Seure SIDOSRYHMร LEHTI 2/2012
Henkilรถstรถn saatavuus kaupunkien yhteinen haaste sivu 4
Pääkirjoitus
Yhteistyötä yli kuntarajojen Lehtien palstoilla ja verkkosivujen uutisissa niin pääkaupunkiseudun asukkaat, poliitikot kuin kaupunginjohtajatkin kertovat kilvan näkemyksiään kuntaliitoskaavailuista. Seure toimii nyt neljässä pääkaupunkiseudun kaupungissa ja haluamme tulevaan kuntarakenteeseen kantaa ottamatta tarjota lehtemme sivuilla tietoa siitä, miten tällä hetkellä seudullamme tehdään yhteistyötä kuntarajoista riippumatta.
Asioita, joita on onnistuneesti laitettu alulle Vantaalla, käytetään esimerkkinä Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä pitkän yhteistyön tuloksena testattuja ja hyväksi todettuja toimintamalleja viedään malliksi vieruskaupunkeihin. Onnistumisia espoolaisten kanssa tehdyssä yhteistyössä käytetään vertailukohteina suhteessa samanlaisiin tilanteisiin muissa kaupungeissa.
Jo nyt pääkaupunkiseudun kunnat tarjoavat asukkailleen palveluita sekä kehittävät aluetta yhdessä. Yhteisten haasteiden ratkomista, hankkeiden eteenpäin viemistä sekä toimintalinjoista sopimista tapahtuu useissa kaupunkien yhteistyöelimissä. Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen muodostavat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja kun mukaan otetaan 14 lähiseudun kuntaa, muodostuu Helsingin seudun yhteistyökokous. Näiden tahojen keskeisiä yhteistyöhankkeita ovat yhteistoiminnan ja omistajaohjauksen kehittäminen, pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen sekä hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutuotannon kehittäminen.
Seuren arkea haastavat myös kaupunkien väliset erot niin organisaatioissa, toimintatavoissa kuin ajattelumalleissakin. Seure mukauttaa toimintaansa siten, että parhaimmillaan palvelussa huomioidaan kaikkien kaupunkien yksilölliset tarpeet ja haastavimmillaankin löydetään kaikkia tyydyttävä kompromissi. Seure pyrkii toimillaan myös edistämään työvoiman saantia koko pääkaupunkiseudulla ja vaikuttamaan keikkailijoiden työskentelyyn kuntarajoista riippumatta. Tässä lehdessä sivulla 4 kerrotaan pääkaupunkiseudun yhteisistä haasteista työvoiman saatavuuden suhteen sekä keinoista, joilla kaupungit tähän haasteeseen vastaavat. Toisenlainen esimerkki pääkaupunkiseututasoisesta yhteistyöstä on kulttuuripääkaupunkihanke World Design Capital, joka esitellään sivulla 8. Siis yhtäällä etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja toisaalla kehitetään uusia luovia tapoja tehdä yhteistyötä – kaksi asiaa, jotka Seuressakin ovat toiminnan ytimessä. Ja Seuren asiakkaat ja keikkalaiset ovat luonnollisesti tämän paletin tärkeimmät osat.
Seure on vuodesta 2005 ollut Espoon, Vantaan ja Helsingin omistamana merkittävä seudullinen toimija. Tästä vuodesta eteenpäin omistajiin lukeutuu myös Kauniainen. Vuosien aikana Seure on oppinut tuntemaan omistajakaupunkinsa. Tästä tietotaidosta hyötyvät kaikki omistajat.
Aurinkoista lähestyvää kesää! Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri
Seuren kynästä Kerro hieman Seuren historiasta pääkaupunkiseudun kaupunkien kumppanina.
merkitsee Seurelle aiempaa tiiviimpää yhteistyötä asiakkaittemme kanssa. Yhdessä tehden saavutamme parhaat tulokset. Vastuullisena kumppanina Seure haluaa tukea liiketoiminnallaan omistajakaupunkiensa palvelutuotantoa. Yhtiö pyrkii olemaan kaikessa toiminnassaan asiantunteva, joustava ja asiakkaita kuunteleva kumppani.
Seuren rooli pääkaupunkiseudun kunnallisena toimijana on ainutlaatuinen. Olimme ensimmäinen kunnallinen toimija tällä alalla. Henkilöstövuokraustoimintaa Suomessa oli tuolloin muutenkin hyvin vähän. Kumppanuus oli 20 vuotta sitten arkipäivää, vaikka tuota termiä ei käytettykään. Yhtiön liiketoiminnan toteuttaminen oli luonnollisesti nopeampaa ja joustavampaa vain yhden kaupungin, Helsingin, omistuksessa. Toisaalta se oli hyvää harjoittelua yhtiön toiminnan laajentumista varten. Asiakaskontaktit hoidettiin hyvin perinteisellä tavalla, kasvotusten. Nykyään toimivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelumallit mahdollistavat suuren asiakasmäärän hoidon. Seurelle on erittäin tärkeää, että asiakkaista välitetään aidosti ja että heitä tavataan säännöllisesti. Yhteistyöhön ja kumppanuuteen on panostettu viime vuosina voimakkaasti, toivottavasti sen ovat huomanneet myös asiakkaamme.
Miltä näyttää Seuren tulevaisuus? Kauniaistenkin tultua tänä vuonna mukaan yhtiön toimintaan omistajana ja palvelujen käyttäjänä ovat kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit kumppaneitamme. Lisäksi tästä vuodesta alkaen omistajakaupunkien tytäryhtiöiden ja vastaavien toimijoiden on myös mahdollista tulla yhtiön omistajiksi sekä täten palvelujen käyttäjiksi. Vantaan Tilapalvelut Oy ja Omnia ovat ensimmäiset tällaiset toimijat. Laajasta asiakaskunnasta on varmasti hyötyä kaikille asiakkaillemme pääkaupunkiseudulla. Uskon, että Seure koetaan tarpeelliseksi kumppaniksi myös tulevina vuosina. Asiakaskuntamme kasvaessa on tärkeää, että Seure vastuullisena työnantajana panostaa myös vuokrahenkilöstöön. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Seuressa on paljon rautaista ammattitaitoa ja osaamista asioiden eteenpäin viemiseksi. Hyvin rakennetulta ja toimivalta pohjalta Seure voi avoimin sekä luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen.
Mitä kumppanuus merkitsee Seurelle ja omistajille? Kumppanuusajattelun myötä olemme lähentyneet toiminnassamme omistajakaupunkiemme palvelutoimintaa niin, että koemme olevamme osa kaupunkien henkilöstöhallintoa ja rekrytointitoimintaa. Tietysti toivomme, että asiakkaamme kokisivat samoin. Kumppanuus
Virpi Taskinen, Seuren hallintojohtaja
2
Tässä lehdessä
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012
O4 O8
Henkilöstön saatavuus
Muotoilu kuuluu kaikille
O6 10
Toimintakertomus 2011 1%
Muut asiakkaat
1%
HUS-kuntayhtymä
22 %
Vantaan kaupunki
31 %
Espoon kaupunki
45 %
Helsingin kaupunki
Yhteispalvelupisteiden verkosto
Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi PALVELUNUMEROT: Palvelualat 09 310 88004 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005 Terveydenhuoltoala 09 310 88006 Toimisto- ja opetusala 09 310 88007 Ekstranet http://keikkanetti.seure.fi Päätoimittajat
12
Kohteet
14
Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri
Seudullista rekrytointia
Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Anni Hassinen Assi Häyry Tiia Karnijoki Sami Konttinen Sanna Konttinen Laura Kuivalainen Riikka Sallinen
16
Näköalapaikka kumppanuuteen
18
Maija Valkama
Taekwondosta diabetekseen
Ulkoasu ja taitto Roope Kiviranta Sähköposti viestinta.seure@hel.fi
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
3
Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Jutta Takala korostaa ennakoivan rekrytoinnin merkitystä.
