Medilaser asiakaslehti 2017 by Mainos- ja muotoilutoimisto Semio Oy

Medilaserin asiakaslehti | 2017

Oku Luukkaisen rillit ei huurru 24 Oskari Mörö kohti arvokisoja 30

Irina: Uusin silmin nään 16

100% SUOMALAINEN lääkäreidensä omistama Medilaser

2 PÄÄKIRJOITUS

Silmäleikkaus on ollut merkittävin päätökseni KAKSITOISTA VUOTTA SITTEN tein monessa mielessä elämäni merkittä-

vimmän päätöksen: päätin optometristiksi opiskellessani leikkauttaa silmäni. ”Syöt oman alasi leipää”, sanoi yksi. ”Kuinka ihmeessä uskalsit?”, kysyi toinen, kun leikkauksen jälkeen menin tunneille kirurgisesti tarkennetun näköni kanssa. Opiskelijakollegoitteni asenteet olivat varovaisen kiinnostuneita ja hitusen epäileväisiäkin. Tänä päivänä jaamme optisen alan kanssa saman leivän. Keväällä 2016 syntyi uusi näkemisen ja silmäterveyden toimiala, johon liittyi optikkoliikkeitä ja silmäklinikoita. Tavoitteemme on yhteinen: edistää asiakkaiden hyvää näkökykyä ja silmäterveyttä. Entä kuinka sitten uskalsin? Helposti, kun hoitavan tiimin lämpö välittyi jo heti klinikalle saapuessani. Leikkaussalissa saatoin vain ihmetellä, miten paljon huolenpitoa mahtuu siihen lyhyeen hetkeen, jonka toimenpide kestää. Luottamus on terveydenhuollossa ensiarvoisen tärkeää. Meillä se toteutuu ihmisten välisissä kohtaamisissa. PÄÄTÖS SILMÄLEIKKAUKSESTA oli merkittävä myös siksi, että siitä käyn-

nistyi nykyinen työurani. Aloitin tuoreena optometristinä Medilaserissa vuonna 2006, ja yhdessä silmälääkäreiden kanssa loimme toimintamallin, jossa optikko suorittaa silmäleikkausten esitutkimuksia lääkärin apuna. Ammattikuntien välinen työnjako on tätä päivää, ja erityisesti se on tulevaisuutta. Jokainen moniammatillisen tiimin jäsen tuo oman lisäarvonsa asiakkaan palvelukokemukseen ja hoidon sujuvuuteen. Oma silmäleikkaustarinani kulminoituu, kun minulla on kuluvan vuoden heinäkuussa kunnia ottaa vastaan Medilaserin toimitusjohtajan toimi. Jatkan menestystarinaa, jota Asko Koskinen on luotsannut vuodesta 2008, ja jota itsekin olen saanut olla mukana tekemässä. En tule unohtamaan sitä hetkeä, kun asiakkaana astuin klinikallemme odotuksissani parempi näkö ja vapaampi elämä. Oma asiakaskokemus mielessäni lupaan rakentaa luotettavaa, ihmisläheistä ja laadukasta palvelua myös tuleville asiakkaillemme. TIIA ROSENLUND

kehittämispäällikkö, johtava optikko toimitusjohtaja 1.7.2017 alkaen

Me dilas er in asia k asleh t i

MEDILASER on Medilaser Oy:n asia kaslehti yrityksen sidosryhmille. JULKAISIJA Medilaser Oy, Hämeen

katu 16, 33200 Tampere, puh. (03) 253 7800, www.medilaser.fi PÄÄTOIMITTAJA Tiia Rosenlund TOIMITUS Kaisa Väistö, Tiia Rosen lund, Jenni Kinnunen ULKOASU JA TAITTO Tanja Mäki-

Jussila, Semio Oy KANNEN KUVA Hannu Pettinen,

Semio Oy. Medilaserin omistaja lääkärit keväällä 2017. Kuvasta puuttuu Minna Kääriäinen, josta tuli osakas maaliskuussa 2017. PAINOPAIKKA KTMP Oy, Mustasaari PAINOSMÄÄRÄ 10 000 kpl PALAUTE medilaser@medilaser.fi

Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreidensä omistama silmäklinikkaketju, jolla on toimipisteet 12 paikkakunnalla Suomessa. Valtakunnallisen klinikkaketjun ja pitkän kokemuksen ansiosta Medilaser Oy on Suomen johtava vaativaan silmä kirurgiaan keskittynyt yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin – myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. NÄET KYLLÄ ERON.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

04 18

SISÄLTÖ 2017

02 | PÄÄKIRJOITUS Silmäleikkaus on ollut merkittävin päätökseni.

04 | LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA Suomainen, 100-prosenttisesti lääkäreidensä omistama Medilaser.

16 | PLASTIIKKAKIRURGIA Silmän alueen plastiikkakirurgiset toimenpiteet kuuluvat Medilaserin palveluvalikoimaan.

18 | SILMIN UUSIN NÄÄN Vain elämää -tähti Irinalla on pitkä musiikkiura takanaan.

24 | ENÄÄ EIVÄT RILLIT HUURRU Oku Luukkainen villitsee ysärimusalla.

30 | OSKARI MÖRÖ Kohti tulevia arvokisoja.

33 | ESITUTKIMUKSESTA JÄLKIHOITOON Hoidon kulku. Nauti elämästäsi ilman silmä- tai piilolaseja.

34 | TOTTA VAI TARUA? Silmäleikkauksen ennakkoluulot ja väärinkäsitykset.

36 | YHTEYSTIEDOT Palvelemme valtakunnallisesti, varaa aika klinikaltamme. Me dilas er in asiak asleht i | 2017

4 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER

SUOMALAINEN, LÄÄKÄREIDENSÄ 100-PROSENTTISESTI OMISTAMA

MEDILASER

Vuonna 2017 Suomi täyttää sata vuotta. Maailma kansainvälistyy ja digitalisaation myötä pienenee entisestään. Silti tai ehkä juuri siitä syystä suomalaisuutta arvostetaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samana vuonna Suomessa on jäljellä enää muutama aidosti suomalainen, yksityisesti omistettu lääkäriketju, joista Medilaser Oy on yksi suurimmista. Samanaikaisesti Suomessa on menossa historian suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. TEKSTI

Kaisa Väistö KUVAT Hannu Pettinen

ilmälääkärit Harri Koskela ja Petri Oksman perustivat Medilaserin vuonna 1998 Oulus sa. Varsinainen ensimmäinen klinikka avat tiin Kuopioon, josta toiminta laajeni ensin Tampereelle ja sitten Jyväskylään ja Lahteen. Ensim mäinen ulkopuolinen toimitusjohtaja, Asko Koskinen, palkattiin yritykseen vuonna 2008 muun muassa tuke maan kasvua. Koskisen aikana Medilaser on laajentu nut neljän klinikan vahvuudesta valtakunnalliseksi ketjuksi, jolla on 12 klinikkaa maan keskeisimmillä paikoilla. Vuonna 2016 Medilaserin omistajarakenne muuttui ensimmäistä kertaa yrityksen historian aikana. Petri Oksman siirtyi toiminnassa sivummalle, ja tilalle astui

kuusi uutta omistajaa: Ville Hemiö, Tapio Kannisto, Kimmo Koskela, Juha Lappalainen, Pasi Pöyhönen ja Antti Viljanen. Kevään 2017 kuluessa omistajajoukko kasvoi vielä yhdellä lääkärillä plastiikkakirurgi Minna Kääriäisen liittyessä osakkaiden joukkoon. Kuten perustajat Harri Koskela ja Petri Oksman, uusistakin omistajista jokainen on erikoislääkäri ja työskentelee säännöllisesti asiakastyössä Medilaserin omilla klini koilla. Kun omistaja itse tekee työtä asiakasrajapinnassa, on tuntuma tekemiseen varmasti erilainen, kuin vain norsunluutornissa istuvalla johtajalla. Istuimme alas Medilaserin omistajien kanssa ja keskustelimme siitä, mitä yrittäjyys ja Medilaser heille merkitsee.

Medilaserin omistajalääkärit: Antti Viljanen (vas.), Ville Hemiö, Kimmo Koskela, Juha Lappalainen, Tapio Kannisto, Harri Koskela ja Pasi Pöyhönen. Kuvasta puuttuu Minna Kääriäinen, josta tuli osakas maaliskuussa 2017.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

USKOMME, ETTÄ SUOMALAISUUDELLA ON SUOMEN JUHLAVUOTENA MERKITYSTÄ ASIAKKAILLEMME.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

6 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER KUKA? Harri Koskela, 51, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys Valmistui Oulun yliopistosta 1991 lääketieteen lisensiaatiksi Toinen Medilaserin perustajista, Medilaserin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Leikkaa Medilaserin Espoon ja Tampereen klinikoilla sekä Eiran sairaalassa Helsingissä Tehnyt Suomen ensimmäiset privaatti ICL-leikkaukset 1990-luvulla sekä SMILE-leikkaukset 2000-luvulla

WOW ! . nu t mm Omist a rc tic A ja a mvoit t iu r t e it kr a t t anu ja kas v . m Hop en m , evo s t a ja 4 ravih allistu s o m iu k riter . in n a m Sw a g

