Page 1

1

Semex Finland tiedotuslehti

Laatua tilan jalostustyöhön

Ala-Korholassa panostetaan hyvinvointiin ja lehmäperheisiin, sivu 2 Taito, tarkkuus ja tasaisuus huipputuotosten takana Mustosen tilalla, sivu 6 ”Lehmää pitää rakastaa” -hoito lehmän ehdoilla on Keinästen maailman huipputason robottituloksen takana, sivu 10 Wentjärven tilalta yhdeltä robotilta 890 000 kiloa maitoa vuodessa, sivu 12


2

ALA-KORHOLASSA PANOSTETAAN HYVINVOINTIIN JA LEHMÄPERHEISIIN Raija ja Juha Rissanen Ala-Korholan tilalta Vehmersalmelta ovat panostaneet sekä jalostukseen että lehmien olosuhteisiin. Työn tulokset näkyvät korkeina tuotoksina ja kestävyytenä: Vuoden 2017 keskituotos oli 11384 - 4,02 - 3,32. Poistettujen lehmien elinikäistuotos oli peräti 44285 kiloa ja ne olivat poikineet keskimäärin neljä kertaa. Karjan lehmistä 49 % on vähintään kolme kertaa poikineita ja keskipoikimakerta on 2,87. Kestävä ja korkeatuottoinen eläinaines on saavutettu määrätietoisella lehmäperheiden rakentamisella ja huolellisella sonnivalinnalla. Kun Juha ja Raija ottivat tilan nimiinsä vuonna 1987, heillä oli 14 lehmää parsinavetassa. Nuorkarjapihaton rakentaminen vuonna 2000 mahdollisti lehmämäärän lisäämiseen 26:een, ja kun parsinavetassa tehtiin täysremontti vuonna 2005, oli ajatuksena, että tällä kokoonpanolla mennään eläkeikään asti. Päätös muuttui kuitenkin jo seuraavana vuonna, kun tarjolle tuli lisämaata, joka mahdollisti uudet suunnitelmat. Harkinnassa oli myös emolehmäkarja tai hevosheinän tuotanto, mutta maidontuotannon jatkaminen vei lopulta kannattavuuslaskelmissa voiton, ja uusi lypsyleh-

mäpihatto päätettiin rakentaa. Ala-Korholan isäntäväkeä haastatellessa tulee selkeästi esiin, että päätöksiä ei tehdä summamutikassa, vaan tilaa kehitetään suunnitelmallisesti eri vaihtoehtoja punniten, ja tehtyjä ratkaisuja viedään määrätietoisesti eteenpäin. Uuden navetan investointikustannuksiin täytyy sisällyttää myös eläinaineksen hankinta. Harvalla on mahdollisuutta täyttää navettaansa heti korkeatasoisilla jalostuseläimillä, ja myös Ala-Korholassa punnittiin tarkkaan eri vaihtoehdot. Navetta haluttiin nopeasti täyteen, mutta eläinaineksen laadusta ei haluttu tinkiä liikaa.

Raija päätyi ratkaisuun, että hän ostaa mahdollisimman korkeatasoisia alkioita uusien lehmäperheiden kantaemiksi, ja täyttää alkuvaiheessa navetan ostamalla vasikoita ja kasvattamalla ne itse hiehoiksi niin, että ostoeläimet poikivat sopivasti uuden navetan valmistumisen aikoihin. Raija kävi henkilökohtaisesti katsomassa jokaisen ehdokkaan emän ja tarkisti, että niillä oli rakenteensa puolesta mahdollisuus kestää kolme poikimista. Suunnitelma osoittautui toimivaksi. Navetta saatiin nopeasti täyteen ja ostoeläimet toimivat pääsääntöisesti hyvin. Parhaat niistä saivat poikia oman vasikan, ja muihin siirret-

tiin alkioita.

Nitan lehmäperhe valtaa navetan Raija osti alkioita sekä holsteinista että ayrshireistä. Hänellä ei ollut suunnitelmissa erityisesti lisätä tai vähentää kumpaakaan rotua, mutta holsteinalkiot tuottivat sattumalta lehmävasikoita, kun taas ayrshirealkioista syntyi sonneja. 10 ayrshire-tuontisiemenannoksesta tuli 9 tiineyttä – ja 9 sonnivasikkaa. Kun Raija osti korkeatasoisen ja tyypikkään Pardnerin tyttären Pulkkalan karjan lopetushuutokaupasta, hieho kuoli tapaturmaisesti. Holsteinit olivat päättäneet valloittaa Ala-Korholan navetan. Rissaset ostivat Kanadasta 4 huipputasoista holsteinalkiota yhdessä Hännisen perheen kanssa. “Alkioiden kautta on mahdollista päästä kiinni lehmäperheisiin, joita ei millään muulla tavoin voi saada navettaansa, ja yhden huippuhiehon hinnalla saa monta alkiota, ” Raija perustelee investointiaan nimenomaan alkioihin. Donoriksi valittu Braedale Nita on samaa lehmäperhettä itse kuningas Goldwynin kanssa – sen emänemä on Braedale Gypsy Grand, joka on myös Goldwynin emänemä. Nitan emä Braedale Ault on linjasiitetty aikansa legendaan ja nykyisen holsteinjalostuksen kulmakiveen Madawaska Aerostariin, joka on Aultin isänisä ja emänemänisä. Goldwyn on samantyyppisen parituksen tulos, eli myös Goldwynin emän Baler Twinen

Samasta alkiohuuhtelusta syntyneet Brawlerin tyttäret saivat kaikki kanadalaisessa luokituksessa VG-85 CAN. Vasemmalla 3 kertaa poikinut AK Jebounita ET, keskellä ja oikealla 4 kertaa poikineet lehmät AK J’taimenita ET ja AK Jádorenita ET.

isänisä ja emänemänisä on Aerostar. Goldwynin suvussa Aerostar tulee vielä kolmanteen kertaan isän puolelta. Nitan neljä alkiota Toystorysta osoittautuivat täyspotiksi: Niistä syntyi 4 lehmävasikkaa, kaksi Toivion ja kaksi Ala-Korholan karjaan. Sopimuksen mukaan kaikkia neljää hiehoa huuhdeltiin ja tuotetut alkiot jaettiin tasan niin, että kaikkien kantaemien sukuja tulisi molemmille tiloille. Jokaiselle hieholle käytettiin eri sonnia, jotta saatiin aikaan erityyppisiä yhdistelmiä ja samalla tietoa siitä, minkälaiset sukulinjat parhaiten sopivat tähän sukuun. Huuhtelusonneiksi valikoituivat Goldwyn, September, Roy ja Damion, jolloin päästiin kokeilemaan myös linjasiitoksen jatkamista sekä isä- että emälinjassa. Yhdistelmä Goldwyn – Nitantytär sekä tuplasi sukutauluun Gypsy Grandin perheen että antoi lisää vahvuutta Aerostarille, joka tuli sukutauluun kolmesti isän ja kahdesti emän puolelta. Yksi hiehoista ei antanut alkioita lainkaan, muista saatiin yhteensä 27 kpl. Kantaemät itse poikivat sopivasti uuden pihaton hyviin olosuhteisiin, ja niistä huuhdellut alkiot siirrettiin täydennystä varten ostettuihin hiehoihin. Lehmäperheen rakentamisen peruskivet oli valettu vahvaan pohjaan. Nitan perhe on toiminut hyvin huuhteluissa ja siitä on saatu paljon lehmävasikoita. AlaKorholaan on tähän mennessä syntynyt 45 lehmävasikkaa, ja lisää tätä perhettä löytyy Hännisen navetasta sekä myytyjen hiehojen kautta eri puolilta Suomea. Tällä hetkellä mennään pisimmillään jo viidennessä polvessa.

Kolmelle siskokselle VG-85 CAN Erityismaininnan ansaitsee ehdottomasti sisarussarja, joka syntyi kun AK Ekanita ET (isä Goldwyn) huuhdeltiin sexatul-


3

Toystory 35 Rockymountain Toystory Yesnita Et Toystory Rockymountain Toystory Yanita Et om. M&M Hänninen

Roy

117 AK Roy Ebonita mty eloon

September

130 AK September Evenita Et

AltaCaliber

327 AK Jippiinita

AltaAvalon

367 AK Lovenita mty eloon

Artes

316 AK Julynita

344 AK KissMeNita mty eloon

Brawler

Pride

423 AK Mamunita

Brawler

313 AK Jannita Et mty eloon

Goldwyn

107 AK Goldwyn Ekanita Et

Brawler

298 AK Juhlanita

Brawler

Goldwyn

118 AK Goldwyn Enita Et

308 AK J`taimenita Et

Brawler

307 AK J`adorenita Et

315 AK Jebounita Et

Bowser

342 AK Kesänita

Boris

381 AK Lenita

Damion

119 AK Damion Evernita Et

AltaSuede

278 AK Ikinita mty eloon

Shottle

301 AK Shottle Joynita

AltaOak

417 AK Moonnita

Palermo

279 AK Irjanita Et

Roy

Toivion Roy Erinita Et

Palermo

281 AK Ilonita Et

Brawler

292 AK Ivorynita mty eloon

Bowser

333 AK Kivanita mty eloon

AltaAvalon

363 AK Lolnita

sä” Raija naureskelee, ja jatkaa: ”Jos lehmä on selästään kipeä, se näkyy sen liikkumisessa ja lamaannuttaa lehmän. Jalostus on ainoa tapa hoitaa asi-

Windbrook

407 AK Mynita

Boris

380 AK Lempinita

AltaOak

416 AK Monamournita

High Octan Gatsby Impression Glauco Gatsby

Bluff

Spectrum Jungle Brekem

Envious

454 AK HO Nita 477 AK O`lovenita 378 AK Luhlanita

Flame 471 AK Omanita

109 AK September Elonita Et

Raija Rissanen ja Semexin jalostusneuvoja Eevastiina Heikkinen -Björkqvist arvioivat AK Jádorenita ET:n (Brawler-Goldwyn) rakennetta. Jádorenita lypsää kuvanottohetkellä neljättä kauttaan, ja sen 3. 305 tuotos oli 12 604 – 3,53 -3,33. Jádorenita on kerran tarvinnut yhden uusintasiemennyksen, ja sen terveyskortista löytyy sorkkahoitojen lisäksi vain yksi poikimahalvausmerkintä. Utareeltaan lehmä on aina ollut täysin terve.

Gatsby 481 AK Gatsby Oberfest

Toystory 34 Rockymountain Toystory Yanita Et

September

Artes

Toystory Rockymountain Toystory Yapanitar Et om. M&M Hänninen

Braedale Gypsy Grand VG-88

Aeroline

Braedale Ault EX-90

Convicer

Braedale Nita

Maidontuotannon eettisyys ja karjanomistajan vastuu eläintensä hyvinvoinnista ovat tärkeitä asioita tilan emännälle. “Ihmisellä on valta päättää jalostuksesta, ja meillä on vastuu siitä, että syntyvällä eläimel-

Raija aloitti lehmien talviulkoilun ensimmäisten joukossa jo parsinavetassa, koska halusi lehmilleen parhaan mahdollisen viihtyvyyden, ja myös robottipihatosta lehmät pääsevät älyportin kautta vapaasti ulkoilemaan ympäri vuoden. Kesäisin sekä lehmät että hiehot pääsevät laitumelle.