Teksti Anni Hassinen KUVA RODEO
S e u r e l a i s e t v i i h t y v ä t t y ö s s ä ä n hyvin. Tätä mieltä oli valtaosa niistä reilusta 2000 työntekijästämme, jotka yli 9000 seurelaisen joukosta vastasivat vuoden 2011 keikkalaiskyselyyn. Kyselyn tulokset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta seurelaisten työhyvinvoinnista, sillä se on monen tekijän summa.
riittävästi aikaa. Työnantaja voi kuitenkin tukea työntekijöiden fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Seure esimerkiksi tarjoaa tietyt työssäolokriteerit täyttäville keikkalaisilleen liikuntaseteleitä ja työterveyshuollon palveluita. Työtä Seuressa on aiheuttanut se, että nämä etuudet eivät kosketa koko laajaa keikkalaisten joukkoa. ”Työntekijöille tarjottavien etuuksien kehittämistä pohditaan parhaillaan”, kertoo Walldén. Tarkoituksena on kehittää niitä niin, että työhyvinvointia tukevaa toimintaa voitaisiin tarjota nykyistä laajemmalle joukolle seurelaisia.
Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työilmapiiri, johtaminen, työpaikan turvallisuus sekä työntekijän terveys, jaksaminen ja osaaminen. Vuokratyössä haasteita luovat vaihtuvat työkohteet ja työyhteisöt. Seuren henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldén ja henkilöstösuunnittelija Johanna Tukiainen pohtivatkin, että seurelaisen työhyvinvoinnin tukemiseen ei ole tarjolla yhtä oikeaa reseptiä.
Perehdytys on peruskivi
”Keskeistä on vuokratyöntekijän asianmukainen perehdyttäminen”, sanoo Tukiainen. Seure perehdyttää työntekijänsä työsuhteeseen ja keikkatyön käytäntöihin liittyviin asioihin, kun taas perehdytys työtehtäviin annetaan työkohteessa. Seure pyrkii yhdessä tilaajien kanssa vaikuttamaan siihen, että vuokratyöntekijä saa työkohteessa tarpeelliset tiedot työpaikan käytännöistä ja työtehtävistä. Yhtä tärkeää kuin perehdytys käytännön asioihin on se, kuinka vuokratyöntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön. Seuressa on tehty töitä sen eteen, että keikkalainen huomioidaan työkohteessa asianmukaisesti. Walldén arvelee, että kun työntekijä osaa asiansa, hän pärjää hyvin myös uusissa työkohteissa.”Oman työn hallitseminen ja ammattitaito antavat myös itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita työssä.” Käytännön asioihin liittyvän perehdytyksen lisäksi Seure järjestää työntekijöilleen myös ammattitaitoa kehittävää koulutusta. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia perehdytetään avustamaan autistisia oppilaita ja lähihoitajille on tarjolla lääkehoitolupakoulutuksia. Päivähoitoja nuorisoalalla perehdytetään lastenhoitotyöhön ja palvelualoilla on mahdollista saada koulutusta laitoshuoltajan tehtäviin.
Vertaistukea ja virkistäytymistä
Teksti Riikka Sallinen Valokuva Roope Kiviranta
Henkilöstön saatavuus
Tukiaisen ja Walldénin mielestä työhyvinvointia edistää myös se, että työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia työstään kollegoiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää muutamia vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa niin keikkalaiset kuin Seuren toimiston väkikin pääsevät viettämään aikaa yhdessä. Virkistystapahtumien lisäksi toisten seurelaisten kanssa pääsee keskustelemaan koska tahansa Keikkanetissä ja Seuren Facebook-sivuilla.
on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen haaste
Työhyvinvoinnin vaaliminen ei ole ainoastaan työnantajan vastuulla. Omasta terveydestä ja kunnosta täytyy jokaisen itse huolehtia. Työntekijän on pidettävä huolta siitä, että lepoon ja työstä palautumiseen jää Tekst i S A MI KON T T INEN kuva roope K i v iranta 4
Rekrytointi
P
Rainio. Takala puolestaan korostaa, että kunta-ala on moninainen toimija ja Espoossakin työskennellään yli 800 ammattinimikkeellä.
ääkaupunkiseudun kunnilla on suuri työvoimatarve. Vuonna 2011 Helsingin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä oli avoinna noin 9500 työpaikkaa. Tämä on noin 300 työpaikkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityissuunnittelija Hanna Keskinen Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksesta. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut kaikissa muissakin kunnissa.
Kesätyöt ovat loistava tapa päästä kurkkaamaan kunnan arkeen. Keskisen mukaan nuorten kiinnostuksesta kunta-alaa kohtaan kertoo osaltaan se, että kesätyöhakemusten määrä nousee vuosi vuodelta. Takala sanookin, että erityisesti kesätyöpaikat ja oppilaitosyhteistyö ovat olennaisessa asemassa kuntien työnantajamaineen vetovoiman lisäämisessä. Opinnoista osaajaksi -hankkeen myötä pääkaupunkiseudun kunnat ovat kiinnittäneet huomionsa oppilaitosyhteistyöhön. Asiaa on tarkasteltu erityisesti rakenteiden, harjoittelun laadun sekä opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmasta. Hankkeen käytänteitä on ensimmäiseksi sovellettu varhaiskasvatukseen ja tekniikan alalla. Yhteisesti toteutetun hankkeen hyvät käytännöt ovat helposti monistettavissa muille aloille.
Työnhakijoiden mielenkiinnon herättämiseksi pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä Seuren kanssa näkyvät messuilla ja muissa tapahtumissa yhtenäisenä rintamana. Rekrytointimarkkinoinnista ja sen kehittämisestä kuntien edustajat keskustelevat pääkaupunkiseudun maineryhmässä. Ryhmässä jaetaan avoimesti myös muita tietoja ja taitoja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Tämän lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on yhteinen rekrytointijärjestelmä, jota kehitetään jatkuvassa yhteistyössä. Viimeisin kehityskohde oli virkahakuihin liittyvä sähköinen tiedoksianto. Nyt kaupungit voivat lähettää hakijoille sähköisesti kaikki tarvittavat asiakirjat.
Kesätöiden ja opintoihin liittyvien harjoittelujen kautta nuoret saavat kokemuksia kunta-alan työpaikoista jo opiskeluaikanaan. Takalan mukaan toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja kesätyö- ja harjoittelukokemuksien hyviä, jotta nuoret valitsisivat jatkossa kunnan työnantajakseen. Takala kertoo, että tällainen ennakoiva rekrytointi vaatii henkilöstöltäkin pitkäjänteisyyttä, sillä se ei tuota tuloksia hetkessä. Tulokset nähdään vasta vuosien päästä.
Erityishaasteet koettelevat tiettyjä aloja Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Jutta Takala kertoo, että erityinen työvoimatarve on niin sanotuilla pula-aloilla. Espoossa pula-alat on määritelty niin, että kelpoisia hakijoita on alle kolme työpaikkaa kohden. Kunnilla on pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista, erityisluokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä sekä insinööreistä. Espoossa viimeisten vuosien aikana pula-alaksi on noussut myös suomenkielinen päivähoito. Kauniaisten henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen jakaa saman huolen kuin muutkin pääkaupunkiseudun kunnat: erityinen huoli kaikilla on ruotsinkielisestä henkilöstöstä, erityisesti hoitohenkilökunnasta niin terveydenhuollossa kuin päivähoidossakin. Syyt pula-alojen kehittymiseen ovat Takalan mukaan moninaiset. Toisilla aloilla on kova kilpailu vähistä osaajista. Ruotsinkielisen henkilöstön lisäksi erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja erityisluokanopettajia on liian vähän pääkaupunkiseudun kuntien tarpeisiin. Toisaalta esimerkiksi lääkäreitä ja sairaanhoitajia houkuttelee usein erityissairaanhoito kuntien työtarjontaa enemmän. Vantaan viestintäpäällikkö Päivi Rainio painottaa, että koulutuspaikkojen määrä ja alueellinen jakautuminen vaikuttavat pääkaupunkiseudulla henkilöstön saatavuuteen. Tämän lisäksi eläköityminen asettaa omat haasteensa.
Kesän palveluajat Kesällä Seuren puhelinpalvelu palvelee keikkalaisia ja asiakkaita joka arkipäivä klo 7–16. Poikkeukselliset aukioloajat ovat voimassa 4. kesäkuuta alkaen ja normaaliin rytmiin palataan jälleen 30. heinäkuuta. Neljännen kerroksen asiakaspalvelu on kesällä auki normaalisti klo 8.30–15.30.
Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?