HARRI KOSKELA MEDILASERILLA ON YLIVOIMAISEN HYVÄT HOITOTULOKSET. TÄMÄ SIKSI, ETTÄ MEILLÄ ON PERIAATE, ETTÄ YKSI LÄÄKÄRI TEKEE PALJON LEIKKAUKSIA – EIKÄ SE, ETTÄ ON MONTA LÄÄKÄRIÄ, JOTKA TEKEVÄT VAIN MUUTAMIA LEIKKAUKSIA. MEILLÄ ON TÖISSÄ VAIN HUIPPULÄÄKÄREITÄ. SIKSI OLEMME NOUSSEET MARKKINAYKKÖSIKSI. KIRURGI JA YRITTÄJÄ Silmätaudit kiinnostivat minua sen takia, että kaikki sairaudet ovat käytännössä omin silmin nähtävissä. Ei tarvitse turvautua laboratorioon tai röntgeniin. Eli diagnosointi on nopeaa – tämä sopii minun luonteel leni. Suoraviivaista lääkärityötä. Perusopintojen aikaan kandivaiheessa tein sijaisuuksia silmätaudeilla, tämä innosti erikoistumaan silmäkirurgiaan. Mielenkiintoi nen ala. Excimer-laserkirurgia oli silloin suhteellisen uusi asia, eikä sitä ollut julkisissa sairaaloissa. Koska halusin tehdä sitä, oli pakko perustaa yritys ja ostaa laitteet. Olin varmaankin maailman ensimmäinen erikoistuva lääkäri, joka perusti silmäkirurgiafirman. Ei yrittäjyyden riski ja isot satsaukset pelottaneet, se oli niin mielenkiintoista. Sitä vaan ahmi uutta tie toa. Ala oli isossa murroksessa, kun tekniikoissa siirryt tiin juuri LASIK:iin PRK:sta. Ei siinä ehtinyt mitään riskejä miettiä. Alalla on näinä vuosina ollut kaikenlaisia yrittäjiä. Mietin tässä eräänä päivänä, että käytännössä Medi laser on ainoa edelleen samalla nimellä toimiva yritys, kuin silloin 90-luvulla. Osa yrityksistä kuoli huonoihin hoitotuloksiin, osa on ostettu isoille ulkomaalaisille yrityksille. Tämä tulee välillä käytännön työssä esiin: vuosia sitten muualla leikattujen potilaiden tietojen etsiminen on varsinaista salapoliisityötä, kun firmoja ei ole enää olemassa ollenkaan. Meillä löytyy omaa potilasdataa melkein 20 vuoden takaa. Olin privaatissa ensimmäinen ICL-leikkauksia (silmänsisäinen piilolinssi) suorittanut kirurgi. Liki 20 vuotta sitten leikkauksia aloitettiin HYKSissa, kun viisi suomalaista silmäkirurgia kouluttautui aiheeseen.

Minä olin tuosta porukasta ainoa, joka teki leikkauksia privaatissa. Mielestäni oli pakko, sillä kun vastaanotol leni tuli -15 näöllä varustettuja silmiä, ei heille ollut muuta tarjolla. ICL on edelleen paras ja tavallaan ainoa hoito yli -10 silmille.

JA HEVOSMIES Asuin nuorena kilometrin päässä raviradalta, monilla lapsuudenkavereilla oli hevosia – sekä ratsuja että ravi hevosia. Kyllä se hevosenhaju on tarttunut sieltä lap suudesta, vaikka meillä kotona ei hevosia ollutkaan. Paitsi vanhempieni kotona, siihen aikaanhan hevosia oli vielä kaikilla. Kyllä hevonen on agraariyhteiskun nan kruununjalokivi. Miksikö juuri valmentaja Pekka Korpi? Eihän tämä tarvitse perusteluita; mies, jolla on yli 50 vuoden koke mus. Ei hevosasioissakaan kokemusta voita mikään. Pekka Korpi on hyvä valmentaja, hyvä ohjastaja. Osaa lukea hevosta, tietää mitä hevonen tarvitsee. Pekka löytää kipeästä hevosesta vian nopeammin kuin nuoret eläinlääkärit. Legenda jo eläessään. Olen kasvattanut yhteensä seitsemän varsaa yksin tai yhdessä kavereiden kanssa, ja tänä keväänä tulee lisää. Hevoskasvatus on mielenkiintoista, siinä kiinnos taa erityisesti sukututkimus. Olen aika kova tutkimaan hevosten sukuja, se on tärkeä osa hevoskasvatusta ja hevosjalostusta. Siinähän olisi tutustuttava vähintään viisi sukupolvea taaksepäin, tajutakseen mistä hyvä hevonen syntyy. Eikä siinä silti välttämättä tajua sitä oleellisinta, epäonnistua voi aina. Livenä näkemistäni hevosista voisin sanoa, että vaikuttavin ulkonäöltään on ollut Rapide Lebel.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

8 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER KUKA? Ville Hemiö, 46, silmätautien erikoislääkäri Valmistunut Tampereen yliopistosta Medilaserin omistaja ja hallituksen jäsen Leikkaa Medilaserin Turun, Vantaan ja Hämeenlinnan klinikoilla sekä Eiran sairaalassa Helsingissä Tehnyt karsastuskirurgiaa, kyyneltiekirurgiaa ja runsaasti haastavia plastioita. Nykyisin keskittynyt silmänsisäiseen kirurgiaan, erityisesti linssikirurgiaan.

WOW ! Na u t t i tä ntelys t y ö s ke s y t s päiv y ssa kir urgia

VILLE HEMIÖ MEDILASER ON POTILAALLE PARAS.

HAASTAVIEN TILANTEIDEN KIRURGI Lääkäriksi minut ajoi auttamisen halu. Siinä oli sel laista vetovoimaa, tietty hohto. Oppineisuus kiinnosti. Tämä oli minulle selvää jo hyvin nuorena, vaikka välissä minua kiehtoivat matemaattiset aineet ja tieto tekniikka – olen työskennellyt myös ohjelmoijana. Ajattelin alun perinkin erikoistuvani joko korviin tai silmiin. Jo lapsena askartelin kaikkea pientä, eli taipumusta tarkkuuteen oli jo silloin. Silmälääketieteen lopullinen pikkutarkkuus tuli silti yllätyksenä. Samoin silmälääketieteeseen liittyvä tekniikka ja tutkimus laitteet yllättivät, ala on paljon teknisempi kuin olisin uskonut. Uran alkuvaiheessa yleislääkärin työkenttä tuntui mielestäni liian laajalta, tuli riittämättömyyden tunne. Jälkikäteen ymmärsin, että pidin myös yleislää kärin työstä todella paljon. Se olisi ollut hyvä uravaih toehto myös. Aloitin erikoistumisen Seinäjoen keskussairaalassa, jossa oli todella miellyttävä silmäklinikka. Siellä oli hyvä tehdä töitä, henki oli hyvä ja kollegojen tuki loistavaa. Tyksissä sai hyvän jatko-opetuksen. Tyksissä pidin päivystämisestä, vaikka moni muu koki sen epämiellyttävänä ja stressaavana osana erikois tumista. Erikoistumisen jälkeen takapäivystäjänä pidin erityisesti päivystysleikkauksista. Minusta se tuntui erityisen merkitykselliseltä ja mielekkäältä työltä. Linssikirurgiakin on kiitollinen ala, sillä potilaani ovat tyytyväisiä. Kyllä asiakkaan tyytyväisyys vaikut taa lääkäriin. Hyvä kirurgi osaa kuunnella potilasta ja ymmärtää viimeisimmän tekniikan – tämä korostuu nimenomaan linssikirurgiassa.

Medilaserissa aloitin leikkaamisen vuonna 2012. Olin sitä ennen pitänyt vastaanottoa Turun silmälää kärikeskuksessa, joka ostettiin osaksi Medilaseria. Joku sitten pyysi myös leikkaamaan. Minulla oli jo valmiiksi Medilaserista korkealuokkainen ja ammattitaitoinen mielikuva. Voin sanoa olleeni ylpeä Medilaserista jo ennen kuin tulin itse omistajaksi. Henkilökunnan ammattitaito on korkea ja henkilökunta viihtyy, sen hän näkee ihan kaikesta. Potilaiden hoidossa ei tehdä turhia kompromisseja, vaan tarjotaan kaikkein parasta. Olemme erityisesti linssikirurgiassa alan johtava asian tuntija. Medilaserin omistajaksi lähdin mukaan, koska luo tan Medilaseriin. Täällä on hyviä ihmisiä, jotka tekevät erinomaista työtä. Olen tällä hetkellä myös Medilaserin hallituksen jäsen. Jos hallitusjäsenenä katson tulevai suuteen, toivon että sote-uudistuksen myötä erikois linssien mahdollisuudet tavallisissa kaihileikkauksessa pääsevät esiin ja sitä kautta useammat ihmiset pääsisi vät hyötymään meidän osaamisestamme.

LUONNON TUTKIJA Jos en olisi silmäkirurgi, voisin olla eräopas. Mikäli taitoni riittäisivät siihen. Vapaa-ajallani minulle tär keää on luonto – erityisesti meri, sekä mökkielämä. Lisäksi vietän aikaani lasteni harrastusten parissa, siellä kentän laidalla. Voisin toisaalta harrastaa myös tutki mustyötä. Ehkäpä sitä sitten tulevaisuudessa.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

10 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER KUKA? Juha Lappalainen, 43, silmätautien erikoislääkäri Valmistui Oulun yliopistosta 1998 Medilaserin omistaja Leikkaa Medilaserin Jyväskylän ja Tampereen klinikoilla sekä yhteistyöklinikka Porin silmäkirurgialla Tiukankin arvion mukaan 25 000 leikattua silmää kokemusta kaihi- ja linssileikkauksista

WOW ! o ien aut e n U lm hini g r o b L am

JUHA LAPPALAINEN MEDILASER ON UNELMIEN TYÖPAIKKA JA PALASET OVAT MENNEET HYVIN KOHDALLEEN. OLEN SAANUT TEHDÄ SITÄ, MISTÄ TYKKÄÄN ELI KAIHILEIKKAUKSIA. EI TÄTÄ JAKSAISI, ELLEI TÄSTÄ TYKKÄISI. PIDÄN MYÖS SUHTEELLISEN PALJON VASTAANOTTOA, KOSKA KIRURGIA JA VASTAANOTTOTOIMINTA TUKEVAT HYVIN TOISIAAN. KAIHIMESTARI Miksikö minusta tuli lääkäri? Kyllä ajatus on tullut jo joskus yläasteella, koska tiesin jo ysillä lukiota varten valintoja tehdessä, että minusta tulee lääkäri. Perim mäistä syytä en muista. Sitä ennen minusta piti tulla NHL-jääkiekkoilija, pelasin B-junnuihin asti Oulun Kärpissä lätkää vakavissani. Kanssani samaa ikäluok kaa ovat muun muassa Jere Lehtinen, Sami Kapanen ja Ville Peltonen. Näitä herroja vastaan olen pelannut juniorileireillä. Kun en sitten kuitenkaan päässyt maa joukkueeseen, realismi ehkä astui peliin ja aloin miet tiä uravalintaa tosissani. Harri Koskelalla on aika iso vaikutus siihen että eri tyisalakseni valikoituivat silmät. Kesäkuussa 1996 menin Oulun silmäklinikkaan viikoksi amanuenssiksi tutustumaan toimintaan. Siellä klinikalla tapasin Har rin. Sen kesän pääsin seuraamaan Harrin leikkauksia, silmän takaosan toimenpiteitä ja sellaisia. Sen kesän jälkeen olin päättänyt, että tässä on minun erikoisala ni. Sitä ennen olin miettinyt korva-, kurkku- ja nenä tauteja – pieniä kohteitahan nämä kaikki ovat. Aiem min mielessä oli käynyt jopa ortopedin ura. Tunsin sekä Harrin että Petrin (Koskela ja Oksman, Medilaserin perustajat) entuudestaan, toinen pyysi vuonna 2001 minut kaihin kuntasopimusta varten Tampereelle. Nyt olen kymmenen vuotta asu nut Jyväskylässä ja hoitanut täysin tätä klinikkaa. Näi den vuosien aikana tekniikka on kehittynyt merkittä västi. Linssileikkaus on tullut markkinoille. Pohjois-Karjalan keskussairaalan silmätautien yli lääkäri Rauno Vepsäläinen opetti minut leikkaamaan. Vuoden 1998 lopulla tein yksin alusta loppuun ensim mäisen leikkaukseni, joka kesti tunnin ja 35 minuuttia. Maaliskuussa 1999 tein leikkauksen jo 8 minuuttiin. Joensuussa oli silloin vähän leikkaavia lääkäreitä, joten sain tehdä leikkauksia riittävän paljon, todennäköisesti

