Issuu on Google+

Seure SIDOSRYHMร„LEHTI 1/2014

Ratkaisun avaimet tulevaisuuden tarpeisiin Seuren uusi strategia kirjoittaa yhtiรถn tulevaisuuden tarinaa sivu 8


Pääkirjoitus

Tuhannen tarinan Seure Strategiamme tarinan peruskiven löydät tästä lehdestä, sivuilta 8–9. Tarina kehittyy koko ajan, kun strategia alkaa näkyä käytännön tekemisinä tästä keväästä eteenpäin. Jotta tarinamme onnistuu, on meidän laitettava roolijakoamme uusiksi. Uusi organisaatiomme tuleekin rakentumaan asiakkaiden ja keikkalaisten ympärille ja vanhat toimialayksikkömme jäävät historian kirjoihin. Tällä muutokselle pyrimme vuosien edetessä koko ajan lisäämään panostamme asiakkaidemme kanssa tehtävään kattavaan ja syvälliseen yhteistyöhön, unohtamatta keikkalaistemme kokonaisvaltaista palvelua. Toivottavasti löydämme oikeat keinot kirjoittaa tarinaamme jatkossa entistä enemmän yhdessä asiakkaiden ja keikkalaisten kanssa.

Seuren viestinnässä työskentelyssä parasta on se, että ympäristömme on täynnä tarinoita, joita emme malta odottaa pääsevämme kertomaan muillekin. Seuren historia ja nykyarki pursuilevat kerrottavaa, tuhansilla asiakkaillamme ja keikkalaisillamme riittää tarinoita joka lähtöön. Tarinoita läheltä ihmistä, kaupunkilaista, meitä jokaista. Tämän lehden sivuille on pyritty vangitsemaan muutama meitä koskettanut tarina. Työstä, työntekijöistä ja työyhteisöistä. Hyvässä tarinassa on toimiva juoni, jossa on sopivia käänteitä ja mielenkiintoinen ydin. Kun sitä aloittaa lukemaan, ei malta lopettaa kesken. Vantaan kaupungin parhaan työyhteisön tarinan ydin on tasavertaisuus ja juonenkäänteistä tärkeimpinä potilaiden hyvä palvelu ja sujuva työnjako. Lue mitä se käytännössä tarkoittaa lehden sivuilta 4–5. Kun kertomus muutetaan luetun tarinan muotoon, tarvitsee se myös äänen. Tiesitkö, että pääkaupungillamme on oma ääni? Jos et ole jo kuullut Helsingin äänestä, lue siitä sivulta 22.

Uuden organisaation avajaispäivää vietetään 4.8. Uuden organisaation myötä myös henkilökohtainen tarinani saa uuden käänteen. Toimin jatkossa asiakkuusjohtajana ja jätän samalla Seuren viestinnän muille osaajille. Kiitos, että olen saanut jakaa tarinani tähän saakka Seuressa teidän kanssanne! Yhteistyö jatkuu kyllä tulevaisuudessakin, mutta vain eri roolissa. Tulemme viestimään uuden organisaation kuvioista kevään ja kesän aikana tarkemmin uutiskirjeidemme avulla.

Seuren tulevaisuuden tarinaa on käsikirjoitettu kuluneen talven aikana otsikolla Seuren strategia 2017. Tuon tarinan keskiössä ovat asiakas ja keikkalainen. Haluamme rakentaa toimintakulttuuriamme syvällisemmin asiakaslähtöiseksi ja samalla huolehtia paremmin keikkalaisistamme. Haluamme ratkaista entistä kattavammin omistajaorganisaatioidemme henkilöstöasioihin liittyviä pohdinnan paikkoja ja löytää yhdessä keinoja entistä parempaan palveluun siten myös asiakkaidemme asiakkaille, jokaiselle kaupunkilaiselle.

P.S. Yhden keikkalaisemme tarinaan voit tutustua osoitteessa seure.fi/ blogi, suosittelen lämpimästi, että käyt tämän lehden lukuhetken jälkeen tutustumassa vanhan ketun keikkailuun. Johanna Tirri Päätoimittaja, Seuren kumppanuuspäällikkö

Seuren kynästä Miten näet Seuren tarinan tähän asti?

Erään näkemyksen mukaan se, että ihminen ja ihmisen elinolosuhteiden tukeminen ovat tehtävän työn kohteena, tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Tämä osuu Seuren toimintojen ytimeen. Työntekijämme työskentelevät suurimmalta osin työkohteissa, joissa tuotetaan suoraan palvelua lapsille, nuorille, aikuisille tai vanhuksille. Tällainen työ ei varmaankaan tule automatisoitumaan kokonaan tai sitä tulee tulevaisuudessakin tekemään alan osaaja. Pääkaupunkiseudun kuntien vetovoimaisuus taas tarkoittaa alueellisesti suurta palvelutarvetta ja monipuolista työtarjontaa.

Näen Seuren tarinan koostuvan reilun 20 vuoden palvelutyöstä asiakkaiden ja työntekijöiden hyväksi. Yhtiö on kasvanut pienestä suuremmaksi ja toimintatapa on muuttunut paperisesta kohti sähköisten palvelujen kokonaisuutta. Työntekijöille tämä on merkinnyt työtehtävien ja erilaisten ammattialojen monipuolistumista. Nykyisen merkittävän kokonsa ansiosta Seure tarjoaa asiakkaille käyttöönsä laajan valikoiman ammattitaitoisia työntekijöitä ja erilaisia ratkaisuja henkilöstöasioihin.

Mihin suuntaan ajattelet Seuren tarinan jatkuvan tulevaisuudessa?

Seuren tulevaisuus tullaan rakentamaan yhteistyössä asiakkaiden ja Seuren työntekijöiden kanssa. Huomioon tulee ottaa myös ympärillä muuttuva maailma ja sen trendit. Seuren tulee pystyä vastaamaan tehokkaasti ja taloudellisesti kuntakentän henkilöstöä koskeviin tarpeisiin. Asiakkaille tulee tarjota monipuolisia ja joustavia henkilöstöpalveluja. Työntekijöille Seure haluaa tarjota yksilöllisiä ratkaisuja työelämään ja olla jatkossakin luotettava ja työntekijää arvostava työnantaja.

Työelämän tulevaisuutta koskevat kirjoitukset sivuavat usein arkikeskustelussa esiintyviä teemoja, kuten erilaisia sukupolvia työelämässä, työyhteisöjen laajentumista useaan tai virtuaaliseen suuntaan tai työntekijöiden monimuotoisuutta. Nämä teemat koskettavat meitä kaikkia. Myös työn digitalisoituminen, verkostoituminen, sidokset talouden sykleihin ja tietojärjestelmien mahdollistavat muutokset askarruttavat monia.

Tomi Välimäki, Seuren päivähoito- ja nuorisoalan toimialapäällikkö

2


Tässä lehdessä

O4

Mistä on hyvä työyhteisö tehty?

O6

Perehdytys antaa varmuutta

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu: Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi PALVELUNUMEROT:

08

Seuren strategian avaimet

11

Aikuissosiaalityö 09 310 88151

Seuren toiminta­ kertomus 2013

Iltavalvonta 09 310 88020 Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004 Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Liikunta 09 310 64971 Opetus 09 310 88007 Päivähoito 09 310 88005 Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006 Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

16

Valmennusta työhön ja elämään

18

Päätoimittaja

Uutta ajattelua työelämään

Johanna Tirri Toimituspäällikkö Tanja Koivuranta Kirjoittajat Anni Hassinen Tiia Karnijoki Sami Konttinen Sanna Konttinen Laura Kuivalainen Ella Kyllönen

20

Erityisyys osana päivähoidon arkea

22

Riikka Sallinen Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola

Helsingin ääni

Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

441 763 Painotuote

PEFC/02-31-175

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

3


n e s i o v r a a Tas työyhteisön tarina

n a a t n a V i y t n y s – näin ö s i e t h y ö y t s a r pa

Teksti Sanna Konttinen Kuvitus Sami Konttinen

Martinlaakson terveysasema voitti hiljattain Vantaan kaupungin vuoden 2013 Hyvä työyhteisö -kilpailun. Terveysasemalla on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä henkilöstön ja potilaiden hyvinvoinnin eteen jo vuosia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2012 toteuttaman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös jokainen Martinlaakson terveysaseman työntekijä on valmis suosittelemaan työpaikkaa ystävälleen. Mistä syntyy hyvän työyhteisön vetovoima? rehdyttäminen sekä erilaisten koulutusten järjestäminen. Osastonhoitajan esimiestyön tukena toimii työvuorosuunnittelusta vastaava hallinnon hoitaja sekä apulaisylilääkäri. Hassinen kiitteleekin kollegoitaan. ”Kun näkemykset johtamisesta ovat samansuuntaisia, on helppo tehdä yhteistyötä ja viedä toimintaa eteenpäin.” Tämän päivän esimiestyössä Hassinen kokee haasteeksi muutosjohtamisen. Hoitoalan henkilökunta työskentelee nopeasti muuttuvissa työtilanteissa kovan paineen ja vaatimusten alla, lisäksi potilaat ovat Hassisen mukaan yhä tietoisempia oikeuksistaan. Muuttuviin tilanteisiin reagointi ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen ovatkin Hassisen mukaan keskeisessä roolissa arjen esimiestyössä. Koko toiminnan lähtökohtana on Hassisen mukaan potilaiden hyvä palvelu ja sujuva työnjako. Hassinen kehuu idearikasta, joustavaa ja työhön sitoutunutta henkilökuntaansa. Vuosien sinnikkään

Länsi-Vantaalla, junaradan varrella sijaitseva Martinlaakson terveysasema palvelee noin 30 000 alueen asukasta. Terveysasemalla työskentelee 38 terveydenhuollon ammattilaista. Perusterveydenhuollon palveluihin kuuluu lääkärien ja hoitajien vastaanotto sekä henkilöstön kanssa yhteistyössä suunniteltu päiväpoliklinikkatoiminta, jossa ilman omalääkäriä olevat alueen asiakkaat pääsevät hoitoon kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta.