413 AK Milounita 483 AK Onnita 457 AK Novonita

357 AK Carlanita

Envious 431 AK Merlenita

Jalostuksessa ja hoidossa korostuu karjanomistajan vastuu

lä on eväät hyvään elämään”, Raija painottaa. Jalostus ei saa tähdätä pelkästään korkeaan tuotokseen, vaan myös eläinten hyvinvointi on tärkeässä asemassa päätöksiä tehtäessä: Huonorakenteiset jalat, roikkuva utare tai heikko selkä tuottavat eläimelle kipua. Lehmän hyvästä ja pitkästä elämästä rakentuu lopulta myös lypsykarjatilan kannattavuus. Tärkeimpiä jalostustavoitteita Ala-Korholassa ovat eläinaineksen yhtenäisyys, rungon raamikkuus ja lantiorakenne. Utareet ja jalat ovat lehmillä jo hyvässä kunnossa. Toki niihinkin täytyy jatkuvasti kiinnittää huomiota, että ominaisuudet pysyvät sukutauluissa vahvoina. Koska tilalta myydään jatkuvasti paljon jalostuseläimiä, Raija käytti välillä myös sonneja, joiden runkoindeksit ennustivat selvästi nykyistä pienempää raamikkuutta. Raijan ajatuksena oli, että näistä yhdistelmistä myytäisiin hiehoja karjoihin, joissa parsien koko rajoittaa eläinten kokoa. Näiden sonnien käytöstä kuitenkin luovuttiin, koska eläinaineksen yhtenäisyys kärsi ja sitä kautta myös AK-hiehojen tasalaatuisuus. Nyt Raija jalostaa eläinainesta vain oman navettatyypin ja hyvien olosuhteiden asettamia tarpeita ajatellen. Laaja runko takaa hyvän syöntikyvyn ja riittävästi tilaa utareelle, joten rungon jalostaminen on tarpeen navettatyypistä riippumatta. Kun Raija ja tilan jalostusneuvoja Eevastiina HeikkinenBjörkqvist ovat valinneet sonneja käyttöön, on viimeisen kolmen sukupolven ajan yhtäjaksoisesti tehty tiukkaa valintaa oikea-asentoisen ja riittävän leveän lantion sekä vahvan lanneselän vakiinnuttamiseksi eläinainekseen. ”Joku on sanonut, ettei lehmä selästään lyp-

371 AK Ladynita 414 AK Muunita

427 AK Marrasnita

Kickball 502 AK Pakkasnita

la Gen-I-Beq Brawlerilla. Huuhtelusta syntyi 5 lehmävasikkaa, joista yksi myytiin. Kun Semexin rakenneluokittaja Chantal Charette viime syksynä rakennearvosteli lehmiä Ala-Korholassa, hän antoi kolmelle lehmälle VG-85-pisteet. Kanadan arvostelu on erittäin tiukka, ja on harvinaista, että suomalaisissa karjoissa saadaan kolme VG tulosta yhdellä luokituskerralla. Chantal arvostelee lehmät kokonaan ilman sukutietoja. Vain poikimakerta ja poikimapäivä ovat tiedossa arvosteluhetkellä. Kierroksen jälkeen Raija kertoi, että kaikki kolme VG-85 lehmää ovat syntyneet samasta alkionhuuhtelusta! Neljäs lehmä tästä sisarussarjasta oli luokitushetkellä ummessa. Nitan perhe edustaa yhtenäistä tyyppiä ja erinomaista kestävyyttä, joka näkyy myös karjan keskipoikimakerrassa ja tuotoksessa. Erityisen mieleisiä lehmiä Nitan perheestä ovat Brawler-sisarusten lisäksi muun muassa AK Lempinita Morsan Boriksesta, sekä Silverridge V Enviouksen tytär AK Merlenita. Okra-näyttelyssä mukana ollut AK Marrasnita, jonka isä on myös Envious, teki juuri lehmävasikan Dulet Kickballista ja odotukset ovat suuret. Erityisen tärkeänä hiehona Raija mainitsee AK HO Nitan, jonka emä on aiemmin mainittu AK Jádorenita ja isä Stantons High Octane. HO Nita on tiine sexatusta Progenesis Praisesta.

aa.” Lantioon ja lanneselkään panostaminen on tuottanut tulosta ja se näkyy myös eläinten poikimisten helppoutena: Raija kertoo, että viimeisen 30 hiehopoikimisen aikana on voimakasta vetoapua tarvittu vain kerran, kun vasikka oli virheasennossa. Kolme kertaa on poikimista avustettu vähän. Kun lantio on hyväasentoinen ja riittävän leveä ja hieho ruokittu oikein, eväät onnistuneeseen poikimistapahtumaan ovat parhaat mahdolliset.

13. ja 14. maitotili saadaan jalostuseläinkaupasta Kun uusi pihatto valmistui, jäivät vanha hiehopihatto sekä lehmänavetta kokonaan nuorkarjan käyttöön. Lisäpeltoa saatiin hankituksi enemmän kuin yhden robotin pihaton tarve oli, mutta ei riittävästi ruokkimaan kahden robotin navettaa. Lisämaa päätettiin hyödyntää nuorkarjan kasvatuksessa. Tiineille hiehoille tarkoitettu nurmi voidaan korjata vasta, kun paremmin sulava lypsävien säilörehu on saatu korjatuksi, ja

hiehoja varten voidaan helposti säilöä nurmea myös kuivaheinänä. Kun vanhojen rakennusten kiinteät kulut pystytään tasaamaan useamman hiehon kesken, hiehokasvatuskulut alenevat. Ala-Korholassa tarvitaan hyvän kestävyyden takia uudistukseen vain noin 20-25% jokaisesta ikäluokasta, joten myyntiin riittää vuosittain 1520 jalostuseläintä. Karjan yhtenäisyys mahdollistaa sen, että ostaja voi valita useasta vaihtoehdosta mieleisensä. Ne, jotka eivät tule valituiksi, kelpaavat hyvin kotikarjaan. Kun suurin osa karjatiloista kertoi laittavansa kaikki ylimääräiset uudistuseläimet pois huonon rehuvuoden takia, Rissaset päättivät pitää kaikki hiehopaikat niin täynnä kuin suinkin mukavasti mahtui. Ennustus osui oikeaan, ja hiehot menivät erinomaisen hyvin kaupaksi seuraavana keväänä, kun muualla oli saman ikäisistä hiehoista pulaa. Laatuhiehojen kasvatusta ei tehdä vasemmalla kädellä, vaan hiehojen rehujen laatuun ja riittävään valkuaisen saantiin kiinnitetään paljon huomi-


4

Pääkirjoitus

Arvoisa lukija, Kädessänne on Semex Finlandin asiakaslehden erikoisnumero, joka jaetaan kaikille suomalaisille lypsy- ja pihvikarjatiloille Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä. Tässä lehdessä esittelemme asiakastilojamme eri puolilta Suomea, ja kerromme Semexin tuotteista ja palveluista. Semex on nyt toiminut Suomessa lähes 8 vuotta, ja vuosi vuodelta markkinaosuutemme on kasvanut sekä lypsyettä pihvikarjatilojen keskuudessa. Vuoden 2017 aikana myimme Suomessa jo yli 100 000 siemenannosta. Kuten lehden artikkeleista voitte lukea, voivat menestyvän karjatilan rutiinit ja ratkaisut olla keskenään hyvin erilaisia. Jokaisella karjanomistajalla on täydellinen vapaus tehdä valintoja ja olla niistä vastuussa omalta osaltaan. Robottimerkeistä, meijereistä, traktoreista tai sonnifirmoista voidaan väitellä loputtomiin, mutta nämä valinnat eivät ratkaise karjatilan menestystä. Taloudellisesti kannattava lopputulos voidaan saavuttaa monella tavoin. Kun karjanomistaja tekee päätöksiä, hän punnitsee niitä useista eri näkökulmista ja valitsee itselleen sopivimman. Lyhyen aikavälin päätöksiä tehdään navetassa päivittäin eteen tulevien tilanteiden mukaisesti. Näiden päätösten vaikutukset ovat yleensä toiminnallisia ja kestoltaan lyhytaikaisia. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa voidaan harkita eri vaihtoehtoja ja pohtia niiden vaikutuksia jopa seuraavaan omistajasukupolveen asti. Jalostuksen suuntaviivoja päätettäessä täytyy tavoitteet asettaa useiden vuosien päähän. Vaikka genomimaailma on tuonut jalostusohjelmiin lähes tuulen nopeuden, kestää lehmän tiineys edelleen 9 kuukautta ja vasikan kasvattaminen lypsylehmäksi kaksi vuotta. Tulosten vakiintuminen sukutaulussa on kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Erilaisista valinnoista huolimatta menestyneillä tiloilla on myös yhteisiä piirteitä. Niistä tärkeimmät ovat aito rakkaus omaa työtä kohtaan ja halu antaa lehmälle hyvä elämä riippumatta siitä, asuuko se parsinavetassa vai pihatossa ja tuottaako se elääkseen maitoa vai pihvilihaa. Kun työ tuntuu mielekkäältä ja siitä osataan olla aidosti ylpeitä, ollaan yleensä valmiita myös panostamaan sekä ammatilliseen osaamiseen että eläinainekseen. Työn iloa ja aitoa ammattiylpeyttä kaikille lukijoille toivottaen,

Juha Rissanen ja 3 kertaa poikinut AK Jebounita (Brawler-Goldwyn), paras 305 pv (2.) 10907-3,963,52. ota. Erityisesti juotolta vieroitukseen on nyt satsattu niin, että vasikoiden kasvu ei pääse hidastumaan. Vasikat ovat emiensä hoidossa ensimmäisen vuorokauden, jolloin niiden ternimaidon imemistä valvotaan ja annetaan lisämaitoa tarvittaessa. Yksilökarsinoissa maitojuotolla vasikat viipyvät viikon, jonka jälkeen ne siirtyvät ryhmäkarsinaan kahdeksi kuukaudeksi. Ryhmäkarsinoissa on vapaajuotto, jossa on 1/3 täysmaitoa ja 2/3 startti-juomarehua. Vasikoille tarjotaan vapaasti myös kuivaa heinää ja vasikoille tarkoitettua väkirehua. Kahden kuukauden iässä vasikat siirretään noin kuukauden ajaksi vieroituskarsinaan, jossa niiden juotto rajoitetaan 5 litraan päivässä ja säilörehu lisätään rehustukseen. Kolmen kuukauden iässä vasikat vieroitetaan juotolta kokonaan.

Jalostuskärpänen puri Ranskan matkalla Raija innostui tosissaan jalostuksesta 1990-luvun lopulla käydessään Ranskassa. Kun hän näki pitkäikäisiä lehmiä, jotka

Sari Alhainen

®

FINLAND

www.semex.fi

Laatua tilan jalostustyöhön Semex Finland tiedotuslehti Julkaisija: Semex Finland Oy, Liminka Päätoimittaja: Sari Alhainen Kannen kuva: Sari Alhainen Sivunvalmistus: Tmi SeT-Print, Kauhajoki

4 kertaa poikinut AK J’taimenita ET (Brawler-Goldwyn), paras 305 pv (3.) 11613-3,84-3,28.

näyttivät hyvältä vielä useamman poikimisen ja korkeiden tuotosten jälkeen, hän päätti pyrkiä samaan omassa karjassaan. Utareliiveistä oli päästävä eroon ja lehmät täytyi saada kestämään paremmin. Raija asetti tavoitteekseen sen, että lehmät pystyisivät poikimaan vähintään 5 kertaa, eikä utareliivejä enää tarvittaisi, ja että keskituotos nousisi 10 000 kiloon. Utareliivit ovat Ala-Korholassa jääneet historiaan jo vuosia sitten, ja keskituotoskin on noussut yli 11 000 kilon. AlaKorholan tilalla on käytetty Se-

mexin sonneja jo pitkään jonkin verran, ja isommassa määrin vuodesta 2009 lähtien. Hyvien tulosten innostamana Juha ja Raija ovat päätyneet ostamaan kaikki sonnit ja jalostusneuvontapalvelut Semexiltä jo useamman vuoden ajan. Karjan keskituotos on ollut tasaisessa nousussa ja samaan aikaan myös keskipoikimakerta on kasvanut. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä. Onnittelut upeista tuloksista Ala-Korholan väelle. ¬ Sari Alhainen

Ala-Korholan tilan tuotosseurannan tunnuslukuja: Keskituotos v. 2017 67,6: 11 384 – 4,02 – 3,32 Lehmistä 3 + kertaa poikineita 49 % Keskipoikimakerta 2,9 Siemennyksiä/poikiminen 1,74 Elossa olevien elinikäistuotos 28 677 (alue 20 677 kg) Poistettujen elinikäistuotos 44 285 kg (alue 27 430kg) EKM/elinpäivä, elossa olevat 13,5 (alue 11,2) EKM/elinpäivä, poistetut 17,4 (alue 13,3) Hiehojen keskipoikimaikä 24,8 kk