useampia satoja jo silloin heti ensimmäisenä talvena. Vepsäläinen jätti minulle mielellään tilaa ja siirsi omia leikkauksiaan minulle. Kyllä kehittymisen kannalta harjoituksen määrä siinä alussa on todella oleellista. Olen tehnyt yli 25 000 kaihi- ja linssileikkausta. Matkan varrella on jäänyt turha säätäminen pois. Kai minulla joku taipumus tähän myös on, eihän leikkaa minen kaikilta ala sujua. Yli kymmenen vuotta leik kausmääräni ovat pysyneet siinä reilussa tuhannessa vuosittain. Viime vuonna tein noin 3 000 linssi- ja kaihileikkausta. Toistot. Taipumus. Taitohan kehittyy edelleen. Vieläkin teen oivalluksia – en ehkä päivittäin, mutta viikoittain kuitenkin.

(AUTO)URHEILUMIES Vapaa-ajallani urheilen sekä yksin että perheen kanssa. Viime viikkoina toiveisiini on vastattu, kun koko per heellä on lasketteluvehkeet. Tänä kesänä aion myös juosta Cooperin testin, lupasin tämän jo vanhemmalle pojalleni – ja aion päästä 3 500 metrin tulokseen. Innostus autoihin menee vielä pidemmälle kuin lääkäriunelma, ehkä johonkin ala-asteelle. Silloin luettiin Tekniikan Maailmaa ja sellaisia. Joku sisä syntyinen juttuhan tämän täytyy olla, eihän kaikki pojat tahdo leikkiä pikkuautoillakaan. Jos pitää nimetä kaikkien aikojen hienoin auto, niin Lamborghini- linjalle mennään. Vuonna 2007 kävimme Harrin kans sa Lamborghinin tehtaalla. Vaimoni muistaa edelleen puhelun tuolta, innostukseni joka kuului puhelunkin läpi. Minua ei vielä siellä päästetty Murchielagon rattiin, mutta pääsin testikuljettajan kyytiin. Siinä kyydissä mentiin pienillä Pohjois-Italian maalaisteillä 280 km/h. Huolimatta autojeni eksoottisesta luontees ta ne ovat ympärivuotisessa käytössä. Vuosittain kilo metrejä kertyy eri autoilla yhteensä yli 50 000.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

12 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER ANTTI VILJANEN Ikä: 40 Koulutus: dosentti, silmätautien erikoislääkäri Leikkauskokemuksesi: 10 vuotta Miksi sinusta tuli juuri silmälääkäri? Olen pienestä pitäen korjannut kaikkia laitteita, korjannut autoja, kädentaitoja. Äitini on myös silmäkirurgi, hän minut opetti leikkaamaan. Jo pikkulapsena seurasin äitini työpaikalla tätä työtä. Kädentaidot pääsevät tässä oikeuksiinsa.

MEDILASER ON… PARAS.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

PASI PÖYHÖNEN Ikä: 42 Koulutus: lääketieteen lisensiaatti, silmätautien erikoislääkäri Leikkauskokemuksesi: yli 15 vuotta Miksi sinusta tuli juuri silmälääkäri? Lapsuuden haave.

MEDILASER ON… HYVÄ PAIKKA TEHDÄ HAASTAVAA SILMÄKIRURGIAA.

KIMMO KOSKELA Ikä: 43 Koulutus: lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri Leikkauskokemuksesi: ensimmäinen kaihi leikkaus 2004, sen jälkeen tuhansia… Miksi sinusta tuli juuri silmälääkäri? Tekninen, nykyaikainen lääketieteen ala.

MEDILASER ON… SUOMEN PARAS PAIKKA TEHDÄ SILMÄKIRURGIAA.

TAPIO KANNISTO Ikä: 57 Koulutus: silmätautien erikoislääkäri Leikkauskokemuksesi: Yli 20 vuotta Miksi sinusta tuli juuri silmälääkäri? Kiinnostava erikoisala.

MEDILASER ON… AIDOSTI SUOMALAINEN.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

14 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER WOW ! t u t t anu eenist Uudell nistun o a s ä k ans ätiimins e en p ä i irronn t s e ne in n n u 12 t nahan k s ess a leik kau

KUKA? Minna Kääriäinen, 46, dosentti, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Valmistui Tampereen yliopistosta lääkäriksi 1996 ja erikoislääkäriksi 2006 Medilaserin omistaja Leikkaa Medilaserin Tampereen klinikalla sekä julkisella puolella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Leikannut hyvin laaja-alaisesti vaativaa plastiikkakirurgiaa sisältäen mikrokirurgiaa vuodesta 2003 lähtien

MINNA KÄÄRIÄINEN MEDILASER ON IHANA PAIKKA TEHDÄ TYÖTÄ!

KÄSISTÄÄN KÄTEVÄ PLASTIIKKAKIRURGI Minulla on aina ollut halu tehdä merkittävää työtä ja auttaa ihmisiä. Lisäksi vahva tarve tehdä työtä nimen omaan käsillä. Tein nuorena paljon käsitöitä ja harras tin taiteita, piirsin ja maalasin. Käsillä tekeminen on ollut minulle aina tärkeää ja kolmiulotteinen hahmot taminen on ollut luontevaa. Minulle on ollut hyvin vahvana selvää jo yläasteella se, että minusta tulee kirurgi. Kirurgiaan erikoistuessa työskentelin Satakunnan keskussairaalassa, jossa pääsin tutustumaan plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin. Keskussairaalan jaksolla pääsi tekemään muutenkin laaja-alaisesti erilaisia leikkauksia, kuten umpisuolen poistoja, erilaisia murtumaleikkauksia ja niin edelleen. Silloin tajusin, että nimenomaan kolmiulotteinen hah motuskyky on plastiikkakirurgiassa tärkeää. Oivalsin, että juuri tämä ala sopii minulle parhaiten. Tapio Nieminen, nyt jo eläkkeelle jäänyt Satakun nan keskussairaalan plastiikkakirurgi, oli mentorini tuolloin. Hän oli innostava ja kannustava. Opetti ja antoi tehdä. Eli ihan parasta, mitä aloittelevalle kirur gille voi kohdalle osua! Hänen aikaan taisi tulla oikeas taan vähän tulvakin plastiikkakirurgiksi haluavia. Yksi haastavimmista suorittamastani leikkauksis ta on varmaan se, kun mikrokirurgisesti liitimme tii mini kanssa trauman seurauksena irronneen päänahan paikoilleen. Siihen tarvittiin monta lääkäriä, mutta sain toimia tiimin pääoperatorina. Kyseessä on Suo messa hyvin poikkeuksellinen vamma. Ja kun se onnis tui 12 tunnin työn jälkeen, tunne oli uskomaton. Medilaserissa aloitin vuonna 2008, heti Asko Koskisen aloituksen jälkeen. Olin siihen aikaan mukana televisiossa esitettävässä Sairaala-sarjassa, jossa kuvat

tiin Taysin lääkäreiden työtä. Asko oli nähnyt minut televisiossa ja päätti kysyä minua Medilaseriin, jossa oli tarve plastiikkakirurgille. Siitä lähtien olen tehnyt töitä Medilaserissa ja viihtynyt todella hyvin. Yksityiset lääkärikeskukset ovat muuttuneet valtavasti viime vuosina. Medilaser on edelleen mukava ja kotoisa, täällä sekä lääkäreistä että asiakkaista pidetään hyvää huolta. Lääkäri tekee oikeasti lääkärin työtä, ja Medi laserin henkilökunta hoitaa kaiken muun. Asiakaspal velu on suoraan asiakkaaseen yhteydessä ja kontakti on hyvin yksilöllinen ja henkilökohtainen. Aito asiakkaas ta huolehtiminen näkyy todellakin myös lääkärille saakka, kyllä tällaisessa paikassa lääkärinkin on kiva tehdä töitä.

VASTAPAINOA TYÖLLE Leikkauksen pituudesta riippuen plastiikkakirurgiset leikkaukset kuormittavat selkää, siksi liikunta on tär keä vastapaino. Tykkään urheilusta, juoksen jonkin verran ja harrastan myös golfia. Liikunta on tärkeä vastapaino uralleni. Silloin tällöin käyn myös taide näyttelyissä ja matkustelen. Näkyvällä alueella leikatessa potilaat ovat aika vaa tivia, kun koko työnjälki todellakin näkyy, eli ihan erilailla kuin vaikkapa polven tähystysleikkauksessa. Se tekee oman haasteensa. Luonto parantaa arven – tämähän ei ole kuvanveistoa. Eli vaikka muotoilet jonkun asian, niin myös luonto vaikuttaa lopputulok seen paranemisen myötä. Tämä tekee työhön oman yllätysmomenttinsa. Tälläkin alalla kauneuskäsitykset hieman toki muuttuvat. Nyt on jo aika kauan ollut vallalla niin sanottu täyteläinen, luonnollinen trendi.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

16 LÄÄKÄREIDENSÄ OMISTAMA MEDILASER

PLASTIIKKAKIRURGISET TOIMENPITEET MEDILASERISSA Silmän alueen plastiikkakirurgiset toimenpiteet kuuluvat Medilaserin palveluvalikoimaan jatkossa yhä kattavammin. Tällä hetkellä Medilaserissa tehdään eniten lippaluomileikkauksia ja jonkin verran kasvojen alueen ihomuutoksien poistoa. Lippaluomileikkauksessa korjataan lipan aiheut tamaa toiminnallista, lääketieteellistä haittaa, kun ylimääräinen iho ja/tai rasva haittaavat ihmisen nä kemistä. Lipat voivat tulla näkökentän eteen, hautoa, painaa ripsiä ja jopa aiheuttaa päänsärkyä, kun jat kuvasti on nosteltava otsaa nähdäkseen kunnolla. Samalla potilas saa esteettisen hyödyn. Plastiikka kirurgi huomioi potilaan omat juonteet leikkausviiltoja suunnitellessa. Leikkaushaavan kautta poistetaan ylimääräinen iho, hieman lihasta ja tarvittaessa rasvaa. Lippaluomileikkaukseen liittyen saatetaan tehdä myös kulmakarvan kohotuksia.

