Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015
25v.
Pääkirjoitus
Uusi aika koittaa! Elämme Seuressa parhaillaan työntäyteisiä aikoja. Valmistaudumme uuteen aikaan, jonka on määrä koittaa kesän lopulla. No, uudella ajalla tarkoitan toki ”vain” tulevaa uutta tietojärjestelmää. Tässä tapauksessa ”vain” merkitsee kuitenkin paljon enemmän – otamme nimittäin aimo harppauksen kohti parempaa, tehokkaampaa ja nykyaikaisempaa tapaa toimia. Uusi tietojärjestelmä näkyy asiakkaillemme ja keikkalaisillemme Keikkanetin ulkoasun ja toimintojen täydellisenä uudistumisena. Jatkossa sähköinen palvelumme toimii reaaliaikaisesti 24/7-periaatteella – keikat täyttyvät siis yötä päivää, arkena ja pyhänä. Uusi Keikkanetti tulee olemaan helpompi käyttää ja monilta osin nykyistä automaattisempi. Jatkossa asiakkaan ja hänelle tutun keikkalaisen on entistä helpompaa sopia keikoista. Työkohteille luodaan omat työntekijäpoolit, tutuista työntekijöistä koostuvat keikkalaisringit. Asiakkaan tehdessä tilausta ehdottaa Keikkanetti automaattisesti tilaukseen vapaita oman työntekijäpoolin keikkalaisia. Asiakas ja tuttu keikkalainen voivat sopia näin keikasta keskenään milloin vain. Keikkalainen voi jatkossa Keikkanetissä varata keikkoja niihin työkohteisiin, joiden pooliin hän kuuluu, ilmoittaa käytettävyytensä entistä tarkemmin sekä tarkistaa ja muokata tuntilistaansa ennen sen kuittaamista.
Kaikella tällä tavoittelemme parempaa asiakkaiden ja keikkalaisten tarpeiden täyttämistä, nopeampaa keikanvälitystä, mutkattomampaa palvelua sekä korkeampaa tilausten täyttöastetta. Automaation myötä voimme laittaa paukkuja asiakkuustyöhön, rekrytointiin sekä keikkalaisista huolehtimiseen – lue viimeisimmästä lisää sivuilta 4–5. Uudet toimintatavat vaativat harjoittelua ja totuttelua meiltä kaikilta, mutta uskomme vakaasti, että lopputulos palkitsee meidät kaikki. Uuteen aikaan astuminen ei voisi osua parempaan saumaan. Juhlimme tänä vuonna nimittäin Seuren 25-vuotisjuhlavuotta. Tutustu Seuren värikkääseen historiaan sivuilla 12–13. Löydät lehden sivuilta 15–17 siivun myös lähihistoriaamme viime vuoden toimintakertomuksemme muodossa. Paljon on vielä tehtävää ennen kuin uusi aika koittaa. Tulemme pitämään teidät ajan tasalla sekä huolehtimaan, että saatte tarvittavat ohjeet ja tuen uuden Keikkanetin käyttöön. Tämän hetkinen tavoitteemme on, että Keikkanetti uudistuu heinäkuun lopulla. Toivomme, että tämän juhlavuoden lopussa voimme sanoa, että olemme 25 vuoden taipaleellamme saavuttaneet itsellemme asettamamme tavoitteet – olemme yhtiönä moderni, palveleva, älykäs, aikaansaava ja kunnianhimoinen – paras kumppani. Anne Sivula Toimitusjohtaja Vastaava päätoimittaja
Seuren kynästä Vastaat Seuressa viime syksynä perustetusta tilauskeskuksesta. Millaista on ollut startata ja johtaa aivan uutta yksikköä?
yksityiskohtia ja välillä todella laajoja kokonaisuuksia. Tämän kaiken hallitseminen tuo omat haasteensa. Itselleni henkilökohtaisesti näkyvin tulos projektista on ollut kaiken siihen liittyvän tietoteknisen puolen oppiminen. Pieniä onnistumisia tulee projektiryhmän kanssa eteen koko ajan projektin edetessä. Uudistuksen myötä uusiutuva Keikkanetti tulee helpottamaan niin tilaajiemme kuin keikkalaistenkin arkea. Jatkossa Keikkanetti toimii kellon ympäri reaaliajassa – työkohteiden omien keikkalaispoolien myötä voivat tilaaja ja työntekijä sopia keikasta suoraan keskenään. Keikkalainen voi jatkossa tarkistaa tuntilistansa tiedot etukäteen ja tehdä mahdollisia korjausehdotuksia. Jotta kaikki tämä toimii sujuvasti, vaatii se tietysti meiltä Seuressa paljon työtä!
Seuren tilauskeskuksessa hoidetaan kaikkien toimialojen tilausten vastaanottaminen ja täyttäminen sekä siihen liittyvä puhelinpalvelu. Uuden yksikön starttaaminen on ollut mielenkiintoista, koska olemme pyrkineet yhdistämään eri toimialojen käytäntöjä sekä toimimaan yhtenä yksikkönä. Olemme painottaneet tilauskeskuksen toiminnassa sähköisiä palvelujamme, joka on ensimmäinen askel kohti uutta toiminnanohjausjärjestelmää ja Keikkanettiä. Päivät tilauskeskuksessa ovat usein hektisiä ja haasteet vaihtelevat, mikä tuo työhön oman mielenkiintonsa. Yhteen työpäivään sisältyy paljon erilaisia tilanteita ja asioita. Koko yksikön näkökulmasta yhtenä mielenkiintoisena haasteena on ollut yksikön henkilöresurssien suunnittelu ja kohdentaminen eri toimialojen kesken.
Miten irrotat ajatuksesi töistä vapaa-ajallasi? Vapaa-aikani kuluu tiiviisti perheeni kanssa. Kolmevuotiaan pojan äitinä iltani täyttyvät usein legoilla rakentamisesta ja jalkapallon potkimisesta. Aivan omaa aikaakin toki tarvitaan, sitä saan käymällä juoksulenkeillä ja joogassa muutaman kerran viikossa.
Vedät myös Seuren toiminnanohjausjärjestelmän ja Keikkanetin uudistusprojektia. Millaista työ on ollut? Toiminnanohjausjärjestelmä on iso kokonaisuus, jossa eri osa-alueet tekevät toimivan kokonaisuuden. Välillä mietitään hyvinkin pieniä
Jenni Heinonen, Seuren tilauskeskuksen johtaja
2
Tässä lehdessä
O4
Oma esimies Seuresta
O6
Yhteinen tavoite
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu: Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi
09
Yhteistyötä tulevaisuuteen katsoen
14
PALVELUNUMEROT:
Aikaansaava kehittämisjohtaja
Iltavalvonta 09 310 88004 Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004 Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88004 Liikunta 09 310 88004 Opetus 09 310 88007 Päivähoito ja nuorisotyö 09 310 88005 Sosiaali- ja terveydenhuolto 09 310 88006 Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88007
12
Seure 25
18
Vastaava päätoimittaja Anne Sivula
Sattumalta Seureen
Päätoimittaja Sami Konttinen Toimituspäällikkö Tanja Koivuranta Kirjoittajat Anni Hassinen Emmi Hyypiä Anna Mäki-Kamppi Riikka Sallinen Piia Vaajakallio Henrik Vahtila Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola Sähköposti viestinta.seure@hel.fi ISSN 2342-6845 (painettu) ISSN 2342-6853 (verkkojulkaisu)
Kansi: Seuren 25-vuotisen historian kunniaksi kanteen koottiin Seuren toimiston väki – mukaan mahtuu niin kokeneita konkareita kuin tuoreita tulokkaitakin.
