Kaksoset – Mervi Yli-Hynnilä

Kaksoset

Kaksosten aiheuttamat ilot ja surut ovat ristiriitaiset. Onnistuessaan tuplaonnella saadaan kaksi hyvää lehmävasikkaa, mutta onnistuminen ei ole itsestään selvää. Hyvin usein joku kolmesta sairastuu tai menetetään, eikä sekakaksosista yleensä saada yhtään toimivaa lehmänalkua. Joka tapauksessa tiedossa on lisää työtä ja tarkkailua, onnistuttiin tai ei.

Kaksosia entistä enemmän Viime vuosina moni on havainnut kaksospoikimisten lisääntyneen, tai ainakin niitä syntyy aika ajoin paljon. Vaihtelua nähdään eri vuosina ja vuodenaikoina. Lisääntyneen syöntikyvyn ja korkean tuotoksen merkitys kaksostiineyksien taustalla on merkittävä. Vaikuttavin tuotostekijä näyttäisi olevan lehmän maitomäärä kiimafollikkelien kehittyessä, eikä niinkään vuosituotos.

Ikä vaikuttaa siten, että vanhemmilla lehmillä kaksosia on enemmän. Eri roduilla kaksosten esiintyvyydessä on eroja, mutta lypsyrotuisilla, ja erityisesti holsteinilla, kaksostiineydet ovat lisääntyneet. Lypsylehmillä kaksoset ovat yhteydessä rehuihin ja ruokinnan tasapainoon sekä rakkuloiden ja muiden hedelmällisyyshäiriöiden esiintymiseen. Tietyissä lehmäsuvuissa kaksosia on enemmän kuin toisissa.

Freemartinismi Naudan kaksostiineyden erityisominaisuus on sukupuolihormoneiden sekoittuminen eli freemartinismi. Jos kaksoset ovat eri sukupuolta, on syntyvistä lehmävasikoista vähintään 90 prosenttia hedelmättömiä. Sekakaksosena syntyneen vasikan hedelmällisyys voidaan tutkia karvanäytteellä esimerkiksi Movetin laboratoriossa, jos halutaan varmistaa, voisiko vasikasta saada lehmän.

Ilmiön taustalla on sikiöajan istukan kautta yhteinen verenkierto, joka kuljettaa uroksen hormoneja lehmävasikkaan aiheuttaen sukuelinten epänormaalin kehityksen. Syntyvällä lehmävasikalla on usein kehittymättömät sukuelimet ja ulkosynnyttimet. Kohtu ja kohdunkaula voivat olla pienempiä, puuttua kokonaan tai osittain. Kohdunkaula on lyhempi, eikä se johda kohtuun. Vasikan kasvaessa hiehoksi, voi sen ulkonäkö olla lihaksikas ja hieman sonnimainen.

Vaihtoehtoisia mekanismeja Identtiset kaksoset saadaan, kun hedelmöittynyt munasolu jakaantuu kahtia alkiokehityksen alkuvaiheessa. Näitä on vain alle 10 prosenttia kaksosista.

Tavallisimmin kaksoset saavat alkunsa kahdesta eri munasolusta. Lehmän munasarjoista ovuloituu samanaikaisesti kaksi munarakkulaa eli follikkelia ja niistä molemmista vapautuvat munasolut onnistuvat hedelmöittymään. Syntymekanismi on paljon yleisempi kuin munasolun jakautuminen. Juuri tupla- tai moniovulaatioiden on todettu lisääntyneen ja olevan

Monisikiöiset tiineydet lisäävät riskejä sekä poikimisen aikoihin että sen jälkeen.

yhteydessä korkeatuottoisen lehmän hormonaalisiin säätelyihin. Kaiken takana jälleen rehut ja ruokinta Moniovulaatioiden taustalla ovat monet energiavajetta aiheuttavat olosuhde- ja ruokintatekijät. Hyvään syöntikykyyn ja korkeatuottoisuuteen liittyy usein, tai ainakin aika ajoin, kiimattomuutta eli toimimattomia munasarjoja sekä rakkuloita ja muita hormonihäiriöitä. Kun kiimaton lehmä vihdoin tulee kiimaan, on sillä suurempi riski tupla- tai moniovulaatioihin. Kiimattomuusvaiheen jälkeen progesteronitaso on usein alhainen, josta johtuen follikkeleita kehittyy ja ovuloituu useampi kuin yksi.