5

Karjanomistajat arvostavat maitoa, rakennetta ja lypsettävyyttä sonnien valinnassa Helmikuun alussa pidettyjen Sarka-messujen yhteydessä oli Semexin osastolla kysely, jonka avulla selvitimme karjanomistajien toiveita sonnien ominaisuuksiin liittyen. Kyselyn avulla pystymme entistä paremmin valikoimaan Semexin listoille sellaisia sonneja, joille on laajasti käyttöä asiakkaidemme keskuudessa. Jokaisen karjanomistajan tarpeet eläinvalinnassa ovat yksilöllisiä, eivätkä kokonaisjalostusarvot toimi kovin hyvin karjakohtaisen sonnivalinnan välineinä silloin, kun karjanomistajan päätavoite ei ole sonnien myynti keinosiemennyskäyttöön. Tämä näkyi myös kyselyn vastauksissa. Maito, utareterveys, kokonaisrakenne ja jotkin yksittäiset rakenneominaisuudet ratkaisevat sonnivalinnan. Näissä ominaisuuksissa on pieniä rotukohtaisia eroja, mutta kokonaisuus on kuitenkin molemmilla pääroduilla hyvin samansuuntainen. Jersey- ja brown swiss- roduista saimme niin vähän vastauksia, että niistä ei ollut järkevää las-

kea keskiarvoja. Holstein-rodun osalta saimme kyselyyn 136 vastausta ja ayrshire-rodun osalta vastauksia oli 95. Vaihtoehtoja oli 4: Erittäin tärkeä, melko tärkeä, ei kovin tärkeä tai en seuraa lainkaan. Lisäksi ruutu voitiin jättää tyhjäksi. Vastaukset jaettiin kahteen kategoriaan, joissa toisessa olivat erittäin- ja melko tärkeät vastaukset ja toisessa muut kategoriat. Näin saimme hyvän kuvan siitä, mitkä ominaisuudet kiinnostavat karjanomistajia eniten. Vastauksissa korostui se, että kaikista ominaisuuksista voitiin olla montaa mieltä. Yhdessäkään ominaisuudessa ei saatu 100%:sta yksimielisyyttä ominaisuuden tärkeydestä. Molemmissa roduissa kärkeen kirivät maitotuotos ja utarerakenne, joita piti tärkeinä yli 90% vastaajista. Holsteinilla utareterveys oli kolmantena, kun taas ayrshirellä utareterveys ei mahtunut kymmenen parhaan joukkoon. Ayrshirellä utareterveyden parantamiseen ei näyttäisi olevan yhtä suurta

tarvetta kuin holsteinilla. Vastaavasti ayrshirellä lypsettävyys nousee kolmannelle sijalle, kun taas holsteinilla se jää tärkeydessä utareterveyden jälkeen. Molemmissa roduissa sekä kokonaisrakenne että utareen, jalkojen ja runkorakenteen yhdistelmäindeksit ovat kymmenen tärkeimmän ominaisuuden joukossa. Yksittäisistä rakenneominaisuuksista ayrshirellä mahtuu TOP 10- listalle utaremuoto, keskiside ja etukiinnitys, holsteinilla utaremuoto ja takavedinten sijainti. Kaikkein vähiten valinnassa kiinnitetään huomioita kokonaisjalostusarvoihin, haplotyyppeihin ja kuntoluokkaan. Rakenneominaisuuksista vähiten huomiota saavat lonkkanivelen sijainti, sorkan kannan vahvuus ja etukorkeus. Nämä ovat vähemmän tunnettuja rakenneominaisuuksia, joita ei ehkä vielä aivan täysimääräisesti hyödynnetä valinnassa. Lonkkanivelen sijainti korreloi vahvasti lantion kokonaisrakenteen, lantiokulman ja jalka-asentojen kanssa, ja sor-

kan kannan vahvuus vaikuttaa huomattavasti sorkkakulmaa enemmän sorkkaterveyteen. Hoitotietoindeksien ja tytärhedelmällisyyden painot olivat utareterveyttä lukuun ottamatta keskiarvon alapuolella molemmilla roduilla. Tämä on karjakohtaisessa valinnassa perusteltua, koska terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien vaihtelusta 85-95 % johtuu muusta kuin perimästä, ja näihin asioihin pääsee tehokkaimmin vaikuttamaan olosuhteiden ja ruokinnan kautta. Jalostusohjelmien sonnivalinnassa kiinnitetään huomiota suuressa mittakaavassa siihen, ettei sonnien perinnöllinen taso heikkene terveydessä ja hedelmällisyydessä, mutta yksittäisten karjojen valinnan välineinä ne eivät kovin hyvin toimi. Hyvät jalat ja utare, vahva lanneselkä ja riittävän laaja runko tukevat hyvää syöntikykyä, ketterää liikkumista ja ongelmatonta lypsyä ja näin parantavat suoraan eläimen terveyttä. Rakenteen parantamisessa on jalostuksella sekä isä- että emävalinnan puo-

lella suuri merkitys, koska huomattava osa ominaisuuksien vaihtelusta johtuu perimästä. Sarka-messujen vierailijoiden mielipiteet eivät suoraan vastaa kaikkien suomalaisten karjanomistajien keskiarvoa, mutta tällä kyselyllä haettiin tietoa oman yrityksen tarpeisiin, jotta sonnien valinta listalle osuisi entistä paremmin asiakkaidemme toiveita vastaavaksi. Listalla olevia sonneja pyrimme pitämään aina varastossa. Tosin kaikkein suosituimmista sonneista saattaa olla useiden kuukausien jonot suuren kansainvälisen kysynnän takia. Tuomme karjanomistajien toiveiden mukaisesti Kanadasta ja Sveitsistä listasonnien lisäksi minkä tahansa Semexin tai Swiss Geneticsin sonnin annoksia, mikäli niitä on saatavilla. Jalostusneuvojamme pystyvät Semexin pilvipalvelun kautta seulomaan juuri teidän tavoitteidenne mukaisia sonneja yli 1600 sonnin valikoimasta. ¬ Sari Alhainen

Ominaisuudet tärkeysjärjestyksessä, holstein

Ominaisuuksien tärkeysjärjestyksessä, ayrshire Maito kg Utarerakenne Lypsettävyys Jalat&sorkat Runko&lypsytyyppi Kokonaisrakenne Utaremuoto Keskiside Kestävyys Etukiinnitys Valkuais kg Utarekudos Valkuais % Utareterveys Lypsytyyppisyys Lantio Vedinpituus Takakiinnityksen leveys Pitkämaitoisuus Takavedinten sijainti Rasva kg Rasva % Takakiinnityksen korkeus Soluluku Luustolaatu Etuvedinten sijainti Rungon syvyys Arvosteluvarmuus Takajalat takaa Lanneselän vahvuus Lantion leveys Takakorkeus Luonne Lantiokulma Sorkkakulma Rinnan leveys Tytärhedelmällisyys Kinnerkulma Eturunko Sorkan kannan vahvuus Poikimavaikeus isänä Sukutaulu Sorkkasairaudet Poikimavaikeus emänisänä Aineenvaihduntasairaudet Lonkkanivelen sijainti Kuntoluokka NTM-jalostusarvo LPI-jalostusarvo TPI-jalostusarvo Haplotyypit

Maito kg Utarerakenne Utareterveys Lypsettävyys Jalat&sorkat Kestävyys Kokonaisrakenne Utaremuoto Takavedinten sijainti Runko&lypsytyyppi Keskiside Lypsytyyppisyys Etukiinnitys Soluluku Takakiinnityksen leveys Utarekudos Etuvedinten sijainti Takakiinnityksen korkeus Lantio Vedinpituus Pitkämaitoisuus Valkuais % Valkuais kg Luonne Rasva kg Rasva % Tytärhedelmällisyys Arvosteluvarmuus Kinnerkulma Sorkkakulma Takajalat takaa Lanneselän vahvuus Rungon syvyys Sorkkasairaudet Poikimavaikeus isänä Luustolaatu Lantion leveys Lantiokulma Sukutaulu Takakorkeus Eturunko Rinnan leveys Poikimavaikeus emänisänä Sorkan kannan vahvuus Aineenvaihduntasairaudet Kuntoluokka Lonkkanivelen sijainti LPI-jalostusarvo TPI-jalostusarvo Haplotyypit NTM-jalostusarvo 0%

10 %

20 %

30 %

Erittäin tärkeä tai melko tärkeä

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

Ei kovin tärkeä, en seuraa lainkaan tai ei vastannut

90 %

100 %

0%

10 %

20 %

Erittäin tai melko tärkeä

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

Ei kovin tärkeä, en seuraa lainkaan tai ei vastannut

90 %

100 %


6

TAITO, TARKKUUS JA TASAISUUS HUIPPUTUOTOSTEN TAKANA Silja ja Markku Mustosen nimi on jo vuosien ajan löytynyt Kainuun tuotosseurantatilojen korkeatuottoisimpien karjojen listan kärkipäästä. Vuonna 2016 he olivat ykkösinä keskituotoksella 11 9594,17-3,51. Vuonna 2013 käyttöön otetussa robottinavetassa lypsää tasalaatuinen karja osaavan isäntäväen hoidossa.

hienosäätöä seuraamalla eläinten liikkumista ja kuntoluokkia. Ruokinnan tasapainosta kertoo korkean tuotoksen lisäksi erinomaiset maidon pitoisuudet. Säilörehu korjataan pääasiassa siiloihin, jonkun verran myös paalataan. Paalirehun satunnaisesti epätasaisempi koostumus aiheuttaa jonkin verran päänvaivaa appeen tekijälle. Muutokset näkyvät helposti ainakin korkeimmassa tuotosvaiheessa olevien lehmien syönnissä.

Korkeita tuotoksia kummallakin rodulla jo ensikkona

Silja-emäntä kehuu äitiyslomiensa aikana työskennelleitä lomittajia ammattitaitoisiksi. Lomittajille on annettu selkeät työohjeet ja lomittajan vaihtuessa karjan tapahtumat on helppo tarkistaa muistiinpanovihkosta. ”Talon tapoihin” kuuluvaa siisteyttä halutaan lomittajienkin pitävän yllä ja tehtäviin annetaan kunnollinen perehdytys. Silja painottaa jatkuvan seurannan tärkeyttä niin lehmien, kuin vasikoidenkin hoidossa. Eläinten muuttuneeseen käytökseen tai pieneenkin viitteeseen heikentyneestä syönnistä on tartuttava heti. Työrutiinien on oltava samoja niin puhtaanapidossa, vasikanhoidossa kuin lehmien voinnin seurannassakin, olipa hoitajana kuka tahansa. Huolellisuudesta oiva esimerkki on viime vuoden vasikkakuolleisuus-%, joka oli

Vuoden 2017 tuotoslukemat ovat lähes vuoden 2016 kärkituloksen tasoa. Vajaalla 60 lehmällä saavutettiin 11 5224,27-3,57, 12 041 EKM. Karjan rotujen prosenttijakauma on noin 80/20 holsteinin eduksi. Tuotoksissa rotujen välillä ei ole juurikaan eroa, energiakorjatuissa maitokiloissa ayrshiret jopa päihittävät holsteinit. Tuotoksia tarkastellessa huomio kiinnittyy jo ensikoiden korkeaan keskituotokseen, reiluun 10 500 kiloon. Ero eri lypsykausien välillä on tasoittunut, samoin ero ayrshiren ja holsteinin kesken. Vaikka karjassa ayrshiret ovat vähemmistönä, senkin rodun hyvät eläimet saavat tasapuolisesti mahdollisuuden

Huolellisuutta vasikan ensihetkistä alkaen

Silja, Markku ja Mustosen nuori isäntä Jaakko. näyttää kykynsä maidontuottajina.

Laadukas säilörehu kaiken avain

Tilalla on ollut aperuokinta käytössä jo vanhan parsinavetan

aikaan. Apereseptit laatii Kainuun Pro Agrialta Eila Niskanen, joka saa lämpimät kiitokset tilan väeltä pitkäaikaisesta onnistuneesta työstään. Ruokinnan käytännön toteutuksesta vastaava Markku-isäntä tekee

Ilohovin Jalta (Ideostar) loppukaudella ennen neljättä poikimistaan. I. Jalta on oiva robottilehmä 3,9 kg/min virtauksilla. Paras 305 (2.): 14 508 kg-4,0-3,4.

Parhaat Semex-sonnien tyttärien 305 päivän tuotokset v. 2017: HOLSTEIN 1. I. Kippo (Stantons Steady) 14258-4,4-3,5 (2.) 2. I. Juolukka (Comestar Ladner) 13538-3,8-3,2 (2.) 3. S. Jasmiini (Morningview Ashlar) 13495-4,1-3,6 (3.) 4. I. Ipana (Gen-I-Beq Brawler) 13208-4,5-3,7 (4.) 5. I. Laatuakka (Crackholm Fever) 13043-3,9-3,3 (1.) 6. I. Kaaso (Comestar Ladner) 12631-3,9-3,6 (2.) 7. S. Ihana (Dudoc MrBurns) 12587-3,8-3,7 (4.) 8. Kaunehin (Larcrest Contrast) 12478-4,2-3,3 (2.) 9. S. Lempi (Cangen Pinkman) 12354-4,0-3,5 (2.) 10. Kingis (Ginary Twister) 12061-3,3-3,5 (2.) AYRSHIRE 1. S. Jive (De La Plaine Prime) 12945-4,3-3,4 (3.) 2. I. Jella (Nexus Dreamer) 12327-4,6-3,7 (2.) 3. I. Jalta (Ayr-Phoe Ideostar) 11648-4,0-3,5 (3.) 4. H. Kiiwi (De La Plaine Prime) 10891-4,2-3,2 (2.)