Onko kunta-ala houkutteleva? KT Kuntatyönantajat on sitä mieltä, että kunta-ala ei tällä hetkellä ole nuorten silmissä riittävän houkutteleva työnantaja. ”Mielestäni kunta-ala on houkutteleva, esimerkiksi sairaanhoitajaksi hakeutuu opiskelemaan huomattavan paljon nuoria. Yksi kysymys on, mikä koetaan kunta-alaksi”, pohtii Rainio. “Nuorille pitäisi kertoa, että kunta-ala ei ole pelkkää byrokraattista, hallinnollista työtä, vaan arjen tehtäviä, joka on heillekin tullut tutuksi palvelujen kautta”, jatkaa
Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.
5
Seuren toimintakertomus 2011 Toimitusjohtajan TOP 5
Odotuksia vuodelle 2012
Tilaustoiminnan kääntyminen voimakkaaseen kasvuun
Kuluvana vuonna tilausmäärät kasvavat entisestään, ja liikevaihdossa syntyy taas uusi ennätys. Uudet omistajat pääsevät täydellä teholla mukaan Seuren asiakkaiksi. Seure uudistaa henkilöstövuokrauksen liiketoimintamallia ja kehittää myös uusia liiketoiminnan muotoja toimialansa asettamissa rajoissa. Toiminnanohjausjärjestelmän uudistustyön valmistelu käynnistyy toden teolla.
Vuosi 2011 oli taas ennätyksellinen Seuren historiassa. Ensimmäisen kerran liikevaihto ylitti 60 milj. euroa, ja laskutettuja työtunteja kertyi lähes 2,9 miljoonaa. Kasvun takana ovat yhtäältä kaupunkien talouden vakiintuminen taloustaantuman jäljiltä, toisaalta eräillä aloilla, esim. päivähoidossa, tapahtunut palvelujen kysynnän kasvu. Tuloksen saaminen positiiviseksi
Seuren liikevaihdon kehitys
Parin tappiollisen vuoden jälkeen saimme yhtiön tuloksen käännettyä plussalle. Tulosparannus johtui sekä tilaustoiminnan ja vuokratyötuntien määrän noususta että toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Seuren henkilöstövuokraus on yksikköhinnoin tarkasteltuna tullut entistä edullisemmaksi omistajilleen.
65 000 000 60 000 000 55 000 000 50 000 000
Täyttöasteen kehitys
45 000 000 40 000 000
Viime vuoden alkupuolella kysyntä kääntyi voimakkaaseen kasvuun, joka johti täyttöasteen alenemiseen. Loppuvuodeksi asetettiin tavoite, että täyttöaste syksyn kuukausina olisi vähintään viisi prosenttia korkeampi kuin alkuvuodesta. Vuoden aikana tehdyillä tehostamistoimilla tavoite saavutettiinkin.
35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000
Asiakkaiden ja keikkalaisten luottamus korkealla tasolla
10 000 000 5 000 000
Syksyn asiakas- ja keikkalaiskyselymme osoittivat jälleen sen, että Seureen luotetaan. Varsinkin asiakaspalvelun laatu ja toimihenkilöidemme halu ratkaista tilaajien ongelmia sijaisten hankinnassa saivat erittäin korkeita arvioita tuhansilta vastaajiltamme.
0
2009
2010
2011
Toimialojen vuosi
Omistuspohjan laajentamista koskevat ratkaisut
Päivähoito- ja nuorisoala
Vuoden aikana saatiin valmiiksi ratkaisut, joilla Seuren omistajapohjaa laajennetaan. Kauniaisten kaupungin kanssa syntyi sopimus, jolla se tuli vuodenvaihteen jälkeen Seuren pääomistajien joukkoon yhden prosentin osuudella. Samassa yhteydessä mahdollistettiin kaupunkikonsernien tytäryhteisöjen mahdollisuus tulla Seuren osakkaiksi ja sitä kautta Seuren palvelujen piiriin. Nyt alkuvuoden 2012 aikana Vantaan Tilapalvelut Oy ja Omnia-kuntayhtymä ovat tarttuneet tähän tilaisuuteen.
Päivähoito- ja nuorisoalalla tilauksia oli vuonna 2011 noin kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksikössä aloitti uusia henkilöstökonsultteja, minkä ansiosta pystyttiin vuoden kuluessa tehostamaan rekrytointia ja järjestämään enemmän perehdytyksiä uusille keikkalaisille. Koko vuonna työntekijä löytyi noin 90 prosenttiin tilauksista.
Myynti asiakasryhmittäin
Myynti ammattiryhmittäin
v. 2010 v. 2011
25 000 000
1%
Muut asiakkaat
20 000 000
1%
HUS-kuntayhtymä
15 000 000
22 %
Vantaan kaupunki
10 000 000
31 %
Espoon kaupunki
45 %
Helsingin kaupunki
5 000 000 0
6
Terveyden- Sosiaaliala Sivistysala Kiinteistö- Hallinto- ja Tekninen Opetusala huoltoala ja laitospalv. toimistoala ala
Muut
Palvelualat
riemusta ja tuskasta. Lisäksi oli yli sata pienempää asiakastapaamista. Asiakkuuksienhallintajärjestelmä (CRM) hankittiin tukemaan entistä parempaa asiakastyötä.
Palvelualoilla elettiin vuonna 2011 maltillisen kasvun aikaa. Sekä ruoka- että puhdistuspalvelualoilla jatkettiin sujuvaa yhteistyötä tuttujen tilaajatahojen kanssa. Espoossa vanhusten palvelujen lyhytaikaisten laitoshuoltajien tilauskanta vakiintui osaksi toimintaamme. Täyttöaste säilyi hyvänä ollen koko vuoden osalta 91,44 %.
Rekrytointi vuonna 2011 Vuonna 2011 Seuren rekrytointimarkkinoinnissa satsattiin vahvasti yleiseen näkyvyyteen ja markkinoinnin painopistettä lähdettiin viemään digitaaliseen suuntaan. Rekrytointikampanja käynnistyi elokuussa tuleseureen.fi-kampanjasivuston avaamisella. Sivustolla nostettiin esiin Seuren keikkalaisia ja asiakkaita videoiden muodossa. Samaan aikaan starttasi myös kaksi Seuren värein teipattua bussia, jotka liikennöivät puolen vuoden ajan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaduilla. Seurelaiset jalkautuivat viemään julisteita paikkoihin, joissa mahdolliset tulevat keikkailijat liikkuvat, kuten oppilaitoksiin, kirjastoihin, uimahalleihin ja kauppoihin. Verkossa Seure teki mm. Facebook-, banneri- ja hakukonemainontaa. Metro-lehdessä Seuren värit näkyivät usean kuukauden ajan työpaikkailmoituksissa. Myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin, lukuisiin rekrytointitapahtumiin osallistuttiin sekä omia rekrykioskeja pystytettiin säännöllisesti TE-toimistoihin.
Toimisto- ja opetusala Vuosi 2011 oli toimisto- ja opetusalalla kasvun aikaa. Täytettyjä tilauksia oli yli 4300 enemmän kuin vuonna 2010. Työtunneissa mitattuna kasvua oli 42 % vuoteen 2010 verrattuna. Uutena tilaaja-asiakkaana aloitti Vantaan liikuntapalvelut, ja uusia ammattinimikkeitä olivat mm. taidepajaohjaajat ja museomestarit. Koko lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa työskenteli kauttamme yli 700 koulunkäyntiavustajaa. Terveydenhuoltoala Vuonna 2010 alkanut tilausmäärien väheneminen loppui ja tilausmäärät kääntyivät nousuun. Kehitimme yhdessä Helsingin terveyskeskuksen henkilöstöhankintayksikön kanssa työnhakijoiden kielitaidon arvioimiseksi apuvälineen, joka otettiin käyttöön alkuvuodesta. Malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa omistajakaupungeissa.
