Seure-lehti 1/2013 by Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

Silta yli sukupolvien Vanhainkodin ja päiväkodin yhteinen arki antaa iloa molemmille osapuolille sivu 4

seure-lehti_1_2013.indd 1

1.3.2013 14.22

Pääkirjoitus

Minun yhteisöni Lehtemme jutut kietoo tällä kertaa löyhästi yhteen yhteisöllisyyden teema. Juttujen tekoa seuratessani pohdiskelin, mitä yhteisöllisyys oikeastaan on. Valitsin helpon tien ja pohdin asiaa omasta näkökulmastani. Ympärilläni on erikokoisia yhteisöjä, osaan olen kuulunut aina, osaan vain hetken verran, osa on kiinteä osa persoonaani, osa taas ohjaa kevyemmin elämääni.

vaa tulosta yhdessä tekemällä. Kollegojen tuki, näkemykset ja mielipiteet saavat työni ihan eri tavalla lentoon. Ihmisten käsitystä, myös omaani, yhteisöistä on muuttanut kehittyneen teknologian myötä tullut yhteisöllinen media. Yhteisön syntyminen ei ole enää kiinni ajan tai paikan rajaamista mahdollisuuksista. Sosiaalisen median termiä kantavat kanavat ja sivustot simuloivat luontaista taipumustamme luoda laumoja samanmielisten ihmisten kanssa, kertoo Tuija Matikka Tiede-lehdessä (1/2013). Tästä on helppo olla samaa mieltä, ja siksi näen sosiaalisen median roolin olevan jatkossakin keskeinen. Itse ylläpidän useita suhteita lähinnä verkon kautta johtuen esimerkiksi pitkistä välimatkoista.

Perhe ja ystävät muodostavat yhteisöjä, jotka näen elämäni keskeisimpinä. Perhe yhteisönä tuntuu kuitenkin erilaiselta. Muut yhteisöt valitaan, perheeseen synnytään. Se on jotakin erittäin pysyvää ja erityistä, jonka pohjalle elämääni olen rakentanut. Minulla on paljon erilaisia ystäviä erilaisilla taustoilla ja elämäntilanteilla. Ystävistäni muodostuvien eri yhteisöjen avulla saan näkökulmaa omaan elämääni ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Olen laumaeläin, tunnustan sen. Yhteisöt ohjaavat ajatuksiani ja tulevaisuuden suunnitelmiani. Nautin siitä, että voin tuntea kuuluvani yhteisöön, ja toisaalta siitä, että saan yhteisön arvostusta osakseni. Sillä, onko yhteisö fyysisesti yhdessä, kommunikoiko se tietotekniikan avulla tai onko se jotain siltä väliltä, ei ole merkitystä. Yhteisö voi olla kiinteä osa elämääni alusta loppuun saakka tai vain hetken olemassa, sekään ei vähennä sen merkitystä. Vain sillä on merkitystä, tunnenko yhteenkuuluvuutta yhteisön jäsenten kanssa. En osaa nähdä elämääni ilman yhteisöjä ja toisaalta en varmasti osaa nähdä kaikkea sitä, mihin yhteisöt vaikuttavat. Sosiologi Michel Maffesoli onkin todennut, että yhteisöjen ja yhteisöllisyyden läsnäolo kaikkialla ja samanaikainen näkymättömyys tekevät niistä yhden ihmisen arvoituksellisimmista luomuksista.

Viihdyn paremmin isossa joukossa kuin yksin, ja vapaa-ajan harrasteenikin ovat yhteisöllisiä muun muassa joukkueurheilun muodossa. Siten treeni-illat rytmittävätkin arkeani. Välillä tämä sitovuus tuntuu raskaalta, mutta silti en osaisi kuvitella elämääni ilman urheiluyhteisöä, ryhmää, jolla on selkeä yhteinen tavoite ja tekemisen tapa. Iso osa päivistäni kuluu töissä ja työyhteisön voimaa en voi kuin korostaa. Olen ihminen, joka saa enemmän aikaan vuorovaikutuksessa. Seuressa minulla on onnellinen tilanne, sillä ympärilläni on ihmisiä, joiden kanssa saamme aikaan loista-

Johanna Tirri

Seuren kynästä Millaisiin yhteisöihin kuulut?

Keikkalaisia Seuren palveluksessa työskenteli kuukaudessa keskimäärin 3 500. Keikkalaisten työhyvinvointia tuettiin mm. panostamalla ammattiryhmäkohtaisiin ja koko henkilöstölle suunnattuihin tapahtumiin ja koulutuksiin.

Olen ollut Seuressa vuosia töissä, joten Seuresta on tullut minulle tärkeä ja läheinen työyhteisö. Kuulun ammattini puolesta myös erilaisiin henkilöstöjohtamiseen ja työsuojeluun liittyviin yhteisöihin. Virtuaaliset yhteisöt ovat mahdollistaneet laajan vuoropuhelun kollegojen kanssa Suomessa ja maailmalla. Vapaa-ajan yhteisöni ovat muodostuneet perheen, ystävien ja harrastusten ympärille. Myös naapurustomme muodostaa tiiviin yhteisön, jossa autamme toisiamme arjen pyörittämisessä. Hyödynnän sosiaalista mediaa yhteydenpidossa kaukana oleviin ystäviin, mutta muiden kanssa päivitän kuulumiset mieluummin iltalenkillä tai kahvikupin ääressä.

Mitä tapahtuu Seuressa vuonna 2013? Seuren strategiakausi on lopuillaan ja aloitamme uuden strategian valmistelun. Strategiatyö on mielenkiintoista ja haastavaa. Uudessa strategiassa määritellään muun muassa henkilöstöjohtamisen suunta, tavoitteet ja painopisteet lähivuosien ajaksi. Uuden strategian myötä myös osaamisen kehittämisen tietojärjestelmämme ja tulospalkkiojärjestelmämme kaipaavat päivittämistä. Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön osaamistavoitteet ja tulospalkkiokriteerit määritellään siten, että ne tukevat uuden strategian toteutumista. Vuonna 2013 tavoitteenamme on vahvistaa Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön työehtosopimustuntemusta. Olemme henkilöstöhallinnossa valmistelleet yhteistyössä Seuren liiketoiminnan ja palkkahallinnon kanssa sähköisen työehtosopimusperehdytyksen, joka käsittää käyttämiemme työehtosopimusten SEURETES:n ja PTYTES:n keskeiset linjaukset. Perehdytys otetaan käyttöön maaliskuun aikana. Jatkossa kaikki uudet henkilöstökonsultit ja palkanlaskijat suorittavat työehtosopimusperehdytyksen heti työsuhteensa alussa.

Miltä Seuren vuosi 2012 näytti henkilöstöpäällikön silmin? Seuren talous on hyvällä mallilla ja Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön määrä on vakiintunut noin 105 työntekijän tasolle. Henkilöstösuunnittelu on keskeinen osa henkilöstötyötä. Seuressa esimerkiksi perhevapaista johtuva henkilöstön vaihtuvuus on yksi seikka, joka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön työhyvinvointiin panostettiin kehittämällä työyhteisötaitoja ja keskustelemalla monimuotoisuuden merkityksestä. Henkilöstö ja johto määrittelivät yhteistyössä pelisäännöt hyvälle esimies- ja alaistyölle Seuressa. Pelisäännöt pohjautuvat Seuren arvoihin ja ne julkaistiin vuoden 2013 henkilöstöohjelmassa. 2

seure-lehti_1_2013.indd 2

Sanna Salonen, Seuren henkilöstöpäällikkö

1.3.2013 14.22

Tässä lehdessä

Silta yli sukupolvien

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI

Rooli pelissä

Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Verkkosivu Seure.fi Sähköposti: info.seure@hel.fi

Keikkalaiset vuonna 2012

10 160 000

140 000 120 000

Toimintakertomus 2012

Tilausmäärä

Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151 Opetus 09 310 88007

80 000

Päivähoito 09 310 88005

60 000

Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005 Terveydenhuolto 09 310 88006

40 000

Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004

Liikunta 09 310 88095

100 000

Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

20 000

Työyhteisön merkitys

PALVELUNUMEROT: Iltavalvonta 09 310 88020

14 0

Betjäning också 2010 2011 på svenska

Päätoimittaja

2012

Johanna Tirri Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Anni Hassinen Assi Häyry Tiia Karnijoki Sami Konttinen Sanna Konttinen Laura Kuivalainen

Ylä-Malmin lumimies

Ella Kyllönen

Kolmen sukupolven seurelaiset

Riikka Sallinen Tony Sandström Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

seure-lehti_1_2013.indd 3

1.3.2013 14.22

Sukupolvien väliset suhteet ovat 2000-luvulla nousseet uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi. Nykyisin eletään pidempään kuin koskaan ennen ja sukupolvien välillä on enemmän yhteisiä, jaettuja vuosia. Tämä on innostanut viime vuosina monia eri tahoja, kuten kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia, järjestämään eri ikäpolvia yhdistävää toimintaa. Vuonna 2012 Euroopassa vietettiin aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta.

Silta yli sukupolvien Teksti Sanna Konttinen Valokuvat Pauliina Paijola

Kurkistimme vantaalaisen vanhainkoti Metsonkodin ja Ankkalammen päiväkodin yhteiseen arkeen, jossa lasten ja vanhusten tapaamisilla on jo pitkät perinteet.Yhteiset hetket toimivat voimanlähteenä niin ikääntyville kuin lapsillekin, eikä kohtaamisissa ikäero paina; osallistujien ikähaitari on vuoden ikäisestä lähes satavuotiaaseen.

Ankkalammen päiväkodissa on vuosien saatossa keikkaillut useita seurelaisia. Heistä osa on ollut mukana vanhusten ja lasten tapaamisissa, kuten päiväkodissa jo neljättä toimintakautta viihtyvä lastenhoitaja Johanna Parviainen. Työstään pitävä ja lasten parissa viihtyvä Johanna työskentelee tällä hetkellä 5–6-vuotiaiden lasten ryhmässä ja vastaa omalta osaltaan toiminnan suunnittelusta sekä ylipäätään päivärytmin sujumisesta. Johanna on yhteistyöstä samoilla linjoilla Virpin ja Sarin kanssa. ”Omasta puolestani voin sanoa, että tapaamisissa on ollut mukavaa. Tulee hyvä olo, kun näkee, miten toiset saavat hyvän mielen. Muutamille lapsille vanhusten kohtaaminen on ollut aivan uutta ja vähän jännittävääkin. Ja kyllä vanhusten silmät loistavat aina, kun menemme Metsonkotiin vierailulle.”