Turvallinen, suhteellisen vaivaton toimenpide Kyseessä on varsin turvallinen leikkaus. Leikkaus toteutetaan paikallispuudutuksella eikä nukutusta

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

tarvita. Leikkaus kestää yleensä noin 45–60 minuttia. Puuduttaminen sattuu jonkin verran, ehkä verikokeeseen verrattavasti, sillä luomien alue on kuitenkin helppo puuduttaa. Sen jälkeen tuntee, että joku tekee luomien alueella jotakin, mutta kipua ei tunnu. Leikkauksen jälkeen pidetään tunnin ajan kylmäpakkauksia leikkausalueella; tämän aikaa potilaan kuntoa ja vointia tarkkaillaan Medilaserissa. Kotiin olisi hyvä lähteä saattajan kanssa. Muutama päivä tulisi olla rauhassa fyysistä rasitusta ja ylimääräistä kumartelua välttäen. Mustelmia tulee hieman ja useimmiten myös alaluomille. Ne voivat pysyä jopa pari viikkoa. Tavallista haavakipua voi tuntua, tavalliset särkylääkkeet sekä kylmällä hautominen auttavat. Eli voidaan sanoa, ettei kipu leikkausalueella ole mikään ongelma. Sanomattakin on selvää, että kirurgin kokemuksella ja taidoilla on plastiikkakirurgiassa iso rooli. Avausten sijoittelu on todella oleellista sen kannalta, miltä lopputulos näyttää. Taitava kirurgi ei tee asiakkaastaan leikatun, vaan virkeämmän näköisen.

Silmän alueen plastiikkakirurginen leikkaus on varsin turvallinen toimenpide. Leikkaus toteutetaan paikallispuudutuksella eikä nukutusta tarvita.

KIRURGIN KOKEMUKSELLA JA TAIDOILLA ON PLASTIIKKAKIRURGIASSA ISO ROOLI. TAITAVA KIRURGI EI TEE ASIAKKAASTAAN LEIKATUN, VAAN VIRKEÄMMÄN NÄKÖISEN.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

18 SILMIN UUSIN NÄÄN

SILMIN UUSIN NÄÄN Persoonallinen ääni. Pirteän vaikutelman luova otsatukka, jonka alla veikeä ja ehkä salaperäinenkin katse. ”Kerro mulle ne vastaukset…” ”Nyt mun täytyy olla käsittämättömän vahva…” Sanat alkavat soida lähes samanaikaisesti mielessäni. Traagisia rakkauslauluja, mutta ei muuta dramatiikkaa. Ei kohuotsikoita. Mielikuvieni Irina. TEKSTI

Kaisa Väistö KUVAT Lars Johnson, Sony Music Finland

eitsemännen studioalbuminsa tänä keväänä julkaissut artisti on toki kaikkea muutakin, eri tyisesti monipuolinen. Hän on näytellyt kesäteatterissa, esiintynyt murha mysteerissä Casinon lavalla, kilpaillut television musiikkiohjelmassa sekä tehnyt itse itselleen musiikkia. Tänä keväänä julkaistulta Seitsemän-albumilta on soinut kappale Kaaoksen keskellä jo niin tiheään, että uskon sanojen ”Miks aina epäilen ja pelkään…” nousevan ainakin omassa muistissani edellisten Irina-hittien kär keen. Jotenkin tämä tuntuu syvemmältä ja täydemmältä musiikilta, kuin Irinalta

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

olemme koskaan aiemmin kuulleet. Irina tiedostaa itsekin, että hän on toistaiseksi säästynyt julkisuudessa loan heitolta: – Kun kutsu Vain elämää -ohjelmaan tuli, halusin kyllä heti sanoa kyllä, vaikka samalla tiedostin, että tämä mahdollisuus altistaa myös suuren yleisön kritiikille. Olisin silti lähtenyt itse mukaan vaikka ilman telkkariakin, on se niin uniikki juttu! Olen aina saanut olla niin neutraali artisti. Moneen kivaan juttuun on pyydet ty mukaan, mutta suurelta sonnalta olen säästynyt. Olen valmistautunut siihen, että nyt voi tulla jotain negatiivista.

Irina tiedostaa itsekin, ett채 h채n on toistaiseksi s채채stynyt julkisuudessa loanheitolta ja saanut olla neutraali artisti.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

20 SILMIN UUSIN NÄÄN Oikeaa työtä Irinan ensimmäinen sooloalbumi Vahva julkaistiin 2004 ja se pysyi 24 viikkoa Suomen virallisella listalla. Samana vuon na Irina sai niin ikään vuoden tulokkaan sekä vuoden debyyttialbumin Emman. – Ajattelin aina, että ne ovat Antti Tuiskun Emmat, Irina muistelee. – Oli se kyllä siistiä pokata molemmat Emmat, joissa oli ehdolla. Olin saanut olla aika rauhassa ”Idolsin varjossa”, enkä ko kenut olevani niin julkinen henkilö kuin Idols-aristit. Siinä tunsi saavansa tunnus tuksen siitä oikeasti tehdystä työstä. Sillä kyllähän niin sanotut TV-artistit kiinnos tavat luonnostaan ihmisiä, he kiinnostavat minuakin! Heistä tiedetään valmiiksi niin paljon. Olin varma että jään heidän jalkoi hinsa. Se oli kyllä mahtava tunne! Irina on esiintynyt TV:ssä Tähdet, tähMe dilas er in asiak asleht i | 2017

OLI SE KYLLÄ SIISTIÄ POKATA MOLEMMAT EMMAT, JOISSA OLIN EHDOLLA.

det -ohjelmassa ja tänä keväänä ulos tulleessa, legendaarisessa Vain Elämää -tuotannossa. TosiTV-artistia hänestä ei silti saa tekemälläkään. Irina oli tehnyt musiikkia jo vuosia ja kiertänyt yhtyeiden sä Playa ja Redux kanssa ympäri keikka lavoja, kun vuonna 2002 Toni Wirtasen Juulian totuudet -kappale räjäytti potin. Todellakin, tasan 15 vuotta sitten! Wirtanen on ollut mukana kaikilla albumeillasi, miten yhteistyö hänen kans saan alkoi?

– Oltiin Tonin kanssa tuttuja ennes tään, tutustuimme musiikkialalla toimi van mieheni kautta. Olimme kyllä aiem minkin puhuneet musan tekemisestä, mutta ei ihan vakavasti. Sitten Toni kävi katsomassa keikkojamme, ja siitä ajatus lähti. Se oli Toniltakin sellainen kokeilu, että voiko hän tehdä kokonaisen levyllisen biisejä toiselle artistille Tunnistitko itse kappaleessa hitin ai nekset? – Tykkäsin kyllä biisistä itsekin. Mutta olin tehnyt musaa niin kauan, että tiesin ettei mikään ole tässä bisneksessä varmaa. Sehän oli tehty alun perin tehty TV-sarjaa varten. Eli en itse odottanut kauheasti mitään. 2016 esiinnyit Valkeakosken kesäteatte rissa Kirka-musikaalissa Muska Babitsina, tullaanko sinua näkemään teatterilavalla

NIIN VOIMAKKAASTI KOIN SILMÄLASIT MUISTA EROTTAVAKSI, EPÄHALUTTAVAKSI ASIAKSI. jatkossa enemmänkin? – Jos tarjolle tulee kivoja projekteja, niin ilman muuta! Tänä keväänä olen ollut mukana Murhamysteeri-elämyksissä Helsingin Casinolla, niihinkin sisältyy näyttelemistä. Todella mielenkiintoista tehdä jotain muuta, kuin vain ihan tätä omaa! Olen viimeksi ehkä ala-asteella tehnyt näytelmiä, aikuisena en ollenkaan ennen näitä tapauksia. Muiden luovien rooliensa lisäksi Irina on myös äiti. Miten paletti pyörii kahden lapsen ja kahden vähän erikoisempaa työtä tekevän vanhemman arjessa? – Lapseni ovat nyt 6- ja 9-vuotiaita, appivanhemmat asuvat naapurissa ja pystyvät auttamaan, kun kummallakaan vanhemmista ei ole säännölliset työajat. Väittäisin, että helpommin tämä sujuu kuin 8–16 työtätekevien arki, Irina ku vailee. – Olen tehnyt tekstejä itse toisesta levystä eteenpäin. Esikoiseni syntymän jälkeisen levyn tein melkein kokonaan itse. Ajankäyttöä äitiys muutti kyllä, kun luo vaa tilaa ei saa just silloin kun haluaa. Nykyään sitä osaa aktivoida päänsä parem min täsmällisesti. – Sitä paitsi jo ennen lapsia tein paljon tekstejä lenkillä, nyt se on vaan vielä tehokkaampaa! Ovi kiinni PAM ja ajatus työ käyntiin. Lenkillä käyminen on kyllä loistava asia, oli sulla mikä tahansa patti tilanne, niin se kyllä muuttuu lenkillä. Siellä ei voi tehdä mitään muuta, kuin antaa ajatusten selviytyä.

