Hyvä Selkä 4/2019

4/2019

E-URHEILUN KURSSI:

Paranna selän liikkuvuutta

Istumisen tauottaminen on osa aktiivista elämäntyyliä

Vähemmän peliaikaa – parempia tuloksia ja hyvinvointia

Mitä kiropraktikko tekee?

Elämäsi parhaat unet

TEMPUR 7 cm -sijauspatja –20 % alk. 80x200 cm (835€) nyt alk. 668€

TEMPUR North Box -vuodekokonaisuus nyt 4473€ (5592€) sis. rungot (2 kpl 80x200 cm), jalkasarjan parivuoteelle ja 7 cm paksun TEMPUR-sijauspatjan. Päädyt hinnoiteltu erikseen.

TYYNYTARJOUS! TEMPUR Breeze-tyyny (189€)

149€

Paras unelle ja paras selälle!

Uniliitto ja Selkäliitto suosittelevat vain aitoa TEMPURIA

TEMPUR Traditional Breeze™ -tyyny on valmistettu TEMPUR Climate™ -materiaalista, joka haihduttaa ylimääräistä kosteutta tarjoten raikkaamman nukkumiselämyksen. Perinteisen tyynyn mallinen Breeze sopii useimpiin nukkuma-asentoihin. Tyynyn koko 60x50 cm.

Saatavissa kolme eri korkeutta: Soft, Medium ja Firm. Tutustu muihin TEMPUR-tyynyihin www.tempur.fi ja löydä sinulle sopivat tyynymallit tyynynvalintakoneella!

Tempur Brand Store ESPOO Iso-Omena 2. krs, puh. 040 215 7560 ESPOO Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9, puh. 045 206 2800 HELSINKI Eerikinkatu 6, puh. 020 7801 418 HELSINKI Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari, puh.

041 317 1335 HELSINKI Pasila, Kauppakeskus Tripla, puh. 045 2033 561 HYVINKÄÄ Willa, Torikatu 7, puh.

040 124 0764 VANTAA Tikkuri 2. krs, puh. 09 5868 360 TAMPERE Koskikeskus 1krs., Hatanpään valtatie 1, puh. 050 405 9700 TURKU Eerikinkatu 9, puh. 045 8639 788 JOENSUU Torikatu 25, puh. 050 560 8350 www.sleepcenter.fi • www.tempur.fi

VARAA AIKA maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen TEMPUR BRAND STORE -myymälään

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Yhdistystoiminta murroksessa – tunnistammeko muutostarpeet

Y

hteiskunta on voimakkaassa muutoksessa, jonka seurauksena ihmisten tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja toimintatavat muuttuvat. Nämä muutokset heijastuvat myös yhdistystoimintaan, vaikka sen perusta pysyykin muuttumattomana. Ihmisten osallistuminen ja yhdessä toimiminen on yhdistysten tärkein voimavara. Yhdistystä ei voi muodostaa vain yksi henkilö eikä yhdistystoimintaa voi olla ilman jäsenistöä. Mitä useampi henkilö yhdistyksessä jakaa tehtäviä keskenään, sen paremmin toiminnassa mukana olevat jaksavat. Jokaiselle varmasti löytyy tekemistä oman kiinnostuksensa mukaan.

Yhdistystoimintaa voi suunnitella ja kehittää palvelumuotoiluajattelun avulla. Palvelumuotoilu-sana kiteyttää kaiken sen, mitä yhdistysten toiminta vahvasti kaipaa. Tiimiakatemian mukaan palvelumuotoilu on prosessi, joka tuottaa käytännönläheisiä ratkaisuja kehitettäessä palveluympäristöä ja asiakaslähtöistä toimintaa. Yhdistyksissä jäsenet ovat tärkeimpiä ”asiakkaita”, mutta niin myös yhteistyötahot.

Vaikka palvelumuotoilun avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja, niin useimmiten niitä löytyy yhdistelemällä olemassa olevia asioita.

Jäsenhankinnan haasteet ovat tulleet esille useissa paikallisyhdistysten tapaamisissa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa kehittää jäsenhankintaa on miettiä sitä palvelumuotoilun prosessina. Jäsenyyssuhdetta on hyvä tarkastella aina yksittäisen jäsenen kannalta. Ensinnäkin uusia jäseniä on helpompi saada mukaan yhdistykseen, kun toiminta näyttää houkuttelevalta, laadukkaalta ja tiedotus toimii. (Kansallinen sivistysliitto ry 2019) Toisaalta toiminnassa mukana olevista jäsenistä huolehtiminen on myös jäsenhankintaa. On hyvä tunnistaa, mitä yhdistyksessä jäsenenä oleva jäsenyydeltään odottaa ja vastaako toiminta hänen odotuksiaan. Yleensähän tyytyväinen henkilö kertoo eteenpäin hyvästä palvelusta ja tällöin muutkin voivat siitä kiinnostua.

Selkäliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä jälleen yksi toimintavuosi saadaan päätökseen. Kiitos kaikille aktiivisille yhdistystoimijoille. Seuraavan vuoden toiminta käynnistyy monissa yhdistyksissä kokeneiden toimijoiden kokoonpanolla. Toivottavasti hallituksiin saadaan myös uusia luottamushenkilöitä. Varmasti jokaiselle hallituksen jäsenelle voi yhdistyksessä löytyä itseä kiinnostavaa tekemistä.

Kiitos lukijoillekin kuluneesta vuodesta. Ensi vuonna Hyvä Selkä -lehti täyttää 30 vuotta, ja sitä juhlistetaan myös seuraavissa numeroissa.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2019

3

Sisältö 4/2019 3

Pääkirjoitus

6

E-urheilukurssilta eväitä hyvinvointiin ja elämään

10

Kiropraktikko hoitaa tukija liikuntaelimistön liikehäiriöitä

12

Nivelpsoriasis on monen oireen sairaus

16

Lempeitä liikkuvuusharjoituksia selälle

18

Tutkimustietoa

19

Uudistunut liikkumisen suositus aikuisille

20

Istumisen vähentäminen ja tauottaminen saa selän voimaan paremmin

23

Joulukalenteri

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

6-8

Kuva: Jauri Varvikko

16-17

Kuva: Nina Kellokoski

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 30. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund.

Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Jauri Varvikko Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918.

Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Hyvä Selkä 1/2019 ilmestyy 24.1.2020. Aineistot 30.12.2019 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Vuosikerta (4 numeroa) 30 €.

4

Hyvä Selkä 4/2019

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2019 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Pirjo Karlsson Sinikka Kilpikoski Leena Kämppi Eija Kärkkäinen Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move!

Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

Osaamisen kehittäminen valmistaa tulevaisuuteen SUOMESSA SYNTYVYYS LASKEE, muuttoliike vie ihmisiä harvaan asutuilta alueilta isompiin kasvukeskuksiin ja sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu vastauksena toimintaympäristön isoihin muutoksiin. Myös järjestöjen rooli ja asema muuttuvat. Ihmiset eivät ole kuitenkaan muuttuneet. He haluavat edelleen tehdä asioita yhdessä ja kuulua johonkin isompaan yhteisöön.

Tulevaisuus näyttää siis haastavalta, mutta myös mielenkiintoiselta. Järjestöjen toiminnan mukauttaminen tulevaisuuden haasteisiin kannattaakin nähdä mahdollisuutena toiminnan kehittämiselle. Tärkeintä on, että olemme itse aktiivisia suunnittelijoita. Aika tulevaisuuteen varautumiseen on entistä lyhyempi, ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia on yhä enemmän.

On tehtävä nopeitakin valintoja ja päätöksiä, koska muutokset tapahtuvat aiempaa nopeammin.

Järjestöön töihin tullessa tai vapaaehtoiseksi ryhtyessä päällimmäisenä mielessä on kiinnostava tehtävä ja itselle merkityksellisen asian edistäminen.

Toimintaan motivoidutaan, ryhdytään ja kouluttaudutaan sisältö edellä. Kuitenkin esimerkiksi Opintokeskus Siviksen mukaan heidän verkkosivuiltaan haetuin yksittäinen materiaali on kokoustekniikan opas. Käyttökelpoinen työkalu. Mutta edustaako se käsitystä järjestöosaamisesta?

Monissa yhdistyksissä viralliset kokoukset ovat tulleet jopa tärkeimmäksi sisällöksi, vaikka alun perin ihmiset ovat liittyneet jäseneksi aivan toisenlaisen toiminnan takia, joka on sitten jäänyt harmittavasti sivuosaan.

Muistioiden tekeminen ja jatkuva palaveeraaminen ei kiinnosta etenkään nuoria, joilla on erilainen tapa toimia kuin meillä vanhemmilla. He haluavat toimia mobiilisti ja itseohjautuvasti. Vapaaehtoistyön odotetaan olevan joustavaa. Mutta nuoretkin tietävät, että tarvitaan edelleen yhdessä sopimista, suunnittelua, organisointia, päätöksentekoa, viestintää, taloudenpitoa ja varojen hankkimista, jotta ei synny sekasortoa. Järjestötyötäkään ei voi tehdä ilman suunnitelmaa.

Valmistautuminen muutoksen hallintaan ja uudistumiseen tapahtuu osaamisen kehittämisen kautta. Yhdistysten toiminnan tulee näkyä siellä, missä ihmisetkin viettävät aikaa eli verkossa. Jotta toiminta houkuttaa mukaan myös nuoria, tapoja tehdä asioita on siis muutettava. Yhteneväisiä mielipiteitä voidaan löytää esimerkiksi sähköisillä kyselyillä ja äänestyksillä. Jokaisen asian vuoksi ei tarvitse istua kokouksissa. Nekin voi hoitaa nopeammin mobiilisti. Vapaaehtoisten tehtävien tulee olla tarkasti kuvattuja ja rajattuja, mielekkäitä pieniä tehtäviä, joihin on helppo tarttua.

Muutos opettaa kokeilemaan uusia toimintatapoja, sietämään keskeneräisyyttä, välillä myös pettymään tai yllättymään.

Vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden kehittyä ja päästä erilaisiin verkostoihin.

Järjestöosaaminen ei ole sisäsyntyistä vaan oma asiantuntijuuden lajinsa. Siihen voi oppia.

Tule sinäkin mukaan viemään Selkäliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kohti tulevaisuutta.

PS. Jos et ole vielä jäsen, liity sivulla 25 olevalla lomakkeella.

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Nuoret & selkä

E-urheilukurssilta eväitä hyvinvointiin ja elämään Ruotsinkielinen ammattioppilaitos Prakticum on edelläkävijä tietokonepelaamisen ja terveellisten elämäntapojen yhdistämisessä. Uudentyyppinen e-urheilun kurssi on auttanut nuoria ymmärtämään liikunnan, ruokavalion ja unen merkityksen sekä samalla kehittymään pelaajina.

E

-urheilun kurssi käynnistyi Prakticumissa vuonna 2015. Liikuntakoordinaattori Björn ”Nalle” Nylund kertoo, että idea kurssille sai alkuna, kun koulussa pohdittiin, miten voitaisiin olla mukana tietokonepelaamisessa, joka on suosittua nuorten parissa, ja ottaa siihen mukaan myös terveysnäkökulma.

- Meille päästäkseen ei tarvitse pelata kilpaa, eikä meiltä valmistuta e-urheilijaksi, mutta täytyy haluta kehittyä pelaajana. Kurssille otetaan vuosittain noin 20 nuorta. Näin ryhmäkoko pysyy sopivan pienenä ja voimme antaa myös henkilökohtaista valmennusta, sosiaaliohjaaja Pia Öhman kertoo.

Esports-ohjelmassa on tällä hetkellä yhteensä noin 60 nuorta, joista enemmistö on poikia, tyttöjä on mukana vain muutama.

Opinnot jaksottuvat kolmelle vuodelle.

Niihin sisältyy esimerkiksi fyysisiä treenejä, ryhmäytymistä, lajiin liittyviä teemaluentoja sekä brändäämistä eli itsensä markkinoimista.

Kurssi ei kuitenkaan ole mitään pelailua.

Itse asiassa koulupäivän aikana ei pelata, vaan nuoret pelaavat omalla ajallaan. Poikkeuksen muodostaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävä pelitapahtuma, jolloin koululla pelataan läpi yön.

6

Hyvä Selkä 4/2019

- Meidän näkökulmasta kurssi on elämänhallintaohjelma, mutta nuorille tätä markkinoidaan sillä, että haluatko kehittyä pelaajana. Eihän se ole salaisuus, että tämä on elämänhallinnallinen ohjelma, mutta se ei ehkä vedä nuoria, Pia hymyilee.

Joukkuehenki on tärkeää Monen mielikuvissa e-urheilu yhdistyy yhä yksin pelaavaan nuoreen mieheen, ”nörttiin”, joka istuu tuntitolkulla ruudun ääressä ”räiskimässä” ja juomassa energiajuomaa. E-urheilu on kuitenkin myös joukkuelaji ja pelejä on useita erilaisia, muun muassa strategia- ja liikuntapelejä.

Pia ja Nalle kertovat, että e-urheilu on lajina hyvin tasavertainen. Naiset ja miehet pelaavat samassa joukkueessa. Myöskään iällä tai fyysisellä habituksella ei ole väliä, ja pelata voi vaikka pyörätuolissa.

Opettajat muodostavat opiskelijoista joukkueet. Hyvän joukkuehengen rakentaminen on tärkeää, ihan kuten muussakin urheilussa. Nuoria evästetään, miten joukkueessa toimitaan ja miten otetaan toiset huomioon niin ”offline” kuin ”online”.

- Tämä on myös sosiaalinen ohjelma.

Moni on pelannut pitkään mutta yksin.

Kurssilla nuoret oppivat tuntemaan koulukavereita. Lounastauot, välitunnit ja yhteiset harjoitukset luovat yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät yksinäisyyttä, Pia toteaa.

Nalle uskoo, että e-urheilu tulee yhä kasvamaan sekä harrastaja- että seuraajamäärältään. Perinteiset urheiluseurat niin Suomessa kuin maailmalla ovat perusta-

”

Treeneissä ei ole tarkoitus suorittaa, vaan saada liikkumisen iloa ja tukea ryhmäytymiseen.”

neet omia e-urheilujoukkueita tavoittaakseen uutta sukupolvea ja uusia harrastajia.