Kumppanuutta vuonna 2011 Espoon kaupunkitasoista kumppanuutta tiivistettiin uudella toimintamallilla. Vantaa-yhteistyötä jatkettiin aiempien vuosien toimivaan tapaan. Uusia tapoja entistä parempaan yhteistyöhön haettiin myös Helsingissä, jossa päivähoitoon kehitettiin uusi toimintamalli yhteistyön parantamiseen. Maaliskuussa asiakkaille tarjottiin mahdollisuus nähdä elokuva ”Kohtaamisia” Vantaan matineaelokuvasarjasta ja kuulla puheenvuoro aiheesta ”eläkeläiset keikalla, arvostus työpaikalla”. Toukokuussa WeeGeessä kuultiin Seuren tilannekatsaus ja tutustuttiin Joan Mirón näyttelyyn. Seuren kesäterassilla vaihdettiin kuulumisia noin sadan asiakkaan kanssa kesäkuun aurinkoisessa illassa. Syksyllä nautittiin UMOn konserteista ja jouluisessa glögitilaisuudessa Tom Pöysti kertoi tekemisen
Täytetyt tilaukset
•
Työhakemuksia reilut 10 000 kpl
•
Uusia rekrytointeja noin 3 300 kpl
•
Rekrytointien jakautuminen eri toimialoille - Päivähoito- ja nuorisoala 36 % - Toimisto- ja opetusala 31 % - Terveydenhuoltoala 21 % - Palvelualat 12 %
Vuonna 2011 Seuressa… …keikkaili yhteensä 8 996 työntekijää. …työntekijöistä 84 % oli naisia ja 16 % miehiä. …työntekijän keski-ikä oli 36 vuotta. …keikkailijoiden suurin ikäryhmä olivat 20–29-vuotiaat työntekijät. …viisi suosituinta ammattinimikettä olivat lastenhoitaja, perushoitaja, koulunkäyntiavustaja, sairaanhoitaja sekä avustaja päivähoidossa.
SEUREN VIESTINTÄ 2011 • • • •
Yli 20 uutiskirjettä asiakkaille Yli 30 uutiskirjettä keikkalaisille Neljä numeroa Seure-lehteä Sosiaalinen media, pääkanavina Facebook, Twitter, Youtube ja Seure Blogi
Vastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2011
160 000
20 000
140 000
18 000
täytetyt
vastaanotetut
16 000
120 000
14 000 Tilausmäärä
100 000
12 000 80 000
10 000
60 000
8 000
40 000
6 000
20 000
4 000 2 000
0
2009
2010
2011
0
Tammi
Helmi
7
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras Joulu
Valokuva: Valtteri Hurvonen Eriksson & Company
MUOTOILU kuuluu KAIKILLE
na esikoululaiset saavat kokemuksia muotoilusta ja inspiroituvat kokeilemaan, oivaltamaan, yllättymään ja onnistumaan muotoilun parissa leikin, tarinoiden ja oman tekemisen kautta. Aarrearkku otetaan osaksi kaupunkien esiopetuksen opetussuunnitelmia ja se on hyödynnettävissä lasten muotoilukasvatuksessa myös designpääkaupunkivuoden jälkeen.
Helsinki on maailman designpääkaupunki (World Design Capital, WDC) vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa. Designpääkaupunkihankkeen tarkoituksena on pohtia kestävän designin roolia laajemmasta näkökulmasta ja hankkeen vaikutuksien toivotaan ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen. WDC Helsinki 2012 -kotisivuilla todetaankin osuvasti, että ”olennaista ei siis ole se, mitä tapahtuu syksyllä 2012, vaan keväällä 2021”.
Rentoudu lentokentän Taidesatamassa Vantaalla
Designpääkaupunkiohjelmistoon tutustumalla saa kattavan kuvan siitä, mitä kaikkea design on ja miten se linkittyy elämäämme. Viralliseen ohjelmistoon kuuluu 300 hyvin erilaista tapahtumaa, projektia ja hanketta, joiden tavoitteena on etsiä keinoja sille, miten designin avulla voitaisiin kokonaisvaltaisesti edistää elämisen laatua. Monimuotoinen ohjelma tukee ajatusta, että muotoilu kuuluu meille kaikille ja että se on olemassa meitä varten. Poimimme ohjelmistosta herkkupaloja Seuren omistajakaupungeista.
Helsinki-Vantaan lentokentällä design näkyy arkkitehtuurissa, sisustuksessa ja myös nykyaikaisissa palveluratkaisuissa. Innovatiivinen palvelumuotoilu sekä uusin teknologia takaavat lentokentällä matkustajien ja matkatavaroiden nopean ja täsmällisen kulkemisen. Designpääkaupunkihanke näkyy lentokentällä esimerkiksi Art Port -taidesataman gallerioina ja näyttelyinä, joiden tarkoituksena on lisätä matkustajien viihtyisyyttä. ”Sit down and seize the moment” -näyttelyssä voit rentoutua istahtamalla hetkeksi designtuolille ja nauttia muotoilusta ja hiljaisuudesta. Näyttelyyn on valittu 15 tuolia suomalaisilta huippumuotoilijoilta ja uusilta muotoilun lupauksilta.
Esikoululaiset kurkistavat Muotoilijan aarrearkkuun
Kaupunkilaisten ajatukset valaisevat kaupungintaloa Kauniaisissa
Seuren omistajakaupunkien päiväkodeissa kurkistetaan ensi syksynä esikoululaisten toimesta aarrearkkuun, joka sisältää käsikirjan opettajalle ja lapselle, leikekirjan sekä 20 muotoilun näkökulmasta valittua esinettä. Muotoilijan aarrearkun innoittami-
Illan hämärtyessä Kauniaisten kaupungintalon julkisivua valaisevat
8
Kolumni Projekti Monimuotoisuus upeasti kaupunkilaisten ajatukset omasta kotikaupungistaan. Sanani-julkisivuvalaistuksessa kaupungintalon seiniin projisoidaan kaupunkilaisten ajatuksia ja sanoja aiheista ”miksi Kauniaisissa on hyvä asua?” ja ”mikä Kauniaisissa tekee minut onnelliseksi?”. Koskettavan valaistuksen lähtökohtina ovat olleet yhteisöllisyys, läheisyys ja kaksikielisyys.
TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ
Yhteinen designpääkaupunki Aloitetaan siitä, mitä ei voi liikaa korostaa. Designpääkaupungissa on viisi kaupunginosaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti. Ne eivät ole keskenään tietenkään identtisiä. Pinta-alat, asumismuodot ja -tiheydet sekä maantieteelliset sijainnit vaihtelevat paikoin suurestikin. Tasa-arvoisia ne silti ovat. Itse asiassa, koko World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta ei olisi olemassa ilman noita viittä toisiaan sopivasti täydentävää kaupunginosaa. Nimenomaan vakuuttava yhteishakemuksemme oli yksi suurimmista syistä, miksi Helsinki aikanaan valittiin maailman designpääkaupungiksi.
Designin erilaiset toimijat kohtaavat Jääkellarissa Helsingissä Suomenlinnassa sijaitsevan Jääkellarin tarkoituksena on edistää luovan alan tekijöiden näkyvyyttä ja yhteistyötä sekä antaa ainutlaatuiset ja intiimit puitteet erilaisten tapahtumien, kuten konserttien, näyttelyiden, teatteriesitysten ja erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestämiselle. Tätä toimintaa tukevat suomenlinnalaisten taiteilijoiden tuotteita myyvä taidemyymälä sekä kulttuurikahvila. Designpääkaupunkivuoden aikana Jääkellarissa järjestetään esimerkiksi useita suomenlinnalaisten toimijoiden hyvin erilaisia ja uniikkeja näyttelyitä. Esillä on mm. tunnetun suomalaisen graafikon Erik Bruunin julistegrafiikkaa, keraamikko Soile Paasosen ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n yhteistyön tuotoksena syntyneitä keraamisia teekannuja sekä Suomenlinnan ala-asteen oppilaiden Meksikon pikajuna -teos.
Tätä kirjoitettaessa eletään toukokuuta 2012. Vaikka vuosi ei ole vielä edes puolessa välissä, niin jo nyt voidaan todeta seuraavaa: designpääkaupunki on erinomainen esimerkki siitä, että pääkaupunkiseudun kaupungit kykenevät innovatiiviseen, laaja-alaiseen ja toimivaan yhteistyöhön. Tämä on tärkeää myös tulevaisuudessa. Ovatpa kuntarakenteet jatkossa mitä tahansa, niin ilman keskinäiseen kunnioitukseen ja avoimeen kommunikaatioon perustuvaa yhteistyötä pääkaupunkiseutu ei voi kehittyä potentiaalinsa ansaitsemalla tavalla. Ei henkisesti, eikä taloudellisesti.
