2 2023
Berliinissä
Rakkauden
kyyhkyt
Ensiaputaitoja oppii kurssilla
Jaakko Lehtonen harjoitteli tajuttoman henkilön auttamista. Jaakon työkaveri Jutta Keski-Korhonen esittää tajutonta ihmistä seuraavissa kuvissa.
Ensiapu tarkoittaa toisen ihmisen auttamista hätätilanteessa. Hätänumeron 112 muistaminen on tärkeä ensiaputaito.
Joskus voit osua ensimmäisenä paikalle, kun toinen ihminen on joutunut hätään. Silloin on tärkeää antaa ensiapua.
Ensiapukouluttaja Kimmo Topi kertoo: – Lain mukaan meillä jokaisella on velvollisuus auttaa lähimmäistä. Ei siis saa vain kulkea ohi, jos joku on esimerkiksi satuttanut itsensä tai mennyt tajuttomaksi
Vastaavasti jokaisella on oikeus saada ensiapua. Tämä tekee kaikkien elämästä turvallisempaa.
– Ensiavun antaminen ei välttämättä vaadi erityisiä välineitä tai taitoja, Tärkeintä on, että haluaa oikeasti auttaa, Kimmo Topi sanoo.
Seuraavaksi kerrotaan, miten toimit, kun kohtaat hätätilanteen.
Hätätilanteessa kysy toiselta ensimmäiseksi, miten hän voi. Jos hän ei pysty vastaamaan, apu on tarpeen.
Hätätilanteessa kiireellisin asia on varmistaa, että ihminen pystyy hengittämään. Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon vetämällä.
Kokeile kädellä suun edestä, tuntuuko ilmavirtaa. Avaa tarvittaessa hengitystiet. Vedä samaan aikaan kevyesti leuasta ja otsasta.
1 3 4
2
alle.
Seuraavaksi sinun täytyy hälyttää lisää apua.
Huuda kovalla äänellä paikalle muita ihmisiä.
Ellei ketään ole lähellä ja sinulla on puhelin mukanasi, soita hätänumeroon 112. Kun soitat numeroon 112, numerossa vastaa hätäkeskuspäivystäjä.
Hän kysyy sinulta, mitä on tapahtunut ja missä olet. Vastaa kysymyksiin mahdollisimman selkeästi.
Puhelimeen kannattaa ladata ilmainen 112-sovellus.
Sen avulla hätäkeskus näkee sijaintisi, eikä osoitetta tarvitse tietää itse.
Hätäkeskuspäivystäjä antaa sinulle puhelimessa ohjeita.
Hän lähettää tarvittaessa paikalle ambulanssin tai muuta apua. Älä katkaise itse puhelua.
Tukahduta verenvuoto
Ambulanssia odottaessa voit yrittää helpottaa hätään joutuneen ihmisen oloa.
Jos hätään joutuneella ihmisellä on kylmä, levitä esimerkiksi takkisi hänelle peitoksi. Voit myös taitella jonkin vaatteen pehmusteeksi pään alle.
Jos ihmisellä on voimakkaasti verta vuotava haava, se pitää yrittää tukkia. Paina haavaa kädelläsi, ellei saatavilla ole mitään muuta.
Vaatteesta tai huivista voit tehdä painesiteen. Solmi se tukevasti käden tai jalan ympärille haavan päälle. Älä sido painesidettä niin tiukasti, että sormia tai varpaita alkaa pistellä.
– Ensiapua antaessa keskity aina siihen, mitä on saatavilla. Tärkeintä on toimia, Kimmo Topi neuvoo.
Jos hätätilanne sattuu kotona tai työpaikalla, lähellä voi olla ensiapukaappi. Tutustu jo etukäteen ensiapukaapin sisältöön.
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Laura Vesa
Jaakko Lehtonen oppi ensiapua koulutuksessa työpaikallaan.
Jaakko Lehtonen työskentelee toimitilahuoltajana Tulppaanitalossa Tampereella.
Ensiapukursseilla käytetään harjoittelemiseen Anne-nukkea, joka on oikean ihmisen kokoinen ja näköinen.
– Ensin kysyin Annelta, onko kaikki hyvin. Sitten soitin leikisti hätänumeroon 112, ja levitin takin Annen päälle, Jaakko Lehtonen kertoo tekemästään ensiapuharjoituksesta.
Hänen mielestään ensiapukurssi oli kiva ja hyödyllinen. Koulutuksessa hän oppi, että ensiapua ovat myös pienet asiat.
– Haavaan laitetaan laastari. Ja jos tulee palovamma vaikka käteen, siihen pitää laskea hanasta kylmää vettä, Jaakko Lehtonen sanoo.
Voit pyytää, että omassa asumisyksikössä tai työpaikalla järjestetään ensiapukoulutus.
Ensiapuohjeita on netissä osoitteessa punainenristi.fi
Jos olet ensimmäisenä hätätilanteessa, pysähdy auttamaan.
Puhuttele hätään joutunutta ihmistä.
Kysy, onko hän kunnossa.
Jos ihminen on tajuton, tarkista hänen hengityksensä.
Vedä hänet makaamaan kylkiasentoon.
Avaa hengitystiet vetämällä päätä kevyesti taaksepäin otsasta ja leuasta.
Hälytä apua.
Huuda muita paikalla tai soita hätänumeroon 112.
Vastaa puhelimessa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.
Noudata hänen antamiaan ohjeita.
Eduskunta hyväksyi uuden vammaispalvelulain 1.3.2023.
Uusi laki yhdistää vanhan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Lakimuutoksia on odotettu kauan.
