Leija 2/2022

SELKOLEHTI

Kuusi

Aleksi Pietikäinen on Kettukin Vuoden taiteilija

Aleksi Pietikäinen on valittu Kettukin Vuoden taiteilijaksi 2022. Leija-lehti tapasi taiteilijan Kaarisillan Taidestudiolla.

Kaarisillan taidestudiolla Nyt uusi kerros tarttuu edelliseen.

on aloitettu päivän työt.

Aleksi Pietikäinen muotoilee savea. Harmaa savi on notkeaa.

Aleksi on tehnyt savesta pystyssä olevaa putkiloa. Siitä tulee veistos, jota Aleksi tekee yhä korkeammaksi.

Hän pyörittää savesta pitkää, tasaista makkaraa. Siitä saa uuden kerroksen työhön. Kerros kerrokselta veistos kasvaa korkeutta.

Saven pintaa pitää käsitellä, jotta uusi lenkki tarttuu alempaan kerrokseen.

Taiteilijoiden yhteisö

Pajassa on muitakin taiteilijoita. Kaarisillan Taidestudio Villähteellä tarjoaa taiteilijoille, joilla on erityisen tuen tarve, mahdollisuuden tehdä kuvataidetta ammattimaisesti.

Samalla tekijät ovat osa yhteisöä, sillä Taidestudiossa työskentelee lukuisa joukko taiteilijoita. Monet ovat olleet kauan mukana toiminnassa.

Aleksi rikkoo saven pintaa haarukalla ja kostuttaa rikotun pinnan savilietteellä. JATKUU >

Aleksi Pietikäinen on monipuolinen taiteilija. Nyt hän tekee veistosta, joka nousee korkeaksi.

Yhteisössä työskenteleminen tarkoittaa muun muassa sitä, että omia teoksia ei tarvitse pohtia yksin.

Kaarisillan taidetoiminnassa ohjaajina toimivat eri alojen ammattitaiteilijat. He auttavat tekijöitä löytämään keinoja ilmaista itseään taiteen avulla.

Kuvataiteilija Johanna Immeli pohtii Aleksi Pietikäisen kanssa, onko savi kuivaa. Hän auttaa Aleksia ja muita Taidestudion taiteilijoita, mutta vain jos apua pyydetään.

Minulle Johanna kertoo savityön vaiheista.

Työ täytyy tehdä huolellisesti. Kun saviveistos on valmiiksi muotoiltu, se poltetaan keramiikkauunissa.

Jos työssä on yksikin pieni ilmakupla, koko veistos voi hajota tai haljeta. Poltettua savityötä sanotaan keramiikaksi.

Monipuolinen taiteilija kuvaa elämän tärkeitä asioita

Taiteilijan työ on luovaa ja vapaata. Jokainen taiteilija tuntee itse sisällään, millaista taidetta hänen täytyy tehdä.

Mitä Aleksi Pietikäinen nyt luo? Hän tekee savesta veistoksen, joka esittää sauvasekoitinta.

Hän on ajatellut konetta, sillä hän sai sellaisen jouluna lahjaksi. – Olen tehnyt kermavaahtoa sillä, hän kertoo.

Aiemmin hän on tehnyt savesta muita kodinkoneita, kuten kahvinkeittimen. Mutta ei Aleksi tee vain savesta koneita.

Naisveistos on keramiikkatyö. Aleksi maalasi harmaan veistoksen huulet ja hiukset punaisella.

Hän tekee grafiikkaa ja maalaa näyttäviä akryylimaalauksia. Aleksi Pietikäisen taide esittää tärkeitä asioita, kuten eläimiä ja naisia.

Yhden komean naisveistoksen näet tällä aukeamalla. Yllä on maalaus, jossa Aleksin kissa Väinö leikkii. Maalaus on suuri ja värikäs.

Näyttely kesällä Hämeenlinnassa

Aleksi Pietikäinen valmistui kuva-artesaaniksi 2014 Kaarisillasta. Kun hän nyt käy taidestudiolla, jokaisella päivällä on oma ohjelmansa.

Maanantaisin ja keskiviikkoisin hän tekee keramiikkaa. Tiistaisin on maalauspäivä ja torstaisin on grafiikan vuoro.

Aleksi Pietikäinen valittiin Kettukin Vuoden taiteilijaksi 2022. Hän sai 1000 euron tunnustuspalkinnon.

Lisäksi Aleksin työt ovat esillä kesäkuussa Hämeenlinnassa, jossa järjestetään 9. – 12.6. kansainvälinen taidetapahtuma.

Tapahtuman nimi on European Outsider Art -konferenssi.

Kuvaaja Johanna Immeli

Kuvat Tommi Mattila Teksti Jaana Teräväinen

Aleksi Pietikäisen maalaus Väinö-kissa on vuodelta 2018. Maalauksen koko 90 x 90 cm.

Yle kertoo selkokielellä joka päivä tärkeimmät uutiset

Selkolähetykset tarjoavat luotettavan katsauksen päivän uutisiin.

Ylen selkolähetykset kertovat tärkeimmät uutiset helpolla kielellä.

Voit katsoa tai kuunnella uutisia suorassa lähetyksessä. Netin Yle Areenassa voit katsoa uutislähetysten tallenteet.

Voit myös lukea uutiset tekstinä uutisten kotisivulla, jonka nimi on Yle uutiset selkosuomeksi.

Televisiossa ja radiossa

Yle lähettää televisiossa Selkouutiset

TV1:ssä kello 16.40

maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin lähetyksiä ei ole.

Voit myös kuunnella uutiset radiosta. Selkouutiset lähetetään joka päivä Radio Suomessa kello 21.12.

Selkouutisten lähetyksissä puhutaan hitaammin kuin uutisissa yleensä, sillä auttaa ymmärtämistä.

