Pelisilmää laiduntavan lypsykarjan ruokintaan

Laiduntamiseen kannattaa perehtyä ja toteuttaa sitä omassa yrityksessään niillä resursseilla, jotka ovat käytettävissä. Maidon loppukuluttajille eläinten laiduntaminen on tärkeää ja meillä on mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Hyvinhoidettua karjaa heille esittelee ilolla ja ylpeydellä. Oikein toteutettuna maitotuotos ei laidunkaudella laske, eikä laiduntaminen lisää työmäärää. Toisenlaista tekemistä se edellyttää kyllä.

Elämme tilanteessa, jossa osa kuluttajista on valmiita osallistumaan laiduntamisen kustannuksiin maksamalla laiduntamalla tuotetusta maidosta enemmän. Karjanomistajalla on mahdollista saada konkreettista taloudellista hyötyä lehmien laidunnuksesta eläinten hyvinvointikorvauksien ja meijereiden tar-

10694 joamien lisäkorvausten kautta. Myös valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilain uudistuksessa pyritään edistämään maidontuotantoon käytettävien lehmien ja hiehojen ulkoilua muuttamalla rakennusinvestointeihin myönnettävän investointituen ehtoja. Uudistettujen ehtojen mukaan uusille pihattonavetoille ei myönnetä investointitukea, mikäli pihaton yhteydessä ei ole käytettävissä jaloittelutarhaa tai laidunta.

10030

Nykykarjaa ei laidunneta vanhoilla opeilla

Laiduntamista voi tehdä monenlaisella tavalla. Jokainen tila resursseineen on erilainen, joten näkökulmia ja ideoita erilaiseen tekemiseen ja ennen kaikkea onnistumiseen on tarjolla. Nykylehmien kanssa laiduntamista ei kuitenkaan suoriteta vanhoilla opeilla. Monista laiduntavista karjoista ammattilainen katsoo ja näkee erilaisia asioi- ta kuin kuluttaja.

Jatkuva laidunnus muutamalla isolla lohkolla saa aikaiseksi melkoisen määrän hävikkiä, kun osa nurmesta tallaantuu ja hyytyy kasvussaan kesän edetessä. Kierto- ja rotaatiolaidunnuksena tunnettu nurmen syöttö etenee lohko- ja kaistasyöttöinä ja nurmen tallaantuminen vähenee, jolloin se jaksaa kukoistaa tasokkaana rehuna pidempään. Silloin pienempikin laidunala pysyy tuottavana pidempään.

Jos korkeatuottoiselle lehmälle tarjotaan liian vähäenergistä rehua, vuorokauden tunnit eivät välttämättä riitä enää kaikkeen ja syöminen vie aikaa makuulla olosta. Laiduntaminen ei saa riskeerata lehmien energiansaantia. Suuret laidunmaat Irlanti, Britannia ja Uusi-Seelanti tuottavat maidon pääosin laidunnurmella. Niistä tulevia oppeja voimme Suomessa vain soveltuvin osin hyödyntää, sillä karjojen tuotostaso, eläinten koko ja rotu sekä laidunkauden pituus ovat merkittävästi erilaisia. Meillä Suomessa karja viettää navetassa suurimman osan vuodesta, joten siirtyminen sieltä ulos ei välttämättä ole niille helppoa. Eläimet mieltävät hyvän navetan kodikseen, jossa kaikki tarvittavat asiat ovat saatavilla, eikä tarvetta laiduntamiseen ole.

Laiduntamisen mahdollisuuksia

Onnistunut laiduntaminen on nurmen ja eläinten yhteispeliä. Ilmaisen aurin-

KarjaKompassi, Rehutiedot

Jos korkeatuottoiselle lehmälle tarjotaan liian vähäenergistä rehua, vuorokauden tunnit eivät välttämättä riitä enää kaikkeen ja syöminen vie aikaa makuulla olosta. Laiduntaminen ei saa riskeerata lehmien energiansaantia. Kuvan lehmällä on kaikki eväät onnistuneeseen laiduntamiseen.

gonvalon määrän lisääntyminen kesäisin vaikuttaa positiivisesti lehmien energia-aineenvaihduntaan ja sitä kautta syöntikykyyn, rehunkäyttökykyyn ja maitotuotokseen. Hyvä laidun vastaa rehuarvoiltaan hyvää säilörehua. Lehmiä hyödyntämällä se saadaan korjattua talteen ilman merkittäviä korjuukustannuksia.

Muutama sana laidunnurmen hyvinvoinnista Nurmi tarvitsee onnistuakseen noin 20 vuorokauden lepoajan edellisestä syöttöjaksosta. Jatkuvan laidunnuksen ongelma on, että lehmä syö aina uudelleen ja uudelleen nurmikasveista parhaat palat. Sen seurauksena kesän edetessä juuristo ja kasvu hyytyvät, kun nurmikasvit eivät saa lepoaikaa. Lopulta jäljelle jäävät vain hylkylaikut, ja liian lyhyeksi syödyt kohdat hiipuvat. Se tekee nopeasti laidunnurmesta ruokinnallisesti epämääräistä.