4041 0763 Painotuote
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
Oma esimies Seuresta Teksti Anni Hassinen Kuva Sami Konttinen
Tänä keväänä monen Seuren keikkalaisen toive toteutui, kun jokainen keikkalainen sai Seuresta oman esimiehen. Palvelussuhdepäällikkö Sanna Latva-Luopa valottaa, mistä oikein on kysymys.
Miksi keikkalaisille nimettiin oma esimies Seuresta? Keikkalaiset ovat jo pidemmän aikaa toivoneet, että Seuresta löytyisi tuttu henkilö, jonka puoleen voisi tarvittaessa kääntyä. Seuressa tavoittelemme sitä, että tunnemme keikkalaiset sekä heidän tarpeensa ja osaamisensa entistäkin paremmin. Kun tiedämme, mitä kaikkea keikkalainen osaa, voimme tarjota hänelle oikeanlaisia työtehtäviä. Kun esimies on matkan varrella tukena, keikkalainen voi aloittaa ensin helpommista työtehtävistä ja siirtyä kokemuksen kartuttua vaativampiin tehtäviin.
Miten muutos näkyy Seuren keikkalaisille? Jokaisella keikkalaisella on nyt Seuressa esimies, jonka puoleen keikkalainen voi kääntyä mieltään askarruttavissa asioissa. Huhtikuussa Seuren esimiehet lähettivät omille keikkalaisilleen sähköpostitse tervehdyksen, josta löytyvät myös oman esimiehen yhteystiedot.
Poistuvatko Seuren tutut palvelunumerot käytöstä? Otanko tästä lähtien yhteyttä aina omaan esimieheeni? Tutut palvelunumerot säilyvät. Jatkossakin keikkalaisen tulee soittaa vanhaan tuttuun numeroon missä tahansa akuutissa tilanteessa, esimerkiksi sairastuessa tai työtapaturman sattuessa. Jos keikkalainen haluaa lisätietoja Keikkanetissä näkemästään keikasta, häntä palvellaan tutussa numerosta. Keikkoja toivotaan ja äkkilähtijäksi ilmoit-
4
taudutaan entiseen tapaan Keikkanetissä. Omaan esimieheen puolestaan kannattaa olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse esimerkiksi silloin, jos haluaa keskustella uusista työmahdollisuuksista Seuressa. Vaikkapa päiväkodissa avustajana työskentelevä keikkalainen voi ottaa yhteyttä esimieheensä, kun hän kokee olevansa valmis keikkailemaan lastenhoitajana.
Keikkalaisella on esimies myös työkohteessa. Muuttuuko hänen roolinsa? Uudistus ei vaikuta työkohteen esimiehen rooliin. Työkohteen vastuulla ovat edelleenkin perehdyttäminen työtehtäviin, työnvalvonta ja -johto sekä työturvallisuus.
Projekti Kolumni Monimuotoisuus
Hyvä johtaminen kuuluu kaikille Viime vuosituhannen alussa hyvä johtaja oli erään sen ajan johtamisoppaan mukaan muita hieman pitempi ja kovaäänisempi, jotta hänellä oli riittävä auktoriteetti komentamiseen. Työelämässä on nähty sen jälkeen johtamista monenlaisella tyylillä – karismaattista joukkohurmaamista, upseerityylistä komentamista ja valtuuttavaa valmentamista. Hyvä johtaminen kuuluu kaikille. Sitä tarvitsevat niin työyhteisön kuopukset kuin konkaritkin, eläkevirassa istujat yhtä lailla kuin lyhyellä keikalla olijat. Eri tyylit sopivat erilaisille ihmisille ja eri tilanteisiin, mutta se, mitä johtamisella pitäisi saada aikaiseksi, on oikeastaan aika samanlaista – johtamisen asiakasnäkökulma siis. Mitä siihen voisi kuulua?
Minkälaisia odotuksia sinulla on uudistuksesta? Toivon, että uudistuksen myötä keikkalaiset ovat nykyistäkin tyytyväisempiä Seureen. Odotan, että uudistuksesta on iloa keikkalaisille, mutta myös Seuren asiakkaille. Kun tunnemme sekä asiakkaiden tarpeet että keikkalaisten osaamisen ja toiveet, oikea työ kohtaa oikean tekijän. Asiakas saa osaavan ja motivoituneen työntekijän, keikkalainen itselleen sopivan työn – ei liian helppoa eikä liian haastavaa.
Tiedätkö, milloin olet onnistunut? Usein tiedetään kyllä yrityksen tavoitteet, mutta mikä on se oman onnistumisen mitta? Johtamispalvelun ensimmäinen tuote johtamisen asiakkaalle voisi olla tunne siitä, että on yhteinen näkemys onnistumisesta. Miltä se näyttää, mitä siihen kuuluu. Mikä riittää. Toinen tuote voisi olla tieto siitä, miten meillä menee. Ei se riitä, että kerran puolessa vuodessa katsellaan, tulivatko tavoitteet täyteen – joissain töissä onnistumisten tiellä etenemistä voi tarkastella joka viikko, monessa jopa päivittäin. Laadukkaaseen johtamispalveluun voisi kuulua myös oikeus saada tukea – kutsuttiin sitä sitten perehdyttämiseksi, valmentamiseksi, ohjaukseksi tai joksikin muuksi. Kyse on kuitenkin toiminnasta, joka kasvattaa osaamista ja kykyä toimia omassa työssä. Johtamisen asiakas on iloinen hyvästä johtajasta, kun asiat sujuvat, mutta erityisen tärkeäksi johtamisen teot muodostuvat, kun sujuminen takkuaa. Puuttuuko johtaja asioihin, jotka vaativat puuttumista, liittyivät ne sitten tiimin sisäisiin asioihin kuin olosuhteisiin ja suhteisiin muiden kanssa? Johtajan työ on mahdollistamista – esteiden raivaamista sujuvuudelta. Usein ongelmanratkaisuun ja työn parantamiseen täytyy ottaa koko tiimi ja ehkä naapuritiimikin mukaan. Johtajan ei enää tarvitse olla kookas ja kovaääninen – tärkeämpää on pystyä tuottamaan laadukkaita johtamispalveluita, jotta tiimi voi keskittyä hyvin sujuvaan työhön.
Merja Ranta-Aho
Kirjoittaja työskentelee Elisan henkilöstöjohtajana.
5
6
Yhteinen tavoite Teksti Piia Vaajakallio Kuva Pauliina Paijola
Seuren ja Helsingin varhaiskasvatuksen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Helsingin varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas on ollut mukana toiminnassa alusta asti. Miten yhteistyö on sujunut, ja millaista se on nyt? ”On tärkeää, että yhteistyö sujuu mahdollisimman saumattomasti”, toteaa Järvenkallas. Hänellä on takanaan pitkä kokemus niin yhteistyöstä Seuren kanssa kuin päiväkotimaailmastakin. Järvenkallaksen oma ura varhaiskasvatuksen parissa alkoi jo opiskeluaikoina keikkailulla ja jatkui valmistumisen jälkeen lastentarhanopettajana. Sen jälkeen polku kulki erilaisten esimiestehtävien, projektien ja kehittämistehtävien kautta koko Helsingin suomenkieliseen päivähoidon johtoon. Vuodesta 2013 alkaen Järvenkallas on johtanut Helsingin varhaiskasvatusvirastoa.