Arjen hyvinvointia ja onnellisuutta Espoossa
Erityisesti kansainvälisten projektien ja hankkeiden toteuttamisessa resurssien yhdistäminen on tärkeää. Halusimmepa tai emme, niin maailma ympärillämme on tänäänkin pienempi kuin eilen. Euroopasta katsottuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat yhtä suurta metropoliperhettä. Tässä meillä suomalaisilla on vielä opittavaa. Jotain asenteistamme kertonee, että Suomessa Lahden kuulumista designpääkaupunkiin ihmetellään toisinaan vieläkin. Ulkomailla asiaa pidetään itsestäänselvyytenä.
Espoossa etsitään miellyttävää arkiympäristöä, toimivia palveluja ja mahdollisuutta hyvään elämään hyvinvointidesignin kolmesta näkökulmasta. Elämän designia ovat esimerkiksi vanhemmuuden tukeminen ja ravitsemuksen edistäminen. Arkielämän design puolestaan rakentaa arkiympäristöä ja palveludesign luo uusia palvelukonsepteja. Designpääkaupunkihankkeen aikana eri puolille Espoota pystytetään hyvinvointidesignia esitteleviä tapahtumarasteja, kuten kaupungin uuden sairaalan testihuone Puolarmetsässä, vanhemmuutta tukeva tapahtuma Leppävaarassa sekä Elämä pelissä -virtuaalipelin esittelypiste. Pelin avulla jokainen voi pohtia ja käsitellä omaa onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan
Designpääkaupunkivuoden ohjelmassa on lukuisia merkittäviä, kahden tai useamman kumppanuuskaupungin yhteisprojekteja, kuten muotoilukasvatuksen merkitystä korostava Muotoilijan aarrearkku, sekä parempaa elämänlaatua tavoitteleva 365 Wellbeing. Myös näissä hankkeissa kaupunkien välinen yhteistyö on toiminut.
Lisätietoja www.wdchelsinki2012.fi Teksti Maija Valkama
Ja mikä parasta, yhteistyö ei tee kaupungeista persoonattomia. Päinvastoin, yhteisen WDC Helsinki 2012 -brändin lisäksi Helsingillä, Espoolla, Vantaalla, Kauniaisilla ja Lahdella on kaikilla omia painotuksia ja tavoitteita. Se on jatkuvuuden lähtökohta. Designpääkaupungin tavoitteena ei ole olla 12 kuukautta kestävä taidefestivaali. Kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta hankkeesta, jonka vaikutusten uskomme kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Hyvää designpääkaupunkivuotta!
Valokuva: Maarit Mustonen
Pekka Timonen Kirjoittaja on World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtaja.
9
Yhteispalvelupisteiden
verkosto löytyy ihmisten läheltä Teksti Tiia Karnijoki Valokuvat Roope Kiviranta
Yhteispalvelupisteelle paras paikka on siellä, missä ihmiset liikkuvat. Pääkaupunkiseudulla palveluja tarjotaan sekä Vantaalla että Espoossa. Seuren omien sivutoimipisteiden lakkauttamisen myötä myös keikkalaisten palveluja siirrettiin yhteispalvelupisteisiin. Vantaan toimipisteet sijaitsevat Korsossa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Espoossa yhteispalvelupisteiden verkosto on vielä laajempi ja palvelupisteitä on yhteensä seitsemän: Espoon keskus, Espoonlahti, Kalajärvi, Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola. Espoossa toimii myös ruotsinkielisiä palveleva asiakaspalvelupiste Vindängen Tapiolassa. Yhteispalvelupisteiden sijainti hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella ja asuinkeskittymien läheisyydessä helpottaa niiden tavoitettavuutta. Pitkät aukioloajat mahdollistavat useimmissa toimipisteissä myös ilta-aikaan asioinnin, mikä ei Seuren toimipisteessä ole mahdollista.
10
Yhteispalvelu Tuulille on tuttua yhteispalvelun ja Seuren välinen yhteistyö niin keikkalaisen kuin palvelusihteerinkin näkökulmasta. Palvelusihteerin työssä yhteistyö tulee Tuulin mukaan eniten näkyväksi päivittäin käsiteltävän Seurepostin myötä. Joskus myös keikkalaiset saattavat kysyä jotakin ja heille voi jakaa Seuren esitteitä. ”Keikkalaisena olen itse myös postittanut omia tuntilistojani Seureen yhteispalvelun kautta”, muistelee Tuuli aikaa, jolloin tunnit ilmoitettiin vielä paperisilla tuntilistoilla. Tuulin mielestä Seure on riittävän hyvin esillä yhteispalvelupisteissä. Seuren postilaatikko ja esitteet ovat hyvin näkyvillä ja keikkalaiset löytävät ne helposti. Palvelun tarvitsijan näkökulmasta Tuuli pitää yhteispalvelupisteiden etuina joustavia aukioloaikoja ja sijaintia. Tuulin oman kokemuksen mukaan seurelaisia asioi yhteispalvelussa jonkin verran, vaikkakin sähköistymisen myötä monet asiat voi nykyään hoitaa tai selvittää internetin kautta.
Palveluja seurelaisille Yhteispalvelupisteiden kautta moni asia hoituu kätevästi ja nopeasti lähellä kotia. Seuren keikkalaiset voivat täyttää yhteispalvelupisteissä lomakkeita, kuten palkkatodistuspyyntöjä, rikostaustaotehakemuksia ja palautelomakkeita. Myös erilaiset asiakirjat, kuten verokortit, rikostaustaotteet sekä työ- ja poissaolotodistukset saa helposti toimitettua Seureen yhteispalvelupisteen kautta. Tarvittaessa papereita voidaan myös kopioida tai skannata. Jokaisessa palvelupisteessä on postilaatikko Seurelle jätettäviä posteja varten, josta ne toimitetaan eteenpäin päivittäin. Näin Seuren työntekijät välttyvät postimaksulta ja virkailijan luo jonottamiselta.
Tuulin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu opintojen päätökseen saattaminen, mutta ennen valmistumista hän aikoo vielä jatkaa keikkailua yhteispalvelupisteissä ja muissa työkohteissa. ”Seuren kautta on helppoa olla töissä, kun töitä voi tehdä opintojen ohella joustavasti oman aikataulun mukaan”, Tuuli kiteyttää keikkatyön hyviä puolia.
Seurelaiset voivat muiden yhteispalvelun asiakkaiden tapaan käyttää palvelupisteiden internetpäätteitä Keikkanetissä vierailuun ja avoimiin työpaikkoihin tutustumiseen. Seuresta kiinnostuneet työnhakijat ja keikkalaiset voivat myös kysyä yhteispalvelupisteistä yleistä tietoa Seuresta ja Seuren rekrytoinnista. Yhteispalvelupisteyhteistyötä Seuressa hoitavat Espoon ja Vantaan rekrytointikonsultit.
Mitä on yhteispalvelu? Yhteispalvelun avulla tarjotaan julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta mahdollisimman lähellä asiakasta. Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta asiakas saa vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 yhteispalvelupistettä. Yhteispalvelun avulla pyritään helpottamaan asiakirjojen välitystä, asioiden vireille panoa ja käsittelyä. Yhteispalvelusta saa myös tukea sähköisten palvelujen käytössä. Parhaimmillaan yhteispalvelupiste toimii liitoskohtana kuntalaisten ja organisaatioiden välillä. Keskeisimmät toimijat yhteispalvelupisteissä ovat kunnat, Kela, poliisilaitokset, maistraatit, työ- ja elinkeinohallinto sekä verohallinto. Yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa, joihin Seurekin kuuluu.
Keikkalaisena yhteispalvelussa Yhteispalvelu on myös Seuren asiakas ja seurelaisia keikkaileekin Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteissä. Palvelusihteerinä keikkaileva Tuuli Valkama opiskelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja keikkailee samalla opintojen ohessa Espoon yhteispalveluun. Tuuli on nuorempana ollut kesätyössä Espoon kaupungilla yhteispalvelussa palvelusihteerinä ja sitä kautta työkohde oli tuttu jo ennen keikkatyön aloittamista. Seurella hän on tehnyt ensimmäiset keikkansa jo vuonna 2004. Tällä hetkellä Tuuli tekee Seuren kautta tuntityönä Espoon yhteispalvelussa lähinnä avustavia hallinnollisia tehtäviä. Aikaisemmin hän on toiminut jonkin verran myös asiakaspalvelutehtävissä.
16
11
Kohteet Päiväkoti Lappi
Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.
