Vi h i
Modersmålsinriktad finska
Mirjo Tervonen & Hanna Vänskä
Sisällys
JAKSO 1
ELÄVÄÄ KIELTÄ
LUKU 1: MINÄ JA SUOMEN KIELI
Kielioppia: puhekielen ja kirjakielen eroja
Kielenhuoltoa: suora ja epäsuora esitys
LUKU 2: MONENLAISTA
SUOMEA
Kielioppia: virke, päälauseet ja sivulauseet
Kielenhuoltoa: henkilönnimet ja sukulaissuhteet
LUKU 3: KIELI MUUTTUU
Kielioppia: sanojen luokittelu; possessiivisuffiksit eli omistusliitteet
Kielenhuoltoa: viestien kirjoittaminen eri tilanteissa
JAKSO 2
LUKEMATTOMIA TEKSTEJÄ
LUKU 4: FAKTAA JA FIKTIOTA
Kielioppia: verbien aikamuodot
LUKU 5: ASIAN ÄÄRELLÄ
Kielioppia: passiivi; verbien astevaihtelu
LUKU 6: KURKISTUS KAUNOKIRJALLISUUTEEN
Kielioppia: verbien johtaminen; verbien synonyymit
8
9
21
39
57
58
73
. 86
JAKSO 3
OMA MAA MANSIKKA
LUKU 7: LÄHIYMPÄRISTÖNI
Kielioppia: nominit; nominatiivi, genetiivi, partitiivi; nominien astevaihtelu
LUKU 8: SUOMI LUUPIN ALLA
Kielioppia: substantiivit; paikallissijat
LUKU 9: LUONTO HURMAA
Kielioppia: adjektiivit; essiivi ja translatiivi; komitatiivi, abessiivi ja instruktiivi
JAKSO 4 ARKI RULLAA
LUKU 10: KOULULAISEN ARKI
Kielioppia: adjektiivien vertailumuodot; adverbit; predikatiivi
105
116
132
149
LUKU 11: HARRASTUKSET RYTMITTÄVÄT ARKEA . . 168
Kielioppia: numeraalit eli lukusanat; adjektiivien vertailumuotojen taivutus; adverbien vertailumuodot; demonstratiivi- ja indefiniittipronominit
Kielenhuoltoa: lukusanojen kirjoittaminen
LUKU 12: ARKEEN MAHTUU MONENLAISTA . . . . . . 188
Kielioppia: adjektiivien johtaminen; postpositiot
Kielenhuoltoa: yhdyssanat
Hei, seiskaluokkalainen!
Sinulla on kädessäsi Vihi, mofi-kirja kaksikielisille oppilaille.
Vihi on uudenlainen oppikirja, joka tukee sinua kummankin äidinkielesi opiskelussa. Saat lisää vihiä itsellesi jo vähän tutuista asioista ja opit roppakaupalla lisää.
Teksteihin tutustuminen lukemalla ja niitä itse tuottamalla on oppimisen perusta. Olemmekin huolellisesti poimineet luettavaksesi kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejä.
Kirjan sivuilla seikkailee Vihi-niminen vihikoira, joka toimii kaksikielisenä tukikoiranasi, muistuttaa sinua opitusta ja kiinnittää huomiosi muun muassa suomen ja ruotsin kielen eroihin.
Ole utelias ja avoin, oppiminen on elämän mittainen matka!
Tietoa Vihi 7-kirjasta
• Kirja on jaettu neljään jaksoon. Jokaisessa jaksossa on kolme lukua.
• Jokainen jakso alkaa johdantosivulla, jossa esitellään jakson teemat, tekstilajit sekä kielioppi- ja kielenhuoltoasiat.
• Jokainen luku alkaa selostuksella siitä, mitä siinä opitaan.
• Jokaisen luvun alussa on tehtävä tai tehtäväkokonaisuus, jonka nimi on Vihiä luvusta... Se johdattaa luvun teemoihin.
• Jokaisen luvun alussa kerrotaan sen tärkeimmät tavoitteet, jotka oppilaat pyrkivät saavuttamaan oppituntien ulkopuolella.
• Luvuissa on väliotsikoita, jotka erottavat asiakokonaisuudet toisistaan.
• Tällaisia väliotsikoita ovat tekstilajien nimitykset, kuten Tietoruutu tai Novelli.