Jo pian Ankkalammen päiväkodin ovien avauduttua vuonna 1998 alkoi johtaja Eeva Pursimo viritellä yhteistyötä naapurissa sijaitsevan Metsonkodin kanssa. Lähekkäinen sijainti sekä Ankkalammen päiväkodin toiminta-ajatus, itsestä ja toisista välittäminen sekä toiminnan suuntaaminen päiväkodista ulospäin, antoivat pontta yhteistyön aloittamiseksi. Toiveita vanhusten ja lasten tapaamisista esittivät myös Metsonkodin hoitajat, joiden lapsia oli hoidossa Ankkalammen päiväkodissa.

Naapurit tutuiksi Ankkalammen päiväkodin 3–6-vuotiaiden lasten ryhmässä lastenhoitajana toimivan Virpi Karnijoen mukaan yhteistä toimintaa on ollut vuosien saatossa vaihtelevasti. Yhdessä vietettyjen hetkien arvo on ajan mittaan vain kasvanut ja molemmat osapuolet ovat saaneet niistä mukaansa paljon arvokasta. ”Yhteinen tekeminen on koettu tärkeäksi, sillä kaikilla lapsilla ei välttämättä ole isovanhempia tai he voivat asua kaukana. On myös hyvä, että lapset kohtaavat vanhuutta”, Virpi pohtii. Hänen kollegansa, 1–3-vuotiaiden lasten ryhmää luotsaavan lastentarhanopettajan Sari Koskisen, mielestä ilon tuominen naapurin vanhuksille on tärkeää, sillä he eivät juuri tapaa lapsia arjessaan. Samalla myös vanhainkoti ympäristönä tulee lapsille tutuksi.

”Tuleeko sinusta Schumacheri?” Naapurissa viriketoiminnan ohjaajana toimiva Laila Haltia-Akkanen allekirjoittaa jo ammattinsa puolesta lasten ja vanhusten välisistä kohtaamisista syntyvän hyödyn. ”On tärkeää, että vanhuksilla on muutakin toimintaa kuin syömistä, juomista ja tv:n katselua. Vanhukset ovat tosi tyytyväisiä, kun näkevät pieniä lapsia. Näin pienet lapset uskaltautuvat vielä vanhusten luo eivätkä ujostele.” Lailan työnkuvaan kuuluu järjestää viriketoimintaa Metsonkodin vanhuksille niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Hän suunnittelee asuk-

seure-lehti_1_2013.indd 4

1.3.2013 14.22

kaille muun muassa jumppia ja yhteisiä pelihetkiä tai käy lukemassa, tekemässä käsitöitä tai ihan vaan juttelemassa yksittäisen vanhuksen luona. Metsonkodissa työskentelevälle seurelaiselle lähihoitaja Niina Uusitalolle talo on tuttu jo useiden vuosien ajalta. Niinan työpäivät sisältävät pitkälti Metsonkodin asukkaiden perushoitoa ja erilaiseen viriketoimintaan innostamista. Niinan mielestä Metsonkodissa on selkeä päivärytmi, mukava työporukka ja auttamisen ilmapiiri: töitä tehdään yhdessä, eikä ketään jätetä pulaan. Niina ei ole sattunut olemaan työvuorossa Ankkalammen lasten vieraillessa Metsonkodin vanhusten luona, mutta hän on kuullut tapaamisista ja näkee yhteistyön molempia osapuolia hyödyttävänä. ”Voi olla, että ennen vanhaan tällainen kanssakäyminen oli yleisempää, kun asuttiin saman katon alla. Kyllä vanhukset varmasti ilahtuvat lapsien läsnäolosta ja monethan heistä elävät lapsuutta uudelleen myös lapsuusmuistoissaan. Se lämmittää työntekijänkin mieltä, jos vanhus voi paremmin tällaisten kohtaamisten jälkeen”, Niina pohtii. Lailan mielestä hauskinta yhteisissä kohtaamisissa on lasten ja vanhusten välinen yhteinen ihmettely, jota niin Metsonkodin kuin Ankkalammenkin henkilökunta pääsee aika ajoin todistamaan. Yhtenä mukavimpana muistona hän mainitsee Ankkalammen päiväkodin lasten vierailun viime joulun alla. Erään Metsonkodin vanhuksen pyörätuolin renkaita tutki suurella mielenkiinnolla ja hartaudella pikkuinen, jolle pyörätuolin omistaja oli touhua aikansa katseltuaan tuumannut: ”Tuleeko sinusta Schumacheri?”. Ihmetystä lapsissa ovat myös herättäneet vanhusten jo elämää nähnyt olemus, kasvojen uurteet ja rypyt. ”Miks sul on tämmösiä?” kajahtaa lasten suusta vierailujen aikana.

net Metsonkodin vanhukset pysty vointinsa vuoksi osallistumaan samalla tavalla vastavuoroisesti kuin lapset, ”mutta silmistä näkee, kuinka he nauttivat”. Iloa vanhuksille ovat tuottaneet myös postilähetykset, jotka ovat sisältäneet Ankkalammen lasten piirustuksia. Yhteisiin kohtaamisiin vanhusten kanssa valmistaudutaan Ankkalammen päässä huolella. ”Lauluhetkiin harjoitellaan lauluja ja suunnitellaan esitystä muutenkin etukäteen lasten kanssa, ettei tule rimakauhua. Pääsiäistapahtumiin koristellaan oksia ja lapset pukeutuvat teeman mukaan”, Johanna kertoo. Lasten ja vanhusten yhteisiin tapaamisiin on osallistunut muitakin tahoja. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö lahjoitti viime syksynä Ankkalammen päiväkodille ja Metsonkodille kukkasipuleita ja tämän pohjalta polkaistiin käyntiin talkoot päiväkodin viereiselle nurmialueelle kahvi- ja lauluhetkineen. ”Nyt odotetaan jännityksellä, mitä maasta nousee”, Johanna toteaa.

Kunhan lumet lähtevät Metsonkodin työntekijöiden Niinan ja Lailan mielestä eri ikäpolvien välisiä tapaamisia voisi olla vielä enemmän: ”Olisi kiva jos saataisiin kanssakäymisestä vielä läheisempää, kun oikein näkee, miten siitä nautitaan puolin ja toisin. Vanhukset virkistyvät ja puhuvat lasten lähdettyä monta päivää tapahtuneesta.” Metsonkodin hoitajat ovatkin innostuneet suunnittelemaan pihatapaamisia jo tulevaa silmällä pitäen. Ankkalammen suunnalla ollaan samoilla linjoilla. Sekä lasten vanhemmat että työntekijät toivovat tapaamisia lisää. ”Kanssakäymistä saisi olla enemmän. Arjessa helposti unohtuu, miten lähellä Metsonkoti on. Mutta kohtahan on jo pääsiäinen ja voimme alkaa suunnitella seuraavaa tapaamista”, Johanna havahtuu. Lailan mielestä yhteydenpito voisi olla luonteeltaan vielä spontaanimpaa. ”Tapaamiset voisivat olla ihan arjessa tapahtuvaa toimintaa, ne kuuluisivat ikään kuin päivään, eikä niistä tarvitsisi välttämättä edes ilmoittaa. Kunhan lumet tästä lähtevät, niin otetaan pyörätuolit esiin ja tehdään visiitti Ankkalammen päiväkotiin”, Laila suunnittelee.

Kukkasipulitalkoita, virpomareissuja ja juhannusjuhlia Yhteistoimintaa on vuosien varrella ollut monenlaista: Ankkalammen päiväkodin lapset ovat vierailleet usein Metsonkodin puolella ja perinteeksi ovat muodostuneet pääsiäisen ajan virpomareissut sekä joulun ajan lauluesitykset. Lapset ovat osallistuneet myös Metsonkodin juhannusjuhliin ja kesän grillailuhetkiin. Metsonkodin asukkaat ovat käyneet vastavierailuilla juhlistamassa ystävänpäivää tai muuten vain pistäytyneet tervehtimässä päiväkodin pihalla ulkoilevia lapsia. Laila tuo esiin, etteivät mo-

Haastattelun jälkeen järjestyi kuvaustilanteessa spontaani vierailu Metsonkotiin muutaman Ankkalammen lapsen kanssa curlingin merkeissä. Ks. kuvat.

seure-lehti_1_2013.indd 5

1.3.2013 14.22

Keikkalaiset

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhteisöt

Rooli pelissä Teksti Ella Kyllönen Valokuva Pauliina Paijola

Mielikuvat roolipelaamisesta ovat usein tietynlaisia: pukeudutaan fantasia-asuihin ja näytellään metsässä jonkin tarinan tapahtumat. Koulunkäyntiavustaja Maija Korhonen myöntää, että mielikuva on osittain totuudenmukainen, mutta ei vastaa kuitenkaan koko totuutta. Roolipelaamista Maija on päässyt harrastamaan niin omassa, tutussa kaveriporukassaan kuin uusien ihmisten kanssa. Maija kuuluukin harrastuksensa kautta monenlaisiin, hänelle merkityksellisiin vapaa-ajan yhteisöihin.