Uusi laki tulee voimaan lokakuun alussa.
Palveluita järjestetään jatkossa vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Tukiliitto järjestää verkkoluentoja vammaispalvelulain uudistuksesta.
– Uusi laki tulee voimaan lokakuun alussa, Tukiliiton Anne Saarinen kertoi Me Itse ry:n seminaarissa maaliskuussa.
Tampereen Yrityksen erityisryhmien jääkiekkoporukka haki Tukiliiton apurahaa.
Apurahalla hankittiin maalivahdille patjat, maski ja kaulasuoja. Maalivahti Saku Laitinen on tyytyväinen varusteisiin.
Tampereen Yrityksen porukka pelaa perinteisellä Koulukadun kentällä talvella kerran viikossa lauantaisin.
Tukiliiton apurahaa voi hakea seuraavan kerran lokakuussa 2023.
Apurahan haku avautuu sivulle www.tukiliitto.fi
Olen Jani Hirvi, Leijan toimitusneuvoston jäsen. Tämä on minun mielipiteeni itsemääräämisoikeudesta.
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että jokainen päättää itse asioistaan.
Vammaisella ihmisellä on oikeus olla läsnä, kun hänen asioistaan päätetään. Päätöksiä ei saa tehdä selän takana. Työntekijät eivät saa päättää asioista keskenään. Jos tehdään vaikka päätös kuntoutuksesta, pitää vammaisen henkilön olla itse paikalla.
Minulla on hyviä kokemuksia, sillä minua on kuunneltu.
Minä olen saanut sanoa oman mielipiteeni, kun minua koskevia asioita on päätetty.
Olkaa kärkkäästi mukana päätöksenteossa. Työntekijät eivät saa jyrätä meitä.
Me olemme kuin muutkin kansalaiset. Maksamme veroja kuin muutkin. Ei meitä saa lokeroida mihinkään muottiin.
Kaikilla pitäisi olla oikeus päättää omista asioistaan. Miksi jotkut luulevat, että he voivat päättää kehitysvammaisten ihmisten puolesta?
Asenteiden muuttaminen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Samoja asioita on toistettava yhä uudelleen.
Erilaisiin ihmisiin on suhtauduttu eri tavalla eri aikoina. Joskus erilaisuutta on pelätty ja joskus sitä on kunnioitettu.
Nykyään sanotaan, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kaikilla on samat oikeudet. Onko oikeasti näin?
Ovatko asenteet oikeasti muuttuneet paremmiksi?
On vain vähän aikaa siitä, kun kehitysvammaiset ihmiset erotettiin muista ihmisistä.
Muut ihmiset ajattelivat, että on hyvä, jos kehitysvammaiset ihmiset ovat omissa porukoissaan. Siksi rakennettiin esimerkiksi laitoksia, työkeskuksia ja kouluja, joissa oli vain ihmisiä, joilla on kehitysvamma.
Kun kehitysvammaiset ihmiset laitettiin asumaan laitoksiin, heidät erotettiin perheestä ja tutusta kodista. Eristäminen on syrjintää.
Syrjintä tänään
Nyt Suomessa on voimassa laki, että ketään ei saa syrjiä vamman perusteella. Mutta onko syrjintää edelleen olemassa? Kyllä on.
Syrjintä näkyy esimerkiksi niin, että kehitysvammaisilla ihmisillä on vähemmän valinnanvaraa ja vaihtoehtoja kuin muilla ihmisillä.
Heillä on vähemmän valinnanvaraa ja vaihtoehtoja muun muassa opiskelussa ja työssä sekä harrastuksissa ja asumisessa.
Lisäksi kehitysvammaiset ihmiset saavat liian vähän tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia heillä on ja millaisista vaihtoehdoista voi valita sen, joka sopii itselle parhaiten. Myös erilaisten vaihtoehtojen kokeileminen on tärkeää.
On vaikea tehdä itselleen parhaiten sopivia päätöksiä, on liian vähän tietoa ja kokemusta erilaisista vaihtoehdoista.
Otetaan esimerkiksi asuminen, jota vammainen nuori pohtii jossain elämänsä vaiheessa.
Hän tarvitsee tietoa ja kokemuksia erilaisista asumisen vaihtoehdoista. Missä olisi hyvä asua? Millaisia palveluja ja muita asioita pitäisi olla kodin lähellä?
Itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan.
Oletko huomannut, että teet päätöksiä monta kertaa päivässä? Tässä on muutama esimerkki:
Päätät aamulla, mitä puet päällesi. Päätät mitä juot aamiaisella. Päätät, voiko kaverisi tulla illalla kylään, ja päätät, mihin aikaan menet nukkumaan. Kuten huomaat, teet monia päätöksiä ihan tavallisenakin päivänä.
Päätöksillä on aina seurauksia, joten päätöksiin liittyy myös vastuu.
Teksti Tuula Puranen, Me Itse ry Kuva Mikko Käkelä
yksin tai kavereiden kanssa
. Millaisia päätöksiä olen tehnyt tänään?
. Mistä haluan päättää?
. Mitkä päätökset ovat sellaisia, että tarvitsen tukea niiden tekemiseen?
. Millaista tukea silloin tarvitsen?
Taide on Riina Norolle tutkimustyötä ja kiinnostuksen kohteiden esittämistä.
Helsinkiläinen Riina Noro on työskennellyt jo kymmenen vuotta
Autismisäätiön Vallilan taidestudiossa.
Riinan taidetta on ollut esillä kahdessa yksityisnäyttelyssä ja monissa ryhmänäyttelyissä.