Käytännön elämässä energiavaje on lähes kaikille tuttua. Rehujen laadussa ei aina ole valittavissa täydellistä vaihtoehtoa, eikä puuttuvaa energiaa aina saada korvattua täydennyksilläkään. Ketoosista kärsineellä lehmällä on riski kaksostiineyteen, kun se vihdoin parannuttuaan aloittaa kiimat.

Olosuhteet navetassa voivat myös tuoda mukanaan energiavajetta poikineille. Ajoittainen tilanpuute voi johtaa kilpailuun tilasta ruokintapöydällä, jolloin heikoimmat eivät saa riittävästi syöntiaikaa. Myös vanha tuttu hellestressi aiheuttaa energiavajeen, koska itseään viilentävät lehmät vähentävät syöntiä, seisoskelevat ja läähättävät.

Kun syystä tai toisesta energiavajetta aiheuttanut jakso helpottaa ja kiimakierrot jälleen käynnistyvät, riski tuplaovulaatioon jopa kaksinkertaistuu. Esimerkiksi hellejakson jälkeen tiinehtyneillä nähtiin paljon kaksosia pari vuotta sitten. Kaksospoikimiset ovat viime vuosina lisääntyneet. Kaikki tuplatiineydet eivät onnistu Kaksosilla ja kolmosilla on suurempi riski keskenmenoon kuin yhden vasikan tiineyksillä. Luominen tapahtuu usein varhaisessa vaiheessa, jolloin koko tapahtuma voi jäädä huomaamatta. Keskenmeno voi tulla myös lopputiineydessä, jolloin se yleensä löydetään. Harmillista on, jos keskenmeno tapahtuu jo umpeen laitetuilla lehmillä, joista kaikki eivät stimuloidu tuottamaan maitoa normaalisti.

Paras ennuste on kaksostiineyksillä, jotka ovat kohdun eri sarvissa. Niillä on tilaa kehittyä ja saada ravintoa riittävästi ja tasapuolisesti. Jos alkiot kiinnittyvät samaan kohdunsarveen, kasvaa luomisen riski.

Toisinaan toinen kaksosista kuolee ja resorboituu kohdusta. Toinen jatkaa kehittymistä normaalisti ja harvoin tiedetään, että aluksi alkioita on ollut kaksi. Tapauksissa, joissa alkiot ovat olleet eri sukupuolta ja syntynyt vasikka on lehmä, se saattaa olla hedelmätön. Näitä epäillään silloin tällöin, kun siemennettävä hieho on sukuelimiltään puutteellinen. Lehmälle tuplaraskasta Käytännön havainto on, että kaksosia kantavat lehmät menevät umpeen helposti ja jopa odotettua aiemmin. Jos kaksostiineys on tiedossa, olisikin hyödyllistä laittaa lehmä umpeen ainakin pari viikkoa etuajassa. Kahden ison vasikan kasvattaminen kuluttaa energiaa ja lehmällä on riski laihtua umpiaikana. Tunnutusruokinnan aikaistaminen voisi olla perusteltua. Tukalaa olotilaa helpottaa väljä olosuhde, eikä ole ollenkaan liioiteltua siirtää kaksostiine lehmä useammaksi viikoksi pois parresta kuivikepedille. Pääsääntöisesti kaksosia kantavat lehmät poikivat pari viikkoa etuajassa. Vasikat sikin sokin Synnytysavussa on aina muistettava kaksosten mahdollisuus. Kaksosten suhteen on aina suuri riski, että ainakaan molempia vasikoita ei saada elävänä.

Synnytysapua kannattaa antaa nopeasti silloin kun lehmä yrittää poikia, mutta ei onnistu. Jos vasikat ovat epäjärjestyksessä, lehmä yrittää kovasti poikia, mutta mitään ei tule näkyviin tai esille tulee jalkoja väärässä asennossa tai järjestyksessä.

Lehmän käytöksestä voi päätellä, että ensimmäisen vasikan jälkeen voisi tulla vielä toinen. Hetken ensimmäistä nuoltuaan se jatkaa lykkimistä ja levotonta käyskentelyä, usein makuulle pyrkien. Synnytysapua annettaessa koitetaan aina ensimmäisen jälkeen olisiko kohdussa toista vasikkaa. Myös kahden vasikan jälkeen kannattaa varmistaa, ettei ole kolmatta. Vasikan jääminen kohtuun tietää varmaa sairastumista ja lehmän menetystä, sillä kohdun sulkeuduttua kuollutta vasikkaa harvoin saadaan emää vaurioittamatta ulos.