Maija harrastaa sekä roolipelaamista että live-roolipelaamista. Määritelmän mukaan roolipelissä pelaajien vuorovaikutuksen avulla viedään tarinaa eteenpäin. Usein pelissä on tiedossa ainoastaan alkuasetelma, josta käsin kukin pelaaja kuljettaa tarinaa oman hahmonsa ominaisuuksien ja toimintojen muodossa. Pöytäroolipeleissä istutaan pöydän ympärillä ja tarinoiden avulla keskustellaan oman roolin lähtökohdista käsin jostain tapahtumasta tai tarinasta. Live-roolipeleistä eli larppauksesta puolestaan puhutaan silloin, kun pelataan läpi lavastettuja tapahtumia, joissa mukana on hahmon rakentamista myös ulkoisin keinoin, kuten rooliasuin. Live-roolipelit voivat tapahtua esimerkiksi jossain leirikeskuksessa, joka on varta vasten varattu peliä varten, ja ne voivat kestää koko viikonlopunkin. Vastaavasti live-roolipelin voi järjestää myös pienemmässä mittakaavassa vaikkapa arki-iltana jonkun pelaajan kotona. Roolipeleissä liikutaan usein fantasiamaailmassa, kuten Taru Sormusten Herrasta -tyyppisissä ympäristöissä, mutta suosittuja ovat myös muut roolipeligenret, kuten scifi- tai kauhuroolipelit. Maija kertoo olevansa kaikkiruokainen pelaamisen suhteen, mutta erityisesti hän pitää satugenreen kuuluvista peleistä.

Maija pelasi ensimmäisen pöytäroolipelinsä ala-asteikäisenä, live-roolipeleihin hän lähti mukaan 15-vuotiaana. Pelaamisen pariin Maijan johdatti isoveljen esimerkki ja joukko samanhenkisiä koulukavereita. Fantasiakirjallisuudella on myös ollut erityisesti teini-iässä suuri merkitys roolipelikiinnostuksen heräämisessä. Maija kertookin, että alkuaikoina hän pelasi myös suoraan kirjallisuuteen pohjautuvia pelejä.

Merkitykselliset peliyhteisöt Maijalla on roolipelaamisen myötä oikeastaan kaksi erilaista yhteisöä. Ensinnäkin Maija harrastaa roolipelaamista kavereidensa kanssa, ikään kuin jo valmiissa porukassa. Toiseksi, mennessään opiskelemaan Maija löysi Helsingin yliopiston roolipeliseuran, jonka jokaviikkoisiin tapaamisiin hän meni mukaan. Roolipelaajat ovat melko tiivis yhteisö ja yhteyttä pitävä verkosto, joka ulottuu pienistä porukoista pohjoismaisiin yhteyksiin. Maija kokeekin kuuluvansa pohjoismaiseen ”roolipeliskeneen”, joukkoon pelaajia, joka on luonut oman pelityylinsä, ja joka järjestää vuosittain roolipelikonferensseja.

seure-lehti_1_2013.indd 6

1.3.2013 14.22

Keikkala

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhteisöt

Roolipeliyhteisö voi muodostua todella kiinteäksi, käydäänhän siinä tiiviitä keskusteluja pienellä porukalla henkilökohtaisista asioista, vaikkakin roolissa. Vuorovaikutus ja sosiaalisuus ovat roolipeleissä tärkeitä, sillä ilman vuorovaikutusta pelejä ei olisi lainkaan. Roolipelien intensiiviset keskustelut voivat myös tiivistää kaveriporukkaa entisestään. Roolipeliporukasta voikin tulla mieleen jopa suljettu ryhmä, johon noviisin voi olla vaikea soluttautua mukaan. Maijan mukaan roolipelit voivat kuitenkin tarjota esimerkiksi ujoille väylän harjoitella sosiaalisia taitoja ja tutustua uusiin ihmisiin.

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhte

roolipeleihin: ”Esimerkiksi opettajina työskentelevät voisivat innostua pelaamisesta ja saada vaikka ideoita opetusmenetelmiinsä.” Lisäksi teatteria ja muiden pelien pelaamista harrastaville roolipelit voisivat Maijan mukaan tarjota uusia ajatuksia.

Eläytymistä ja elämyksiä Maija harrastaa roolipelaamista aktiivisesti, vähintään yhtenä iltana viikossa. Aika ajoin harrastuksen parissa vierähtää enemmänkin vapaaaikaa, mutta vastapainoksi se antaa kokemuksia, joita ei muuten voisi saada. Koulunkäyntiavustajan työ ja harrastus molemmat liittyvät mielikuvituksen käyttöön, ja sillä tavoin toimivat toisiaan tukevina puolina. Myös lapsenmieli ja eläytymiskyky säilyvät elävänä roolipeliharrastuksen avulla. ”Työssäni huomaan, että lasten kanssa löytyy yhteisiä keskustelunaiheita, kun tuntee Star Warsia ja Harry Potteria”, Maija lisää.

Suurelle yleisölle tunnetuin roolipelitapahtuma Suomessa on Ropecon. Järjestävänä tahona toimii Ropecon ry, johon kuuluu erilaisia roolipeliyhdistyksiä – näiden puitteissa Maijakin on ollut mukana järjestämässä kyseistä tapahtumaa. ”Itse pyrin Ropeconissa pelaamaan ainakin yhden iltapäivän larpin ja osallistumaan esimerkiksi askartelu- tai tanssityöpajoihin”, Maija kertoo. Maijan mukaan tapahtuma on hyvä tilaisuus kokeilla uusia roolipelejä ja myös eri pelinjohtajien pelejä. Roolipelitapahtumat ovat Maijan mielestä myös ensikertalaisille helppoja tapoja tulla tutustumaan toimintaan.

Roolipeliharrastus on Maijalle tärkeä itsensä ilmaisun muoto, jonka puitteissa voi yhdessä kavereiden kanssa valmistella tarinan tai jopa taideteoksen, jota yhdessä viedään eteenpäin ja josta jälkikäteen usein myös keskustellaan. Roolipelit tarjoavat Maijan mukaan elämyksiä ja mahdollisuuden eläytyä johonkin tarinaan yhdessä ystävien kanssa. Samanlainen eläytymiskokemus liittyy esimerkiksi elokuvissa käymiseen tai kirjan lukemiseen. Lisäksi roolipelin teemasta riippuen keskusteluissa sivutaan usein myös elämän peruskysymyksiä. Maijan kokemuksen mukaan ”se avartaa myös maailmankatsomusta, kun näkee, miten eri tavalla voidaan peleissä ja eri ihmisten mielessä asioita käsitellä”. Tällaisia kokemuksia Maija on saanut erityisesti yhteiskunnallisia ongelmia käsitteleviä pelejä pelatessaan.

Millaisia vinkkejä Maija sitten antaisi lajista kiinnostuneille? ”Juuri erilaiset tapahtumat, kuten Ropecon, on hyvä tapa saada lisäinformaatiota ja kontakteja. Ensikertalaiset voivat reilusti tulla mukaan myös erilaisten roolipeliyhdistysten toimintaan. Ja selvää on, että netissä on paljon materiaalia saatavilla.” Maija kertoo, että erilaisten nettisivujen ja foorumien kautta voi esimerkiksi kysellä neuvoja ja hankkia peliseuraa. Live-roolipelinjohtajilta voi myös kysyä näiden foorumien kautta, pääsisikö aloittelija tutustumaan johonkin tiettyyn larppiin esimerkiksi jonkin helpon, avustavissa tehtävissä toimivan hahmon muodossa. Maija kannustaa kiinnostuneita rohkeasti tutustumaan

>> 7

seure-lehti_1_2013.indd 7

1.3.2013 14.22

Keikkalaiset

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhteisöt

Kari Häkkinen, sairaanhoitaja

Vapaapäivinä välimerkit kohdilleen Karin vapaa-aikaan ovat aina kuuluneet liikunta ja musiikki, mutta viime aikoina nämä ovat joutuneet hieman väistymään kirjoittamisen tieltä. Kari on julkaissut viime vuonna rikosromaanin Vaarala – Syyskuun yhdestoista (Nordbooks), joka saa pian jatkoa sairaalamaailmaan sijoittuvien tapahtumien muodossa. Kari on myös aiemmin julkaissut kolme nettikirjaa ja kirjoittanut kolumneja joihinkin suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin.

mia tunteita, myös yhteisöllisyydestä hankittuja kokemuksia. ”Vertaistukea työlleen saa sekä lukemalla muiden kirjoittamia teoksia että pitämällä silmänsä ja korvansa auki ollessaan vuorovaikutuksessa työtovereidensa kanssa, kiitos keikkatyön.” Kari kertookin saaneensa runsaasti aiheita ja ideoita teksteihin erilaisilla työpaikoilla touhutessaan. Kirjoittaminen sopii Karin mielestä keikkailevalle sairaanhoitajalle hyvin. Työvuorot voi valita mieluisalla tavalla ja muistiinpanovälineet kulkevat työpaikallakin taskussa mukana yllättävän ajatuksen varalta. ”Jos taas käy niin, että aikataulut syystä tai toisesta mättävät, järjestän itselleni vapaapäivän vaikka väkisin ja pistän pilkut sekä huutomerkit lauseissani paikoilleen”, Kari kertoo.

Mistä Karin kirjoitusinnostus sai alkunsa? ”Kirjoiteltuani vuosien saatossa lukemattomia laulunsanoja pöytälaatikkooni sain idean kokeilla siipiäni kirjallisuuden alalla”, Kari kertoo. Hän on joskus jopa haaveillut kirjailijan urasta kokopäivätoimisena. ”Viimeistään siinä vaiheessa, kun sotkeudun sairaalan käytävillä juostessani jalkoihini ja minut siirretään eläkkeelle.”

Kari tunnustaa, että yksinäinen puurtaminen käy välillä raskaaksi: ”Joskus on pakko pistää kone kiinni ja ladata akkuja. Mutta en aio kaikesta huolimatta kuitenkaan antaa periksi, vaan jatkan kirjoittamista niin pitkään, kuin se tuntuu hyvältä.”