Tallenteet löytyvät netistä

Aiemmat uutislähetykset löytyvät Yle Areenasta ja arkistosta uutisten kotisivulta Yle uutiset selkosuomeksi.

Areenasta voi kuunnella lähetyksiä myös selkoruotsiksi.

Uutisissa puhutaan tällä hetkellä paljon Ukrainasta. Siellä alkoi sota, kun Venäjä hyökkäsi maahan. Kuvassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi neuvottelussa maaliskuussa 2022.

Kuva Ukrainan presidentin kanslia

Vammaispalvelulaki uudistuu

Sosiaali- ja terveysministeriössä on kauan valmisteltu lakiuudistusta, joka koskee vammaisten ihmisten palvelujen järjestämistä.

Keväällä lakiesitys oli lausuntokierroksella eli kaikki saivat kertoa siitä mielipiteensä. Tukiliitto järjesti keskustelutilaisuuksia, joissa kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä kertoivat ajatuksiaan uudistuksesta.

Lausunnossaan Tukiliitto pitää tärkeänä muun muassa sitä, että vammaiset ihmiset saavat yhdenvertaisesti palveluja.

Uusi vammaispalvelulaki koskee vammaisten ihmisten palveluja. Laki voi tulla voimaan jo ensi vuoden alussa.

Apurahaa voi hakea huhtikuun aikana

Tukiliiton apurahat tukevat osallisuutta. Apurahoja voivat hakea ryhmät ja yksittäiset hakijat.

Kevään haku päättyy huhtikuun lopussa ja syksyn hakuaika päättyy lokakuun lopussa.

Apurahaa voivat hakea 16 vuotta täyttäneet kehitysvammaiset henkilöt ja ryhmät.

Yksittäinen hakija voi saada apurahan esimerkiksi harrastusta varten. Moni harrastaa urheilua, kuten jalkapalloa tai säbää. Myös taide ja kulttuuri ovat suosittuja harrastuksia.

Ryhmät voivat hakea apurahaa oman toimintansa tukemiseen. Ryhmä voi harrastaa yhdessä esimerkiksi tanssia tai musiikkia, teatteria tai liikuntaa, urheilua tai vaikka retkeilyä.

Apurahaa voi hakea myös Me Itse -yhdistyksen tapahtumiin osallistumista varten.

Lisätietoja

Sanna Salmela, Tukiliitto Puhelinnumero on 040 6720 476 Sähköposti on sanna.salmela@tukiliitto.fi

Turussa esitellään

käsitöitä ja kuvataidetta

Meidän markkinat järjestetään toukokuussa Turun Vanhalla Suurtorilla. Lähteekö teidän ryhmänne mukaan?

Haluaako teidän työ- tai toimintakeskuksenne tai vaikka asumisyksikönne tuoda esille käden taitoja?

Turussa järjestetään

Meidän markkinat 28.5.2022

Turun Vanhalla Suurtorilla.

Tapahtuma alkaa kello 12 ja kestää kolme tuntia.

Tapahtuma keskittyy pelkästään erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden käsitöihin ja kuvataiteeseen. Eri toiminta- ja työkeskukset vastaavat myyntipisteistä ja myytävistä tuotteista.

Meidän markkinat tuovat erityistä tukea tarvitsevien tekijöiden käsityöt, kuvataiteen ja niiden tekemisen näkyväksi suurelle yleisölle.

Samalla tekijät voivat tavata toisiaan ja asiakkaita.

Taito Varsinais-Suomi hoitaa tilat ja luvat. Markkinapaikat ovat maksuttomia. Yhteistyössä on mukana Kettuki ry.

Ilmoita ryhmäsi mukaan

tai kysy lisätietoja: Tiina Aalto, Taito Varsinais-Suomi tiina.aalto@taitovarsinaissuomi.fi

Daniel Jantunen ja Paula Välimäki esittelevät käden töitä. Kuvaaja: Hilja Mustonen.

Janne Kananen kertoo mielipiteensä Youtubessa

Minulla on kanava Youtubessa ja teen sinne videoita ajankohtaisista aiheista. Tein videon myös Venäjän hyökkäyksestä.

Videoni kertovat yhteiskunnasta ja politiikasta. Haluan erilaisia ihmisiä mukaan politiikkaan ja haluan, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Vaikutetaan yhdessä asioihin.

Maaliskuussa tein videon Ukrainan tilanteesta.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se on väärin.

Toiseen maahan hyökkääminen on ehdottoman tuomittavaa. Venäjällä ei ole oikeutta hyökätä toiseen maahan.

Mielestäni on oikein, että Euroopan unioni eli EU on tuominnut hyökkääjän toimet. EU on asettanut pakotteita. Pakotteiden avulla Euroopan unionin maat toimivat hyökkääjää vastaan.

Pakotteet tarkoittavat esimerkiksi sitä, että Venäjän kanssa käydään vähemmän kauppaa. Hyvä, että Ukrainalle annetaan tukea.

Kerron videoilla myös Nato-mielipiteeni!

Janne Kananen

Löydät videot netistä kirjoittamalla selaimen osoiteriville sanat ”Janne Kananen poliittinen Youtube-vaikuttaja”.

Keinoja käsitellä huolia

Huolta voivat aiheuttaa monenlaiset asiat. Tässä kuusi vinkkiä, joilla voi käsitellä huolia.

Olet voinut kuulla jotain huolestuttavaa tai tulevaisuus tuntuu pelottavalta.

Voimme murehtia esimerkiksi sitä, miten rahat riittävät. Uutiset saattavat myös huolestuttaa meitä.

Jokaisella ihmisellä on joskus huolia. Se kuuluu elämään.

Mutta jos huolet vaivaavat mieltäsi usein, on sinun hyvä miettiä, mitä niille voi tehdä. Muista, että huolista selviää. Ne eivät kestä ikuisesti.

