Leija 4/2023

Kokemustoimijat aikovat estää kiusaamista

Tukiliiton uudet kokemustoimijat haluavat päästä puhumaan esimerkiksi kouluihin.

Kokemustoimija on henkilö, joka jakaa tietoa omien kokemustensa pohjalta. Kokemustoimija voi kertoa muille ihmisille esimerkiksi, millä tavalla sairaus tai vamma on vaikuttanut hänen elämäänsä.

Jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija. Varsinaiseksi kokemustoimijaksi ryhtyminen vaatii silti aina koulutuksen.

Kokemustoimija voi käydä puhumassa esimerkiksi päättäjille tai eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille.

Kokemustoimija saa palkkaa työstään.

Kiusaamiseen pitää puuttua

Tukiliitto järjesti keväällä kokemustoimijakoulutuksen Kuopiossa ja Joensuussa. Osallistujat valmistuivat kokemustoimijoiksi.

Ilona Mömmö ja Pauliina Klemetti ovat kokemustoimijoita. He jakavat muille ihmisille tietoa omien kokemustensa pohjalta.

Kokemustoimijoiden koulutukseen kuului viisi tapaamiskertaa. Tapaamisten välissä tehtiin tehtäviä kotona.

Aiheina olivat esimerkiksi vaikuttaminen ja kokemustoimijan tehtävät.

Yhtenä koulutuspäivänä harjoiteltiin esiintymistä.

Ilona Mömmö tuli mukaan koulutukseen, koska hän haluaa vaikuttaa. Hänen mielestään koulutuksessa oli hauskaa.

– Meillä on kiva porukka. Olen saanut uusia kavereita, Ilona sanoo.

Kokemustoimijana hän haluaa päästä puhumaan erityisesti kouluihin. Yleisönä olisivat oppilaat ja opettajat.

– Kertoisin lapsille, kuinka paha mieli tulee nimittelystä ja haukkumisesta. Opettajille sanoisin, että aikuisten pitää puuttua kiusaamiseen heti, Ilona pohtii.

Päiväkoteihin puhumaan

Pauliina Klemetti kuuli kokemustoimijakoulutuksesta toimintakeskuksen ohjaajalta ja haki mukaan. Koulutus oli hänen mielestään mielenkiintoinen.

Pauliina Klemetti kertoo:

– Olen oppinut, mikä on kokemustoimija. Olemme lisäksi saaneet vinkkejä esiintymiseen. Minua ei kyllä yleensä jännitä puhua vieraille ihmisille.

Hän haluaa mennä esiintymään kokemustoimijana ainakin päiväkoteihin ja toimintakeskuksiin. Myös Pauliinan aihe olisi kiusaaminen.

– Kertoisin, että kiusaaminen on kiellettyä vapaa-ajalla ja töissä, Pauliina toteaa.

Tasavertaisuuden puolesta

Emmi Huttunen oli valmistautunut koulutukseen etukäteen.

Emmi Huttunen haluaa vaikuttaa.

JATKOA > Emmi Huttunen oli katsonut netin Youtubesta videoita, jotka kertovat kokemustoimijan tehtävistä.

Koulutukseen tuleminen ja muiden osallistujien tapaaminen jännitti Emmiä hieman.

Tapaamisissa oli onneksi rentoa. Emmi oppi paljon uutta.

– Meidän kokemustoimijoiden pitää olla puolueettomia myös silloin, kun me ajamme itsellemme tärkeitä asioita.

Kokemustoimijana edustan Tukiliittoa. En voi puhua esimerkiksi uskonnosta, Emmi kertoo.

Hän haluaa vaikuttaa kokemustoimijana tasavertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

– Kaikilla nuorilla pitää olla harrastusmahdollisuuksia.

Jokaisen täytyy saada päättää itse, haluaako vaikka meikata, seurustella tai mennä kihloihin, Emmi sanoo.

Taide kuuluu kaikille

Olli Kanninen oli tullut kokemustoimijakoulutukseen, koska häntä kiinnostaa mahdollisuus kokeilla uusia asioita.

– Olen aika innokas lähtemään mukaan kaikenlaiseen.

Taisin kuulla tästä äitiltä, Olli sanoo.

Muiden osallistujien tavoin

Olli haluaa kokemustoimijana ennen kaikkea estää kiusaamista.

– Lisäksi haluan vaikuttaa siihen, että kaikki saavat tehdä taidetta.

– Asia on minulle tärkeä, sillä minä teen sarjakuvia. Niitä on ollut esillä Varkauden kirjastossa, Olli Kanninen kertoo.

Hänen mielestään tukea tarvitsevia ihmisien mielipiteitä ei kuunnella yhteiskunnassa riittävästi.