• Erikseen on myös kokonaisuuksia, jotka on otsikoitu nimityksillä Kielioppia ja Kielenhuoltoa
• Otsikoituja tehtävätyyppejä ovat esimerkiksi Kirjoita, Selvitä ja Pohdi, jotka haastavat oppilasta hyödyntämään aiemmin oppimaansa.
• Jokainen jakso päättyy itsearviointiin. Itsearviointi koostuu osasta, jossa oppilas arvioi omaa jakson aihepiirien osaamistaan. Lopuksi oppilas saa pohtia, miten hyvin hän on saavuttanut tuntien ulkopuoliset tavoitteet.
• Kirjaan sisältyy tavallisten oppikirjatekstien lisäksi esimerkkitekstejä, joissa on tekstilajin luonteen takia tarvittu keksittyjä kirjoittajanimiä. Näissä teksteissä kirjoittajaksi on merkitty esimerkiksi Tuure Toimittaja. Autenttisten kaunokirjallisten tekstien kirjoittajat on merkitty omilla nimillään.
• Vihi-koira seikkailee kirjan sivuilla muistuttamassa oppilaita tärkeistä asioista.
3JAKSO Oma maa mansikka
Teemat
• lähiympäristö
• asuminen
• Suomen maisemia
• luonnonsuojelu
Tekstilajit
• lehtijuttu
• tietoteksti
• matkapäiväkirja
Kielioppi ja kielenhuolto
• nominit: substantiivit, adjektiivit ja niiden astevaihtelu
• sijamuodot
• kirjakielen ja puhekielen eroja
LUONTO HURMAA
Tässä luvussa opit kuvailemaan suomalaista luontoa ja ilmaisemaan mielipiteesi.
VIHIÄ LUVUSTA 9
Keskustele parisi kanssa viereisen sivun kartasta. Mitkä kartalla olevista luontoaktiviteeteista ovat sinulle tuttuja?
Kymmenen minuuttia vapaata kirjoittamista: Valitse aktiviteeteista sinulle mieluisin ja kirjoita siitä kaikki, mitä tulee mieleesi. Älä jää pohtimaan oikeinkirjoitusta äläkä palaa korjaamaan virheitä. Tärkeintä on,
Mofi-tuntien ulkopuoliset tavoitteet
• Lue kirjaa suomeksi.
• Katso suomenkielinen säätiedotus televisiosta ja selosta se kaverille.
• Tutustu erilaisiin luontoa käsitteleviin taideteoksiin.
• Piirrä tai maalaa luontoaiheinen kuva ja kuvaile sitä jollekulle.
Matkapäiväkirjoja
Nelli kertoo myrskybongausretkistään
Ensimmäisen myrskyn näin tosi pienenä. Se tais kyllä olla vahinko, kun jotenkin jouduttiin keskelle myrskyä tai niin äiti väittää. Onneksi selvittiin ehjin nahoin. Sen jälkeen me ollaan kierrelty isän kanssa etsiskelemässä hurjia myrskyjä kameroinemme ja kuvattu niitä. Viimeksi oltiin reissulla tammikuussa, koska näistä lähiseutujen talvimyrskyistä mä en vain saa kyllikseni.
Me asutaan länsirannikolla lähellä Poria. Kun merellä käy kunnon myräkkä, ei vesille ole mitään asiaa. Mä tykkään älyttömästi, kun taivas muuttuu ihan tummaksi, tuuli yltyy huimiin lukemiin ja valtavat tyrskyt lyö kallioihin. Puutkin taipuu melkein kaksin kerroin. Myös kesäisin, kun hellepäivä vaihtuu yhtäkkiä mustaksi koleudeksi, tuntee luonnon mahdin. Kerran me nähtiin jopa trombi, joka pyyhkäisi peltojen yli voimakkaana pyörteenä.
Viime vuosina revontulia on näkynyt monin paikoin, jopa täällä Satakunnassa. Kai se on myös myrskybongausta, kun voi nähdä, miten aurinkotuuli puhaltaa hiukkasia kohti Maata ja taivas hehkuu tuhansissa sävyissä.
SANASTO
Tee luvun teksteistä 15–20 sanan sanasto. Muista käyttää sanojen perusmuotoja ja kääntää sanat ruotsiksi.