Yhteistä työtä jo yli kymmenen vuotta Vuonna 2005 Helsinki, Espoo ja Vantaa keskittivät päiväkotien hoitohenkilöstön sijaishankintansa Seureen. Niin kuin mikään muutos, ei tämäkään käynyt aivan haasteitta. ”Alkuaikoina asia oli uusi ja hämmentävä, työtavan muutos oli niin suuri. Seure koettiin alkuun ehkä enemmän ulkopuolisena toimijana”, Järvenkallas muistelee. Seuressa asiakkuuspäällikkönä toimiva Tarja Liski jakaa saman kokemuksen: ”Päiväkodeissa ja muissa kaupungin työkohteissa olivat käytössä omat sijaislistat, joista tuttu sijainen haettiin äkil-
lisiin sairastumisiin. Toiminnan Haasteet ohjautuminen Seureen oli suuri ratkotaan yhdessä muutos päiväkodeille.” Vuodet ovat kuitenkin muuttaneet tilan- Mikään työ ei aina suju suunnetta. Järvenkallaksen mukaan nitelmien mukaan – yhteistyön Seuren käyttö sijaishankinnassa merkitys korostuukin juuri onon nykyään normaali käytäntö, gelmatilanteissa. Liskin mielesjoka sujuvoittaa suuresti päivä- tä Seuren ja Helsingin varhaiskotien arkea. kasvatusviraston yhteistyö on Myös Liskillä on pitkä koke- toimivaa juuri siksi, että ongelmus varhaiskasvatuksesta – en- mia ja kehittämiskohteita pohnen Seureen tuloaan hän toimi ditaan yhdessä. ”On tunne, että muun muassa päiväkodinjoh- teemme tätä työtä yhdessä”, Listajana Helsingissä. Yhteistyötä ki arvioi ja jatkaa: ”Uskon, etnaiset ovat tehneet jo yli kym- tä yhteistyömme välittyy myös menen vuoden ajan. ”Viimei- asiakasperheille ja lisää näin sen kymmenen vuoden aikana luottamusta Seurea kohtaan.” on yhteistyörakenteita kehitetty Järvenkallas korostaa käytänja yhteistyönön arjenssa tä sy vennettapahtuvan Seure on mahdollistanut meille t y”, Jär venyhteistoimin erilaisia joustavia ratkaisuja, kallas kertoo. nan merk iniin henkilöstön kuin muunkin tystä. ”TärJärvenkallaktoiminnan suhteen. sen mukaan keää on, että hyvän yhteisyhteistoimintyön ja yhteistoiminnan merki- ta Seuren yhteyshenkilöiden ja tys on ymmärretty molemmin työkohteiden käytännön toimipuolin. ”Seure on satsannut yh- joiden välillä toimii”, hän toteaa. teistyön toimivuuteen ja kuunJärvenkallaksen mielestä nellut meidän tarpeita. Seure on kaikkein tärkeintä Seuren kansmahdollistanut meille erilaisia sa tehtävässä yhteistyössä on, etjoustavia ratkaisuja, niin henki- tä päiväkoti saa mahdollisimlöstön kuin muunkin toiminnan man helposti mahdollisimman suhteen.” Järvenkallas kertoo tutun sijaisen juuri silloin, kun arvostavansa myös ammattitai- sijaista tarvitaan. Myös Seuressa toisia ja vastuullisia keikkalai- pyritään samaan – Keikkanettiä sia. ”Sijaiset tulevat tilanteisiin, kehitetään tulevaisuudessa niin, joissa arjen rytmi on poissaolojen että tilaaja ja tuttu keikkalainen vuoksi hieman erilainen. On tai- voivat entistä helpommin ja noto suoriutua tästä yhdessä päivä- peammin sopia keikoista. Sähkodin henkilöstön kanssa.” köisten palvelujen kehittäminen
7
on myös Järvenkallaksen mieleen, ja Keikkanetti saa häneltä kehuja toimivuudestaan ja työn sujuvoittamisesta. Muun muassa tieto sijaisen löytymisestä on helposti heti saatavilla Keikkanetissä, tai sen voi tilata omaan sähköpostiin. ”Maailma ja samalla varhaiskasvatuksen tarpeet muuttuvat. Jatkuva ja aktiivinen toiminnan kehittäminen onkin tärkeää”, Järvenkallas toteaa. Yhtenä kehittämiskohteena Järvenkallas toivoo Seurelta entistäkin parempaa valmistautumista toimintakauden alkuun eli syksyyn. ”Juuri yhteistyön ansiosta osaamme ennakoida asiakkaidemme tulevat sijaistarpeet entistäkin paremmin”, Liski kertoo. Palautteen antaminen puolin ja toisin mahdollistaa, että tieto siitä, mitä Seuressa ja työkohteissa tapahtuu, saavuttaa molemmat osapuolet. Näin joskus hyvin nopeastikin muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida ajoissa. Järvenkallaksen mielestä lapsille on tärkeintä, että ympärillä on turvallisia ja välittäviä ammattilaisia. ”Helsingin näkökulmasta voin todeta, että lasten määrä kasvaa tulevina vuosina”, Järvenkallas kertoo. Hyvälle yhteistyölle lienee kysyntää siis jatkossakin.
Yhteistyötä tulevaisuuteen katsoen Teksti Anna Mäki-Kamppi
Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa kuten muuallakin sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä eletään muutosten aikaa. Päivän ykköspuheenaihe on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maahan. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut mahdollistamalla palvelujen toteutus uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös Seure pyrkii olemaan joukkojen etunenässä, kumppanin roolissa tukemassa ja auttamassa toimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myllerryksessä.
Maija Valkama toimii Seuressa asiakkuuspäällikkönä ja esimiehenä tiimissä, joka vastaa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkuuksista Seuressa. Sosiaali- ja terveysala on Maijalle entuudestaan tuttu työhistoriansa ja koulutuksensa kautta, mutta tehtävä asiakkuuspäällikkönä on hänelle aivan uudenlainen. Toimijat eivät ole tuttuja ennestään, ja tehtävä on hänen mukaansa kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja haastava – Maijan vastuulla on kaksi erittäin suurta asiakkuutta. ”Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on henkilöstömäärältään suuri virasto, jossa on paljon erityispiirteitä ja rajapintoja joilla yhteistyötä tehdään. Osastoja on myös paljon, joten palveluntarjoajana olisi tunnettava organisaatioiden hierarkia ja miten päätöksiä tehdään”, Maija kuvailee.
Yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitellen Seure pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kestäviä palveluita henkilöstövoimavarojen tehokkaan käytön tueksi ja näin turvaamaan osaavan henkilöstön saatavuuden jatkossakin. Taustalla kulkee Seuren strategiasta polveutuva asiakkuus- ja kumppanuustyön tavoite toimintojen ja prosessien kehittämisestä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin ja tehokkaammin sekä ennen kaikkea kustannustehokkaammin myös asiakkaan näkökulmasta. ”Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö sosiaali- ja terveysviraston johdon kanssa on erityisen tärkeää seuraavien vuosien aikana ennen palvelurakenneuudistusta vankan ja luottamuksellisen suhteen luomiseksi. Tähtäimessä on mahdollisimman suuren hyödyn tuottaminen asiakkaille”, Seuren asiakkuuspäällikkö Maija Valkama kertoo.
9
titaitoa sijaisten rekrytointiin. Seure on erikoistunut nimenomaan määräaikaisten työsuhteiden hoitoon. Seuren tehtävä on etsiä sopiva henkilö tilaajan tarpeeseen sekä vastata kaikista työnantajavelvoitteista. Tehdessään sijaistilauksen Seureen asiakas saa todellisuudessa paljon muutakin kuin vain yhden käsiparin lisää. Seuresta asiakas saa lisäksi oman yhteyshenkilön ja Keikkanetistä kattavan sähköisen palvelun tilausten tekoon ja seurantaan sekä omien tietojen hallintaan. Keikkanetistä asiakas saa myös asiakaskohtaisia raportteja, joilla voi tarkastella muun muassa tilauksia ja euroja kuukausi- ja vuositasolla sekä tilausten täyttöprosenttia. Seuren palveluita käyttämällä voi säästää sekä kustannuksia että työtä. Asiakasta veloitetaan ainoastaan työntekijän tekemistä työtunneista, Seuren hoitaa puolestaan muun muassa sairausloma-, hallinto- ja henkilöstösivukulut.