Kuvataiteilija Riina Noro kertoo taiteestaan: – Taiteen avulla luon ajattelukyvyn
löytää asioitani tutkimalla.
Voin tuoda esille sen, mihin minut on luotu.
Taiteen tekeminen merkitsee tutkimustyötä paperilla ja kiinnostuksen kohteiden esittämistä.
Taiteen tekeminen opettaa minua salaa tästä maailmasta.
Riina Noron maalauksen nimi on ”Rokote mitä ei koskaan kehitetty”. Teos on vuodelta 2021 ja siinä on käytetty maalauksen ja piirustuksen lisäksi sekatekniikkaa.
Kehitysvammaisten urheilijoiden vuoden suurin tapahtuma on Special Olympics -maailmankisat.
Seuraavat Special Olympics -kesämaailmankisat järjestetään
17. – 24.6.2023 Saksan Berliinissä.
Suomen joukkue
Seuraavaksi näet, ketkä on valittu edustamaan Suomea Berliiniin.
Jos nimen perässä on tähti * , hän on ensikertalainen maailmankisoissa.
Kaksi tähteä ** tarkoittaa, että
hän on ensikertalainen maailmankisoissa
nykyisessä lajissaan.
Myös urheilijan seura kerrotaan.
GOLF
Urheilijat
Ville Lipsanen, Savonlinna (seura on Kerigolf)
Oskari Rantanen, Hämeenlinna (Tawast Golf)
Wivan Atrila*, Kirkkonummi (Kurk Golf)
Jere Suominen, Masku (Kankaisten Golf)
Valmentajat
Jari Rantanen, Hämeenlinna
Tuulia Suominen, Raisio
Arto Lipsanen, Savonlinna
KEILAILU
Urheilijat
Ukko Törmänen*, Rovaniemi (Ounas-Keila)
Elmeri Haukikari*, Turku (TPS Keilaajat)
Johanna Koskinen, Oulu (Laaki)
Iina Lumiala*, Tampere (Seiskat)
Valmentajat
Tuomas Uusinarkaus, Rovaniemi
Päivi Uusinarkaus, Rovaniemi
YLEISURHEILU
Nea Tilli, Janakkala (Janakkalan Jana)
Carola Pihlajamäki*, Helsinki (Helsingin Kisa-Veikot)
Ville Pere, Nokia (Nokian Urheilijat)
Tuomo Ringman*, Seinäjoki (Seinäjoen Seudun Urheilijat)
Valmentajat
Jukka Lahti, Petäjävesi
Liina-Lotta Hiltunen, Jyväskylä
UINTI
Urheilijat
Tatu Kantonen, Turku (Raision Urheilijat)
Inka-Johanna Kolhinoja*, Vantaa (Helsingfors Simsällskap)
Jenny Kukkonen*, Oulu (Oulun Lohet)
Andreas Lindqvist*, Kokkola (Kokkolan Uimaseura – Gamlakarleby Simsällskap)
Valmentajat
Marleena Leskinen, Piikkiö
Jenni Tyynelä, Helsinki
JUDO
Urheilijat
Markus Vainio*, Masku (Raision Ryhti)
Jusa Jokiniemi*, Kuopio (Judoseura Sakura)
Alina Skog, Porvoo (Shirokawa)
Sanna-Marit Tapaninen*, Lahti (Lahden Judoseura)
Petra Kujansuu*, Pori (Porin Fudoshin)
Valmentajat
Tuula Holtti, Kaarina
Anu Stör, Porvoo
MELONTA
Urheilijat
Anni Aalto, Tampere (Tampereen Vihuri)
Minna Palonen, Hämeenlinna (Vanajaveden Vesikot)
Jesse Honkonen**, Espoo (Vanajaveden Vesikot)
Matti Hämäläinen, Nastola/Lahti (Vesisamoilijat)
Valmentajat
Janne Piitulainen, Lahti
Mika Valavuori, Siuntio
TENNIS
Urheilija
Tommi Tyynilä, Helsinki (Open Tennis Club)
Valmentaja
Roger Nyberg, Helsinki
RYTMINEN VOIMISTELU
Urheilijat
Tuulikki Jauhiainen*, Helsinki (Sport Club Vantaa)
Katariina Friman*, Hyvinkää
(Sport Club Vantaa)
Veera Luhtanen*, Jalasjärvi/Kurikka (Seinäjoen Voimistelijat)
Saga Hänninen, Espoo
(Sport Club Vantaa)
Valmentajat
Susanna Kuusela, Kerava
Johanna Lähdesmäki, Seinäjoki
RATSASTUS
Urheilijat
Sara Ristimäki* , Korpilahti/Jyväskylä
(Korpilahden Ratsastajat)
Ilona Koskinen*, Espoo (Helsingin Wiisikot)
Toomas Lahtinen, Vihti
(Kartanon Ratsastajat)
Klaus Müller, Espoo (Kartanon Ratsastajat)
Valmentajat
Tarja Altomaa, Mäntsälä
Maritta Enqvist, Kirkkonummi
UNIFIED-PURJEHDUS
Urheilijat
Toivo Laiho*, Lahti (Lahden Purjehdusseura)
Bea Westerstråhle, Espoo (Helsingfors Segelklubb)
Partnerit
Roope Tervonen*, Helsinki (Lahden Purjehdusseura)
Mari Aarnio, Helsinki (Merenkävijät)
Valmentaja
Karl Westerstråhle, Espoo
UNIFIED-KORIPALLO
Urheilijat
Iida Kivisaari*, Hyvinkää (PuHu Juniorit)
Tiia Lehto*, Espoo (Tapiolan Honka)
Lotta Näppi*, Pirkkala (Tampereen Pyrintö)
Nasra Osman*, Vantaa (PuHu Juniorit)
Heidi Sillanpää, Helsinki (PuHu Juniorit)
Nette Tuominen, Vantaa (PuHu Juniorit)