Silmin uusin nään Otsikko on suora lainaus Irinan kappalees ta Kuurupiiloa. Ja kuinkas sattuikaan, sillä Medilaser on järjestänyt lukuisien muiden artistien ohella myös Irinan elämän siten, ettei hän tarvitse silmälaseja paremman näön takaamiseksi. Onneksi näin, voidaan todeta, kun kuuntelee Irinan kokemuksia silmälaseista: – Silmälasit sain jo ala-asteella. Olisin tarvinnut ne jo paljon aiemmin, mutta opettelin näöntarkastustaulut aina ulkoa

ja sain pelattua lisävuosia lasittomuuteen. Niin voimakkaasti koin silmälasit muista erottavaksi, epähaluttavaksi asiaksi. Kun sitten vihdoin lasit sain, alkoi niitä onneksi olla muillakin luokallani, eikä se enää ollut ihan niin inhottavaa, Irina kuvailee monil le niin kovin tutunoloista historiaansa silmälasien kanssa. Ja vielä villimpää meno oli aikuisiällä: – Vähän alle 30-vuotiaana näköni oli sitten jo -7. Olin jo pitkään käyttänyt kuukauden putkeen pidettäviä piilolaseja, esiintyvälle artistille ne olivat keikkojen takia välttämättömyys. Niistä aiheutui minulle jatkuvia silmätulehduksia – ja päädyin sitten pitämään aina piilolasia vain toisessa silmässä kerrallaan, paran nellen sillä aikaa toista silmääni! Aika moista… – Nii-in! Aika blurriahan se oli! Kyllä syvyysnäkö omanlaisensa niin oli, toinen silmä näki ja toisessa -7, Irina kertoo huvit tuneena, mutta toteaa myös tilanteen jat kuneen aivan liian pitkään. Taas sellainen tarina, jonka kuultua voi todeta silmäleikkauksen olleen ennen kaikkea järkivalinta. Vaikka se Irinan kohdalla alun perinkin tarkoitti sitä, että uusintaleikkaus joudutaan tekemään jossain vaiheessa joka tapauksessa. Nor maalisti ihmisen näön huononeminen pysähtyy nuoruudessa, ennen ikänäön alkamista, kymmeniksikin vuosiksi. Irinalla tilanne oli toisenlainen. – Näköni on huonontunut koko aikui siän. Harri Koskela leikkasi minut vuonna 2005 ja varauduin jo silloin, että näön huonontuminen jatkuu. Raskauksien myö tä näköni heikkenikin ja nyt alkuvuodesta 2017 ehdin vihdoin uusintaleikkaukseen Lahden Medilaseriin. Oliko toisen kerran leikkaukseen tule minen helpompaa? – Kyllä toinenkin kerta jännitti, toki helpotti kun tiesin millainen operaatio on. Vielä aamulla mietin, onko tässä järkeä, kun jo parin viikon päästä pitäisi lähteä kuvaamaan Vain elämää. Jälkikäteen voi todeta, että kyllä oli järkeä! Irina iloitsee. Me dilas er in asiak asleht i | 2017

22 SILMIN UUSIN NÄÄN

Positiivinen ilmiö Vain Elämää on varmuudella naulinnut itsensä oleelli seksi osaksi suomalaisen TV-maailman historiaa – ja pitkälti tehnyt saman myös musiikkikentällä. Vuosit tain muutama uusiobiisi on noussut soittolistojen kär keen, useimmiten jopa alkuperäistä esitystä suositum miksi. Ohjelmalla on faninsa ja toki vastustajansa. Aika ajoin otsikoihin nousee juttuja, joissa joku artisti kertoo kieltäytyneensä lukuisia kertoja osallistumasta ”moiseen nyyhkyformaattiin” tai esimerkiksi oman tuotantonsa esittämisen ohjelman tiimoilta. Joka tapauksessa ohjelma on tarjonnut musiikkian tinsa lisäksi uuden, positiivisen vireen tosi-TV-kent tään. Tässä ohjelmassa ei juonita selän takana tai kil pailla toisia vastaan, vaan synnytetään yhdes BUUSTAUS, sä jotain uutta. Yhdessä on enemmän -fraasi KANNUSTUS. kuvaa ohjelman antia SE ON JUST SITÄ! paremmin kuin hyvin. Irina on samaa mieltä. – Buustaus, kannustus. Se on just sitä! Se alkoi heti matkan alkumetreillä, heti tuntui että tämä on meidän tiimi. Me ollaan samalla puolella! Kun joku pelkäsi lentämistä, niin heti kaikki tuki siinä. – Aina nuputetaan, että miksi just noi artistit ja niin edelleen. Mulle itselleni on aivan sama, ketä siellä on. Kaikista on mielenkiintoista kuulla lisää. Esityksiä kuunteli kokonaisuutena, ei muusikkoina, vaan sitä biisiä ja sen mageen ihmisen esitystä, Irina selittää. Koetut elämät ja elämäntilanteetkin ovat kaikilla niin erilaisia, Robin 18 vee ja sitten todella pitkän uran tehnyt Olli. – Tiesin heinäkuun lopulla olevani mukana, sen jälkeen alkoi biisien valinta. Siinä saa kertoa oman TOP3 ja perustelunsa – tämän perusteella biisit jaetaan eri artisteille. Omista kappaleistani minulla oli tietyt veikkaukset, mutta emme tienneet etukäteen todella kaan mitä kukakin vetää. Hienosti se salaus on tuotan nossa tehty! Yllättikö viikossa mikään? – Osasin omista biiseistäni arvata vain yhden esittä jän oikein, Irina naurahtaa. – Pitkät päivät ja intensiivisyyden osasin odottaa tietenkin. Toki TV-versio on aivan eri, kuin se miltä tilanne siellä näyttää. Ohjaaja ryömii lattialla ja sitä rataa. Yllätyksenä tuli ehkä se, että jännitti niin paljon! Kädet tärisi. Sitten alkoi helpottaa. Lakkasi jännittä mästä muita tyyppejä.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

23 Entä teidän kauden muut artistit, millaisia tyyppejä he oikeasti ovat? – Porukastamme Petran ja Lauran tunsinkin ennes tään. Petraa näen yksityiselämässäkin, ja Laurakin on kotoisin Heinolasta. Samua en tuntenut yhtään, mieli kuva oli kyllä. Mutta että hän on todellakin niiiiin ihana ja innostunut. Supermenestynyt ja silti niin kannustava ja kiinnostunut – musiikkia ja koko elämää kohtaan. Positiivinen uusi tuttavuus! Irina kehuu vuo laasti kansainvälisestikin menestyneen Sunrise Avenuen keulakuvaa Samu Haberia. – Robin on juuri sitä mitä julkinen kuva meille uskotteleekin. Energinen ja iloinen. Hänellä todellakin on jalat maassa, varmasti pitää imagonsa jatkossakin! Nikke Ankarasta taas en tiennyt etukäteen kerrassaan mitään. Avoimin mielin lähdin tutustumaan, ja sieltä paljastui leppoisa nallekarhu, rauhallinen ja sympaatti nen. – Ollista oli ennakkoajatus, että hän ottaa itsensä ja kaiken niin tosissaan. Mutta hän olikin kovasti itseiro ninen, ei ollut ollenkaan niin jäykkä kuin olin ajatellut, Irina kuvailee. – Olli oli ennakkoon lukenut jostain, että minä inhoan Yön musiikkia. Siitä olikin hyvä sitten lähteä yhteiselle reissulle. Mutta kun kävin Yön biisejä läpi, sieltä löytyi paljon hienoja kappaleita. Niiden alkupe räinen esitysmuoto ei vaan ollut itseeni iskenyt. Omat ennakkoasenteet kumoutuivat – siinä ehkä formaatin hienoin puoli.

Katse kirkkaana kohti tulevaa Vuosi 2017 näyttää Irinan kannalta vähintäänkin mielenkiintoiselta: koska kyseessä oli ensimmäinen muualla kuin Hirvensalmen Satulinnassa kuvattu

Vain Elämää, hän vietti alkuvuodesta aikaa kuvauksis sa Espanjan Mondan kylässä. Ohjelma näytettiin TV:ssä kevään aikana, uusi levy on ulkona, eli kaikkea huikeaa on tulossa. Mutta miltä Irinan vuosi 2018 näyttää? – Hitostako minä tiedän, laulaja puuskahtaa huvit tuneena ensin, mutta hetken mietittyään toteaa: – Keikkoja ja levyjä! KEIKKOJA JA LEVYJÄ! Uuden levyn biisithän itses ALKAA OLLA PALO sään ovat olleet TEHDÄ JOTAIN UUTTA. jo olemassa vuoden, joten itselläni alkaa olla palo tehdä jotain uutta. Olet enemmän ja enemmän osallistunut kappaleide si tekoon itsekin, entä tekstien tekeminen muille? – Minulta on kyllä pyydetty tekstejä muille, ja olen niistä innostunutkin. Mutta jotenkin se ei sitten suju nutkaan, odotin inspiraatiota liian kauan. Se olisi kyllä mielenkiintoista, Irina miettii. – Olin viime viikolla mentoroimassa sellaisessa ohjelmassa nuorta artistinalkua tekstien tekemisessä ja laulamisessa. Sellaista voisin tehdä enemmänkin! Tuohan kuulostaa vähän… Voice of Finlandilta? – Niin, Irina innostuu – en tiedä millaista siellä on, olisi Ollilta pitänyt kysyä! Mutta mielenkiintoista oli tehdä toisen kanssa tekstiä ja muotoilla sitä soljuvam maksi. Ehkä pitäisi enemmäniin kokeilla nyt niin suosittua go-writingia. Uusi levy on saanut hienosti radiosoittoa, eikä Irinan tulevana kesänä tarvitse kompastella yhden piilolasin kanssa festarilavalla. Epäilemättä myös vuosi 2018 näyttää kirkkaalta.

IRINAN DISKOGRAFIA Albumit 2004 Vahva 2005 Älä riko kaavaa 2007 Liiba laaba 2009 Miten valmiiksi tullaan 2013 Askeleita 2014 Mikä mahtaa olla in 2017 Seitsemän

Singlet 1998 2000

Sano Yes Lisää virtaa Vielä rakkaudesta

2001 Katse kertoo kaiken Sinä ja sun Jopo 2002 Juulian totuudet 2003 Vastaukset 2004 Vahva Kuurupiiloa Katujen kuningatar 2005 Älä sano mitään 2006 Hiljaisuus Kymmenen kirosanaa Älä riko kaavaa 2007 Pokka Miksi hänkin on täällä Selkä selkää vasten

2008 Liiba laaba 2009 Et huomaa Näe minut tässä 2010 Jälki Kielletyt käskyt Kunnon syy 2012 Koko kuva 2013 Jotain suurempaa 2014 Bum bum bum 2016 En olekaan valmis Parane parane 2017 Kaaoksen keskellä

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

24 KOKEMUKSENI: LASERLEIKKAUS

Oku Luukkaisen luotsaama Retroperjantai on epäilemättä viime vuosien kovin radiotulokas.