Jouka kirjoittaa Lapin-vaelluksestaan
Kun vähän höristän korviani, voin vaivatta kuulla paljon luonnon ääniä, jopa kavereiden kuiskuttelun ja telttakankaan läpi. Näiden äänien voisi luulla pelottavan – keskellä erämaata, syvällä tunturissa kun ollaan – mutta niissä on kuin onkin jotain rauhoittavaa. Jossain pöllö huhuilee haikeasti, ja jokin otus rapistelee teltan ulkopuolella. Ehkä joku meistä unohti ruokaa nuotiopaikalle, ja nyt ahne tunturisopuli sitten ahtaa illallisemme tähteitä vatsaansa kaksin käpälin. Kaukaa kuuluu ulvontaa, mutta tämä voi kyllä olla rikkaan mielikuvitukseni tuotetta. Lapissa luontokin kuulostaa erilaiselta kuin etelämpänä.
On niin valoisaa, että uskaltaisin jopa kurkistaa ulos, jos vain jaksaisin nousta täältä makuupussin lämmöstä. Tänään meillä oli rankka vaellus ja nyt väsyttää. Pystytimme teltan rättiväsyneinä tällaiseen notkelmaan, puron viereen, keskelle varvikkoa ja vaivaiskoivuja. On oikeastaan ihmeellistä, miten tämä kitukasvuinen maisema voi olla niin uljas. Nyt minun on pakko vähän ummistaa silmiäni, jotta toivun huomiseksi, kun matka jälleen jatkuu. Virkeänä jaksaa taas ihailla maisemia.
SANASTO
T EHTÄ V Ä
Vastaa kysymyksiin lukemiesi tekstien perusteella. Kirjoita kokonaisia virkkeitä.
1. Mitä Nelli tarkoittaa myrskybongauksella?
2. Mihin vuodenaikaan myrskyt ovat Nellistä parhaita?
3. Miksi Nellin kotiseutu soveltuu myrskybongaukseen?
V Ä
4. Mitä ääniä Jouka kuulee teltan ulkopuolelta?
5. Millaiseen paikkaan Jouka on kavereineen leiriytynyt?
6. Mitä Jouka ajattelee Lapin luonnosta?
a. Tutki Nellin ja Joukan kirjoittamia tekstejä.
Kummassa tekstissä käytetään enemmän puhekieltä? Mitä puhekielen piirteitä löydät siitä?
b. Ympyröi ne tekstilajit, joihin puhekieli sopii. päiväkirja runo työhakemus uutinen postikortti käyttöohje
tarina tietoteksti sosiaalisen median postaus
EHTÄ V Ä 3 T EHTÄ V Ä 4
Täydennä teksteistä löytyvillä sanoilla.
1. m myrsky, huono sää
2. y vaahtopää, murtuva aalto
3. eu kylmyys, viileys
4. i voima, valta
5. ö nopeasti pyörivä virtaus
6. t t jäljelle jäänyt osuus, yleensä ruoasta
7. n pieni laakso, matala maastoalue
8. rv alue, jolla kasvaa kanervaa tai muita varpuja
9. v ulina, yleensä eläimen huuto
Selitä seuraavat tekstien sanat parille suomeksi.
revontuli mielikuvitus kuiskuttelu otus puro
T EHTÄ V Ä 5
Alla on teksteistä poimittuja ilmauksia. Selvitä, mitä ne tarkoittavat ja miten sama ilmaistaan ruotsiksi.
1. jonnekin ei ole mitään asiaa
2. selvitä ehjin nahoin
3. saada kyllikseen
4. taipua kaksin kerroin
5. pyyhkäistä pellon yli
6. ummistaa silmät
7. höristää korvia
Kirjoita
Mielipiteen ilmaiseminen
Mitä mieltä sinä olet? Mitä mieltä Nelli on? Mitä Jouka ajattelee?
Minusta / (Minun) mielestäni Lapissa on kesällä liikaa hyttysiä.
Nellistä / (Nellin mielestä) myrskyt ovat kiinnostavia.
Joukasta / Joukan mielestä Lapin luonto on uskomaton.
Kirjoittajien mukaan Suomessa on kiva reissata.
Perusteltu mielipide on aina uskottavampi!
Kirjoita lyhyt matkapäiväkirjamerkintä jostakin kotimaan matkastasi tai luontoretkestäsi.