Kaksosista ensimmäinen saattaa tulla itsestään ja helposti. Pieni koko kielii toisen vasikan mahdollisuudesta. Jos toinenkin on oikeassa asennossa, tulee se helposti, ellei emä halvaannu ja lakkaa ponnistamasta.

Usein kuitenkin joudutaan auttamaan vasikoiden järjestäytymistä. Vasikan asentoa tarkistettaessa on varmistettava, että kaikki tulossa olevat jalat kuuluvat samalle vasikalle. Kaksosista jompikumpi voi olla

perätilassa ja tulossa on sil-

Kaksoset viihtyvät yleensä toistensa seurassa läpi elämän, ja ne löytyvät laitumelta ja navetasta useimmiten vieretysten.

loin molempien vasikoiden jalkoja ja toisen pää. Jalkoja seuraamalla tunnustellaan, minne ne johtavat ja onko niissä kintereet, eli onko kyseessä etu- vai takajalka. Vetämään päästään vasta, kun on varmistettu, että vedettävät jalat kuuluvat samaan vasikkaan ja pää on oikein, jos etutilassa oleva vasikka on kyseessä.

Riskiryhmää poikimisen jälkeen Kaksostiineyden ja -poikimisen jälkeen lehmä on riskiryhmää kaikkiin mahdollisiin tulehduksellisiin ja aineenvaihdunnallisiin sairauksiin. Emän energiavaje viimeisillä tiineysviikoilla altistaa tulehdussairauksille ja laihtuminen viime viikkoina metabolisille sairauksille.

Jälkeisten jääminen on kaksosten jälkeen yleistä. Jälkeisten tulon helpottamiseksi poikinut lehmä kannattaa pitää lepäämässä pidempään samassa tutussa paikassa, missä on poikinutkin. Toivottavasti on käytettävissä kuivikepohjakarsina. Väsyneelle lehmälle kannattaa antaa vettä makuupai-

Liity Semexin sähköpostilistalle!

Semexin sähköpostilista jakautuu viiteen ryhmään, joista voitte valita itsellenne parhaiten sopivan. Ryhmän vaihto onnistuu helposti lähettämällä asiasta sähköpostia osoitteeseen tilaukset@semex.fi .

Ryhmät ovat seuraavat:

• Kaikki postit (kaikki postit kaikista roduista) • Peruspostit (kaikkien rotujen sonnipostit, tapahtumat ym, ei alkioposteja) • Ayrshirepostit (kaikki muut postit paitsi pelkästään holsteiniin liittyvät) • Holsteinposti (kaikki muut postit paitsi pelkästään ayrshireen liittyvät) • Svensk Nyhetsbrev (Nyheter på svenska)

kalle ja mielellään rehuakin.

Kalsiumlisä suun kautta ainakin kahdesti puolen vuorokauden välein on tarpeen, ja piristeeksi voi antaa myös propyleeniglykolia nostamaan verensokeria. Kalkinpuuteoireisiin on hyvä reagoida varhain ja kutsua eläinlääkäri. Ajoissa hoidettu toipuu aina paremmin.

Kohtutulehduksen riski uhkaa poikimista seuraavina vuorokausina, varsinkin, jos jälkeiset ovat jääneet. Lämmön seuranta päivittäin auttaa lääkitsemispäätöksissä. Syönnin ja märehtimisen pitää kehittyä päivä päivältä paremmaksi. Eläinlääkärin tutkimus on paikallaan, jos vähänkään on syytä epäillä tulehdusta.