Oikeassa kontekstissa viesti perille Monta vuotta kuraattorina työskennellyt Pia kertoo puhuneensa ennenkin elämänhallinnasta nuorten miesten kanssa: nuku riittävästi, syö järkevämmin ja liiku vähän.

Vastaukset ovat olleet yleensä tyyliä ”ööö” ja ”joo joo”.

- Mutta nyt kun nämä aiheet on sidottu pelikontekstiin, ne uppoavat nuoriin ihan eri tavalla. Jos haluat kehittyä pelissä, elämänhallinta on tärkeää, Pia tietää.

Nallen mukaan hyvinvoinnista puhutaan opiskelijoiden kanssa paljon, ja nuoret pitävät uni- ja ruokapäiväkirjaa.

Elämänhallintaa rakennetaan tutulla kaavalla 8+8+8 eli kahdeksan tuntia unta, kahdeksan koulua tai työtä ja kahdeksan vapaa-aikaa. Myös sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, että on ystäviä ja aikaa perheen kanssa.

- Moni nuori ajattelee, että kehittyy pelaajana, jos vain pelaa mahdollisimman paljon. Siinä unohtuu helposti muu. Pelaaminen on nuorille rakas harrastus ja kehittymistä voi tapahtua nopeastikin, mikä ruokkii sitä, että pelaa vielä enemmän, Nalle kertoo.

Kurssille osallistuneiden opiskelijoiden vanhemmilta on kuitenkin saatu hämmästynyttä palautetta siitä, että lapsi pelaa nyt vähemmän kuin ennen.

Kun Nalle ja Pia keskustelevat pelaamisesta vanhempien kanssa, he kehottavat kiinnostumaan lasten peleistä.

- Ei tarvitse ymmärtää pelistrategiaa ja jokaista liikettä, silti voi olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee ja kysyä miten peli meni, Pia sanoo.

- Aikuisten kiinnostus merkitsee nuorille paljon, Nalle vahvistaa.

Tavoitteena ennaltaehkäisy Vaikka e-urheilussa ei ole varsinaista fyysistä suoritusta, siinä toimivat samat periaatteet kuin muussakin urheilussa.

Nuoret & selkä Liikuntakoordinaattori Björn Nylund ja sosiaaliohjaaja Pia Öhman luotsaavat nuoria ottamaan terveelliset elämäntavat osaksi e-urheilua ja arkea.

MITÄ ON E-URHEILU? • • • •

•

Elektroninen urheilu (esports) on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua, jota harrastetaan joukkueena tai yksilönä pelistä ja pelimuodosta riippuen.

Tavallisimmat pelit ovat tietokoneella tai konsolilla toimivia viihdepelejä, jotka jakautuvat eri alalajeihin: räiskintä-, strategia-, areena-, taistelu-, ajo-, urheilu- sekä rytmi- ja tanssipelit.

Suosittuja pelejä ovat esimerkiksi Counter-Strike: Global Offensive (CS:GO), Dota 2, League of Legends, Overwatch, Starcraft 2 ja NHL. Digitaalinen pelaaminen on kasvattanut suosiotaan harrastuksena Suomessa. Vuonna 2018 aktiivisesti eli kerran kuukaudessa tai useammin pelaavia suomalaisia 10–75 -vuotiaista oli 88,1 %.

Aktiivisesti e-urheilupelejä pelaa 1,8 % eli yli 80 000 suomalaista.

Ammattipelaajat voivat pelistä riippuen ansaita vuosittain kymmenistä tuhansista miljooniin euroihin palkan, sponsorisopimusten ja palkintorahojen muodossa.

- Tämä on tarkkuuslaji. Lisäksi pitkissä peleissä on kovia stressitekijöitä, Nalle sanoo.

- Peli vaatii keskittymistä ja hyvää silmäkäsikoordinaatiota. Siinä on myös paljon istumista, ranteet ja niska on kovilla, Pia jatkaa.

Istuminen ja muu kuormitus ei vielä välttämättä tunnu, sillä nuori kroppa antaa Nallen mukaan paljon anteeksi, mutta ennen pitkää aika ajaa kiinni.

- Kun nuorten kanssa juttelee, kyllä ne tunnustavat, että hartiat on vähän jäykät, kun istuu monta tuntia koneen ääressä.

Mutta eivät ne ole miettineet, että se voi johtua pelaamisesta, Nalle kertoo.

- Saati miettisivät sitä, että siitä tulisi jokin krooninen vaiva. Eihän nuori ajattele viikkoa tai tulevaa viikonloppua pidemmälle, saati sitten vuosia eteenpäin, Pia naurahtaa.

Siinä se haaste onkin, miten avata tätä perspektiiviä nuorille. Vaikutusten näkyminen ottaa aikaa.

Pia kertoo, että liikunnanopettaja Nina Väyrynen kannustaa osaltaan nuoria huomamaan kehityksen: ”Nyt kolmen viikon jälkeen jaksat tehdä muutaman liikkeen lisää”.

- Tavoitteemme on, että nuoret oppivat huomioimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia seikkoja. Käyvät esimerkiksi punttisalilla ja ehkäisevät selän ja niska-hartiaseudun ongelmia, jotka todennäköisesti tulevat lisääntymään, Nalle sanoo.

Kuntosali on yksi lajeista, joihin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua viikoittaisissa aamutreeneissä. Treeneissä ei ole tarkoitus suorittaa, vaan saada liikkumisen iloa ja tukea ryhmäytymiseen. Kun pelataan vaikka koripalloa, se mahdollistaa Pian mukaan keskusteluyhteyden eri tavalla.

Nykyisillä, vähentyneillä liikunnan opetuksen määrillä ei Nallen mielestä voi koulussa paljon fyysisen hyvinvoinnin puolesta tehdä. Lähinnä voidaan kokeilla eri lajeja, jotta jokainen löytäisi omansa.

Liikunnan ja koko e-urheiluohjelman tarkoituksena on tuoda pelaamisen rinnalle tasapainoa nuorten arkeen. Ja jos ura ammattilaisena ei aukea, nuori saa kuitenkin hyviä oppeja ja taitoja tulevaisuutta varten.

➥

Lähde: Suomen elektronisen urheilun liitto Hyvä Selkä 4/2019

7

Nuoret & selkä ➥ Esimerkiksi pelaamisessa vaadittavaa tarkkuutta ja syvyysnäköä voi hyödyntää monessa muussakin ammatissa.

Koko koulu liikkeelle Prakticum on liittynyt hiljattain Liikkuva opiskelu -ohjelmaan, jonka verkostoon kuuluu myös Selkäliiton uusi Back to move! -hanke. Oppilaitoksessa on ohjelman myötä havahduttu pohtimaan sitä, miten esports-ajattelua voitaisiin laajentaa koko kouluyhteisöön, miten kannustaa nuoria liikkumaan niin välitunneilla kuin oppituntien aikana.

Nalle kertoo, että ideoita on jo saatu, mutta lisää konkretiaa kaivataan. Koululle on tarkoitus hankkia sähköpöytiä, jotta nuorilla on mahdollisuus vaihdella asentoa. Toki myös opettajilla on tärkeä rooli siinä, mitä tapahtuu oppituntien aikana.

Miten motivoida nuoria? Helppoa se ei ole.

- Pakottaminen ei toimi. Olemme kysyneet opiskelijoilta, millä tavoilla voidaan

tuoda lisää liikuntaa ja liikettä kouluun. Jos nuoret eivät itse ole mukana ideoimassa eivätkä koe asiaa tärkeäksi, niin vaikea heidät on saada mukaan, Nalle sanoo.

– Onneksi kuitenkin tajusimme mennä mukaan siihen, mikä nuoria kiinnostaa eli pelaamiseen. Uskon, että meidän ohjelmamme toimii siksi, että olemme mukana nuorille merkityksellisessä asiassa. Pelissä kehittyminen motivoi, Pia pohtii.

Pian ja Nallen mielestä nuoriin pitäisi kuitenkin päästä vaikuttamaan aikaisemmin, mielellään jo alakoulussa, sillä elämänhallinnan opettaminen ja käyttäytymiseen vaikuttaminen on hidasta.

Hyvät käytännöt jakoon Pia ja Nalle kertovat, että nuoret ovat sitoutuneita e-urheiluohjelmaan. He ovat kehittyneet pelaajina ja voivat muutenkin paremmin. Tämän positiivisen muutoksen on huomannut myös kouluterveydenhoitaja. Ja hyviä tuloksia on saatu aikaan ihan tutkitusti.

Pelaamisen vastapainoksi unta ja ulkoliikuntaa PRAKTICUMISSA ensimmäistä vuotta opiskelevat 16-vuotiaat Casper, Dennis ja Tobias ovat kaikki kiinnostuneita tietokoneista ja pelaamisesta, joten ei siis ihme, että he valitsivat e-urheilun kurssin osaksi opintojaan.

- Pelaan aika paljon, ja koko peliskene vaikuttaa jännältä, siksi on kiva kokeilla tätä kurssia. Olen pelannut melkein päiväkotiikäisestä asti, tosissani ehkä kolmisen vuotta, datanomiksi opiskeleva Casper kertoo.

Autoalaa opiskeleva Dennis kertoo pelanneensa ala-asteelta asti. Tuleva datanomi Tobias on puolestaan pelannut pari vuotta. Hän innostui e-urheilusta katsottuaan aiheesta dokumentin Netflixissä.

Nuoret miehet tuntuvat olevan jo jyvällä liikunnan ja unen merkityksestä, vaikka opinnot ovat vasta alkuvaiheessa.

- Uni on tärkeää, sitä kannattaa saada, muuten tulee vihaiseksi eikä oikein jaksa, Casper sanoo.

Vapaa-ajallaan Casper pyöräilee useamman kerran viikossa. Dennis polkee pyörällä koulumatkat, ja hän on harrastanut jalkapalloa kymmenen vuotta. Tobias käy juoksulenkeillä ja kävelyllä koiran kanssa.

8

Hyvä Selkä 4/2019

Liikettä vapaa-ajalla siis on, koulupäivä sujuu sen sijaan passiivisemmissa merkeissä.

- Päivän aikana voi pitää vähän taukoja, mutta ei paljon, Tobias toteaa.

Entä miten nuorten miesten selät voivat?

Oppilaitokselle tehtyjen opinnäytetöiden mukaan e-urheilukurssi on saanut opiskelijat liikkumaan enemmän, ja osa opiskelijoista on kertonut myös fyysisen kuntonsa parantuneen. Ja vaikka pelaamiseen käytetty aika on vähentynyt, pelituloksissa ja pelissä tarvittavissa ominaisuuksissa on tapahtunut kehitystä, esimerkiksi keskittymiskyky ja yhteistyötaidot ovat parantuneet. Myös terveellisten elämäntapojen merkitys on ymmärretty osaksi e-urheilua. Kurssi motivoi opiskelijoita ylläpitämään terveellisiä elintapoja, koska ne vaikuttavat pelisuoritukseen.

Prakticumilaiset jakavat mielellään kokemuksiaan, jotta hyvät työtavat ja ennaltaehkäisevät vaikutukset saataisiin laajempaan käyttöön.

- Toivottavasti muutkin näkevät tämän mahdollisuuden ja ennen kaikkea sen, miten nuoret tästä hyötyvät, Pia ja Nalle toteavat.

Teksti: Pia Bilund Kuvat: Jauri Varvikko

Prakticumin e-urheilukurssin opiskelijat Dennis (vas.), Casper ja Tobias treenaavat maanantaiaamuisin eri lajeja liikunnanopettajan johdolla Unisport Kumpulan liikuntahallissa.

Dennis kertoo, että pelatessa on selkä joskus vähän vaivannut. Casperilla ja Tobiaksella ei selkä- tai niskakipuja ole ollut.

- Pyöräily auttaa siihen varmasti jonkin verran, Casper tuumii.

Nuoret & selkä

Toisella asteella kiinnostusta selkätietoon Lukiolaiset kokivat amislaisia enemOpiskelijat kokivat selkeästi opettajia Back to move! -hankkeen män, että heidän selkänsä/niskansa ki- enemmän, että oppilaitoksissa on mahpilottikyselyillä kartoitettiin peytyy opiskelupäivän aikana kuin va- dollisuus vaihdella työskentelytapoja toisen asteen opiskelijoiden paa-ajalla, ja että kipu haittaa opiskelua. (jumppapallot, sähköpöydät jne.). MutOpiskelijat liikkuivat ja nukkuivat kes- ta sekä opiskelijat että opettajat kertoiselän terveyttä ja sen ediskimäärin riittävästi. Lukiolaiset kuitenkin vat, että muutoksia luokkahuoneissa tutämistarpeita. Kyselytuloskokivat unensa laadun olevan huonom- lisi tehdä ja jo hankittuja välineitä ottaa ten pohjalta oppilaitoksissa paa. Tämä on linjassa THL:n (2019) kou- tehokkaammin käyttöön.

Tauottamista estävät tilanpuute, opetjärjestetään selkäterveyden luterveyskyselyn kanssa. tajien asenteet ja liikkumisesta aiheutuva edistämiseen liittyviä koulu- Istumisen vähentäminen häiriö. Opettajat kuitenkin kokivat, että oppilaitoskulttuuria pitäisi muuttaa tautuksia sekä edistetään selän oppitunneilla ei innosta otusta/liikettä sallivaksi. ja niskan hyvinvointia tuke- Suurin osa opiskelijoista kertoi istuvansa 5–6 tuntia opiskelupäivän aikana. Lukio- Terveyden edistäminen vaa oppilaitoskulttuuria.

KYSELYILLÄ SELVITETTIIN opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta, opiskelupäivien aikaista istumista ja koettua selän ja niskan kipua. Lisäksi sekä opettajilta että opiskelijoilta kysyttiin asenteista oppituntien tauottamiseen sekä motivaatiosta selän ja niskan hyvinvoinnin edistämiseen oppilaitosympäristössä.

Kyselyt suunnattiin erikseen ammattioppilaitosten ja lukion opettajille ja opiskelijoille. Kyselyihin vastasi yhteensä 88 opettajaa ja 330 opiskelijaa.

