Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel.
Tack till stiftelsen Bokkultur för understöd.
Kopieringsförbud
Det här verket är en arbetsbok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen.
Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera den här arbetsboken eller delar av den. Kopiostos kopieringslicenser gäller inte arbets- och övningsböcker. Mer information ges av Kopiosto, www.kopiosto.fi.
Det är inte tillåtet att redigera, anpassa eller på annat sätt bearbeta den här arbetsboken, eller delar av den, exempelvis genom att skapa olika versioner eller översätta innehållet till ett annat språk. Innehållet i den här boken får varken helt eller delvis föras in i någon tjänst eller något verktyg baserat på artificiell intelligens eller i någon annan digital miljö.
ISBN 978-951-52-6537-1
Första upplagan 2026
Sisällysluettelo
JAKSO 1
Jakson aloitus
1. Viimeinen lomaviikko 9 vuoropuhelu
2. Huutavanholma 10 kertomus nominien taivutus
3. Partioleirillä 16 lehtiartikkeli vokaalit ja konsonantit
4. Runoja matkailusta
5. Kertaus
Itsearviointi
6. Saamelaiset
runoja nominit taipuvat, genetiivi
lukujen 2–4 sisältö ja kielioppi
tietoteksti + JAKSO 2
Jakson aloitus
7. Färsaaret 39 vuoropuhelu
8. Keskiviikko kummiluokan kanssa 40 kertomus lukusanat
9. Pohjolan kalenteri
10. Suomalaisia kansansatuja
11. Kertaus
Itsearviointi
12. Naurattaako?
tietoteksti substantiivien omistusmuoto
lukujen 8–10 sisältö ja kielioppi
vitsejä + JAKSO 3
Jakson aloitus
13. Vanhat kaverit
14. Pohjoismaiden vertailua
15. Maailman pohjoisimmat suomalaiset
16. Radio Popovin ensimmäinen lähetys
17. Kertaus
Itsearviointi
18. Keksintömatkalla
kertomus adjektiivien vastakohdat ja vertailumuodot
sanomalehtiartikkeli verbien aikamuodot
romaani verbien kieltomuodot
lukujen 14–16 sisältö ja kielioppi
SIVU SISÄLTÖ
KIELIOPPI
JAKSO 4
Jakson aloitus
19. Kevätmyrsky 99 vuoropuhelu
20. Hädässä ystävä tunnetaan
100 kertomus lause ja virke
21. Hellepäivä vai kasvihuone? 106 kuvatietokirja päälause ja sivulause
22. Kotikumpu 112 mysteeriromaani yhdyssanat
23. Kertaus 118 lukujen 20–22 sisältö ja kielioppi
Itsearviointi
24. Pohjoismaa-peli
peli +
Satakieli on kielioppilintumme.
Onomato kehottaa oppilaita kuuntelemaan ja kokemaan sanoja.
Turilas kiinnittää huomiota puhekieleen ja murteisiin.
Sananjalka selittää vaikeita sanoja.
Satakieli Onomato Turilas Sananjalka
Så här använder du boken
Arbetsboken innehåller uppgifter till de fyra basavsnitten.
1. Viimeinen lomaviikko
1.
Kertaat pitkän vokaalin ja kaksoiskonsonantin käyttöä. Harjoittelet nominien taivuttamista. Luet runoja ja lehtiartikkelin.
Tämä vaikuttaa tärkeältä.
Tämä vaikuttaa hauskalta ja mielenkiintoiselta. Tästä tiedän jo paljon.
2. Kirjoita puhekupliin retkeilyyn ja matkailuun liittyviä sanoja.
10. Suomalaisia kansansatuja
1. Täydennä puuttuvat vokaalit
a) s m hk n n b) l kk st
c) p d) t m t
2. Yhdistä sana ja selitys viivalla.
lyhyt häntä • • pakkanen joukko eläimiä • • avanto aukko jäässä • • töppöhäntä kylmä sää • • lauma
3. Miten tekstissä Suomalaisia kansansatuja (s. 50) sanotaan:
a) Räven låtsades först inte höra.
b) Så fångar man fisk!
c) Björnen tackade för rådet.
d) Dens mun sprack tvärs över.
1. Mistä sanasta lihavoidut sanat on lainattu suomen kieleen?
a) Pliis älä jaksa.
b) Ookoo, eli pullakaffet
c) Tsemppaa nyt vähän.
2. Etsi tekstistä Viimeinen lomaviikko (s. 10) kolme virkettä, joissa on selvästi puhekieltä, ja kirjoita ne yleiskielellä.