Lähtökohtana asiakas Martinlaakson terveysaseman osastonhoitaja Auli Hassinen on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran hoitotyön kentällä. Martinlaakson terveysasemalle hän siirtyi vuonna 2005 Peijaksen sairaalan osastonhoitajan tehtävistä. Työssään viihtyvän Hassisen työnkuvaan kuuluu muun muassa päivittäisen hoitotyön johtaminen ja työhön pe-

4


Vetovoimainen Kustaankartano Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työter­ veyslaitos ovat kartoittaneet sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä. Työpaikat itse ja työmarkkina- ja ammattijärjestöt ovat ilmiantaneet vetovoimaisia esimerkkityöpaikkoja, jotka Työterveyslaitos on arvioinut kriteerien perusteella. Ensimmäiset vetovoimaiseksi nimitetyt työpaikat julkistettiin helmikuussa 2014.* Helsinkiläinen Kustaankartanon palvelukeskus on saanut tunnustuksen vetovoimaa kasvattaneena työpaikkana yhtenä kahdestatoista suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikasta. Kustaankartanon nimeämistä vetovoimaiseksi työpaikaksi perusteltiin muuan muassa sillä, että se on kehittämismyönteinen ja yhteisöllinen työpaikka, jossa innovatiivisuus parantaa hoidon laatua. *Vetovoimaisten työpaikkojen nimeäminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Mielekäs-ohjelmaa, joka etsii ja nostaa julkisuuteen vetovoimaisia suomalaisia sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Lähde: www.hel.fi

tullessa taloon hoitaja perehdyttää heidät terveysaseman työskentelyperiaatteisiin. ”Lääkärit ja hoitavat kysyvät ja oppivat toinen toisiltaan”, Hassinen summaa.

kehittämistyön tuloksena terveysaseman henkilökunta on löytänyt joustavia tapoja työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi.

Hoitaja perehdyttää lääkäriä

Puskaradio toimii

Hoitohenkilökunta työskentelee Martinlaaksossa kahdessa tiimissä. Tiimit hoitavat asioita myös itsenäisesti ja työnjakoa tehdään tarvittaessa yli tiimirajojen. ”Meillä ei katsota vain omaa paikkaa missä istutaan, vaan mennään sinne, missä apua tarvitaan. Näin potilaat ovat tasavertaisessa asemassa kiireenkin keskellä”, Hassinen toteaa. Työntekijöillä on myös omia vastuualueita sekä hoitotyöhön liittyvää erikoisosaamista, ja he jakavat tietoa muille työyhteisön jäsenille. Hassisen mukaan tiedon jakaminen onkin keskeinen osa Martinlaakson terveysaseman työkulttuuria. Ideoita syntyy koko talon yhteiskokouksissa ja tiimikokouksissa. Lisäksi koko henkilökuntaa osallistetaan luomalla työryhmiä, jotka vievät ideoitaan kokouksiin. Päivystyspoliklinikkatoiminnan lisäksi Martinlaakson terveysasemalla on kehitetty omahoitajamalli niille potilaille, jotka tarvitsevat paljon perusterveydenhuollon palveluja. Sama hoitaja kontaktoi potilasta, jolloin potilaan asiat saadaan paremmin hallintaan. Omahoitajamallista hyötyy Hassisen mukaan sekä potilas että henkilökunta. Työn sujuvuutta on lisännyt myös eri ammattiryhmien välisen hierarkian madaltaminen. Uusien lääkäreiden sekä lääkärikandien

Sana mukavasta työyhteisöstä on kiirinyt eteenpäin. Martinlaakson terveysasemalle on rekrytoitu riittävästi henkilökuntaa, esimerkiksi kaikki lääkärinvirat on täytetty. Hyvää palautetta ovat lisäksi antaneet THL:n Kunta 10 -tutkimuksen kyselyyn vuonna 2012 osallistuneet Martinlaakson terveysaseman asiakkaat. Puskaradio toimii myös opiskelijoiden keskuudessa. Martinlaakson terveysasema on suosittu harjoittelu- ja kesätyöpaikka niin lääkärikandien kuin hoitajien keskuudessa, ja opiskelijoiden viihtyvyyteen panostetaankin hyvän perehdytyksen avulla. Hassista ilahduttaa opiskelijoilta saatu palaute. ”Opiskelijat arvostavat sitä, että heidät on otettu heti työyhteisön jäseneksi ja heidän viihtyvyydestään on huolehdittu. He ovat kokeneet, että kenen tahansa puoleen voi kääntyä ja kysyä neuvoja pulmatilanteissa.” Hassinen toteaa vielä, että hänen työtään osastonhoitajana helpottaa olennaisesti henkilökunnan korkea työmoraali. ”Hoitajat pystyvät tekemään meillä myös itsenäisiä päätöksiä työnjakoon ja työn toteuttamiseen liittyen. Jos olen poissa, niin täällä kyllä pärjätään!”

5


Koulutyöhön perehtymässä Teksti Ella Kyllönen Valokuvat Sami Konttinen

Kun aamu alkaa meillä Seuressa, avautuu opetusalalla keikkoja koulunkäyntiavustajille usein kehitysvammaisten tai autismin kirjoon kuuluvien lasten opetukseen. Näissä opetusryhmissä on useita avustajia, ja saattaa olla, että jokaisella oppilaalla on luokassa oma, henkilökohtainen avustajansa. Tällöin sijaistarve voi kasvaa joinakin päivinä hyvinkin suureksi. Lähdimme opetusalan tiimissä suunnittelemaan koulunkäyntiavustajakeikkalaisille perehdytyskoulutuksia koulujen erityisryhmiin sijaisten saatavuuden turvaamiseksi ja keikkalaisten osaamisen kehittämiseksi.


Vasemmalla: Seuren henkilöstökonsultit Ella Kyllönen, Katri Perhonen ja Pia Vaajakallio ottivat säästä kaiken irti ja siirsivät suunnittelupalaverin kevätaurinkoon kattoterassille.

Lukuisia Seuren koulunkäyntiavustajia työskentelee päivittäin erilaisissa yleis- ja erityisopetuksen ryhmissä ympäri pääkaupunkiseutua. Heitä tarvitaan usein erityisluokissa tai yksittäisten, erityistä tukea vaativien oppilaiden lähellä opetustilanteissa, ruokailussa ja välitunneilla. Etenkin kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden koulunkäyntiavustaja tarvitsee jossain määrin erityisosaamista tai kokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Esimerkiksi espoolaisen Jalavapuiston koulun kehitysvammaisten lasten opetuksessa toivotaan, että keikkalaisella olisi tietämystä erilaisten apuvälineiden käytöstä, kuten nostolaitteista ja seisontatuista. Lisäksi hoidollisista toimenpiteistä, kuten katetroinnista, olisi koulun mukaan hyvä olla jonkin verran kokemusta. Seuressa pidämme tärkeänä, että sijaistarpeen sattuessa löydämme keikkalaistemme joukosta avustajia, joilla on valmiuksia työskennellä kaikenlaisissa erityisryhmissä ja haastavissakin tilanteissa. Olemme Seuren opetusalalla alkaneet järjestää perehdytyskoulutuksia juuri kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden ryhmiin yhteistyössä koulujen kanssa. Perehdytyskoulutukset ovat keikkalaisille hyvä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan myös käytännön harjoittelun muodossa.

Perehdytystä harjoittelupäivien muodossa Lähdimme suunnittelemaan perehdytyskoulutuksia opetusalan tiimissä nojaten muiden Seuren toimialojen hyviin kokemuksiin; esimerkiksi varhaiskasvatuksessa sekä keittiöja siivousalalla perehdytyskoulutuksia on toteutettu onnistuneesti jo useamman vuoden ajan. Opetusalalla järjestämme koulutukset yksittäisinä käytännön harjoittelupäivinä eri kouluissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla sen mukaan, mistä työkohteesta keikkalainen on kiinnostunut. Olemme yhteydessä valittuihin kouluihin, joissa kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuulu-

vien lasten ja nuorten opetusta järjestetään ja sovimme jokaisesta harjoittelupäivästä tapauskohtaisesti. Harjoittelupä ivä n tarkoituksena on, että perehdytyksen saanut keikkalainen voisi jatkossa työskennellä vastaavanlaisissa ryhmissä. Usein e s t e e n ä k e h itysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden ryhmiin keikkailulle on kokemuksen puute – voi olla, että keikkalaisella on teoriatietoa esimerkiksi kehitysvammaisuudesta, mutta käytännön kokemus puuttuu. Harjoittelupäiviin valittavilla keikkalaisilla ei siis tarvitse olla aikaisempaa kokemusta nimenomaan kehitysvammaisten tai autismin kirjoon kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimimisesta. Halukkailta harjoittelijoilta edellytämme soveltuvuutta työhön, luotettavuutta sekä motivaatiota ja kiinnostusta työskennellä erityislasten parissa. Harjoittelupäivässä ihanteellisinta olisi, että harjoittelija saisi osallistua kaikkiin päivittäisiin avustustilanteisiin niin oppitunneilla kuin ruokailussa ja välitunneillakin. Harjoittelun päätteeksi keikkalainen saa palautetta perehdyttäjältään, ja palaute käydään vielä Seuren konsultin kanssa läpi. Lisäksi harjoittelija arvioi myös itse onnistumistaan ja kokemuksiaan harjoittelupäivästä.