Ammattiin opiskelevilla enemmän selkäkipua kuin lukiolaisilla 28 % ammattiin opiskelevista eli amislaisista ja 19 % lukiolaisista oli kokenut selkäkipua viimeisen puolen vuoden aikana vähintään viikoittain. 25 % amislaisista ja 31 % lukiolaisista oli kokenut niska-hartiaseudun kipua viimeisen puolen vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kansallisessa kouluterveyskyselyssä (THL 2019). Tosin Selkäliiton otannassa korostuu ammattiopiskelijoiden selkäkipu.

laiset kokivat istuvansa ammattioppilaitoksen opiskelijoita enemmän. Opiskelijat eivät olleet erityisen motivoituneita ajatukseen, että koulussa olisi enemmän tunteja, joilla ei istuta ollenkaan.

Opettajien näkemykset istumisesta olivat samansuuntaisia opiskelijoiden kanssa.

Lukion opettajat kokivat ammattiopettajia enemmän, että opiskelijat istuvat liikaa opiskelupäivien aikana. Lukion opettajat eivät kuitenkaan olleet amisopettajia myönteisempiä istumisen vähentämiselle eli sellaisille tunneille, joilla istutaan vähemmän.

Tauottaminen vaatii muutoksia Lukiolaiset kokivat voivansa vapaammin muuttaa asentoaan oppitunnin aikana.

Amislaiset ilmoittivat, etteivät voi liikkua luokassa vapaasti, vaikka opettajat kokivat, että opiskelijoilla on siihen mahdollisuus. Amislaiset toivoivat, että opettajat muistuttavat heitä liikkumisesta oppituntien aikana. Ammattioppilaitoksissa on muutenkin oltu huolissaan opiskelijoiden itseohjautuvuudesta. Lukiossa ero ei ollut yhtä suuri opiskelijoiden ja opettajien näkemysten välillä.

oppilaitoksissa

Oppitunneilla ei käsitellä selän ja niskan terveyttä. Opiskelijat olivat vahvemmin tätä mieltä kuin opettajat.

Tietokonetyö, toimimattomat kalusteet, staattiset asennot ja nostot koettiin kuormittavina tekijöinä selän ja niskan hyvinvoinnille.

Amislaiset, sekä opettajat että opiskelijat, olivat hieman lukiolaisia kiinnostuneempia saamaan lisää tietoa selän/ niskan terveydestä. Opiskelijat toivoivat saavansa tietoa selän ja niskan terveyden edistämisestä netistä, Youtubesta tai terveydenhoitajalta.

Lukion opettajat uskovat vahvemmin, että opiskelijat saavat tarvittaessa ohjeita selän ja niskan ongelmiin terveydenhoitajalta. Opiskelijat, jotka olivat hakeneet apua terveydenhoitajalta, eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa sitä.

Lue lisää hankkeesta ja kyselyn tuloksista

selkakanava.fi/backtomove

Teksti: Katri Koivuneva

Back to move! Selkäliiton Back to move! -hankkeen tarkoituksena on lisätä toisen opiskelijoiden ja opettajien tietoa selän hyvinvoinnista ja sen merkityksestä niin opiskelukuin tulevaisuuden työhyvinvoinnin kannalta. Hanke on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa.

Hyvä Selkä 4/2019

9

Asiantuntija-artikkeli

Kiropraktikko hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön liikehäiriöitä Kiropraktikko on terveydenhuollon ammattilainen, joka tutkii ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Selkävaivat ovat näistä yleisimpiä, mutta hoito ja tutkiminen kohdistetaan myös muihin niveliin.

len saa naksahtamaan, jos haluaa, mutta sillä on korkeintaan psykologista vaikutusta. Tärkeintä on kuitenkin, että hoito pystytään kohdistamaan juuri oikeaan kohtaan, jos halutaan saada oikeasti hyviä tuloksia. Lisäksi voidaan tehdä faskia- ja triggerpistehoitoja lihasjännityksen purkamiseksi ja hoidon tehostamiseksi. Potilaalle on myös hyvä antaa itsehoitoharjoituksia. Yleensä kuitenkin hoidossa ollut henkilö passivoituu ja harjoitukset jäävät tekemättä, kun oireet helpottuvat.

uomessa toimii vain noin 100 koulutettua kiropraktikkoa.

Tämä johtuu lähinnä siitä, että maassamme ei ole tarjolla alan koulutusta. Suomalaiset kiropraktikot ovat pääasiassa valmistuneet joko Englannista tai Yhdysvalloista.

Kiropraktikon työhön kuuluu tutkia potilas kokonaisvaltaisesti, koska se on osa hyvää hoitoa. Hyvin tehty haastattelu, tarkka tutkiminen ja oikein kohdistettu ja valittu hoito takaavat parhaimman tuloksen. Hoidossa käytetään usein kiropraktisia hoitopöytiä, jotka auttavat paljon sekä tutkimisessa että hoidossa. Hoito on tavallisesti kivutonta, ellei käsiteltävä alue ole kovin tulehtunut.

Kiropraktinen hoito perustuu taitoon, ei voiman käyttöön. Hyvällä hoitajalla on oltava käytössä monia eri hoitotekniikoita, koska samaa tekniikkaa ei voi käyttää jokaiselle. Kaikki potilaat ovat yksilöllisiä, vaikka oireet voisivatkin kuulostaa samanlaisilta.

Kiropraktikon tärkein taito on osata palauttaa liike alueelle, joka ei jostain syystä toimi normaalisti. Tätä kutsutaan manipulaatioksi. Se on erittäin tehokas hoitomuoto oikein tehtynä ja käytettynä. Se vaatii myös kokemusta. Aina jonkin nive-

Akuuteissa vaivoissa muutama hoitokerta osaavan kiropraktikon käsittelyssä riittää. Mutta tässäkin on poikkeuksia, sillä eri ihmiset reagoivat eri tavalla hoitoihin.

S

10

Hyvä Selkä 4/2019

Miten nopeasti hoito auttaa?

”

Kiropraktinen hoito perustuu taitoon, ei voiman käyttöön.”

Kroonisemmissa vaivoissa hoitokertoja tarvitaan yleensä enemmän. Hoitojen määrään vaikuttaa myös potilaan yleiskunto ja se, kuinka paha kipu on.

Kokemukseni mukaan 4–5 hoitokerran jälkeen pitäisi kokea jo muutosta, jotta hoitoa olisi järkevä jatkaa. Kannattaa myös muistaa, että hoidossa saatetaan tar-

Mikä kiropraktikko?

•

• •

• •

•

Suomessa toimivat kiropraktikot ovat yleensä opiskelleet Englannissa tai Yhdysvalloissa, sillä Suomessa ei ole alan koulutusta.

Lähimmät yliopistot Euroopassa ovat Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Kiropraktikon koulutus kestää 4–5 vuotta ja on täysipäiväistä.

Tutkintoon sisältyy vuoden pituinen klinikkaharjoittelu.

Koulutuksessa keskitytään tuki- ja liikuntaelinvaivojen manuaalisiin hoitoihin. Koulutus vastaa esikliinisen vaiheen osalta lääkärikoulutuksen vaatimuksia.

Suomen Kiropraktikkoliiton jäsenillä on muiden Euroopan liittojen tapaan velvollisuus osallistua jatkokoulutusohjelmaan.

Kiropraktikon nimikettä voivat käyttää ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän koulutuksen. Koulutetut kiropraktikot on rekisteröity terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

Kela ei korvaa kiropraktikon hoitoa. Hoitoon voi tulla myös ilman lähetettä.

Asiantuntija-artikkeli

”

Kuva: Laura Tohmo

Yleensä hoidossa ollut henkilö passivoituu ja harjoitukset jäävät tekemättä, kun oireet helpottuvat.”

Kuvassa kiropraktikko tutkii rintarangan liikkuvuutta.

vita myös muiden ammattilaisten apua.

Hyvä fysioterapeutti, selkävaivojen kanssa toimiva lääkäri ja hyvä hieroja ovat tärkeitä kumppaneita. Selkäkivut eivät aina ole yksinkertaisia asioita, joten moniammatillinen yhteistyö on tärkeää.

Kun on toiminut selkäpotilaiden kanssa jo kolme vuosikymmentä, aina silloin tällöin on tullut markkinoille jos jonkinlaisia hoitoja ja välineitä, joiden pitäisi ratkaista kaikki selkäkivut. Sitten kun kuluu joitakin vuosia, kukaan ei edes muista enää kyseistä asiaa. Selkäkipuisen on hyvä pitää mielessä, että missään konservatiivisessa hoidossa ei yleensä ole yhtä totuutta, on pikemminkin vain mielipiteitä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa selkävaivoista on epäspesifisiä. Spesifisiä selkävaivoja on vain pieni määrä, esimerkiksi murtumat, kasvaimet ja hermojuuripuristukset.

Milloin kiropraktisesta hoidosta on hyötyä?

Epäspesifisistä selkävaivoista merkittävä osa mekaanisia, joissa nikamien nivelten toiminta on häiriintynyt. Toimintahäiriö voi olla saanut alkunsa tapaturmasta, toistuvasta asymmetrisestä liikkeestä tai liikkumattomuudesta. Tämäntyyppisiä tilanteita sattuu jokapäiväisessä elämässä, ja ne voivat aiheuttaa erilaisia kiputiloja ja särkyjä.

Hyvä tuki- ja liikuntaelimistön toiminta ja hallinta vähentää myös tapaturmariskiä. Kiropraktinen hoito sopii kaikenikäisille, mutta hoitotapoja pitää osata muuttaa tilanteen mukaan. Esimerkiksi monet urheilijat käyvät hoidossa, koska he haluavat, että nivelten liikeradat olisivat optimaalisia, mikä edesauttaa kilpailussa mahdollisimman hyvään tulokseen.

Hyvän kiropraktikon pitää myös olla rehellinen itselleen ja potilaalle, silloin kun epäilee, onko hoidosta hyötyä. Olennaista on sekin, että potilas pitää osata ohjata oikeaan osoitteeseen, jos hänen vaivansa ovat sellaisia, että hän tarvitsee muuta hoitoa tai lisätutkimusta. Koulutetulla kiropraktikolla on valmiudet tehdä erotusdiagnoosi ja olla tietoinen siitä, milloin potilasta ei pitäisi hoitaa.

Potilas on kuitenkin aina hyvä nähdä ensin ja tutkia. Pelkän lausunnon tai puhelinkeskustelun perusteella ei voi kertoa, kannattaako tulla hoitoon. Pitää myös tiedostaa, että varsinkin moniin pitkäaikaisiin selkäkipuihin liittyy usein psykosomaattisia tai psykososiaalisia ongelmia. Silloin kun kipu on hyvin akuutti, kannattaa odottaa muutama päivä ennen kuin menee hoitoon. On melko mahdotonta liikutella potilasta, jos kaikki asennot tuottavat paljon kipua.

Hyvä sääntö on se, jos pystyy itse tulemaan vastaanotolle ilman apuvälineitä.

Jos jokin asia huolestuttaa joko ennen hoitoa, hoidon aikana tai hoidon jälkeen, on tärkeää kertoa siitä hoitavalle kiropraktikolle. Joskus hoidon jälkeen voi esiintyä lievää arkuutta tai kipua hetken aikaa. Yleensä hoidon jälkeen voi kuitenkin toimia normaalisti.

Reijo Neva kiropraktikko D.C.

Hyvä Selkä 4/2019

11

Asiantuntija-artikkeli

Nivelpsoriasis on monen oireen sairaus Nivelpsoriasiksen taudinkuva ja tulehduksellinen aktiivisuus vaihtelevat yksilöllisesti. Pääsääntöisesti psoriasikseen liittyvä tulehduksellinen reumasairaus on hyvänlaatuinen ja niveliä säästävä.

AAMUISIN SELKÄNI TUNTUU jäykältä.

En ajoittain tahdo päästä aamutoimissa vauhtiin, kun niveleni ovat kankeat ja arat koko aamupäivän. Väsyttääkin, kun yöllä oli noustava sängystä jaloittelemaan selkäkivun vuoksi. Patjan vaihtokaan ei auttanut.

Väittävät ja jankuttavat, että liikunta on paras lääke kaikkeen. Yritän liikkua ja käydä kuntosalilla, mutta kun jänteeni kipeytyvät ja saan helposti jännetupentulehduksia sormiin, ranteisiin ja nilkkojen seutuun. Olkapäänikin reistailee vähän väliä eikä kukaan ymmärrä miksi. Kampaaja-parturini aina tarjoaa hilseshampoota, mutta en ole todennut siitä olevan juurikaan apua. Välillä kampani tarttuu päänahan arkoihin kohoumiin, mutta onneksi ne häviävät aina itsekseen, tulevat ja menevät. Harmittaa, kun kynteni herkästi lohkeilevat ja kynsivallini ovat aina arat ja pykivät. Pahuk-

sen sormikin välillä turpoaa kuin makkara ja on kipeä. Varpaissani on vaihdellen samaa vikaa ja kengät täytyy valita huolella.

Remppaa ja vaivaa on vähän väliä enemmän tai vähemmän ja oireeni vaihtelevat aaltomaisesti kulkien.

Olen hakenut apua ja syytä vaivoilleni terveydenhuollosta eri tahoilta. Vakuutellaan, että minä olen parhaassa työiässä.

Tutkimuksia on otettu ja kuvattu rankaani ja niveliäni. On vakuuteltu, että mitään reumaa minulla ei voi olla eikä tulehdusta.

Lääkäritkään eivät oikein tunnu löytävän mitään konkreettista, johon tarttua. Puhuvat rasitusperäisistä, ”wear and tear”, vaivoista. Selkärankani on ikäistäni vanhemman näköinen ja puhuvat joistain luusangoista. Akillesjänteeni kiinnityskohdassa kantapäässäni ja polvilumpion yläreunassa on kuulemma luupiikki. Olkapäässäni on limapussi jatkuvasti ärtynyt ja muutamassa sormenpäässäni on nähtävissä jotain pientä luulisää. Jotainhan tässä täytyy olla vialla. Ei tällaisen viheliäisen vaivan kanssa kukaan jaksa elää ilman selitystä vuosikymmeniä.

Tämä on varmaan sukuvika, kun äidillänikin ja sukulaisillani on samantyyppisiä oireita. Äitini puhui suvussa olevan ihottumaa, joka tulee ja menee. Kesällä se on aina rauhallisempi. Ihmettelinkin, kun osa sukulaisistamme tykkää olla talvella viikko tolkulla etelän auringossa. Onneksi itselläni ei ole todettu mitään ihottumaa.