Kentällä tapahtuu jatkuvasti, jonka vuoksi on tärkeää pysyä ajan hermoilla ja osata ennakoida tulevaa. Esimerkiksi laitospaikkoja ajetaan alas tuomalla painopistettä entistä enemmän kotihoidon palveluihin. Seuressa vastataan tähän tarpeeseen pyrkimällä vahvistamaan kotihoidon työntekijöiden reserviä. ”Seure ja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ovat tehneet yhteistyötä jo Seuren alkuajoista lähtien, mutta nyt on mahdollisuus entistä syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön – nimenomaan kumppanuuden näkökulmasta”, Maija kertoo. Seuren ja Helsingin sosiaali- ja terveysviraston välisen tiiviin yhteistyön myötä on päästy keskustelemaan myös sellaisten toimijoiden kanssa, jotka eivät ole edes tienneet Seuresta tai mahdollisuudestaan hyödyntää Seuren palveluita. Se, että Seure on kunnallinen, voittoa tavoittelematon yritys, on myös monelle toimijalle merkityksellinen asia.
Osastojen esimiesten työajasta kuuluu merkittävä osa sijaisten hankintaan. ”Seure keskittyy entistä enemmän toimintansa kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, jotta kohteen esimiehet voisivat käyttää aikaansa paremmin esimiestyöhön ja oman työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Tämä vaatii laajaa asiakastarpeiden selvittämistä, johon paneudumme nyt aiempaa syvemmin ja perusteellisemmin”, Maija visioi. Tämän vuoden aikana käyttöön tuleva uusi toiminnanohjausjärjestelmä tulee helpottamaan sekä seurelaisten että asiakkaiden arkea ja parantamaan palvelua entisestään.
Paljon muutakin kuin sijaisia Seuressa halutaan olla jatkossa entistä merkittävämmässä roolissa kuntien henkilövoimavarojen tehokkaassa käytössä vastaamalla omalta osalta siitä, että työkohteissa on tarvittava henkilöstö, ja että henkilöstö on järkevästi suunniteltu. Henkilöstövuokraus on joustava tapa palkata työntekijöitä, ja se mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuvissa tilanteissa. Seurella on vuosien kokemus kunta-alan rekrytoinnista ja työvoiman välityksestä, joten Seuresta saa ammat-
Monipuolinen HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, HUS, muodostuu 24 kunnasta. Sen tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. HUS tuli viime vuonna Seuren osakkaaksi. Syyskuun alusta alkaen HUS keskitti kaiken hoitohenkilöstönsä vuok-
ratyövoiman hankinnan Seureen. Huolehtiminen HUS:ssa työskennelleiden keikkalaisten sujuvasta siirtymisestä Seuren palvelukseen sekä uusiin työkohteisiin tutustuminen ovat iso osa seurelaisten arkea. HUS:n mukaantulo tarkoittaa myös monipuolisuutta Seuren keikkatarjontaan. Entistä monipuolisempia työmahdollisuuksia tarjoamalla myös keikkalaisia pystytään sitouttamaan entistä paremmin Seureen. HUS:n kohteissa keikkalaiset työskentelevät pääasiassa sairaanhoitajina, lähihoitajina tai laitoshuoltajina. Terveydenhuoltoalan keikkoja on tar-
10
jolla HUS:n Helsingin, Espoon ja Vantaan sairaaloissa sekä uusina kohteina Porvoon ja Lastenklinikan sairaaloissa. Laitoshuoltajia keikkailee Jorvin, Töölön ja Lastenklinikan sairaaloissa. HUS-Desiko, joka vastaa laitosja välinehuoltopalveluita, tarjoaa keikkoja toimitilahuoltajille ja välinehuoltajille. HUSLABin kohteissa laboratoriotyötä tehdään terveysasemien laboratorioissa ja sairaaloiden yhteydessä olevissa laboratorioissa. Yleisimpien nimikkeiden lisäksi töitä on tarjolla mm. laboratoriohoitajana, sairaalalaboranttina, osaston sihteerinä ja tutkimusapulaisena.
Projekti Blogi Monimuotoisuus
Uraauurtavaa kumppanuutta
Laatikon ulkopuolelta
Seurella on monenlaista yhteistyötä asiakkaidensa ja omistajakaupunkiensa organisaatioiden kanssa, ja juuri tähän yhteistyöhön Seuressa pureudutaan täydellä teholla. Erilaiset yhteistyöryhmät asiakkaiden kanssa ovat osoittautuneet erittäin hyviksi ja toimiviksi kokoonpanoiksi. Ryhmillä on määritellyt tavoitteet ja toiminnan periaatteet. Yhteistyöryhmissä tarkastellaan toimialakenttää molempien toimijoiden näkökulmasta ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Tapaamisissa keskustelu on hyvin vapaamuotoista ja tarkoitus on vaihtaa kuulumisia, käydä läpi palautteita molemmin puolin sekä hioa arkirutiineja ja käytäntöjä sujuviksi. Yhteistyöryhmä toimii myös hyvänä viestintäkanavana kentälle ja kentältä Seuren suuntaan. Seure on myös ollut mukana kaupunkien järjestämissä workshopeissa ja seminaareissa, joissa on kaupunkien organisaatioiden kirjo hyvin edustettuna. Tilaisuuksissa paneudutaan ajankohtaisiin teemoihin yhdessä ratkoen ja aihepiiriä työstäen esimerkiksi ryhmätöiden ja -keskustelujen kautta.
Kuntakonsernien ammatillisen ja poliittisen johdon tulevien vuosien haaste on palvelujen turvaaminen kuntalaisille, osaavan työvoiman saatavuus sekä talouden kestävyydestä huolehtiminen. Kuntien ja kaupunkien menoista lähes 50 prosenttia muodostuu henkilöstömenoista. Vaikka kaupunkien henkilöstö on suurin yksittäinen pääluokka budjetissa menopuolella, niin se on myös samalla tärkein voimavara. Kaupungit ovat työvoimaintensiivisiä organisaatioita, joka unohtuu julkisessa keskustelussa liian usein, kun puhe kääntyy esimerkiksi tuottavuuskehitykseen. Tästä johtuen kuntakonsernien tuottavuuskehitykselle ei voida asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi teollisuudessa toimiville yrityksille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kunnissa ja kaupungeissa tuottavuutta kyetä kehittämään, päinvastoin, tätä työtä on pystyttävä viemään eteenpäin entistäkin voimakkaammin ja systemaattisemmin. Uuden kuntalain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla strategia, jossa on muun muassa määritelty palveluiden tuottamisen ja järjestämisen lisäksi henkilöstöpolitiikan keskeiset suuntaviivat. Tämä nostaa esiin keskeisen kysymyksen – miten kunnissa määritellään strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen? Millaista osaamista kunnissa siis jatkossa tarvitaan, ja mistä sitä saadaan, jotta kuntalaisten palvelutarpeisiin voidaan vastata? Muuttuvan kuntatyön uudenlaisia ratkaisuja, kuten henkilöstövuokraamis- ja rekrytointipalveluita sekä uudelleensijoittamiseen liittyviä palveluita, ei vielä ole kunnissa ymmärretty kokonaisvaltaisesti talouden ja toiminnan näkökulmista. Liian usein nämä palvelut nähdään yksittäisinä ja irrallisina ratkaisuina eikä strategisena keinona turvata asiakkaiden ja kuntalaisten palvelut sekä oman organisaation riittävä resurssi, osaaminen ja kustannustaso. Vaikka lähes kaikissa kunnissa tehdään samoja asioita, on asiat silti mahdollista tehdä eri tavalla! Ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta tullaan jo lähitulevaisuudessa käymään yhä kovempaa kilpailua julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen kesken, kun väestömme ikääntyy Euroopan nopeimmin. Henkilöstön rekrytointi- ja vuokraamispalveluiden hankinta henkilöstöpalveluita tarjoavilta yrityksiltä voikin jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Kuntien ja henkilöstöratkaisuja tarjoavien toimijoiden keskinäisillä, entistä tiiviimmillä ja uudenlaisilla toimintatavoilla sekä kumppanuudella kyetään myös tulevaisuudessa turvaamaan kuntalaisille ja asiakkaille laadukkaat sekä toimivat palvelut kestävällä kustannustasolla. Tämän eteen me seurelaiset työskentelemme päivittäin.