Kirjoittaminen mielletään yksinäiseksi puuhaksi, mutta Karin mukaan sekin voi tarjota paitsi mielikuvituksen mukanaan tuo-

Leo Lemmetty, iltavahtimestari/koulutilojen valvoja

Sirpa Sume-Broström, koulunkäyntiavustaja

Kitara selässä töihin

Autourheilua monessa polvessa

Leon tärkein vapaa-ajan harrastus on musiikki ja bänditoiminta. ”Soitan kitaraa muutamassa helsinkiläisessä hevibändissä, joista nimekkäin on folk metal -yhtye Vetten Äpärät, jonka kanssa olemme julkaisseet muutaman demon ja keikkailleet helsinkiläisissä baareissa”, Leo kertoo. Musiikkiharrastus alkoi jo lapsena, kun vanhemmat saivat suostuteltua pojan kanteletunneille. Kantelevuosien jälkeen lukioaikana tukka kasvoi ja kantele vaihtui sähkökitaraan. Nyt musiikin parissa kuluvat kaikki viikonloput ja vapaat hetket – Leo on töissä arki-iltaisin, joten kaikki ajat täytyy käyttää hyödyksi. Työ ja musiikki ovat tärkeitä vastapainoja toisilleen. ”Musiikki antaa syyn olla olemassa, tehdä asioita ja jaksaa myöhäisemmätkin illat. Työ taas antaa arjelle tekemistä, pitää elämän tasaisena”, Leo summaa.

Sirpa harrastaa perheensä kanssa autourheilua. Lajin pariin hän on ajautunut jo pienestä pitäen, perheen harrastuksen imussa. ”Isäni ajoi jokamiehenluokkaa eli jokkista ja rallia. Myös äitini on rallissa toiminut kartturina monet kerrat”, Sirpa kertoo. Sirpalla on kulunut autoharrastuksen parissa kesäisin melkein joka viikonloppu, joko itse ajaessa tai toimitsijana kisoissa. Tällä hetkellä Sirpa kertoo viettävänsä enemmän aikaa kuitenkin katsomon puolella omien lasten kanssa. Harrastus on Sirpan mukaan mukavaa vaihtelua työlle ja normaaleille arkipuuhille: ”Viime vuoden kiersin mieheni mukana rallicross-kisoissa, ja oli hyvää vaihtelua päästä aina eri paikkakunnalle viikonlopuksi.” Sirpa kuuluu Länsiväylän Urheiluautoilijoihin, jossa hän toimii myös sihteerinä eli hoitaa kaikki jäsenasiat ja muut juoksevat asiat. Kerhossa toimii Sirpan mukaan tiivis porukka, jonka tehtävänä on olla toimitsijoina kisoissa. Autourheilupiirit ovat melko pienet, joten porukka on pääsääntöisesti samaa niin jokkiksen, rallicrossin kuin rallinkin puolella. Sirpa kertoo, että lajin parissa puuhastelevat tuntevat toisensa, ja yhteisössä vallitsee ystävällinen ja rento ilmapiiri. Osan kanssa Sirpa on tuttuja jo lapsuuden ajoista.

Leon bändiporukat koostuvat parikymppisistä helsinkiläisten hevipiirien eri äärilaitojen edustajista. Leon mukaan jokaisen bändin voi nähdä omana heimonaan, jota edustaa, ja jonka nimeen on uhrattava palasia itsestään. Laajemmin katsottuna Leo kokee kuuluvansa helsinkiläisten hevibändien ja soittajien verkostoon, jossa jokainen tuntee jonkun jotain kautta. ”Yksittäisen bändin on vaikea saada aikaan mitään näkyvää, joten genrerajat ylittävä yhteistyö bändien kanssa on välttämätöntä”, Leo arvioi.

seure-lehti_1_2013.indd 8

1.3.2013 14.22

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhteisöt

Keikkalaisten monipuoliset harrasteyhteisö

2012

Seuren keikkalaiset vuonna Teksti ja piirrokset Sami Konttinen

Seuren kautta työskenteli viime vuonna yhteensä 9495 keikkalaista. Tällä ihmismäärällä täyttäisi Viking Cinderellan kaikki hytit noin neljän risteilyn ajaksi.

Keikkalaisia työskenteli 149 eri ammattinimikkeellä, joista viisi yleisintä ovat anagrammeina:

• johan alettais

Miehiä kaikista Seuren keikkalaisista oli noin 16,5 % eli yhteensä 1562. Suurin piirtein sama määrä miehiä asuu Helsingissä Ruoholahden alueella.

• poistaa ruhje • uutiskuvan jatkona äly • raajoista ihana

Naisia Seuressa keikkaili 7933, mikä oli noin 83,5 % kaikista keikkalaisista. Jos jokaiselle naiselle ostettaisiin yhtenä keikkapäivänä kertalippu suoraan bussikuskilta sekä menoettä paluumatkalle Helsingin sisällä, maksaisi se yhteensä 22 212,40 euroa.

• vajausta Osaatko päätellä, mistä ammattinimikkeistä on kyse? *

Seuren keikkalaisten keski-ikä oli 36 vuotta, kun se suomalaisilla keskimäärin on 41,6 vuotta.

Suurin osa keikkalaisista eli noin 51 % asui Helsingissä. Espoossa asui noin 24 % ja Vantaalla noin 18 %. Keikkalaisista 7 % asui muualla kuin näissä kaupungeissa, suurimmaksi osaksi lähikunnissa.

Suurin keikkalaisten ikäryhmä oli 20–24-vuotiaat, joita kaikista keikkalaisista oli noin 17 %. Myös Seure edustaa samaa ikäryhmää – Seure perustettiin vuonna 1990 ja täyttää tänä vuonna siis 22 vuotta.

* Oikeat vastaukset: lastenhoitaja, perushoitaja, koulunkäyntiavustaja, sairaanhoitaja ja avustaja.

Keikkalaisten eväät Kysyimme vuoden ensimmäisessä keikkalaisten uutiskirjeessä sekä alkuvuoden rekrytointitapahtumissa eväsvinkkejä keikalle. Saatuja reseptejä lukiessa huomasimme, että hyvän evään voi määritellä monesta näkökulmasta. Jollekin eväässä tärkeintä on syömisen helppous. Toiselle evään vitamiinipitoisuudet painavat vaa’assa eniten. Kolmannen mielestä eväät pitää voida ehdottomasti valmistaa aamua varten valmiiksi jo edellisenä iltana. Yhdestä asiasta kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä – evään tulee olla maistuva. Tässä muutamia saamistamme vinkeistä. Kiitos kaikille reseptinsä jakaneille!

Hyvän olon superruoka

Talkkunasämpylät

Vuohenjuusto-sandwich

• Luomuparsakaalia • Tuoreita taateleita • Kaalia • Luomuseesaminsiemenöljyä • Hiukan sitruunaa

• 1 litra lämmintä vettä • 1 hiiva • 2 rkl hunajaa tai siirappia • 6 tl suolaa • 2–4 dl talkkunajauhoa • 3 dl kauraryynejä • pari kourallista auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä • 10 dl sämpyläjauhoja • 1 dl öljyä

• Myslileipää • Voita • Vuohenjuustoa • Tomaattia • Herneenversoja • Salaattia

Ohje: Raasta tai saksi kaikki ainekset pieneksi silpuksi. Kylmäsavulohisalaatti • • • • • • •

Jäävuorisalaattia Kirsikkatomaatteja Kurkkua Kylmäsavulohta Parmesan-lastuja Rucolaa Sitruunan siivu

Ohje: Vatkaa löysähkö taikina vispilällä ja nostele ruokalusikalla nokareina uuninpellille.Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

seure-lehti_1_2013.indd 9

1.3.2013 14.22

Seuren toimintakertomus Toimitusjohtajan TOP 5

2012

kasvoivat kaikissa kaupungeissa. Espoossa laitoshuoltajille suunnattuja kahden päivän perehdytyksiä jatkettiin. Uusista omistajista yhteistyö Omnian kanssa aloitettiin helmikuussa ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n kanssa toiminta vakiintui.

Uudistuva Seure Vuosia jatkuneen kasvun ja toisaalta henkilökunnan vaihtuvuudenkin vuoksi havahduimme reilu vuosi sitten siihen, että kaikissa kohdin vakituisen henkilöstömme vastuut ja velvollisuudet eivät olleet aivan selvät eivätkä prosessimme kirkkaat. Päättyneen vuoden aikana teimme paljon työtä selkiinnyttääksemme Seuren organisaatiota ja prosesseja sekä henkilöstömme tehtäviä.

Opetusalalla toiminta vakiintui omistajakaupunkien pitkäaikaisten koulunkäyntiavustajatilausten suhteen. Tilausten täyttöaste nousi jokaisessa kaupungissa edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden lopussa noin 91 %. Vantaan kaupungin kanssa aloitettiin uudenlainen kumppanuus koulutusyhteistyön saralla järjestämällä Vantaalla Seuren koulutuksia myös kaupungin omille koulunkäyntiavustajille.

Kasvun hallinta Tilausmäärien kasvu jatkui suhteellisen voimakkaana koko vuoden. Kasvua pystyttiin ennakoimaan ehkä aikaisempaa paremmin, ja suuremmista tilausmääristä huolimatta täyttöaste saatiin nostettua koko Seuren osalta lähes 90 prosenttiin. Sen mahdollisti, paitsi prosessien ja sähköisyyden kehittyminen, myös Seuren kiinnostavuus työnantajana. Viime vuonna saimme ennätysmäärän työhakemuksia.

Erityisaloilla vakiinnutettiin organisaatiouudistuksessa syntyneen uuden tiimin toiminta. Eri alojen vastuu- ja yhteyshenkilöiden selkeällä nimeämisellä asiakaspalvelua parannettiin. Kiinteistöalan tilaukset lisääntyivät varsinkin loppuvuotta kohden. Uutena ammattinimikkeenä Seuresta tilattiin mm. kunnossapitotyöntekijöitä.

Edullisuus asiakkaille Seure on vuosien saatossa pystynyt parantamaan tuloksellisuuttaan ja edullisuuttaan. Päättyneenäkin vuonna voitiin Seuren veloitushintoja nostaa vähemmän kuin kustannusten nousun aiheuttamat lisäkulut olivat.