Tässä sinulle kuusi vinkkiä huolien käsittelyyn. Voit kokeilla niitä ja katsoa, toimiiko joku niistä sinulle.

1.

Huoliin voi auttaa se, että juttelee muiden kanssa.

Huolista puhuminen voi helpottaa oloasi. Voit puhua esimerkiksi kaverin tai työntekijän kanssa.

Keskustelun aikana saatat huomata, että oma huoli muuttuu hieman pienemmäksi.

Verkkopalvelu Verneri listasi kysymyksiä keskustelun tueksi.

Voit pohtia esimerkiksi näitä asioita:

. Miltä sinusta tuntuu nyt?

. Mitkä asiat huolestuttavat tai pelottavat sinua?

. Mitkä asiat ovat hyvin?

. Mistä sinulle tulee hyvä olo?

Heitaas Mitäkuuluu

Puhu huolistasi ääneen

2. Kirjoita ajatuksistasi ja tunteistasi

Aina emme löydä keskusteluseuraa

tai emme ole vielä valmiita jakamaan ajatuksiamme toiselle. Silloin voit myös kirjoittaa ajatuksistasi esimerkiksi päiväkirjaan.

Kirjoittaminen ei sovi kaikille. Silloin voit kokeilla äänittämistä. Monista älypuhelimista ja tableteista löytyy valmiina äänityssovellus, johon voit jutella ajatuksistasi ja tunteistasi. Oletko kokeillut sitä?

3. Pidä kiinni arjen rutiineista

Arjen rutiinit ja tuttu päiväohjelma lisäävät turvallisuuden tunnetta. Aamukahvi, hampaiden harjaus tai kaupassa käynti ovat esimerkkejä erilaisista arjen rutiineista.

Jos olet huolestunut, yritä pitää huolta rutiineistasi. Se voi helpottaa oloasi.

4. Tee mukavia asioita

Jos sinua huolettaa, tee itsellesi mukavia asioita. Soita ystävälle, tee palapeliä, käy kävelyllä luonnossa. Tee jotain sellaista, josta sinulle tulee hyvä mieli!

5. Liiku sinulle sopivalla tavalla

Pienikin liikunta auttaa rentoutumaan. Se helpottaa stressiä ja huolia, ja vahvistaa hyvää oloa kehossa ja mielessä. Toiset tykkäävät käydä kävelyillä ja toisille sopii paremmin uinti.

6. Harjoittele rentoutumista

Yksi keino huolien käsittelyyn ovat rentoutusharjoitukset. Aluksi rentoutuminen voi tuntua hankalalta.

Mieleen voi nousta jatkuvasti huolia tai muita ajatuksia. Rentoutumaan oppii harjoittelemalla.

Yritä varata hetki rentoutumiselle joka päivä.

Rentoutumista voi harjoitella keskittymällä hengitykseen.

. Laita rauhallista musiikkia soimaan.

. Ota mukava asento istuen tai makuulla. Sulje silmäsi.

. Hengitä syvään sisään ja ulos.

Hengitä niin, että vatsa pullistuu, kun hengität sisään. Ja vatsa litistyy, kun hengität ulos.

. Hengittele rauhassa muutaman minuutin ajan.

Miltä hengitys tuntuu?

Miltä oma keho tuntuu?

Teksti Aino Myöhänen

Kuva Papunet-kuvapankki, Sergio Palao / ARASAAC

Lähteinä on käytetty seuraavia: Verneri.net, Puhu huolista ja peloista, mieli.fi, mielenterveystalo.fi

Hyvä mielenterveys auttaa kestämään vaikeuksia

Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa sinua jaksamaan ja toimimaan eri tilanteissa.

Jos elämässä tapahtuu vaikeita tai pelottavia asioita, on tavallista olla pahalla mielellä, surullinen tai vihainen.

Jonkun voi olla vaikea kestää muiden ihmisten seuraa.

Nämä tunteet ovat tavallisia vaikean tilanteen jälkeen. Vaikea tilanne voi olla esimerkiksi läheisen menettäminen, ero, muutto tai muu luopuminen itselle tärkeästä asiasta.

Hyvä mielenterveys auttaa kestämään vaikeuksia.

Kun aikaa kuluu tarpeeksi, paha mieli menee ohi, etenkin jos siitä voi puhua ymmärtäväisen ihmisen kanssa.

Vaikean kokemuksen aiheuttamat tunteet eivät ole sama asia kuin mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriö voi olla sairaus, jonka toteaminen ja hoito kuuluvat lääkärille.

Hyvällä mielellä -oppaan voi tilata Tukiliitosta

Tukiliitosta saa oppaan, jonka nimi on ”Hyvällä mielellä”. Opas kertoo sinulle mielen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä.

Oppaassa kerrotaan esimerkiksi, miten vuorovaikutus auttaa ymmärtämään itseä ja muita. Vuorovaikutus voi olla esimerkiksi keskustelua ja kokemusten vaihtamista ihmisten kesken. Vuorovaikutuksessa voidaan kertoa, kysyä, vastata, selittää, suunnitella ja pohtia yhdessä.

Opas kertoo myös avusta mielenterveyden ongelmiin. Voit käydä opasta läpi itse tai esimerkiksi ohjaajan tai läheisen ihmisen kanssa.

”Hyvällä mielellä” -oppaan voi ladata netistä osoitteesta tukiliitto.fi tai sen voi tilata sähköpostilla osoitteesta tilaukset@tukiliitto.fi

Opasta voi käyttää myös kursseilla, joilla keskustellaan mielen hyvinvoinnista.

Teksti Tuula Puranen

Asenteet kuntoon vammaisuutta

Me Itse ry on tehnyt Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikon julkilausuman. Joulukuussa puhutaan asenteista. Asenteet kuntoon ja kohtaa mut!