– Jokainen ihminen on oma persoonansa. Kukaan toinen ei voi tietää, miltä juuri minusta tuntuu. Sen vuoksi pitää kertoa omista ajatuksista ääneen, Olli pohtii.

Myös Ilona Mömmön mielestä kokemustoimijoita tarvitaan ehdottomasti lisää.

– Muut eivät voi puhua meidän puolestamme. He eivät tiedä, millaista meidän elämämme oikeasti on, Ilona sanoo.

Teksti Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa

Haluatko kokemustoimijaksi?

Kuopion kokemustoimijakoulutuksen osallistujat antavat vinkkejä, jos haluat kokemustoimijaksi.

Sinun pitää olla oikeasti kiinnostunut kokemustoimijaksi ryhtymisestä.

Seuraa, missä järjestetään kokemustoimijakoulutuksia. Ilmoittaudu mukaan. Lähde koulutukseen avoimin mielin.

Voit miettiä valmiiksi, millaisiin asioihin haluat vaikuttaa.

Esiintyminen jännittää kaikkia. Sopiva jännittäminen ei haittaa kokemustoimijaksi ryhtymistä.

Muut eivät voi puhua tukea tarvitsevien ihmisten puolesta. Kokemustoimijat Emmi Huttunen, Pauliina Klemetti, Ilona Mömmö ja Olli Kanninen ovat valmiita kertomaan kokemuksistaan.

Leijan uutisia

Vammaispalvelulakiin tulee ehkä muutoksia

Suomi sai kesäkuussa uuden hallituksen. Se haluaa muuttaa vammaispalvelulakia, jonka eduskunta on jo hyväksynyt.

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan: ”Hallitus käynnistää kiireellisesti lainvalmistelun, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus.”

Tukiliitto, FDUV, Autismiliitto ja Kehitysvammaliitto ovat pettyneitä, jos laki ei tule vielä voimaan.

Vammaispalvelulain uudistus on kestänyt jo monta vuotta.

Tarkoitus on yhdistää

vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalvelulaiksi.

Selkokielellä tietoa

vammaissopimuksesta

Uusi pdf-julkaisu kertoo selkokielellä

YK:n vammaisyleissopimuksesta.

YK:n eli Yhdistyneiden kansakuntien

sopimuksen pääasia on, että

valtioiden täytyy varmistaa

vammaisille ihmisille samat oikeudet kuin muilla ihmisillä on.

Vammaisyleissopimus tuli

Suomessa voimaan vuonna 2016.

Julkaisu on netissä sivulla julkaisut.valtioneuvosto.fi

Hallitusohjelmasta eli uuden hallituksen suunnitelmista kertoivat puolueiden puheenjohtajat Anna-Maja Henriksson, Petteri Orpo, Riikka Purra ja Sari Essayah.

Julkaisun koko nimi on Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista: Selkokielinen versio.

Kuvaaja Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Leijan pääkirjoitus

Urheilussa saa kokea riemua

Olen Julia Fonsén, Sisujengin apulaisjoukkueenjohtaja. Joukkueemme osallistui

Special Olympics -kesämaailmankisoihin 17. – 24.6.2023 Saksan Berliinissä.

Jo ennen kisoja minä tein erilaisia taustatehtäviä.

Kisoista jäi erityisesti mieleen se, miten urheilijat onnistuivat. Vaikka aina ei tule mitalia tai oman divisioonan voittoa, tärkeää on riemu, joka tulee omasta suorituksesta.

Joukkueessamme oli mukana paljon ensikertalaisia.

Kun kisojen avajaisissa marssimme suurelle stadionille, näin heissä itseni.

Muistin miltä minusta tuntui, kun olin itse ensimmäisissä kisoissa.

Kisojen jälkeenkin on ollut tehtäviä. Kesäkuun lopulla olin juontamassa Sami Korhosen kanssa Special Olympics -urheilijoidemme paneelia. Hyvin mennyt paneelikeskustelu järjestettiin SuomiAreena-tapahtumassa Porissa.

Haluan kiittää upeita urheilijoitamme, jotka hoitivat hienosti hommansa paneelissa. Mukana keskustelemassa olivat Inka Kolhinoja, Janne Ahokainen, Saimi Oksa, Tatu Kantonen, Antto Kaihlanen, Hanna Riuttaskorpi ja Jenni Summanen. Kiitos eli propsit myös Paralympiakomitean työntekijöille.

Julia Fonsén Tampere

Julia Fonsénilla on vahva urheilijatausta. Nyt hän toimii Sisujengin apulaisjoukkueenjohtajana.

Kuvaaja Lauri Jaakkola

Special Olympics -maailmankisat: Sisujengille 54 mitalia Berliinistä

Suomen Sisujengillä oli mahtava reissu ja koko joukkueella oli hyvä meininki.