Rekrytointi vuonna 2012 Vuosi 2012 oli Seuren rekrytoinnissa vilkas ja saapuneiden työhakemusten määrässä mitattuna ennätysvuosi. Useana vuonna saavutettu 10 000 saapuneen hakemuksen määrä ylittyi yli 3000 hakemuksella. Syyskuussa Seuren verkkosivut uudistettiin palvelemaan entistä vahvemmin uusia työnhakijoita. Sivujen kautta työnhakijat saavat nyt entistä enemmän ja selkeämmin tietoa Seuren laajasta työtarjonnasta. Rekrytointimarkkinoinnissa panostettiin monikanavaisuuteen. Työpaikkailmoituksia ja mainoksia julkaistiin niin lehdissä kuin sähköisissäkin kanavissa. Yleisnäkyvyyttä hankittiin kolmella Seuren mainoksin teipatulla henkilöautolla, jotka liikkuivat pääkaupunkiseudun kaduilla syksyllä. Seurelaiset jalkautuivat erilaisiin rekrytointitapahtumiin vuoden aikana keskimäärin kolme kertaa viikossa. Oppilaitosyhteistyötä tiivistettiin ja uutena ennakoivan rekrytoinnin muotona toteutettiin muutamissa ammattikorkeakouluissa työnhakuvalmennusta yhdessä kaupunkien kanssa. Vuoden 2013 aikana tavoitteena on käynnistää valmennukset myös toisen asteen oppilaitoksissa. Uutena välineenä käyttöön otettiin videohaastattelut, joita kokeiltiin ensimmäisenä koulunkäyntiavustajien rekrytoinnissa. Saatujen positii visten kokemusten myötä videohaastattelun käyttöä laajennetaan myös muuhun rekrytointiin. Syksyn lopulla Seureen saapuvien työhakemusten käsittely keskitettiin eri toimialoilta kokeiluluontoisesti rekrytointiyksikköön. Tavoitteena on tehostaa hakemusten käsittelyä sekä yhtenäistää Seuren rekrytointiprosessia. Kevään 2013 aikana kokeilu arvioidaan ja sen jatkumisesta päätetään.

Kumppanuuden syveneminen Viime vuonna teetimme syvällisen kumppanuustutkimuksen, joka antoi meille uutta tietoa siitä, miten asiakkaat kokevat asiakkuuden Seuren kanssa. Tämän tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä olemme voineet avata uusia syvempään kumppanuuteen perustuvia hankkeita asiakasorganisaatioidemme kanssa. Tulos plussalla Vaikka veloitushintoja ei nostettukaan kustannusnousua vastaavasti, päätyi Seuren tulos hieman, mutta selkeästi plussalle vuonna 2012. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja tase kunnossa. Se antaa turvaa tulevaisuuteen ja toiminnan kehittämiselle edelleen.

Toimialojen vuosi Päivähoito- ja nuorisoala Päivähoito- ja nuorisoalalla tilausten määrä kasvoi voimakkaasti alkuvuonna 2012. Vuoden lopulla kasvu tasaantui ja kokonaisuudessaan tilausmäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 10 %. Suomenkielisten keikkalaisten lisäksi myös ruotsinkielisille työntekijöille alettiin järjestää perehdytystä lastenhoitotyöhön. Keskimäärin koko vuoden tilauksista täytettiin yli 93 %.

• • •

Terveydenhuoltoala Terveydenhuoltoalalla vuosi 2012 oli maltillisen kasvun aikaa ja edellisvuoteen verrattuna tilauksia täytettiin noin 4100 enemmän. Täyttöaste kehittyi myönteisesti ollen loppuvuodesta muutamana kuukautena ennätyksellisesti jopa yli 90 %. Koko vuoden osalta alan täyttöaste oli hieman yli 83 %. Tilaajien toiveesta 1.10.2012 aloitettiin palveluaikakokeilu, jonka myötä palvelemme myös lauantaisin sekä arki-iltaisin pidempään. Palveluaikakokeilu jatkuu 30.5.2013 saakka ja kevään aikana arvioidaan kokeilun jatko.

Työhakemuksia saapui 13 238 kpl Uusia työntekijöitä rekrytoitiin 3655 kpl Rekrytointien jakautuminen Seuren eri toimialoille: - Opetus- ja palvelualat 38 % - Päivähoito- ja nuorisoala 40 % - Terveydenhuoltoala 22 %

Asiakasyhteistyö 2012

Opetus- ja palvelualat Opetus- ja palvelualojen yksikön kokoonpanoa uudistettiin viime vuonna Seuressa toteutetun organisaatiouudistuksen myötä. Yksikkö koostuu keittiö- ja siivousalan, opetusalan sekä erityisalojen tiimeistä, joista viimeinen pitää sisällään useita pienempiä toimialoja, kuten iltavalvonnan, liikunnan ja toimistotyön.

Asiakkuuksien johtaminen siirrettiin liiketoimintajohtajan vastuulle ja kumppanuuspäällikkö vastaa jatkossa kumppanuudesta omistajakaupunkien johdon ja hallinnon kanssa. Liiketoimintajohtajaksi valittiin Sini Åback ja kumppanuuspäällikkönä toimii Johanna Tirri. Asiakkaille tarjottiin vuoden aikana mm. kahden UMOn konsertin sekä Kauniaisten musiikkijuhlien yhteydessä mahdollisuus tavata toisiaan ja kuulla Seuren kuulumisia. Lisäksi järjestettiin perinteeksi muodostunut joulutilaisuus, jossa tulevaisuudentutkija Ilkka Halava piti puheenvuoron rytmitaloudesta.

Keittiö ja siivousalalla tilausmäärät kasvoivat edellisestä vuodesta, mutta tilausten täyttöaste nousi silti ollen koko vuoden osalta 93 %. Varsinkin ruokapalvelutyötekijöiden sekä yhdistelmätyöntekijöiden tilausmäärät

seure-lehti_1_2013.indd 10

1.3.2013 14.22

Myynti asiakasryhmittäin

Myynti ammattiryhmittäin

v. 2011 v. 2012

25 000 000

Helsinginkaupunki kaupunki 43 % Helsingin

20 000 000 Euroa

Espoon Espoonkaupunki kaupunki 32 % Vantaan Vantaankaupunki kaupunki 20 % Vantaan Vantaantytäryhteisöt tytäryhteisöt 2 % HUS-kuntayhtymä HUS-kuntayhtymä 1 % Muut Muut 1 %

15 000 000 10 000 000 5 000 000 0

Terveyden- Sosiaaliala Sivistysala Kiinteistö- Hallinto- ja Tekninen Opetusala huoltoala ja laitospalv. toimistoala ala

Muut

Täytetyt tilaukset

Seuren liikevaihdon kehitys 70 000 000

160 000

65 000 000 60 000 000

140 000

55 000 000 120 000

50 000 000 Tilausmäärä

Euroa

45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000

100 000 80 000 60 000

25 000 000 20 000 000

40 000

15 000 000 10 000 000

20 000

5 000 000 0

2010

2012

2011

2010

Vastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2012

täytetyt

vastaanotetut

20 000

2011

2012

Viestinnän vuosi 2012 •

Seure.fi:n uudistus ja Keikkanetin integroiminen tiiviimmin osaksi sitä

•

Yli 30 uutista Seure.fi:ssä ja yli 170 uutista Keikkanetissä

•

Yhteensä yli 50 uutiskirjettä asiakkaille ja keikkalaisille

8 000

•

Kolme numeroa Seure-lehteä

6 000

•

Sosiaalinen media, pääkanavina Facebook, Twitter ja blogi

18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

4 000 2 000 0

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras Joulu

seure-lehti_1_2013.indd 11

1.3.2013 14.22

Mitä työyhteisö sinulle merkitsee? Teksti Riikka Sallinen Valokuva Pauliina Paijola

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan on viitteitä siitä, että työyhteisöjen merkityksellisyys on kasvamassa. Ihmisillä on luontainen tarve kuulua yhteisöihin. Ihmiset kokevat myös, että työyhteisön tuki auttaa jaksamaan työssä. Parhaimmillaan hyvässä työyhteisössä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa kannustetaan toisia.

neet huonona asiana. Keikkailijalla on naisten mukaan mahdollisuus keskittyä itse työhön eli olla lasten, asiakkaiden tai potilaiden kanssa täysipainoisesti.

Pohdimme työyhteisöön liittyviä kysymyksiä Seuressa työsken televien henkilöstökonsulttien kanssa. Opetusalalla työskentelevä Anu Tiivola-Niskanen, terveydenhuoltoalalla työskentelevä Sanna Konttinen sekä päivähoito- ja nuorisoalalla työskentelevä Suvi Laihonen ovat kaikki keikkailleet Seuressa ennen aloittamistaan henkilöstökonsultin tehtävässä. Heillä kaikilla on positiivisia kokemuksia keikkatyöstä, vaikka silloin ei työntekijällä olekaan tukenaan pysyvää työyhteisöä. Tärkeintä keikkatyössä Anulle, Suville ja Sannalle oli työn joustavuus ja mahdollisuus työskennellä silloin, kun itse halusi. Pysyvän työyhteisön puutettakaan he eivät näh-

Keikkatyössä saa kurkistaa moniin työyhteisöihin Keikkatyössä on mahdollisuus tutustua laaja-alaisesti työkohteisiin ja uusiin ihmisiin, nähdä samalla monenlaisia työskentelytapoja, sekä kehittää omaa ammattitaitoaan. Aluksi vieraisiin työyhteisöihin keikkalaiseksi meneminen voi tuntua

seure-lehti_1_2013.indd 12

1.3.2013 14.22

Työyhteisö

Luit Seure han jo jut un n ke moni ikkalaiste p n uol harra steyh isista teisö sivult i a 6? stä

haastavalta, mutta työ palkitsee ja keikkailuun tottuu. Anu, Sanna ja Suvi pitivät keikkaillessaan yhtenä keikkapäivän onnistumisen edellytyksenä sitä, että paikassa sai perehdytystä päivän kulusta, ja oli joku, jolta voi tarpeen tullen kysyä neuvoa. Pidemmillä keikoilla Sanna koki aina itsensä työyhteisön tasavertaiseksi jäseneksi.

ihmisläheiselle työlleen. Sannalle myös vapaa-ajan yhteisöt luovat mielekkyyttä elämään ja ovat hänelle tärkeitä. Erityisen tärkeänä Sanna pitää salibandyn pelaamista sekä laulamista, koska molemmissa harrastuksissa hän saa viettää aikaa yhdessä ystäviensä ja tuttaviensa kanssa.