Asenne tarkoittaa

tässä julkilausumassa sitä, miten ihmiset suhtautuvat meihin, joilla on erityisen tuen tarve, kehitysvamma tai jokin muu vamma.

Ihmisten erilaiset asenteet näkyvät heidän teoissaan ja siinä, miten he kohtaavat meidät.

Asenteet näkyvät ihmissuhteissa, töissä, koulussa ja muussa elämässä.

Asenteet näkyvät myös silloin, kun olemme muiden joukossa.

Huonot asenteet erottavat ihmiset toisistaan. Miksi vammaisia ihmisiä ei oteta tosissaan? Miksi meidät otetaan tosissaan vain joissakin asioissa, mutta ei kokonaan?

Kun ei oteta tosissaan, voidaan vedota kehitysvammaan missä tahansa asiassa.

Vammaan vetoava henkilö pitää meitä huonompina kuin muita.

Syrjivä asenne näkyy myös työelämässä ja koulussa. Muiden huono asenne voi näkyä esimerkiksi kiusaamisena. Huonoa asennetta on, jos muut eivät edes tervehdi. Töissä kukaan ei pyydä kahville, vaikka kaikki muut juovat kahvia yhdessä.

Syrjivää on sellainen, jos toinen sanoo: ”En ala olla kanssasi, koska olet vammainen.”

Huonot asenteet johtavat siihen, että meitä ei kuunnella eikä oteta huomioon. Jäämme ulkopuolelle.

Hyvät asenteet ottavat kaikki mukaan.

Onneksi vammaiset ihmiset kohtaavat myös hyviä asenteita.

Pääsemme vaikuttamaan asioihin erilaisissa luottamustehtävissä. Muut luottavat siihen, että osaamme kehittää asioita yhdessä muiden kanssa.

vammaisuutta kohtaan

Hyvä asenne näkyy siinä, kun muut kohtelevat meitä tasavertaisina tekijöinä ja kumppaneina.

Kun asenteet ovat kohdillaan töissä ja opiskelussa, meidät otetaan yhteisöön avoimin mielin ilman ennakkoluuloja.

Meille annetaan vastuuta ja itsenäisiä tehtäviä, ja saamme palautetta työstämme. Meitä arvostetaan ja kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin.

Tavallisilla työpaikoilla asiakkaat luottavat siihen, että osaamme tehdä työmme. He kysyvät meiltä apua ja neuvoa yhtä herkästi kuin muiltakin työntekijöitä. He tervehtivät ja ovat ystävällisiä.

Huonot asenteet voivat muuttua paremmiksi, jos niihin puututaan ja niistä keskustellaan.

Me uskomme, että huonoja asenteita voi muuttaa paremmiksi.

Siihen tarvitaan oikeaa tietoa kehitysvammaisuudesta kaikenikäisille, taaperoista vanhuksiin. Oikea tieto auttaa pääsemään eroon vanhanaikaisista asenteista.

Meidän mielestämme parhaita keinoja asenteiden muuttamiseen on kolme: keskustelu, keskustelu ja keskustelu.

Keskustelu ja tieto lisäävät ihmisten luottamusta toisiinsa. Luottamus vahvistaa myönteistä suhtautumista toiseen ihmiseen.

Kohdataan toisemme ihmisinä!

Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen paikalliset ryhmät sekä muut toimijat viettävät valtakunnallista Teemaviikkoa 1. – 7.12.

Lue lisää netistä sivulta www.tukiliitto.fi

MUN ELÄMÄ

Olemme kaikki tavallisia ihmisiä

Haukiputaan Kohtaa mut -kahvilassa puhuttiin keväällä asenteista.

Porukka kokoontuu kahden viikon välein paikallisella Asukastuvalla.

Mukana on yleensä noin 10 hengen porukka.

Toimintaa järjestää Tukiliiton hanke, jonka nimi on Elämä omaksi.

Hanke toimii Lapin alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kohtaa mut -kahvilassa

tehdään asioita, joista osallistujat ovat kiinnostuneita.

Monen kävijän mielestä

Kohtaa mut -kahvilassa

parasta on se, että saa rentoutua kahvitellen ja jutella kiinnostavista asioista yhdessä muiden kanssa.

Mukana on monta Me Itse ry:n jäsentä ja siksi keskusteluun nousi myös tämän vuoden teema: Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan.

Asenteet kuntoon

Keskustelussa tuli esille eri näkökulmia. Seuraavaksi poimintoja keskustelusta.

Sirpa Kröger asuu Iissä. Hän sanoo: – Kyllä joskus tuntuu, että asenteissa kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan olisi korjaamista. Mutta kun tutustutaan, sitten ei ole ongelmaa.

Haukiputaalla kokoontuu

Kohtaa mut -kahvila.

Kahvilan porukka vasemmalta:

Tarja Lempiäinen, Sari Vanttaja, Noora Puuperä, Mikko Autio, Sirpa Kröger, Sauli Lempiäinen, Juhani Korpela ja Risto Kyngäs.

Noora Puuperä asuu Iissä.

Hän pohtii:

– Hyvää kohtelua on se, että annetaan rauhassa tehdä töitä.

Sauli Lempiäinen asuu Oulunsalossa.

Hän kertoo omasta kokemuksestaan:

– Kun laulan karaokessa, muut usein yhtyvät lauluun. Se tuntuu mukavalta.

Sari Vanttaja asuu Haukiputaalla. Hänellä on myös hyvää kerrottavaa asenteista:

– Minua on aina kohdeltu ihan normaalina ihmisenä. Sisarukset, serkut ja kaikki.

Mikko Autio

asuu myös Haukiputaalla.

Hän sanoo:

– Joskus ihmisillä on huonoja päiviä. Silloin se saattaa näkyä muillekin.

Sirpa Kröger jatkaa:

– Minä käyn lukemassa lehtiä muistisairaille vanhuksille.

Ihan samanlaisia ihmisiä hekin ovat. He eivät vaan muista.