Harjoittelupäivä tuo varmuutta Ensimmäisten joukossa erityisryhmään lähti perehtymään Satu Lindgren. Hän työskenteli yhden päivän autismin kirjoon kuuluvien yläkouluikäisten oppilaiden ryhmässä. Satu kertoo, että harjoittelupäivä kiiruhti uutta oppiessa nopeasti ohi. Luokassa oli aamulla ollut vastassa mukava henkilökunta ja kuusi oppilasta, ja jokaisella oppilaalla oli oma, henkilökohtainen avustajansa. Ensim-

7

mäinen oppitunti oli kotitaloutta, ja se meni esittäytyessä ja tutustuessa luokkaan pitsojen paiston lomassa. Toisella tunnilla Satu kohtasi haastavan tilanteen erään oppilaan toimesta. Hän kertoo, että vaikka tilanne oli vaikea, se hoidettiin luokassa erittäin hyvin: ”Opettaja oli ammattitaitoinen, kaikki aikuiset pysyivät rauhallisina ja tuntui, että tähänkin tilanteeseen oli kaikilla jo toimintamallit valmiina”. Opettaja selitti Sadulle päivän mittaan aina mitä tehtiin ja miksi. Satu huomasi, että kun aikuiset toimivat rauhallisesti, myös nuoret pysyivät rauhallisina. Satu sai päivän aikana osallistua kaikille oppitunneille kotitaloudesta matematiikkaan ja käsitöihin. Matematiikan tunnilla jokainen oppilas opiskeli omia tehtäviään oman avustajansa kanssa. Viimeisillä tunneilla osa oppilaista lähti puutöihin, osa teki ompelukoneen kanssa käsitöitä omassa luokassa. Vaikka Sadun mukaan päivän päätteeksi tuntuikin, että olisi ollut hyvä harjoitella vielä toinenkin päivä, oli kokemus erittäin antoisa ja hyödyllinen. ”Ehdottomasti sain lisää rohkeutta työskennellä jatkossakin autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden avustajana”, Satu toteaa. Päivä antoi vinkkejä toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä, joilla pääsee avustustehtävissä alkuun. Satu oli kyllä jo aikaisemmin kirjallisuuden avulla perehtynyt autismin kirjoon, mutta hän koki, että harjoittelupäivä auttoi lisäämään tietoa autismista käytännön tasolla. Myös autismin kirjon laajuus yllätti: oppilaat olivat Sadun kertoman mukaan hyvin eritasoisia valmiuksiltaan. ”Ennakkokäsitykseni oli, että luokassa ei olisi niin rauhallista, mutta koko päivän siellä vallitsi hyvä ja positiivinen ilmapiiri”, Satu kertoo. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen mieli ja uskallus keikkailla jatkossa autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden ryhmissä – myös yläkoulussa.


Ratkaisun avaimet tulevaisuuden tarpeisiin Teksti Riikka Sallinen ja Johanna Tirri Kuvitus Sami Konttinen

Seuressa on tänä keväänä punnerrettu yhtiön uutta strategiaa tuleville vuosille. Haluamme tulevaisuudessa yhä vahvemmin ansaita asemamme omistajakaupunkiemme kumppanina henkilöstöhankinnassa. Haluamme myös entistä paremmin pitää huolta työntekijöistämme ja kehittää toiminnastamme luotettavampaa, joustavampaa ja nopeampaa. Tutki alta lisää, kuinka Seuren uusi strategia tulee näkymään niin kaupunkien organisaatioissa kuin Seuren keikkalaisillekin.

Huolehdimme keikkalaisistamme entistä paremmin.

Monipuolistamme työtarjoomaa keikkalaisillemme.

Kehitämme keikanvälitysprosessistamme entistä luotettavamman, joustavamman, nopeamman ja tehokkaamman.

Kehitämme toimintaamme, jotta asiakkaidemme tarpeet ja keikkalaistemme osaaminen kohtaavat aiempaa paremmin.

Luomme Seureen laatujärjestelmän varmistamaan palvelun korkeaa laatua.

8


Mietteitä strategiasta Anne Sivula, Seuren toimitusjohtaja Kuten asiakkaamme, myös Seure uudistuu ja muuttuu toimintaympäristönsä muutoksiin varautuen. Tähtäämme uudella strategiallamme ideaan, että teemme työmme niin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, että sillä vakuutamme nykyiset asiakkaamme entistä syvempään kumppanuuteen kanssamme. Haluamme myös, että tuo työ vakuuttaisi myös omistajakonserniemme ne yksiköt, jotka eivät vielä ole asiakkaitamme, siitä, että olemme hyviä ja osaamme hommamme. Ajattelemme, että asiakkaamme eivät ole meille omistajien taholta annettuja, vaan meidän on ansaittava asiakkaamme.

Rakennamme Seureen työkulttuuria, jonka pohjana ovat aiempaa vahvemmin asiakkaidemme tarpeet.

Asiakkaiden ansaitseminen edellyttää meiltä isoa muutosta. Olemme muuttamassa vuokrausliiketoimintaamme tehokkaammaksi, helpommin saavutettavaksi sekä asiakkaillemme entistä osaavampia keikkalaisia tuottavaksi. Samalla tiivistämme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa, jotta tunnistaisimme kaikki ne tarpeet, joita heillä on henkilöstön käytön tehostamiseen liittyen. Meidän tehtävänämme on kehittää palveluitamme näitä tarpeita palvelemaan.

Tarjoamme asiakkaillemme ratkaisuja optimaaliseen henkilöstön käyttöön ja toimimme kumppanina henkilöstösuunnittelusta lähtien.

Pyrimme jatkossa myös huolehtimaan keikkalaisistamme entistä paremmin, joka hyödyttää niin keikkalaisia itseään kuin asiakkaitammekin, joiden palvelutuotanto on osittain keikkalaistemme varassa. Ponnistelemmekin jatkossa entistä enemmän sen eteen, että keikkalaistemme saatavuus, osaaminen ja pysyvyys paranisi. Seuressa on erittäin paljon vahvaa HR-osaamista. Tulemme ohjaamaan osaamistamme tulevaisuudessa entistä vahvemmin ja laaja-alaisemmin asiakkaidemme hyödyksi. Palvelumme eivät jatkossa keskity vain henkilöstövuokraukseen, vaan tulemme tarjoamaan asiakkaillemme laajemminkin ratkaisuja kaikkiin niihin haasteisiin, jotka liittyvät tehokkaaseen henkilöstön käyttöön.

Kirsi-Marja Lievonen, Vantaan henkilöstöjohtaja Seuren uuden strategian painopisteet tuntuvat asiakasnäkökulmasta todella onnistuneilta ja ovat tätä päivää. Ydinajatus, että asiakkuus on ansaittava, on hieno. Seure voidaan rinnastaa sisäiseksi toimijaksi Vantaan kaupungilla, koska teimme aikoinaan strategisen valinnan: emme lähteneet keskittämään lyhytaikaisten sijaisten hankintaa kaupungin sisällä, vaan tulimme Seuren osakkaaksi. Sisäinenkin asiakkuus pitää tänä päivänä ansaita ja palvelun pitää olla hyvää. Tässä tapauksessa erinomainen palvelu on sitä, että saadaan kaikkiin tilauksiin keikkalainen, joka myös suoriutuu tehtävästä hyvin. Tätäkin uusi strategia tukee. Jatkossa Seure panostaa enemmän juuri keikkalaisten sitouttamiseen, ja siten on mahdollista saada useammin juuri se tuttu sijainen. Seuren sisällä strategia merkitsee resurssien painopisteen muutoksia tilausten vastaanotosta asiakastarpeiden tunnistamiseen ja keikkalaisista huolehtimiseen. Muutos on suuri ja vaatii hyvää johtamista sekä halua muuttua – sitä uskon Seuresta löytyvän.

Muutamme toimintaamme kustannustehokkaammaksi tehokkuutta ja laatua lisäämällä.

9


Seurelainen

Iloista asiakaspalvelua Seuren uudistuneessa aulapalvelussa voit törmätä ystävälliseen ja iloiseen asiakaspalvelussihteeri Tiina Tuomolaan. Seuressa Tiina on työskennellyt kolmisen vuotta. ”Olen aina pitänyt asiakaspalvelutyöstä ja näitä töitä olen tehnyt ennen Seureen tuloanikin. Lisävarmuutta työhöni olen saanut suoritettuani tradenomiopinnot Haaga-Heliassa”, Tiina kertoo. Seuressa vietettyjen vuosien varrella Tiinan työnkuva on vaihdellut paljonkin, mutta työ on aina ollut hänelle mieleen. Aulapalvelussa entistä suurempi osa työstä on kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua, joka on Tiinalle tuttua hänen aiemmista työpaikoistaan. ”Jälleen uudistuneessa työssäni pidän nyt erityisesti siitä, että saan nähdä paljon Seuren keikkalaisia sekä asiakkaita”, Tiina kertoo ja lisää: ”On hauskaa saada nimien taakse myös kasvot!”