Anun mielestä keikkailu on myös hyvä tapa kehittää omia sosiaalisia taitojaan. Perusvalmiudet pitää kuitenkin olla olemassa, sillä keikkalaiselta vaaditaan joustavuutta ja hyvää kykyä havainnoida erilaisia tilanteita. Ennen keikkailun aloittamista onkin tärkeää ymmärtää keikkatyön luonne ja kysyä itseltään, onko se itselle ominainen tapa tehdä töitä. Anu, Sanna ja Suvi kokevat nykyisessä työssään erityisen hyväksi sen, että heillä on omakohtaista kokemusta keikkailusta. Näin he voivat kertoa keikkatyön haasteista ja opastaa paremmin työntekijöitä keikkalaisen roolin omaksumisessa.

Yhteisöt luovat mielekkyyttä Jokaisen ihmisen elämässä on jonkinlaisia yhteisöjä jo syntymästä alkaen. Tutuin yhteisö meille jokaiselle on varmaankin perhe. Yhteisöt luovat pohjan ihmisen elämälle. Yhteisö sosiaalistaa lasta, opettaa lapselle kielen, toimintatavat ja arvot. Yleensä jäsenyys yhteisöissä on ihmisille niin selvää, että sitä ei huomaa, ennen kuin joutuu eroon omasta yhteisöstään. Vaikka elämäntyylimme on muuttunut ja puhutaan paljon yksilöllistyneestä elämäntavasta, ei yhteisöjen merkitys ihmisille ole vähentynyt. Ihmiset tarvitsevat itselleen yhteisöjä ja yhteisön arvostusta kokeakseen oman elämänsä merkitykselliseksi.

Keikkatöitä tehdessä ja pysyvän työyhteisön puuttuessa Anun, Sannan ja Suvin elämän muut yhteisöt korostuivat. Opiskeluja harrastusyhteisöjen merkitys kasvoi entisestään. Suvi kertoo myös, että hänen opiskelukavereissaan oli paljon seurelaisia ja siitä ryhmästä muodostui omanlaisensa yhteisö, jossa jaettiin kuulumisia ja keskusteltiin keikkailusta.

Työyhteisö on tärkeä voimavara

Keskeinen yhteisöä ylläpitävä seikka on jäsenten yhteisyyden kokemus. Yhteisöön voi kuulua toimimatta siinä kovinkaan aktiivisesti. Yhteisö voi olla yksilölle tärkeä, vaikka hän ei näyttäisikään olevan kovin paljon vuorovaikutuksessa sen jäsenten kanssa. Yhteisöllisyys kuitenkin vahvistuu konkreettisessa toiminnassa. Yhteisön toiminnan tavoitteiden tärkeys, jäsenten merkitys toisilleen sekä oma osallistuminen rakentavat syvempää kokemusta yhteisöön kuulumisesta.

Vaikka keikkailu olikin Anun, Sannan ja Suvin mielestä antoisaa, niin myös pysyvässä työyhteisössä on heidän mielestään mukavaa olla, ja Suvi pohtiikin, jaksaisiko keikkatyötä tehdä koko elämänsä ajan. Anun mielestä pysyvän työyhteisön ongelmana voi kuitenkin olla urautuminen vanhoihin totuttuihin tapoihin. Työyhteisön vaihtuessa työtapojaankin on helpompi kehittää. Sanna puolestaan kertoo, että hänelle pysyvä työyhteisö merkitsee paljon, mutta toisaalta tärkeää vaihtelua tuo myös se, että samassa työpaikassa voi olla useita eri yhteisöjä, esimerkiksi omien vastuualueiden mukaisia pieniä porukoita, joissa työskennellään. Seuressa työyhteisön merkitys on Sannan mielestä korostunut jo työn luonteenkin vuoksi. Työtä tehdään aina yhteistyössä toisten henkilöstökonsulttien kanssa.

Lähde: Kopakkala, A. (2008). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttamnen. Edita, Helsinki.

Suvi kokee keikkalaisten, asiakkaiden ja työyhteisönsä kanssa työskentelemisen erittäin mukavaksi. Vapaa-ajallaan Suvi rentoutuu mielellään yksin kirjojen ääressä, vastapainona

seure-lehti_1_2013.indd 13

1.3.2013 14.22

Seure betjänar även på det andra inhemska

Ida Liljendal är en av Seures fem personalkonsulter som betjänar också på svenska.

Betjäning

Text Tony Sandström Bilder Pauliina Paijola

Seures svenskspråkiga tjänster är välkända för huvudstadsregionens kommunala daghem och skolor. Seure förmedlar svenskspråkiga barnskötare, gruppfamiljedagvårdare och assistenter till dagvården och skolassistenter till skolor. I daghems- och ungdomsenheten och utbildningsteamet arbetar sammanlagt fem personalkonsulter som speciellt tar hand om svenskspråkiga ärenden. Förutom dessa kan ett flertal av Seures personalkonsulter tillräckligt svenska för att hjälpa till med vardagliga problem och frågor, som kan dyka upp bland beställarna och bland arbetstagarna. Under 2012 ordnades sammanlagt sex introduktionskurser, i varje introduktionskurs deltog ungefär tio motiverade arbetstagare. Redan under första året underlättade kurserna arbetskraftsbehovet inom dagvården. Personalkonsult Heidi Koivumäki, som har helhetsansvaret av introduktionskursen, anser det speciellt viktigt att ge en möjlighet åt motiverade personer att få arbeta inom dagvårdsbranschen. ”Det är roligt och givande att se hur personer med helt olika bakgrund och ålder är motiverade och ivriga att arbeta med barn”, berättar Heidi, som tycker att Seure har fått många bra arbetstagare tack vare introduktionskurserna. Heidi, som under våren har haft händerna fulla med introduktionskurserna, ser kurserna väl värda allt arbete de för med sig och ser hoppfullt ut på kursernas framtid.

Seures svenskspråkiga tjänster åt arbetstagarna utvidgades under hösten, då arbetstagarnas Keikkanetti fick en svenskspråkig sektion i samband med att Keikkanetti förnyades. Detta är en enkel förändring, som i sig hjälper arbetstagarna, då all viktig information finns nu även på svenska. Den svenskspråkiga verksamheten begränsar sig inte enbart till daghems- och ungdomsenheten och utbildningsteamet, utan den svenskspråkiga verksamheten är även en del av rekryteringen och kommunikationen.

Ivriga arbetstagare till daghem via introduktionskurser Daghems- och ungdomsenheten har på sistone satsat mycket på de svenskspråkiga tjänsterna. Sedan våren 2012 har enheten ordnat introduktionskurser inom dagvård på svenska. Målet med kurserna är att öka på antalet svenskspråkiga arbetstagare inom dagvården, ge en möjlighet för dem utan erfarenhet att arbeta inom dagvård och samtidigt garantera en grundkvalitet på arbetstagarna. Målgruppen för introduktionskursen är de som inte har arbetat inom dagvård förut. Kursen består av två teoridagar på Seures kontor och två praktikdagar på daghem. Teoridagarna hålls av daghems- och ungdomsenhetens svenskspråkiga personalkonsulter, som har utbildning och erfarenhet inom dagvård. Introduktionskursen har tagits väl emot både bland arbetssökanden och bland daghemmen.

Bra samarbete med skolorna Ida Liljendal, personalkonsult i utbildningsteamet, ser positivt på situationen med svenskspråkiga skolassistenter ”antalet bra arbetssökanden och antalet beställningar har varit i god balans”. Utbildningsteamets höst löpte smärtfritt och även våren har börjat bra, nya lämpliga skolassistenter börjar arbeta via Seure alltjämt. Utbildningsteamets nästa stora utmaning är de beställningar, som börjar nästa höst och är i sin längd en termin eller ett helt

seure-lehti_1_2013.indd 14

1.3.2013 14.22

skolår. Arbetet med dessa inleds i slutet av våren och sommaren koncentreras i sin helhet åt att hitta lämpliga personer till beställningarna. Detta innebär en hel del ansökningar som gås igenom, intervjuer som hålls, kandidater som presenteras till skolorna och arbetskontrakt som skrivs. För att allt detta skall löpa väl, bör samarbetet med skolorna fungera bra. Enligt Ida har samarbetet med de svenskspråkiga skolornas rektorer och andra kontaktpersoner löpt på ett naturligt sätt och tröskeln att ta kontakt med kontaktpersonerna har varit låg. Varje skola har sina individuella behov och ”beroende på skolornas behov och situation är vi i kontakt med vissa rektorer nästan varje vecka, medan med andra rektorer är vi mera sällan i kontakt med”, berättar Ida och tror på fortsatt gott samarbete med skolorna

Olika sätt att nå arbetssökanden Rekryteringen av svenskspråkiga arbetstagare följer i stort sett den finskspråkiga rekryteringens modell. De svenskspråkiga arbetsplatsannonserna, som läggs ut på lämpliga forum, är grundstenarna i rekryteringen. Förutom att synas på nätet, är det viktigt att fysiskt vara närvarande i form av rekryteringsevenemang. Rekryteringen av svenskspråkiga har koncentrerats på samarbete med läroanstalter, men även andra samarbetspartners finns, t.ex. Luckan i Helsingfors. Läroanstalterna är ett utmärkt sätt att nå de studerandena, som är intresserade av de branscher Seure har att erbjuda arbete inom. Seure har även samarbetat med ägarstäderna i rekryteringen av svenskspråkig personal, senast i form av gemensamma besök till läroanstalter. Samtidigt bör minnas att den bästa och effektivaste rekryteringsreklamen för Seure är en nöjd arbetstagare, som rekommenderar Seure till sina vänner.

Målet är att Seure syns och vetskapen om de arbetsmöjligheter, som erbjuds, är välkända bland huvudstadsregionens arbetssökande. Den svenskspråkiga rekryteringen har vissa särdrag, då antalet möjliga samarbetspartners är mycket mindre än på finskspråkiga sidan. Detta innebär att Seure försöker ständigt hitta de samarbetspartners och de forum, som hjälper med att på det effektivaste sättet nå de svenskspråkiga arbetssökandena.