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston kanssa tehtävässä yhteistyössä asiakkaan kuuntelu ja tarpeisiin vastaaminen on Seuren toiminnan keskiössä. Yhteistyön tavoitteena on selvittää ja varmistaa asiakkaan todellinen palvelutarve sekä löytää tarpeeseen ratkaisuja joko nykyisistä tai uusista Seuren palvelutuotteista. Asiakkaiden kanssa käydään jatkuvaa dialogia; yhteistyö on avointa ja vuorovaikutteista. ”Asiakas kertoo toiveensa ja vaatimuksensa, jotka me Seuressa pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan, asiakasta kuunnellen ja aiheesta keskustellen sekä erilaisia yhteistyötapoja hyödyntäen”, Maija tiivistää. Virastolla on omat tavoitetilat ja Seure kulkee koko ajan rinnalla. Tällainen kumppanuus on Seurelle ideaalinen tavoitetila, jolla löydetään paras mahdollinen työnjako ja roolit henkilöstövoimavarojen hallinnassa. Tuloksena mahdollisimman tehokas ja joustava tapa varmistaa asiakkaan arjen toimivuus. Työtä tehdään yhdessä; ei kilpaillen vaan toisiaan tukien.
Seuren asiakkuuspäällikkö Maija Valkama toimii esimiehenä tiimissä, joka vastaa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sekä Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkuuksista Seuressa.
Mikko Kenni
Seuren kehittämispäällikkö
11
I 0
199
uu
tt
20 0
a m li n n u e r o t u ud
v at
1
oj
he
12
9
g a n is a ati
pu
E
spoon kaupungista tulee yhtiön uusi asiakas. Joulukuussa käyttöön otetaan oma puhelinvaihde, joka korvaa ainoan käytössä olleen palvelunumeron ja henkilöstökonsultit saavat omat henkilökohtaiset puhelinnumerot. Myös organisaatiota uudistetaan, ja yhtiöön muodostetaan neljä erillistä tiimiä hoitamaan tilauksia ja asiakassuhteita. Yhtiön liikevaihto ylittää nykyrahassa mitattuna ensimmäisen kerran 10 miljoonaa euroa. Suurimmat tilaajat ovat päivähoito ja toimistotyö.
Or I 8 9
tu
I La
0I
htiö täyttää 10 vuotta. Toimiston henkilökunnan määrä on seitsenkertaistunut yhtiön ensimmäisistä vuosista. Vuonna 2000 toimistossa työskentelee 34 työntekijää. Laskujen paperille tulostaminen ja kirjekuoressa asiakkaille lähettäminen loppuu, sillä uudet sähköiset tilaus-, palkkaja taloushallinnon järjestelmät otetaan käyttöön. Joulukuussa lii ! tytään Palvelulaitosten työnantajayhJu hl a n a i k a distys PTY:n jäseneksi ja voimaan tulee kaksi erillistä työehtosopimusta.
is
2
ai
s ia
Y
00
t ma
ai
S
S
uurin tilaaja-asiakas on Helsingin opetusvirasto. Juuri perustetusta Palmiasta tulee merk it t ävä tilaaja. Päiväkodit ja kotipalvelu kasvattavat tilauksiaan merkittävästi. Suomessa lama on taittunut ja valoisam19 9 4 mat ajat koittavat. Miltei kaikki Helsingin kaupungin virastot käyttävät Työvoimapalvelua.
m än
T
n
al
aa
uuresta määrästä paperisia hakemuksia päästään eroon, kun vuoden aikana käyttöön otetaan sähköinen rekrytointijärjestelmä. Päivähoitotyöstä kiinnostuneille työnhakijoille aletaan järjestää puolenpäivän mittaisia lastenhoitotyöhön perehdyttäviä tilaisuuksia, jotta kasvaviin tilausmääriin löydettäisiin tarpeeksi työntekijöitä.
k ei k k
t u k se t l u o d
erveydenhuoltoalan henkilöstöpulan vuoksi Helsingin kaupunki päättää perustaa oman henkilöstöpalveluyhtiön, jonka nimeksi tulee Työvoimapalvelu Oy. Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen 13.3.1990. Iltalehti uutisoi tapahtuman otsikolla ”Kirosanasta tuli pelastus.” Yhtiön toimitusjohtajana aloittaa Anneli Ollila. Ensimmäinen tilaus saapuu 18. toukuuta.
s ia
nem
P
us er
I
m m ä n t il a u k
–e
Seure juhlii tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuotta. Taipaleeseen on mahtunut mukaan monenlaista. Kirkkaana päämääränä on kuitenkin koko ajan ollut kuntien peruspalveluiden turvaaminen ja seudullisen rekrytoinnin asiantuntijuus.
4
Koonnut Tanja Koivuranta Kuvitus Pauliina Paijola
e En
ty
S
y
T
0
20
tu
08
ih
u
20
U
utena toimitusjohtajana aloittaa vuoden alussa Espoon sivistystoimen talousjohtajan paikalta Seureen siirtyvä Harri Virta. Yhtiön liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki jatkaa Seuren suurimpana tilaaja-asiakkaana 67 % osuudellaan kaikista vuoden tilauksista. Vuoden aikana otetaan jälleen merkittäviä askeleita sähköistymisen tiellä – ensimmäiset sähköiset tuntilistat otetaan käyttöön viidessä terveydenhuollon kohteessa.
14
20 k a u p u n g is s a
va
sa
i t u s j o h t aj a
es
oim T I
lm
S
t t o u u d e ll a
jo
h
et
-v u oti sj u hl a
euren 20. toimintavuosi alkaa 20 0 taantuman ja laskevien keik1 kamäärien tahdissa. Valoa taloustilanteeseen saadaan kuitenkin syksyllä, kun tilausmäärät kääntyvät jälleen nousuun. Sähköisen tuntilistan laaja käyttöönotto aloitetaan. Sähköisessä maailmassa sosiaalisuus on päivän sana. Seuresssa ensimmäisiä askeleita sosiaaliseen mediaan otetaan, kun Keikkanettiin avataan uutisten kommentointimahdollisuus. Tulevana vuonna on luvassa vielä liuta suurempiakin uudistuksia, kun käyttöön otetaan Youtube, Twitter, blogi, Issuu ja tietysti Facebook.