Saksan Berliinissä kisasivat urheilijat, joilla on kehitysvamma.

Suomen joukkue eli Sisujengi toi kesäkuun Berliinin

Special Olympics -kesämaailmankisoista yhteensä 54 mitalia: 23 kultaa, 18 hopeaa ja 13 pronssia.

Special Olympics -kisoissa lajien osallistujat jaetaan tasoluokittelukilpailujen kautta divisiooniin.

Jalkapalloilija Julia Niska Rovaniemeltä teki kolme maalia finaaliottelussa, jossa Suomi voitti Serbian. – Olin hyvissä paikoissa ja hyvin sijoittunut. Sinne ne pallot sitten tulivat, Julia Niska kuvaili maaleja.

– Ajattelin matolla, että pitää hymyillä ja tehdä parhaansa. Nyt on ihana olo, kolme mitalia tuonut Tuulikki Jauhiainen sanooi.

Divisioonissa urheilijat kilpailevat toisiaan vastaan mitaleista. Mitaleja on jaossa paljon, ja esimerkiksi maiden välistä mitalitaulukkoa ei lasketa.

Sisujengin 54 mitalin saalista voikin parhaiten verrata aiempien kisojen mitalilukuun.

Abu Dhabin maailmankisoista 2019

Suomi saavutti 47 mitalia

ja vuoden 2015 Los Angelesin kisoista tuli 49 mitalia.

Julia Fonsén on Sisujengin apulaisjoukkueenjohtaja.

Hän kertoo kisoista:

– On ollut ihan mahtava reissu ja koko Sisujengillä on ollut hyvä meininki.

Aina kun on ollut joillakin urheilijoilla vapaapäivä, on käyty kannustamassa.

Suomen lippuja on näkynyt melkein joka katsomossa.

Julia Fonsén on ensimmäinen kehitysvammainen henkilö

Suomen Special Olympics -maailmankisajoukkueen joukkueenjohdossa.

Teksti ja kuvat Lauri Jaakkola

Hopeaa

– Oli hyviä lyöntejä, keskelle pottua osui, golfaaja Ville Lipsanen Savonlinnasta iloitsi. Hän voitti kultaa omassa divisioonassaan.

– Vastustajat olivat vahvoja, mutta en hermostunut, judoka Alina Skog kuvaili ottelua tatamilla. Porvoolainen Skog sai hopeaa judossa.

– Olin aivan ihmeissäni, että mitä olen tehnyt, kun olen ansainnut hopeaa, tennispelaaja Tommi Tyynilä kertoi pelin jälkeen.

– On treenattu tosi hyvin, syöty ja nukuttu hyvin, kertoi yleisurheilija Carola Pihlajamäki, joka on kuvassa keskellä oman divisioonansa voittajana.

sai vihreäpaitainen Umaima Iftikhar (Pakistan) ja pronssia Melissa Cash (Uusi-Seelanti).

Keltaisesta, ohuesta kankaasta syntyy asu satuhahmo Bellelle. Santa Harvonen valmistaa satuasua Kettupajalla.

Lappeenrantalainen Santa ompelee satuasuja

Santa Harvonen ahertaa Kehitysvammaisten työtoiminnassa Laptuote-säätiön Kettupajalla.

Näet yllä kuvan, jossa Santa Harvosen edessä on pitkä, usean metrin mittainen, ohut keltainen kangas.

– Kuvassa harsin kangasta, Santa kertoo.

Kankaasta on tulossa

Kaunottaren ja hirviön Bellen asu. Bellen asun alaosa on trikoota, jonka päälle tulee kuvan ohut kangas.

Puvun yläosasta tulee hihaton. Sen Santa tekee kimaltelevasta trikoosta.

Santa on tehnyt jo kuusi satuhahmojen asua

Bellen asu ei suinkaan ole

Santa Harvosen ensimmäinen satuasu, vaan hän on ommellut jo kuusi satuasua eli asua erilaisille satuhahmoille.

Ensimmäisenä syntyi Lumikin asu, ja sen jälkeen on vuosien varrella nähty Lumikin pahan äitipuolen, Tuhkimon, Prinsessa Ruususen, Liisa Ihmemaassa -Liisan ja Prinsessa Esmeraldan asu.

Santan innostus satuasuihin lähti netistä löytyneestä Lumikin kuvasta.

Santa ihastui siihen niin, että totesi siltä istumalta:

– Tämän minä teen!

Kettupajalla taidot karttuvat

Laptuote-säätiön Kettupajan ohjaaja Marjo Viitasen kanssa

tulostettiin Lumikin kuva ja alettiin suunnitella.