Jumppapallolla voi tehdä lantion ja keskivartalon hallintaa kehittäviä harjoituksia rauhalliseen tahtiin ja kehoa kuunnellen.

Kuva: Nina Kellokoski

12

Hyvä Selkä 4/2019

Asiantuntija-artikkeli

Selkärangan liikkuvuuden säilyttäminen on tärkeää nivelpsoriasiksessa. Lisää lempeitä liikkuvuusharjoituksia selälle löydät keskiaukeamalta. Kuva: Nina Kellokoski

Kuulostaako tutulta tarinalta? Taustalla voi siis olla yhteinen tekijä psoriasis, jota sairastavilla jopa 40 prosentilla voi kuulua reumasairauksiin kuuluva tukirangan ja nivelten tulehduksellinen tauti. Puhutaan spondylartropatia-tautiryhmästä, joista tunnetuin muoto on selkärankareuma, joka voi alkaa reaktiivisena niveltulehduksena. Tälle tautiryhmälle ja nivelpsoriasikselle on tyypillistä moninainen ja vaihteleva oirekuva, joka on kulultaan aaltomainen. Taudin aktiivisuus siis vaihtelee ja välillä on pitkiäkin rauhallisia vaiheita. Tulehdus iskee tukirankaan, jänne-luuliitoksiin, jännetuppiin sekä pieniin niveliin, kuten olkapää, nilkka, sormi- ja varvasnivelet ja päkiät.

Isot nivelet kuten lonkka- ja polvinivelet oireilevat harvemmin.

Pääsääntöisesti psoriasikseen liittyvä tulehduksellinen reumasairaus on hyvänlaatuinen ja niveliä säästävä, mutta poikkeuksiakin valitettavasti on tuhoten isommankin nivelen. Hyvänlaatuisuudestaan huolimatta tämä tauti vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun ja hiljalleen toimintakykyyn. Kivut ja säryt ovat ajoittain todella hankalat ja valitettavan pitkäkestoiset.

Lääkityksen löytäminen voi olla haastavaa Taudin vaste tulehduskipulääkkeisiin on vaihteleva ja yksilöllinen. Pienellä osalla psoriasista ja sen niveltulehduksellista muotoa sairastavilla on tauti niin aktiivinen, että joudutaan käyttämään antireumaattisia lääkkeitä tulehduksen rauhoittamiseksi. Viime vuosina on ollut

ns. biologisten reumalääkkeiden kehitys hurjaa ja tästä ryhmästä etsitään kuumeisesti tähänkin tautiryhmään paremmin purevia lääkkeitä.

Perinteisillä lääkkeillä ja varsinkin uusilla biologisilla lääkkeillä on käyttörajoituksensa ja riskinsä, joten hoitava lääkäri joutuu aina punnitsemaan potilaansa kanssa lääkityksen hyötyjä ja haittoja.

Ihottumakin saattaa lehahtaa anti-reumaattisesta lääkityksestä, toisaalta taas parantuakin. Lääkehoito voi olla välillä aikamoista tasapainoilua.

Pidä huolta nivelten liikkuvuudesta Toimintakyvyn ylläpitäminen ja tarvittaessa kohentaminenkin on tärkeää jo elämänlaadunkin kannalta. Taudinkuva ja tulehduksellinen aktiivisuus vaihtelevat yksilöllisesti. On siis sopeutettava liikuntaa taudin kulkuun.

Fysioterapeutti voi ohjata sopivat lepoasennot, joilla voi vaikuttaa muun muassa jänne-lihasliitosten kipuihin. Kodin pienapuvälineillä voidaan keventää sormen ja ranteiden sekä olkanivelen kuormaa arjen askareissa. Kenkien hyvä ja tukeva rakenne sekä istuvuus helpottavat kävelyä, ja tasapainon hallintaa voi kohentaa oikein mitoitettu kävelykeppi.

Pehmeämmin niveliä ja tukisiteitä sekä jänteitä kuormittava vesiliikunta on suositeltavaa, varsinkin kun taudinkuva on kivuliaampi ja tulehduksellisempi.

Kotona terapiapallolla voi tehdä lantion ja keskivartalon hallintaan tähtääviä harjoitteita rauhalliseen tahtiin ja kehoa kuunnellen. Isoja lihasryhmiä voi kuor-

mittaa esimerkiksi pyöräillen ja hiihtäen.

Nivelpsoriasiksessa on muistettava aina ylläpitää nivelten ja selkärangan liikkuvuus sekä rintakehän liikeradat. Sairauden tulehduksellisuus ja liikunnan vähyys voi salakavalasti rajoittaa liikeratoja.

Nivelpsoriasis vaikuttaa koko elimistöön niin sydämeen ja verenkiertoon kuin keuhkoihin ja suolistoon. Tämä tulee huomioida elintavoissa ja taudin seurannassa. Systeemitauti altistaa sydämen sairauksille, läppävioille ja sydämen vajaatoiminnalle sekä suoliston tulehdukselle, myös keuhkofibroosi on mahdollinen. Terveellinen ruokavalio ja liikunta suojaavat sairauksilta, ja niveletkin voivat paremmin.

Tarpeen lääkärikäyntien tiheydelle määräävät taudin aktivisuus ja lääkitys.

Jos tauti on aktiivinen, käydään ensisijaisesti reumalääkärillä. Rauhallisessa vaiheessa hyvä yleislääkäri riittää.

Harri Hämäläinen LKT ja fysiatrian erikoislääkäri Selkäliiton asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2019

13

Lukunurkka 222 keinoa saada unen päästä kiinni JOKAINEN MEISTÄ KOKEE joskus ohimeneviä univaikeuksia. Toisinaan ne saattavat kuitenkin syystä tai toisesta pitkittyä. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mistä univaikeudet johtuvat, koska huonosti nukutut yöt tai liian lyhyet yöunet vaikuttavat elämänlaatuun ja terveyteen.

Tiedämme, että uniongelmista syntyy helposti kierre, jossa huonosti nukutut yöt tekevät päivistäkin huonoja.

Unen houkutteluun käytettävät konstit voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Kim Jonesin kirja tarjoaa sekä vanhoja tuttuja että uusia keinoja ajoittaisista tai säännöllisistä nukahtamis- ja univaikeuksista kärsiville.

Jones kannustaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti eri konsteja kehon sekä mielen rauhoittamiseen ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi mieliala, lämpötila, ruokavalio, hengitystekniikka, ulkoilu ja tietoinen ajatusten ohjailu ovat monelle meistä tuttuja. Samoin se, että älylaitteet kannattaa sulkea ajoissa, sillä sininen valo sotkee vuorokausirytmiä.

Nykyisin suositellaan myös erikseen he-

rätyskellon käyttöä. Silloin katse ei osu illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä sosiaalisen median viesteihin tai sähköposteihin. Illalla kannattaa asettaa puhelimeen rauhoittumishälytys, joka kertoo, milloin aloittaa nukkumaanmenorutiinit.

Keho ja mieli kun eivät siirry lepotilaan sormia napsauttamalla. Kirjan mukaan yövalon, jos sellaista käyttää, tulisi heijastaa punaista valoa.

Iltaisin ei kannata syödä sokerisia iltapaloja, koska se saattaa pilata yöunet. Makeansyönnin jälkeen verensokerin nousut ja laskut aiheuttavat helposti rauhattomuutta ja häiritsevät siten unta.

Iltarutiiniksi voi ottaa asennon, jossa jalat on nostettu seinää vasten. Tämän asennon tiedetään aktivoivan parasympaattista hermostoa ja siten auttavan alentamaan sydämen sykettä ja edistämään kehon rentoutumista.

Jos mieli ei tunnu illalla tyyntyvän, voi kokeilla laittaa otsalle kylmän pyyhkeen.

Tai vaihtoehtoisesti voi kokeilla lämmittää silmänympäryksiä silmänaamiolla ja niskanseutua lämmitettävällä niskatyy-

nyllä ennen nukkumaanmenoa. Näiden kehonosien lämmittäminen noin 40-asteiseksi ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa nukahtamista.

Toivoa ei kannata menettää. Unen laatuun voi itse vaikuttaa monin tavoin, ja kirjan vinkeistä jokainen löytää varmasti itselleen jonkin tai joitakin keinoja, jotka helpottavat nukahtamista. Mikä toimii yhdelle, ei välttämättä auta toista, mutta kannattaa kokeilla, kunnes itselle toimiva konsti löytyy. Univaikeuksien helpottuminen palkitsee, sillä elämänlaatu kohentuu usein hyvinkin kokonaisvaltaisesti. (KT-A)

Kim Jones: 222 keinoa saada unen päästä kiinni. Minerva, 2019.

Aistiva ja tiedostava mieli MINDFULNESS-BUUMIN MYÖTÄ ikivanha tietoisuuden harjoittamisen muoto, meditaatio, on alkanut kiinnostaa ihmisiä niin arjessa, terveydenhuollossa kuin bisneksessä. Tänä päivänä useimmat ovat stressaantuneita ja meditaatio auttaa tutkitusti rentoutumaan, mutta muutenkin meditatiiviseen nykyhetkeen pysähtymiselle on tilausta hektisessä maailmassa.

Meditointi on irtautumista kaikista mielen ja kielen kahleista. Mielen metataitoja ovat itsen havainnointi, tunteiden säätely, eläytyminen ja luova ajattelu.

Kirjassa Aistiva ja tiedostava mieli – Meditaation näkökulma tietoisuuteen ja psyykeen etsitään idän ja lännen meditaatiomuotojen yhteistä ydintä ja tutkitaan meditaation yhteyksiä psyyken eri puoliin. Kirja sisältää paljon mietiskelyn teoriaa ja onkin siksi paikka paikoin haasteellista ja keskittymistä vaativaa luettavaa. Kirjan loppupuolen kaaviot auttavat asioiden hahmottamisessa.

14

Hyvä Selkä 4/2019

Mutta uteliaisuus pitää lukijan kiinni kirjassa: Mitä meditoidessa tapahtuu mielessä? Mitä tietoisuustaidot ovat? Miten mietiskely liittyy ajatteluun, luovuuteen, minuuteen, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja elämänkatsomukseen? Voiko meditaation avulla parantaa keskittymiskykyään, työskennellä tehokkaammin tai selviytyä paremmin arjen ongelmista? Mistä meditaatioon toisinaan kuuluvassa egon katoamisessa on kyse?

Kirja antaa myös eväät itsenäiseen meditointiin. Lootusasennosta on tullut eräänlainen meditaation symboli, mutta meditoida voi myös maaten tai kävellen. Ajatusten hiljentyessä jäljelle jää ympäristöä aistiva keho. Meditoitaessa kiinnitytään tietoisuuteen, joka ei ole sen paremmin ajatuksia kuin tunteitakaan. Edellä mainittuihin syntyy etäisyyttä, ja se auttaa näkemään realistisemmin omia ajatuksia ja sen, että ajatukset ovat mielen tuottamia tulkintoja, eivät todellisuuden suoraa ha-

vaitsemista. Etäisyyden avulla meditaatio kehittää tunteiden hallintaa, se ei siis poista tunteita vaan auttaa elämään niiden kanssa.

Meditaatio voi edistää toisen ihmisen kokemuksen tavoittamista puhdistaessaan tajuntaa omista ajatuksista ja ennakkoluuloista. Mietiskely voi lisätä myötätuntoista ajattelua itseä sekä tuttuja ja tuntemattomia kohtaan, ja lopulta niitäkin kohtaan, joista ei pidä. (KT-A)

Sanna Aulankoski: Aistiva ja tiedostava mieli – Meditaation näkökulma tietoisuuteen ja psyykeen. Duodecim, 2019.

Liike voitelee niveliä Harjoittelu on tärkeä osa nivelpsoriaasia sairastavan itsehoitoa, sillä se tarjoaa lukuisia terveyshyötyjä ja helpotusta psoriaatikon oirekuvaan. Keskeistä on nivelten liikeratojen ylläpitäminen, lihaskunnon vahvistaminen sekä kestävyyskuntoa kohentava liikunta. Säännöllinen harjoittelu edistää myös sairauden hyvää hoitotasapainoa.

LIIKKUVUUSHARJOITTELU tulisi sisällyttää osaksi päivittäisiä rutiineja. Sen avulla voidaan vähentää sairauteen liittyvää nivelten turvotusta ja jäykkyyttä, lievittää nivelkipuja sekä ylläpitää nivelten normaalia liikkuvuutta. Harjoittelun tarkoituksena on käydä läpi ainakin oirelevien nivelten kaikki liikesuunnat ja pyrkiä tekemään liikkeet niin laajoina kuin vain mahdollista. Tällaisia ovat esimerkiksi nilkkojen, ranteiden, olka- ja kyynärnivelten koukistus- ja ojennus- sekä kiertoliikkeet, samoin nilkka-, rannesekä olkanivelten pyöritykset molempiin suuntiin.

Selän toimintakyvyn kannalta tärkeitä liikesuuntia ovat etenkin kaularangan kierrot, niskan pidennys (pään nyökkäysliike) ja sivutaivutukset, rintakehää avaavat liikkeet sekä kiertoliikkeet. Lanneselälle tärkeitä liikesuuntia ovat notkistusja pyöristysliike sekä sivutaivutukset. Nivelten liikeradat pitäisi käydä läpi myös sellaisina päivinä, kun tauti on aktiivinen ja nivel on turvonnut ja kipeä. Liikeharjoitukset on tällöin tarkoitus tehdä suurimmalla mahdollisella liikeradalla, kuitenkaan ärsyttämättä oireilevaa niveltä.

Lihasvoimaa ja kestävyyttä parantavaa harjoittelua suositellaan tehtäväksi vähintään kolmesti viikossa, ja se voi sisäl-

tää esimerkiksi kävelyä, pyöräilyä, vesiliikuntaa tai lihaskuntojumppaa. Harjoittelun tarkoituksena on vahvistaa lihaksia ja jänteitä ja siten ylläpitää toimintakykyä.

Lihasvoimaa kehittävää harjoittelua voi tehdä kuntosalilla ja kotona, sekä kehonpainolla että lisäpainoilla. Harjoittelussa on tärkeää huomioida liikkeiden oikeat suoritustekniikat ja aloittaa maltillisesti, mielellään sairauteen perehtyneen ammattilaisen, kuten fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutti voi myös laatia yksilöllisen, oirekuvaan sopivan harjoitusohjelman.