13
A
iemmin jo monessa mukana ollut Anne Sivula aloittaa Seuren toimitusjohtajana e l o k u u s s a 2013 . Vuoden aikana Seuren omistajajoukko kasvaa jälleen, kun HUS liittyy omistajien joukkoon. Fredrikinkadun toimipiste ei palvele Seuren uudistuvaa organisaatiota parhaalla tavalla, ja Seure muuttaa nykyisiin moderneihin toimitiloihin Sörnäisiin.
ll a
I
ko
IM
uu
do
K
u toste n t u ul
eure jatkaa eteenpäin uuden strategian ohjaamana ja tulevaisuudessa tavoitteena on olla muuttuvan kuntatyön ratkaisija. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää, jonka myötä Keikkanettikin ottaa suuren harppauksen eteenpäin, kehitetään.
oimitusjohtaja Ollilan jäädessä eläkkeelle aloittaa yhtiön uutena toimitusjohtajana Arto Antman. Espoo ja Vantaa tulevat kesällä mukaan yhtiön uusiksi omistajiksi ja samalla yhtiön nimeksi vaihtuu Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Nimi Seure juontuu sanoista seudullinen rekrytointi.
eväällä Vantaan Tikkurilaan avataan Seuren ensimmäinen sivutoim i p is t e e t Toi mipiste. Elokuun helteillä 7 startataan uusi sivutoimipiste myös Espoon Leppävaaraan. Kesän alussa keikkalaiset saavat postia Seuresta. Kirjekuoresta löytyy tuliterä käyttäjätunnus sekä salasana Keikkanettiin, sillä Keikkanetin sähköinen tilausjärjestelmä otetaan käyttöön juhannuksen alla.
20 1
05
5
I
20
20
I S e ure s y n
u IM
t
Seurelainen
Aikaansaava kehittämisjohtaja Viime vuoden lopulla etsittiin Seureen kehittämisjohtajaksi kokenutta projektiosaajaa, jolta edellytettiin vahvaa liiketoimintaosaamista sekä luovaa, rohkeaa, innokasta ja aikaansaavaa työskentelytapaa. Ei ole epäilystäkään, että tehtävään valittu Mikko Kenni ei täyttäisi näitä vaatimuksia. ”Koen, että tehtäväkuvaus palveli omia vahvuuksiani ja kiinnostuksenkohteitani. Työnkuva vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja on myös osoittautunut sellaiseksi. Koin myös, että uuden vuoden vaihtuessa ja edellisen työni isojen projektien päättyessä oli luonnollista siirtyä uusien haasteiden pariin”, kertoo Mikko. Koulutukseltaan Mikko on hallintotieteiden maisteri, pääaineenaan julkinen johtaminen. Hänen projektiosaamisensa sekä kuntasektorin tuntemuksensa ovat vahvistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin hän on toiminut konsulttina. Aiemmassa työssään hän toimi kuntien ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa muun muassa johdon konsulttina sekä palvelutuotannon kehittäjänä.
Lisäarvoa asiakkaille ja keikkalaisille ”Seuren asiakkaille työssä onnistumiseni näkyy niin, että pystymme nyt ja lähitulevaisuudessa kehittämään jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme. Tämä näkyy selkeänä lisäarvona asiakkaille”, Mikko pohtii. ”Pyrimme kehittämään toimintaamme sen suuntaisesti, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakastarpeita. Näin olemme myös entistä halutumpi kumppani”, hän jatkaa. ”Keikkalaisillemme työni näkyy monenlaisena arjen helpottumisena esimerkiksi erilaisilla sähköisillä palveluilla, viestinnän entistä kohdennetuimmilla sisällöillä sekä sillä merkittävimmällä asialla – palkat tulee ajallaan ja oikein. Asiakkaiden kanssa tehtävä työ näkyy keikkalaisille myös niin, että työtarjoukset monipuolistuvat,” Mikko lupaa.
Mailoja ja matkustelua Vapaa-aikaansakin Mikko viettää osin työasioiden äärellä ja lukee paljon ammattikirjallisuutta. Silloin kun Mikko haluaa ajatukset pois työasioista, hän tarttuu jääkiekko- tai golfmailaan. Kesäisin hän onkin intohimoinen golffaaja, tosin omien sanojensa mukaan ei vielä kummoinenkaan taituri. Loma-aikoina Mikon löytää milloin mistäkin maailmankolkasta. Lempikohteisiin kuuluu esimerkiksi Laos, joka on säilyttänyt autenttisuutensa. Mikäli Mikon matkustusunelma toteutuu, matkaa hän jonain päivänä Costa Rican kauniin luonnon keskelle. Tekst I riikka sallinen KU VA pauliina pai jola
14
2014
toimintakertomus
Seure ja keikat
Seuren tilaus-toimitusprosessista eli siitä, että työntekijätilaukset ja keikkalaiset kohtaavat toisensa, on syksystä alkaen huolehdittu Seuren tilauskeskuksessa. Tilauskeskuksessa työskentelee pysyvästi reilut 20 henkilöstökonsulttia, jotka vastaavat kaikkien toimialojen tilausten täyttämisestä sekä siihen liittyvästä puhelimitse tapahtuvasta asiakaspalvelusta. Tilauskeskuksen henkilökunnan lisäksi myös asiakkuusyksikön asiakasvastaavat ja keikkalaisyksikön henkilöstökonsultit työskentelevät osa-aikaisesti tilauskeskuksessa. Vuoden 2014 kumulatiivinen tilausten täyttöprosentti oli Seuressa 91,63 %, joka on yhtiön kaikkien aikojen paras tulos! Samalla vastaanotettujen tilausten määrä kuitenkin laski noin 10 000 tilauksella. Toimialoittain vuoden 2014 tilausten täyttöprosentit jakautuivat seuraavasti: opetus 92,05 %, palvelu- ja erityisalat 92.67 %, terveydenhuolto 87,44 % sekä varhaiskasvatus 95,50 %. Syksyn aikana tilauskeskuksen toimintaa sähköistettiin, jolla pyritään varautumaan Seuren tulevaan uuteen toiminnanohjausjärjestelmään. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä myös Keikkanetti uudistuu. Uudistuksen myötä Seuren palvelut ovat asiakkaiden ja työntekijöiden käytettävissä Keikkanetin kautta kellon ympäri, jolloin niin työntekijän saaminen tilaukseen kuin sopivan keikan löytyminen työntekijällekin, nopeutuu, tehostuu ja helpottuu.
1. Uusi strategia. Vuoden aikana valmistui strategia Seuren tuleville vuosille. Strategialla tähtäämme entistäkin paremmaksi yhtiöksi, josta löytyy sopivat ratkaisut niin tilaajien kuin keikkalaistenkin tarpeisiin. 2. Yhtiön talous ja tilausten täyttöaste. Saavutimme ne taloudelliset tavoitteet, jotka yhtiölle asetimme. Tilausten täyttöasteen osalta löimme vanhat ennätykset. Koko vuoden täyttöasteemme oli 91,63 prosenttia. 3. Organisaation uudistus. Muutimme organisaatiomme rakenteen sellaiseksi, että se mahdollistaa uuden strategian toteuttamisen – jaoimme liiketoimintamme kolmeen yksikköön, asiakkuusyksikköön, keikkalaisyksikköön sekä tilauskeskukseen.
Toimitusjohtajan katsaus tulevaan Tulevaisuudessa suurin yksittäinen asia, joka vaikuttaa Seuren toimintaan laajasti, on uuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen. Tämä pitää sisällään Keikkanetin kokonaisvaltaisen uudistamisen, joka tulee tulevaisuudessa helpottamaan niin Seuren asiakkaiden kuin keikkalaistenkin arkea – palvelumme saatavuus paranee ja nopeutuu. Kuten koko yhteiskuntaamme, myös meitä Seuressa mietityttää tuleva sote-uudistus. Seuren liikevaihdosta merkittävä osuus tulee sosiaali- ja terveysalalta. Vaikka uudistus siirtyi seuraavalle eduskuntakaudelle, se toteutetaan jollain tapaa varmasti. Asiakkaidemme ja sitä kautta Seuren kannalta uudistus on suuri mahdollisuus, ainakin tehokasta henkilöstön käyttöä silmällä pitäen. Eri toimijoiden yhdistyessä voidaan toimintatapoja yhtenäistää ja prosesseja virtaviivaistaa. Seuressa odotamme muun muassa sitä hetkeä, jolloin hoitohenkilöstön i.v.-luvat ovat edes jotakuinkin samanlaiset samantasoisissa hoitoyksiköissä. Seuren rooli hankkia ja välittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja markkinoida alan työpaikkoja vahvistuu. Samalla volyymit kasvavat ja työstämme tulee entistä kustannustehokkaampaa. Keikkalaisille sote-uudistus puolestaan tuo enemmän ja monipuolisempia työmahdollisuuksia. Me seurelaiset suhtaudumme luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Tänä vuonna meillä on takanamme tasan 25 hyvää vuotta työtä asiakkaidemme ja keikkalaistemme kanssa ja jatkoa seuraa!