– Santan ompelutaidot ovat karttuneet pikkuhiljaa, ohjaaja kertoo.

– Hän ei lannistu, vaikka joutuisi purkamaan pitkänkin pätkän jostakin asusta. Näin nämä upeat luomukset pääsevät syntymään, Marjo Viitanen sanoo.

Ennen Lumikin asun aloittamista Santa oli kirjaillut verhoja ja opetellut myös harsimaan niitä.

Sivun yläosassa näet kuvan, jossa Santa Harvonen on pukeutunut pahan äitipuolen asuun. Miltä tuntuu olla pukeutuneena asuun?

– Ihan hyvältä, kuin sadussa, Santa sanoo hymyillen.

Paha äitipuoli on tuttu satuhahmo: Santa kertoo:

– Hän on Lumikissa.

Ilkeä hahmo, joka sanoo: ”Otapa omena!” Se on myrkkyomena.

Santa teki äitipuolen pukuun sadun pienimmätkin yksityiskohdat.

Teksti ja kuvat Nina Tirkkonen

Santa pukeutuneena Pahan äitipuolen asuun. Taustalla on hänen kirjailutöitään.

Santan tuotemerkki.

Tanssijat ilahduttavat katsojia Teemaviikolla 2022 Mikkelissä Kauppakeskus Stellassa. Monipuolisen tapahtuman järjesti Etelä-Savon Kehitysvammaisten tukipiiri ry yhdessä Etelä-Savon Vaikuttajaryhmän kanssa.

Teemaviikon aiheena

itsemääräämisoikeus

Joulukuussa vietetään jälleen Teemaviikkoa eli Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa.

Teemaviikko on 1. – 7.12.

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikon julkilausuman tekivät tällä kertaa Keskisen Suomen Me Itse -ryhmät.

Julkilausuma on viereisellä sivulla.

Julkilausuman aiheena on itsemääräämisoikeus.

Lausumassa todetaan, että henkilökohtainen apu ja palvelujen suunnitteleminen ovat hyviä keinoja

turvata jokaisen itsemäärämisoikeutta.

Joulukuussa valtakunnallisella Teemaviikolla

Kehitysvammaisten Tukiliiton yhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen paikalliset ryhmät sekä muut toimijat järjestävät erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Tapahtumien kuluihin voi hakea taloudellista tukea Tukiliitolta.

Julkilausumaa saa vapaasti käyttää viikon tapahtumissa.

Lisätietoja netissä sivulla www.tukiliitto.fi

Itsemääräämisoikeudesta pitää huolehtia

Koronaepidemia rajoitti ja haittasi itsemääräämisoikeutta monin tavoin. Osa haitoista näkyy vieläkin. Joissakin asumisyksiköissä rajoitukset jäivät päälle, vaikka ne loppuivat muualla.

Asiat ovat huonosti, jos esimerkiksi ammattilaiset ja muut ihmiset määräävät aivan pienistäkin asioistamme. Tämä vaikeuttaa arkeamme ja jokapäiväistä elämäämme.

Itsemääräämisoikeutta haittaa esimerkiksi se, että asumisessa ja muissa palveluissamme on pulaa työntekijöistä. Silloin rajoituksia käytetään helpommin kuin muuten.

Itsemääräämisoikeus on kuitenkin eniten kiinni asenteista. Kyseenalaistakaa vanhoja rutiineja, hankkikaa tietoa ja koulutusta itsemääräämisoikeudesta.

Kokemustoimijamme voivat kertoa, miksi itsemääräämisoikeus on tärkeää kotielämässä, töissä, opiskelussa ja vapaa-ajalla sekä ihmissuhteissa.

Itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa myös silloin, kun olemme sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. Kokemustoimijamme voivat antaa neuvoja ja opastusta siitä, miten meidät kohdataan niin, että itsemääräämisoikeus toteutuu. Itsemääräämisoikeuttamme vahvistaa, jos saamme tietoa, neuvontaa ja ohjeita selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.

Myös henkilökohtainen apu ja palvelusuunnitelma ovat hyviä keinoja, jotka auttavat meitä määräämään itse omista asioistamme.

Meidät pitää kohdata niin, että tulemme oikeasti kuulluiksi. On monia tapoja ottaa selvää ihmisen mielipiteistä ja toiveista silloinkin, kun hän ei kerro asioistaan samalla tavalla kuin muut.

Pieksämäen Telma B retkillä

Opiskelemme ammattiopisto Spesiassa, Pieksämäellä. Opinnot valmentavat opiskelijoita työhön ja itsenäiseen elämään (Telma).

Tällä aukeamalla näet kuvia opintoretkistämme.

