkäynnin vierestä löytyvään postilaatikkoon.
ho
Helsinginkatu
Uudet toimitilat löytyvät hyvien liikenneyhteyksien päästä, liikenteen risteyskohdasta. Sörnäisten metroasemalta on toimistolle vain muutaman minuutin kävelymatka, myös bussi- ja raitiovaunupysäkit sijaitsevat aivan toimiston kupeessa.
Vil
den
M
e me ä H
Suv
Sörnäisten metroasema
P
Lin
tul
ah
de
nk
Po r th
an
ink
atu
atu
Ha ah de nk
sl
inj
a
tul
ide
Lin
Vi
uja
na
18
sa
ar
en
ka
Pää
Palkanmaksuaikataulu 2015
Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi Junati kiinnostavin? e sk y l
än k
Työpäivät ajalta:
at u
atu
1.–15.12.
ti 16.12.
ke 31.12.
16.–31.12.
pe 2.1.2015 to 15.1.2015
tammikuu 2015
Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi
1.1.–15.1.
pe 16.1.
pe 30.1.
16.–31.1.
ma 2.2.
pe 13.2.
1.–15.2.
ma 16.2.
pe 27.2.
16.–28.2.
ma 2.3.
pe 13.3.
1.–15.3.
ma 16.3.
ti 31.3.
16.–31.3.
ke 1.4.
ke 15.4.
1.–15.4.
to 16.4.
to 30.4.
16.–30.4.
ma 4.5.
pe 15.5.
1.–15.5.
ma 18.5.
pe 29.5.
16.–31.5.
ma 1.6.
ma 15.6.
1.–15.6.
ti 16.6.
ti 30.6.
16.–30.6.
ke 1.7.
ke 15.7.
helmikuu
ahd
enk
Palkkapäivä:
joulukuu 2014
Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.
ren
Tuntilista kuitattuna viimeistään:
maaliskuu
kat
u
nr
ant
atie
huhtikuu
ste
toukokuu
kesäkuu
Ha
PUHELINPALVELU:
na
Aikuissosiaalityö, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008
sa
ar
en
Opetus, päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099
ka
tu
Terveydenhuolto 09 310 88066
19