Partnerit
Emma Kivistö, Tampere (BC Nokia)
Elli Marjanen, Vantaa (PuHu Juniorit)
Veera Sääski*, Helsinki (Tapiolan Honka)
Iina Takala*, Helsinki (PuHu Juniorit)
Valmentajat
Milla Haglund, Vantaa
Carola Busi, Vantaa
Pirjo Pellikka, Vantaa
Urheilijat
Sandra Ramberg*, Järvenpää (Järvenpään Palloseura)
Julia Niska*, Rovaniemi (Rovaniemen Palloseura)
Melina Mäkimartti*, Rovaniemi (Rovaniemen Palloseura)
Kia Linturi*, Vantaa (Koivukylän Palloseura)
Janette Teerenmaa*, Lahti (FC Kuusysi)
Alina Sipari, Helsinki (FC Kontu)
Partnerit
Jenni Summanen*, Turku (Kaarinan Pojat)
Iida Äijö, Karjaa (Ekenäs IF)
Sanna Koskinen, Tampere (Pirkkalan Jalkapalloklubi)
Pihla Jokinen*, Turku (Kaarinan Pojat)
Felicia Gröning*, Tammisaari (Ekenäs IF)
Valmentajat
Jarmo Pelli, Lahti
Ida Mäkelä, Lahti
Maria Olkkola, Kokkola
Veera Luhtanen on valittu edustamaan Suomea Berliinin Special Olympics -kesämaailmankisoihin.
Veeran laji on rytminen voimistelu. Hänen seuransa on Seinäjoen Voimistelijat.
Kuva on otettu 2022, kun Olarin Voimistelijat järjestivät rytmisen voimistelun Special Olympics -kilpailun.
Urheilijat
Mika Ahonen**, Tampere
(Beach Volley Tampere)
Heikki Töyrylä**, Lahti
(Lahden Kortteliliiga)
Saku Suikkanen**, Salo (Salon Viesti)
Partnerit
Jukka Lehti, Koski Tl (Kosken Kaiku)
Kalle Tolvanen*, Lahti
(Lahden Kortteliliiga)
Janne Sikiö*, Tampere
(Beach Volley Tampere)
Valmentajat
Päivi Pohjalainen, Eura
Triin Koivunen, Koski Tl
Joukkueenjohto
Joukkueenjohtaja Timo Pelkonen, Pirkkala
Apulaisjoukkueenjohtaja
Anni Lindeman, Jyväskylä
2. apulaisjoukkueenjohtaja
Julia Fonsén, Tampere
Tiedottaja Lauri Jaakkola, Vantaa
Lääkäri Henri Karvinen, Jyväskylä
Suomen urheilijat eli Sisujengi matkustaa kisoihin 12.6.2023.
Avajaisia vietetään 17.6.2023
Berliinin Olympiastadionilla.
Voit lukea lisää tapahtumasta sivulta paralympia.fi/special-olympics
Voit osallistua voimisteluun monella tavalla: käy jumpassa kerran viikossa tai osallistu vaikka tanssiryhmään.
Voimistelu parantaa kuntoa, lisää liikkuvuutta ja auttaa oman kehon hallinnassa. Se on kiva harrastus, jossa voi myös tutustua uusiin ihmisiin.
Suomen Voimisteluliiton kotisivulla on selkokielistä tietoa voimistelusta. Sivut kannustavat voimistelemaan.
Seuraavan tekstin lähteenä ovat sivulla julkaistut kysymykset ja vastaukset voimistelusta.
Mitä voimistelu on?
Voimistelu on monipuolinen laji. Voimistelu voi olla mukava harrastus, tai siinä voi kilpailla.
Esimerkiksi jumppa on voimistelun harrastamista. Kilpalajeja taas ovat esimerkiksi rytminen voimistelu ja kilpa-aerobic. Rytminen voimistelu on myös Special Olympics -laji.
Kenelle voimistelu sopii?
Voimistelu sopii kaikille!
Voimistelu sopii kaikenikäisille ihmisille ja kaikille sukupuolille. Aikuisille ja ikäihmisille on esimerkiksi venyttelyä, tanssia, kuntopiiriä ja vesijumppaa.
Monella voimisteluseuralla on erityisryhmiä.
Lisäksi on ryhmiä, jotka sopivat kaikille. Jokainen voi harrastaa voimisteluseuroissa.
Mitä hyötyä voimistelusta on?
Voimistelu tuo hyvinvointia ihmisille. Sen avulla voi harjoitella liikkumisen perustaitoja, kuten hyppääminen tai pallon heittäminen.
Myös aikuiset ja ikäihmiset voivat kehittää ja ylläpitää taitojaan voimistelun avulla.
Voimistelu parantaa kuntoa ja piristää mieltä.
Voimistelusta on hyötyä myös muiden urheilulajien harrastamisessa.
Miten pääsen mukaan voimisteluun?
Voimisteluliiton sivuilta löydät tietoa sinua lähellä olevista voimisteluseuroista.
Kun olet löytänyt sopivan ryhmän, ota yhteyttä ryhmän ohjaajaan, valmentajaan tai seuran työntekijään. He neuvovat sinua eteenpäin.
Ensimmäisenä keskustelun aiheena ovat ihmissuhteet. Meille on tärkeää! -podcastsarjassa keskustellaan ihmissuhteista, ihmisoikeuksista, kodista ja työstä.