Opiskelemme Pieksämäellä, Ammattiopisto Spesiassa. Luokassamme on kahdeksan opiskelijaa.

Opiskelija voi olla Telma-opinnoissa yhteensä kolme vuotta.

Tämän takia luokkamme koostuu jokaisesta 1. 2. ja 3. vuosiluokasta.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen suunnitelma, joka huomioi yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

Jokaisella meistä on myös viikoittain yksilöllinen lukujärjestys.

Liikumme luokan kanssa paljon sekä käymme retkillä ja työelämävalmennuksessa eri paikoissa.

Telma-opintoihin kuuluu myös arkitaitojen vahvistamista ja itsenäisen elämän hallinnan opettelua.

Tällä aukeamalla haluamme esitellä joitakin luokkamme retkiä, joissa olemme keväällä käyneet. Viimeinen retki oli opintomatka Leppävirran Muumi-jääluolaan ja Leppävirran ympäristöön. Aivan kaikki retket eivät mahtuneet kuviin mukaan!

Tässä olemme ensimmäisellä retkellä tutustumassa Ristikiven kirkkoon Partaharjussa sekä sen lähimaastoon.

Tässä kuvassa olemme retkellä Ladun Majalla, jossa teimme nuotion. Kävelimme Partaharjun luontopoluilla sekä ihastelimme kevään saapumista.

Pieksämäen Paltasella on esteetön suopuisto. Suopuistossa kävelyn jälkeen menimme välipalalle Paltasen kahvioon. Jokainen osti jotain hyvää itselleen.

Yksi retki järjestettiin Vedenjakaja-reiteille, Nikkarilaan. Teimme ensin opetuskeittiöllä eväät, jotka söimme levähdyspaikalla.

Opintomatkalla Leppävirralla sää ei suosinut meitä! Satoi vettä! Tutustuimme Muumijääluolaan ja Konnuksen kanavaan.

Vernerin sivulla on julkaistu sanasto seksuaalisuudesta

Vernerin sivulle nettiin on koottu sanasto seksuaalisuudesta ja seksistä.

Vernerin sivulla on sanasto seksuaalisuudesta.

Sanastossa kerrotaan seksistä näin:

Mitä on seksi?

Seksi on toimintaa, joka tuottaa seksuaalista nautintoa.

Seksi voi olla sooloseksiä eli itsensä tyydyttämistä. Kumppanin tai kumppaneiden kanssa seksi voi olla hyväilyseksiä, suuseksiä tai yhdyntää.

Myös katseet, puheet ja fantasiat voivat olla seksiä.

Seksistä voi nauttia myös erilaisten seksivälineiden kanssa.

Jokainen päättää itse, millaista seksiä hän harrastaa. Kaikki eivät halua seksiä.

Ketään ei saa painostaa tai pakottaa seksiin. Jokaisella on oikeus sanoa ei, jos ei halua seksiä.

Tutustu Vernerin selkosivujen uuteen sanastoon seksuaalisuudesta. Sanasto on osoitteessa verneri.net/selko.

Sanasto on tehty yhdessä seksuaaliterapeutti Henna Kekkosen kanssa.

Seksuaalineuvoja vastaa kysymyksiin

Jos sinulla on kysyttävää seksuaalisuudesta tai seksistä, kysy Vernerin seksuaalineuvojalta. Voit kysyä seksuaalineuvojalta kysymyksiä luottamuksellisesti. Seksuaalineuvoja vastaa kysymyksiin selkokielellä.

Seksuaalineuvoja on osoitteessa verneri.net/selko/seksuaalineuvoja

Teksti Jenni Sipilä, Verneri

Verneristä löydät luotettavaa tietoa. Osoite netissä on verneri.net/selko

Lisää liikettä päivääsi

Haluatko liikkua enemmän?

Liiku enemmän ja teet valintoja, jotka saavat sinut voimaan hyvin.

Liikut enemmän, kun päätät liikkua enemmän.

Tässä vinkkejä, joilla lisäät päivääsi liikkumista.

Ota itsellesi uusia tapoja. Nouse kävelemään, kun puhut puhelimessa.

Sovi kaverin kanssa liikuntatreffit.

Sovittua tapaamista ei tule niin helposti peruttua. Yhdessä on kiva liikkua.

Onko jossain portaat? Kulje portaita pitkin. Ajattele, että hissi on tavaroiden kanssa kulkemista varten.

Tee kevyitä venytyksiä samalla kun katsot televisiota.

Ylitä ulko-oven kynnys.

Kun päätät astua pihalle, olet jo liikkeellä.

Lähteenä on käytetty

Liikkuva aikuinen -tekstejä

Kuva Freepik-kuvapankki

Lisää liikettä päivääsi. Voit jumpata kotona joka päivä.