Pitkittynyt kalkinpuute tai kohtutulehdus johtavat posti juoksutusmahan siirtymään. Valitettavan usein näin käy, vaikka sairaudet hoidetaankin ajoissa. Ketoosikin vielä vaanii joka välissä, eikä aina ole helppo erottaa, kummasta on kyse, vai onko molempia yhtä aikaa. Haittoja enemmän kuin hyötyä Lypsykauden käyntiinlähtö kaksostiineyden jälkeen onnistuneesti ei siis ole varmaa. Onkin todettu, että kaksostiineys vaikeuttaa merkittävästi lypsykauden alkua, lisää suunnittelemattomia poistoja ja vaikeuttaa seuraavaa tiinehtymistä. Vasikkasaalis saattaa myös olla laiha, sillä kaikki eivät synny elävänä. Vasikat ovat pieniä ja herkkiä sairauksille. Freemartinismi vielä vähentää uudistukseen saatavien lehmävasikoiden määrää. Toisaalta onnistuneet ja pirteät lehmäkaksoset palkitsevat monin verroin ja niistä on melkein joka tilalla hauskoja esimerkkejä vielä aikuisina

kaksostiineyden jälkeen hellehminä.

Kaksosten ennaltaehkäisystä tuskin voidaan puhua, mutta yrittää voi ehkäisemällä kaikkia kiimattomuutta aiheuttavia tekijöitä. Hellestressiä voi lievittää navettaa viilentämällä ja väljyydellä sekä riittävällä veden saannilla. Rehujen laatuun ja täydentämiseen energiavajeen välttämiseksi kannattaa muutenkin panostaa. Oikeastaan kaikki ajankohtaiset maidontuotannon suuntaukset tukevat muutenkin näitä toimia, kun maidontuotannon lisääminen sopimustuotannossa ei ole kannattavaa, ja panostukset pitoisuuksien parantamiseen ohjaavat myös energiavajeen torjuntaan. 

Teksti ja kuvat: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri ja maitoyrittäjä Mervi Yli-Hynnilä www.lehmalaakarit.com

Paras tapa parantaa karjasi terveyttä

Karjanomistajat tekevät paljon töitä pitääkseen lehmät terveinä ja tuottavina. Silti lehmät joskus sairastavat, ja se aiheuttaa kustannuksia ja lisätyötä.

Semexin Immunity+ -sonnien avulla jalostat lehmillesi paremman vastustuskyvyn. Semexin sonneilta testataan sekä virusten että bakteerien immuunivasteet, jotka ovat geneettisesti eri ominaisuuksia. Hyvän immuunivasteen omaavat sonnit merkitään Immunity+ logolla.

27% utaretulehdus 17% kohtutulehdus 32% jälkeisten jäänti

3000 lehmän karjassa lehmät, joilta oli mitattu korkea immuunivaste, sairastivat selvästi vähemmän kuin karjan muut lehmät.

Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille.

Kysy immunity+ -sonneja omalta alue-edustajaltasi ja paranna karjasi perinnöllistä vastustuskykyä.

SEMEX-POSTI tammikuu 2021 UUSIA INDEKSEJÄ KANADAN LPI-ARVOSTELUUN

Joulukuun arvostelu toi Kanadan LPI-indeksiin kuusi uutta ominaisuutta, joista kolme kuvaa eläimen toiminnallista rakennetta ja kolme hedelmällisyyteen liittyviä hoitoja. Uudet indeksit julkaistiin holstein-, jersey- ja ayrshireroduille. Rakennepuolelle saatiin utareen tasapaino, etujalkojen asento ja liikkuminen. Näissä ominaisuuksissa populaation keskiarvoa kuvataan indeksillä 0 ja yhden hajonnan yksikön muutosta luvulla 5. Hedelmällisyyteen liittyvät hoitotietoindeksit ovat jälkeisten jäänti, kohtutulehdus ja rakkulat. Näiden ominaisuuksien RBV:n (Relative breeding value) keskiarvo on 100 ja hajonta 5.

Utareen tasapaino on aikaisemmin löytynyt huomautuksista, joista on voinut jälkeläisarvosteltujen sonnien osalta tarkistaa, onko tyttärillä tavallista enemmän etu- tai takaraskaita utareita. Nyt, kun ominaisuudelle lasketaan

MAMMARY SYSTEM (40%)

UDDER FLOOR (Tilt of udder floor)

1 TILT 5 INTERMEDIATE 9 REVERSE TILT IDEAL 5-6 WEIGHT 4%

Utareen tasapainon optimi on lineaarisella skaalalla 5-6. Arvostelu 1 kuvaa hyvin takaraskasta ja 9 hyvin eturaskasta utaretta.