Podcastit ovat netissä julkaistuja puheohjelmia.
Kokemusasiantuntijat pohtivat pitkään podcastien tekemistä. Viimein haaveesta tehtiin totta. Porukka valitsi keskustelujen aiheet, jotka ovat heille tärkeitä elämässä.
Näin syntyi neljäosainen Meille on tärkeää -podcastsarja.
Sarjan äänitteet voi kuunnella Kehitysvammaisten Palvelusäätiön YouTube-kanavalta osoitteessa www.youtube.com.
Ensimmäisen podcastin aiheena ovat ihmissuhteet
Podcast-sarjaa on tehty neljä osaa. Ensimmäisen podcastin teemana ovat ihmissuhteet.
Keskustelua käydään ystävyydestä, yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta, yhdenvertaisuudesta, luottamuksesta, sinkkuudesta ja parisuhteesta.
Keskustelu alkaa ystävyyden merkityksestä. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla ystävä.
– Ihmisellä ei voi olla liikaa ystäviä, Samuli Palmu sanoo.
– Ystävyys on parasta mitä maan päältä löytyy.
Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan 30 vuoden yksinäisyyttä.
Minun kohtalonani tämä oli, Petri Virolainen toteaa.
Millainen on hyvä ystävä?
– Ystävien kanssa
heitetään huumoriksi ja nauretaan välillä kyyneleet silmissä. Oikeiden ystävien kanssa on mukavaa. Ilman ystäviä tuntee olonsa hylätyksi, Lari Fills sanoo.
– Hyvä ystävä pysyy aina rinnalla, eikä koskaan käännä selkää, Sami Naumanen pohtii.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä on yhdeksän kokemusasiantuntijaa. He ovat kehittäjäkumppaneita, jotka ovat mukana kehittämässä uusia ratkaisuja ja palveluita.
Keskustelijat ovat yhtä mieltä, että todellinen ystävä on ennen kaikkea luotettava.
– Hyvään ystävään voi luottaa sataprosenttisesti niin hyvinä kuin huonoina hetkinä, Petri Virolainen sanoo.
Luotettavalle ystävälle voi kertoa myös salaisuuksia.
– Kun puhuu luottamuksellisia asioita, ystävä ei juorua niitä eteenpäin, Samuli Palmu sanoo.
Yksinäisyys, sivuun jääminen ja ulkopuolisuus tuntuvat kipeältä.
– Ihmisten kohtaamisissa yhdenvertaisuus on tärkeää, että oltaisiin ystävinä samanvertaisia, Sami Naumanen korostaa.
Mistä ystävän tai elämänkumppanin voi löytää?
– Oikein hyviä ystäviä löytyy vain harvakseltaan, Lari Fills toteaa.
Ystävä tai kumppani voi löytyä yhteisen harrastuksen tai työn kautta. Elämänkumppani voi löytyä myös netistä. Netissä on mahdollista tutustua. Tarvitaan hyviä kohtaamisia ja rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin.
– Ole oma itsesi, älä yritä muuttua! Olet paras juuri sellaisena kuin olet. Rohkeasti vaan tutustumaan! Ystävät kyllä löytävät toisensa ennemmin tai myöhemmin, Lari rohkaisee.
Keskustelijoiden yhteinen toive on, että kukaan ei jäisi yksin.
Teksti ja kuva Elina Leinonen
Selkokielinen nettisivu Verneri.net on nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
Verneri järjesti syksyllä kyselyn, ja siihen tuli ennätysmäärä vastauksia. Vernerin toimitus sai tärkeää palautetta, jolla kehitetään toimintaa.
Vastauksien perusteella osallistuminen selkosivujen toimintaan vähentää yksinäisyyttä.
Selkosivuilta saa myös tietoa ja tukea vertaisilta. Suurin osa vastaajista kertoi myös saaneensa neuvonnasta apua.
Kiitos kyselyn vastaajille.
Yhdessä
Rikosuhripäivystys on julkaissut esitteitä selkosuomeksi.
Esimerkiksi rikosilmoituksesta kerrotaan näin: Rikosilmoitus tarkoittaa sitä, että rikoksesta ilmoitetaan poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, esimerkiksi uhri, uhrin läheinen tai poliisi. Ilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla tai netissä osoitteessa poliisi.fi.
Selkosuomeksi on julkaistu muun muassa ”Rikoksen uhri rikosprosessissa ja ”Rikosuhripäivystyksen palvelut”. Esitteet voi ladata itselleen pdf-tiedostona.
Rikosuhripäivystys auttaa, tukee ja neuvoo rikosten uhreja. Löydät materiaalit sivulta www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/selkokieli
Selkeää tietoa rikoksen uhreille
tarkoittaa suomeksi Tulevaisuus on nyt!
tarkoittaa suomeksi Ystävyys on taikuutta!
tarkoittaa suomeksi Yhteisö
Taiteilijoiden yhteisteokset ovat Kettukin uusi, hieno tapa tehdä taidetta.
Hei taiteilija, haluatko osallistua yhteisen taideteoksen tekemiseen?
Kettukin verkosto kutsuu jälleen taiteilijoita mukaan.
Nyt aihe on ”Rakkauden kyyhkyt”. Kyyhky on symboli rauhalle, rakkaudelle ja vapaudellekin.
Taiteilija, tee oma tulkintasi kyyhkystä. Voit piirtää, kirjoa tai maalata teoksesi.
Teokset tulevat olemaan ulkona, joten tee työsi kankaalle niin, että se kestää aurinkoa, sadetta ja tuulta.