Kestävyyskuntoa kehittävällä harjoittelulla pyritään vahvistamaan sydän- ja verenkierto- sekä hengityselimistön kuntoa sekä ylläpitämään toimintakykyä. Tähän sopivia harjoitusmuotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja vesiliikunta.

Lihasvoimaa ja -kestävyyttä parantava harjoittelu ylläpitää yleistä terveyttä ja voi pienentää nivelpsoriasikselle tyypillisten liitännäissairauksien, kuten ylipainon, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ylipainon ehkäisy on sairauden hoidossa tärkeää myös siksi, että ylipaino rasittaa jo ennestään kovilla olevia niveliä. Lisäksi säännöllisen harjoittelun on todettu vähentävän sairauteen liittyvää väsymystä ja uupumuksen tunnetta.

Nivelten ollessa arat ja kivuliaat, harjoittelua voi joutua keventämään. Kestoa ja toistojen määrää on hyvä vähentää ja harjoittelussa mahdollisesti käytettyä vastusta keventää. Tällöin vesiliikunta, kuten vesijumppa, vesikävely, -juoksu tai uinti, on erittäin hyvä vaihtoehto, sillä veden noste kannattelee kehoa ja keventää niveliin kohdistuvaa rasitusta. Lisäksi harjoittelu lämpimässä vedessä vähentää nivelten jäykkyyttä ja rentouttaa lihaksia. Akuutissa tulehduksessa lämpö voi kuitenkin voimistaa tulehduksen aiheuttamaa oireilua, jolloin on suositeltavampaa käyttää kylmähoitoa tulehduksen ja turvotuksen lievittämiseksi.

Harjoittelu voi aiheuttaa ohimeneviä lihas- tai nivelkipuja, mutta se ei saisi voimistaa varsinaista tulehduksellista kipua.

Merkkinä nivelpsoriasikseen liittyvän tulehduksen ärtymisestä voi olla nivelen turpoaminen tai turvotuksen lisääntyminen tai terävä kivun tunne nivelessä. Jos harjoittelu aiheuttaa tällaista kipua, keskeytä harjoittelu ja varmista, että teet harjoitteet oikein. Myös harjoittelun keventäminen on tällöin paikallaan.

Harjoittelussa keskeistä on pitää kuormitus maltillisena ja mieluummin välttää harjoitteita tai lajeja, jotka sisältävät voimakkaita niveliin kohdistuvia iskuja, kuten juoksu ja hyppylajit tai puristavaa kuormitusta, kuten raskas voimaharjoittelu. Lisäksi, jos et ole aiemmin juuri liikkunut, kannattaa aloittaa liikkuvuusharjoittelusta ja ottaa mukaan vähitellen kestävyyttä ja lihaskuntoa kehittäviä harjoitteita.

Teksti: Maria Sihvola

Kokeile keskiaukeaman lempeitä liikkuvuusharjoituksia selälle >>>

Hyvä Selkä 4/2019

15

4a

1. ETEENTAIVUTUS – SELÄN RULLAUS Seiso hartianlevyisessä haaraasennossa, selkä suorana ja polvet hieman koukussa. Ota tukea käsillä reisistä ja taivuta ylävartaloa selkä suorana eteen- ja alaspäin. Pysäytä siihen kohtaan, mikä tuntuu hyvältä.

Vedä napaa sisään, pyöristä selkää ja rullaa hitaasti nikama nikamalta selkä pyöreänä takaisin pystyasentoon.

Hengitä ulos eteentaivutuksen aikana ja sisään pystyasentoon palatessa. Toista 5–10 kertaa.

1

Näillä harjoitteilla voit ylläpitää tai parantaa selän liikkuvuutta.

Tee liikkeet rauhassa ja keskittyneesti.

Hengitä rauhallisesti liikkeiden aikana ja pidä keho mahdollisimman rentona.

4. SELÄN PYÖRISTYS – NOTKISTUS Asetu konttausasentoon. Kädet ovat suoraan olkapäiden alapuolella ja polvet ja lonkat 90 asteen kulmassa.

Polvet ja jalkaterät ovat lantionleveydellä ja jalkaterät osoittavat suoraan taakse.

3b

2. SIVUTAIVUTUS Ota kapea haara-asento. Taivuta ylävartaloa sivulle ja kurota kädellä pitkälle yläviistoon. Säilytä lantion asento suoraan eteenpäin. Tunne venytys kyljen lihaksissa. Pidä hetki ja tee sama toiselle puolelle. Toista 5–10 kertaa/puoli.

2

a) Vedä kyynärpää edellä toinen käsi koukkuun

3. RINTAKEHÄN KIERTO Istu ryhdikkäästi tuolilla.

Ojenna kädet vartalon eteen suoriksi.

3a

Lempeitä liikkuvuusharjoituksia selälle

5

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

5. VARTALON KIERTO Asetu selinmakuulle, jalat yhdessä ja polvet koukussa, kädet hartiatasolla t-asennossa. Kierrä jalkoja ja keskivartaloa puolelta toiselle hallitusti rauhalliseen tahtiin. Pidä yläselkä ja lapaluut tiiviisti alustassa koko ajan. Toista 5–10 kertaa/puoli.

4b

b) Notkista selkää kääntämällä lantiota vastakkaiseen suuntaan ja työntämällä rintakehää eteenpäin niin, että sekä ala- että yläselkä kaartuvat notkolle.

Ojenna vielä niska kääntämällä katse suoraan eteenpäin. Pyöristä ja notkista selkää vuorotellen rauhalliseen tahtiin.

Toista yhteensä 10 kertaa.

b) Tee sama liike kuin edellä, mutta anna katseen kiertää liikkeen mukana. Toista 5–10 kertaa/puoli.

7 Yhteistyössä

7. ALASELÄN VENYTYS – RENTOUTUS Selinmakuulla aseta polvet tuolin tai penkin päälle siten, että polvet ja lonkat ovat noin 90 asteen kulmassa ja kädet tukevasti reisien yläosassa.

Hengitä rauhallisesti sisään, uloshengityksellä työnnä käsiä reisiä vasten ja pidennä alaselkää. Sisäänhengityksellä vapauta venytys ja rentouta kädet ja selkä. Toista 5 kertaa. Aseta sitten kädet rennosti vartalon viereen, sulje silmäsi ja rentoudu.

6

6. LANTION NOSTO RULLATEN Selinmakuulla laita jalat lantiolevyiseen haaraan, varpaat eteenpäin. Hengitä ensin sisään ja uloshengityksellä lähde rullaamaan häntäluusta alkaen selkää hitaasti nikama nikamalta ylös alustalta ja nosta lantio ylös asti. Pysäytä liike yläasentoon.

Sisäänhengityksellä rullaa hitaasti nikama nikamalta takaisin alustaan niin, että lantio laskeutuu viimeiseksi.

Toista liikettä rauhalliseen tahtiin 5–10 kertaa.

a) Pyöristä selkää kuvittelemalla, että käännät häntäluuta jalkojen väliin niin, että alaselkä pyöristyy. Työnnä samalla käsillä lattiaa vasten ja pyöristä myös yläselkä. Käännä vielä leukaa kohti rintaa, jotta niska pyöristyy.

vartalon viereen samalla kiertäen rintakehästä niin, että lapaluu lähenee selkärankaa. Säilytä katse eteenpäin liikkeen aikana.

Tutkimustietoa

Skolioosipotilaat voivat hyvin leikkauksen jälkeen NUORUUSIÄN idiopaattisen skolioosin vuoksi leikatut potilaat voivat viisi vuotta leikkauksen jälkeen yhtä hyvin kuin terveet.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa leikatut 55 skolioosipotilasta olivat mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin heidän vointiaan ja elämänlaatuaan. Kaikilla potilailla oli nuoruusiän idiopaattinen skolioosi, ja heidät leikattiin modernilla pedikkeliruuvimenetelmällä vuosina 2009– 2013. Potilaiden keski-ikä leikkauksen ajankohtana oli 15 vuotta.

Leikattujen potilaiden kohdalla elämänlaatu parani merkittävästi verrattuna niihin, joita ei leikattu. Myös selkä-

kipu väheni. Ero leikkaamattomiin oli huomattava.

Leikatut nuoret selviytyivät kaikista elämänlaatuun liittyvistä osa-alueista, kuten kipu, omakuva ja aktiivisuustaso, yhtä hyvin kuin terveet vertailuryhmän henkilöt.

Ainoa alue, jossa he saivat huonomman tuloksen, oli toimintakyky. Se jäi alhaisemmaksi johtuen pitkästä luudutusleikkauksesta.

Uusintaleikkauksen on tarvinnut ainoastaan yksi potilas.

14 prosenttia leikatuista potilaista kärsi kohtalaisesta kivusta vielä viisi vuotta leikkauksen jälkeen, mikä on samalla tasolla kuin terveillä verrokeilla, joista 13

prosenttia ilmoittivat kohtalaista selkäkipua. Ei-leikatuista jopa 53 prosenttia koki kohtalaista selkäkipua.

Lähde: Lääkärilehti.

Alkuperäinen julkaisu: Helenius L, Diarbakerli E, Grauers A, Lastikka M, Oksanen H, Pajulo O, Löyttyniemi E, Manner T, Gerdhem P, Helenius I. Back Pain and Quality of Life After Surgical Treatment for Adolescent Idiopathic Scoliosis at 5-Year Follow-up: Comparison with Healthy Controls and Patients with Untreated Idiopathic Scoliosis. J Bone Joint Surg Am. 2019 21;101(16):1460-1466. DOI: 10.2106/JBJS.18.01370.

Objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus on yhteydessä nikaman kokoon keski-iässä PÄIVITTÄINEN intensiteetiltään vähintään kohtuullinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä suurempaan nikaman kokoon sekä naisilla että miehillä.

Väestön ikääntyessä kaatumisia seuraavat nikamamurtumat yleistyvät. Murtuma johtaa usein liikuntakyvyn laskuun ja laitoshoitoon, mikä puolestaan heikentää huomattavasti yksilön elämänlaatua ja aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. Nikaman pieni koko näyttää olevan yhteydessä nikamamurtuman riskiin.

Fyysisen aktiivisuuden on todettu vaikuttavan positiivisesti luuston hyvinvointiin, mutta aiemmat tutkimustulokset nikaman koon ja fyysisen aktiivisuuden välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia ja ne vaihtelevat.

Modarress-Sadeghin ym. väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa pyrittiin selvittämään objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden yhteyttä nikaman kokoon keski-iässä. Tutkimusjoukko koostui 1 202 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin (1966) kuuluvasta osallistujasta, jotka täyttivät vaadittavat sisäänottokriteerit.

Tutkittavat osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja lannerangan magneettikuvaukseen ollessaan 46–48-vuotiaita. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla 14 vuoro18

Hyvä Selkä 4/2019

Kuva: Pixabay

kauden ajan ja lannerangan magneettikuvista määriteltiin L4-nikaman aksiaalinen poikkipinta-ala. Fyysisen aktiivisuuden ja L4-nikaman poikkipinta-alan välistä yhteyttä analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla.

Päivittäinen intensiteetiltään vähintään kohtuullinen fyysinen aktiivisuus oli positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nikaman poikkipinta-alaan molemmilla sukupuolilla. Lisäksi jokainen minuutti intensiteetiltään vähintään kohtuullista fyysistä aktiivisuutta oli yhteydessä 0,71 mm2 suurempaan nikaman poikkipinta-alaan miehillä ja 0,90 mm2

suurempaan pinta-alaan naisilla.

Tutkimustuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää entistä tehokkaampien menetelmien kehittämiseen nikamamurtumien ehkäisyyn ja hoitoon sekä yksilötasolla liikunnalliseen elämäntapaan motivointiin.

Lähde: Liikunta & Tiede: 56 5/19.

Alkuperäinen julkaisu: Modarress-Sadeghi M, Oura P, Junno J, Niemelä M, Niinimäki J, Jämsä T, Korpelainen R, Karppinen J. Objectively Measured Physical Activity Is Associated with Vertebral Size in Midlife. Med Sci Sports Exerc. 2019 51(8):1606-1612. DOI: 10.1249/MSS.0000000000001962.

Uudistunut liikkumisen suositus aikuisille – lyhyetkin liikkumistuokiot ovat hyödyksi

UK

L K_

su

os

itu

sko

rtti

_4

s_

08

10

19

_p

ain

o.i

nd

d

iikkumiseen liittyviä sanoja ja merkityksiä on suomen kielessä paljon. Sanat täsmentävät, millainen liikkuminen tai liikunta on kulloinkin kyseessä ja miten rasittavaa se fyysisesti on. Tiedämme mitä tarkoitetaan harjoitusliikkeillä tai kuntoa kohottavalla kestävyysliikunnalla. Liikuntamuodot täsmentävät liikkumisen tapaa. Tiedämme, että kävely voi olla rauhallista tai reipasta, ja että juoksu on rasittavuudeltaan selvästi rasittavampaa kuin reipas kävely.

Sanat tarjoavat moniulotteisen merkityksen liikkumiseen.

Liikkuminen ja liikunta merkitsevät monille terveyden edistämistä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Sen tavoitteena voi olla myös kunnon ylläpito tai parantaminen, itsensä toteuttaminen tai liikunnan tuottama ilo. Liikkuminen voi olla monipuolista liikunnan harrastamista tai muuta liikkumista arjessa. Juuri uudistettu aikuisten liikkumisen suositus ukkinstituutti.fi/ liikkumisensuositus painottaa entisiä suosituksia vahvemmin liikkumisen monipuolisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

LIIKKUMALLA TERVEYTTÄ - askel kerrallaan

1

Hyötyjä liikuskelusta Liikkumisen suositus huomioi entistä paremmin paikallaanolon tauottamisen ja kevyen liikuskelun sekä riittävän unen merkityksen. Kevyt liikuskelu päivittäin on aina parempi vaihtoehto kuin pelkkä paikallaanolo. Se vilkastuttaa verenkiertoa, aineenvaihduntaa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Lisäksi se voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja. Suositusten mukaan se tuottaa terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville aikuisille. Liikuntaa ei siis välttämättä tarvitse erikseen lähteä harrastamaan, kun välttää paikallaanoloa ja hyödyntää arjen liikkumismahdollisuuksia.

Tapoja on monia, esimerkiksi portaiden käyttö, kotiaskareet, kauppareissut, koiran ulkoilutus ja muut tavalliset puuhat.