Vaihtelevat työpäivät viehättävät Uudessa tehtävässään Tiina on saanut tutustua moniin hänelle uusiin asioihin ja käytäntöihin. Uuden oppiminen onkin Tiinan mielestä ollut aina mielenkiintoista. ”Uusiin tehtäviin tottumisessa auttaa myös se, että minulla on paljon hyviä työkavereita, joilta voin kysyä apua ja neuvoa. Aulapalvelussa työskentelee lisäkseni myös Marita Säynätjoki, joka on jo aiemmin ollut työparini. Yhteistyömme on aina sujunut kitkattomasti”, kiittelee Tiina. Aulapalvelussa Tiinaa viehättää erityisesti se, että hän saa olla entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. ”Olen sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, työskentely ihmisten parissa on minulle luontevaa. Lisäksi pidän siitä, että työpäivät ovat monipuolisia, koskaan ei tiedä millaista asiaa ihminen tulee hoitamaan, eikä aamulla tiedä, mitä kaikkea päivällä tapahtuu”, Tiina pohtii ja jatkaa: ”Kielitaitoanikin pääsen hyödyntämään monipuolisemmin kuin aiemmin. Vuosien kokemus asiakaspalvelusta antaa varmuutta siihen, että pärjään monenlaisissa tilanteissa. Tietenkin opin tämän myötä paljon ja on aina mukavaa, kun saa kehittyä omassa työssään entistä paremmaksi”.

Vapaa-aika pitää virkeänä ”Suhtaudun intohimoisesti harrastuksiini, varsinkin tanssiin sekä matkusteluun. Erityisenä mielenkiinnonkohteena minulla on myös arkeologia ja erilaiset kulttuurit. Olen aiemmin opiskellut avoimessa yliopistossa arkeologiaa sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa”, kertoo Tiina. Työ- ja vapaa-aika ovat Tiinalla hyvässä tasapainossa, mukavien harrastusten avulla jaksaa hyvin myös työssä. ”Ulkoilen paljon, sillä minulla on koira. Lisäksi tapaan ystäviäni ja käyn heidän kanssaan keikoilla, syömässä, teattereissa ja museoissa. Silloin kun haluan olla yksikseni, tartun mielelläni kirjaan”, Tiina kertoo. Tiinalla on matkustamiseen liittyvä suuri unelma, jonka hän aikoo vielä jonain päivänä toteuttaa, silloin hän matkustaa Havaijille. Tekst I riikka sallinen VA LO KU VA sami konttinen

10


Toimintakertomus 2013

Toimitusjohtajan TOP 3 vuodelta 2013 2. Viime vuonna saavutettiin Seuren 1. Vuosi 2013 sujui kokonaisuudes-

saan paremmin kuin mitä uumoiltiin. Kuntatalouden tiukkuus kosketti ja koskettaa myös asiakkaitamme, mutta Seuren palvelujen käyttöön sillä ei ollut niin suurta vaikutusta kuin alunperin olimme ennustaneet. Seureen saapuneiden tilausten määrä laski aavistuksen, ja taloudellinen tuloksemme painui vain pienesti tappiolliseksi.

historian paras täyttöaste. Kaikkien toimialojemme yhteenlaskettu täyttöprosentti oli 90,64.

3. Teimme vuoden aikana analyy-

siä yhtiön tilasta ja tilanteesta sekä Seuren toimintaympäristön tulevaisuuden muutostuulista. Näihin peilaten aloitimme uuden strategian suunnittelutyön.

Katsaus tulevaan Tulevat ajat pitävät sisällään yhtiön toiminnan uudistamista. Tulemme uudistamaan niin palveluitamme kuin toimintatapojammekin. Tavoittelemme monipuolisemmalla palveluvalikoimalla ja kiinteämmällä asiakkaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä entistä suuremman hyödyn tuottamista asiakkaillemme. Myös Seuren noin kymmenentuhannen keikkalaisen joukko tulee huomaamaan uudistumisemme positiivisella tavalla. Tulemme kehittämään omia tapojamme sen suhteen, kuinka huolehdimme keikkalaisista ja heidän työllistymisestään.

11


Toimintakertomus 2013 Liiketoiminnan vuosi 2013 Opetus- ja palvelualat

Kuntien taloudellisen tilanteen epävarmuus näkyi Seuren liiketoiminnassa haasteena ennustaa tilausten lukumäärää sekä asiakkaidemme tarpeita yleensäkin. Tämä heijastui toiminnassamme kuukausittaisina nopeinakin vaihteluina sekä tilausten määrässä että myynnin volyymissä. Yleisesti ilahduttavaa kuitenkin oli, että työntekijöiden saatavuus eri toimialoille oli hyvä. Vuoden 2013 syyskuussa kaikilla Seuren toimialoilla otettiin käyttöön takaisinsoittojärjestelmä, joka sujuvoitti asiakaspalveluamme. Uusi järjestelmä mahdollisti henkilöstökonsulttien ajankäytön uudelleen priorisoinnin, jolloin asiakkaita ja keikkalaisia voitiin palvella paremmin. Takaisinsoittojärjestelmää testattiin jo keväällä Seuren opetus- sekä keittiö- ja siivousalalla.

Opetus- ja palvelualojen yksikkö koostuu keittiö- ja siivousalan, opetusalan sekä erityisalojen tiimeistä, joista viimeinen pitää sisällään useita pieniä toimialoja, kuten iltavalvonnan, liikunnan ja toimistotyön. Yksikön koko vuoden yhteenlaskettu tilausten täyttöprosentti oli noin 94. Keittiö- ja siivousalalla tilaajia ja keikkalaisia palveltiin syksyllä 2012 varhennettujen ja viime vuonna vakiintuneiden puhelinpalveluaikojen mukaan. Arkisin puhelinpalvelumme avautui jo klo 6.30, minkä todettiin hyödyttäneen varsinkin aikaisin työpäivänsä aloittavia ruokapalvelualan tilaajia. Keikkalaisten työvaatteet uudistuivat keväällä. Uudistuksessa seurelaisten t-paidat vaihtuivat mustiksi ja esiliinat harmaiksi. Uutuutena keittiötyöntekijät saivat päähineekseen kolmiohuivin. Työkohteissa tapahtuvaa kokkien ja yhdistelmätyöntekijöiden perehdytysyhteistyötä jatkettiin Helsingin ja Espoon tilaajien kanssa. Koko vuoden tilausten täyttöprosentti oli noin 92.

Päivähoito- ja nuorisoala Päivähoito- ja nuorisoalalla tilausten määrä pysyi tarkalleen edellisvuoden tasolla. Alkuvuodesta ja kevään aikana tilausmäärä oli ennätyskorkealla, mutta tasaantui loppuvuodesta. Perehdytystä lastenhoitotyöhön järjestettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Päivähoitoalan keikkalaisille järjestettiin vuoden aikana aikaisempaa monipuolisemmin osaamista kehittäviä koulutuksia. Tilausten täyttöprosentti oli koko vuoden osalta korkeampi kuin koskaan aikaisemmin – työntekijä löytyi noin 95 %:iin tilauksista.

Opetusalalla kehitettiin pitkäaikaisiin koulunkäyntiavustajatilauksiin liittyviä vakiintuneita käytäntöjä eri kaupunkien kanssa. Keikkalaisille järjestettiin monipuolisesti osaamista kehittäviä koulutuksia. Myös työkohteissa tapahtuvaa perehtymiskoulutusta kehitettiin yhteistyössä tilaajien kanssa. Koko vuoden tilausten täyttöprosentti oli noin 93.

Terveydenhuoltoala

Erityisaloilla käynnistettiin yhteistyötä monien uusien asiakkaiden kanssa. Yhteistyö aloitettiin muun muassa Vantaalla sekä aikuissosiaalityön että kirjastopalveluiden asiakkaiden kanssa. Tilausten täyttöprosentit olivat eri aloilla läpi vuoden korkealla, esimerkiksi iltavalvonnan ja kirjastoalan tilausten täyttöprosentti oli noin 100.

Terveydenhuoltoalan tilausmäärä kääntyi kesän jälkeen laskuun. Kokonaisuudessaan tilausmäärä väheni edellisvuodesta noin 3 %. Tilausten täyttöprosentti parani merkittävästi edellisvuodesta ollen koko vuoden osalta yli 86. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden määrä kasvoi suhteessa tuntipalkkaisiin, ja samalla myös uusia ammattinimikkeitä tuli palvelumme piiriin. Parantuneesta täyttöasteesta sekä kuukausipalkkaisten työntekijöiden määrän kasvusta johtuen terveydenhuoltoalan myynti oli työtunneissa mitattuna hieman edellisvuotta suurempaa. Työntekijöiden saatavuus oli hyvä ja terveydenhuollon työtehtäviin saatiin runsaasti hyviä hakijoita.