Teossarja ripustetaan Kaarisillan puutarhaan, ja se on esillä 17.6. – 31.7.2023 Kaarisilta Biennalessa Villähteellä.
Lähetä teoksesi 24.4. mennessä: Kettuki ry, Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna.
Jos lähetät teoksesi pakettina, pakettiin tarvitaan mukaan vastaanottajan puhelinnumero 044 0405 107.
Katso tarkemmat ohjeet Kettukin sivulta kettuki.fi/rakkauden-kyyhkyt-love-doves
Kettukin toiminnanjohtaja Sirpa Taulu
laati haastattelukysymyksiä taiteilija Niko Liikaselle. Nikolla on nyt työn alla sarjakuva poneista.
Kysymys
Mistä olet kotoisin?
Olen kotoisin
Kanta-Hämeestä eli Hämeenlinnasta.
Kysymys
Minkä ikäinen olet?
Olen nykyään 26-vuotias, mutta toukokuun lopussa täytän 27.
Kysymys
Kuinka pitkään olet tehnyt taidetta?
Ensimmäiset taidevuoteni pidin vuosina 2007 – 2009 ala-asteella, toiset vuosina 2010 – 2014 ylä-asteella, kolmannet opiskeluvuosina Kiipulan ammattiopistossa muutaman vuoden 2020-luvulle asti.
Koronapandemian vuoksi olin kolme vuotta poissa ennen kuin palasin vuonna 2023.
Kysymys
Olet tehnyt taidetta
Ateljee K:ssa Hämeenlinnassa. Teit siellä 2014 sarjan muotokuvia poliitikoista. Kiinnostaako sinua politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen?
En tiedä mitään politiikasta. Ajattelen, että oikeastaan politiikka voi käsitellä erilaisuuden hyväksymistä, tasa-arvoisuutta.
Politiikka voi liittyä omien unelmiensa uskomiseen, oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen, rakkauteen. Se voi liittyä ystävyyteen, yhdenvertaisuuteen ja rauhanomaista rinnakkaiseloon.
Kysymys
Minkälaista taidetta teet nyt?
Teen nyt sarjakuvaa, joka liittyy My Little Ponyyn, joka tunnettiin 80-luvulla suomennettuna nimellä ”pikku ponit”. Ja ennen kuin kysytte: en. En ole sarjan fani. Ajattelin tehdä sarjasta jotain erikoista sen 40 juhlavuoden kunniaksi.
Hevoset eivät ainoastaan vain ystäviä, vaan elämänkumppaneita.
Kysymys
Haluatko vaikuttaa taiteesi avulla?
Taiteen avulla koetan pyrkiä toimimaan kivuliasta todellisuutta vastaan.
Edistän päämäärää unelmilla. Edistän yhteisöllisyyttä, sosiaalista mediaa, liittymistä ja oikeudenmukaisuutta.
Edistän sitä, että pyritään kuulemaan koko luomakunnan ääntä suuressa taivaallisessa juhlassa.
Kysymys Olisiko sinulla jotain muuta lisättävää?
Erityistä tukea käyttävillä henkilöillä on vapaus ja oikeus tehdä taidetta.
Haluan puhua myös eläinten, kuten hevosten ja ponien oikeudenmukaisuudesta.
Tärkeitä asioista ovat ihmisten ja eläinten rakkaus sekä kaipuu maan päällä sekä taivaassa.
Olen ajatellut sodan loppumista ja rauhanneuvotteluja.
Haastattelu Esa Tolppi, Kettuki Kuvaaja Katri Stenberg / Ateljee K
”Lajittele ja vie jätteesi kierrätykseen”, on imatralaisen Inkan vinkki. Hän oli Viisas valinta -kurssilla.
Lajittelu tarkoittaa erilaisten jätteiden erottelua toisistaan. Lajitellut jätteet menevät kierrätettäväksi. Kierrätyksessä jätteistä voidaan valmistaa uusia tuotteita.
Inka Nyberg kertoo hyödyntävänsä lajittelussa kaupan kestokasseja.
Edullisiin kestokasseihin saa kätevästi lajiteltua esimerkiksi pahvit, muovit ja sanomalehdet. Kestokasseissa jätteet on helppo kuljettaa kotoa kierrätysastioihin.
Kodin jätteistä voi helposti lajitella biojätteen, paperin, pahvin, lasin, metallin ja muovin. Kun kierrätät jätteet, ne saavat uuden elämän, kun niistä valmistetaan uusia tuotteita.
Esimerkiksi kierrätetystä muovijätteestä voidaan tehdä muovipusseja tai kierrätyspahvista kirjekuoria.
Mitkä kaikki jätteet sinä lajittelet ja kierrätät?
Lisää vinkkejä löydät Viisas valinta -hankkeen nettisivulta osoitteesta www.kvps.fi/viisas-valinta
Hei
Minun nimeni on Jonna Lehtonen.
Haen 20 – 30-vuotiasta
ystävää Porista
Satakunnan alueelta.
Minä olen 26-vuotias.
Minä tykkään kissoista ja koirista.
En katso mitään urheilua.
Katson televisiosta
Salatut elämät.
Haluaisin puheesta selvää.
Jonna Lehtonen
Vastaukset sähköpostilla osoitteeseen
lehtonen.jonna96@gmail.com
Kaverihaku
Hei, etsin kirjekaveria, jos mukava mies löytyisi.
Olen noin 34-vuotias nainen
Hyvinkäältä Etelä-Suomesta.
Harrastuksiani ovat kävely, kirjoittaminen, lukeminen, ompeleminen, virkkaus ja elokuvat.
Toivon, että olet
Hyvinkään, Riihimäen
tai Mäntsälän seudulta.