3. Mitä seuraavat lausahdukset tarkoittavat?
a) Ei pysty.
b) Älä jaksa!
c) Hui hai! Puhekielessä
4. Täydennä tiivistelmä sadusta Karhun kalanpyyntö (s. 50).
Kettu oli kaloja. Karhu luuli, että ja kysyi miten saa niin paljon kaloja. Kettu päätti ja kertoi, että karhun koska silloin Kun karhu teki työtä käskettyä,
Kirjoita vihkoosi tiivistelmä sadusta Kettu ja jänis
5. Kuuntele Korpin laulu ja ympyröi oikea vastaus.
a) Miltä ketusta tuntui alussa? iloiselta tylsistyneeltä nälkäiseltä
b) Mikä muu eläin on mukana sadussa? matelija lintu hyönteinen
c) Mitä ruokaa kettu haluaa? juustoa lihaa hedelmiä
d) Miten kettu sai ruokaa? ostamalla vaihtamalla kehumalla
Ett nytt avsnitt inleds med uppgifter om avsnittets mål och elevernas förkunskaper.
Dialogkapitlen i textboken har drag av talad finska, vilket återkopplas i arbetsboken genom uppgifter som jämför talad och skriven finska. Kapitlet innehåller ingen ny grammatik. Dialogkapitlet är utmärkt med en dialogvinjett. Baskapitlens uppgifter i arbetsboken är kopplade till innehållet i textboken och temat för avsnittet. Eleverna jobbar med grammatik, ordkunskap, språkriktighet och egen skriftlig produktion.
Det finns hörförståelser i arbetsboken. De är märkta med hörlurar som innehåller en QR-kod. Med hjälp av koden kan eleverna lyssna på hörförståelsen på egen hand.
Kirjoita tarina kuvasta vihkoon.
SYNONYYMIT
Synonyymit ovat sanoja, jotka tarkoittavat samaa tai melkein samaa. so – suuri hihna – remmi pyöräillä – polkea
Synonyymit tuovat vaihtelua tekstiin, rikastavat kieltä ja tarkentavat lauseiden sisältöä. Enni meni kouluun.
Enni laahusti kouluun. Enni riensi kouluun. Enni hyppeli kouluun.
Itsearviointi
Tunnistan ja osaan taivuttaa monenlaisia lukusanoja. Osaan käyttää substantiivien omistusmuotoa. Osaan tehdä tukisanalistan ja miellekartan.
Kerro Pohjoismaisista juhlista.
Kirjoita pilveen niin monta synonyymiparia kuin keksit.
LAUTAPELIT
Lautapeleillä on pitkä historia. Yksi vanhimmista tunnetuista peleistä on noin 5 000 vuotta vanha Senet jota pelattiin muinaisessa Egyptissä. Shakki, yksi maailman tunnetuimmista peleistä, sai luultavasti alkunsa Intiassa yli tuhat vuotta sitten. Monopolin kaltaiset nykyaikaiset lautapelit puolestaan alkoivat yleistyä 1900-luvulla. Monet lautapelit kehittävät tärkeitä taitoja, kuten päättelykykyä, muistia ja ongelmanratkaisua. Esimerkiksi shakki ja mylly opettavat strategista ajattelua, ja suomalainen sanaselityspeli Alias harjoittaa mielikuvitusta ja sanavarastoa. Trivial Pursuit on tietovisapeli. Toisissa peleissä seikkaillaan ja harjoitellaan yhteistyötä. Lautapelit voivat olla sekä hauskaa ajanvietettä että opettavaisia. Mikä on sinun suosikkilautapelisi?
I arbetsboken finns uppgifter för snabba elever. De är märkta med en blixtsymbol.
Arbetsboken innehåller grammatikrutor (Kiehtovaa kielioppia) och faktarutor (Tietoruutu).
I slutet av avsnittet finns en självutvärdering där
eleverna får återkoppla till inledningsuppgifterna och reflektera kring vad de har lärt sig.
Kivointa oli kirjoittaa
Paras lukuteksti oli
I repetitionskapitlets uppgifter repeterar eleverna ord och grammatik från baskapitlen. Detta kan användas som läxa och provrepetition.
Det finns fördjupade uppgifter till textbokens pluskapitel.
Jakso 2
1. Tutki jakson tavoitteita ja ympyröi mitä ajattelet niistä.
Opit tunnistamaan ja taivuttamaan monenlaisia lukusanoja.
Opit käyttämään substantiivien omistusmuotoa.
Käytät synonyymejä.
Tutustut Pohjoismaisiin juhliin ja kansansatuihin.
Teet tukisanalistan ja miellekartan
Tämä vaikuttaa tärkeältä.
Tämä vaikuttaa hauskalta ja mielenkiintoiselta.
Tästä tiedän jo paljon.