Myynti asiakasryhmittäin

v. 2013

Myynti ammattiryhmittäin

v. 2012

25 000 000

Helsingin kaupunki 41%

20 000 000

Espoon kaupunki 32% Vantaan kaupunki 24% Hgin tytäryhteisöt <1% Espoon kuntayhtymät<1%

15 000 000 Euroa

Kauniaisten kaupunki <1%

10 000 000

Vantaan tytäryhteisöt 2% HUS-kuntayhtymä 1%

5 000 000

Muut asiakkaat <1% 0

Terveyden- Sosiaaliala huoltoala

Kiinteistö- Hallinto- ja Sivistysala ja laitospalv. toimistoala

Tekninen ala

Opetusala

Muut


Työhakemuksia saapui 10 990 kpl Hakemusten jakautuminen toimialoittain

rekrytointi vuonna 2013 Seuren rekrytoinnin vuosi 2013 oli toimintaa täynnä. Seuren värit näkyivät vuoden aikana melkein sadassa eri tilaisuudessa, kuten messuilla, Rekrykioskeilla ja -tiskeillä TE-toimistoissa sekä eläkeläisinfoissa. Teimme Seurea näkyväksi siellä, missä potentiaalisia työnhakijoita liikkui. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa oli myös tiivistä, järjestimme muun muassa työnhakuvalmennusta opiskelijoille. Syksyn perinteisellä rekrytointikampanjallamme haimme näkyvyyttä monissa eri kanavissa. Pääkaupunkiseudun liikenteessä saattoi törmätä kolmeen Seuren värein teipattuun henkilöautoon. Busseissa oli puolestaan mahdollista pohtia Seure-aiheisia visaisia pähkinöitä istuinten selustoihin teipatuista mainostarroista. Myös Metro-lehdestä oli mahdollista bongata Seuren mainoksia. Sähköisissä kanavissamme, kuten Seure.fi- sekä Facebook-sivuillamme, järjestimme erilaisia kilpailuja, esimerkiksi syksyn rekrytointikampanjaan liittyen. Mainostimme vuoden aikana Seurea myös Facebookissa sekä teimme Googlen hakukonemainontaa. Toteutimme myös sähköpostimainontaa – aktivoimme muun muassa jo olemassa olevia työntekijöitämme keikkailemaan sekä järjestimme kaverikampanjan, jossa jaoimme Seuresta tietoa keikkalaisten kavereille. Vuonna 2013 yhtenä painopisteenä Seuren rekrytoinnissa oli keittiötyön osaajien rekrytointi. Toimme esiin keittiötyön moninaisuutta Helsingin Sanomien Talent Review -liitteessä, jossa Seuressa työskentelevä keittiötyön ammattilainen kertoi valinnastaan keikkailla. Seure näkyi myös muun muassa keittiöalan opiskelijoille suunnatussa Amis-lehdessä. Kevään aikana Seureen saapuvien työhakemusten käsittely keskitettiin erilliseen rekrytointiyksikköön. Keskittämisen myötä rekrytointiprosessia tehostettiin tasalaatuistamalla hakemusten käsittelyä. Laajensimme vuoden aikana myös videoiden käyttöä rekrytoinnissamme. Vuoden 2013 alusta lähtien lähes kaikille Seuren toimialoille hakiessa on hakijan ollut mahdollista tehdä itsestään esittelyvideo. Videon avulla hakijan on mahdollista jättää itsestään henkilökohtaisempi ja näkyvämpi jälki ja myös rekrytoija saa hakijasta paremman kokonaiskuvan. Videohakemusten suosio kasvoi vuoden aikana, mutta vieläkään videon tekeminen ei ole hakijoille itsestäänselvyys.

Päivähoito- ja nuorisoala 30 %

Terveydenhuoltoala 24 %

Opetusala 18 %

Keittiö- ja siivousala 14 %

Erityisalat 14 %

Uusia työntekijöitä rekrytoitiin 3 450 kpl Rekrytointien jakautuminen toimialoittain Päivähoito- ja nuorisoala 38 %

Terveydenhuoltoala 22 %

Opetusala 17 %

Keittiö- ja Erityissiivousala alat 13 % 10 %

Viestinnän vuosi 2013 • Seure.fi:ssä 56 uutista ja Keikkanetissä yli 150 uutista keikkalaisille sekä yli 110 asiakkaille • Yhteensä 120 uutiskirjettä asiakkaille ja keikkalaisille • Neljä numeroa Seure-lehteä • Sosiaalinen media, pääkanavina Facebook, Twitter ja blogi • Seuren graafisen ilmeen uudistus elokuussa

Seuren tapahtumat 2013 • Keikkalaisten keväinen liikuntatapahtuma Salmisaaren liikuntakeskuksessa • Asiakkaiden kesäterassi kesäkuussa • Keikkalaisten joulukonsertti Temppeliaukion kirkossa • Asiakkaiden joulutilaisuus, jossa puhujana Tommy Helsten

Seuren koulutukset 2013 • Monipuolisia päivähoito- ja opetusalan koulutustilaisuuksia, joissa aiheina mm. tukiviittomat, autismi sekä diabetes • Terveydenhuollon i.v.- ja lääkelupakoulutuksia sekä potilastietojärjestelmäkoulutuksia • Perehdytyskoulutusta keittiö- ja siivousalan työntekijöille • Päivähoitoalan perehdytyskoulutuksia suomeksi ja ruotsiksi • Keittiöalan työntekijöiden hygieniapassitestejä sekä erikois­­ruokavaliokoulutusta • Helmo-projektin työpajoja päivähoito- ja terveydenhuoltoalan työntekijöille

Seuren liikevaihdon kehitys

Täytetyt tilaukset

Euroa

Tilausmäärä

70 000 000

160 000

65 000 000 60 000 000 55 000 000 50 000 000 45 000 000

Vastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2013

täytetyt 18 000

140 000

16 000

120 000

14 000

100 000

12 000

40 000 000

10 000

80 000

35 000 000

vastaanotetut

8 000

30 000 000

60 000

25 000 000

6 000 40 000

4 000

20 000

2 000

5 000 000

Joulu

Marras

Loka

2013

Elo

2012

Syys

0

2011

Heinä

2013

Kesä

2012

Huhti

2011

0

Touko

0

Maalis

10 000 000

Helmi

15 000 000

Tammi

20 000 000


Toimintakertomus 2013

Seuren keikkalaiset 2013 Seuren kautta työskenteli viime vuonna yhteensä 9 497 keikkalaista. Tämän määrän lennättämiseksi Kanariansaarille tarvittaisiin noin 16 Boeing 747 -lentokonetta.

Naisten osuus kaikista keikkalaisista oli 83 % eli 7 836. Jos kaikki naiset haluaisivat käydä Linnanmäen huvipuiston vanhassa karusellissa, menisi pyöritykseen aikaa yli 15 tuntia.

Miehiä kaikista keikkalaisista oli noin 17 % eli 1 661. Miesten kuljettamiseksi Suomenlinnaan Ehrensvärdlautan täytyisi reissata saaren ja mantereen väliä kaikkiaan 9 kertaa.

Seuren keikkalaisten keski-ikä oli 37 vuotta.

Keikkalaiset ikäryhmittäin

Alle 20 vuotta

Keikkalaisten kotikunnat

20–29 vuotta

30–39 vuotta

40–49 vuotta

50–59 vuotta

Yli 60 vuotta

Keikkalaiset työskentelivät viime vuonna Seuressa yhteensä 152 eri ammattinimikkeellä. Keikkalaisten yleisimmät ammattinimikkeet olivat: lastenhoitaja, perushoitaja, koulunkäyntiavustaja, sairaanhoitaja, avustaja (varhaiskasvatus), ruokapalvelutyöntekijä, ryhmäperhepäivähoitaja, barnskötare, päiväkotiapulainen ja iltavahtimestari.


Osaavia tekijöitä aikuissosiaali­ työhön Teksti Tanja Koivuranta

Seure palvelee nykyisin myös aikuissosiaalityön asiakkaita. Mutta mitä termi aikuissosiaalityö oikeastaan tarkoittaa ja millaista yhteistyötä Seure ja asiakkaat alalla tekevät?

”Tarvitsemiemme henkilöiden on oltava nopeita oppimaan ja luovia, mutta heidän tulee pystyä toimimaan kuitenkin ohjeiden mukaan. Liikaa ei siis saa sooloilla”, kertoo Vantaan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Jussi Kaijala. Kaijalan tehtäviin Vantaalla kuuluu erilaisia aikuissosiaalityön kehittämistehtäviä, kuten puhelinneuvonnan suunnittelu sekä Kelan kanssa tehtävä palveluyhteistyökokeilu. Hän toimii myös Seuren yhteyshenkilönä Vantaalla. Seuren kautta kaupunkien aikuissosiaalityön kohteisiin on työllistynyt henkilöitä mm. etuuskäsittelijöiksi, sosiaaliohjaajiksi sekä sosiaalityöntekijöiksi. Seuressa sosiaalityöntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Sosiaaliohjaajalla tulee puolestaan olla takataskussaan sosionomin ammattikorkeakoulututkinto. Etuuskäsittelijöiden kohdalla koulutusvaatimukset eivät ole työtehtävistä johtuen aivan yhtä tarkat työssä voi pärjätä esimerkiksi tietoteknisesti taitava tradenomi. Kaijalan mukaan etuuskäsittelyssä on oltava tarkka, mutta tehokas ja nopea. ”Olemme määritelleet, että vähintään viisi päätöstä per päivä tulisi tehdä. Työtä helpottaa, jos tuntee jo meille tullessaan toimeentulotukilain”, hän kertoo.

Nopeus on valttia Seure on välittänyt viime kesästä lähtien yhä enemmän keikkalaisia aikuissosiaalityön tehtäviin Vantaalle. Syynä uusien työntekijöiden kasvaneeseen tarpeeseen on Vantaan uusi asiakasjärjestelmä. ”Olemme mukana

myös Kelan palveluyhteistyökokeilussa, joka sitoo vakituista henkilökuntaamme, ja sitä kautta lisää sijaisten tarvetta,” Kaijala kertoo. Aikaisemmin Seure välitti Vantaalle lähinnä yksittäisiä työntekijöitä. Kaijalan mielestä yhteistyö Seuren kanssa sujuu. Toimiva yhteistyö onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta sopivia sijaisia saadaan, kun tarvetta on. ”Kaupunkien kankeahkon byrokratian takia Seuren tarjoama palvelu on ensisijaisen tärkeä ja arvokas vaihtoehto meille. Kuvaisin nykyistä yhteistyötä lentäväksi ja ketteräksi, eli olemme saaneet Seuresta nopeasti työntekijöitä. Itse emme voi tehdä sijaisista päätöksiä kovinkaan paljon ennakkoon ja siksi on tärkeää, että saamme henkilöt Seuresta nopeasti tehtyämme päätöksen. Pidän järkevänä myös sitä, että keskitämme tiettyjä toimintoja”, Kaijala kertoo ja jatkaa: ”Tietysti yhteistyössä löytyy aina myös parannettavaa ja toivonkin, että jatkossa pystymme kehittämään yhteistyötä ja toimintamalleja entistä sujuvammiksi.”