LYSTIKÄS
Missä Lapinlahdenkatu 6 G, 00180 HELSINKI Kenelle Kokeille, lastenhoitajille, lastentarhan-
opettajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja toimitilahuoltajille
Kahden erilaisen miljöön, Kampin vilkkaan kauppakeskuksen ja Ruoholahden rauhaisien villojen, välissä lymyilee päiväkoti Lappi. Lappi on ympärivuorokautinen päiväkoti, joten talossa riittää toimintaa joka hetki, kellon ympäri. Päiväkodissa touhuaakin lapsia, joiden vanhemmat tekevät usein vuorotyötä. Päiväkodin lapset ulkoilevat suojaisalla kerrostalojen rajaamalla sisäpihalla. Sisätilat sijaitsevat puolestaan kerrostalon toisessa kerroksessa, jonne noustaan maan tasolla olevan kuraeteisen kautta. Päiväkodissa toimii kolme lapsiryhmää. Lasten askartelemat taideteokset sekä värikkäät piirustukset ovat komeasti esillä kaikkialla tiloissa. Lapin toimintaa ohjaavia arvoja ovat turvallinen arki, lapsen lämmin ja välittävä kohtelu sekä lapsen yksilöllisyyden huomioiminen.
Veräjänkulman koulu
VÄRIKÄS
Missä Lintuvaarantie 14, 02650 ESPOO Kenelle Koulunkäyntiavustajille Veräjänkulman koulu on espoolainen dysfaattisten ja kuulovammaisten oppilaiden erityiskoulu Leppävaarassa. Koulun kaikilla oppilailla on kielellisen kehityksen erityisvaikeus tai kuulovamma. Koulun opetuskielinä toimivat suomi ja viittomakieli. Koulun sydän on sen keskellä sijaitseva kaikille yhteinen kirjastotila, jota käytetään paljon pienryhmätyöskentelyyn. Väriä luokkiin ja käytäville tuovat seinille kiinnitetyt oppimista helpottavat kuvat sekä oppilaiden tekemät taideteokset. Keikkalaiselle päänvaivaa saattaa tuottaa se, että koulu sijaitsee samassa pihapiirissä Veräjäpellon ja Vallivaaran koulujen kanssa. Eipä hätää: koulun sisäänkäynnin tunnistaa vaikkapa sen yläpuolella olevasta vaaleasta Fenixin horisontti -betonireliefistä. Kesän jälkeen kaikki kolme koulua yhdistyvät Veräjäpellon koulun nimen alle. 12
Kohteet
Tikkurilan terveysasema
VILKAS
Missä Kielotie 11, 01300 VANTAA Kenelle Laitoshuoltajille, osastosihteereille,
sairaanhoitajille, terveyskeskusavustajille, toimitilahuoltajille ja vahtimestareille
Aamulla Tikkurilan terveysasemalla käy kova kuhina. Kaikenikäiset vantaalaiset odottavat vuoroaan vastaanotolle terveysaseman mutkittelevilla käytävillä. Asemalla tarjotaan monipuolisia terveyspalveluja noin 53 000 vantaalaiselle. Tikkurilan terveysasema sijaitsee aivan Tikkurilan keskustassa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Sisäänkäynti terveysasemalle tapahtuu Unikkotien puolelle avautuvista pääovista. Toisesta kerroksesta löytyviin ajanvaraukseen ja muihin potilastiloihin käy kulku katutasosta vahtimestarin toimiston ohi. Käytävien suuret opastaulut vinkkaavat vierailijoille oikean suunnan, joten eksymään ei pääse.
13
Villa Anemone
KODIKAS
Missä Lippajärventie 1, 02700
Kenelle
KAUNIAINEN Laitoshuoltajille, lähihoitajille ja perushoitajille
Sälekaihtimien välistä siivilöityy auringonsäteitä suureen, yhteiseen, koko talon poikki kiemurtelevaan oleskelutilaan. Valkoinen piano seisoo erkkerissä, jonka suurista ikkunoista avautuu koivikkoinen maisema. Erilaisille aktiviteeteille on varattu omat kulmauksensa. Sisällä vallitsee rauhallinen ja kodinomainen tunnelma. Villa Anemone on Kauniaisten kaupungin 20-paikkainen hoivakoti, joka sijaitsee rauhallisella pientaloalueella. Hoivakodissa tarjotaan asumis-, tilapäishoito- ja päivähoitopalveluja pääsääntöisesti dementoituville vanhuksille. Toiminta-ajatuksena Villa Anemonessa on luoda turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, jossa asukkaiden on hyvä elää. Tärkeää Anemonessa on asukkaiden arvostaminen ja kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisten tarpeidensa huomioiminen. 13
SEUDULLISTA REKRYTOINTIA JO 22 VUOTTA – konkarit muistelevat
Helsingin kaupungin ensimmäinen tytäryhtiö, Helsingin Työvoimapalvelu Oy, aloitti toimintansa vuonna 1990. Tarve yhtiön perustamiseen nousi pitkälti silloisista suhdanteista – elettiin huimaa nousukautta ja terveydenhuoltoalaa vaivasi työvoimapula. Espoon ja Vantaan kaupunkien liityttyä omistajiksi vuonna 2005 syntyi ensimmäinen seudullinen yhtiö, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, jonka toimintaa käytiin ihmettelemässä eri puolilta Suomea, aina Kainuuta ja Kymenlaaksoa myöten. Yhtiön 22-vuotiseen taipaleeseen on mahtunut monenlaisia vaiheita nousukausista aallonpohjiin, mutta asiakkaan kuunteleminen ja yhteistyö ovat koko ajan olleet toiminnan johtoajatuksina.
14
Seurelaisuus
Yhteistyön ensiaskeleet
Kohti kuuntelevaa kumppanuutta
”Olimme pieni firma. Kun tulin taloon, meitä oli töissä noin 40 henkeä. Toiminta oli kotikutoisempaa ja töitä tehtiin toimialoittain organisoituneissa tiimeissä. Kaikki tekivät kaikkea ja paljon tehtiin itse”, muistelee Aino Laurikainen, jonka ura Työvoimapalvelussa alkoi vuonna 2001.
Seure on vuosien saatossa noussut vakiintuneeksi tasavertaiseksi toimijaksi kaupunkien kanssa. ”Yrityksen alkuaikoina vallalla oli tilaajapalveluntuottaja-asetelma. Oltiin ikään kuin vastakkaisilla puolilla pöytää ja Seure yritti vastata tarpeisiin, joita tilaajilla ilmeni. Nyt on menty syvemmälle yhteistyöhön, ratkaisuja haetaan yhdessä omistajien ja tilaaja-asiakkaiden kanssa. Kumppanuuden kehittäminen on toiminnassamme tärkeää ja siinä riittää vielä tehtävää eri tasoilla”, Riitta pohtii. Ainon mielestä kumppanuus on aktiivista kuuntelua. ”Haluamme aidosti kuunnella asiakasta ja olla aloitteellisia yhteistyössä. Pyrimme siihen, että työskentely olisi vielä enemmän Seurelähtöistä ja ymmärtäisimme aina aidosti asiakkaan pulmia.”
Tuolloin seudullinen yhteistyö oli nouseva trendi ja Työvoimapalvelu otti ensiaskeleitaan sillä saralla myymällä palveluja myös Espoon ja Vantaan kaupungeille. ”Asiakastapaamisiin ja verkostoitumiseen panostettiin alusta lähtien, eli yhteistyösuhteet juontuvat pitkältä ajalta. Yhteistyö oli luonnollisesti pienimuotoisempaa, mutta tapasimme kuitenkin jo alkuaikoina terveydenhuoltoalalla sekä Helsingin että Espoon kaupunkien työhönottajia”, kertoo Riitta Oksanen, joka tuli töihin Työvoimapalveluun vuonna 1998.
Seudullinen yhteistyö laajenee Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n aikakausi alkoi kasvun vuosilla ja yhteistyökumppaneiden määrä kasvoi huimasti. ”Muutos oli meille iso juttu. Piti tutustua kolmen kaupungin organisaatioon, toimintaan ja päätöksentekoon. Oli haettava mallia, joka palvelisi omistajien ja tilaajien tarvetta ja istuisi toisaalta Seuren toimintaan”, kertoo Riitta. Aino ja Riitta näkevät, että muutos oli haaste, mutta sen kanssa ei kipuiltu. Miten Työvoimapalvelusta tuli seudullinen toimija? Yksi olennainen tekijä on se, että Seuressa on osattu olla ajan hermolla. ”Aikanaan alettiin puhua seudullisen yhteistyön tarpeellisuudesta ja tähän on osattu meillä tarttua ajoissa”, Riitta näkee. Ainon mielestä markkinoinnilla sekä asiakkaiden kokemuksilla on myös ollut vaikutusta yhteistyön lisääntymiseen: ”Seure on toimijoiden keskuudessa hyväksi havaittu ja koen, että olemme myös osanneet myydä Seurea”.