Hyvä laidunnurmi tarvitsee syötön jälkeen 20 vuorokauden lepojakson ennen uutta syöttöä. Nurmen tulee olla vähintään 10 cm pitkää ennen kuin karja päästetään samalle lohkolle uudelleen.

Kun noudatetaan kiertolaidunnuksen periaatteita ”päivä per lohko” ja ”20 vrk lepoaikaa” saadaan pienempikin laidunala riittämään ruokinnallisesti pidempään. Laidunnusjakson jälkeen lohkolta niitetään tarpeen mukaan hylkylaikut ja tehdään täydennyslannoitus. Näin saadaan uusi kasvu paremmin alkuun. Sen jälkeen laidunlohkolle annetaan vähintään 20 vuorokauden lepojakso. Karja päästetään takaisin lohkolle lepojakson lopulla, kun kasvuston korkeus on vähintään 10 cm.

Hiehojen laiduntaminen

Hiehot ovat hyvä ja helppo eläinryhmä laiduntamiseenkantavat hiehot niistä ruokinnallisesti helpoin. Kasvavien eläinten fyysinen ja psyykkinen kehittyminen ja laiduntamisen oppiminen ovat tärkeitä asioita ja panostuksia hyvään lypsykarjaan.

Usein hiehot laidunnetaan samalla lohkolla koko kesän. Se tarkoittaa silloin myös sitä, että loppukesällä, elokuun alusta lähtien, tulee laitumen ruokinnallista arvoa ja eläinten syöntikuntoa (pötsien täyteisyys, kuntoluokka ja karvapeitteen kunto) seurata tarkoin. Lisäruokinta aloitetaan hyvissä ajoin laitumen heiketessä. Suomessa syksyt ovat koko ajan pidempiä ja hiehojen laidunkautta voi lisäruokinnan turvin jatkaa loka-marraskuulle saakka, kunhan ne muilta osin ruokitaan asetetun tavoitteen mukaisesti.

Umpilehmien laiduntaminen

Umpilehmät voivat hyödyntää laidunjaksoa palautumisena edellisestä lypsykau- desta. Lukumäärältään ne ovat karjansa pienin eläinryhmä, joten niille riittää määrältään ja laadultaan vaatimattomampikin laidunala.

Huomioitava on myös, että niiden lyhyt 60 päivän pituinen jakso sisältää mittavat ruokinta- ja olosuhdemuutokset. Myös umpilehmien kanssa tulee huomioida, että laitumen ruokinnallinen arvo pysyy ruokintaryhmän tarpeen mukaisena ja laitumessa riittää syötävää.

Ayrshiret holsteinia aktiivisempia laiduntajia

Käyttäytymistutkimusten mukaan lehmät arvostavat laitumelle pääsyä. Kun laitumella on hyvin syötävää, ne ovat testeissä työntäneet raskaitakin portteja edessään sinne päästäkseen. Jaloittelutarhoihin pääsyn tarve on selkeästi pienempi. Laitumelta lehmän saa palaamaan takaisin navettaan houkuttavalla väkirehulla. Simple as that.

Tuoreen suomalaisen opinnäytetyön (Lehmien laidunnus- ja ulkoilukäyttäytyminen automaattilypsyssäJutta Makkonen OAMK 2023) tuloksena voitiin päätellä, että vain osa lehmistä haluaa ulkoilla. Opinnäytetyön automaattilypsykarjassa aktiivisesti ulkoilleita lehmiä oli huomattavasti alkuperäistä oletusta vähemmän. Lisäksi ulkoilleet lehmät viettivät siellä aikaa oletettua vähemmän, keskimäärin noin tunnin kerrallaan, ja pisimmilläänkin ainoastaan noin viisi tuntia.

Ulkoiluhalukkuuteen todennäköisesti vaikuttaa olosuhteiden lisäksi se, ovatko lehmät tottuneet ulkoiluun ja laidunnukseen esimerkiksi hiehoina. Myös yksittäisten eläinten luonteenpiirteet sekä aiemmin opitut ja koetut asiat vaikuttavat ulkoiluhalukkuuteen. Tähän tutkimukseen osallistui eri ikäisiä ayrshire- ja holstein-rotuisia lehmiä. Aktiivisesti ulkoilleista lehmistä suurin osa oli ayrshire-rotuisia.