Jokainen askel siis kannattaa ja mitä useammin, sen parempi.

Uudistettuun liikkumisen suositukseen on myös kirjattu, että jopa 10 minuuttia lyhemmät mutta rasittavuudeltaan kovatehoiset muutaman minuutin liikkumistuokiot tuottavat erinomaisia tuloksia sydän ja

Viikoittainen liikkumisen suositus 18—64-vuotiaille

Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa. Kuva: UKK-instituutti

verisuoniterveyteen sekä kuntoon. Kaikki lasketaan – jopa sellaiset askareet tai ulkoilu, joita ei ehkä tee liikkumisen vuoksi!

Nuku riittävästi Uutta liikkumisen suosituksessa on unen merkityksen painottaminen liikkumisen rinnalla. Riittävällä nukkumisella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia, ja unen vaikutus palautumisessa on suuri. Unesta ei kannata tinkiä. Unen aikana aivot jäsentävät ajatuksiasi ja palaudut päivän rasituksista. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Liikkumisen määrän lisääminen, erityisesti kohtuukuormitteisen kestävyystyyppinen liikunta, saattaa auttaa keskiiän ohittaneen väestön unettomuudessa.

Säännöllisellä liikkumisella on suotuisa yhteys nukahtamiskykyyn, koettuun unen laatuun ja päiväsaikaiseen vireyteen.

Samoin liikkuminen, ja tietenkin myös nukkuminen, kohentavat mielialaa ja vai-

kuttavat välittömästi suotuisasti aivojen toimintaan, parantavat keskittymiskykyä ja vähentävät stressiä.

Tuttu ydin säilynyt Suosituksessa on säilynyt edelleen tuttu ydin: kaikki sydämen sykettä kohottava liikkuminen on suositeltavaa. Reipas liikkuminen (pystyy puhumaan hengästymisestä huolimatta) tukee terveyttä ja sitä suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Liikkumisen rasittavuuden (puhuminen hankalaa hengästymisen takia) lisääminen kohottaa myös kuntoa, vaikka liikkumisen yhteiskesto on lyhempi 1 tunti 15 minuuttia viikossa.

Näiden lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Sillä on erityisesti vaikutusta toimintakykyyn.

Uudistuneet liikkumisen suositukset antavat kaikille oivan mahdollisuuden kohti liikunnallisempaa elämäntapaa, aloittaa matalalla kynnyksellä sekä liikkua monipuolisesti ja turvallisesti.

8.1

0.2

01

9

14

.22

Teksti: Marjo Rinne, terveystieteiden tohtori

Hyvä Selkä 4/2019

19

Asiantuntija-artikkeli

Istumisen vähentäminen ja tauottaminen saa selän voimaan paremmin Istumisaikamme on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Istumisen lisääntymisen myötä myös sen aiheuttamat terveysriskit ovat käyneet yhä selvemmiksi. Uudet liikuntasuositukset suosittelevat istumisen vähentämistä ja tauottamista etenkin henkilöille, jotka eivät harrasta kuntoliikuntaa. Istumisen vähentäminen onkin helppo keino ehkäistä selkäkipuja, painonnousua ja lisätä liikettä arkeen.

ISTUMINEN ON lepoa vastaava olotila, jolloin lihaksemme ovat passiivisena ja energiankulutus alhainen. Paljon arjessaan istuvilla henkilöillä on korkeampi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä paksusuolen syöpään verrattuna henkilöihin, joilla istumisaikaa kertyy vain vähän. Istuminen on myös yhteydessä korkeampaan ennenaikaisen kuoleman riskiin siten, että suurimmassa riskissä ovat paljon istuvat ja vain vähän liikuntaa harrastavat henkilöt.

Toisaalta suurimman hyödyn istumisen vähentämisestä saavat juuri paljon istuvat ja vähän liikkuvat henkilöt. Esimerkiksi päivittäisen istumisen osittainen vaihtaminen kevyeen liikuskeluun on yhteydessä jopa 40 % laskeneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin paljon istuvilla henkilöillä. Huomattavaa on myös, että paljon istuvat henkilöt voivat saavuttaa istumista vähentämällä liikunnan lisäämistä vastaavia hyötyjä. Laajan tutkimusyhteenvedon mukaan yli kahdeksan tunnin päivittäisen istumisen vähentäminen 4–6 tuntiin oli yhteydessä yhtä suuriin terveyshyötyihin kuin liikunnan harrastamisen lisääminen 30 minuuttiin päivässä.

Mittausmenetelmät kehittyneet Istumisen terveysriskien ymmärrystä ovat vieneet eteenpäin sekä istumisajan lisääntyminen että mittausmenetelmien kehittyminen. Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet lähinnä istumisajan kysymiseen ihmisiltä. Emme kuitenkaan usein ajattele istumistamme, minkä takia sen raportoinnissa on huomattavaa epätarkkuutta.

Nykyään pystymme mittaamaan istumista tarkasti kiihtyvyysanturipohjaisilla tai asennontunnistusteknologiaan perustuvilla mittalaitteilla. Kyselytutkimuksiin pohjautuva arvio väestön keskimääräisestä 20

Hyvä Selkä 4/2019

istumisajasta on liikkunut 6–8 tunnin välissä päivässä, mutta mittausten perusteella todellinen istumisaika on monta tuntia suurempi.

Istumisajan tarkka mittaaminen on johtanut siihen, että yhteys istumisen ja terveysriskien välillä on vahvistunut, koska kyselymenetelmiä vaivaavaa virhettä ei synny tuloksiin. Vastaavasti tarkkojen mittareiden avulla ymmärrämme nykyään paremmin, kuinka pienestä aktiivisuudesta on hyötyä terveyshyötyjen saavuttamisessa.

Uudet liikuntasuositukset ottavat huomioon kaiken aktiivisuuden Vuoden 2018 marraskuussa Yhdysvalloissa julkaistut ja vuoden 2019 syksyllä Suomeen UKK-instituutin toimesta rantautuneet liikuntasuositukset sisältävät ensimmäistä kertaa suosituksen vähentää ja tauottaa istumista pitkin päivää. Muutos edellisiin suosituksiin verrattuna on merkittävä.

Noin 10 vuotta sitten lanseeratut vanhat liikuntasuositukset sisälsivät pelkästään reipasta liikuntaa ja voimaharjoittelua koskevat suositukset. Ydinviestinä oli harrastaa reipasta liikuntaa vähintään 10 minuutin jaksoissa puoli tuntia päivässä, ja lihaskuntoa kehittävää liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Noiden liikuntakertojen ulkopuoliseen aktiivisuuteen ei kuitenkaan otettu kantaa.

Henkilö siis saattoi olla virallisesti luokiteltu liikunnallisesti aktiiviseksi, vaikka hän päivittäisen puolen tunnin lenkin jälkeen vietti lopun päivää sohvalla istuen.

Vaikka uusien suositusten ydinsisältö kannustaa edelleen reippaan aktiivisuuden harrastamiseen puoli tuntia päivässä, ei tuota aktiivisuutta tarvitse enää tehdä 10 minuutin jaksoissa, vaan jo lyhyemmätkin rivakat suoritukset lasketaan. Näin esimerkiksi portaiden kävely, jolloin syke nousee,

on liikuntasuositusten mukaista reipasta liikuntaa huolimatta sen lyhyestä kestosta.

Ehkä vielä suurempi muutos koskee arjen kokonaisaktiivisuuden huomioimista. Uudet liikuntasuositukset kannustavat tauottamaan paikallaanoloa ja lisäämään kevyttä liikettä arkeen aina kun mahdollista. Lisäksi UKK-instituutin suositukset muistuttavat riittävän palauttavan unen määrän tärkeydestä.

Tauottaminen voi vähentää selän epämukavuustuntemuksia Istumisen ja selkäkivun yhteyttä pidetään yleisesti hyväksyttynä tosiasiana. Tutkimuskirjallisuuden mukaan yhteys ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen johtuen istumisasennon ja –kontekstin erilaisista vaikutuksista, sekoittavista tekijöistä, kuten sosioekonomisen aseman vaikutuksesta, sekä tietysti selkäkivun mekanismien monimutkaisuudesta.

Etenkin tutkimuksissa, joissa istumisaika on itse raportoitu ja joissa istumisen tyyppiä (esim. töissä tai vapaa-ajalla) ei ole eroteltu, on yhteys istumisen ja alaselkäkivun välillä ollut heikko. Silti useat biologiset mekanismit tukevat istumisen ja alaselkäkivun yhteyden mahdollisuutta. Pitkäaikaisen istumisen aikana välilevyjen paine kasvaa, lanneranka jäykistyy, alaselän lihakset heikkenevät sekä selän ja koko kehon aineenvaihdunta laskee, joka johtaa lihomiseen. Nämä ovat ehdotettuja ja todennettuja biologisia mekanismeja alaselkäkipujen taustalla.

Yli kolmen tunnin työssä istumisen on havaittu olevan yhteydessä alaselkäkivun vakavuuteen toimistotyöntekijöillä. Objektiivisesti mitattu kokonaisistumisaika ja vapaa-ajan istumisaika olivat yhteydessä alaselkäkivun voimakkuuteen tuotan-

Fibion-istumisanalyysi näyttää arjen istumis- ja aktiivisuushetket perustuen pienen taskussa pidettävän mittarin antamiin tietoihin.

totyötä tekevillä henkilöillä. Vastaavasti pitkäaikainen seisominen ja nostaminen ovat yhteydessä alaselkäkipuun.

Istumisajan kesto ei kuitenkaan kerro istumisasennosta tai yhtämittaisten istumisjaksojen pituudesta, jotka saattavat olla merkittäviä tekijöitä alaselkäkivun kehittymisen kannalta. Pitkäkestoinen etukumara istumisasento venyttää selän ojentajalihaksia, heikentää niiden aineenvaihduntaa, ja lisää välilevyjen painetta. Selän ojentajalihasten alhainen kunto altistaa kumaralle istumisasennolle, ja sitä kautta alaselkäkivulle teollisuustyöntekijöillä. On myös näyttöä siitä, että pitkien jaksojen viettäminen selän liikelaajuuksien ääripäissä (fleksio tai ekstensio) on haitallista, koska ääriasennot venyttävät ligamenttejä ja jo muutamien minuuttien venytys aiheuttaa ongelmia selän asennon tunnistamisessa.

Myös erilaisilla työyhteisöinterventioilla on onnistuttu parantamaan selän hyvinvointia. Istuma-seisoma-työpisteiden tarjoaminen työntekijöille vähensi istumista tunnin päivässä ja laski yläselän ja niskan seudun itseraportoituja kipuja 54 % kahden viikon aikana, kun taas työpisteiden poistamisen jälkeen kiputuntemukset palautuivat lähtötasolle.

Dynaamisen istumisen lisääminen esimerkiksi eri istuinvaihtoehtojen avulla ei muutamien tutkimusten perusteella näytä ehkäisevän selkäkipuja, mutta työasentojen vaihtelu saattaa vähentää niska-har-

tiaseudun ja selän epämukavuustuntemuksia. Vastaavasti toimistotyön tauottaminen saattaa vähentää alaselän epämukavuustuntemuksia, mutta alaselkäkivun ehkäisystä tauotuksen avulla on ristiriitaista näyttöä.

Istumisen tauottaminen ei kuitenkaan laske työn tuottavuutta vaan saattaa jopa lisätä sitä, mikä on tärkeää työn sujumisen kannalta.

Yleisesti ottaen näyttö eri interventioiden vaikutuksista selkäkivun ehkäisyyn on kuitenkin vähäistä. Sen sijaan fyysisen aktiivisuuden vaikutus selkäkivun ehkäisyyn saattaa välittyä epäsuorasti mm. lihomisen ehkäisyn tai lihaskunnon kehittymisen kautta. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että istumisen vähentäminen 20 minuuttia päivässä ehkäisi painonnousua toimistotyötä tekevillä ihmisillä vuoden aikana.

tivaatio istumisen vähentämiseen saattaa tulla esimerkiksi istumisen estävän alaselkäkivun kautta. Hyvä tapa pyrkiä estämään tämä ulkoinen hieman negatiivissävytteinen motivaatio on rakentaa oma arkiaktiivisuutta tukevaksi.

Aktiivinen, sopivasti istumista sisältävä arki, sekä kuntoa kohottava reipas liikunta, pitävät mielen ja selän kunnossa.

Arto Pesola LitT, tutkimuspäällikkö, Active Life Lab, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Istuminen on osa elämää Istuminen on välttämätön osa elämäämme. Istumiskäyttäytymistämme sanelevat työtehtävät, käytännöllisyys, mukavuus ja normit, jotka usein saavat meidät valitsemaan istumisasennon tietoisesti tai tiedostamatta.

Usein ympäristömme ja toimintatapamme ovat muovautuneet istumista tukeviksi. Tästä syystä emme usein edes ajattele istumista, vaan ajaudumme tuoliin ilman tietoista päätöstä. Ikävä kyllä joskus mo-

Olli Tikkanen LitT, yrittäjä, Fibion Oy

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 4/2019

21

Tue työtämme – tee

LAHJOITUS Me Selkäliitossa haluamme ehkäistä selkäoireita sekä parantaa selkäsairaiden hoitoa, kuntoutusta ja elämänlaatua.

Tänä vuonna olemme muun muassa  tukeneet 32 paikallista selkäyhdistystämme: järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia, julkaisseet sisäisiä tiedotteita sekä antaneet henkilökohtaista neuvontaa.  pitäneet selän terveyttä edistäviä luentoja messuilla, oppilaitoksissa, yhdistyksissä ja yrityksissä.  antaneet maksutonta selkäneuvontaa monin eri tavoin: puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme.

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO. GIRERING

Saaja Mottagare

 tavoittaneet kuukausittain yli 80 000 kävijää verkkosivuillamme, sosiaalisen median kanavissa meillä on yli 38 000 seuraajaa.  kampanjoineet selän hyvinvoinnin puolesta Selkäviikolla ja #rakastaselkääsi-haasteella.  julkaisseet neljä Hyvä Selkä -lehteä.

Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös

IBAN

BIC

FI26 8146 9710 1372 08

DABAFIHX

SELKÄLIITTO RY

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

tulevaisuudessa, tee lahjoitus alla olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytetään materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi. Täytä Liity jäseneksi -lomake lehden sivulla 25 tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi.