Seudullisen yhteistyön laajentuminen on tuonut paljon tietämystä omistajakaupungeista. Ainon mielestä Seurella on aitiopaikka seudullisessa yhteistyössä ja asiantuntijuutta tämän näkökulman ylläpitämisessä: ”Omistajat ovat erilaisia ja tiedämme, miten lähestyä heitä. Tätä taustaa vasten olisi hyvä ruokkia myös benchmarkausta kaupunkien välillä: voisimme kertoa ideoista ja malleista, joita on toteutettu toisen kaupungin puolella toimivasti.” Parhaimmat Työvoimapalvelun ja Seuren aikoihin liittyvät muistot yhdistyvät Riitan kokemuksissa yhteistoimintaan: ”Se, että asiakkaan kanssa yhteistyössä on viety muutosprosessi tai yhteistyöhanke läpi onnistuneesti, on tuottanut paljon iloa. Yhteinen tsemppihenki on tärkeää, sekä omassa työyksikössä että omistajien, asiakkaiden ja keikkalaisten kanssa toimiessa!” Teksti Sanna Konttinen Kuva Roope Kiviranta
HISTORIA Terveydenhuoltoalan henkilöstöpulan vuoksi Helsinki perustaa oman henkilöstöpalveluyhtiön. Ensimmäinen tilaus tehtiin Riistavuoren vanhustenkeskukseen.
Kauniaisten liityttyä omistajiin Seuresta tulee kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen toimija. Vantaan Tilapalvelut Oy ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia ovat ensimmäiset omistajakaupunkien tytäryhteisöt, jotka ryhtyvät omistajiksi.
Espoon kaupunki aloittaa tilaamisen Työvoimapalvelusta.
Espoo ja Vantaa mukaan omistajiksi. Yhtiön nimeksi Seure Henkilöstöpalvelut Oy.
1990
1998
2005 15
2012
Seure on Heidille NÄKÖALAPAIKKA KUMPPANUUTEEN Vuodesta 1999 asti Seuressa olleen Heidi Nikkilän työhistoria talossa on hengästyttävä. ”Tulin Seureen henkilöstökonsultiksi Espoon tiimiin, myöhemmin toimin siellä tiiminvetäjänä. Vuoden verran olin henkilöstöhallinnossa. Olen vastannut urani aikana muun muassa Seuren toimiston väen palkoista, asiakaspalvelupisteestä, työsuhdeasunnoista, puhelinvaihteesta, koulutuksista ja virkistystoiminnasta. Asiakaspalvelutiimin vetäjänä tein paljon toimistotehtäviä. Sen jälkeen siirryin nykyiseen tehtävääni, vetämään toimisto- ja opetusalan tiimiä”, Heidi listaa. Ja onpa näihin vuosiin mahtunut myös äitiysloma. Monipuolinen työtausta on Heidin mielestä rikkaus, mutta nykyinen tehtävä on osoittautunut tähänastisista innostavimmaksi. ”Tykkään tosi paljon lähiesimiestyöstä. Porukka tässä ympärillä on mahtavaa. Tiimiesimiehen työssä on ihanaa, että esimiestyön vastapainoksi saa myös työntää kädet saveen ja tehdä samaa työtä kuin muutkin tiimiläiset. Paperilla tämä työ on aika tasan puoliksi johtamista ja henkilöstökonsultin töitä, mutta näin isossa tiimissä johtamista on kyllä enemmän”, hän puntaroi.
Samalla puolella pöytää Se, että saa olla tekemisissä asiakkaiden kanssa, on Heidin mukaan työn suola. Seuren toimisto- ja opetusalan tiimi palvelee hyvin laajaa skaalaa erilaisia asiakkaita ja työllistää paljon erilaisia keikkalaisia, mikä on Heidin mielestä mielenkiintoista. ”Itse olen ollut vastuussa esimerkiksi Vantaan kaupungin liikunnanohjaajista ja taidemuseoiden museomestareista. Eniten meidän tiimimme on luonnollisesti tekemisissä koulujen kanssa”, Heidi kertoo. Hän pitää poikkeuksellisena Seuren asemaa kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien kumppanina. ”Mehän olemme esimerkillinen yhtiö poikkikunnallisen yhteistyön saralla. Helsingin kaupungin kanssa meillä on pitkät perinteet ja paljon hyviä henkilökohtaisia suhteita. Espoon ja Vantaan kanssa yhteistyö ja henkilökohtaisten suhteiden luominen on lähtenyt mainiosti käyntiin. Kauniainen on uusi tulokas Seuren toiminnassa, mutta sitäkin tervetulleempi. Ajattelen asiakassuhteista niin, että me olemme samalla puolella pöytää ja meillä on yhteiset tavoitteet. En luokittele meitä palveluntuottajiksi ja asiakkaiksi, vaan työkavereiksi. Kumppanuus on vastavuoroista ja molemminpuolista toimintaa”, Heidi pohtii.
Asiantuntijuutta ja parhaita käytäntöjä Seuren tarjoama näköalapaikka eri kaupunkien toimintatapoihin on saanut Heidin myös haaveilemaan siitä, että Seuren rooli kehittyisi jatkossa entistä enemmän kaupunkien yhteistyön lujittamisen suuntaan. ”Seuren asiantuntijuutta on jo opittu arvostamaan. Esimerkiksi rehtorit ovat usein meihin yhteydessä erilaisiin esimiestyöhön liittyvien kysymysten tiimoilta ja olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että kysymys kuin kysymys, niin Seuresta saa tukea. Haaveenani olisikin, että Seure voisi toimia sellaisen yhteisen foorumin koollekutsujana, jossa eri kaupunkien rehtorit voisivat tavata, jakaa parhaita käytäntöjä ja keskustella toimintatapojen yhtenäistämisestä.” Tällä hetkellä toimisto- ja opetusalan tiimissä eletään vuoden kiireisintä aikaa, ja se tuntuu Heidistä hyvältä. ”Ensi lukuvuoden tilauksia sataa sisään ja työt ovat kiihkeimmillään, uusia työnhakijoita haastatellaan valtavasti. Nautin tästä suuresti. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta näen itseni jatkossakin Seuressa. Haluan nähdä, miten toiminta kehittyy ja mihin kaikkeen voimmekaan vielä pystyä!” TekstI A SSI H ÄY RY KU VA ROOPE K I V IR A N TA 16
Yhteisellä polulla Teksti Laura Kuivalainen
tumalla muun muassa Espoon kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirastosta esitteli uutta tietoa ulkomaalaisten oleskelu- ja työluvista.
Seuren koordinoima ulkomailta Suomeen muuttaneiden työhönottoa tukeva Polku-verkosto on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä. Verkoston juuret löytyvät Seuren vuosina 2008–2010 toteuttamasta Sujuvasti suomalaiseen työelämään -projektista. Polku-verkosto polkaistiin käyntiin vuoden 2011 alussa ja sen tarkoituksena on toimia erityisesti kaupungin rekrytoijien tukena ja neuvontakanavana ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä.
Työkaluja työnantajalle ja neuvontaa maahanmuuttajille Verkosto on nyt ehtinyt toimia reilun vuoden ajan ja yhteistyöstä on syntynyt myös konkreettisia tuloksia. ”Vantaalla on pohdittu, mitä käytännön kielitaitoa eri tehtävissä tarvitaan. Konkreettisesti tämä näkyy meillä siten, että kaupungin intrassa on kuvattu kielitasokuvaukset. Tänä keväänä meillä on myös kehitteillä suomen kielen arviointimenetelmät rekrytoivien esimiesten tueksi”, kertoo verkoston toiminnassa alusta saakka mukana ollut Tuija Hulkkonen Vantaan kaupungilta.