Lyhyempi laidunjakso vähentää laidunalan tarvetta

Lypsylehmien laiduntamiseen riittää esimerkiksi vain kahden tunnin päivittäinen jakso. Se vähentää laidunalan tarvetta, jos sitä on rajallisesti. Mahdollisuuksia ja kokemuksia löytyy, joilla kuukaudenkin tehokas lai- dunjakso voidaan saada kannattavaksi.

Hollannissa aloitettiin muutama vuosi sitten maksamaan laiduntavien karjojen maidolle lisähintaa. Vuonna 2018 tilanne oli se, että jo 71 prosentilla yli kaksivuotiaista lypsyrotuisista naudoista oli vapaa pääsy laitumelle. Ruotsissa lehmien tulee päästä laitumelle kuuden tunnin ajaksi päivittäin laidunkauden aikana. Tuo kausi on 60-120 päivää vuodessa tilan maantieteellisestä sijainnista riippuen. Tämä lakisääteinen vaatimus koskee kaikkia lypsykarjoja.

Kanadalaisessa tutkimuksessa todettiin, että tyypillistä laiduntamisaikaa on haastavaa määritellä. Osa lehmistä menee laitumelle syömään ja osa pääasiassa makaamaan. Laidunkarjojen syöntiajat ovat tutkimuksissa vaihdelleet 6,8 tunnista 13 tuntiin. Holstein-rotuisilla

Lukuvinkki:

Lehmien laidunnusja ulkoilukäyttäytyminen automaattilypsyssä

Jutta Makkonen

OAMK 2023 lehmillä laitumen syöntiaika on ollut keskimäärin 9,2 tuntia.

Syöntitason tilakohtaisessa seurannassa tärkeää on seurata lehmien syömisaktiivisuutta ja pötsien täyttöastetta. Jos lehmät lähtevät navetasta laitumelle pötsit täysinä, ne todennäköisesti asettuvat laitumella makuulle. Sopivan alhainen pötsin täyttöaste puolestaan aktivoi ne syömään. Myös laidunkaudella tuotostason lasku johtuu liian alhaisesta syönnistä ja/ tai liian alhaisesta dieetin energia- ja valkuaispitoisuudesta.

Kuinka laidunkauden ruokinta suunnitellaan

Laidunkauden ruokinnan suunnittelun ajankohta alkaa olla käsillä. Asioita ja näkökulmia kannattaa pohtia ajan kanssa ja monesta näkökulmasta. Jos lypsylehmät viihtyvät ulkona kolme tuntia päivässä, se tarkoittaa hyvän laitumen syöntinä 6 kg kuiva-ainetta (syöntinopeus 15 min/ka/ kg, syöntitahti 12x 30 min/ vrk). Ruokinnallisesti ei siis puhuta kovinkaan suurista määristä. Yleensä lehmien laidunrehun arvioitu toteutunut syönti on jäänyt 2-3 kuiva-ainekilon suuruiseksi. Lehmät menevät laitumelle mielellään, kun siellä on tasokasta syötävää runsaasti.

Ruokinta navetassa pidetään tasaisena Sisällä tarjottava rehustus kannattaa pitää samanlaisena kuin aiemminkin. Seosrehun ruokinnallista ravintoainekoostumusta ei muuteta. Ainoastaan tarjolla olevan seoksen päivittäistä kokonaismäärää säädetään lehmien laiduntamisen ja seoksen syönnin mukaan. Hyvinä laidunpäivinä seosta kuluu vähemmän ja huonoina laidunpäivinä enemmän. Samaa ajatustapaa käytetään myös erillisruokinnassa: Ei muutoksia väkirehumääriin, ainoastaan ruokintapöydällä kuluvan säilörehun määrä vaihtelee. Huippulaidunpäivinä navetassa tarjottavan rehun syönti laskee alemmaksi, mutta se ei haittaa, kun maitomäärä pysyy samana tai jopa nousee. Sen

KarjaKompassi, Ruokintasuunnitelma

Ruokintajakso: laidunkausi 90 pv

Ja Rehukustannus

Laidunkauden ruokinnan suunnittelua 50 lehmän karjassa, jossa lehmien keskikoko on 750 kg ja tuotostaso 13 000 EKM kg (40 kg/lypsypäivä). Jos laitumen satotaso on 5000 kg ka/ ha tarvitaan laidunalaa 5,6 ha, kun lehmät syövät laidunta/ laiduntavat keskimäärin 3 tuntia päivässä.

suurempaa kikkailua ei rehukoostumuksen kanssa kannata, eikä tarvitse tehdä. ¬

Teksti:

Tiina Karlström, ProAgria Oulu, Valtakunnallinen Huippuosaaja, lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi

Kuvat: Ella Karttimo, ProAgria Oulu

Lähteet:

Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen Huippuosaaja, nurmentuotanto, johtaminen, The influence of different types of outdoor access on dairy cattle behavior (University of British Columbia, Vancouver v2017 Marina v Keyserlink et al)