Arjen viisaat valinnat

Ei roskia luontoon

Arjen viisaat valinnat vinkkisarjan vinkki tällä kertaa tulee Tampereelta. Leevi Paalanen muistuttaa:

– Ei roskata luontoa. Heitä roskasi asianmukaisesti roskikseen.

Leevi kannustaa myös lajittelemaan roskat kierrätykseen.

– Tärkeintä on kuitenkin, että välität luonnosta sen verran, että jaksat laittaa roskat roskiin. Siten luonto säästyy ja pysyy puhtaana, eikä muut ihmiset joudu siivoamaan roskiasi.

– Eli ennen kuin heität roskasi maahan, harkitse ja välitä, Leevi Paalanen sanoo.

Vinkin kuva on otettu keväällä, kun Viisas valinta -hanke järjesti Roskakävelyn Tampereella.

Roskakävely on kiva tapahtuma, jossa kävellään yhdessä ja kerätään roskia kävelyreitin varrelta. Samalla voi tutustua uusiin ihmisiin.

Idea Roskakävelyyn syntyi Viisas valinta -hankkeen järjestämässä Kipinä-työpajassa.

Lisää vinkkejä löydät Viisas valinta -hankkeen nettisivulta osoitteesta www.kvps.fi/viisas-valinta

Leevi Paalanen oli mukana Roskakävelyllä. Roskien kerääminen sujuu helposti ja turvallisesti pitkien pihtien avulla.

Pihtien kuva Fiskars

Kaverihaku

Hei, olen Jaakko, olen 27-vuotias urheileva mies Hyvinkäältä Etelä-Suomesta.

Etsin lähiseudulta tai hyvien kulkuyhteyksien varrelta tyttöystävää, jonka kanssa olisi mukava soitella ja tavata.

Voit olla vähän minua

nuorempi tai vanhempi.

Toivon, että olet mukava ja rehellinen.

Asun palvelukodissa.

Päivisin työskentelen toimintakeskuksessa ja iltaisin urheilen ja katson telkkaria.

Olen mukava ja huumorintajuinen.

Nimeni on Jaakko Mikkonen

Voit lähettää vastauksen minulle

sähköpostilla osoitteeseen

jaska.mikkonen@outlook.com

Hei, 30-vuotias nainen etsii poikaystävää tositarkoituksella. Luonteeltani olen sosiaalinen, puhelias, luotettava, rehellinen ja ystävällinen. Harrastuksiani ovat käsityö, askartelu, disko, playkkarilla pelailu ja ystäväni kanssa hengailu. Teen myös palapelejä. Tykkään katsoa Salkkareita, japanilaisia piirrettyjä anime-elokuvia, Disneyn elokuvia ja muita piirrettyjä. Joskus katson kauhuleffoja tai fantasialeffoja.

Seurustelukumppani saisi olla läheltä Järvenpäätä, kuten

Tuusula tai Kerava tai Mäntsälä. Oli tosi hyvä, jos sinulla olisi auto. Minun on hankala kulkea pitkiä matkoja liikuntarajoitteisuuden takia.

Opiskelen media-alaa ja kuvallista ilmaisua.

Toivon että et polta tai juo alkoholia. Itse en polta enkä juo paljoa alkoholia. Toivon, että olet rehellinen ja luotettava ja voit tulla näkemään minua.

Sini Rekola

Valimokuja 2 b 69

04410 Järvenpää

Vastaukset sähköpostilla

sini.rekola10@gmail.com

Sini asuu Järvenpäässä, Etelä-Suomessa.

Jaakko asuu Hyvinkäällä, Etelä-Suomessa.

Saat yhteystiedot lehden toimituksesta, yhteystiedot takasivulla.

Kaverihaku

Hei, etsin miesystävää

Etelä-Pohjanmaan alueelta.

Toivon, että olet rehellinen, luotettava, huumorintajuinen

29- tai 30-vuotias mies.

Harrastan elokuvien katsomista, ulkoilua ja kuntosalilla käymistä. Minulla on Whatsapp käytössä.

Kirjoita minulle osoitteeseen

Heli Rintaluoma

Porvarintie 20 B 5

64700 Teuva Kaverihaku

Moikka!

Olen Alma, 33-vuotias nainen Loimaalta, Varsinais-Suomesta.

Käyn lavatansseissa, ulkoilen, pyöräilen ja kuuntelen musiikkia.

Tykkään kokata erilaisia ruokia ja harrastan valokuvausta.

Tykkään käydä elokuvissa ja keilaamassa.

Olen hauska, mukava, nauravainen, iloinen ja rauhallinen.

En tupakoi, juon joskus.

Etsin poikaystävää, jonka kanssa voitaisiin tavata kahviloissa tai ravintoloissa.