ENÄÄ EIVÄT OKU LUUKKAISEN

RILLIT HUURRU

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

Ilmiöksi noussut radio-ohjelma. Samalla teemalla vedetyt laivaristeilyt ja bileillat – kaikki huippusuosittuja. Pitkälle aamuyön puolelle venähtäviä radiolähetyksiä. Kaiken takana yksi ja sama mies. Ysärimusalla maailmankartalle? Tässä on oltava todellista tunteen paloa. Vaikka et kuuluisikaan kohderyhmään, tähän tyyppiin todella kannattaa tutustua! TEKSTI

Kaisa Väistö KUVAT Mikko Räsänen

ku Luukkaisen luotsaama Retroperjantai on epäilemättä viime vuosien kovin radiotulokas. 90-luvun eurodancea soittava ohjelma on kasvanut vuosien aikana perjantai-iltojen bilekansalle suunnatusta ohjelmasta valtavaksi ilmiöksi. Omastakin tuttava piiristäni löytyy ihmisiä, jotka lähtevät ”ajelemaan” perjantaisin – ihan vain kuunnellakseen samalla autossa Okun soittolistaa. Tai joiden perjantai-illat on pyhitetty muutamalle viinilasilliselle ja Okun ohjelmalle, kun koko muu perhe ajetaan toiseen huoneeseen katselemaan vaikkapa Voice of Fin landia. – Retroperjantain kuulijat ovat huikeita. Joka viikko ohjelmaan tulee käsittämättömät määrät puheluita ja niin sähköpostilla kuin Facebookin kautta tulee palautetta, biisitoiveita ja muita yhtey denottoja. Yleisöllä on keskeinen rooli siinä, että Retroperjantaista on kasvanut tällainen ilmiö, Oku hehkuttaa. Ilmiöksi noustaan vain täydellisellä omistautu misella. Tämän DJ:n omistautumisesta asialleen kertoo seuraava tapa: – Joskus perjantaisin soittaessa itsekin on niin fiiliksissä, että ei halua lopettaa ohjelmaa vielä kymmeneltä työvuoron loppuessa. Silloin saatan kysyä yleisöltä, että ”Vedetäänkö yli?”. Jos yleisö on tarpeeksi mukana ja samoissa fiiliksissä, niin haluan, että minulla on mahdollisuus jatkaa soit tamista vaikka yli puolen yön.

Pelissä koko elämä Herkimmän kasvuvaiheen 90-luvulla eläneenä (ja grungea kuunnelleena) ei voi kuin ihmetellä, missä vaiheessa juuri äsken vielä niin nolosta ”ysäristä” on voinut tulla näin kuumaa kamaa. Ja millainen mestari kaiken tämän takana täytyy oikein olla. Siispä Oku – mennään suoraan asiaan – miten sinusta tuli Oku Luukkainen?

– Mennäänkö ihan Rovaniemen keskussairaa laan asti… Jopa puhelimessa esitetystä vastauksesta kuuluu juontajalle tyypillinen ”pilke silmäkulmas sa”. Vastaus jatkuu kuitenkin vakavamielisemmin: – Jokainen juontaja on oman elämänsä summa. Kaikkea sitä, mitä matkan varrella on kerätty mu kaan. Jollain tasollahan se kaikki tulee ulos radio identiteetissä. Eli kyllä ihan lapsuuteen asti pitäisi mennä, jos haluaa tietää tasan miksi asiat ovat kuten ne nyt ovat.

JOKAINEN JUONTAJA ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUMMA. KAIKKEA SITÄ, MITÄ MATKAN VARRELLA ON KERÄTTY MUKAAN. Oku ei tietenkään anna sijaa sille ajatukselle, että radiota voi tehdä kuka tahansa turpamoottori ja että siellä ”vain höpistään”. – Paljohan tässä omalla persoonalla pelataan, mutta minä olen myös opiskellut alaa ja ollut mo nessa radiossa töissä. Ammattimaisuushan tulee lopulta töitä tekemällä ja opiskelemalla. Yläasteen aikana sitä alkoi miettiä, mitähän sitä ihan oikeasti meinaa tehdä isona. En ollut erityisen ahkera opis kelija, 6–7 arvosanoilla se määritteli hieman mihin pääsee opiskelemaan. Vaihtoehto oli oikeastaan vain ammattikoulu. Kun kädentaitojakaan ei ollut siunaantunut, aloin katsella kulttuuripuolta, josta silmiin pisti radio- ja TV-työ. Ei sitä pystynyt sil loin analysoimaan, millaista työ oikeasti on. Omiin ajatuksiini DJ:n ammatista nousee mieli kuva afrokampauksesta ja älppäreiltä tyylikkäästi toiselle skrätsäävästä levyheebosta. Ja tietysti savui set DJ-kopit, joista muutkin kuin Antti Tuisku ovat varmasti käyneet pyytämässä, että laita nyt jotain muuta soimaan! Mutta mitä DJ nykyään tarkoittaa? Me dilas er in asiak asleht i | 2017

26 KOKEMUKSENI: LASERLEIKKAUS

EHKÄ SE LIITTYY YLEISEEN MAAILMAN TILAAN. YSÄRI YHDISTÄÄ IHMISIÄ JA ON IHAN PUHDASTA ILOA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ. – Radio- ja DJ-työt ovat mulla eri töitä, mutta lin kittyvät kyllä tämän ysäriohjelman tiimoilta. Retro perjantain diggailijat tulevat mielellään kuuntelemaan mua myös livenä. Se on ennen kaikkea ihmisten viih dyttämistä ja yleisön kuuntelemista. Oma persoona on siinäkin kaikkein tärkeintä. Erinäisten kikkojen avulla pitää saada ihmiset tempautumaan mukaan. Mistä tuo kaikki into oikein kumpuaa, onko sinulla joku oma DJ-idoli? – Kaikki sellaiset, jotka kommunikoivat yleisön kanssa ja käyttävät paljon mikkiä. Eivät vaan tuijota kenkiä ja levyjä, vaan sellaiset aktiiviset tekijät, jotka miettivät yleisöään. Jos joku pitää nimetä, niin kyllä se on DJ Sash! Hän on tehnyt alaa 20 vuotta, ja oli yleisöä 100 tai 1 000 niin jaksaa tehdä samat temput. Helppo uskoa. Taitaa olla mies omien esikuviensa jalanjäljillä.

Kuinka nolosta tehdään cool Mutta sitten se ysäri. Miksi ihmeessä 90-luku on nyt niin pinnalla? Onko maailmalla nyt parhaillaan me nossa jotain samankaltaista lamantorjumista tanssi beatin tahtiin, vai onko siitä vaan riittävän pitkä aika, etteivät kappaleet enää kuulosta noloilta vaan oikeas taan jo klassikoilta?

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

– Riittävästi aikaa? Tämä buumihan on jatkunut Suomessa jo vuosia. Monet ehkä ennemmin miettivät milloin tämä loppuu, Oku herjailee, mutta jatkaa vaka voituen: – Ehkä se liittyy yleiseen maailman tilaan. Kaikki ovat ennätyksellisen huolestuneita maailman tilantees ta. Nyt ei ole ihan samanlaista lamaa, mutta paljon muita vakavia asioita, jotka huolestuttavat. 90-luvun musiikki on hyvällä tavalla ”aivot narikkaan” -musiik kia. Se on hyvä pakokeino, johon ei liity mitään nega tiivista. Lisäksi samalla saa nostalgiatripin, joka auttaa irrottautumaan tämän päivän arjesta. – Ysäri yhdistää ihmisiä ja on ihan puhdasta iloa ja yhteisöllisyyttä. Se on hyvän mielen musiikkia, joka antaa luvan hullutella – nousta vaikka pöydälle tanssi maan hassusti. Klassikko vai retro – miten määrittelisit termin klassikkobiisi? – Olisi epäreilua verrata Sashin Equadoria ja Scorppareiden Still Lovin You -kappaletta. Yhtä hankala kysymys kuin että mikä on retroa? Jokaiselle klassikko merkitsee eri asiaa, kuten retrokin on eri ikäpolville eri asia. Ehkä tärkein pointti on se, että klassikosta tulee nostalgiatrippi.

27 YSÄRI ON HYVÄN MIELEN MUSIIKKIA, JOKA ANTAA LUVAN HULLUTELLA – NOUSTA VAIKKA PÖYDÄLLE TANSSIMAAN HASSUSTI.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

28 KOKEMUKSENI: LASERLEIKKAUS

Loppu rillien huurtumiselle Olet DJ ja lisäksi kova urheilumies, eikö elämä ollut melkoisen mahdotonta silmälasien kanssa? Päädyit kuitenkin silmäleikkaukseen vasta Medilaserin ja Bauermedian yhteistyön seurauksena. Taisit myydä itsesi meille sloganilla: ”Nämä ruskeat silmät pitää vihdoin saada esiin!” Kuinkas nyt näin? – Olin kyllä miettinyt asiaa. Ehkä sitten odotin, että joku soittaa ja pyytää, Oku veistelee.

OLEN VARMASTI AIKA KLASSIKKO ESIMERKKI TYYPISTÄ, JOKA HAAVEILEE ASIASTA, MUTTA EI SAA HOIDETTUA SITÄ. – Kyllä se oli asia, joka oli tarkoitus jossain vaiheessa hoitaa. Olen varmasti aika klassikko esimerkki tyypis tä, joka haaveilee asiasta, mutta ei saa hoidettua sitä. Reikä hampaassa on niin paljon akuutimpi, se on pak ko hoitaa. Koska silmälasien kanssa pystyy kuitenkin elämään eikä se ole kivuliasta. Sitten sitä tulee vaan siirrettyä eteenpäin. Ja niin Okunkin suusta kuullaan niin tutuksi käy nyt lausahdus: – Heti leikkauksen jälkeen ja erityisesti nyt puoli vuotta tapauksen jälkeen tunne on aika vahva: olisi pitänyt mennä jo aikaisemmin!