Lämmin kiitos tuestasi ja rauhallista joulunaikaa!

Keräyslupa Poliisihallitus 18.8.2019-18.8.2021 RA/2019/595 Lahjoituksellanne tuette selän terveyttä edistävän materiaalin, neuvonnan ja koulutuksen tuottamista. ( ) 10 € ( ) 20 € ( ) vapaavalintainen summa Kiitos tuestanne!

Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag

12700 Euro

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

22

Hyvä Selkä 4/2019

Joulukalenteri Joulun odotus alkaa.

Sytytä kynttilä ensimmäisenä adventtina.

Ota aikaa itsellesi ja poikkea kuntosalilla tai uimahallissa ennen tai jälkeen työpäivän.

Selkäkin kiittää.

Tänään on #TekojenTiistai. Tee pieni hyvä teko: käy kaupassa vanhukselle, ulkoiluta naapurin koiraa tai tarjoa lastenhoitoapua.

Kerro ystävälle selkäyhdistyksen toiminnasta, pyydä mukaan pikkujouluihin ja liittymään jäseneksi.

Tänään juhlistetaan vapaaehtoistyötä.

Kiitos kaikille selkäyhdistysten vapaaehtoisille arvokkaasta työstä!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Nouse ylös sohvalta ja pyörähtele kotiparketilla, kun seuraat Linnan juhlia.

Rentoudu sohvalla viltin alla, lue kirjaa ja nauti glögistä.

Tänään on suomalaisen musiikin päivä.

Virittäydy joulun tunnelmaan kauneimpien joululaulujen parissa.

1.

2.

Suuntaa osoitteeseen selkäkauppa.fi ja tilaa läheisellesi lahja, josta on iloa vuoden jokaisena päivänä. Ostamalla tuet Selkäliiton työtä.

Koristele piha lumilyhdyillä tai parveke jouluvaloilla.

3.

Reippaile viimeistään tänään postittamaan joulukortit.

4.

Ota hiki pintaan lumitöissä ja nauti raikkaasta ulkoilmasta.

5.

Tänään vietetään Lucian päivää.

Lähde ihastelemaan valoisaa Luciakulkuetta tai jouluvaloja.

6.

Pistä jalalla koreasti pikkujouluissa!

7.

Siivoa nurkista turhat tavarat ja vaatteet ja lahjoita ne hyväntekeväisyyteen.

8.

Joululahjat hankkimatta?

Ei hätää, vielä tänään ehdit tilata joulupaketit Selkäkaupasta.

Kokosimme vinkkejä jouluun valmistautumiseen.

Hyvää joulun odotusta!

9.

Joulusiivous on monipuolista hyötyliikuntaa. Kevennä urakkaa jaksottamalla siivousta useammalle päivälle.

17.

10.

Hengähdä hetkeksi jouluvalmisteluilta ja rentoudu Selkäkanavan mindfulnessharjoituksen avulla.

18.

11.

Tänään leivotaan yhdessä jouluherkkuja!

Ilmassa leijailee huumaavat tuoksut, kun uunissa paistuvat piparit, pullat ja tortut.

19.

12.

Ilahduta yksinasuvaa läheistäsi: käy vierailulla tai vaihda kuulumisia puhelimitse.

20.

13.

14.

15.

16.

Lähde liikkumaan itsellesi mieluisalla tavalla.

Tuo kuusi sisään koristeltavaksi.

Nauti kuusen tuoksusta ja jouluisesta tunnelmasta.

Unohda kiire, istu alas, hengitä syvään ja iloitse aikaansaannoksistasi.

Nauti joulun herkuista ja läheisten seurasta. Hyvää ja rauhallista joulua!

21.

22.

23.

24.

Hyvä Selkä 4/2019

23

Ajankohtaista

Selkäliitto syyskokousti Oulussa:

Marjo Rinne jatkaa puheenjohtajana SELKÄLIITON JÄRJESTÖPÄIVÄT ja syyskokous pidettiin 16.–17. marraskuuta Oulussa. Paikalla oli edustajia 13 selkäyhdistyksestä eri puolilta maata.

Syyskokous valitsi Marjo Rinteen puheenjohtajaksi kaksivuotiselle jatkokaudelle 2020–2021. Terveystieteiden tohtori Rinne on toiminut Selkäliiton puheenjohtajana vuodesta 2016.

– Kaksi edellistä kautta Selkäliiton puheenjohtajana ovat olleet antoisia. Selkäliiton merkitys tuki- ja liikuntaelinsairauksien kentällä on merkittävä. Selkävaivat eivät vähene ja yhä nuoremmilla on vaivoja, joten liiton rooli selän hoitoon liittyvän tiedon välityksessä on entistä tärkeämpää. Tietoa on saatavilla erilaisista lähteistä koko ajan enemmän ja pidän tärkeänä sitä, että Selkäliitto välittää asiantuntevaa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa sekä kehittää jäsenyhdistystensä vertaistukitoimintaa. Lisäksi uusien liikkumisen suositusten myötä Selkäliiton jäsenyhdistysten liikuntaryhmien merkitys korostuu entisestään väestön liikunta-aktiivisuuden edistäjänä. Sosiaaliset verkostot luovat yhteenkuuluvuutta ja yhteistyö eri tahojen kanssa vahvistaa toimintaa, mikä korostuu tässä ajassa, kun järjestöt ovat uusien haasteiden edessä muun muassa rahoituksen jatkuvuuden osalta, Marjo Rinne totesi puheessaan.

– Selkäliiton työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa on ollut ilo työs-

kennellä yhteisten asioiden edistämiseksi. Kiitän lämpimästi syyskokousedustajia luottamuksesta ja mahdollisuudesta saada jatkaa toimimista Selkäliiton sekä sen jäsenyhdistysten hyväksi, Rinne kiitti.

Selkäliiton hallitukseen valittiin uutena jäsenenä vuosille 2020–2021 Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson Selkäyhdistys). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Kaarina Frosterus (Turun Seudun Selkäyhdistys), Sirpa Moilanen (Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys), Eira Mäkitalo (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys) ja Teuvo Näätänen (Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys).

Kauttaan hallituksessa ensi vuonna jat-

Selkäliiton hallitukseen vuosille 2020–2021 valitut Teuvo Näätänen (vas.), Sirpa Moilanen, Eira Mäkitalo, Kaarina Frosterus, Sirpa Heikkinen ja puheenjohtaja Marjo Rinne sekä kokousisäntänä toimineen Oulun Seudun Selkäyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Rundström.

kavat Pirjo Karlsson (Heinolan Seudun Selkäyhdistys), Leena Kämppi (Mikkelin Seudun Selkäyhdistys), Eija Kärkkäinen (Oulun Seudun Selkäyhdistys), Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys) ja Milla Suomi (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset).

Lämpimät onnittelut kaikille valituiksi tulleille!

Vuoden 2020 tärkeitä päivämääriä Maaliskuu

• Vertaistukikoulutuksen peruskurssi 21.3.2020, Helsinki

Huhtikuu

Lokakuu

Marraskuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 4.4.2020, Helsinki

• Selkäviikko 12.–18.10.2020

• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 14.–15.11.2020, Vaasa

• Maailman selkäpäivä 16.10.2020

• Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 24.1., 24.4., 4.9. ja 27.11.

24

Hyvä Selkä 4/2019

selkäkanava.fi

Hyvää joulua ja aktiivista uutta vuotta!

T: Selkäliiton väki #rakastaselkääsi

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Virpi Koponen (siht.), 050 349 7236, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

26

Hyvä Selkä 4/2019

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Meeri Kauppinen (siht.), meeri.kauppinen@gmail.com, 040 585 4029 Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (19 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Hannele Heikkinen-Ritala (siht.) p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), 040 718 1218, eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Jouluretki Lohjalle vanhanajan joulutorille 14.12. Hinta 35 €, sis. matkan ja ruokailun.

Lähtö Hartolasta klo 7.30 ja Heinolasta klo 8.15. Ilmoittautumiset ja maksut 26.11. mennessä Selkikseen. Mukana Eliisa 040 7530352.

Keskustelukerho Selkiksessä 9.12. klo 14-15.

Kevätkauden liikunta alkaa 7.1.2020.

TULOSSA 2020: Taidekeskus Salmelan konsertti ja Retki Naantaliin.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Kevätkauden liikuntaryhmät alkavat 13.1. Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, yli 30 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ilmoittautuminen ryhmiin alkaa 2.12.2019. Useita uusia ryhmiä mm. selkäjumppa Kaisaniemen ala-asteella tiistaisin klo 18-19, vesijumppa Kampin liikuntakeskuksessa torstaisin klo 17.15-18, selkäjumppa Leppävaaran uimahallilla to klo 17.30-19.30 ja Selkäjumppa Espoonlahdessa Koulumäen koululla to klo 17-18. Tarkemman liikunta-aikataulun ja ilmoittautumisohjeet löydät kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201.

UUTTA! Spiraalistabilaatio-kurssit alkavat Helsingissä ja Espoossa! Spiraalistabilaatio on kehonhuolto-, kehonhallinta- ja terapiamenetelmä. Se on osoittautunut tehokkaaksi erilaisten selkäkipujen ja -sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, selän toiminnallisuuden parantamisessa ja kehon lihasepätasapainojen korjaamisessa. Terapeutit käyttävät menetelmää mm. skolioosin, välilevyn pullistumien ja selkäleikkausten jälkeisessä kuntoutuksessa. Kursseja ohjaa fysioterapeutti. Lisätiedot www.selkayhdistykset.fi tai 044 360 0201. Seuraavat kurssit: Oulunkylässä perjantaisin 17.1.–14.2. klo 17-18, jäsenhinta 50€/5krt, muut 70€. Leppävaaran uimahallilla torstaisin 16.1.–13.2. klo 18.30-19.30, jäsenhinta 50€/5krt, muut 70€.

UUTTA! Selkäjooga-kurssi perjantaisin 28.2.–27.3 klo 17-18 Oulunkylässä. Selkäjooga on kehoa huoltavaa ja rauhallista joogaa, jossa keskitytään selän ja niska-hartia-alueen hyvinvointiin. Viiden kerran kurssin hinta jäsenille 50€ ja muille 70€. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.selkayhdistykset.fi.

Selkä kuntoon -kurssi Kampissa torstaisin 9.1., 16.1., 23.1., 30.1. ja pe 7.2. klo 17.30-18.30.

Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön harjoitteita pienryhmässä. Kurssilla harjoitetaan mm. kehon asennonhallintaa sekä selkää tukevia lihaksia. Kurssia ohjaa fysioterapeutti. Kurssimaksu jäsenille 80€ ja muille 100€.

Ilmoittaudu www.selkayhdistykset.fi tai 044 360 0201.

Niska kuntoon -kurssi Kampissa torstaisin 16.4., 23.4., 7.5., 14.5. ja 28.5. klo 17.30-18.30.

Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit

sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Jokainen kokoontumiskerta sisältää lyhyen teoriaosuuden ja käytännön harjoituksia. Kurssimaksu 80€/100€.

Vuoden ensimmäiset vertaistapaamiset pidetään Kampin palvelukeskuksessa Fade-tilassa tiistaina 14.1. klo 17-18.30 ja Sellon kirjastossa Ilmari-tilassa tiistaina 29.1. klo 17.30-19. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Iltoja ohjaavat Selkäyhdistysten koulutetut vertaisohjaajat. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Lopetamme syyskauden 2019 toiminnan viikolla 50 (viimeiset jumpat 9.-12.12.).

Vuoden 2020 toiminnan aloitamme heti loppiaisen jälkeen eli ti 7.1. alkaen.

Vuoden 2020 jäsenlehti postitetaan vuoden 2019 lopussa kaikille jäsenille.

Kevään teatteriesitys la 7.3. klo 13 Mikkelin Teatterissa ”Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja”.

Laita päivä jo kalenteriisi valmiiksi.

Oulun seudun Selkäyhdistys Selkäillat to 16.1., 20.2., 19.3., 23.4. ja 14.5. klo 18-19.30 Kumppanuuskeskus, kokoustila Asema, 2. krs, Kansankatu 53 (sisään Vanhantullin oven kautta).

Luento 23.1. klo 17.30-18.30 Pääkirjasto Pakkalansali, Kaarlenväylä 3, 90100 Oulu. Lääketieteen tohtori, dosentti Helena Miranda luennoi pitkäaikaisten kipuoireiden taustasta ja hoidosta. Hän on kirjoittanut suositun tietokirjan Ota kipu haltuun ja hänet on palkittu työstään kivunhoidon kehittämisessä. Mahdollisuus ostaa kirja signeerauksella.

Kuntosali maanantaisin alkaen 13.1. klo 17-18 Kaupungin sairaalan kuntosali. Vertaistukiohjaus. Ei ennakkoilmoittautumista. Kevätlukukausi 45 e /maksut liikuntatoimelle.

OULU-opiston Lempeää liikettä selälle tiistaisin alkaen 14.1. klo 14.30-16. Lempeä ja suoritusvapaa, mutta monipuolinen hyvän olon tunti selän hyvinvoinnista ja kehon huollosta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset Ouluopiston sivulla www.ouluopisto.fi. Hinta 45 e/ kevät 2020.

Asahi keskiviikkoisin alkaen 15.1. klo 10-10.45 Raatin uimahallin liikuntasali. Helppo laji aloittaa kipeällä selällä, istuen tai seisten, koko kehoa hoitavaa. Ei ennakkoilmoittautumista. Kertamaksu: aikuiset perusmaksu, aleryhmät 3,20 €.

Tosimiehen selkätreeni (Äijä-pilates) kaikille miehille, jotka tarvitsevat liikettä ja vahvistamista selälle.

Torstaisin alkaen 16.1. klo 16-17 Oulun uimahallin judosali (Raksila). Kertamaksu. Ilm. OSSY/ liikuntavastaava Tuula Korpela puh.

040 865 51 32.

Vesijuoksua oman aikataulun mukaan uimahallien radoilla sekä vesivoimisteluja useita kymmeniä kertoja viikossa. Uimahallimaksu. Kat-

so www.ouka.fi/liikunta. Tarjolla myös monia liikuntatoimen ohjattuja kuntosalivuoroja sekä tasapainoryhmiä.