På god fot med beställarna De svenskspråkiga konsulterna lär sig snabbt att känna igen de svenskspråkiga beställarna, vilket hjälper mycket i de vardagliga sammanhangen. Då personalkonsulterna känner till de olika skolornas och daghemmens behov, hittas de personer och lösningar som är lämpligaste för skolan eller daghemmet. Seure strävar efter att ha goda kontakter till beställarna, både på enhetsnivå (skolorna och daghemmen) och på ämbetsverksnivå. Grunden för goda relationer byggs upp i de vardagliga sammanhangen, i samband med beställningar och allmän rådgivning angående beställningar och arbetstagare. Samtidigt försöker Seure bygga upp långsiktigare utvecklingsplaner med beställarna. Utvecklandet av samarbetet med de svenskspråkiga beställarna är ett aktuellt samtalsämne i dagvårds- och ungdomsenheten, var Heidi Koivumäki ser fram emot besök till svenskspråkiga daghem senare på våren och berättar även om planer om att öka på samarbetet med ämbetsverken. Ida Liljendal anser å sin sida att skolbesöken hjälpt henne att betjäna både skolorna och arbetstagarna på ett bättre sätt. Besöken är en viktig form av samarbetet, då konsulterna kan diskutera både stora och små saker med beställarna, medan de samtidigt har en möjlighet att bekanta sig med daghem och skolor.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa. 15

seure-lehti_1_2013.indd 15

1.3.2013 14.22

Kulttuuria töissä ja vapaalla Työt voisivat seurata Seuren henkilöstökonsultti Laura Kuivalaista vapaaajalle museoihin ja kirjastoihin. Työssään Laura nimittäin vastaa muun muassa kulttuuri- ja kirjastoalan asiakkuuksista. Museomestareiden ja näyttelynvalvojien työkuviot kuitenkin useimmiten unohtuvat vaikkapa taidenäyttelyssä. Lauran työura Seuressa alkoi viisi vuotta sitten. Aluksi työpäivät kuluivat opetusalan, koulunkäyntiavustajien ja opettajien, parissa. Sittemmin Laura sai vastuulleen myös Espoon liikunnanohjaajien tilaukset. Myöhemmin isoimmaksi vastuuksi muodostuivat toimistoalan työt. Yleisimpiä toimistoalan tehtäviä Seuressa ovat erilaiset taloushallinnon työt, mutta seurelaiset ovat työskennelleet pääkaupunkiseudun kunnissa myös monissa muissa tehtävissä. ”Työntekijöitämme löytyy yllättävän monista paikoista. Olen rekrytoinut esimerkiksi lakimiehiä ja projektityöntekijöitä monipuolisiin tehtäviin”, Laura kertoo. ”Meiltä saa siis apua lähes tarpeeseen kuin tarpeeseen. Kaupunkien kannattaa vain reippaasti ottaa meihin yhteyttä.”

Tuttua työtä uudessa tiimissä Nyt toimisto- ja opetusalan tiimi on historiaa. Syksyllä 2012 sen tehtävät jaettiin opetusalan tiimille ja erityisalojen tiimille. Uudessa erityisalojen tiimissä ihmiset Lauran ympärillä vaihtuivat, mutta tehtävät säilyivät lähes ennallaan. Tiimin arki on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Kotitiimin lisäksi Laura paiskii hommia myös Seure-lehden toimituksessa – tältäkin aukeamalta voit bongata Lauran kirjoittaman jutun. Uuteen tiimiin koottiin Seuren palvelutarjonnasta kaikki liikunta-, toimisto-, kirjasto-, kulttuuri-, kiinteistönhoito ja -huolto- sekä vahtimestarityöt. Pienessä viiden hengen tiimissä Lauralla on päävastuu toimisto- ja kulttuurialan töistä. Laura pitää uudistusta onnistuneena. ”Tuntuu siltä, että nyt pystymme huomioimaan asiakkaamme entistä paremmin. Kunhan toiminta tästä vielä vakiintuu, kenties yhteistyökin heidän kanssaan vielä syvenee.”

Muutoksia matkan varrella Lauran Seure-vuosien aikana eteen on tullut isompaa ja pienempää muutosta. Toimisto- ja opetusalan tiimin arki järkkyi hetkellisesti vuonna 2010, kun Espoon kaupunki alkoi tilata Seuresta koulunkäyntiavustajia pitkiin työsuhteisiin. Yhtäkkiä työmäärä kasvoi rajusti, mutta nyt yhteistyö kaupunkien kanssa on ollut jo vuosia vakiintunutta. Nyt kaikille tuttu Keikkanetti oli sekin uutta Lauran aloittaessa työt Seuressa. Laura muistelee, että terveydenhuoltoalan jälkeen sähköisen asioinnin kelkkaan lähtivät hyvin nopeasti kirjastot. Erityisaloilla Keikkanettiä voisi hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, Laura pohtii. Nykyisten sähköisten palveluiden ohella osan keikkatyöntekijöiden perehdytyksestä voisi hoitaa Keikkanetissä. ”Erityisaloilla keikkailee paljonkin sellaisia henkilöitä, joille tällainen malli sopisi.” Laura ja erityisalojen tiimi lähettävät viikoittain kymmeniä seurelaisia keikoille kulttuurin ja liikunnan pariin. Mitkä näistä kohteista ovat Lauralle itselleen tuttuja? ”Helsingin taidemuseossa ja Espoon näyttelykeskus WeeGeessä on mielenkiintoisia näyttelyitä. Myös kirjastoissa vierailen ahkerasti, ja Yrjönkadun uimahalli on tuttu. Seuren vahtimestareita on keikkaillut Kampin kappelissa viime kesästä lähtien, mutta minulta paikka on vielä näkemättä. Sinne täytyy jonakin päivänä lähteä.” Tekst I A NNI H A SSINEN VA LO KU VA PAUL IIN A PA I JOL A

seure-lehti_1_2013.indd 16

1.3.2013 14.22

Keikalla

Ylä-Malmin lumimies – ja vähän muutakin

myös tämän puolella rivitalon pihan lumenluonnissa. Lähdeahon mukaan sosiaalisuus on työssä aivan ehdoton edellytys. ”Ei tänne voisi tulla naama näkkärillä”, hän kuittaa. ”Tämä seurustelu on mulle kuitenkin aika semmoista luontevaa.”

Parasta työssä on, kun näkee, että ihmiset ovat tyytyväisiä Ulkotyötä tehdään, satoi tai paistoi, myös paukkupakkasilla. Työn suola onkin asiakkailta saatu positiivinen palaute. Jyri Lähdeaho haluaa vielä kertoa tapauksen, jossa kiitokset ovat tuntuneet erityisen hyviltä ja oma työ monellakin tapaa tärkeältä. ”Yhdelle vanhukselle oli tuotu joulukukka portaille. Valot paloivat sisällä, ja ajattelin, että hän kohta varmaankin tulee hakemaan kukkasensa. Kun menin parin päivän päästä takaisin, olivat kukat edelleen portailla. Ovikelloonkaan ei vastattu. Lopulta soitin hänelle. Puhelimeen onneksi vastattiin, ja talon asukas kertoikin olevansa tyttärensä luona toisessa kaupungissa joulun vietossa. Tämän jälkeen tytär oli häneltä kysellyt, että kuka hänen peräänsä oli soitellut. Hänen isänsä oli vastannut, ettei tiennyt, joku tuntematon mies kyseli. Asia oli kuitenkin jäänyt vaivaamaan tytärtä. Muutaman päivän kuluttua tytär soitti. Hän oli pari päivää asiaa pohdittuaan kaivanut soittajan numeron isänsä puhelimesta. Hän halusi kertoa olevansa todella iloinen ja kiitollinen, että joku pitää hänen vanhasta isästään tällä tavalla huolta.”

Teksti Laura Kuivalainen Valokuvat Pauliina Paijola

Pohjoisen ja läntisen Helsingin pihat ja naapurustot ovat tämän talven aikana tulleet tutuiksi Jyri Lähdeaholle. Hän on joulukuusta alkaen kiertänyt Palmian toimeksiannosta Seuren keikkalaisena tekemässä lumitöitä veteraanien pihoilla.Tavoitimme Lähdeahon lapion varresta Ylä-Malmilla sijaitsevan rivitalon pihalta. ”Minulla on kierrettävänä noin 25 kohdetta. Periaatteessa teen vain lumitöitä. Jos lunta ei ole satanut, teen liukkauden poistoa, eli hiekoitan pihoja”, Lähdeaho kertoo. Todellisuudessa työnkuva on kuitenkin laajempi. ”Käytännössä kannan myös posteja sisään postilaatikosta ja vien roskat roskikseen. Tämä on vähän tämmöistä yleismies jantusen hommaa,” naurahtaa Lähdeaho. Lumitöissä työpäivät alkavat varhain. ”Haen aamulla Palmian auton kotini lähellä olevalta koululta. Hyppään kylmään autoon ja lähden liikenteeseen. Jos lunta sataa illalla, pyrin lähtemään viimeistään kuudelta.” Lähdeahon työt alkavat aamulla Rinnekoti-Säätiön hoitokodista. Pihan pitää olla siistittynä siihen mennessä, kun hoitajien työvuoro vaihtuu, jotta työntekijät pääsevät töihin ja sieltä pois. Rinnekodin jälkeen jatkuvat lumityöt veteraanien pihoilla. Käsilumitöissä varusteet ovat yksinkertaiset. Kola, työnnin ja hiekkasäkki mahtuvat kevyesti auton kyytiin. Pihatyöt on jaettu kahden työntekijän kesken. Lähdeaho aloittaa lännestä ja hänen työparinsa idästä. Töitä tehdään, kunnes tiet menevät ristiin ja kaikki kierrokseen kuuluvat pihat on saatu siistittyä.