Nominit – adjektiivit
Adjektiivit ovat sanoja, joilla kuvaillaan asioita, esineitä ja ihmisiä. Adjektiivi vastaa kysymykseen MILLAINEN jokin asia tai joku ihminen on.
Adjektiivit taipuvat samaan tapaan kuin muutkin nominit eli yksikössä ja monikossa sekä sijamuodoissa.
adjektiiveja esimerkkejä
kiva tuore viisas kevyt
iloinen
ikävä lämmin asumaton
kivalla kaverilla tuoreesta kalasta
viisaita ajatuksia kevyen rinkan
iloisilta retkeilijöiltä
ikäviin muistoihin
lämpimässä teltassa
asumattomille seuduille
Adjektiiveilla on myös vertailumuodot: kaunis – kauniimpi (komparatiivi) – kaunein (superlatiivi), joita käsitellään tarkemmin seuraavassa jaksossa.
T EHTÄ V Ä
8
Palaa taas Nellin ja Joukan teksteihin ja etsi niistä kymmenen adjektiivia. Kirjoita ne viivoille perusmuodossa. Käännä sanat ruotsiksi suullisesti parin kanssa.
Esittele parille jokin suomalainen kaupunki, paikka tai muu kotimaan kohde, joka on sinulle tuttu ja josta pidät. Kuvaile paikkaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisilla adjektiiveilla. Voit valita ehdotetuista paikoista tai keksiä itse oman.
Särkänniemi Koli Tankarin majakka Kilpisjärvi
Oulu Ruissalo Olavinlinna Fiskars Nuuksio
1. Minkä paikan valitsit?
2. Miksi valitsit juuri sen paikan ja miksi pidät siitä?
3. Millä adjektiiveilla kuvailet paikkaa? Keksi vähintään 10 erilaista.
Lisää nominien sijamuotoja – essiivi ja translatiivi
Essiivi vastaa tavallisesti kysymykseen MILLAISENA ja kuvaa jonkin asian tai ihmisen olotilaa.
Translatiivi taas vastaa kysymykseen MILLAISEKSI ja kuvaa muutosta. Kummallakin sijamuodolla on myös muitakin käyttötarkoituksia.
essiivin tehtävä
kuvaa olotilaa Olen sairaana. Hypin iloisena.
kuvaa paikkaa kotona Hessun luona
kuvaa aikaa huomenna jouluna
T EHTÄ V Ä
translatiivin tehtävä
kuvaa muutosta Tulin sairaaksi. Muutuin iloiseksi.
kuvaa tapaa Sano se englanniksi! Hyräilen itsekseni.
kuvaa aikaa hetkeksi jouluksi
Etsi parin kanssa tämän luvun teksteistä s. 133–134 neljä essiiviä ja neljä translatiivia ja kirjoita ne taulukkoon. Pohtikaa yhdessä, mitä niillä kuvataan. Miten sama sanotaan ruotsiksi?
essiivit ruotsiksi? translatiivit ruotsiksi?
EHTÄ V Ä
Täydennä oikea sana.
nuorena valmiina vappuna vanhana meteorologiksi mieliksi
1. syödään munkkeja ja juodaan simaa.
2. Partiolaiset sanovat: “Aina ”.
3. Enoni opiskeli .
4. Pestään ikkunat äidin .
5. “Minkä oppii, sen taitaa”, kerrotaan sanonnassa.
Harvinaiset sijamuodot – komitatiivi, abessiivi ja instruktiivi
Suomen kielessä on kolme harvinaista sijamuotoa, joita käytetään lähinnä vakiintuneissa sanonnoissa ja jotka ovat muussa käytössä hyvin harvinaisia.
KOMITATIIVI
ilmaisee jonkin kanssa olemista
ABESSIIVI
ilmaisee jonkin puutetta
Lippe tuli retkivarusteineen. kimpsuineen ja kampsuineen omine nokkineen
Teltatta ei retkellä pärjää. muitta mutkitta syyttä suotta epäilemättä
INSTRUKTIIVI
ilmaisee keinon tai tavan, jolla jotain tehdään
Hän lähti iloisin mielin pitkin hampain suin päin paljain jaloin
Miten nämä sanonnat kuuluvat ruotsiksi?