Tiedon jakamista ja yhteisiä tapaamisia Kaupunkiorganisaatioiden omista asiantuntijoista koostuvan verkoston yhteyshenkilöt tapaavat noin joka toinen kuukausi. Tällä hetkellä kaupunkien yhteyshenkilöinä toimivat Vantaalta henkilöstökonsultti Tuija Hulkkonen, Helsingistä rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen ja Espoosta rekrytointiasiantuntija Karine Ketolainen. Kaupungit tekevät itsenäisesti omaa kehitystyötään omista lähtökohdistaan, mutta asiantuntijaverkoston avulla on mahdollista vertailla käytäntöjä, vaihtaa kokemuksia ja välttää päällekkäistä työtä. ”Verkoston tapaamisissa eri alojen asiantuntijat käyvät kertomassa omasta toiminnastaan ja vierailemme myös erilaissa ulkomaalaisten työllistymistä sivuavissa tapahtumissa”, kertoo verkostoa koordinoiva Seuren henkilöstökonsultti Soile Toivari. Kuluneen kevään aikana verkosto on kartuttanut asiantuntemustaan osallis-
Suunnitelmissa on myös käynnistää yhteistyössä Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteiden, Helsingin kaupungin Virka Infon sekä Kauniaisten kaupungin kanssa maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa liittyen kaupunkien ja muiden viranomaisten tarjoamiin palveluihin. Palvelupisteissä tullaan tarjoamaan opastusta muun muassa työllistymiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.
17
Taekwondosta
diabetekseen Vahtimestarin työssä riittää vaihtelua
vät lumitöistä potilaiden kuljettamiseen. Martti arvioi, että erilaisissa vahtimestarin tehtävissä puolet työstä on tekemistä ja puolet läsnäoloa. Työtehtävien suhteen Martti ei nirsoile, vaan ottaa mielenkiinnolla vastaan sen, mitä eteen tulee.
Tärinäherkistä laitteista se alkoi. Helsingin kaupungin suunnitteluteknikko Martti Terrihauta oli 2000-luvun alkupuolella tekemässä Seuren toimistolla tärinäherkkien laitteiden kartoitusta, kun hän vitsaili tulevansa Seureen töihin eläkkeelle jäätyään. Lokakuussa 2005 hän oli ensimmäisellä keikallaan Hämeenkylän lukiossa valmistelemassa koulua sadoille juhlijoille remontin jälkeisiä avajaisia varten. Kouluisäntä oli sairastunut, ja Martti hälytettiin paikalle.
Yli-innokas iltavahtimestari Iltavahtimestarin työt ovat Martille erityisen mieluisia. ”Joskus olen suorastaan yli-innokas auttamaan vuoroille tulijoita. Urheiluseurojen toimintaa katsellessani samaistun itseeni 30–40 vuotta sitten”, kertoo Martti, joka tekee keikkailun ohella myös vapaaehtoistyötä.
Sen jälkeen kouluisännän, vahtimestarin ja iltavahtimestarin keikkoja on riittänyt ympäri Helsinkiä ja Vantaata. Espoossa Martti ei ole toistaiseksi keikkaillut, mutta hän ei pidä länteen suuntaamista poissuljettuna. Mieluiten Martti työskentelee kohteissa, jotka ovat järkevän matkan päässä hänen Martinlaakson kodistaan. Joskus hän tosin uteliaisuuttaan lähtee kauemmaksikin katselemaan uusia paikkoja. Pääkaupunkiseudulla liikkumista helpottaa auto, mutta Martti käyttää mieluummin julkista liikennettä.
Keikoilla myös näkee kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista eikä uuden oppimiseltakaan ole voinut välttyä. Martille uusi laji oli taekwondo, jonka kilpailuja hän pääsi työssään sivusta seuraamaan. Vantaan kansainvälisellä koululla Martti puolestaan pääsi virkistämään kielitaitoaan. ”Kun ympärillä puhuttiin englantia, sitä väkisinkin oppi itse samalla.” Katriinan sairaalan vahtimestarin keikalta mieleen on jäänyt diabetespotilaan hoito-ohjeet. Ei vahtimestarin työ sentään pelkkää herkkua ole ollut. ”Aina silloin tällöin tulee vastaan häiriköintiä”, Martti kertoo. ”Eivät ne tapaukset kuitenkaan yöunia ole vieneet.” Keikkatyössä haastavaa on myös uusiin työkohteisiin tutustuminen. Kokemuksen myötä Martti kuitenkin kokee saavansa uudet kiinteistöt varsin nopeasti haltuun.
Martin tie Seuressa on vienyt kouluihin, monitoimitaloihin, terveysasemalle ja sairaalaan. Keikkakohteista löytyy niin ala- ja yläkoulua, lukiota, ammattioppilaitosta kuin ammattikorkeakouluakin. Vaihtelua riittää, kun asiakaskunta ulottuu lapsista vanhuksiin ja työtehtä-
18
”Nykyisin monissa kohteissa työtehtäviä ja ohjeita on aika mukavasti kirjattu ylös, mikä helpottaa keikkalaisen työtä. Miellyttävintä on kuitenkin työskennellä tutuissa paikoissa, koska töihin pääsee heti käsiksi”, Martti pohtii. Marttia ilahduttaa myös se, jos työkohteen esimies soittaa ja kysyy, kuinka työt uudessa paikassa sujuvat.
Palkanmaksuaikataulu 2012
Television tuijottelu saa odottaa
Työpäivät ajalta:
Jotkin keikkapaikat ovat Martille tuttuja hänen entisestä työstään, jota hän kuvailee ympäristöopiksi ja askarteluksi. Martti teki 42 vuoden työuran Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla, ja oli eläkkeelle jäämiseensä saakka mukana kaikessa, mitä kaupunki rakensi. Vahtimestarin työtäkin Martti oli ehtinyt kokeilla jo ennen Seureen tuloaan. Vastaavia tehtäviä hän on tehnyt aikanaan elokuvateatterissa ja Linnanmäellä.
Tuntilista Palkkapäivä: kuitattuna viimeistään:
toukokuu 1.–15.5.
ke 16.5.
to 31.5.
16.–31.5.
pe 1.6.
pe 15.6.
1.–15.6.
ma 18.6.
pe 29.6.
16.–30.6.
ma 2.7.
pe 13.7.
1.–15.7.
ma 16.7.
ti 31.7.
16.–31.7.
ke 1.8.
ke 15.8.
1.–15.8.
to 16.8.
pe 31.8.
16.–31.8.
ma 3.9.
pe 14.9.
1.–15.9.
ma 17.9.
pe 28.9.
16.–30.9.
ma 1.10.
ma 15.10.
1.–15.10.
ti 16.10.
ke 31.10.
16.–31.10.
to 1.11.
to 15.11.
1.–15.11.
pe 16.11.
pe 30.11.
16.–30.11.
ma 3.12.
pe 14.12.
kesäkuu
Loppuvuodesta 72 vuotta täyttävällä Martilla ei ole kiire lopettaa työntekoa. ”Olen tällainen kummajainen”, Martti lohkaisee eläkkeellä työskentelystään. Martista työskentely on mielekästä, ja keikkailusta saatu palkka on mukava lisä tuloihin. ”Iltavahtimestarin työ voittaa Salkkarit. Television tuijottelu kotisohvalla ei ole minua varten.”
heinäkuu
Teksti Anni Hassinen Valokuva Roope Kiviranta
elokuu
syyskuu
Erilaisista vahtimestarin tehtävistä eniten seurelaisia keikkailee koulujen iltavahtimestareina Helsingissä ja koulutilojen valvojina Espoossa. Työ pitää sisällään kulunvalvontaa ja asiakaspalvelua. Tehtävissä edellytetään aikaisempaa työkokemusta, tunnollisuutta ja joustavuutta sekä asiakaspalveluhenkisyyttä.
lokakuu
Vahtimestarit ja toimistovahtimestarit työskentelevät erilaisissa kohteissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Työkohteena voi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveysasema, ammattioppilaitos tai työväenopisto.
marraskuu
Kouluisännän työhön helsinkiläisissä kouluissa ja oppilaitoksissa kuuluu tilojen valvonnan lisäksi kiinteistönhuoltotehtäviä. Keikkalaisella on oltava työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä LVI-osaamista. Joissakin työkohteissa työntekijältä edellytetään vartijakorttia ja AV-laitteiden tuntemusta.
Palkanlaskijat:
Työtä on silloin tällöin tarjolla myös järjestyksenvalvojille, naulakonhoitajille ja näyttelynvalvojille.
Palvelualat 09 310 88008 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88099 Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010
19