Lumitöihin ei lähdetä naama näkkärillä Varsinaiselta ammatiltaan Lähdeaho on kirvesmies. Lumihommat eivät olleet entuudestaan hänelle tuttuja, mutta tämän tyyppiset lumityöt sopivat kuitenkin sosiaaliselle miehelle loistavasti. Sosiaalisuutta ja iloista asennetta työssä nimittäin tarvitaan, kun töitä tehdään ihmisten kotipihoilla. Veteraanit tulevat useimmiten tervehtimään ja jututtamaan Lähdeahoa, kun hän saapuu päivän pihavierailulle. Lähdeaho tuleekin hyvin juttuun asiakkaidensa kanssa. Haastattelumme lomassa hän ennättää vaihtaa kuulumiset ja toivotella päivänjatkot myös ohi kulkevalle naapurin rouvalle, ja kertoo välillä vaivihkaa jeesailevansa

seure-lehti_1_2013.indd 17

1.3.2013 14.22

Kolmen sukupolven seurelaiset Teksti Tiia Karnijoki Valokuva Pauliina Paijola

Keikkailua takana yli 10 vuotta + 3 vuotta + 1 vuosi + 3 keikkapäivää.Yhteensä siis lähes 15 vuotta seurelaisuutta. Häppölän perheessä keikkailuhistoria ulottuu kolmeen sukupolveen. Isoäiti Kirsti, perheen isä Sami sekä lapset Heidi ja Niko ovat kaikki entisiä ja nykyisiä Seuren keikkalaisia. Menimme uteliaina kuulemaan, miten he ovat päätyneet keikkatyöhön, ja minkälaisia ovat heidän kokemuksensa keikkatyöstä Seuressa. mistaan. Niko kertoo myös, että päiväkodeissa hänet tunnistettiin usein Samin takia. ”Monesti sitä tuli sitten soitettuakin keikan jälkeen isälle, että arvaa, missä paikassa olin tänään.” Heidi on perheen uusin tulokas Seuressa. Heidi muistaa olleensa jo 10-vuotiaana isänsä mukana päiväkodissa ”apuhoitajana”, ja hän hakikin ensimmäisen kerran Seureen jo ollessaan 17-vuotias. Täysi-ikäisyyttä piti kuitenkin odotella, ja tämän vuoden tammikuussa Heidi kävi Seuren järjestämän perehdytyksen lastenhoitotyöhön päästäkseen työskentelemään päiväkotiin. Perehdytyksen aikana Heidi opiskeli päiväkotityöhön liittyviä asioita ja kävi harjoittelemassa lastenhoitajan työtä vantaalaisessa päiväkodissa. ”Perehdytys oli todella hyödyllinen, ja sain hyvää ohjausta harjoittelupäiväkodissa, jossa olin”, kertoo Heidi. Nyt hän on ehtinyt tehdä jo muutamia keikkoja ja on innoissaan keikkailun aloittamisesta. ”Heidi taisi tehdä ensimmäisen keikkansa Lauttasaaressa, vaikka yritin kyllä hänelle sanoa, ettei niin kauaksi kannata välttämättä lähteä”, kertoo Sami tyttärensä opastamisesta. Heidillä oli suuri into päästä ensimmäiselle työkeikalle perehdytyksen jälkeen, joten pidempi työmatkakaan ei haitannut.

Perheen isällä Samilla on kokemusta Seuressa työskentelystä vaihtelevasti yli kymmenen vuoden ajalta. Sami on ollut Seuren kautta sekä pidemmissä määräaikaisissa työsuhteissa että keikkalaisena. ”Olen tehnyt työtä päivähoitoalalla pääasiassa Itä-Helsingin alueella yli 10 vuotta sekä Seuressa että suoraan Helsingin kaupungilla”, kertoo Sami työhistoriastaan. Päiväkotien arki onkin aina ollut osa Häppölän perheen elämää ja siten myös lapsille oli luonnollista hakeutua keikkatöihin päiväkotiin.

Keikkailua koko perheen voimin Sami on jo lopettanut työt päivähoitoalalla, mutta seuraava sukupolvi on seurannut hänen jalanjälkiään Seureen. Niko hakeutui keikkalaiseksi suoritettuaan ensin siviilipalveluksen helsinkiläisessä leikkipuistossa. Hän työskenteli Seuressa Itä-Helsingin alueella kiertävänä lastenhoitajana puolen vuoden ajan. ”Alun perin se taisi olla äiti, joka kehotti minua hakemaan Seureen töihin, ja ensimmäinen päiväkotikeikkakin sattui olemaan sellaisessa päiväkodissa, jossa isä oli aikaisemmin työskennellyt”, muistelee Niko keikkailun aloitta-

seure-lehti_1_2013.indd 18

1.3.2013 14.22

Palkanmaksuaikataulu 2013

Myös perheen isoäiti Kirsti Häppölä kuuli Seuren työmahdollisuuksista pojaltaan Samilta. Kirsti ehti työskennellä Seuren kautta useita vuosia koulunkäyntiavustajana eripituisissa työsuhteissa. Hän kertoo vieläkin muistavansa ensimmäisen keikkapäivänsä Roihuvuoren ala-asteella vuonna 2007. ”Huomasin heti, että koulussa lasten kanssa työskentely on todella mukavaa”, muistelee aikaisemmin myös leikkipuistoissa työskennellyt Kirsti. Hän on ehtinyt työskennellä muun muassa samalla ala-asteella, jota perheen lapsetkin ovat käyneet. Tällä hetkellä Kirsti työskentelee edelleen koulunkäyntiavustajana, mutta suoraan kaupungilla.

Työpäivät ajalta:

Keikkatyön kiemuroissa

Tuntilista Palkkapäivä: kuitattuna viimeistään:

maaliskuu

Sami työskenteli keikkailuaikoinaan pääasiassa tutuissa työkohteissa ja häntä toivottiinkin usein sijaistamaan samoihin päiväkoteihin. Heidi puolestaan kertoo pitävänsä tuttujen paikkojen lisäksi myös siitä, että keikkapaikat vaihtuvat. Hän ei ole vielä paljon keikkaillut, mutta uskoo, että pitäisi eniten keikoista, jotka kestävät muutamasta päivästä viikkoon. Keikkapaikkojen vaihtuminen tuo hänen mielestään myös mukavaa vaihtelua työhön. ”Saan aina uudenlaista innostusta, kun pääsen uuteen päiväkotiin.” Myös Nikon mielestä vaihtuvat keikkapaikat toivat mielenkiintoa työhön ja auttoivat häntä myös pyrkimään aina parhaimpaansa sijaisena. Ainakin nimimuisti kehittyi nopeasti, kun uusiin lapsiin tutustui viikoittain. ”Meillä on sujunut aina Seuren kanssa kaikki hyvin ja töitä on riittänyt hyvin koko porukalle. Heidinkin kohdalla kaikki näytti sujuvan nyt oikein vaivattomasti”, kertoo Sami perheensä kokemuksista Seuressa. Keikkatyö onkin työllistymisvaihtoehto hyvin eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Samille keikkailu oli hyvä mahdollisuus erityisesti silloin, kun hän itse opiskeli. Hän ei opintojensa takia voinut työskennellä päivittäin, ja pitää hyvänä sitä, että sai itse valita omat työskentelypäivänsä. ”Keikkoja riitti aina hyvin niille päiville, kun halusin keikalle”, Sami muistelee. Myös Kirsti kertoo, että keikkailun hyviä puolia oli se, että sai usein aina muutamia eri keikkavaihtoehtoja, joista sai itse valita vaikkapa lähimpänä kotia olevan keikkapaikan.

1.–15.3.

ma 18.3.

to 28.3.

16.–31.3.

ti 2.4.

ma 15.4.

1.–15.4.

ti 16.4.

ti 30.4.

16.–30.4.

to 2.5.

ke 15.5.

1.–15.5.

to 16.5.

pe 31.5.

16.–31.5.

ma 3.6.

pe 14.6.

1.–15.6.

ma 17.6.

pe 28.6.

16.–30.6.

ma 1.7.

ma 15.7.

1.–15.7.

ti 16.7.

ke 31.7.

Tuhansia työmahdollisuuksia

16.–31.7.

to 1.8.

to 15.8.

Keikkatyössä työntekijöitä usein mietityttävä asia on töiden riittävyys. Häppölän perheessä kaikki kokevat, että Seurella töitä on aina ollut tarjolla sen verran kuin on itse halunnut tehdä. ”Tietenkin tarjottavan työn määrä on kiinni myös siitä, kuinka aktiivinen itse on”, miettii Sami. Keikkanetin myötä avoimiin keikkoihin tutustuminen ja niiden toivominen onkin työntekijöille vaivatonta. Hyvät ja kokeneet keikkalaiset usein myös työllistävät itse itsensä, kun heitä toivotaan samoihin työkohteisiin uudelleen. Häppölän perheessä Sami, Kirsti ja Niko ovat jo siirtyneet muualle töihin, mutta Heidin matka Seuressa on vasta aluillaan. Hän jatkaa keikkailua ainakin tämän kevään toisen työnsä ohella. Eläkeikää lähestyvä Kirstikin pohtii, josko sitä sitten vielä eläkkeellä lähtisi kokeilemaan keikkailua päiväkoteihin koulunkäyntiavustajatöiden sijaan. Häppölän perhe on hyvä esimerkki siitä, kuinka Seurella keikkailee paljon eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Työntekijöiden joukossa on muun muassa opiskelujen tai toisen työn ohella keikkailevia, hoitovapaalla olevia äitejä, työuran alussa olevia nuoria, sekä jo osittain työelämästä poistuneita eläkeläisiä. Keikkatyön etuja onkin, että voi joustavasti suunnitella työskentelyään oman aikataulun ja elämäntilanteen mukaan. Sattuisiko teidänkin perheestänne löytymään joku tulevaisuuden seurelainen?

elokuu 1.–15.8.

pe 16.8.

pe 30.8.

16.–31.8.

ma 2.9.

pe 13.9.

1.–15.9.

ma 16.9.

ma 30.9.

16.–30.9.

ti 1.10.

ti 15.10.

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

syyskuu

PUHELINPALVELU: Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta, toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008 Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88099 Terveydenhuolto 09 310 88066

seure-lehti_1_2013.indd 19

1.3.2013 14.22

seure-lehti_1_2013.indd 2

1.3.2013 14.22