Ympyröi Nellin ja Joukan teksteistä sanonnat tai ilmaukset, joissa on jokin kolmesta harvinaisesta sijamuodosta. Kuinka monta löydät?
T EHTÄ V Ä
Kirjoita ylemmille riveille ilmansuunnat suomeksi, alemmille ruotsiksi.
Kielenhuoltoa
Kun puhutaan maantieteellisistä alueista, ilmansuunnat kirjoitetaan isolla:
Pakkanen kiristyy Itä-Suomessa.
Sadealue leviää Länsi-Uudeltamaalta.
Ruska on komeimmillaan Etelä-Savossa.
Mutta jos sanan loppuosa ei ole paikannimi, myös ilmansuunta kirjoitetaan pienellä ja ilman yhdysmerkkiä.
Maan kaakkoisosissa sataa vettä.
Etelässä on hyvä varautua puuskittaiseen lounaistuuleen
Osa ilmansuunnista taipuu silloin, kun se on yhdyssanan määriteosana: pohjoinen → pohjoiskoillinen → koilliskaakko → kaakkoislounas → lounaisluode → luoteis-
Täydennä suomeksi ja muista myös taivuttaa sanaa.
1. sataa enemmän lunta kuin . (Norr, söder)
2. Sanotaan, ettei ruotsin kieltä tarvita eikä . (sydost, öster)
3. Matkustin viime talvena ja ajoin sinne kautta. (norra Finland, västkusten)
4. Kannattaa mennä Suomen , jos haluaa nähdä paljon metsää ja erämaita. (nordöstra delarna)
Kuuntele säätiedotus ja vastaa kysymyksiin.
1. Miten Pohjois-Lapin ennuste eroaa muusta Suomesta?
SANASTO
poutainen uppehållsväder, regnfri
kuuro skur räntä snöslask navakka hård
lukuun förutom ottamatta
ajoittainen sporadisk
2. Kuinka kylmä ensi yö on Etelä-Suomessa?
3. Missä päin Suomea lämpötila pysyy koko vuorokauden lähes samana?
4. Miten sää muuttuu tulevina päivinä?
Kirjoita
Tiedätkö teoksia (esimerkiksi runoja, romaaneja, maalauksia, lauluja, veistoksia), jotka ovat saaneet inspiraationsa luonnosta?
• Etsi sellaisia internetistä esim. hakusanoilla “runo”/”romaani”/”maalaus” ja “luonto”.
• Valitse yksi teos ja ota selvää myös sen tekijästä.
• Esittele teos muille apukysymysten avulla:
1. Valitsemasi teos (nimi ja taidemuoto)
2. Tekijä
3. Miten luonto näkyy teoksessa?
4. Mitä mieltä olet teoksesta?
T EHTÄ V Ä 17
Hae tietoa ja kirjoita.
a. Valitse jokin Suomen luontoon tai ympäristönsuojeluun liittyvä teema, josta olet kiinnostunut. Teema voi olla vaikkapa jokaisenoikeudet, Suomen metsätyypit, Lapit eläimistö, Itämeren suojelu tai vieraslajit Suomessa.
1. Valitsemani teema on…
2. Teema kiinnostaa minua, koska…
b. Etsi teemasta tietoa kirjoista ja internetistä ja tee muistiinpanoja. Muista lähdekriittisyys!
c. Kirjoita teksti, jossa on löytämääsi faktatietoa ja jossa myös ilmaiset oman mielipiteesi asiasta.
Jakson lopuksi
Arvioi omaa oppimistasi mofi-tunneilla
Merkitse rasti ruutuihin, jotka parhaiten kuvaavat omaa osaamistasi tämän jakson jälkeen.
1. Osaan kertoa omasta lähiympäristöstäni.
2. Tunnen Suomen maantiedettä.
3. Osaan kuvailla suomalaista luontoa.
4. Osaan kertoa mielipiteeni ja perustella sen.
5. Tiedän, mitä nominit ovat.
6. Tunnen sijamuodot ja niiden erilaiset tehtävät.
7. Osaan käyttää sijamuotoja monipuolisesti.
Mofi-tuntien ulkopuolella…
Tässä onnistuin erityisen hyvin: . saavutin tavoitetta (lukumäärä). suosikkitavoitteeni oli .
hyvin melko hyvin en kovin hyvin