0 eli yhtään vasikkaa ei menetetty!

Ilohovin Kaaso (Ladner) näyttää mallia rungon syvyydessä. I. Kaason paras 305 (2.): 12 631-3,9-3,6 ja keskimääräinen virtaus 3,4 kg/min.


7

Ilohovin Ipana (Brawler) on pian 50-tonnari ja tilan ensimmäinen ”oman pytyn” annoksista syntynyt lehmä. Kuvan oton aikaan maitoa oli 61,9 kg, keskivirtaus 3,6 kg/min. Paras 305 (3.): 13 208-4,2-3,6.

Semexin sonnit käytössä yli 10 vuoden ajan Semexin sonneista Buckeyeta ja Chargea oli käytetty seminologin säiliöstä yli kymmenen vuotta sitten ja niistä oli saatu maitoisia tyttäriä. Pian Semex Finlandin perustamisen jälkeen Silja otti yhteyttä Semexin jalostusneuvojaan, tilalle hankittiin oma typpisäiliö ja tehtiin ProMate-jalostussuunnitelma. Sittemmin Markku kouluttautui tilasiementäjäksi ja taidosta on todisteena 1,67 siemennystä/ tiineys viime vuonna. Ensimmäisistä Semex Finlandilta hankituista annoksista

syntynyt Ilohovin Ipana (GenI-Beq Brawler*Rietben Charge) on edelleen tuotannossa ja saavuttaa pian 50-tonnin rajan. Tämän jälkeen tilalla syntyneet eläimet ovatkin kaikki Semexin sonneista. Laajennuksen yhteydessä saatiin ostettua kanadalaissukuisia hiehoja Jaana ja Kari Grundströmiltä (Sopen tila) sekä Laura Palosaarelta. Nämä ostokset ovat olleet onnistuneita, hankitut eläimet jatkavat suurelta osin tuotannossa edelleen. Tilalla on aina ollut korkeatuottoisia lehmiä, mutta robottinavetan aikana keskituotos on saatu nousemaan vielä

Ilohovin Muksu (Pride-Lavanguard) on yksi viime vuoden parhaista ensikoista. Paras koelypsy 44,0, keskivirtaus 2,9 kg/min.

noin tuhannella kilolla. Eläinaines on näinä vuosina saatu yhteneväisemmäksi. Ayrshiren rakenteessa ja tuotoksessa on otettu valtava harppaus lähemmäs karjan holstein-eläinten tasoa. Jalostustavoitteena ovat edelleen jalka- ja sorkkarakenne, sekä robottikarjana luonnollisesti lypsynopeus. Karjassa on käytetty useita Immunity+ -sonneja terveysominaisuuksien tehokkaimpana jalostuskeinona. Mustosten ammattitaidosta ja karjaonnestakin kertoo ”Täti”-lehmäperhe, jossa suvun matriarkka Täti-moonika lähentelee pian 150-tonnin rajaa.

Tällä hetkellä käytössä olevat sonnit: HOL Praise, Investor, Classic, Groovin, Buffalo ja Brekem AY Tuxedo ja Bigtime

Sen tytär Haoskatäti puolestaan pitää viime vuoden tuotosennätystä hallussaan 5. 305: 18 130-3,5-3,37 lukemilla. Haoskatädin ensikkotytär I. Laatu-

akka (Crackholm Fever) jatkaa suvun huikeita lypsyperinteitä ensimmäisellä 305 päivän tuotoksellaan: 13 043-3,9-3,3. I. Laatuakalta on kasvamassa hieho I. Outoakka Benner Silvasta, jolta ei myöskään tulevaisuudessa maitoa puuttune! Suvussa on muitakin haaroja, joiden toivotaan vain kasvavan karjassa. Semex onnittelee sopimusasiakastaan hienoista tuotoksista ja toivottaa karjaonnea jatkossakin! ¬ Eevastiina Heikkinen-Björkqvist

Semexin tilakyltit ovat kotimaista käsityötä Monet asiakkaistamme haluavat keskittää kaikki siemenannoshankintansa Semexille. Sopimusasiakkaina he saavat annoshinnoista alennuksia ja maksuttomat typpitäytöt. Lisäksi Semex lahjoittaa tilalle tyylikkään, kotimaisena käsityönä tehdyn kyltin, jossa on tilan nimi. Yksityisyrittäjä Pasi Staudinger valmistaa tilakyltit sivutoimisesti muiden töiden ohessa. Jokainen yksityiskohta kirjaimia myöten on leikattu koivuvanerista, ja ne maalataan ja lakataan useita kertoja säänkestävyyden takaamiseksi. Kyltti, joka on alusta alkaen Pasin

itsensä suunnittelema, saavutti heti niin suuren suosion sopimusasiakkaidemme keskuudessa, että tilaukset ruuhkautuivat. Yhden kyltin valmistamisessa on useita vaiheita, ja vaikka kyltit tehdään sarjatyönä vaiheittain, niitä ei sivutoimisesti pysty tekemään kovin montaa viikossa. Samaan aikaan on Semexin sopimusasiakkaiden

määrä kasvanut todella nopeasti, ja ajoittain on uusien sopimusten määrä ylittänyt kylttien valmistumistahdin. Suurin osa sopimusasiakkaista on tilannut kyltin, josta tiedotettiin ryhmäpostissamme ensimmäisen kerran tammikuussa 2017. Pasi on ahkeroinut tilausjonoa vähitellen lyhemmäksi työpäiviänsä pidentämällä, mutta

Pasi Staudinger valmistaa kyltit iltaisin ja viikonloppuisin. Ne tehdään alusta alkaen käsityönä.

toimitusajat ovat edelleen usean kuukauden mittaisia. Tavoitteenamme on, että kun ruuhka saadaan puretuksi, kylttejä olisi jatkuvasti varastossa niin, että vain tilan nimi tehdään tilauksen jälkeen. Jos haluat keskittää siemen-

ostosi Semexille ja hyötyä sopimusasiakkuuden eduista, ota yhteyttä omaan jalostusneuvojaasi. Yhteystiedot löydät tämän lehden takasivuilta. ¬ Sari Alhainen


8

Kestävyyden parantaminen on pitkäjänteistä työtä Karjanjalostus on pitkäjänteisyyttä vaativaa lokset alkavat näkyä vasta kolmen vuoden nyspäätöksestä. Vielä paljon hitaampaa on minkälainen tuotantoeläin ja minkälainen

työtä, jossa tupäästä siemenvarmistua siitä, periyttäjälehmä

vastapoikineesta ensikosta tulee. Karjan perinnöllisen kestävyyden parantamiseen vaaditaan vähintään 3-4 sukupolven jatkuvaa satsausta kestävyyttä tukeviin, hyvin periytyviin ominaisuuksiin.

Vanhataloon on saatu jo neljä 100-tonnaria Semexin sonneista Vanhatalon Holstein siirtyi myös ensimmäisten tilojen joukossa käyttämään Semexin sonneja Suomessa, ja lisäksi Vanhatalot ovat investoineet eläinainekseen tuomalla useita hiehoja ja lehmiä Gårdsbyn karjasta Ruotsista. Gårdsbyn karjan omistaja Jan Gowenius on pitkän linjan jalostaja, joka vastasi lähes kolme vuosikymmentä Semex Swedenin toiminnasta. Myös Vanhatalossa aloitettiin Semexin sonnien käyttö

varovasti vuosituhannen vaihteessa, mutta nykyisin karjan kaikki lehmät siemennetään Semexin sonneilla. Kun tutkii tuotosseurannan listausta karjan kestävimpien lehmien osalta, on helppo nähdä, että Semex-sonnien tyttäret ovat olleet kestävyyskilpailussa ylivoimaisia. Vanhatalon karjan kestävyys on parantunut vuosi vuodelta sitä mukaa, kun lisää Semex-sonnien tyttäriä on saatu lypsyyn. Tällä hetkellä 108 lehmän karjassa on 23 lehmää,

Vähintään 50 000 kiloa lypsäneet lehmät Vanhatalossa

jotka ovat saavuttaneet 50 000 kilon elinikäistuotoksen, ja näistä viisi on lypsänyt vähintään 90 000 kiloa. Semexsatatonnareita on karjassa ollut jo neljä kappaletta, joista Gårdsby Stormatic Charmaine (Stormatic-Rudolph) on edelleen tuotannossa. Tällä hetkellä 48 prosenttia karjan lehmistä on poikinut vähintään kolme kertaa. ¬

Vanhatalon G Matilda Elaine ET EX90-CAN (Goldwyn-Stormatic) on vuoden 2016 Kansallisen Holsteinnäyttelyn Grand Champion. Se on poikinut 5 kertaa ja lypsänyt elinikäistuotoksen 75 441 kg. Paras 305 pv (4.) 13 385 kg. Tällä kaudella Matilda on ehtinyt lypsää 272 päivässä jo 14 845 kiloa. Matilda on kuvattu 280 vrk poikimisesta ja sen viimeisin koelypsy on 53,1 kg.

7 kertaa poikinut Gårdsby Stormatic Villarosa EX90-CAN on kolminkertainen kansallisen Holsteinnäyttelyn Grand Championlehmä. Kuvanottohetkellä Villarosa on loppulypsykaudella. Sen elinikäistuotos on 93 317 kg ja paras 305 pv (4.) 11 402 kg.

Nimi

Isä

Gårdsby Stormatic Charmaine

Stormatic Rudolph

8

100 748

V.G.G.VictoriaET

Goldwyn Merchant

8

96 437

V. S. Alfa-Beam

Spirte

6

94 650

Gårdsby Stormatic Villarosa

Stormatic Lee

7

93 317

V.G.M.WinonaET

Goldwyn Lee

7

93 179

Vanhatalon_Goldwyn-_Regina ET

Goldwyn Freelance

4

84 551

Vanhatalon Almira

Spirte

Buckeye

5

83 500

Vanhatalon Esanssi

Baxter

Shottle

6

78 266

Vanhatalon T Hope RC Talent

Salto

6

78 198

Vanhatalon Eloise

Spirte

Roy

6

76 086

Gårdsby Goldwyn Charmaine

Goldwyn Stormatic

7

75 635

Vanhatalon G. Matilda Goldwyn Stormatic ElaineET

5

75 441

Vanhatalon B.Riviera

Buckeye

Shottle

6

74 958

V. S. Elsa-Sallie ET

Shottle

Lheros

5

72 240

Gårdsby Lee Adele

Lee

Igniter

7

71 250

Velthuis Goldwyn Elegant ET

Goldwyn Derry

6

70 676

Karona_Shottle_Gina_ET Shottle

Emänisä

Mr Sam

Goldwyn

Ktrt Mkg

5

70 366

Delaberge G Lucille

Goldwyn Durham

5

63 661

V. B. Carolinarose

Buckeye

September

4

59 711

Vanhatalon Iloise

Sanchez

Spirte

4

59 641

V. J&H O. Marianne

Outbound Dolman

4

58 826

Vanhatalon S. Inez

Sanchez

Goldwyn

5

54 955

V. D. Jezebel-Regina

Denzel

Goldwyn

4

53 596

Suurin osa Vanhatalon 50-tonnareista on Semex-sonnien tyttäriä. Myös kestävien lehmien emänisät ovat suurelta osin Semex-sonneja.

Vanhatalon S Alfabeam (Spirte-Mr Sam) on poikinut 6 kertaa ja lypsänyt elinikäistuotoksen 94 650 kg. Kuvanottohetkellä se on 72 kilon maidossa. Paras 305 pv (4.) 15 831 kg.


9

Joukolan karjassa 57 % lehmistä on vähintään 3 kertaa poikineita Laura ja Jouko Laiholahti Marttilasta kokeilivat Semexin sonneja ensimmäisen kerran jo vuosituhannen taitteessa. Aluksi käyt-

tömäärät olivat varovaisia ja vuodessa syntyi vain muutama Semex-sonnin tytär. Hyvät tulokset antoivat rohkeutta lisätä

7 kertaa poikineen Joukolan Allisonin AF-GP84 (Happiness-Volage) elinikäistuotos on 82 541 kg ja paras 305 pv (4.) 13 389-4,1-3,4.