Lopuksi Haukiputaan porukka halusi vielä lähettää yhteistuumin Leijan lukijoille sellaisia terveisiä, että huonoa kohtelua ei pidä kenenkään sietää:

– Jos sinua kiusataan, ole rohkea ja kerro siitä omalle lähi-ihmiselle, joka voi auttaa!

Teksti ja kuva Heidi Similä

Teemaviikko 2022

Me Itse ry on valinnut vuoden 2022 teemaksi ”Asenteet vammaisuutta kohtaan”. Asenteet ovat myös Teemaviikon aiheena joulukuussa 1. – 7.12.2022.

Tukiliitto myöntää taloudellista tukea Teemaviikon paikallisiin tapahtumiin. Eri toimijat voivat hakea tukea lokakuun loppuun mennessä.

Tietoa päivitään nettisivulle tukiliitto.fi

Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan on vuoden 2022 teema.

Vaasan paras autopesula

Jukka Kaukola kävi Kårkullan Autopesulassa Vaasassa. Hän kehuu: – Vaasan paras autopesula! Tänne kannattaa poiketa, jos haluaa puhtaan ja kiiltävän auton.

Kårkulla järjestää vammaispalveluja Suomen kaksikielisissä kunnissa vammaisille henkilöille, joilla on esimerkiksi kehitykseen liittyvä vamma tai vaikeus.

Kårkullan Autopesula sijaitsee Vaasan Kivihaassa, joka on Vaasan vilkkain kauppa-alue. Pesulan lisäksi Kårkulla ylläpitää samassa rakennuksessa toiminta- ja työkeskusta ja myymälää, jossa myydään työkeskuksen tuotteita. Monilla muillakin yrityksillä on rakennuksessa toimitiloja.

Autopesulassa minut vastaanotti kaksi työntekijää, Andreas Sepänaho ja Tobias Skog.

He ottivat auton tottuneesti käsittelyyn. Tobias Skog on työskennellyt pesulassa kuusi vuotta ja Andreas Sepänaho kaksi vuotta.

Molemmat työskentelevät

myös muutamana päivänä viikossa työkeskuksen ulkopuolella avotyössä. Andreas on kiinteistöalalla ja Tobias Ostajan Onni -lähikaupassa.

Autopesijöiden tiimiin kuuluu vaihtelevasti pari muutakin jäsentä. Tiimiä ohjaavat

Tommy Ståhlberg ja Asmi Ekblad.

Heti tulee selväksi, että autopesijät

Andreas Sepänaho ja Tobias Skog pitävät työstään.

Tobias Skog pesee autoa. – En voi kuvitella parempaa työtä, hän sanoo.

– Vaikka työ on aika vaativaa, en osaa kyllä kuvitella parempaa työtä, Tobias Skog sanoo.

Andreas Sepänaho pitää työstään. – Helpointa on pestä pientä autoa. Auton sisäpuhdistus vie aikaa eniten, Andreas sanoo.

Miehet kertovat, että auto pestään, kuivataan ja vahataan. Sisäpuoli imuroidaan, pyyhitään pölyt ja pestään auton matot. Auton koosta ja puhdistamisen tarpeesta riippuen autopesussa menee kahdesta kolmeen tuntiin. Asiakas voi hakea autonsa iltapäivällä, kun vaha on kuivunut.

– Otamme vain yhden auton päivässä, koska haluamme, että lopputulos on hyvä, ohjaaja Asmi Ekblad sanoo.

Moitteita työstä Andreas ja Tobias eivät juuri löydä.

Työhön ja työstä palkkaa

– Työvaatteet ovat omat. Korvaus työstä tulisi olla parempi kuin 9 – 12 euroa päivältä. Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja pomot ovat mukavia, toteaa Andreas.

– Korvaus meille työntekijöille voisi olla parempi. Tärkeintä kuitenkin on, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kehuvat, Tobias kertoo ylpeänä.

Voin vakuuttaa, että työn laatu on hyvä. Vaikeasti irrotettava piki auton alaosasta oli pesun jälkeen hävinnyt. Matot olivat kuin uudet ja auto loisti kuin Vaasan aurinko. En ihmettele, että aikaa pesulaan joutuu jonottamaan viikonkin. Se on hyvin tehdyn työn merkki.

Teksti ja kuva Jukka Kaukola

Kun Työkanava Oy aloittaa, se auttaa töihin ihmisiä, joiden vaikea työllistyä esimerkiksi kehitysvamman takia.

Leijassa 3/2021 kerrottiin, että valtio perustaa yhtiön, joka työllistää osatyökykyisiä ihmisiä. Yhtiö on saanut nimen. Se on Työkanava Oy. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana.

Yhtiö antaa työtä niille työttömille, joiden on kaikkein vaikein työllistyä, vaikka he haluavat tehdä työtä. Työkanava tekee yhteistyötä TE-toimistojen kanssa.

Yhtiö auttaa töihin esimerkiksi ihmisiä, joilla on kehitysvamma.

Yhtiössä tehdään monenlaisia töitä. Työntekijöille tarjotaan myös koulutusta. Tarkoitus on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Kun henkilö löytää työpaikan avoimilta markkinoilta ja lähtee Työkanavasta, hänen tilalleen otetaan uusi henkilö.

Hymy kertoo ystävällisyydestä

Ystävällisyys auttaa tutustumaan uusiin kavereihin.

Edellisessä Leijassa pohdittiin, että uusia kavereita voi saada harrastuksista tai vaikka yhdistystoiminnasta.

Kun tapaat toisen ihmisen, ole ystävällinen ja näytä se. Miltä näyttää ihminen, joka on ystävällinen? Voit katsoa peilistä, miten ilmeesi muuttuu, kun hymyilet.

Voit ajatella jotakin hyvää hetkeä, silloin syntyy aito hymy.