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

– Minulla oli hajataittoa jonkun verran, arkipäivän asiat kuten tietokonehommat ja autoilut piti hoitaa lasit päässä. Muuten pärjäsin ilman. Esiintyessä ne eivät tuntuneet kuitenkaan omalta. Ja kun säätää paljon, niin: – Lasit oli jatkuvasti kadoksissa. Täällä töissä se alkoi olla jo vitsi – ne löytyivät vaikka mistä. Jätin niitä minne sattui ja kotelot varsinkin olivat missä sattuu. Puoli vuotta menin ilman toista sankaa. Eikä siitä ”puolisankaisuuesta” sitten tullut mitään trendi-ilmiö tä, vaikka sitä kovasti odottelinkin. Entä itse leikkaus, jännittikö sinua? – Jännittihän se, mutta kyllä se oli nopeasti ohi. Muutama minuutti ja se oli siinä. Prosessissa haastavinta olivat muutamat päivät itse leikkauksen jälkeen. Pari ekaa päivää oli epätarkkuutta ja kuivuutta, silmätippoja käytin kolmisen viikkoa. Jos vertasin toimenpidettä vaikka hammaslääkäriin, niin kyllä hammaskiven poistaminen on pahempaa. – Olihan se nyt hieno fiilis, kun jo samana päivänä pystyi toteamaan, että tuoltako se auringon valo näyt tää, kun se tulee ikkunan läpi. Juontajakollegasi Esko Eerikäinen on käynyt silmä leikkauksessa itsekin, pelotteliko Esko sinua? – Tsemppasi kyllä, ei pelotellut. Positiivisia koke muksia vaan. – Leikkauksen jälkeen henkilökohtaiseen Faceboo kiini tuli paljon kyselyitä leikkauskokemuksestani – se kyllä yllätti. Valmiustilassa olevia ihmisiä on varmasti paljon, jotka vaan siirtävät syystä tai toisesta asiaa eteenpäin.

29 – Leikkauksen jälkeen henkilökohtaiseen Facebookiini tuli paljon kyselyitä leikkaus kokemuksestani – se kyllä yllätti. Valmiustilassa olevia ihmisiä on varmasti paljon, jotka vaan siirtävät syystä tai toisesta asiaa eteenpäin, Oku pohtii.

Tulevaisuuden radio? Puhutaan, että mediamaailma on digitaalisuuden myö tä mullistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin koskaan ennen sitä. Sama on tainnut käydä myös musiikille. Puhtaasti levyjä myydään vähemmän kuin koskaan aiemmin, kappaleiden radio soitto merkitsee artistille yhä enemmän. Miten tämä näkyy radioammattilaisen työssä? – Artisteilla ja kaikilla musiikin tekijöillä on enem män kuin koskaan mahdollisuus esitellä omaa musiik kiaan. Spotify ja internet ovat luoneet sellaisen alustan. Samalla musiikkia syntyy enemmän kuin koskaan. Se tekee radion työstä hieman haastavaa. Spotifyin soite tuimpien biisien joukosta löytyy sellaisia, joita ei soite ta radiosta. Tuleeko radiojuontajista sitten tärkeämpiä, ovathan he iso erottava tekijä Spotifyihin verrattuna? – No tavallaan ei, kyllä hyvä biisi on aina tärkein. Toki huono juontaja saa myös vaihtamaan kanavaa, mutta huono biisi vielä varmemmin. Kyllä juontajien ja toimittajien merkitys on suuri, mutta musiikin merkitys ei ole vähentynyt. 90-luvulla meillä oli yksi nuorisokanava ja yksi aikuisemman maun pop-rock- kanava. Nythän kanavavalikoima on valtava. Millaisena näkisit Retroperjantain vuonna 2025, soitetaanko siellä sitten nykypäivän Adelea ja Robinia vai yhä edelleen 90-luvun musiikkia? – Se olisi jo historiallisen pitkään jatkunut ohjelma, ainakin kaupallisessa radiossa. Kyllä Retroperjantai pysyy 90-luvun dancemusiikin ohjelmana. Toki ei liian ryppyotsaisesti, myös 2000-luvun alun biisit alkavat nyt sekoittua joukkoon, eikä se tunnu yleisöä häiritsevän. Genre säilyy kuitenkin. Olet itse ollut ehdolla vuoden radiojuontajaksi aina kin kahdesti, juontanut kymmeniä tapahtumia ja brän däämäsi tapahtumat ja risteilyt vetävät lavat täyteen. Lisäksi kokoamasi ysärilevykokoelma on ollut Suomen virallisen listan ykkösenä. Mitä seuraavaksi? – Teen jo nyt Bauermedian musatiimissä töitä ja juonnan Radio Novan iltaa Esko Eerikäisen kanssa. Yksinkertainen haaveeni on, että saan tehdä pitkään töitä radiossa. Mikä roolini sitten on, sen näyttää aika. Työnkuva vaihtelee tällä alalla aina. Jos saan tehdä 2025 hyvien ihmisten kanssa töitä, se riittää.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

30 MUKANA URHEILUSSA

ZÜRICHIN EM-KISOISTA 2014 TULI KOTIINTUOMISINA SUOMEN ENNÄTYS.

Mörön kehitys kohti 400 metrin aitojen maailman huippua on muutamasta loukkaantumisesta huolimatta edennyt loistokkaasti.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

OSKARI MÖRÖ Medilaser on vuosien saatossa auttanut lukuisia urheilijoita eroon silmälaseistaan – joukkoon mahtuu niin jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita, pyöräilijöitä, soutajia, uimareita, raviohjastajia, sulkapallon pelaajia kuin monen muunkin lajin edustajia. Viime syksynä joukkoon liittyi myös yksi Suomen yleisurheilun suurlupauksista, moninkertainen 400 metrin aitojen arvokisakävijä ja Suomen ennätyksen haltija Oskari Mörö. TEKSTI

Jenni Kinnunen KUVA Tapio Nevalainen, SUL

SUPERJUOKSU! OSKARI MÖRÖ JÄI VAIN NIUKASTI EM-MITALEILTA.”

Iltalehti 8.7.2016

OSKARI MÖRÖ JUOKSI RIOSSA UUDEN SUOMEN ENNÄTYKSEN.”

Helsingin Sanomat 15.8.2016

MÖRÖ VENYI TAAS ARVOKISOISSA – SE-AJALLA OLYMPIAVÄLIERIIN.”

Yle 15.8.2016

imi Oskari Mörö esiintyi kesän 2016 urheiluotsikoissa niin monta kertaa, että siitä on tullut tuttu monelle suomalaiselle. Mörön kehitys kohti 400 metrin aito jen maailman huippua on muutamasta loukkaantumi sesta huolimatta edennyt loistokkaasti. Vuoden 2013 loukkaantumisen jälkeen Zürichin EM-kisoista 2014 tuli kotiintuomisina Suomen ennätys. Uusia haasteita kehitykselle tuli vuonna 2015, kun pitkään jatkuneet lonkkavaivat äityivät niin pahaksi, ettei aitominen enää onnistunut. Pahimmillaan tilanne vaikutti jo siltä, että vuoden 2016 EM-kisat ja olympialaiset jäisivät väliin. Monen kuukauden piinan ja sitkeän kuntouttamisen jälkeen kuin ihmeen kaupalla näytti kuitenkin siltä, että tulevan kesän arvokisat olisivat vielä mahdollisia. Kesä 2016 olikin Mörölle todellinen läpimurto. Heinäkuun Amsterdamin EM-kisoissa hän oli lähellä todellista jymy-yllätystä jäämällä vain neljätoista

sekunnin sadasosaa EM-pronssista. Vain kuukautta myöhemmin hän juoksi Rion olympialaisten semi finaalissa uuden Suomen ennätyksen 49,04! Voimme siis todellakin puhua yleisurheilun suurlupauksesta.

Aidat tulevat jatkossa nopeammin vastaan Heikko näkö on vaivannut Möröä jo teinivuosista asti. – Huomasin ensimmäisen kerran yläasteella, että oma näkö oli ulkonäön ohella piirun verran muita perässä. Takapulpetilta oli vaikea nähdä taululle siris tämättä ja siinä iässähän mentiin vielä ”takapulpetti, makso mitä makso”-mentaliteetilla. Siellähän sitten siristeltiin ja kyseltiin muilta arvon takarivin jäseniltä ”mitä tossa siis lukee”. Lasit ei ollut siihen aikaan se oma juttu ja niitä pyrin välttämään viimeiseen asti. Optikon tiukka ukaasi sai kuitenkin kättä vääntämällä käännytettyä lasien puoleen ja aika pian sen jälkeen yöpöydälle ilmestyi myös piilolinssit. Urheilukentällä piilolinssien käyttäminen oli välttä mätöntä. Piilolinssien käytön myötä silmien kuivuus kuitenkin lisääntyi ja kostutustippojen tarve kasvoi huomattavasti erityisesti ennen treenejä ja kilpailuja.

MONINKERTAINEN 400 METRIN AITOJEN ARVOKISAKÄVIJÄ JA SUOMEN ENNÄTYKSEN HALTIJA JATKAA KOHTI TULEVIA ARVO KISOJA ILMAN NÄKEMISEN RAJOITTEITA. Me dilas er in asiak asleht i | 2017

OSKARIN SAAVUTUKSIA

MUKANA URHEILUSSA

Moninkertainen Kalevan Kisa –voittaja 400 metrin aitojen Suomen ennätyksen haltija EM–kisojen 4. sija (Amsterdam 2016) Olympialaisten semifinaali (Rio 2016) Suomen Vuoden Läpimurto -palkinnon yksi kolmesta ehdokkaasta 2014

TUNNE ONNISTUNEESTA LEIKKAUKSESTA OLI SANOINKUVAAMATTOMAN HIENO!

KUVA

– Esimerkiksi aitojen hahmottaminen vaikeutui kovissa tuulissa ja kuivissa halliolosuhteissa, kertoo Mörö silmien kuivuuden aiheuttamista hankaluuksista. Päätös silmien laserleikkauksesta oli tehty jo ylä asteella, mutta näköarvojen tasaantuminen vei useita vuosia. Vihdoin oltiin siinä tilanteessa, että leikkaus oli mahdollista suorittaa. Mörön näkö korjattiin SMILE-laserleikkauksella Medilaserissa syksyllä 2016. – Leikkaus oli yllättävän kivuton ja nopea projekti. Odotustilassa tunne oli kun call roomissa ennen arvo kilpailuja, muutama perhonen vatsassa. Itse leikkauk sessa tunne kääntyi nopeasti levolliseksi ja luottavai seksi. Pidä silmät auki ja anna ammattilaisten hoitaa Me dilas er in asiak asleht i | 2017

Joona Kotilainen

loput. Ei siinä montaa kymmentä sekuntia tarvinnut selällään maata ennen kuin hommat oli paketissa. – Easy easy, kertoo Mörö kokemuksestaan ja jatkaa: – Heti leikkauksen jälkeen näkökenttä oli hämärä ja kivuliaan kirvelevä hetken aikaa. Kärpäslasit päässä suunnistin apteekkiin ostamaan tarvittavia kostutusja antibioottitippoja. Selkeillä ohjeistuksilla kauko-, lähi- ja ulkonäkö paranivat kuitenkin tunti tunnilta, ja päivien päästä tunne onnistuneesta leikkauksesta oli sanoinkuvaamattoman hieno. Toipuminen oli nopeaa ja normaaliin harjoitus rytmiin Mörö pääsi hyvissä ajoin ennen talven ulko maanleirejä.