Alma Mäkitalo

Itsenäisyydenkatu 8 C1

32200 Loimaa

Moi, olen Jarkko, olen 34-vuotias mies. Haen itselleni naisystävää. Asun Liperissä ja toivon, että asut myös täällä Pohjois-Karjalassa.

Käyn töissä

neljänä päivänä viikossa. Harrastan lenkkeilyä ja kesällä luonnossa liikkumista. Käyn SPR:n kerhossa joka toinen keskiviikko. Käyn Me Itsen ryhmässä. Minun suosikkiohjelmiani televisiossa ovat erilaiset sarjat kuten Salatut elämät, Kova laki Eränkävijät, Syke, Arman ja Suomen rikosmysteerit, Amazing Race ja Haluatko miljonääriksi. Musiikissa suosikkejani ovat muun muassa

Mikko Mäkeläinen, Pasi Kaunisto, Suvi Teräsniska ja Finlanders. Osoitteeni on Jarkko Rissanen

Tiilitehtaantie 8 C 7

83100 Liperi PS.

Käytän Whatsappia ja minulla on tili Facebookissa. Saat yhteystiedot lehden toimituksesta, yhteystiedot takasivulla.

Sähköpostini on almamakitalo90@gmail.com

Jarkko asuu Pohjois-Karjalassa.

Hei!

Olen 49-vuotias nainen, asun Kortepohjassa Jyväskylässä kaupungissa Keski-Suomessa.

Etsin itselleni seurustelukumppania.

Toivoisin, että asuisit Helsingissä.

Ikäsi voisi olla 39 vuotta.

Minun harrastuksiini kuuluvat

metsässä patikointi ja sauvakävely, jooga, englannin opiskelu, kuntosali, hiihto, uiminen ja vesijumppa.

Kuuntelen pop-musiikkia ja pidän laulamisesta.

Minun harrastuksiini kuuluvat

myös tanssi ja matkustaminen.

Olen positiivinen, avoin, rehellinen ihminen.

Toivoisin, että sinä olet

raitis, rehellinen ja avoin.

Toivon, että olet myös

romanttinen ja positiivinen.

Olisi kiva tavata

joskus kasvokkain.

Olethan luotettava, rehellinen ja uskollinen.

Odotan kirjettäsi.

Mari Tähtinen

Emännäntie 3 – 5 D 56

40740 Jyväskylä

Hei kaikki naiset!

Täällä olisi yksinäinen vapaa poikamies. Olen 53-vuotias.

Käyn kolmena päivänä viikossa

Savosetilla hommissa. Mitä sinä teet päivisin? Olisi kiva, jos voit soittaa minulle. Kirjoitellaan ensin ja vaihdetaan sitten kirjeessä puhelinnumerot. Minulle voi soittaa iltaisin. Asun Pieksämäellä Savossa. Marko Kinnunen

Metsäopistontie 100, huoneisto 223 76100 Pieksämäki

Kaverihaku

Hei!

Olen 53-vuotias mies ja olen maatilalla töissä. Asun Naantalissa

Varsinais-Suomessa.

Pyöräilen kesäisin ja käyn pelaamassa jalkapalloa.

Silloin tällöin käyn uimassa meressä.

Etsin kaveria. Kun löydän kaverin, voimme alkaa seurustella.

Yhteystietoni ovat

Heikki Kullberg

Myllykiventie 5 C 95 21100 Naantali

Saat yhteystiedot lehden toimituksesta, yhteystiedot takasivulla.

Mari asuu Keski-Suomessa.

Saat yhteystiedot lehden toimituksesta, yhteystiedot takasivulla.

Kaverihaku

Hei!

Olen 59-vuotias Hansku. Etsin kirjeenvaihtoystävää

tai poikamiestä ystäväksi

Turusta tai lähikunnista.

Käyn lenkillä, katson elokuvia ja tykkään seurata urheilua.

Musiikin kuuntelu ja treffeillä käyminen on kivaa.

Toivon, että olet kiltti ja huumorintajuinen, kuten minäkin.

Olisi kiva jakaa asioita ja olla toistemme tukena, jos on huono päivä.

Toivon vastaukset sähköpostiini, sen osoite on hannele.laakso@hotmail.fi

Ilmoitukset netissä

Leijan ilmoituksia julkaistaan myös netissä Verneri.net-sivulla.