Oletko huomannut, että hymy voi tarttua?

Jos hymyilet toiselle ihmiselle, hän usein hymyilee takaisin sinulle. Kun hymyilet, sinulle hymyillään, ja tulette hyvälle tuulelle.

Voit harjoitella etukäteen toisen ihmisen katsomista. Toista ihmistä voi katsoa silmiin hetken aikaa, mutta liika tuijottaminen voi tuntua epämukavalta. Millainen katse on sinusta kiva?

Kuvituskuvassa Yaci on valmiina tapaamaan muita ihmisiä, ehkä uusia kavereitakin.

Kuva Kraken Images -kuvapankki

Kirjeenvaihtoon

Hei, olen 21-vuotias sinkkunainen Asun Pudasjärvellä.

Olen juuri muuttanut.

Käyn työtoiminnassa päivittäin.

Harrastan lenkkeilyä ja tykkään kirjoittaa kavereille.

Haluan poikaystävän, joka on suunnilleen samanikäinen kuin minä.

Voit ottaa minuun yhteyttä.

Toivon, että olet kohtelias ja ystävällinen.

Toivon, että et polta tupakkaa.

Olisi kiva, jos asut lähellä.

Riikka Seliö

Oikopolku 2 A 7

93100 Pudasjärvi

Ilmoitukset netissä

Selkolehti Leija ja kohtaamispaikka Verneri netissä tekevät paljon yhteistyötä.

Kirjeenvaihtoilmoituksia näet Vernerin sivulla osoitteessa verneri.net/selko

Hei, Olen 21-vuotias mies Pirkkalasta, läheltä Tamperetta. Etsin seurustelukumppania ja kirjekaveria lähiseudulta eli Pirkkalasta, Tampereelta, Ylöjärveltä tai Nokialta. Harrastan koripalloa

Pyrintö Unified -joukkueessa ja säbää Pirkkalan Pirkoissa. Tykkään käydä katsomassa jääkiekkoa ja koripalloa. Minulla on käytössä eri somekanavia: Facebook, Instagram ja Whatsapp-viestit. Olen päivätoiminnassa Tikanmäen tilalla. Olen kiinteistöhoitajan apulaisena hommissa. Toivon, et polta. Teen myös omia videoita mun Youtube-kanavalla. Jos kiinnostaa, niin kannattaa tilata

Youtubessa ”Anton kanava” Voit lähettää sähköpostia, osoitteeni on antto.kaihlanen@gmail.com

Kirjeposti tulee perille osoitteella

Antto Kaihlanen

Kreetankuja 2 A 6

33950 Pirkkala

Riikka asuu Pudasjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla.

Antto asuu Pirkkalassa, Pirkanmaalla.

Kirjeenvaihtoon

Hei, asun Pirkanmaalla

Nokialla Sofiakylässä.

Etsin seuraksi naista, joka on täyttänyt jo 30 vuotta.

Tykkään harrastaa liikuntaa, uintia ja yhdessäoloa.

Olen 33-vuotias mies.

Olen töissä OmaPolussa.

Tykkään myös

taiteesta ja käsitöistä.

Jani Pansio

Kivimiehenkatu 4

37100 Nokia

Kirjeenvaihtoon

Moikka, olen 32-vuotias nainen

Hyvinkäältä Etelä-Suomesta.

Etsin kirjekaveria miehistä, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä.

Voit olla vähän nuorempi kuin minä.

Käytän silmälaseja.

Harrastuksiani ovat kävely, Littlest Pet Shop -hahmot, Pokémon-korttien keräily, kamerakännykällä valokuvaus, ompelu ja virkkaus.

Tykkään myös piirtämisestä.

Toivon, että et polta ja että et juo alkoholia.

Minä juon välillä energiajuomia.

Kirjoita Leijan toimitukseen, sieltä kirjeet lähetetään minulle.

Muista laittaa mukaan osoitteesi, niin voin kirjoittaa sinulle.

Nimimerkki Anna

Leija

Pinninkatu 51

33100 Tampere

Morjentes!

Olen pian 33-vuotias nainen Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoelta. Etsin itselleni tositarkoituksella poika/miesystävää, iältään 21 – 46 vuotta, (saa heittää vähän suuntaan tai toiseen). Myös naiset saavat kirjoittaa, koska kavereita ei ole koskaan liikaa. Tappara ja musiikki, etenkin raskaampi musiikki, ovat koko sydämessäni. Olen huumorintajuinen, mukava ja rauhallinen, luotettava, rento ja helposti lähestyttävä. Minulta löytyy lävistys ja tatuointeja. Olisi mukava jo ihastua ja rakastua ja asettua aloilleen yhden hyvän kanssa. Yhdessä olis kiva mennä elokuviin, tehdä kaikkee normaalia yhdessäoloa ja vaikka mennä jääkiekko-otteluun. Harrastuksiini kuuluvat musiikki, tanssi, lenkkeily, festareilla töissäkäyminen, lenkkeily ja autot.

Pidän kesästä ja eläimistä, matkustamisesta, ruoanlaitosta ja musiikista, festareista.

Suvi Maaria Evelyn Ontto-Panula

Ammattikoulunkatu 6 A 3

60100 Seinäjoki

Voit laittaa sähköpostia, osoite on asm8983@gmail.com

Suvi asuu Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla.

Hei, olen 33-vuotias Pauliina Siilinjärveltä Savosta.

Siilinjärvi on lähellä Kuopiota.

Olen töissä päiväkodissa ja pidän lasten hoidosta.

Olen kummitäti.

Minä harrastan monia asioita.

Harrastan uintia, käyn lenkillä, pyöräilen.

Pidän elokuvien katsomisesta, musiikista, piirtämisestä, maalaamisesta, leipomisesta.

Käyn englannin kurssilla.

Minun lempijuomiani ovat

kaakao, kokis, maito ja kahvi.