Jenni Heinonen, tilauskeskuksen johtaja
Vastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2014
vastaanotetut täytetyt
20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000
15
Joulu
Marras
Loka
Syys
Elo
Heinä
Kesä
Touko
Huhti
Maalis
Tammi
0 Helmi
Toimitusjohtajan TOP 3 vuodelta 2014
Seure ja asiakkaat
Seuren liikevaihdon kehitys 70 000 000
Viime vuoden elokuusta alkaen asiakkuuksien hoitaminen keskitettiin Seuressa asiakkuusyksikköön, joka koostuu neljästä tiimistä. Yksi tiimi vastaa vantaalaisista asiakkaista ja yksi espoolaisista, helsinkiläiset asiakkaat on jaettu kahdelle tiimille asiakkaiden koon ja määrän vuoksi. Toinen Helsingin tiimeistä vastaa myös HUS:n asiakkaista. Uuden muotoisella toiminnalla voimme tiivistää asiakastyötämme, syventää asiakastuntemustamme sekä laajentaa yhteistyötä asiakkaiden organisaatioiden eri tasoille. HUS:n tultua kesällä Seuren uudeksi omistajaksi aloitimme aktiivisen yhteistyön HUS:n eri tahojen kanssa. Vuoden aikana tilausmäärät kasvoivat muun muassa psykiatrian ja naistentautien osastoilla sekä synnytysosastoilla. Aloitimme yhteistyön myös HUS Raviolin kanssa. HUS:n osastot mukaan lukien, Seuren kanssa yhteistyön aloitti viime vuonna yli 600 uutta tilaajakohdetta. Syksyn aikana siirsimme osaamista ja tietoa talon sisällä sekä koostimme kokonaiskuvaa asiakkaistamme olemassa oleviin tietoihimme perustuen. Tämän jälkeen lähdimme tapaamaan asiakkaita, täydentämään asiakastuntemustamme ja tutustumaan uusiin yhteistyötahoihin erityisesti niissä tapauksissa, joissa vastuuhenkilöt ovat Seuren päässä vaihtuneet. Ensimmäisenä agendalla olivat asiakasorganisaation johdon tapaamiset. Luonnollisestikin tapasimme asiakkaita aiemmin sovittujen toimintatapojen mukaan, hyvistä käytännöistä ei ole tarpeen luopua suurenkaan muutoksen edessä. Syksyn aikana huolehdimme asiakkaiden tiedontarpeesta myös uutiskirjein, sähköpostiviestein ja puheluin. Ilonamme oli tavata suuri joukko asiakkaitamme Seuren tupaantuliaisissa 13.11., jolloin saimme kuunnella Henkka Hyppösen viisaita sanoja hyvästä johtamisesta ja hyvästä elämästä.
60 000 000
Euroa
50 000 000 40 000 000 30 000 000
20 000 000 10 000 000 0
2012
2014
2013
Myynti ammattiryhmittäin 25 000 000
v. 2014
Euroa
20 000 000
v. 2013
15 000 000
10 000 000
5 000 000
0
Terveyden- Sosiaaliala huoltoala
Kiinteistöja laitospalv.
Hallinto- ja toimistoala
Sivistysala
Tekninen ala
Johanna Tirri, asiakkuusjohtaja
Myynti asiakasryhmittäin
Täytetyt tilaukset 160 000 140 000 120 000
Helsingin kaupunki 40% Tilausmäärä
Espoon kaupunki 31% Vantaan kaupunki 27% Kauniaisten kaupunki <1% Hgin tytäryhteisöt <1%
100 000 80 000 60 000
Espoon kuntayhtymät<1% 40 000
Vantaan tytäryhteisöt 1% HUS-kuntayhtymä 1%
20 000
Muut asiakkaat <1%
0
2012 16
2013
2014
Opetusala
Muut
Seure ja työntekijät Seuren vuokratyöntekijöistä ja heidän työsuhdeasioistansa hoitamisesta sekä uusien työntekijöiden rekrytoinnista on syksystä alkaen huolehdittu keikkalaisyksikössä. Yksikkö koostuu kolmesta toimialatiimistä – elokuussa opetus ja varhaiskasvatus yhdistettiin samaan tiimiin, jonka lisäksi jakauduimme palvelu- ja erityisalojen sekä terveydenhuoltoalan tiimeihin. Viime vuoden aikana Seureen saapui 10 487 sähköistä työhakemusta. Uusia työntekijöitä rekrytoimme 3027 kappaletta. Rekrytoinnit jakautuivat toimialoittain seuraavasti: opetusala 31 %, palvelu- ja erityisalat 20 %, terveydenhuolto 22 % sekä varhaiskasvatus 27 %. Osallistuimme vuonna 2014 yli 60 erilaiseen rekrytointitapahtumaan esimerkiksi TE-toimistoissa ja lähialueiden oppilaitoksissa. Oppilaitoksissa järjestimme muun muassa keittiöalan työnhakuvalmennuksia opiskelijoille. Uudistimme toimintaamme myös muun muassa sähköistämällä uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaleja. Järjestimme vuoden aikana keikkalaisillemme maksuttomia ammattialakohtaisia osaamista kehittäviä koulutuksia. Terveydenhuoltoalan työntekijöille järjestimme koulutuksia muun muassa lääkehoitolupiin liittyen. Varhaiskasvatuksen ja opetusalan työntekijöille suunnattujen koulutusten aiheina oli esimerkiksi kielenkehityksen erityisvaikeus, hankalat tilanteet työssä sekä tarkkaavuushäiriöt. Järjestimme myös perehdytyskoulutuksia lastenhoitotyöhön sekä ruokapalvelutyöntekijän ja toimitilahuoltajan tehtäviin. Keväällä järjestimme keikkalaisille liikuntatapahtuman Salmisaaren liikuntahallissa. Marraskuussa vietimme puolestaan yhdessä keikkalaistemme kanssa yhdistettyjä pikkujouluja ja tupaantuliaisia Seuren Sörnäisiin muuton johdosta.
Tuire Rönkkö, palvelussuhdejohtaja
Keikkalaiset ikäryhmittäin 2014
Seuressa työskenteli viime vuonna yhteensä 9097 työntekijää. Naisten osuus kaikista työntekijöistä oli 82 % eli 7481. Miehiä kaikista työntekijöistä oli 18 % eli 1616. Seuren työntekijöiden keski-ikä oli 37 vuotta. Seuressa työskenneltiin viime vuonna yhteensä 149 eri ammattinimikkeellä. Yleisimmät ammattinimikkeet olivat: • lastenhoitaja • perushoitaja • koulunkäyntiavustaja • sairaanhoitaja • avustaja (varhaiskasvatus) • ruokapalvelutyöntekijä • ryhmäperhepäivähoitaja • barnskötare • päiväkotiapulainen • iltavahtimestari Keikkalaiset ikäryhmittäin: • alle 20 vuotta, 5 % • 20–29 vuotta, 32 % • 30–39 vuotta, 23 % • 40–49 vuotta, 17 % • 50–59 vuotta, 14 % • yli 60 vuotta, 9 % Seuren keikkalaiset edustivat yhteensä 161 eri kuntaa. Yleisimmät keikkalaisten kotikunnat olivat Helsinki (51 %), Espoo (23 %) ja Vantaa (20 %).