indeksi, tieto on saatavissa myös genomisonneille. Utareen tasapainossa on optimi skaalan keskellä. Takaraskautta kuvataan kirjaimella T (tilt) ja eturaskautta kirjaimella R (reverse tilt). Positiiviset luvut kuvaavat etupainoisuuden lisääntymistä ja negatiiviset takaraskautta. Kaikilla roduilla on populaation keskiarvo tällä hetkellä hiukan etupainoisen puolella. Utareen tasapainon periytyvyysaste on melko korkea 0,21, joten näkyvää kehitystä voidaan saada aikaan jalostusvalinnan avulla. Etujalkojen asento kuvaa sitä, ovatko jälkeläisten jalat edestä katsoen pihtipolviset, suorat vai ulospäin kaareutuvat. Rakenneluokituksen lineaarinen optimi on 7, joka kuvaa edestä suoria jalkoja. Luvut 8 ja 9 kuvaavat länkisäärisyyttä, ja pienemmät luvut kertovat pihtipolvisuudesta. Indekseissä pihtipolvisuutta kuvataan kirjaimella K (knocked legged) ja länkisäärisyyttä kirjaimella B (bow legged). Pienemmät luvut kuvaavat pihtipolvisuuden lisääntymistä. Populaation keskiarvo on rodusta riippuen välillä 5,18 - 5,27, eli pihtipolvisuus on länkisäärisyyttä selvästi yleisempää. Etujalkojen asennon periytyvyysaste on 0,11.

Kolmas uusi rakenneindeksi on lehmän liikkuminen. Tavoitteena on, että lehmä liikkuu ketterästi ja asettaa takajalan sorkan etujalan sorkanjäljen päälle, eikä sivuun tai taakse. Liikkeet pyritään luokituksessa arvioimaan, kun eläin liikkuu vapaasti hyvin pitävällä pohjalla. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä indeksi, ja populaation luokitustulosten keskiarvo on ollut lineaarisella skaalalla 5,32-5,98 rodusta riippuen. Jersey on todettu arvosteluissa ketterimmäksi roduksi. Ketterän liikkumisen perinnöllistä arviointia haittaa olosuhteiden suuri vaikutus yksilön fenotyyppiin. Periytyvyysaste jää valitettavan alhaiseksi lukemaan 0,05.

Kanadassa lasketaan hoi-

Holstein Jersey Ayrshire

Utareen tasapaino Etujalkojen asento Liikkuminen

Populaation kes- 5 indeksipisteen Populaation kes- 5 indeksipisteen Populaation kes- 5 indeksipisteen kiarvo luokitus- vaikutus lineaari- kiarvo luokitus- vaikutus lineaari- kiarvo luokitus- vaikutus lineaaripisteissä, kun in- sella skaalalla pisteissä, kun in- sella skaalalla pisteissä, kun in- sella skaalalla deksi = 0 deksi = 0 deksi = 0 5,70 0,15 5,43 0,15 5,32 0,15 5,18 0,15 5,27 0,20 5,26 0,15 5,45 0,20 5,98 0,15 5,32 0,35 Huom! Tasapainon ja etujalkojen asennon optimit ovat skaalan keskellä. Negatiiviset indeksit siirtävät utareen tasapainoa takaraskaan puolelle ja etupolvia pihtisemmiksi. Luokituspisteiden skaala on 1-9. Taulukko 1: Taulukossa esitetään populaation keskimääräiset luokitustulokset ensikoiden arvosteluissa, sekä yhden hajonnan yksikön eli viiden indeksipisteen merkitys lineaarisella skaalalla.

Hoitotietoindeksejä voi tarkastella yksityiskohtaisesti CDN:n sonnitaulujen Health-välilehdeltä.

Genetic Evaluation Details for Health Traits

HOCANM103631566 CRACKHOLM FEVER 0200HO05592

MASTITIS RESISTANCE GEBV 20*DEC

Herds Daughters Reliability Proof %RK Clinical Mastitis in Daughters 2643 14925 99% 105 87% First Later Weighting Lactation Lactations Clinical Mastitis in First Lactation104 33% No. Herds 2177 2274 Clinical Mastitis in Later Lactations105 33% No. Daughters 11681 10165 Somatic Cell Score (Combined)105 33% % Healthy Daughters 95% 93% erB ed vA gare e 100 eerB d vA gare e 93% 89%