Missä kuussa on syntymäpäiväsi?
Toivon, että lähetät minulle valokuvasi.
Olisi kiva saada kaveri, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia.
Anna Laine
Niittymäentie 4 as 14 05810 Hyvinkää
Hei! Olen 37-vuotias mies Tampereelta. Harrastuksiini kuuluu jalkapallo, pyöräily, uiminen, metsässä kävely ja haulikkoammunta. Olen musikaalinen ja pidän laulamisesta. Olen mukava ja puhelias, ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Käytän tarvittaessa kuvia puhelimesta puheen selkeyttämiseksi. Etsin mieluiten Tampereella
tai lähiseudulla asuvaa 30 – 45-vuotiasta naista seurustelukumppaniksi. Toivoisin, että olet huumorintajuinen ja auttavainen.
Joni Malinen
Härkälänmäenkatu 7
33820 Tampere
Valokuva ilmoitukseen?
Voit lähettää kuvan sähköpostilla tai kirjeessä. Jos otat kuvan älykännykällä, voit lähettää sen suoraan puhelimesta Leijan toimittajalle
Whatsapp-viestinä numeroon 050 4656 282.
Tero asuu Porissa, Satakunnassa.
Hei!
Olen 41-vuotias mies Porista.
Etsin itselleni naispuolista kirjeystävää Satakunnan alueelta.
Olen luotettava ja kiva ihminen.
Käyn työtoiminnassa neljänä päivänä viikossa.
Vapaa-ajallani katson tv:tä ja elokuvia C More -kanavalta.
Sählyä pelaan kerran viikossa.
Elokuvissa käynti ja ulkoilu on myös mieleistä.
Tero Kujansuu
Korpraalintie 36
28600 Pori
Kaverihaku
Hei, olen 42-vuotias mies Oulusta. Etsin itselleni kirjeenvaihtokaveria.
Tykkään kuunnella musiikkia.
Radiosta kuuntelen Radio Pookia.
Liikun mielelläni luonnossa ja tykkään tehdä palapelejä.
Olen iloinen, pirteä huumoriveikko.
Nimimerkki Seve 80
Leija
Pinninkatu 51
33100 Tampere
Hei, olen 45-vuotias nainen. Asun Salon Perniössä Varsinais-Suomessa. Käyn arkisin toimintakeskuksessa. Harrastan mökkeilyä, kavereiden tapaamista, maalaamista ja lukemista. Etsin iloista kirjeenvaihtoseuraa. Olisi kiva jos asut lähellä ja voisimme tavata.
Henna Pekkarinen
Tiipiläntie 4 as 10 25500 Perniö
Kaverihaku
Haluatko kavereita? Lue ensin Leijan ilmoitukset.
Huomaa, että jotkut hakevat seurustelukumppania tositarkoituksella. Jotkut taas haluavat saada uusia ystäviä ja kavereita.
Oman ilmoituksen voi lähettää
Leijan toimitukseen
kirjeellä osoitteeseen
Leija
Pinninkatu 51
33100 Tampere
Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla. Leijan toimittaja Jaana Teräväisen sähköpostiosoite on jaana.teravainen@tukiliitto.fi
Whatsapp-viestit voi lähettää numeroon 050 4656 282.
Hei!
Olen 44-vuotias nuorekas mies Seinäjoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Etsin kirjekaveriksi ystävää, joka tykkää musiikista.
Minulle voivat kirjoittaa kaikki, mutta olen sinkku ja etsin naisystävää. Harrastuksia ovat muun muassa elokuvat, festarit ja shoppailu.
Tykkään kauhuleffoista. Paras leffa on kuitenkin Titanic.
Pidän musiikista.
Hyvä suomalainen bändi on Kotiteollisuus.
Tykkään myös laulaa karaokea.
Televisiossa lempisarjani on Salkkarit, sen katson joka päivä. Myös CSI-sarja on ollut hyvä.
Kaverin kanssa olisi mukava harrastaa ja saisimme katsoa toisiamme silmiin. Minulla on Facebook käytössä, löydät minut nimelläni.
Voit klikata minut kaveriksi.
Kirjepostit tulevat perille osoitteella
Tommi Länkimäki
Kytöpolku 1
60320 Seinäjoki
Voit kirjoittaa minulle sähköpostia.
Sähköpostini on miksut35@gmail.com
Hei!
Olen 50-vuotias nainen Euran Kiukaisista. Asun palvelukoti Tuulenpesässä. Harrastan lenkkeilyä ja palavereja.
Tykkään keskusteluista ja palavereista. Olen sosiaalinen ja iloinen nainen, joka etsii kirjeenvaihtokaveria naisesta.
Katja Santanen
Eurakoskentie 20D
27400 Kiukainen
Kaverihaku
Hei!
Asun Lohjalla Etelä-Suomessa. Etsin kaveria, ikä saisi olla 55. Harrastan käsitöitä.
Olen rauhallinen ja luotettava. Käytän myös Whatsapp-viestejä, sen lisäksi sähköposti ja kirjeet käyvät. Ritva Jokiaho
Aspa-koti Haikari asunto A6
Porapojankuja 2
08100 Lohja
Sähköpostiosoitteeni on ritvajokiaho@gmail.com
Kaverihaku
Hei!
Olen 56-vuotias mies Keski-Suomesta. Haen naista ystäväksi ja kumppaniksi.
Minulla on jalkaproteesi.
Voit olla muualtakin kuin Keski-Suomesta.
Mikko Liimatainen
Keskitie 15 A 9
44500 Viitasaari
Hei, olen 56-vuotias nainen.