Semexin sonnien määrää vuosi vuodelta, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa toisen ja kolmannenkin polven kanadalaissukuiset eläimet ovat saaneet mahdollisuuden osoittaa kestävyytensä verrattuna muihin saman ikäluokan lehmiin. Tuotosseurannan tuloksista näkyy, että lähes kaikki karjan vanhimmat lehmät polveutuvat Semexin sonneista. Ayrshire-rotuisista 50-tonnareista ainoan poikkeuksen tekevät kaksi kanadalaissukuista tilasonnin tytärtä. Joukolan 79 lehmän karjassa lypsää tällä hetkellä 15 lehmää, jotka ovat saavuttaneet 50 000 kilon elinikäistuotoksen ja 7 lehmää, jotka ovat lypsäneet vähintään 80 000 kg. Lallin Uranium AF GP82 (Copper-Billy) on lypsänyt tähän mennessä jo yli 100 000 kiloa ja on jälleen tiineenä. Hyvän kestävyyden ja kannattavuuden mittarina pidetään sitä, että yli 50 prosenttia karjan lehmistä on poikinut vähintään kolme kertaa. Joukolassa näitä lehmiä on 57 prosenttia, ja karjan keskipoikimakerta on peräti 3,4. Hyvä kestävyys nostaa karjan tuotostasoa, koska lehmä lypsää parhaat vuotensa yleensä vasta kolmannesta poikimisesta eteenpäin. Samalla uudistuskustannukset laskevat ja

Karhilan Hely (Bendig-Normandin) poikinut 6 kertaa, paras 305 pv (3.) 10891-4,52-3,55, elinikäistuotos 51609 kg.

D-Albanel Iso-Mylla AF-G78 (Reality-Copper) on tuontialkiosta syntynyt 5 kertaa poikinut lehmä, jonka paras 305 pv on 12 456-3,8-3,0 ja elinikäistuotos 57 109 kg. Iso-Mylla on samasta emästä kuin Semex Finlandin listalla olleet sonnit D’Albanel Jurassic ja D’Albanel Marlow.

Lallin Unikko AF-G78 (Copper-Jerry) on poikinut 9 kertaa. Paras 305 pv (4) 11 204-3,8-3,5 ja elinikäistuotos 98 419 kg. säästöä syntyy hiehojen kasvatuskuluissa. Kun karjan taso on riittävän korkea, voidaan lisätuloja saada myös jalostuseläin-

myynnillä. Joukolasta myydään vuosittain kymmeniä jalostuseläimiä muihin karjoihin. ¬

Vähintään 50 000 kiloa lypsäneet ayrshiret Joukolassa Nimi

Isä

Emänisä

Ktrt Mkg

Lallin Uranium

Copper

Billy

9

104 366

Lallin Unikko

Copper

Jerry

9

98 419

U. Äppelsider

Hector

Conn

8

93 193

Joukolan Josetti

Hector

Cornelius

8

86 169

N.Amalia

Darude

Alves

8

85 248

Lallin Apropo

Poker

Copper

8

82 743

Joukolan Allison

Happiness Volage

7

82 541

Joukolan Yeera

Hector

Jerry

7

75 378

Joukolan Amaretto

He-Man

Romeo

7

68 997

Joukolan Hummus

Ideostar

Pardner

5

66 416

Joukolan Om-Strjärna Calimero

Komålen

8

60 676

Joukolan Z-Alisia

Poker

Conn

7

59 055

Joukolan Iso-Mylla

Reality

Copper

5

57 109

Karhilan Hely

Bendig

Normandin 6

51 609

Joukolan kestävimmät ayrshirelehmät ovat kahta kanadalaissukuista tilasonnia lukuun ottamatta Semex-sonnien tyttäriä, ja lähes kaikkien emänisä on myös Semexin sonni. Karjan keskipoikimakerta on 3,4.

5 kertaa poikinut Joukolan Hummus AF-G78 (Ideostar-Pardner) on yksi Lauran lempilehmistä. Sen kaikki neljä 305 päivän tuotoskautta ovat olleet yli 11 000 kiloa, paras niistä (3.) 12418-3,8-3,3, ja elinikäistuotos 66 416 kg.


10

”Lehmää pitää rakastaa” -hoito lehmän ehdoilla on Keinästen maailman huipputason robottituloksen takana

Mervin rakkaus lehmiin näkyy kaikessa tekemisessä.

Sisarukset Matti ja Mervi Keinänen Lapinlahden Syvärinpäästä lypsättivät vuonna 2017 huikeat 910 500 kg yhdellä Lelyn A3 Next -robotilla. Tulos on Suomen ennätys ja samalla korkea sijoitus maailman rankinglistallakin. Viimeisen 12 kuukauden lypsetty maitomäärä on 932 000 kg. Kuinka tällaiset lukemat on mahdollista saavuttaa? Rasinmäen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2008, jolloin Matti Keinänen otti isännyyden haltuunsa. Matin sisko Mervi tuli tilalle töihin 2010. Matin aloittaessa tilanpidon lehmäluku oli vajaa 50 lypsävää asemapihatossa. Nuorkarjaa hoidettiin toisessa navetassa. Matti selkeytti työtä ja laajensi navettaa niin, että nuorkarja saatiin saman katon alle ja samalla lisää parsipaikkoja lypsäville. Lypsyasema vaihtui robottiin joulukuussa 2009. Matti ja Mervi ovat jakaneet työtehtävät niin, että Matin vastuulla ovat

peltotöiden lisäksi ruokinta, rehunotto, parsien kuivitus, sekä viljelyn paperityöt. Mervi puolestaan hoitaa ruokinnan hienosäädön, eläinten seurannan ja hoidon, siemennykset, akuutit sorkkaongelmat ja eläimiin liittyvän kirjanpidon. Molemmat pystyvät tarvittaessa hoitamaan navettatyöt yksinkin, jolloin vapaa-aikaa jää kummallekin.

Jatkuva seuranta ja nopea reagointi

Mervi korostaa jatkuvan seurannan tärkeyttä lehmien hoidossa. Jokaisella noutokerralla

Mervin esiteltävänä Lely (Crackholm Fever), päivämaito 51,7 kg

maidosta otetaan solu- ja pitoisuusnäytteet, jolloin päästään nopeasti reagoimaan muutoksiin. Tilan keskisolutavoite on 150 t/ml ja siinä on onnistuttu hyvin. Lehmien olosuhteet on järjestetty niin, etteivät ne olisi rajoittavina tekijöinä tuotantokapasiteetin hyödyntämisessä. Kennoikkunat ja luonnollinen ilmanvaihto asennettiin reilu vuosi sitten, palkit on karhennettu hiljattain, parsihygieniasta ja säännöllisestä sorkkahoidosta pidetään huolta. Kuivituksessa ei myöskään säästellä. Umpilehmät ja tiineet hiehot pääsevät kesällä ulos ”terapialaitumelle”, jonne ne ruokitaan säilörehulla. Mervi seuraa eläinten kuntoluokkia tarkasti sekä säätää ruokintaa sen ja eläinten liikkumisen mukaan. Karjasilmän merkitystä ei varmaan voi liikaa korostaa. Jatkuva havainnointi ja paneutuminen jo pikkuvasikoiden hoitoon aloittaa kestävän lehmän kasvatusprosessin. Lehmien palautuminen poikimisen jälkeen on järjestelmällisen seurannan alla. Säännöllisillä eläinlääkärin kuukausitarkastuk-

silla käydään läpi kaikki eläimet, jotka eivät ole näyttäneet kiimaansa 65 vrk poikimisesta. Mahdolliset valuttelijat ym. hoidetaan tarvittaessa, jotta siemennykset voidaan aloittaa aikataulussa. Mervi pitää ennaltaehkäisevää hedelmällisyyshoitoa erityisen tärkeänä ja tämä huolellisuus näkyy korkeasta tuotoksesta huolimatta hyvinä tiinehtymistuloksina. Tilalla poikimaväli on selkeästi maan keskiarvoa alempi ja siemennyksiä tarvitaan keskimäärin tiineyttä kohden alle 1,5.

Edullinen ja yksinkertainen ruokinta perustuu erinomaiseen säilörehuun

Tällä hetkellä on syötössä viime kesän ykkössato, jossa D-arvo on 68 ja kuitu 562. Säilörehu korjataan aumaan ja osa hiehojen rehusta tehdään pyöröpaaleihin. Tavoitteena on tehdä sellaista säilörehua, että siinä olisi riittävästi myös kuitua ja tarvittaessa annetaan kuivaa heinää. Säilörehua pidetään koko ajan vapaasti tarjolla ja se jaetaan pienkuormaajalla. Väkirehuprosentti on maltillinen, väkirehua menee vajaa 12 kg/ lypsyssä oleva eläin. Päivämaito on tällä hetkellä noin 39 kg, DIM 178. Erillisruokinta järjestetään kahdesta väkirehukioskista, josta on saatavilla täysrehu ja rypsi. Energialisää ei anneta robotilta. Lypsylehmillä on koko ajan vapaasti tarjolla kivennäistä. Tilalla on viljelyksessä noin 80 ha peltoa. Lehmille tehdään kaksi säilörehusatoa vuodessa. Viljelykasveina ovat timotei ja nurminata, muutamalla lohkolla apilaa. Hiehoille ja umpilehmille on oma säilörehu, joka on hernekauraseosta ja sen sato korjataan kerran vuodessa. Lehmiä ei tunnuteta, mutta niille annetaan umpikaudella kivennäisten lisäksi ripaus rypsiä ja täysrehua pitämään yllä pötsin mikrobitoimintaa. Lehmät poikivat käytännössä tyhjille utareille, jolloin ne alkavat herumaan maltillisesti. Väkirehun syöttö aloitetaan poikimapäivänä ja se nostetaan

täysimääräiseksi noin 18-21 vuorokauden kuluessa poikimisesta. Maksimiannos on 15 kg. Keinäset ovat olleet tyytyväisiä Feedexin rehuihin ja Tuomas Kuusisen laatimaan ruokintasuunnitelmaan. Mervi itse tekee hienosäätöä ruokintaan lehmien kuntoluokkaa, liikkumista robotilla ja maidon pitoisuuksia seuraamalla. Mikäli lehmien kulku robotilla harvenee, rehuanalyysien avulla säädetään kokonaisenergian saantia sopivaksi. Lehmien aktiivisuus ja erinomainen keskimääräinen lypsynopeus mahdollistavat 68 lehmän tai sen yli pitämisen maidossa. Lehmäkohtaisesti lypsykertoja on keskimäärin 2,8-3.

Jalostustavoitteena terveys, pitkämaitoisuus ja syöntikyky

Keinäsen karjassa huomiota herättävä yleispiirre on rungon kapasiteetti. Lehmät ovat kaikilta mitoiltaan raamikkaita ja hyvin kiinnittyneissä utareissa on tilavuutta. Runko-ominaisuuksia onkin painotettu jalostusvalinnassa, samoin lantiorakennetta. Näillä ominaisuuksilla on yhteys utareen kiinnityksiin, jotka pitävät vanhimpienkin lehmien utareet hyvin robotin lypsettävissä. Lypsynopeus on luonnollisesti merkittävä jalostustavoite, mutta sitä ei ole jalostettu

RASINMÄKI Matti Keinänen 2017: • lehmiä 80,8 • keskituotos 11504-4,07-3,35 • 11544 kg EKM Ayrshire 12,0: 10443 kg Holstein 67,6: 11706 kg Ensikot 9728 kg 2. lypsykausi 11271 kg 3. tai myöhempi 13087 kg Viimeinen 12 kk: • lehmiä 80,9 • 11752-4,08-3,37 • 11833 kg EKM


11 utareterveyden kustannuksella. Kun lehmiä kohdellaan hyvin ja ne luottavat hoitajiinsa, sillä on oletettavasti positiivinen vaikutus lypsynopeuteen. Näiden useiden osatekijöiden summana on päästy huikeaan keskimääräiseen lypsynopeuteen, noin 3,3-3,5 kg/min. Pitkämaitoisuus on pitkälti onnistuneen ruokinnan tulosta, mutta karjassa suositaan jalostusvalinnassa tasaisen lypsykäyrän omaavia sukuja. Mervi luottaa sonnivalinnoissa eniten jälkeläisarvostelun saaneisiin vanhempiin sonneihin, joita karjassa käytetäänkin varsin paljon. Niiden jo tuotannossa olevilta tyttäriltä on saatavilla luotettavaa tietoa niistä ominaisuuksista, joita Keinästen karjassa halutaan jalostuksen keinoin parantaa. Näitä ovat juuri mainitut rakenneominaisuudet, mutta tietysti myös tuotos ja terveys. Mervi painottaa myös lypsytyypin tärkeyttä, koska hän haluaa