SOMATIC CELL SCORE GEBV 20*DEC

Herds Daughters Reliability Proof %RK First Second Third 6337 39606 99% 105 86% Lactation Lactation Lactation Weighting 33% 33% 33% Rating 103 106 105 Breed Average 100 Breed Average 100 100 100

METABOLIC DISEASES GEBV 20*DEC

Expected % Healthy Daughters Herds Daughters Reliability Proof %RK 1st Lact. Later Lact. Subclinical Ketosis 9757 34267 99% 98 36% -1.1% -1.4% Clinical Ketosis 1503 5021 98% 92 6% -2.7% -3.1% Displaced Abomasum 2973 10306 99% 95 18% -2.3% -1.6% Metabolic Disease Resistance 99% 94 13%

FERTILITY DISORDERS

Retained Placenta Metritis Cystic Ovaries GEBV 20*DEC

Expected % Healthy Daughters Herds Daughters Reliability Proof 1st Lact. Later Lact. 1967 11691 99% 105 +1.8% +2.1% 1172 6717 99% 104 +1.8% +1.4% 1593 9798 99% 104 +1.2% +2.2%

HOOF HEALTH GEBV 20*DEC

Herds Daughters Reliability Proof %RK Expected

652 2942 99% 97 36% Index % Healthy

Weighting Daughters

Digital Dermatitis 99% 95 21% 34% -6.4% Interdigital Dermatitis 99% 95 19% 9% -2.0% Heel Horn Erosion 99% 98 47% 14% -1.0% Sole Ulcer 99% 101 63% 20% +0.9% Toe Ulcer 98% 98 37% 10% -0.4% White Line Lesion 98% 102 69% 8% +0.9% Sole Hemorrhage 98% 103 78% 3% +1.5% Interdigital Hyperplasia 99% 94 14% 2% -2.3%

totietoihin perustuvia indeksejä useille eri sairauksille. Karjatason jalostuksessa ei kuitenkaan kannata laittaa liikaa painoa kehityskohteisiin, joiden vaihtelusta ylivoimaisesti suurin osa johtuu ruokinnasta ja olosuhteista. Nopeimmin tuloksia saa aikaan rajaamalla tuotosta ja terveyttä rajoittavia tekijöitä pois omasta navetasta. Koska perinnöllisiä eroja kuitenkin löytyy, indeksit halutaan pitää osana jalostusohjelmaa. Mitä korkeampitasoinen karja on, sitä pienempiin yksityiskohtiin voidaan myös jalostuksen avulla puuttua. Sonnien hankinnassa heikosti periytyvillä ominaisuuksilla on merkitystä, kun valintaa voidaan tehdä tehokkaasti genomitestaamalla kymmeniä tuhansia alkioita vuodessa ja valitsemalla niistä syntyvistä sonnivasikoista vain kaikkein parhaat keinosiemennyskäyttöön.

Hoitotiedot kerätään indeksilaskentaa varten sekä ensikoilta että myöhemmiltä laktaatioilta. Korkea indeksi kuvaa, että yksilön jälkeläiset ovat tarvinneet keskimääräistä vähemmän hoitoja. Kaikki hoitotietoindeksit löytyvät CDN:n arvostelutaulun Health-välilehdeltä. Joitain yhdistelmäindeksejä, kuten utare- ja sorkkaterveys sekä aineenvaihduntasairausten hoito, julkaistaan myös Summarypalkistossa. 

Sari Alhainen

Jälkeisten jäänti Kohtutulehdus Rakkulat

Holstein Jersey Ayrshire

Ei hoitoja, kun 5 indeksipisteen Ei hoitoja, kun 5 indeksipisteen Ei hoitoja, kun 5 indeksipisteen RBV=100 vaikutus hoito- RBV=100 vaikutus hoito- RBV=100 vaikutus hoitoprosenttiin prosenttiin prosenttiin 94,7 % 1,83 % 97,6 % 1,01 % 91,4 % 3,39 % 93,8 % 1,80 % 94,1 % 1,67 % 94,8 % 1,83 % 90,4 % 1,96 % 87,7 % 3,77 % 92,4 % 2,70 %

Taulukko 2: Taulukossa esitetään, kuinka monella prosentilla jälkeläisistä ei ole odotettavissa hoitomerkintöjä kyseisen sairauden osalta, kun indeksi on 100, sekä 5 indeksipisteen vaikutus hoitomerkintöjen esiintyvyyteen prosentteina.