Yhteistyötä ja onnistumisia Seuressa aikuissosiaalityön osa-alueesta vastaa henkilöstökonsultti Soile Toivari. Hänen mielestään yhteistyö kaupunkien kanssa on sujunut hyvin. Erityisen ilahtunut Toivari on yhteistyöpalavereista. ”Työskentely on mukavampaa, kun ihmisillä on kasvot ja tietää kenen kanssa asioi”, Toivari sanoo. Haasteellisinta aikuissosiaalityön saralla on pätevien työntekijöiden löytäminen. ”Ai-

15

i

Aikuissosiaalityössä autetaan aikuisia henkilöitä, joilla on haasteita elämänhallinnassa, kuten raha-asioiden hoidossa, päihteiden käytössä tai ihmissuhteissa. Aikuissosiaalityö auttaa myös esimerkiksi työllistymisessä tai äkillisissä kriisitilanteissa, kuten avioeron tai tulipalon sattuessa. Asioiden hoidossa tehdään tarvittaessa yhteistyötä mm. työvoimatoimiston, psykiatrian poliklinikan, Kelan, A-Klinikan, päihdelaitosten, katkaisuhoitoasemien, kuntouttavan työtoiminnan, seurakunnan, sairaaloiden sekä terveystoimen kanssa.

kuissosiaalityön työntekijöistä on jatkuva haku päällä, ja vaikka kaupungilla ei olisi toimeksiantoa tai selkeää tarvetta juuri sillä hetkellä, on Seuresta esitelty potentiaalisia henkilöitä, jotka ovatkin sitten saattaneet työllistyä. Tämä onkin palkitsevaa”, Toivari kertoo. Jotta parhaiten löydettäisiin oikeat tekijät tehtäviin, on Seuressa mietitty yhteistyössä kaupunkien kanssa esimerkiksi yhdessä järjestettyjä koulutuksia. Työnjako koulutuksissa on hoitunut siten, että kaupungit suunnittelevat ja järjestävät koulutusta työtehtäviin ja Seure etsii koulutukseen sopivat henkilöt. Koulutukseen osallistuneella henkilöllä on ollut mahdollisuus työllistyä esimerkiksi etuuskäsittelijäksi niin, että alkuun työntekijä on työskennellyt Seuren kautta työkohteessa, jonka jälkeen hän on siirtynyt kaupungin palvelukseen. Yhteiset koulutukset on todettu toimivaksi väyläksi tehtäviin, ja niitä tullaan järjestämään tarpeen mukaan jatkossakin. Yhteistyöllä on siis saatu hyviä tuloksia aikaan. ”Toivon yhteistyön vielä jatkossa kehittyvän. Nykyään esimerkiksi haastattelemme kaikki meille tulevat työntekijät itse, johon meillä menee aika paljon aikaa. Perehdyttämiseen käytettävä aika on hyvin rajallinen, ja siksi on sitä helpompaa mitä valmiimpi henkilö on meille tulossa”, Kaijala kertoo ja summaa: ”Seuresta onkin ollut meille monin tavoin suurta apua. Monia työntekijöitä on tullut ensin Seuren kautta, sitten meille määräaikaisesti ja lopulta vakinaistettukin.”


Respa – valmennusta työhön ja elämään Teksti Laura Kuivalainen Kuvat Sami Konttinen

Respa on Helsingin kaupungin kolmivuotinen hanke nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Alle 30-vuotiaat työttömät nuoret saavat Respasta apua työllistymiseen ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Vierailimme Respan toimistolla Makkaratalossa Helsingin keskustassa ja tapasimme hankkeen projektipäällikön Marjukka Kolehmaisen. Respa-hanke aloitettiin vajaa vuosi sitten toukokuussa 2013. Respa tarjoaa yhden luukun palvelun nuorille, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat tukea ja neuvoja työllistymiseen ja koulutuspaikan löytämiseen. Hankkeen alku oli vauhdikas. ”Ensimmäiset asiakkaat olivat jo tulossa sisään, kun odottelimme vielä asiakastuolien saapumista toimittajalta”, Marjukka Kolehmainen muistelee. Seurekin oli mukana kiirettä helpottamassa ensimmäisinä päivinä, sillä alkuhässäkkään Respan vastaanottotiskille löytyi avuksi keikkalainen Seurelta. Ensimmäisen vuoden aikana Respan kautta on kulkenut yli tuhat nuorta.

Uravalmentajilta sparrausapua ja neuvoja Respan tavoitteena on antaa nuorille eväitä oman uran löytämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Käytännön kokemus on osoittanut, että mitä pidempään nuoren työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa häntä on aktivoida takaisin koulutukseen tai työelämään”, Marjukka Kolehmainen toteaa. Nuori ohjataan TE-toimistosta Respan uravalmennukseen, jos hän ei ole kolmen kuukauden työttömyyden aikana löytänyt koulutuspaikkaa tai työtä. Jokaiselle Raspaan tulevalle nuorelle osoitetaan oma uravalmentaja, jota alkuvaiheessa tavataan viikoittain. Uravalmentajien kanssa kartoitetaan taustatiedot ja lähdetään yhdessä miettimään seuraavaa askelta eteenpäin. Nuoren koulutustaustasta riippuen mietitään yksilöllisesti joko työllistymismahdol-

16

lisuuksia tai erilaisia kouluttautumisvaihtoehtoja. Respan asiakkaiden tausta on hyvin moninainen. Takana voi olla pelkkä peruskoulu, mutta joukossa on myös merkittävän paljon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Akateemisesti koulutettujen nuorten työttömyys näkyy siis myös Respan tilastoissa ja on Marjukka Kolehmaisen mukaan jatkuvasti lisääntymään päin. Tällä hetkellä Respan asiakkaita on noin 1700. Suuri osa tästä porukasta on kuitenkin jo päässyt kiinni työelämään esimerkiksi työkokeilun tai palkkatuetun työn muodossa. Uravalmentaja on myös näiden jaksojen aikana yhteydessä nuoreen, ja valmennus jatkuu tukityöjakson jälkeen. Asiakkuus päättyy vasta pitkäkestoisemman työn tai opiskelupaikan löydyttyä. Respassa tarjotaan myös terveyspalveluita, talous- ja velkaneuvontaa sekä harrastus- ja liikuntapalveluita. Kuitenkin, jos nuori selvästi tarvitsee moniammatillista tukea ja apua muuhunkin kuin koulutuspaikan tai työn löytämiseen, ohjataan nuori muiden palvelujen piiriin.

Uravalmentajat ovat monialainen yhteisö Uravalmentajien määrä on kasvanut jatkuvasti hankkeen edetessä. Tällä hetkellä Respassa työskentelee 19 valmentajaa. Marjukka Kolehmainen kokee tärkeäksi sen, että uravalmentajilla on erilaisia taustoja ja monipuolista työelämän tuntemusta. Valmentajaporukkaan mahtuu yritysmaailmassa työskennelleitä, kaupungin


työpajaohjaajia, nuoriso-ohjaajia ja myös entinen Seuren henkilöstökonsultti. Yhteistä kaikille on rekrytointikokemus, koulutusjärjestelmäosaaminen sekä kiinnostus nuorten kanssa työskentelyyn ja yhteiskunnallisiin asioihin. Uravalmentaja Tiina Kivikanto on ollut Respa-hankkeessa mukana sen alkumetreiltä lähtien. Hänen oma taustansa on myös hyvin monipuolinen. Työn ohessa Kivikanto on kouluttautunut kauppatieteiden maisteriksi, mutta taustalta löytyy opintoja lähes kaikilta koulutustasoilta alkaen lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta aina ammattikorkeakouluun. Työelämäkokemusta on tätä ennen kertynyt pääasiassa yritysmaailmasta ja kaupalliselta alalta. Kivikanto kaipasi kuitenkin myös muunlaista sisältöä työlleen. ”Hakeuduin tänne töihin, koska halusin tehdä merkityksellistä työtä. Koen, että voin oman taustani kautta toimia esimerkkinä nuorille. On mahdollista tehdä monenlaisia asioita ja hankkia erilaisia kokemuksia eri aloilta”, Kivikanto kertoo.

Tulokset näkyvät onnistumistarinoissa Respa-hankkeen kokonaisvaikuttavuutta on vielä mahdotonta arvioida, sillä kolmivuotinen hanke on ollut käynnissä vasta vajaan vuoden. Marjukka Kolehmaisen mukaan kuitenkin jo ensimmäiset tilastot ovat näyttäneet, että uravalmennus on ollut merkittävää nuorten kannalta. Respassa on nähty myös jo monia onnistumisia. Respan valmentajien kanssa mietityt lisäkoulutukset ja työkokeilut ovat johtaneet työpaikkoihin. Moni vielä paikkaansa etsivä nuori on löytänyt omat vahvuutensa ja sitä kautta mieluisen koulutuspaikan. Marjukka Kolehmaisen mukaan parasta palautetta kaikesta tehdystä työstä on tyytyväinen valmennuspari, joka yhteisillä ponnistuksillaan on selvästi päässyt tavoitteissaan eteenpäin. ”Käytävillä näkee ilahduttavan usein hymyileviä valmentajia ja hymyileviä nuoria”, Kolehmainen kertoo tyytyväisenä.