Mittaristo. Kaiken onnistuessa lukemat näyttävät tältä.

lehmiltään kokoa, mutta ilman että ne ovat raskastekoisia. Lypsytyyppinen lehmä on todettu myös pitkämaitoisemmaksi. Käyttöön otettavat sonnit valitaan yhdessä Semexin jalostusneuvoja Eevastiina HeikkinenBjörkqvistin kanssa. Korkeatuottoisessa karjassa on saavutettu myös kestäviä

lehmiä. Mervin ja Matin hyvässä hoidossa on saatu kaksi satatonnaria karjaan. Ne ovat päässeet tuohon rajapyykkiin omilla vahvuuksillaan, koska Mervi sanoo lehmien hyvinvoinnin menevän kaiken edelle. Satatonnareita tai muitakaan menestyksen mittareita ei tehdä lehmien kustannuksella, vaan antamalla

niille hyvät mahdollisuudet. Pitkäjänteisestä ammattitaidosta ja huolellisuudesta kertoo myös 27 vuotta jatkunut E-luokan maidon laatu.

kiinnostusta maatalouteen ja lehmiin. Mervillä ja Matilla on työhönsä sellainen sisäinen palo, että se auttaa jaksamaan eteenpäin vastoinkäymistenkin kohdattua. Mervin mukaan lehmien hoito on paitsi työ, myös harrastus. Näin sen täytyykin olla, jotta saavutetaan Keinästen tasoisia tuloksia. Aina ei rautainen ammattitaitokaan riitä, vaan mukaan tarvitaan karjaonnea. Lehmät eivät toki ole elämän ainoa sisältö, vastapainoa sitovalle työlle saadaan perheestä, hyvistä ystävyyssuhteista, liikunnasta ja matkustelusta. Tasapainon ajatusmallia toteutetaan niin siviilielämässä kuin lehmienkin hoidossa ja jalostuksessa. Semex onnittelee lämpimästi sopimusasiakastaan upeasta saavutuksesta! ¬

Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä

Eevastiina Heikkinen-Björkqvist

Keinästen karjan kaltaisiin tuloksiin ei päästä ilman aitoa

Helpoilla ratkaisuilla mukavuutta lehmille Moni meistä on varmasti kuullut ja nähnyt, kuinka ikävästi kiimassa hyppivät lehmät välillä revähtävät käytäville. Tällainen tapaturma johtaa usein pitkäänkin sairaslomaan, usein jopa eläimen lopettamiseen. Kaikkein tehokkainta hoitoa

Harri Pihlaja kävi urittamassa Yli-Karjanmaan navetan liukkaaksi kuluneen lattian. 200 neliötä valmistui kolmessa tunnissa.

tässäkin tapauksessa on ennaltaehkäisevä työ. Joskus kumimatot auttavat tilannetta, mutta ne voivat olla hankalia asentaa jälkikäteen, ja toisinaan revähtämisten syynä ovat juurikin vanhat liukkaat kumimatot. Ilmajoella sijaitsevalla MTY Yli-Karjanmaan tilalla tapahtuneisiin tapaturmiin tartuttiin tosissaan, sillä nämä turhat sairastapaukset ja lehmien poistot haluttiin minimiin. Talvisin betonin luonnollinen kosteus (ei märkyys) pitää käytävät mukavana sorkalle ja pito on selvästi parempi. Kesäisin revähtämisiä on selvästi enemmän verhojen ollessa auki ja ilmavirran kuivattaessa käytäviä, välillä melkein kuin lasisiksi. Kumpaakaan vuoden aikaan ruokintakäytävällä ei juurikaan satu revähdyksiä, sillä siellä on hyvälaatuinen kumimatto joka ei tule liukkaaksi niin kesällä kuin talvellakaan. Varsinainen syy eivät kuitenkaan olleet kiimassa hyppineet ja itsensä loukanneet lehmät, sillä ne hyppivät pääosin pitävällä kumimatolla ruokintakäy-

tävällä. Useimmat revähtämiset tapahtuvat haettaessa lehmiä lypsylle kokoomatilaan, kun iso eläinmassa liikkuu välillä vauhdikkaastikin lypsylle. Takakäytävän liukkautta ajansaatossa on varmasti osaltaan lisännyt myös pintaraappa, joka silottaa betonin pintaa. Lopulta tämän vuoden Sarka-messuilta yhdeltä osastolta löytyi sellainen laite, jonka toimivuuteen Antti ja hänen veljensä uskoivat. Kyseessä ei ole varsinainen betonijyrsin, vaan Harri Pihlajan, eli yrittäjän itsensä uudelleen modifioima jyrsin, johon on lisätty akseli sekä 15 timanttilaikkaa 2,0 cm välein. Tämä tarkka laikkojen väli on saatu Saksasta, jossa käytäviä on uritettu jo pidemmän aikaa hyvin tuloksin. Laikka ei pyöriessään revi ja riko betonin pintaa, vaan leikkaa lattiaan kauniin, 2mm leveän ja 2-3mm syvän uran. Koneen työleveys on tällöin noin 30cm. Ainoa asia, mitä kone vaatii toimiakseen navetalta, on juokseva vesi, 40m puutarhaletkua kulkee laitteen mukana. Vesi

sekä jäähdyttää laikat, että kosteuttaa syntyvän betonipölyn, jolloin navettailmaan ei pääse lainkaan pölyä. Uritus on suhteelliseen nopeaa, 3 tunnin aikana Yli-Karjanmaalla saatiin uritettua hieman vajaa 200m2. Tällä tilalla on käytävillä avokourut, mutta välikäytävillä palkit. Nämä välikäytävät ajettiin myös, eikä palkkien reunoista irronnut palasia. Laite toimii moitteettomasti sekä palkeilla, että kiinteillä käytävillä. Lisäksi kulmat ja risteyskohdat ajettiin ristiin, jotta pitoa syntyisi sorkalle molempiin suuntiin. Lehmien kokooma-alue uritettiin myös. Urituskone on tehokas, sillä reilu 500m2 pystytään urittamaan navettatöiden välissä. Harri Pihlaja Jalasjärveltä kertoo urituksen kestävän noin 4 vuotta, tämän jälkeen normaalikuluminen mm. raapasta johtuen on tasoittanut käytäviä sen verran, että uudelleen uritus voi olla ajankohtainen. Lattian uritus lisää paitsi lehmien halua liikkua, myös karjanhoitajan askelvarmuutta. Pihlajan mukaan jyrsintä, jota edelleen

jossain määrin tarjotaan, tekee lattiaan aivan erilaisen jäljen. ”Lattia muuttuu todella karheaksi mikä kuluttaa sorkkaa jopa liikaakin. Lisäksi jyrsimen tekemä jälki on melko epätasaista, hakatun näköistä.” Tämä ero työnjäljessä nimenomaan johtuu laitteiden tavasta työstää betonia. Siinä kun laikka leikkaa pintaa, jyrsin jyrsii ja iskee, isojakin paloja saattaa irrota. Uritettu lattiakin kuluttaa sorkkaa, mutta ei niin voimakkaasti, kuin jyrsitty. Pihlaja myös sanoo, että jyrsitty pinta hioutuu nopeammin takaisin tasaiseksi - entistä liukkaammaksi. Yli-Karjanmaalla halutaan panostaa monella tapaa eläinten hyvinvointiin. Lisäämällä lehmälle turvallisuuden tuntua liikkumiseen kasvaa varmasti osittain myös lehmien halukkuus mennä syömään. Lisäksi toivotaan, että uritettu lattiapinta kuluttaisi sorkkaa myös tasaisemmin. Liisa Staudinger

Palkkien timanttiurituksen voit tilata: Pihlajan Monitoimi Harri Pihlaja, puh. 045 268 5380 tai 040 512 0223 harri.pihlaja70@gmail.com Neliökustannus 5,20+alv, ei aloitus- eikä käyntimaksuja Matkakulut 0,50 eur /km laskutetaan vain yhteen suuntaan Käy katsomassa videot urituksesta facebookissa / pihlajanmonitoimi

Timanttilaikat tekevät betoniin siistin jäljen, joka ei kuluta sorkkaa liikaa. Risteyskohdissa voidaan urat ajaa ristiin pitävyyden maksimoimiseksi.


12

YHDELTÄ ROBOTILTA 890 000 KILOA MAITOA VUODESSA Mikael (vas) ja Anders Wentjärven navetassa tuotetaan 2500 kilon päivätuotoksia yhdellä robotilla tasaisesti ympäri vuoden. Anders ja Mikael Wentjärven tilalla Kokkolassa lypsetään yhdellä Lely A4 robotilla 2500 litran päivämaitoja, ja meijeriin lähtee parhaimmillaan yli 5000 litraa kerrallaan. Viime vuoden kokonaistulos oli 890 000 kiloa, ja viimeisten 12 kuukauden vauhti on jo 920 000 kiloa. Lehmiä on robotilla 75, lypsyt keskimäärin 2,8 ja keskipäivämaito on 34 kilon vaiheilla. Wentjärven tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1783 eli tähän mennessä jo 235 vuoden ajan. Nykyiset isännät, veljekset Mikael ja Anders, ovat suvun 9. isäntäsukupolvi. Veljekset lunastivat tilan suoraan isoisältään. Heidän isänsä ja veljensä ovat työskennelleet päätoimisesti tilan ulkopuolella, mutta ovat vapaa-aikanaan olleet mukana tilan töissä, ja nyt eläkkeelle jäätyään osallistuvat edelleen tilan päivittäisiin tapahtumiin aktiivisesti. Myös

seuraava sukupolvi on jo osoittanut kiinnostuksensa tilan pitoa kohtaan. Molempien isäntien vaimot ovat töissä tilan ulkopuolella. Robottilypsy alkoi tilalla uuden pihaton rakentamisen myötä vuonna 2011. Vanhasta parsinavetasta saatiin 37 lehmää, ja täydennykseen ostettiin lisäksi kokonainen maatila lehmineen naapurista. Joitain eläimiä ostettiin myös muilta tiloilta. Kaikki tilan eläimet ovat nyt saman katon alla nelirivisessä pihatossa, jossa ruokintapöytä on nuorenkarjan karsinoiden ja lehmäosaston välissä. Vasikoiden oma, seinillä muusta navetasta erotettu osasto on ainoa kohta, jonka isännät olisivat nyt tehneet toisin. Vasikkalan ilmanvaihdossa on ollut ongelmia, jotka saatiin kuitenkin korjatuksi tuloilmanottoja lisäämällä niin, että raikasta ilmaa saadaan vasikkalaan tar-

peeksi. Vasikkalasta hiehot siirtyvät ikäryhmittäin eteenpäin, kunnes ne noin 2-3 viikkoa ennen poikimista siirtyvät lehmien osastoon.

Asioihin puututaan nopeasti Kuten niin usein laajentaessa tapahtuu, Wentjärvenkin navettaan kulkeutui ajotulehdus ostoeläinten mukana. Tartunnasta selvittiin kuitenkin melko vähällä: vain 6-7 lehmää jouduttiin lääkitsemään, kun tilanteeseen reagoitiin välittömästi. Oireilevat lehmät eristettiin heti omaan osastoonsa ja lääkittiin, ja koko karjan sorkkia ruiskutettiin kuparisulfaatilla viikon ajan kiertämällä navetassa reppuruiskun kanssa. Lehmien sorkat hoidetaan oman väen voimin tarvittaessa. Näppärän sorkkatelineen avulla saadaan sorkka ylös heti, kun lehmä aristaa jalkaansa ja

rutiinihoidoista huolehditaan omalla sähkötoimisella sorkkaparrella noin viiden lehmän erissä kerrallaan. Näin ”sorkkahoitopäivä” ei sekoita lypsyä. Kaikessa toiminnassa näkyy samanlainen nopea reagointi. Kun ongelmiin puututaan heti, ne eivät pääse kehittymään vakaviksi, eivätkä näy maitomäärissä. Ennakoivat toimenpiteet ovat Wentjärvellä arvossaan ja niiden ansiosta navetan maitomäärät pysyvät tasaisina ympäri vuoden. Tekniikkaa hyödynnetään rutiinitöihin. Esimerkiksi ruokintaan kuluu ihmistyötä vain noin 15 minuuttia päivässä. ”Navetassa ei asuta”, sanovat veljekset yhdestä suusta, ja korostavat, että aikaa täytyy jäädä myös perheelle ja harrastuksiin. Navetan valvonnasta sen sijaan ei tingitä. Neljä valvontakameraa seuraavat navetan tapahtumia, robotin raportit tarkistetaan säännöllisesti ja isännät ovat ideoineet myös omia hälytysjärjestelmiään, jotka ilmoittavat, jos jokin menee vikaan. Esimerkiksi spiraalikuljettimen tukkeutuminen näkyy heti kameran

Navetta on puhdas, tilava ja valoisa. Puuhapete huolehtii lantakäytävien siisteydestä puolen tunnin välein. Lehmien syönti- ja lypsyajat jakautuvat tasaisesti ympäri vuorokauden, eivätkä makuulla olevat lehmät reagoi kerran tunnissa liikkuvaan kiskoruokkijaan. Ne tietävät, että raikasta rehua on aina tarjolla.