Hoidon kulku

ESITUTKIMUKSESTA JÄLKIHOITOON Tuntuuko arki silmälasien kanssa hankalalta? Haluaisitko nauttia elämästäsi ilman silmä- ja piilolaseja? Nykyaikaisella tekniikalla myös ikänäkö voidaan korjata.

LASKU TAI RAHOITUS LEIKKAUKSEN JÄLKEEN

1. 1. E

ESIM. 120 ITUS €/ O H K 1 KK JA I L A L O 6K K R T N K KO . 3

2. T OI M

TEE HYVÄ PÄÄTÖS

E E E

E E

DE PI

KONTROLLI 1 KK

SI TU

K T

KONTROLLI 6 KK

ESITUTKIMUS: SOPIVA LEIKKAUSMUOTO

2. LEIKKAUS

1-2h ITSEHOITO

KOTIHOITOOHJEET

3. OTA YHTEYTTÄ:

Soitto

Sähköposti

Chat

Soveltuvuustesti

Maksuton arvio

Katso lähin klinikkasi takasivulta tai www.medilaser.fi

34 TOTTA VAI TARUA? Silmäleikkauksiin liittyy paljon myyttejä ja ennakkoluuloja. Lue tästä, pitävätkö omat uskomuksesi paikkaansa! TEKSTI

1. Silmäleikkaus sattuu TOTUUS: Kaikki on suhteellista ja kipu on

Tiia Rosenlund KUVAT Shutterstock

3. Leikkauksen jälkeen on sokkona monta päivää

1. Jos tehdään taittovirheleikkaus, vanhemmiten ei voi tehdä kaihileikkausta TOTUUS: Kaihileikkauksen voi tehdä laser

hyvin henkilökohtainen kokemus , mutta yleisesti voisi sanoa, että leikkaus ei tee kipeää.

TOTUUS: Heti leikkauksen jälkeen näkee.

Normaali arki on yleensä mahdollista jo parin päivän sisällä.

leikattuun silmään aivan normaalisti. Taitto virhekirurginen leikkaus ei estä tai hankaloita muiden silmäsairauksien hoitoa.

2. Silmäleikkaus on kallis

4. Leikkauksen jälkeen silmät ovat kipeät

2. Jos nuorena tehdään laserleikkaus, ikänäkö tulee aikaisemmin

TOTUUS: Uusimmissa menetelmissä silmät

TOTUUS: Nuorena tehty laserleikkaus korjaa

ovat oireettomat jo saman päivän aikana.

taittovirheen nollaan, jolloin ikänäkö tulee samassa tahdissa kuin leikkaamattomalle nolla-taitteiselle henkilölle. Ikänäköisellä voidaan laserleikkauksessa kompensoida ikänäköä jonkin verran, linssileikkaus puolestaan korjaa sen kokonaan.

TOTUUS: Keskihintaisen silmäleikkauksen

hinnalla (3 000 € / 2 silmää) saa 8 paria keskihintaisia silmälaseja (380 €)¹. Keskivertokuluttajalla on yhtäaikaisessa käytössä 2 silmälasit ja lasit uusitaan keskimäärin 1–2 vuoden välein², eli leikkauksen hinnalla saa lasit noin viideksi vuodeksi. 3 000 €:lla saa myös esimerkiksi nahkaverhoilun henkilöautoon, kylpypaljun tai neljän hengen rantaloman. Kyse on valinnoista.

5. Teen varmasti itse jotain väärin ja leikkaus epäonnistuu TOTUUS: Leikkauksessa ei voi olla ”oikein

tai väärin”. Leikkauksen onnistuminen ei ole potilaasta kiinni! Kaikilla Medilaserissa leikkaavilla lääkäreillä on vähintäänkin tuhansien leikkauksien kokemus alaltaan.

3. Näkö ei muutu enää silmäleikkauksen jälkeen TOTUUS: Silmäleikkaus korjaa olemassa

¹¯²⁾ NÄE ry ja Taloustutkimus: Silmälasien käyttötutkimus 2016.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

olevan taittovirheen, mutta ei estä mahdol

1. Minulle tulee ns. supernäkö! lisia tulevia muutoksia näössä. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi nuoruusiän näön miinustuminen on pysähtynyt leikkaukseen tultaessa.

4. Minulla on niin pieni taittovirhe, ettei kannata tulla leikkaukseen TOTUUS: Asiakkaan kokema tarve on merkit-

tävä osa leikkauspäätöstä. Jos kokee tarpeen käyttää silmälaseja, leikkaus voi olla vaihtoehto.

5. Minulla jouduttiin tekemään uusintaleikkaus; leikkaus siis epäonnistui TOTUUS: Uusintaleikkaus ei ole komplikaatio.

Vaikka leikkauksella päästäisiin nollanäköön, kudoksen paraneminen tai taittovoiman luonnollinen muutos voi palauttaa taittovirhettä. Aina, kun elävää kehoa korjataan kirurgisesti, joudutaan joissain tapauksissa lopputulosta vielä tarkentamaan.

Näönkorjausleikkauksella ei voida parantaa silmien ns. maksimierotuskykyä, joka on riippuvainen näköaistinsolujen tiheydestä verkkokalvolla. Suuri osa laserleikatuista kuitenkin kokee näkevänsä leikkauksen jälkeen paremmin kuin aiemmin laseilla.

2. Ikänäköleikkaus palauttaa nuoruuteni näön! Ikänäön kirurgisessa hoidossa tulee korjata kolme eri näköaluetta: kauas, lähelle ja sille välille. Kun silmissä ei ole enää luonnollista joustoa tarkentaa eri etäisyyksille, korjaus tehdään kolmen erivahvuisen optiikan avulla. Ikänäköleikkaus on aina pieni kompromissi eivätkä muut lieveilmiöt (mm. valontarve) katoa mihinkään. Myös monitehosilmälasit ovat kompromissi.

3. Minun ei enää koskaan tarvitse käyttää silmälaseja! Sadan prosentin varmuutta silmälaseista eroon pääsemiseksi ei voida luvata. Kaikkiin

taittovirheisiin on olemassa kirurginen hoitovaihtoehto, mutta hoidon teho ja silmälaseista vapautuminen riippuvat aina myös lähtö arvoista sekä yksilöllisistä näkövaatimuksista. Miinus-kympin laseja käyttänyt saattaa joutua palaamaan miinus-yhden laseihin jossain kohtaa. Ikänäköhoidon jälkeen voi pärjätä normaaliarjessa ilman laseja, mutta vaikkapa perhonsidontaan saatetaan tarvita suurentavat työlasit.

4. Silmäleikkaus ratkaisee kaikki muutkin ongelmani! Kannattaa pohtia, mitä silmäleikkaukselta odottaa. Realistiset odotukset ja tarkka potilasvalinta ovat asiakastyytyväisyyden a&o. Kerromme aina rehellisesti, mitä asiakas leikkauksella saavuttaa ja mitä mahdollisia rajoituksia lopputulokseen liittyy. Esitutkimuksessa kartoitetaan asiakkaan toiveet ja odotukset ja varmistetaan, että leikkaukselle on riittävät perusteet. Emme koskaan tee asiakasta hyödyttämätöntä silmäleikkausta – emme vaikka asiakas sitä itse haluaisi.

Me dilas er in asiak asleht i | 2017

NÄET KYLLÄ ERON. Palvelemme sinua valtakunnallisesti. Varaa aika klinikaltamme! Toimipisteidemme asiakaspalvelut ovat auki arkisin 9.00–16.00

Espoo

Kuopio

Turku

Medilaser Oy Kauppakeskus Iso Omena Piispansilta 9 A 02230 Espoo puh. (09) 231 50480 espoo@medilaser.fi

Medilaser Oy Koljonniemenkatu 2 70100 Kuopio puh. (017) 369 9630 kuopio@medilaser.fi

Medilaser Oy Läntinen Pitkäkatu 13 20100 Turku puh. (02) 211 8700 turku@medilaser.fi

Lahti

Vaasa

Medilaser Oy Vuorikatu 23 15110 Lahti puh. (03) 878 500 lahti@medilaser.fi

Medilaser Oy Hovioikeudenpuistikko 23 65100 Vaasa puh. (06) 421 1770 vaasa@medilaser.fi

Seinäjoki

Vantaa

Medilaser Oy Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä puh. (014) 446 0640 jyvaskyla@medilaser.fi

Medilaser Oy Kauppakeskus Epstori Kalevankatu 4 60100 Seinäjoki puh. (06) 421 1700 seinajoki@medilaser.fi

Medilaser Oy Peltolantie 5 B 01300 Vantaa puh. (09) 838 7580 vantaa@medilaser.fi

Kotka

Tampere

Medilaser Oy Kotkankatu 11 (käynti Kirkkokatu 21 puolelta) 48100 Kotka puh. (05) 3490 3060 kotka@medilaser.fi

Medilaser Oy Hämeenkatu 16 33200 Tampere puh. (03) 253 7800 tampere@medilaser.fi

Hämeenlinna Medilaser Oy Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna puh. (03) 616 1000 hameenlinna@medilaser.fi

Jyväskylä

Yhteistyöklinikat

Helsinki Eiran sairaala Laivurinkatu 29 00150 Helsinki puh. (09) 162 0300 info.silmayksikko@eiransairaala.fi www.eiransairaala.fi

Pori Porin silmäkirurgia Valtakatu 4 A 28100 Pori puh. (02) 211 8780 pori@silmakirurgi.fi www.silmakirurgi.fi

NÄET KYLLÄ ERON.

Seuraa meitä somessa: facebook.com/Medilaser Oy

twitter.com/MedilaserOy

youtube.com/Medilaser Oy