17


Uutta ajattelua työelämään Teksti ja Kuva Anni Hassinen

Espoon kaupunki palkkasi Antti Rousin energiasuunnittelijaksi Seuren kautta. Kokemus henkilöstövuokrauksesta sai kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkö Päivi Ahlroosin pohtimaan erilaisia työn tekemisen tapoja.

taminen. Ahlroos pitää tilapäisen työntekijän palkkaamista joustavana vaihtoehtona, sillä tarpeet voivat muuttua matkan varrella. ”Palkatun asiantuntijan osaamista voi hyödyntää laajasti, kun taas konsultti tekee sen, mitä sopimukseen on määritelty. Tällaisissa tilanteissa Seuren palvelut ovat hyvä vaihtoehto jatkossakin Espoossa”, Ahlroos miettii. Henkilöstövuokraus voisi olla myös joustava tapa saada apua sumien purkamisiin. ”Lupien käsittelyyn pääsee joskus muodostumaan ruuhkia”, Ahlroos kertoo ja jatkaa: ”Tietyillä aloilla on menossa tai pian tulossa sukupolvenvaihdos, jolloin väkeä jää eläkkeelle ja uusia perehdytetään. Myös tällaisiin muutostilanteisiin voisi tarvita lisää käsipareja.” Kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan väistämättä miettimään, kuinka työt saadaan hoidettua. Ahlroos kyseenalaistaa sen, että jokaisella kunnalla on jokaiseen tehtävään oma työntekijä. ”Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla on palkattu kuntiin yhteinen maatalousasiantuntija. Jos toisella on jotakin, mitä naapurilla ei ole, eivätkö kunnat voisi tehdä yhteistyötä?” Hän visioi mahdollisuut-

Syvällisen asiantuntijuuden tarve kasvaa. Ei riitä, että liikenteeseen liittyviä asioita hoitaa yksi yleisasiantuntija, vaan tarvitaan asiantuntemusta esimerkiksi kaavoitusasioissa, kunnallistekniikassa, joukkoliikenteen suunnittelussa, liikenteen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja liikennekäyttäytymisessä. ”Kunnissa on työtehtäviä, joita ei hoideta laaja-alaisella yleisosaamisella, vaan tietyissä asioissa tarvitaan hyvin syvällistä asiantuntemusta”, Päivi Ahlroos sanoo. Tällaista osaamista ei tarvita välttämättä jatkuvasti, vaan esimerkiksi selvityksen teon tai projektin ajaksi. ”Jos erityisasiantuntemusta tarvitaan projektissa, ei ole tarkoituksenmukaista, että projektin jälkeen asiantuntija jää nurkkaan näivettymään, kun projektin jälkeen järkeviä töitä ei enää ole. Jotta ammattitaito säilyy ja kehittyy, volyymia täytyy olla riittävästi”, Ahlroos kertoo.

Joustavasti lisää käsipareja

Kun kunta tarvitsee asiantuntemusta tilapäisesti, usein vaihtoehtoina ovat työntekijän palkkaaminen tai konsultointipalvelujen os-

18


Palkittu Energiatietopalvelu lisää tietoisuutta uusiutuvasta energiasta Innovaatio, joka tuo kuluttajalle säästöä, luo liiketoimintaa ja tekee ympäristölle hyvää – liian hyvää ollakseen totta? Ei sinnepäinkään, sillä Energiatietopalvelu on kaikkea tätä. Alkuvuodesta 2014 yleisölle julkistetun palvelun potentiaali on huomattu. Se on napannut palkinnon sekä Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa että kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa. Mistä siis oikein on kyse? Internetissä toimivan palvelun avulla uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseva pientaloasuja voi vertailla eri energiamuotoja. Espoolainen omakotitalonomistaja voi arvioida, kuinka lämmityslasku muuttuisi vaikkapa maalämpöön siirtymisen myötä. Kun kuluttajien kiinnostus ja kysyntä heräävät, se herättelee myös palveluntuottajia, toivoo energiasuunnittelija Antti Rousi, joka on yksi Energiatietopalvelun kehittäjistä. ”Suomessa on yllättävän kehittymättömät uusiutuvan energian markkinat.” Uutta rakennettaessa energiatehokkuus otetaan jo huomioon. Kuitenkin valtaosa Espoon päästöistä aiheutuu olemassa olevien rakennusten lämmitys- ja sähköenergiasta. ”Kiinteistöjen omistajia ei voida velvoittaa mihinkään, mutta Energiatietopalvelu voi lisätä ihmisten tietoisuutta uusiutuvan energian mahdollisuuksista”, Rousi pohtii. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa Rousi ei työstänyt ainoastaan Energiatietopalvelua. Hänen työsarkaansa oli pohtia, kuinka energiasuunnittelu integroidaan osaksi kaupunkisuunnittelua. ”Se on iso juttu, ja Suomessa vielä harvinainen tapa ajatella asioita”, Rousi sanoo. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos allekirjoittaa Rousin näkemyksen. ”Sellaista näkökulmaa ei ole aiemmin kovin keskeisesti ollut olemassa. Tarvittiin sanansaattaja viemään asiaa eteenpäin. Antilla oli meillä se rooli.”

ta jakaa yhden asiantuntijan työpanosta usean kunnan kesken. Voisiko esimerkiksi Seure toimia henkilöpankkina, josta kunnat voisivat ostaa asiantuntijan osaamista?

Vaihtelusta virtaa omaan ajatteluun

Sopivatko työnantajalle mieluisat joustot myös työntekijälle? Joustavuus voi näyttäytyä työntekijälle epävarmuutena ja aiheuttaa huolta. Ahlroos kysyy, voisiko Seure olla työntekijän ja työnantajan välissä se taho, joka tarjoaa kaivattua pysyvyyttä. ”Työn tekemisen paikat vaihtuisivat, mutta työsuhde Seuressa pysyisi?” Ahlroos on myös sitä mieltä, että osa työntekijöistä haluaa nimenomaan itse päättää, miten ja milloin työskentelee. ”Sen sijaan, että sitoudutaan vaikkapa virkaan, omia taitoja ja osaamisia halutaan käyttää silloin, kun se itselle sopii. Halutaan joustoja, joita nykyisenlaiset virat tai työsuhteet eivät aina mahdollista. Esimerkiksi omien ikääntyneiden vanhempien hoito työn ohella voi vaatia monimutkaisia järjestelyjä. Emme ole tottuneet ajatukseen, että asioita voisi tehdä myös toisin.” Ahlroos nostaa esimerkiksi myös eläkkeelle jääneet asiantuntijat, jotka saattaisivat haluta työskennellä silloin tällöin. ”Erilainen tapa tehdä työtä tuulettaisi myös ajatuksia”, Ahlroos pohtii. ”Jos työskentelee kauhean kauan samassa paikassa, umpioituu elämään sen työpaikan todellisuutta. Maiseman vaihtaminen avartaa omaa ajattelua.”

19


Erityisyys osana päivähoidon arkea Teksti Tiia Karnijoki Kuvat Sami Konttinen

Päiväkotien avustajat laittavat päivittäin itsensä likoon työskennellessään erityistä tukea tarvitsevien lasten parissa. Arjen haasteiden keskellä onkin hyödyksi, jos takataskussa on kokemuksen kautta kertyneitä apukeinoja. Erityisen tärkeässä asemassa on myös hyvä tukiverkko päiväkodin sisällä. tuttu ennestään. Hän korostaa myös sitä, kuinka tärkeä rooli päiväkodin omalla henkilöstöllä ja heidän antamallaan perehdytyksellä on. Haaparanta itse käy aina uusien avustajien kanssa läpi heidän työnkuvansa ja työtehtävänsä. Johtajan mukaan avustajan työssä tarvitaan erityisesti oma-aloitteisuutta ja rohkeutta tarttua joskus hyvinkin haastavaan tehtävään. Avustajalla pitää myös olla valmiuksia oppia uusia asioita ja toimia kasvatustiimin jäsenenä. ”Hyvä avustaja osaa ottaa vastaan ohjeita ja neuvoja muulta hoito- ja kasvatushenkilökunnalta”, hän kuvailee. Päiväkodin johtajana Haaparanta pyrkii rakenteiden avulla tukemaan kasvatushenkilöstöä heidän työssään. Hän kertoo, että Vantaalla on tuen järjestämistä varten käytössä valikoima yleisen tuen keinoja, mikä auttaa tiimejä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaansa silloin, kun ryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia. Lisäksi päiväkodeissa kiertää konsultoiva erityislastentarhanopettaja, jonka kanssa päiväkodinjohtaja ja muu kasvatushenkilöstö voi yhteistyössä suunnitella tuen järjestämistä.

Tänä keväänä Seuren kautta työskentelee noin 150 avustajaa koko lukukauden mittaisessa työsuhteessa; osa yhden lapsen henkilökohtaisena avustajana ja osa ryhmäavustajan tehtävissä. Avustaja työskentelee päiväkodissa erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Seuressa painotetaankin avustajia rekrytoitaessa aiempaa kokemusta tukea tarvitsevien lasten parista sekä päiväkotityöstä. Viimeisen vuosikymmenen aikana erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on lisääntynyt ja tutkimusten mukaan tukea tarvitseekin jo joka kymmenes päiväkotilapsi. Yleisimpiä syitä erityisen tuen tarpeeseen ovat puheen- ja kielenkehityksen vaikeudet, tunne-elämään liittyvät ongelmat sekä tarkkaamattomuudesta ja viivästyneestä kehityksestä johtuvat vaikeudet. Erityistä tukea saavat lapset voivat sijoittua tavalliseen lapsiryhmään, integroituun ryhmään tai erityisryhmään, ja heillä voi olla myös henkilökohtainen avustaja. On tärkeää, että lapsi on osa ryhmää ja koko työyhteisö ottaa vastuuta tuen antamisesta, vaikka lapsella olisikin oma avustaja. Avustajan tarkoituksena on turvata tukea tarvitsevien lasten osallistuminen oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen sekä tukea lapsen kehitystä niin, että tulevaisuudessa hän selviytyisi yhä useammin ilman erityistä tukea.