Toimialalta toiselle Teksti Emmi Hyypiä Kuva Pauliina Paijola
”Jokainen työkeikka on uusi seikkailu”, Oili Mohammadi iloitsee. Keikkatyöhön voi ajautua sattumalta, kuten Oilille kävi noin vuosi sitten. Nykyisin Oili keikkailee monipuolisesti järjestyksen- ja torivalvojan, iltavahtimestarin sekä koulunkäyntiavustajan tehtävissä. Maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi kouluttautunut Oili on tehnyt pitkän työuran kemianteollisuuden alalla. Työkokemusta on karttunut markkinoinnin ja tuotekehityksen tehtävissä asiantuntija- ja päällikkötasolla. Kun viimeisin työsuhde päättyi kaksi vuotta sitten, oli aika pohtia millaisissa työtehtävissä hän haluaisi työuraansa jatkaa. Aulavahtimestarin työt alkoivat kiinnostaa ja Oili hakeutuikin vartijakoulutukseen, jossa kurssikaveri kannusti vielä suorittamaan järjestyksenvalvojakurssin. Töitä etsiessään hän päätyi Seuren sivuille. Tästä klikkauksesta alkoi uudenlainen, rennompi työelämä, jonka etuina ovat muun muassa vapaammat työajat ja oman ajankäytön hallinta. ”Keikkailu tarjoaa joustavuutta. Jos haluaa pitää lomaa, ei tarvitse sitä erikseen anoa ja voi itse järjestellä omia aikataulujaan”, Oili kehuu.
”Keikkailu on kultakaivos” Keikkailu Seuressa on ollut Oilille positiivinen yllätys. Kiitosta saavat Seuren toimiston henkilökunta ja selkeät toimintatavat. Oili on päässyt hyvin sisään uusiin työtehtäviin ja saanut kiitosta myös työkohteiden esimiehiltä. Töiden sujuvuuteen on vaikuttanut oikeanlainen asenne ja aktiivinen työote. ”Keikkalaiselta vaadittavia ominaisuuksia ovat avoin mieli, ystävällinen luonne ja hyvät ihmissuhdetaidot”, hän listaa. Keikkailun myötä pääsee tutustumaan kohteisiin, joihin ei muutoin kenties koskaan saisi kosketusta. ”Keikkailun kautta näkee ja kokee uutta sekä
pääsee tutustumaan uusiin toimialoihin, kuten kouluympäristöön koulunkäyntiavustajan keikkojen myötä”, Oili kertoo. Haasteita työhön asettavat uudet, vaihtuvat työkohteet ja erilaiset työtehtävät. Koulunkäyntiavustajan keikoille Oili hakeutuu mielellään erityisryhmiin, sillä hän tykkää haastaa itseään. ”Parasta on kun voi olla aidosti hyödyksi jollekin toiselle”, Oili summaa. Erityisen innoissaan Oili on ollut työpäivien vaihtelevuudesta. ”Keikkailu on tarjonnut uusia kokemuksia, elämä on vaihtelevaa ja
piristävää”, hän kertoo ja jatkaa ”keikkailu on hyvä reitti, jota pitkin voi työllistyä hyvin sellaisillekin toimialoille, joista on vain vähän kokemusta.” Tulevaisuudessa Oili aikoo jatkaa keikkailua, koska tämä sopii hänelle hyvin. ”Suosittelen keikkailua! Olen hyvin innoissani ja olen hehkuttanut keikkailua kaikille tutuilleni”, hän kertoo.
Palkanmaksuaikataulu 2015
Vantaalla uusi ilme Oletko jo huomannut jotain uutta Vantaassa? Vantaan kaupunki julkaisi vuoden alussa uuden, nuorekkaamman ilmeen. Ilmeen kehitystyöhön haluttiin mukaan myös itse vantaalaiset, jotta siitä saataisiin aidosti Vantaan näköinen. Yhteensä mielipiteensä antoikin yli 10 000 ihmistä. Näkyvin uudistus on vanhan vaakuna-logon korvautuminen uudella, kolmesta päällekkäisestä eri sinisen sävyisestä nelikulmiosta koostuvalla logolla. Logon eri sinisen sävyt kuvaavat eri tasoja: maailmaa, metropolia ja omaa kaupunginosaa. Myös Vantaan eri kaupunginosat saivat uudistuksessa omat ikiomat ilmeensä. Uuteen ilmeeseen kuuluu myös kookkaita valokuvia ihmisistä - kuvien päälle on sijoitettu tekstejä kuten ”Vantaa Aikaa”, ”Vantaa Tilaa” tai ”Vantaa Kaikille”. Uusi ilme on näkyvästi esillä kaikessa Vantaan viestinnässä sekä muun muassa Vantaalla tänä kesänä järjestettävillä asuntomessuilla ja uuden kehäradan avaamisessa. Teksti Henrik Vahtila
Tuntilista kuitattuna viimeistään:
Palkkapäivä:
1.–15.5.
ma 18.5.
pe 29.5.
16.–31.5.
ma 1.6.
ma 15.6.
1.–15.6.
ti 16.6.
ti 30.6.
16.–30.6.
ke 1.7.
ke 15.7.
1.–15.7.
to 16.7.
pe 31.7.
16.–31.7.
ma 3.8.
pe 14.8.
1.–15.8.
ma 17.8.
ma 31.8.
16.–31.8.
ti 1.9.
ti 15.9.
1.–15.9.
ke 16.9.
ke 30.9.
16.–30.9.
to 1.10.
to 15.10.
1.–15.10.
pe 16.10.
pe 30.10.
16.–31.10.
ma 2.11.
pe 13.11.
1.–15.11.
ma 16.11.
ma 30.11.
16.–30.11.
ti 1.12.
ti 15.12.
Työpäivät ajalta:
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
Espoon aikuiskoulutus uudistui Espoon suomenkielinen työväenopisto ja Espoon aikuislukio yhdistyivät kevään aikana osaksi Omniaa. Yhdistymishalukkuutta tutkittiin jo syksyllä 2014 henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa, jolloin 90 % vastanneista oli yhdistymisen kannalla. Uudella mallilla kaikki aikuiskoulutuspalvelut voidaan tarjota samalta luukulta, mikä selkeyttää palvelua ja antaa opetushenkilökunnalle ja oppilaille enemmän mahdollisuuksia. Yhdistymisestä huolimatta eri toimijoiden palvelut säilyvät ennallaan – kaikilla on jatkossakin omat erityiset tehtävänsä, mutta ne tarjoavat laajemmin erilaisia opintoja. Yhteenliittymä pitää sisällään noin 1 500 henkilöä kattavan opetushenkilökunnan ja vuosittain jopa 40 000 opiskelijaa. Seuren keikkalaisille muutos näkyy jatkossa mahdollisena tilaajaasiakkaan nimen muutoksena. Yhdistymisen myötä palvelupisteiden verkoston on arvioitu laajentuvan entisestään, joka mahdollistaisi keikkalaisille entistä parempia mahdollisuuksia verkottua tulevaisuuden työtehtäviä silmällä pitäen. Teksti Henrik Vahtila
19
marraskuu
PUHELINPALVELU: Keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta 09 310 88008 Opetus, päivähoito ja nuorisotyö, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88099 Sosiaali- ja terveydenhuolto 09 310 88066