”Raha tulee meijeriin lähtevästä maidosta”, kuittaavat Mikael ja Anders ja esittelevät tankkimaitokuitteja. välityksellä hälytysvalojen syttymisenä. ”Kun kiskoruokkijan täytössä oli häiriö ja ruokinta keskeytyi neljäksi tunniksi, se näkyi heti maitomäärässä”, Anders kertoo. Isännät luottavat tekniikan apuun hyvän karjasilmän lisäksi. Lehmät kulkevat lypsyllä tasaisesti ympäri vuorokauden, ja kun istumme toimistossa, josta on esteetön näkyvyys kaikkialle navettaan, on helppo nähdä, miten rauhallinen tunnelma navetassa on. Robotin edessä on runsaasti tilaa ja siinä on kerrallaan 1-2 lehmää odottamassa lypsyvuoroaan. Tyhjänä robotti ei näytä olevan lainkaan. Lehmillä ei ole erillistä takakiertoa, vaan tarvittaessa käytetään apuna hydraulisesti toimivaa karsinaa, johon robotille opetettavat eläimet ohjataan. Ruokintapöydän ääressä olevat lehmät syövät sopuisasti, yhtään lehmää ei näy muiden takana odottelemassa vuoroaan. Myös ensikot saavat syödä rauhassa. Makuuparsissa lehmät märehtivät tyytyväisinä, eivätkä reagoi lainkaan kiskoruokkijaan, joka kiertää jakamassa lisää rehua ruokintapöydälle tunnin välein. Lehmät ovat oppineet, että vastajaettua raikasta rehua tulee pöydälle jatkuvasti, eikä se lopu kesken. Rehua jaetaan kerrallaan juuri sen verran kuin sitä tunnin aikana syödään, joten ylijäämärehua ei varsinaisesti synny, mutta pöytä ei silti ole koskaan aivan tyhjä. Kun lehmä tulee lypsyltä, sillä on aina raikasta rehua saatavilla.


13

Mittaristosta näkyy, että lehmien pötsit ovat kunnossa ja ne käyvät aktiivisesti robotilla.

Ruokinnassa panostetaan tasalaatuisuuteen ympäri vuoden Ruokinnan tasalaatuisuus on Wentjärven navetassa viety huippuunsa jakamalla jokaisella ruokintakerralla useampaa säilörehusatoa. Jokainen nurmisato kääritään eriväriseen muoviin. Ensimmäinen nurmisato on valkoisissa, toinen ”ranivihreissä” ja kolmas ”hankkijanvihreissä” pyöröpaaleissa. Nurmet uusitaan kokoviljasäilörehun kautta. Vehnää, hernettä ja nurmiseosta sisältävä kokoviljasäilörehu kääritään valkovihreään kääreeseen. Jokaisella ruokintakerralla jaetaan kolmea eri satoa, jolloin ruokinnan muutokset

jäävät vähäisiksi ja tapahtuvat hitaasti. Kiskoruokkija jakaa seoksen, joka sisältää repimällä rikottujen rehupaalien lisäksi Raision täysrehua. Seos täydennetään robotilta valkuaisrehulla ja lisäannoksella samaa täysrehua kuin appeessa on. Lisäksi vastapoikineet saavat robotilta 200 g asetonaliuosta 60 vuorokauden ajan poikimisesta. Näin ennaltaehkäistään mahdollinen energiavaje. ”Robotilta tulevassa rehussa ei kannata pihdata”, Anders ja Mikael painottavat. Lehmän täytyy mennä robottiin mielellään ja viihtyä siellä lypsyn ajan. Wentjärvet eivät pyri maksimoimaan yksittäisten lehmien tuotosta, koska korkeat heru-

Korkeatuottoiset kaksoset Lavanguardista

Lehmät käyvät tasaisesti lypsyllä ympäri vuorokauden. Parhaana päivänä viime syksynä lypsyjä kertyi 221 kpl ja maitoa 2689 kiloa. Keskimäärin maitoa tulee tällä hetkellä 2500 kilon tahtiin ja lypsyjä on yli 200 kpl/vrk. mishuiput lisäävät sairastumisen riskiä ja vaativat korkeampia väkirehuprosentteja. Nykyisellä ruokinnalla lehmät pysyvät hyvin terveinä. Juoksutusmahaleikkauksia on ollut koko pihaton olemassaolon aikana vain yksi, ja eläinlääkärikulut ovat pudonneet kolmannekseen verrattuna vanhan navetan aikoihin. Anders ja Mikael kehuvat yhteen ääneen eläinlääkäri Thomas Häggvikiä, joka käy tilalla säännöllisillä terveydenhoitokäynneillä. Utaretulehduksia on ollut enimmillään 4-5 vuodessa. Umpituubeja ei käytetä kuin erikoistapauksissa. Jos robotti havaitsee maidon sähkönjohtokyvyn nousseen, lehmä hoidetaan välittömästi antamalla sille kol-

men päivän ajan kipulääkettä ja hieromalla utareeseen linimenttiä. Tämä hoito riittää useimmiten tilanteen rauhoittamiseen. Tankkimaidon soluluku oli haastattelun aikaan vain 88 000. Wentjärven navetassa pyritään siihen, että arkirutiinit toimivat ilman poikkeustilanteita, jolloin maitomäärät pysyvät tasaisina ympäri vuoden ja lehmät kiertävät lypsyllä aktiivisesti ilman avustusta. Ruokinta hienosäädetään silmän avulla niin, että lanta on sopivaa ja pötsit täynnä, jalat kunnossa ja lehmät liikkuvat aktiivisesti ja tyytyväisinä. Puuhapete pitää lantakäytävät puhtaana kiertämällä puolen tunnin välein. Anders valitsee sonnit, tekee

jalostussuunnitelmat ja hoitaa pääosin siemennykset. Hän painottaa sonnivalinnassa eniten sonnin sukua, sorkkien rakennetta, lypsettävyyttä ja maidon pitoisuuksia. Semexin kanssa on tehty yhteistyötä sopimusasiakkaina vuodesta 2012 asti, ja tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Yhtään avustettavaa lehmää ei tällä hetkellä ole, koska eläinvalinnassa on kiinnitetty huomiota lehmien toimivuuteen robottinavetassa. Vetimien sijainti sopii robotille ja lehmät ovat nopealypsyisiä. Hyvät jalat ja sorkat tekevät lehmistä ketteriä ja ne liikkuvat hyvin. Lämpimät onnittelut Wentjärville hienoista tuloksista! ¬ Sari Alhainen

Suomen vanhin elossa oleva Semex-sonnin tytär polveutuu Kanadasta tuodusta alkiosta Eliisa ja Martti Kumpulan omistama Alhaisten Timantti AF-GP86 (Ripken-Pardner) esitettiin Ayrshire Winter Show’n kestävien lehmien luokassa helmikuussa Seinäjoen Sarkamessuilla. Timantti on kuvassa 11 kertaa poikinut ja sen elinikäistuotos on yli 145 000 kiloa.

Kalle Nikulan ja Karoliina Koiviston karjassa Tarvasjoella on lypsyssä korkeatuottoiset ja mieleiset kaksoset Lavanguardista. Nämä nimettiin syntyessään perheen lasten nimikkoeläimiksi ja onnistunut valinta olikin! Kuvassa oleva Nikulan Kaisan Koru on lypsänyt ensimmäisellä 305 pv kaudellaan 11 586 kg tuotoksen ja nyt kun toista 305 pv kautta on lypsettynä 284 pv, on tuotosta ehtinyt kertyä jo 13 025 kg! Kaksoissisko Nikulan Kaarlon Kiri on ehtinyt saada kaksi tuotoskautta täyteen, ensimmäinen 11 311 kg ja toinen 11 456 kg. Kummallakin on lupaavat tyttäret kasvamassa, Kaisan Korulla Bomberosta ja Kaarlon Kirillä Adorablesta. Semex-tiimi onnittelee Nikulan tilaa hienoista eläimistä! ¬

Alhaisten Timantti AF-GP86 (Ripken-Pardner) pitää todennäköisesti hallussaan tämän hetken korkeinta Semex-sonnin tyttären elinikäistuotosta Suomessa ayrshire-rodulla. Timantti on Semex Finlandin perustajan Sari Alhaisen kasvattama ja se polveutuu kokonaan kanadalaisista sukulinjoista. Timantin emänemä Kellcrest Nova ET (Heligo-BB Kellogg) oli Sarin ensimmäinen alkiotuonti Kanadasta, ja se osoittautui paitsi korkeatuottoiseksi ja kestäväksi lehmäksi, myös erinomaiseksi periyttäjäksi. Novan jälkeläisiä löytyy tällä hetkellä monista karjoista Suomessa ja sen vahvat ominaisuudet periytyvät sukupolvesta toiseen. Eliisa ja Martti Kumpula ostivat Timantin hiehona Sari Alhaiselta, eikä kauppaa ole tarvinnut katua. Timantti täytti tammikuussa 14 vuotta, on poikinut 11 kertaa, lypsänyt yli 145 000 kilon

elinikäistuotoksen ja on jälleen tiine. Timantin paras 305 pv on 13 171 kiloa. Lehmän korkean tuotoksen ja kestävyyden takana on genetiikan lisäksi aina myös hyvä hoito ja ruokinta. Timantti on saanut nauttia Kumpulan perheen huolellisesta hoidosta ensin parsinavetassa ja viimeisen vuoden robottipihatossa. Timantti oli uudessa pihatossa ensimmäinen lehmä, joka oppi robottilypsyyn, Eliisa Kumpula kertoo. ¬


14

Ai24 RealTime tilallisen päätöksenteon tukena Eläinten aktiivisuuden tarkkailujärjestelmän hankinnan peruste on usein kiimojen havaitsemisen tehostaminen. Nedapin valmistama ai24 RealTime havaitseekin 90% kiimoista, mutta tämän lisäksi järjestelmä voi antaa tärkeää tietoa eläinten hyvinvoinnista ja navetan olosuhteista. Eläimen kaulalle laitettavat tunnistimet mittaavat tarkasti eläimen aktiivisuutta, syöntiä sekä märehtimistä sekä näiden keskinäistä vuorovaikutusta. Eläimen aktiivisuutta mitataan yksilöllisesti ja karjan toimintaa kokonaisuutena ja ryhmittäin. Näin ollen saadaan tietoa myös koko karjan käyttäytymisestä ja

tilalla tehtävien parannusten ja muutosten vaikutuksesta eläinten käyttäytymiseen. Alemmista kuvaajista nähdään päivittäiset syönti- ja märehtimisajat sekä ei-aktiivinen (passiivinen) aika 60 päivän ajalta. Kuvasta ilmenee notkahdus helmi-maaliskuun vaihteessa sekä syönnissä että märehtimisessä. Samanaikaisesti eläinten passiivisuus on lisääntynyt. Tästä voidaan päätellä, että tuolloin ruokintajärjestelmässä tai menetelmissä on ollut häiriö. Terveen pötsin kannalta märehtimiseen tulisi kulua noin 40 prosenttia ajasta. Karkearehun ja väkirehun suhdetta sekä ruokintamenetelmiä säätämäl-

lä saadaan eläinten ruokinta optimoitua ja vältetään pötsin happamoituminen ja siitä seuraavat ongelmat. Anturitekniikka auttaa jo olemassa olevien käytäntöjen analysoinnissa ja sen avulla voidaan kohdentaa parannukset tehokkaasti ja todentaa niiden vaikutukset. Hiljattain poikineet muodostavat oman riskiryhmänsä ja tuottoisan lypsykauden käynnistymisen varmistamiseksi näiden tarkkailu on tärkeää. On selvää, että poikimisen aikana syöminen ja märehtiminen laskevat hetkellisesti, mutta poikimisen jälkeen näiden tulisi palautua pian normaalille tasolle. Yksilötasolla järjestelmä

vertaa eläimen käyttäytymistä edellisten päivien käyttäytymiseen ja mikäli käyttäytyminen poikkeaa säädettävistä rajaarvoista, eläin siirtyy tänään tarkistettavien eläinten listalle. Tämä voi olla merkki mahdollisesta sairaudesta tai sen riskistä ja antaa arvokasta tietoa tilallisille niistä eläimistä, joiden tila on syytä tarkastaa tarkemmin päivän aikana. Jos eläin lakkaa yhtäkkiä syömästä tai märehtimästä, tai passiivisuus lisääntyy merkittävästi, on se usein merkki jostain eläimeen liittyvästä ongelmasta. Mahdollisia syitä märehtimisen yhtäkkiselle vähenemiselle voi olla mm. utaretulehdus, poiki-

mahalvaus, ketoosi, ontuminen tai vierasesineen syöminen. Vaikka tilallisten ja karjan vuorovaikutus ei suinkaan ole uusi asia, tuo anturitekniikka ja kehittynyt algoritmi tilallisille tietoa mahdollisista ongelmista, joita muutoin olisi hankala havaita ja kartoittaa. Yhdistämällä tilan käytännöt anturitekniikan tarjoamiin tietoihin, saadaan karjanhoitajan tai tilallisten suorittamat tutkimukset kohdennettua tarkemmin, mikä lisää reagoinnin tehokkuutta ja ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuutta. ¬ Mika Inkiläinen