Kun lähetät Leijaan ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös Vernerin palstalle nettiin sivulle verneri.net/selko

Hei, olen 62-vuotias mies Joensuusta Pohjois-Karjalasta. Olen rauhallinen, puhelias ja huumorintajuinen. Asun itsenäisesti rivitaloasunnossa. Harrastan pyöräilyä, kävelemistä ja tykkään valmistaa erilaisia ruokia. Toiveissa on löytää samanhenkinen naisystävä 50 – 65-vuotiaasta naisesta. Toivoisin ensisijaisesti yhteydenottoja täältä Pohjois-Karjalan alueelta, mutta voit olla kauempaakin. Myös Outokummusta voi ottaa yhteyttä.

Heikki Pulkkinen

Minun sähköpostiosoitteeni on heikki.1960.pulkkinen@gmail.com

Kaverihaku

Hei!

Olen 68-vuotias nainen Kuopion läheltä Savosta. Voit olla vähän nuorempi kuin minä. Minä olen aika nuoren näköinen. En käytä alkoa, mutta poltan tupakkaa.

Sirpa Härkönen

Harjutie 4 as 3 71200 Tuusniemi

Kaverihaku

Kaverihaun sivulla kohdataan, ei kiusata. Kun kirjoitat, ole ystävällinen.

Hansku asuu Turussa, Varsinais-Suomessa.

Kuva

Papunet-kuvapankki

Runo Runo kesästä

Aurinko paistaa, linnut laulaa. Niitty vihertää. Hyttysetkin kuuluvat kesään.

Ja mitä onkaan

tämä koko Suomen aurinkoinen kesä. Luonto kukkii. Alkukesästä käsi kukkuu metsässä.

Linnut visertää, ja niillä on pesä.

Runon lähetti

Kaisa Rahkonen Rautalampi

Sandra otti kuvan, jossa veneen keulasta näkyy kesäinen maisema. Kuva on lähetetty Vernerin kuvakisaan.

Käärijä esiintyi Euroviisuissa bolero-takissa, jossa on rohkeanvihreät, isot hihat.

Käärijänvihreä

Jere Pöyhönen eli Käärijä edusti Suomea vuoden 2023 Euroviisuissa.

Käärijän esiintymisasuun kuului kirkkaanvihreä bolero-takki, jossa oli näyttävät, isot hihat. Takin kirkasta väriä kutsutaan käärijänvihreäksi tai Käärijän-vihreäksi. Pian väri näkyi niin katukuvassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Vihreitä asuja ja erilaisia tuotteita valmistettiin eri materiaaleista. Kaupoista sai ostaa vihreitä munkkejakin!

Käärijä sai monet ihmiset Suomessa ja maailmalla mukaan pirteään käärijänvihreään villitykseen. Kappaleellaan Käärijä rohkaisee kaikkia olemaan omia itsejään ja nauttimaan elämästä ilman pelkoa. Ehkä juuri sitä rohkea värikin edustaa.

Lähde on Kotimaisten kielten keskus (Kotus) Kotus nostaa esille kiinnostavia sanoja.

Kuvaaja Mikke Pöyhönen, Warner

Mari Vehmanen on Leijan uusi toimittaja

Leijan toimituksessa tapahtuu elokuussa muutoksia. Jaana Teräväisen tilalle tulee uusi päätoimittaja. – Kiitän kaikkia Leijan lukijoita ja yhteistyökumppaneita.

Leija-lehteä on ollut kunnia tehdä, Jaana Teräväinen sanoo.

Uusi päätoimittaja on Mari Vehmanen. Hän on monelle tuttu toimittaja, sillä hän on jo kauan tehnyt juttuja selkolehti Leijaan.

Voit lähettää hänelle sähköpostia osoitteeseen mari.vehmanen@tukiliitto.fi

Leijan kaverihakupalstan ilmoitukset voi lähettää Tukiliittoon Senni Östmanille.

Hänen sähköpostinsa on senni.ostman@tukiliitto.fi Sähköposti alkaa toimia 8.8.2023. Puhelinnumero on tuttu 050 4656 282.

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 4 . 2023

LEIJA

Pinninkatu 51

33100 Tampere

TILAUKSET

JA OSOITTEENMUUTOKSET

Jäsensihteeri / Tukiliitto

puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi

JULKAISIJA

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASU

päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282 (Whatsapp)

KANSI

Liina-Lotta Hiltunen, Nea Tilli, Tuomo Ringman Ville Pere, Jukka Lahti ja Carola Pihlajamäki Berliinin kisoissa. Kuvaaja Lauri Jaakkola.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO

Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Suvi Ontto-Panula ja Kauko Saarelainen.

TILAUSHINTA on 16 euroa.

Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 5 / 2023 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 11.9.2023 mennessä. Lehti ilmestyy 4.10.2023.

PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa

ISSN 0359-8217 (painettu)

ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)

Lehti on netin Issuu.com-palvelussa osoitteessa issuu.com/selkoa

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TUKEE TOIMINTAAMME

VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.