2. Kirjoita puhekupliin Pohjoismaihin liittyviä sanoja.
8. Keskiviikko kummiluokan kanssa
1. Lue teksti Keskiviikko kummiluokan kanssa (s. 42) ja merkitse, onko väite oikein vai väärin. oikein väärin
a) Nelosluokkalaiset tekevät yhteistyötä vanhempien oppilaiden kanssa.
b) Oona, Eemi ja Sora ovat kaikki eri ryhmissä.
c) Norja-ryhmä on löytänyt pihalta tarvikkeita.
d) Ruokavälitunti pidetään tänään yhdessä.
e) Opettajat eivät osallistu ryhmätyöhön lainkaan.
2. Korjaa tehtävän 1 väärät väittämät. Kirjoita kokonaisia virkkeitä.
3. Käännä sanat suomeksi ja kirjoita ne oikean otsikon alle.
omgivningslära matsal rita dekorera rast klistra färglägga lärare
Askartelusanat ovat kaikki . Koulusanat ovat kaikki .
4. Käännä maiden nimet ja yhdistä oikea lippu.
Pohjoismaat
Islanti
Baltian maat
Kirjoita vihkoon tehtävän 3 maiden pääkaupungit. Tiedätkö maista jotain muutakin? Kirjoita sekin!
5. Miten tekstissä Keskiviikko kummiluokan kanssa (s. 42) sanotaan:
a) De känner sig äldre och större.
b) Idag äter också fyrorna halv (elva).
c) De börjar fästa länderna på affischen.
LUKUSANAT
– Perusluvut laskevat määriä.
– Järjestysluvut kertovat asioiden järjestyksestä.
Perusluvut Järjestysluvut
1 yksi
2 kaksi
3 kolme
4 neljä
5 viisi
6 kuusi
7 seitsemän
8 kahdeksan
9 yhdeksän
10 kymmenen
11 yksitoista
12 kaksitoista
20 kaksikymmentä
100 sata
1. ensimmäinen
2. toinen
3. kolmas
4. neljäs
5. viides
6. kuudes
7. seitsemäs
8. kahdeksas
9. yhdeksäs
10. kymmenes
11. yhdestoista
12. kahdestoista
20. kahdeskymmenes
100. sadas
6. Etsi tekstistä Keskiviikko kummiluokan kanssa (s. 42).
a) Täydennä virkkeet löytämilläsi lukusanoilla.
Moni asia on samalla lailla kuin luokalla.
Luokat on jaettu hengen ryhmään.
Eemi liimasi hupparinsa kerran pulpettiin.
Ennen he söivät ruokavuorossa.
Tänä vuonna he syövät vasta .
Välitunti lyheni minuutilla.
b) Lajittele löytämäsi lukusanat. Kirjoita ne perusmuodossa.
PERUSLUVUT
JÄRJESTYSLUVUT
LUKUSANAT TAIPUVAT
– Lukusanat ovat nomineja ja taipuvat siksi pääsanansa mukaan.
Uin kesällä viidessä järvessä.
Ostin eväitä 18 (kahdeksallatoista) eurolla.
Tuliko tämä hissi kuudennesta kerroksesta?
viide/n → viidessä
kahdeksa/n/toista → kahdeksallatoista
kuudenne/n → kuudennesta
Muistathan, että genetiivistä saat apua muiden sijamuotojen taivuttamiseen!
7. Täydennä taulukko ja taivuta.
a) Kirjoita perusluvut nominatiivissa ja genetiivissä.
4 neljä neljän
b) Taivuta perusluku pääsanan mukaan.
(4) kaupungissa
(2) kaverilta (7) maahan (13) vuodeksi
8. Täydennä taulukko ja taivuta.
a) Taivuta järjestysluvut mallin mukaan genetiivissä.
4. neljäs neljännen
b) Taivuta järjestysluku pääsanan mukaan. (4.) koivussa (6.) luokalla (9.) kerroksessa (18.) sijalle neljässä neljännessä
Lue teksti Keskiviikko kummiluokan kanssa (s. 42) itseksesi ja kirjoita sieltä kymmenen avainsanaa riveille. Kerro tarina avainsanojen avulla omin sanoin parillesi.
10. Kuuntele ja täydennä kartta.
iso kaupunki pieni kaupunki puu
vuori
piirrä järvet ja joet sinisellä
länsi
luode koillinen kaakko lounas
pohjoinen itä etelä
9. Pohjolan kalenteri
1. Lue teksti Pohjolan kalenteri (s. 46) ja merkitse oikea vastaus.
a) Mikä suomalainen juhla liittyy sadonkorjuuseen?
Juhannus Kekri Öskudagur
b) Miksi Morten piiloutui hanhien sekaan?
Hän ei halunnut tulla piispaksi.
Hän pelkäsi pimeää.