Rauhoittavaa läsnäoloa ja opastusta Ulla Vaarama on toiminut avustajana Seuren kautta jo kahden vuoden ajan. Aiemmin hän työskenteli sairaanhoitajana lähinnä vanhusten ja työikäisten parissa. Pari vuotta sitten Ulla harkitsi uudelleenkouluttautumista ja halusi siksi kokeilla lastenhoitotyötä. ”Avustajan roolissa olen päässyt näkemään etualapaikalta, millaista työ päiväkodeissa on”, Vaarama kertoo. Lisäksi avustajana työs-

Tukea järjestetään yhteistyöllä Vantaan päiväkoti Linneassa työskentelee tällä hetkellä kolme avustajaa Seuren kautta. Päiväkodinjohtaja Marika Haaparanta toivoo, että avustajaksi hakeville päiväkotimaailma olisi jo jonkin verran

20


kentely on mahdollistanut hänelle iltaopiskelun, koska työtä tehdään vain päivisin kolmivuorotyön sijaan. Vaarama on työskennellyt sekä yhden lapsen avustajana että ryhmäavustajana. Henkilökohtaisena avustajana toimiessaan hänen päätehtävänään oli turvata autistiselle lapselle turvallinen päivähoito. Lapselta puuttui itsesuojeluvaisto lähes kokonaan, joten avustaja toimi lapsen varjona varmistaen, ettei hänelle satu mitään. ”Vietin lapsen kanssa paljon aikaa kaksin aistihavaintoharjoituksia tehden ja liikunnallisia ja motorisia sekä sosiaalisia taitoja harjoitellen”, avaa Vaarama tehtävänkuvaansa. Vesi- ja hiekkaleikit kuuluivat heidän viikoittaiseen rutiiniinsa ja kuvallinen tuki kommunikoinnissa oli erittäin tärkeää. Tällä hetkellä Vaarama toimii ryhmäavustajana lapsiryhmässä, jossa lapset tarvitsevat erityistä tukea päivittäisissä sosiaalisissa tilanteissa. Joskus vauhti päiväkodissa kasvaa liiankin raisuksi, ja aikuisen rauhoittavaa läsnäoloa ja opastusta tarvitaan lähes kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Vaarama toimii myös yksittäisten lasten tukena aina silloin, kun toiminta ei jostain syystä suju porukan kanssa. Näin lapsi saa onnistumisen kokemuksia kahdenkeskisessä toiminnassa, ja samalla turvataan muille lapsille rauhallinen ”työilmapiiri”. Hyviä vinkkejä lapsen rauhoittamiseen Ullan mielestä ovat esimerkiksi kahdenkeskinen satutuokio tai vaikkapa lapsen jalkojen kevyt hieronta.

Apuvälineitä avustajan työhön Vaaraman mielestä haastavimpia tilanteita ovat ne, joita ei ole osannut itse ennakoida, ja joiden vuoksi levottomuus leviää koko ryhmään. ”Tällöin saa pistää itsensä likoon täysillä ja miettiä keinoja, miten homma saadaan taas pakettiin.” Vaikeat tilanteet on hyvä pyrkiä ennakoimaan esimerkiksi jakamalla lapset pienryhmiin. Vaaraman mielestä tärkeintä avustajan työssä on olla aidosti läsnä lasten kanssa. Myös rauhallisuus, jämäkkyys ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat avustajan tärkeitä ominaisuuksia. Avustajan työssä palkitsevinta on huomata, kuinka avustettava lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja. Palkitsevia ovat myös leikin lomassa saadut halaukset. Vaaramalla on takataskussaan monia keinoja selvitä haastavista tilanteista. ”Palkitseminen onnistuneesta toiminnasta voi olla esimerkiksi tarra tai se, että pääsee ensimmäisenä valitsemaan mieluisan leikin.” Apuna työssään hän käyttää erilaisia apuvälineitä, joita ovat esimerkiksi kuvakortit, ennen-sitten-taulu, päiväohjelmataulu, päivittäiset sopimukset tehtävistä ja säännöllinen päivärytmi. Kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee säännöllisesti päiväkodissa, ja häneltä Vaarama saa apua omaan työhönsä. Tärkeimpänä hän pitää kuitenkin omalta ryhmältä saamaansa tukea.

Myös Seure pyrkii tukemaan avustajia heidän työssään tarjoamalla säännöllisiä ja maksuttomia koulutuksia. Koulutuksissa jaetaan sekä tietoa että työkaluja erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelyyn. Koulutukset on suunnattu niin päiväkodeissa kuin kouluissa työskenteleville avustajille. Koulutusten aiheina ovat olleet muun muassa tukiviittomat, kielenkehityksen erityisvaikeudet, diagnosoidut käytöshäiriöt sekä yleiset haasteet kehityisvammaisilla lapsilla ja nuorilla.

21


Mistä on Helsingin ääni tehty? Teksti Laura Kuivalainen

Vuoden 2014 alussa ilmoille päästetty Helsingin Ääni on äänimaisema, josta kaupunkilaiset ja kaupungissa vierailevat jatkossa tunnistavat olevansa Helsingin kaupungin palvelujen piirissä. Helsingin Äänessä kuuluu helsinkiläisten näkemys oman kotikaupungin tunnusomaisista äänistä. Tämä ääni on tehty ratikoista, lokeista, merestä ja ihmisten puheesta. Helsingin Ääni -hanke käynnistyi Palmian aloitteesta, ja se toteutettiin vuoden 2013 aikana yhdessä Helsingin kaupungin, sen työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa. Helsingin Ääni koostuu kolmesta kokonaisuudesta: puheäänistä, kaupunkilaisten valitsemista Helsingille tunnusomaisista äänistä ja sävellyksestä. Helsingin kaupungin puhelin- ja asiakaspalveluissa käytettävät puheäänet valittiin kaupungin työntekijöiden keskuudesta viime kesäkuussa. Sadat kaupungin työn-

tekijät osallistuivat kilpailuun omilla ääninäytteillään. Kaupungin työntekijät ja tuomaristo valitsivat ehdokkaista kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä Helsingin kaupungin virallisiksi puheääniksi. Äänimaisema syntyi kaupunkilaisten ehdotusten pohjalta. Elokuussa helsinkiläisille tarjottiin mahdollisuus ehdottaa Helsingin tunnelmaa kuvaavia ääniä osaksi äänimaisemaa, ja sadoista äänistä kärkikolmikkoon kaupunkilaisten äänestyksessä kipusivat lopulta raitiovaunu, lokit ja meri.

Syksyllä järjestetyn Helsingin ääni -sävellyskilpailun voitti Ladis Lao Roblesin teos ”Tässä on Helsingin Ääni”. Helsingin uusi ääni kuuluu jatkossa esimerkiksi virastojen asiakaspalveluissa ja vastaanottotiloissa, puhelinvaihdepalveluissa, tapahtumissa, liikennevälineissä ja mainoksissa. Ensimmäisenä mukaan tulivat kaupungin puhelinvaihteet, joissa pääsee kuulemaan Helsingin neljää uutta puheääntä.

Helsingin kaupungin äänimaisema koostuu äänitunnuksesta ja sen yhteyteen tehdyistä sovituksista sekä puheäänistä. Äänitunnusta ja puheääniä voi käyttää yhdessä tai erikseen. Äänitunnus on vuonna 2013 järjestetyn Helsingin Ääni -sävellyskilpailun voittanut teos. Tunnuksen on tehnyt Ladis Lao Robles. Puheäänet ovat Helsingin kaupungin työntekijöitä, jotka valikoituivat kilpailun kautta. Puheääniä on neljä, kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä. Äänitunnus ja puheääninäytteet löytyvät Helsingin kaupungin aineistopankista. Helsingin virastot voivat halutessaan tilata puheäänen käyttöönsä Seuren kautta. Yhteyshenkilönä Seuressa toimii Jakob Engström, 09 310 88095 tai jakob.engstrom@hel.fi. Äänimaiseman käytöstä, äänitunnuksen sovituksista ja käyttötarkoituksista saa neuvontaa Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut –yksiköstä, 09 310 70701 tai puhelintuki@palmia.fi.

22


Palkanmaksuaikataulu 2014 Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Työpäivät ajalta:

Tuntilista kuitattuna viimeistään:

Palkkapäivä:

1.–15.5.

pe 16.5.

pe 30.5.

16.–31.5.

ma 2.6.

pe 13.6.

1.–15.6.

ma 16.6.

ma 30.6.

16.–30.6.

ti 1.7.

ti 15.7.

1.–15.7.

ke 16.7.

to 31.7.

16.–31.7.

pe 1.8.

pe 15.8.

1.–15.8.

ma 18.8.

pe 29.8.

16.–31.8.

ma 1.9.

ma 15.9.

1.–15.9.

ti 16.9.

ti 30.9.

16.–30.9.

ke 1.10.

ke 15.10.

1.–15.10.

to 16.10.

pe 31.10.

16.–31.10.

ma 3.11.

pe 14.11.

1.–15.11.

ma 17.11.

pe 28.11.

16.–30.11.

ma 1.12.

ma 15.12.

PUHELINPALVELU: Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008 Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099 Terveydenhuolto 09 310 88066

23



Seure-lehti 1/2014