Yllä kuva erään tilan Lehmät- ryhmästä. Ylin käyrä kertoo viimeisen 48 tunnin ruokailurytmin ryhmässä. Kuvaajasta nähdään, miten suuri osuus ryhmän eläimistä ruokailee yhtä aikaa, esimerkiksi 7.3.2018 klo 13:45 noin 60 prosenttia eläimistä on ollut syömässä. Kuvaajasta saadaan tietoa ruokintahetkistä, rehun nostohetkistä sekä ruokintatilan riittävyydestä.

Yllä kuva toisesta hiljattain poikineen eläimen käyttäytymisestä. Samaan tapaan kuin edellisessä, poikiminen näkyy passiivisuuden lisääntymisenä sekä märehtimisen vähentymisenä, mutta tämän eläimen kohdalla märehtiminen ei ole vielä täysin palautunut sekä passiivisuus on edelleen korkea. Eläimellä todettiin lievä poikimishalvaus. Eläimelle annetun hoidon tehoa voidaan seurata tarkasti järjestelmän avulla.

Yllä kuva vastapoikineen eläimen käyttäytymisestä. Poikimista kuvaajassa merkitään violetilla ”nuppineulalla” ja se näkyy selkeänä passiivisuuden lisääntymisenä sekä märehtimisen laskuna. Lypsykauden alku on pötsin happamoitumiselle riskialttein aika, jolloin märehtimisen uudelleen käynnistyminen on eläimen terveyden ja onnistuneen lypsykauden kannalta erittäin tärkeää. Tällä eläimellä märehtiminen on käynnistynyt normaalisti.

Yllä kuva tilan tänään tarkistettavien eläinten listasta jossa eläimen 687 kuvaajat on avattu tarkasteltavaksi. Näistä nähdään heti, että verrattuna ryhmänsä keskiarvoa kuvaavaan siniseen viivaan, eläin on syönyt huonosti ja nyt märehtiminen on laskenut ja passiivisuus lisääntynyt.


15

Rautiaiset hyödyntävät siirrettävää AI24-järjestelmää pihvikarjan kiimantarkkailussa

Piia ja Jarkko Rautiainen hyödyntävät Semexin siirrettävää ai24järjestelmää sekä lypsy- että pihvikarjanavetassaan.

Piia ja Jarkko Rautiainen hankkivat tilalleen ai24 RealTime-aktiivisuudentarkkailujärjestelmän helpottamaan kiimojen havainnointia. Muista ai24 -järjestelmää käyttävistä tiloista Rautiaiset eroavat siinä, että kyseistä järjestelmää käytetään kahdella eri navetalla, parsinavetassa lypsylehmille sekä pihatossa simmental-karjalle. Navetat sijaitsevat useamman kilometrin etäisyydellä toisistaan, joten järjestelmän laajentaminen ylimääräisellä antenniyksiköllä ei ollut mahdollista. Kahden keskusyksikön sijaan tilalle hankittiin yksi laitteisto, jota ei asennettukaan kiinteästi seinälle. Laitteisto keskusyksiköineen ja antenneineen painaa vain muutaman kilon, jolloin 4G-modeemilla varustettuna laitteisto toimii helposti siirrettävänä ”plug&play”- periaatteella molemmilla navetoilla tarpeen mukaan. Laitteiston voi kiinnittää vaikka vesivaneriin tai

muuhun levyyn siirtämisen helpottamiseksi. Rautiaiset ovat aktiivisia jalostajia niin liha- kuin lypsykarjankin osalta. Heillä emolehmistä siemennetään valtaosa ja myös alkioita on käytetty emoille noin 5 kappaletta vuosittain. Piian ja Jarkon ammattitaito karjanpidossa ja innokas jalostaminen näkyvät korkeatuottoisen lypsykarjan lisäksi myös sonnien välityksessä. Noin kaksi kolmesta tilalla syntyneestä simmentalsonnista lähtee siitossonniksi. Jarkko toimii myös simmentalyhdistyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suomessa kasvatettavista liharoduista simmentalia siemennetään eniten. Kahden erillään olevan navetan hoitaminen tuo omat haasteensa, joista ai24 on ratkaissut ainakin yhden. Järjestelmään on tehty omat ryhmät lypsynavetalle sekä emopihattoon. Emojen kiimantarkkailussa ai24:sta

on ollut Rautiaisille paljon helpotusta. ”Simmentalin kiiman merkit ovat kyllä selvät, mutta silmin nähtävissä melko lyhyen aikaa.” Nyt tulevana keväänä Rautiaiset suunnittelivat jättävänsä syöntitunnistimet poikiville eläimille seuratakseen aktiivisuutta ja syöntiä poikimisen lähestyessä ja ennen kaikkea heti sen jälkeen. Vastapoikinut eläin on aina alttiimpi terveysongelmille ja mikäli syöntiaika ei lähde nousemaan pian poikimisen jälkeen, voi lisääntynyt energiavaje heikentää eläintä entisestään ja altistaa poikimiseen liittyville terveysongelmille. Tällaisissa tapauksissa ylimääräinen ”silmäpari” seuraamassa eläinten syöntiä ja aktiivisuutta 24 tuntia vuorokaudessa voi auttaa tilallista reagoimaan ongelmiin nopeammin ja tehokkaammin. ¬ Mika Inkiläinen

Japanilaisen Wagyu-rodun siementä voi ostaa myös Suomesta Japanilainen Kobe-härän liha on suuri hitti gourmet-ravintoloissa. Alkuperäinen Kobe on wagyu-rotuisista naudoista tarkasti määritellyllä tavalla tuotettua erikoislihaa, jonka vahvuus on erityisen voimakas marmorointi sekä lihan pehmeys ja maku. Aitoa Kobe-lihaa, johon liittyy monenlaisia traditioita nautojen ruokinnan ja hoidon suhteen, on tosiasiassa hyvin vähän tarjolla Japanin ulkopuolella. Wagyu on yleisnimitys neljälle japanilaiselle alkuperäisrodulle ja näiden risteytyksille, ja wagyu-kantakirjattuja nautoja on maailmassa noin kaksi miljoonaa. Näistä 96% asuu Japanissa. Wagyu-rodun erityisominai-

suus on mutaation aiheuttama Stearoyl CD desaturase eli SCD geeni, joka vaikuttaa lihan rasvahappokoostumukseen. Wagyun lihan rasva on pehmeämpää, koska siinä on runsaasti omega3- ja omega6-rasvahappoja, ja tämä vaikuttaa myös sekä lihan terveellisyyteen että makuun. Kaikki Semexin markkinoimat sonnit ovat homotsygootteja tämän dominoivan geenin suhteen eli ne ovat tyyppiä AA ja periyttävät lihan laatua parantavat ominaisuudet jokaiselle vasikalleen. Geeni on dominoiva ja vaikuttaa myös heterostygoottina esiintyessään lihan laatua ja makua parantavasti. Toinen wagyu-rodun erityisvahvuus on lihan voimakas marmoroitumi-

nen. Kanadaan tuotiin ensimmäiset wagyu-kantakirjaeläimet jo vuonna 1992, jolloin ”Kobehärkä” ei vielä ollut hittituote. Wagyu-kantakirja perustettiin Kanadaan vuonna 1994. Tuodut naudat polveutuivat Japanin parhaista linjoista, ja rotua on Kanadassa jalostettu alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti korostamalla lihan marmoroitumista ja rasvahappokoostumusta. Naudat kasvavat hyvin hitaasti ja ovat teuraskunnossa yleensä vasta parin vuoden iässä. Kanadassa on melko yleistä puhdasrotuisen kasvatuksen lisäksi myös risteyttää wagyuta erityisesti anguksen kanssa. Näin saatu huippulaatuinen

Wagyu-sonnin Sanjiro 5U siementä tulee Semex Finlandin varastoon huhtikuussa. liha myydään joko suoraan ravintoloihin tai oman myyntipisteen kautta kuluttajille. Semex Alliance tarjoaa myyntiin wagyu-siementä, ja huhtikuussa saamme ensimmäiset siemenannokset Suomeen. Kaikki Semexin myymät sonnit ovat homotsygootteja SCD-geenin suhteen eli muotoa AA. Erityi-

sesti suoraan kuluttajille ja ravintoloihin pihvituotteita myyville tiloille wagyu-risteytykset tuovat lisäarvoa lihan laatuun. ¬ Sari Alhainen


16

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka www.semex.fi etunimi.sukunimi@semex.fi TILASIEMENNYS:

TOIMISTO, VARASTO JA JAKELU:

Alhainen Sari puh. 040 550 7643

Heikkinen Inga puh. 0400 891 262

Inkiläinen Mika puh. 044 358 1822

Karppinen Kari puh. 045 125 3717

Soudunsaari Samuli puh. 040 828 7790

Aarnipuro Virpi puh. 050 440 8050 tilasiemennyskoulutus ja näyttötutkinnot Koko maa

Ai24-laitteistot

Alue-edustajat:

Heikkinen-Björkqvist Eevastiina puh. 044 524 8728 Pohjois-Karjalan pohjois-osat, osia Pohjois-Savosta, Kainuu

Inkiläinen Maija puh. 040 823 7801 Pohjois-Pohjanmaa

Kokkoniemi Eveliina puh. 040 773 5266 Itä-Uusimaa, Itä-Häme, Kymenlaakso

Laiholahti Laura puh. 044 552 4493 Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Häme, Kanta-Häme

Staudinger Liisa puh. 040 561 0303 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, osia Pirkanmaasta ja Satakunnasta

Toivola Juha puh. 044 550 0097 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Ikonen Miia puh. 050 546 6499 Etelä-Savo, EteläKarjala ja PohjoisKarjalan ja PohjoisSavon eteläosat

Kivilahti Jani puh. 045 273 2340 Keski-Suomi, osia Pirkanmaasta ja Hämeestä

Lahdenperä Sonja puh. 040 582 9872 Lappi, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosat

Savander Heidi puh. 0500 860 637 Uusimaa, Kanta-Häme Pihvikarja-asiat koko maa Åland, även på svenska

Tiikkainen Anu puh. 044 502 1975 Pohjois-Savo

Vanhatalo Heikki puh. 040 350 2337 Pirkanmaa, Satakunta

TILAA ESITTELYKÄYNTI Jos olet kiinnostunut Semexin palveluista, voit pyytää oman alueesi edustajan esittelykäynnille kertomaan toiminnastamme ja sonneistamme. Esittelykäynti on maksuton eikä sido sinua millään tavoin. Käynnin aikana käydään yhdessä läpi tilan toiveet palveluista ja sonnien ominaisuuksista sekä Semexin tarjonta ja palveluvaihtoehdot. Edustaja neuvoo navetassa eläinten toiminnallisen rakenteen arvioinnissa ja antaa yleisiä ohjeita sonnien valintaan ja lehmien ryhmittelyyn.

Semex Finland tiedotuslehti - Laatua tilan jalostustyöhön 2018  
Semex Finland tiedotuslehti - Laatua tilan jalostustyöhön 2018  
Advertisement