Lempiohjelmiani televisiossa ovat Toisenlaiset frendit ja Salatut elämät.

Etsin poikaystävää

Kuopion ja Kajaanin suunnilta.

Voisit olla 30 – 35-vuotias.

Olen puhelias, iloinen, ystävällinen, lapsirakas ja itsenäinen nainen.

Tykkään käydä vapaa-ajalla uimassa ja elokuvissa Kuopiossa.

Pauliina Klemetti

Kanttorinpolku 4 B 26

71800 Siilinjärvi

Sähköpostini on pauliina.klemetti@meili.fi

Hei! Harrastan lenkkeilyä ja polkupyöräilyä. Liikun mielelläni luonnossa.

Televisio-ohjelmista

suosikkejani ovat muun muassa

Farmi Suomi, Koiralle koti ja laulukilpailu The Voice of Finland

Aallonmurtaja on hyvä ja Kumman kaa on hauska.

Etsin seuraa naisista, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä kuin minä. Olen 33-vuotias.

Vaihdetaan numeroita kirjeessä, niin voidaan soitella.

Käytän Whatsappia.

Jarkko Rissanen

Koulutie 1 a A5

83100 Liperi

Muista kirjoittaa

koko nimi ja osoite

Kun vastaat toisen ilmoitukseen, muista laittaa ilmoitukseen

koko nimesi ja osoitteesi. Jos unohdat osoitteesi, kirjeen saaja ei voi kirjoittaa sinulle takaisin.

Pauliina asuu Siilinjärvellä, Savossa.

Jarkko asuu Liperissä.

Kirjeenvaihtoon

Hei, minä olen Veikko, 31 vuotta.

Etsin kirjeystävää, joka on suunnilleen samanikäinen.

Käy liikkakerhossa, partiossa ja ratsastuksessa.

Työtoiminnassa käyn

neljänä päivänä viikossa.

Veikko Salo

Selännekatu 1

38200 Sastamala

Kirjeenvaihtoon

Hei, olen Tero, 36 vuotta.

Asun Sastamalassa

ja etsin itselleni tyttöystävää.

Soitan rumpuja

ja käyn ratsastamassa.

Työtoiminnassa käyn

neljänä päivänä viikossa.

Tero Lähteenmäki

Selännekatu 1

38200 Sastamala Kirjeenvaihtoon

Hei, olen Joona, 38 vuotta.

Etsin naisystävää, joka on lähellä omaa ikääni.

Käyn työtoiminnassa ja avotyössä.

Toivottavasti et asu kaukana, jotta voimme nähdä usein.

Voit laittaa sähköpostia

joona.koivuranta@gmail.com

Kirjeet tulevat perille osoitteella

Joona Koivuranta

Rautavedenkatu 3 as 7

38200 Sastamala

Hei! Olen 34-vuotias nainen ja etsin ympäri Suomea kaveriksi suunnilleen samanikäistä miestä. Harrastuksiini kuuluvat muun muassa kirjeenvaihto, lenkkeily ja leffat. Musamakuni on laaja. Katson televisiosta eri ohjelmia, kuten Unelmahäät ja Sohvaperunat. Olen rauhallinen, kiva ja herkkä. Toivon, että olet raitis kuten minäkin. Voidaan vaihtaa puhelinnumerot kirjeessä ja soitella sitten. Minna Kokko

Toukolantie 27 b 3 81700 Lieksa

Kirjekaveriksi?

Oman ilmoituksen voi lähettää Leijan toimittaja Jaana Teräväiselle, sähköpostiosoite on jaana.teravainen@tukiliitto.fi

Ilmoituksen voi lähettää osoitteella

Leija

Pinninkatu 51

33100 Tampere

Tai voit lähettää tekstin ja kuvasi Whatsapp-numeroon 050 4656 282.

Minna asuu Lieksassa, Pohjois-Karjalassa.

Moi, olen 35-vuotias mies Paimiosta.

Etsin naistävää täältä Turun läheltä.

Harrastan jalkapalloa, lenkkeilyä, teatteria, tanssia ja rumpujen soittoa.

Tykkään käydä treffeillä ja klubilla

sekä kuunnella musiikkia.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Sähköpostiosoite on mikkokallematias@gmail.com

Kirjepostien osoite on Mikko Kaskinen

Sahatie 1

21530 Paimio

Kirjeenvaihtoon

Hei! Olen kohta 40-vuotias mies.

Asun Kalasataman palveluasumisen

ryhmässä Helsingissä.

Etsin elämänkumppania

28 – 40-vuotiaasta naisesta pääkaupunkiseudulta.

Minulla ei ole sisaruksia

eikä kotieläimiä.

Minulla on astma ja eläinallergia.

Minä istun sähköpyörätuolissa.

Harrastan uintia, tykkään kuunnella musiikkia ja surffailen netissä.

Vastaukset sähköpostilla: juhanikkinen99@gmail.com

Moi, Olen 49-vuotias mies.

Asun Espoossa Etelä-Suomessa.

Harrastan sählyä, jalkapalloa ja biljardia. Haen naisystävää itselleni tositarkoituksella.

Toivon, että olet 46 – 50-vuotias.

Minä poltan, mutta en käytä alkoholia. Tomi Kohomäki

Kattara

Rinnekodintie 7 b 18 02980 Espoo

Kirjeenvaihtoon

Sari asuu Perniössä, Varsinais-Suomessa.

Hei! Olen 52-vuotias iloinen nainen Salon Perniöstä. Etsin kirjekaveriksi suunnilleen samanikäistä miestä.

Olisi kiva, jos olet täältä Varsinais-Suomesta.

Harrastan hamahelmi-töiden tekoa ja korttien askartelua.

Käyn päivisin toimintakeskuksessa.

Toiveena olisi, että voitaisiin joskus tavata.

Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen:

Sari Hurme

Tiipiläntie 4

25500 Perniö

Mikko asuu Paimiossa, Varsinais-Suomessa.

Kirjeenvaihtoon

Hei!

Olen 63-vuotias nainen Nokialta Pirkanmaalta. Etsin itseni ikäistäni miestä seurustelukumppaniksi

Tampereelta tai lähiympäristöstä.

Haluan kirjoitella mukavien miesten kanssa.

Olethan raitis.

Hei, olen 55-vuotias sinkkumies.

Harrastan karaoken laulamista.

Laulan karaokessa

UltraBran ja Haloo Helsingin biisejä. Luonteeltani olen iloinen.

Etsin tositarkoituksella sinua nainen, joka olet pikkuisen minua nuorempi.

Asun Sysmässä ja toivon, että sinä asut Lahden,

Heinolan tai Vääksyn alueella.

Löydät minut myös Facebookista.

Klikkaa kaveriksi!

Pekka Järvinen

Pajatie 8 asunto 1

19700 Sysmä

Kirjeenvaihtoon

Hei

kaikki yli 60-vuotiaat naiset ympäri Suomen!

Olen 65-vuotias mies Tampereelta.

Harrastuksiini kuuluu

ulkoilu ja liikunta, kesäisin pyöräilen.

Pidän musiikista ja tanssimisesta.

Ota rohkeasti kynä käteen, niin kirjoitellaan!

Pekka Virtanen

Voionmaankatu 32 C 47

33300 Tampere

Haluan, että et käytä alkoholia ja et tupakoi. Toivon, että olet rauhallinen ja huumorintajuinen, sillä minä olen luonteeltani huumorintajuinen ja rauhallinen. Harrastan musiikin kuuntelua, lukemista, bingon pelaamista ja discossa käymistä.

Odottelen kovasti kirjeitänne ja kuva olisi kiva saada. Voit kirjoittaa minulle osoitteella:

Nimimerkki Neliapila

Leija

Pinninkatu 51

33100 Tampere Kirjeenvaihtoon

Hei, täältä Tuusniemeltä

Pohjois-Savosta. Etsin kirjekaveria, en elämänkumppania.

Harrastan lukemista ja musiikin kuuntelua. Olen 67-vuotias nainen.

Olen vähän ujo.

Kirjoita minulle kirje osoitteella:

Sirpa Härkönen

Harjutie 4 as 3

71200 Tuusniemi

Pekka asuu Sysmässä, Päijät-Hämeessä.

VITSEJÄ

VITSI

Kahvilassa:

– Otatteko kahvin mustana?

– Mitä muita värejä teillä on?

VITSI

Kaksi kaverusta jutteli:

– Puolisoni haluaa ulos syömään johonkin kalliiseen paikkaan.

– Mihin viet hänet viedä?

– Bensa-asemalle.

VITSI

Kaksi kaveria jutteli puhelimessa.

– Lääkärin määräsi, että saan syödä ainoastaan pitsaa.

– Ihanko totta? Onpa outoa!

– Kyllä. Jouduin koronakaranteeniin, ja pitsa on ainoa ruoka, joka mahtuu oven alta!

Boomeri

Kotus eli Kotimaisten kielten keskus nostaa esille kiinnostavia sanoja. Esittelemme nyt boomerin.

Sana boomeri on lähtöisin englannin kielestä. Yhdysvalloissa sana viittasi ”baby boomereihin” eli toisen maailmansodan jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin.

Nykyisin boomeri-sanan merkitys on laajentunut. Se tarkoittaa henkilöä, joka on vähän ajastaan jäljessä. Nuorikin ihminen voi olla boomeri. Myös elämänasenne voi tehdä ihmisestä boomerin – ja itse kukin meistä voi käyttäytyä kuin boomeri.

Suomen kielessä sana kirjoitetaan boomer, boomeri tai buumeri.

Lähde Kotimaisten kielten keskus (Kotus)

– Hei boomeri, ota coolimmin.

Kuva Freepik.com

Kuvat Freepik.com

Takasivun tietovisa

Tietovisassa on viisi väitettä.

Jokaiseen on kolme vastausehdotusta.

Tiedätkö, mikä niistä on oikea vastaus?

Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista.

Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta.

1 2 3 4 5

Selkouutiset voi katsoa

iltapäivällä TV1-kanavalla

A joka arkipäivä.

B joka lauantai.

C joka sunnuntai.

Kun hengität ulos

A vatsa litistyy.

B vatsa pullistuu.

C vatsa murisee.

Haukiputaalla kokoontuu

A Kohtaa sut -kahvila.

B Kohtaa mut -kahvila.

C Kohtaa meidät -kahvila.

Uusi Työkanava

A liittyy eläintenhoitoon.

B liittyy käsitöihin.

C liittyy työn saamiseen.

TV2:lla voi katsoa ohjelman nimeltä

A Sohvaporkkanat.

B Sohvaretiisit.

C Sohvaperunat.

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Käännälehti!

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 2 . 2022

LEIJA

Pinninkatu 51

33100 Tampere

TILAUKSET

JA OSOITTEENMUUTOKSET

Jäsensihteeri / Tukiliitto

puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi

JULKAISIJA

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASU

päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282 (myös Whatsapp) sähköposti jaana.teravainen@tukiliitto.fi

KANSI

Aleksi Pietikäisen kuvasi valokuvaaja Tommi Mattila.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO

Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Kauko Saarelainen ja Ritva Vihanto.

TILAUSHINTA on 16 euroa.

Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 3 / 2022

tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 20.5.2022 mennessä. Lehti ilmestyy 8.6.2022.

PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa

ISSN 0359-8217 (painettu)

ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)

Lehti on netin Issuu.com-palvelussa. Löydät sen, kun kirjoitat

selaimen osoiteriville ”Leija Issuu”.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TUKEE TOIMINTAAMME

VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.