Asun Varsinais-Suomessa, Salon Perniössä.
Harrastan lenkkeilyä, käyn bingossa,kuuntelen musiikkia ja teen käsitöitä.
Päivisin työskentelen
työ- ja toimintakeskuksessa.
Olen luonteeltani kiltti, rehellinen ja auttavainen.
Etsin 50 – 60-vuotiasta miespuolista ystävää kirjeenvaihtoon.
Toivoisin, että asuisit Salon lähellä, koska olisi myös kiva
joskus tavata kasvokkain.
Olethan luotettava, rehellinen ja uskollinen.
Sirpa Valtonen
Tiipiläntie 4as12
25500 Perniö
Leijassa ei yleensä julkaista puhelinnumeroita, koska on turvallisempaa vaihtaa numerot kirjeessä.
Hei, Olen 58-vuotias mies Etelä-Pohjanmaalta. Etsin miespuolista ystävää, jonka kanssa voisin soitella. Ikäsi voisi olla 50 – 60 vuotta. Mieluiten voit olla myös samalta seudulta, jotta voisimme myös joskus tavata. Sinulla täytyy olla huumorintajua, iloisuutta ja positiivinen elämänasenne. Harrastan musiikin kuuntelua, lukemista, pyöräilyä, lenkkeilyä, tv:n katsomista ja radion kuuntelua.
Tykkään kuunnella poppia, rokkia ja heviä.
Suosikkeja ovat muun muassa
Pet Shop Boys, Queen ja Def Leppard.
Tykkään lukea historian kirjoja. Minua kiinnostaa maailman historia eli se, miten ihmiset elivät ennen ja miten he elävät nyt.
Tykkään myös keskustella
iloista ja suruista!
Yhteydenottoasi odottaen
Tommi Tyni
Mummankuja 5 A 6
62300 Härmä
Hei!
Olen Keijo, 71-vuotias mies Pohjois-Savosta.
Etsin 50 – 75-vuotiasta tyttöystävää.
Toivon, että olet raitis
eli et juo alkoholia.
Toivon, että olet luonteeltasi rauhallinen ja rehellinen.
Toivoisin kirjekaveria, mutta satunnaiset puhelutkin onnistuvat.
Olen rauhallinen ja kunnollinen.
Tykkään käydä KalPan peleissä ja katsella televisiota.
Jään odottamaan yhteydenottoasi.
Keijo Pekkanen
Retiisikatu 3
70820 Kuopio
Jotkut ammattinimikkeet viittaavat sukupuoleen. Ennen saatettiin sanoa esimerkiksi ”sanomalehtimies”, kun tarkoitettiin toimittajaa.
Ilmoitukset netissä
Leijan ilmoituksia julkaistaan myös netissä Verneri.net/selko-sivulla.
Vernerissä ilmoitus voi olla etunimellä tai nimimerkillä.
Netissä ei julkaista ilmoittajan koko nimeä tai yhteystietoja. Vastaukset lähetetään Vernerin toimitukselle, joka lähettää viestit ilmoittajalle.
Kun lähetät Leijaan ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös Vernerin palstalle nettiin sivulle verneri.net/selko
Mies-loppuisten nimikkeiden korvaamiseksi on laadittu ehdotuksia. Jotkut pitävät outona, että esimerkiksi palomies-sana korvataan sanalla pelastaja.
Kuitenkin palomiesten tutkinto on pelastustutkinto. Oppilaitoksen nimi on pelastusopisto. Palomies kuulostaa täsmälliseltä, mutta pelastuslaitoksella työhön kuuluu tulipalojen sammuttamisen lisäksi myös potilaiden kuljettaminen ja ihmisten pelastaminen onnettomuuksissa.
Muutos vanhasta uuteen tapahtuu vähitellen.
Lähde on Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Kotus nostaa esille kiinnostavia sanoja.
Tietovisassa on väittämiä. Tiedätkö, ovatko ne oikein vai väärin?
Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta.
1 2 3 4 5
Hätänumero on 112.
A Totta.
B Ei pidä paikkaansa.
Riina Noro on Kettukin vuoden taiteilija.
A Totta.
B Ei pidä paikkaansa.
Suuret Special Olympics -maailmankisat järjestetään Tukholmassa.
A Totta.
B Ei pidä paikkaansa.
Kokemusasiantuntijat tekivät näyttelyn, joka käsittelee ihmissuhteita.
A Totta.
B Ei pidä paikkaansa.
Podcast on uusi urheilulaji.
A Totta.
B Ei pidä paikkaansa.
Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?
Asiaa ja viihdettä selkokielellä
Numero 2 . 2023
LEIJA
Pinninkatu 51
33100 Tampere
TILAUKSET
JA OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsensihteeri / Tukiliitto
puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi
JULKAISIJA
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi
TOIMITUS JA ULKOASU
päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282 (Whatsapp) sähköposti jaana.teravainen@tukiliitto.fi
KANSI
Voimistelija Veera Luhtasen kuvasi Sami Iivonen, Olarin Voimistelijat.
LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO
Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Suvi Ontto-Panula ja Kauko Saarelainen.
TILAUSHINTA on 16 euroa.
Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.
Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 3 / 2023 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 19.5.2023 mennessä. Lehti ilmestyy 6.6.2023.
PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa
ISSN 0359-8217 (painettu)
Tarua. Sehän on puheohjelma.
Kisat ovat kesäkuussa Berliinissä.
5.
3.
ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)
Lehti on netin Issuu.com-palvelussa osoitteessa issuu.com/selkoa
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
TUKEE TOIMINTAAMME
VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.