Hän halusi syödä hanhenpaistia.
c) Mitä islantilaiset tontut tekevät ennen jouluaattoa?
Ne jakavat lahjoja lapsille.
Ne tulevat vuorilta alas keppostelemaan.
Ne viettävät joulua perheidensä kanssa.
d) Miten norjalaiset juhlivat kansallispäiväänsä?
Polttavat kokkoja ja tanssivat salon ympärillä.
Sytyttävät kynttilöitä ikkunoihin.
Pukeutuvat kansallispukuihin ja osallistuvat paraateihin.
e) Mikä perinne kuuluu ruotsalaiseen juhannukseen?
Mämmin ja kuivatun valaanlihan syöminen.
Soutaminen Vänern-järvellä.
Seitsemän eri kukan poimiminen ja laittaminen tyynyn alle.
2. Miten tekstissä Pohjolan kalenteri (s. 46) sanotaan:
a) De unga klädde ut sig till hotfulla kekri-bockar.
b) De isländska tomtarna skiljer sig lite från de finländska.
c) Kvæfjordkake är en sockerkaka, i vilken det kommer vaniljkräm.
3. Valitse joku pohjoismaisista juhlista ja tee miellekartta.
OHJEET
Miellekartan keskelle tulee otsikko ja ympärille avainsanoja.
Voit myös koristella miellekarttasi jos haluat.
Esimerkki: sadonkorjuu
kekripukki
vuoden vaihtuminen
KEKRI
muisteltiin kuolleita
leikittiin laulettiin
Kerro kaverille valitsemastasi juhlasta omin sanoin miellekarttasi avulla.
4. Milloin vietetään Pohjoismaiden kansallispäiviä? Käytä apuna kalenterin lippuja ja tekstiä Pohjolan kalenteri (s. 46).
a) Piirrä nuotio 23.6. kohtaan, jolloin on Sankt Hans aften.
b) Piirrä ympyrä 21.6. kohtaan, jolloin on Grönlannin kansallispäivä.
c) Piirrä Suomen lippu kesäkuun 20. ja 26. päivän välisen lauantain kohdalle, joka on juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä.
6. Yhdistä samat kuukaudet viivalla.
januari • • huhtikuu
februari • • maaliskuu
mars •
april
maj
juni
juli
augusti
september
oktober
november
december
7. Kirjoita päivämäärät kirjaimin.
helmikuu
tammikuu
toukokuu
elokuu
heinäkuu
kesäkuu
joulukuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
Myös kahdeskymmenesseitsemäs seitsemättä ja heinäkuun kahdeskymmenesseitsemäs ovat oikein!
a) 29.7.
b) 31.12.
c) 6.2.
d) 23.3.
e) 1.5. kahdeskymmenesseitsemäs heinäkuuta
Tutki kalenteria tai etsi netistä hakusanalla nimipäivähaku, milloin luokkakavereillasi on nimipäivä.
SUBSTANTIIVIEN OMISTUSMUOTO
– Suomen kielessä voi nähdä heti, kuka on jonkin omistaja.
– Yleiskielessä substantiiveihin lisätään omistusliite. (minun) kalenterini syntymäpäiväni (sinun) kalenterisi syntymäpäiväsi hänen kalenterinsa syntymäpäivänsä (meidän) kalenterimme syntymäpäivämme (teidän) kalenterinne syntymäpäivänne heidän kalenterinsa syntymäpäivänsä
Toinen sana omistusliitteelle on possessiivisuffiksi.
– Omistusmuodon voi myös liittää jo taivutettuun sanaan.
Minun ohjeessani on myös mantelia. Sinun ohjettasi on helppo seurata.
8. Täydennä taulukko oikeilla omistusmuodoilla.
JUHLA
minun sinun hänen
meidän teidän heidän minun sinun hänen meidän teidän heidän
PÖYDÄLLE
9.Täydennä lauseet. Voit katsoa mallia tekstistä Pohjolan kalenteri (s. 46).
a) Onko tehty? (ert arbete)
b) Tanskalaiset kattavat hienosti. (sitt matbord)
c) Hanhet paljastivat . (mitt gömställe)
d) Hän yrittää varastaa . (din stekpanna)
e) Pussi kiinnitettiin hänen . (på hans rygg)
f) Keräämme karkkia . (i våra korgar)
10.Käännä suomeksi.
a) Hon firar nationaldagen med sin familj.
b) Smaka på min jordgubbstårta!
c) Jag lovar att jag inte avslöjar er hemlighet.
11. Kirjoita vihkoosi omia virkkeitä. Käytä jokaisessa virkkeessä yksi sana jokaiselta lapulta. Voit lisätä ja taivuttaa sanoja. minun hänen teidän heidän hanhi manteli sato kansallispuku pukeutua paljastaa kaapia olla