Neuro-pilates alkaen to 16.1. klo 12-13 Oulun uimahalli/liikuntasali. Omalle tasolle soveltuvia pilates-harjoitteita, joilla vahvistetaan keskivartaloa ja liikehallintaa. Perusmaksu ja tiedustelut p. 044 703 6014.

Kaikissa ryhmissä tilaa uusille kuntoilun aloittajille.

Uudet ja entiset liikkujat - TERVETULOA! Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi ja Facebookissa.

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys Jäsenkirje 1/2020 ilmestyy joulukuun viimeisellä viikolla.

Ilmoittautuminen kevään ryhmiin alkaa tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Hyvää joulunalusaikaa ja Rauhallista Joulua kaikille!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Kevään 2020 jumpat ja joogat Yhdistyksen järjestämät jumpat ja joogat pidetään WSOY-talossa (Mannerheiminkatu 20, Porvoo) Yhdistyskeskuksen Iso mitta -tilassa. Erillistä pukeutumistilaa ja suihkua ei ole käytettävissä. Ryhmät alkavat viikolla 2 ja päättyvät viikolla 16 tai 17 (selkäjooga 2).

Viikolla 8 ryhmiä ei pidetä.

Kausimaksujen maksuohjeet ilmoitetaan myöhemmin kevään toimintakalenterissa.

Tiistaisin 7.1.–14.4.2010: Selkäryhmä 1 klo 12-13.30, minimiosallistujamäärä 19, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €.

Miesten ryhmä klo 16.45-18, minimiosallistujamäärä 16, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €.

Selkäryhmä 2 klo 18-19.15, minimiosallistujamäärä 19, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €.

Keskiviikkoisin 8.1.–15.4.2020: Selkäjooga 1 klo 16.15-17.30, minimiosallistujamäärä 20, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €.

Miesten jooga klo 17.30-18.45, minimiosallistujamäärä 16, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €.

Perjantaisin 10.1.–24.4.2020: Selkäjooga 2 klo 7.45-9.00, minimiosallistujamäärä 23, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €.

Osallistujat ryhmiin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmät aloitetaan, mikäli minimiosallistujamäärät täyttyvät. Sitovat ilmoittautumiset 2.1.2020 mennessä liikuntavastaava Taina Åkerlund-Pesoselle, puh. 040 514 4084 tai sähköposti taina.pesonen@gmail. com.

Savonlinnan Selkäyhdistys Vuoteen 2020 on luvassa paljon viikoittaista liikuntaa heti tammikuun alusta. Tarjolla on mm. bocciaa, allasjumpaa (mahdollisesti jopa kaksi kertaa viikossa), keilailua, lentopalloa, Hyvä Selkä 4/2019

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri XAMKin selkäjumppaa ja faskiaa.

Teatteriretki helmikuussa (kotimaa).

Kevätkokous ti 24.3. klo 18 (paikka avoin).

Ulkoilupäivä su 26.4. klo 13-16 (Hirvaslahti).

Yhdistysten kevättori toukokuussa (pvm avoin).

Kaikista tapahtumista infotaan facebook-sivullamme sekä paikallislehdissä.

Infoa saa myös puheenjohtajalta Jaakko Hassiselta, puh. 044 974 6164.

Toivotamme kaikelle selkäväelle rauhaa jouluun ja liikunnallista vuotta 2020!

Selkäyhdistys SalpausSelät Liikuntaryhmät aiemman syksyn aikataulun mukaisesti. Kevään liikuntaryhmistä lisätietoa joulukuussa ilmestyvässä tiedotteessamme 5/2019.

Tuettu loma Yyterin kylpylässä 16.-21.3. Olemme saaneet yhdessä Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry:n kanssa 40 paikkaa tuetulle lomalle.

Omavastuu 100 € / hlö / 5 vrk. Jokaisen lomaa hakevan talouden tulee täyttää oma hakemus.

Hakulomakkeita noudettavissa LINK-toimisto Hämeenkatu 26 A, Lahti. Tulemme järjestämään lomalle hyväksytyille yhteiskuljetuksen omakustannushintaan. Lisätietoja ryhmänvetäjä Atte Sarilo p. 0400 353 055, atte.sarilo@ gmail.com. Lomakkeet palautettava ehdottomasti 10.12.2019 mennessä suljetussa kirjekuoressa osoitteella Selkäyhdistys SalpausSelät ry / LINK järjestökeskus Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 LAHTI. Kuoreen merkintä "VERTAISTUKILOMA / YYTERI".

Yhteinen puurojuhla 10.12. klo 15 LINKin tiloissa.

Perinteiset joulumyyjäiset järjestetään 16.12. klo 15-18 LINKin tiloissa.

Suur-Salon Selkäyhdistys

Turun Seudun Selkäyhdistys

Kuntosalivuorot: maanantain salivuoro päättynyt, uusi vuoro tiistaisin klo 14.30-15.30 jatkuen 17.12.19 asti ja 7.1.20-19.5.2020. Torstaivuoro klo 13-14 ennallaan, v. 2020 salimaksu vahvistetaan tammikuussa, seuraa tiedotusta.

Venyttelyjumpparyhmä myöhemmin ilmoitettavana aikana.

Vesivoimisteluryhmät tiistaisin ja torstaisin kevätkaudella vielä avoin. Seuraa tarkemmin ajat myöhemmin www.salonselat.fi tai Salonjokilaakso kuukauden ensimmäisestä lehdestä.

Jouluinen ostosmatka Helsinkiin 12.12.19. Kohteet: Fazerila, sisustus- ja joulukoristeputiikki Weiste Wanha Villa, Tuomaan markkinat Senaatintorilla ja Ikea. Lähtö Salo Farmoksen tontti klo 8.00 ja paluu klo 19.15. Matkan hinta 43 euroa jäseniltä, sis. matkat, kohteet, ruokailun + aamukahvin. Sitovat ilmoittautumiset 5.12. mennessä maksamalla tilille käyttäen viitettä 7168.

Tammikuun kerhoilta 22.1. Sytyssä klo 18. Tuire Ranki luennoi aiheesta Ravitsemus ja hyvä olo, hyvinvoinnin avaimet.

Liikuntaryhmät Ruusukorttelissa jatkuvat viikolle 51 ja alkavat joulutauon jälkeen viikolla 3. Uutena tasapainoryhmä torstaisin klo 17.

Niskaterveys-miniluento ti 10.12. klo 12 TULEtietokeskuksessa.

Painohulavanteen käytön opastusta ke 22.1. klo 12-18 ja ti 10.3. klo 10-15 TULE-tietokeskuksessa.

Uusien jäsenten tiedotustilaisuus ke 22.1. klo 18 TULE-tietokeskuksessa.

Petrean tules-kuntoutusinfo to 20.2. klo 12 TULE-tietokeskuksessa.

Teatterimatka Raumalle la 26.2. ”Myydään 3 h + keittiö” -esitykseen.

Selkätreffit TULE-tietokeskuksessa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15-17.

Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko vaihtuvan ohjelman mukaan.

TULE-tietokeskus osoitteessa Humalistonkatu 10, Turku, on avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Maksutonta opastusta ja neuvontaa, erilaisia teemapäiviä.

Jäsenlehti Selkälehdessä ja kotisivuilla tarkemmat tiedot kaikesta toiminnasta.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Sääntömääräinen syyskokous la 30.11.2019 klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere.

Ennen kokousta yhdistys tarjoaa joulupuuron ja -kahvit alkaen klo 13. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat.

Tervetuloa!

Vapaaehtoisten päivä 5.12. – Juhlista, kiitä ja kannusta vapaaehtoisia TORSTAINA 5. joulukuuta vietetään kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää.

Tänä vuonna Kansalaisareena ry laajentaa kampanjaa Vapaaehtoisten viikoksi 29.11.–5.12. Viikon päätteeksi palkitaan Vuoden vapaaehtoinen.

Vapaaehtoisten viikolla voi tehdä mm. seuraavia asioita: • Kiitä omia vapaaehtoisia pikkujoulujen tai iltapäiväkahvien merkeissä.

• Haasta uusia ihmisiä kokeile-

28

Hyvä Selkä 4/2019

maan vapaaehtoistehtäviä. Järjestä matalan kynnyksen kokeilukeikka.

• Someta tunnisteilla #vapaaehtoistenpäivä ja #vapaaehtoistenviikko.

• Vaikuta vapaaehtoistoiminnan arvostukseen ja näkyvyyteen: kirjoita mielipidekirjoitus paikallislehteen. Hyödynnä Kansalaisareenan tilastoja ja materiaalia. kansalaisareena.fi/vapaaehtoistenpaiva

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulu to 12.12. klo 18 Pyymäen Leipurin kahvilassa, Nuutilankatu 2, Sastamala. Tarjoilun vuoksi ilmoitathan tulostasi 3.12. mennessä Eiralle puh. 050 582 0571 tai eiramakitalo@ gmail.com.

Syksyn jumpat jatkuvat viikolle 51. Vuoden 2020 jumpat alkavat viikolla 3.

Lehti 30 vuotta – Kerro oma lehtimuistosi SELKÄLIITON ENSIMMÄISEN jäsenlehden ilmestymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1990 Nikama-nimellä.

Vuonna 2013 lehden nimeksi muutettiin Hyvä Selkä.

Juhlavuoden aikana julkaisemme juttunostoja lehdistä eri vuosikymmeniltä.

Haluamme myös kuulla lukijoidemme muistoja ja mielipiteitä.

Kerro meille oma muistosi lehdestä.

Onko jokin lehden juttu tai kansi jäänyt erityisesti mieleen? Liittyykö lehden lukemiseen jokin mukava muisto? Voit myös antaa muuta palautetta lehdestä – risut sekä ruusut ovat tervetulleita.

Laita viestiä Hyvä Selkä -lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi.

Yhdistysten vuosijuhlat Tänä vuonna toimintansa pyöreitä merkkivuosia ovat juhlistaneet seuraavat selkäyhdistykset. Paljon onnea ja menestystä myös tuleville vuosille!

• Kyrönmaan Selkäyhdistys ry 20 vuotta • Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry 10 vuotta • Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry 10 vuotta

Ansiomerkit 2019 Oulun Seudun Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Rundström Kimmo Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Heikkilä Aarne Perkiö Teija Hopeinen ansiomerkki Kallio Anna-Liisa Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Ansala Pirjo Isoaho Sirpa Jauhiainen Anneli Kivelä Minna

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa ansiomerkin saivat yhdistyksen perustajajäsenet ja hallituksen jäsenet Teija Perkiö (vas.) ja Aarne Heikkilä sekä yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Kallio. Kuva: Leo Julmala

Hopeinen ansiomerkki Näätänen Teuvo Ruotsalainen Liisa

Turun Seudun Selkäyhdistys nimesi kevätkokouksessaan yhdistyksen kunniajäseniksi henkilöt, jotka ovat olleet jäsenenä kolmekymmentä vuotta ja toimineet sinä aikana hallituksessa. Kunniajäsenet ovat liikuntaryhmäaktiivi Marita Aaltonen (vas.), tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Karppi, yhdistyksen ensimmäinen sihteeri Ilona Jalava ja nykyinen varapuheenjohtaja Kaarina Frosterus. Kuva: Ina Vihiniemi

Hyvä Selkä 4/2019

29

Ajatko paljon? Rasittuuko selkä?

Testin mukaan yksi muutos on hyödyksi ammattiautoilijan selälle Ammattiautoilijat huomasivat, että tyynyn ja patjan vaihtamisella oli selkeitä vaikutuksia unen laatuun ja selkävaivoihin.

AMMATIKSEEN AUTOILEVILLA työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi jatkuva paikallaan istuminen ja staattiset asennot. Työkuormitus kohdistuu pääasiassa liikuntaelimiin, erityisesti selkään. (Työterveyslaitos 2012.)

Kun työ on fyysisesti kuormittavaa, korostuu palautumisen merkitys. Ammatikseen autoilevilla selän lepo ja palautuminen yön aikana onkin erittäin tärkeää, sillä muun muassa välilevyjen nestepitoisuuden palautuminen tapahtuu yön aikana.

Testihenkilöt saivat tutkimusjakson ajaksi käyttöönsä Tempurin kehon lämmön mukaan muotoutuvan sijauspatjan ja tyynyn, ja raportoivat niiden tuomia muutoksia unen laatuun, selkäkipuihin, vireystilaan ja unen häiriintymiseen. Eräs heistä kuvaili muutosta hyvinvoinnissaan seuraavasti: - Selkä ei ole jäykkä ja ”jumissa” sängystä noustessa. Kävely heti nousemisen jälkeen sujui ilman ongelmia.

Tempurilla nukkuminen paransi selvästi koehenkilöiden nukkumisergonomiaa. Voimattomuus, väsymys, kivut, jäykkyys ja puutuminen vähenivät. Lähes kaikkien koehenkilöiden mielestä Tempur-sijauspatja tuki selkää, mukautui miellyttävästi kehoon, mahdollisti mukavan nukkuma-asennon löytymisen ja vähensi vuoteessa kääntyilemisen tarvetta.

Testihenkilöiden tuntemuksia Tempur-patjalla ja -tyynyllä sekä heidän omilla patjoillaan ja tyynyillään (n=13).

Väsymys tappaa liikenteessä – Tempurilla nukkuvilla väsymys ja voimattomuus vähenivät Hyvät yöunet ovat suoraan yhteydessä myös kuljettajan vireystilaan päivällä. Väsymyksen eri asteet vaikuttavat merkittävästi kuljettajan ajosuoritukseen. Arviolta kolmasosa kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtuu väsymyksestä, siitäkin huolimatta, että väsyneenä ajaminen on Suomessa laissa kielletty.

Raportin mukaan autoilijoiden väsymyksen kokeminen oli vähäisempää, kun he nukkuivat Tempurilla.

- Joskus omaa väsymystään ei tunnista, vaan siihen ollaan tottuneita. Silloin patjan, tyynyn ja nukkumisergonomian kuntoon laittoa ei ehkä pidetä niin merkityksellisenä kuin se todellisuudessa on, fysioterapeutti Pasi Koistinen selittää.

Tempur-sijauspatjalla ja -tyynyllä nukuttaessa koehenkilöillä oli myös vähemmän voimattomuuden tunnetta aamuisin. Voimattomuuden kokemisen osalta mittaustulos on samankaltainen kuin isommille kohdejoukoille tehdyissä tutkimuksissa*.

- Jos tuntee itsensä aamulla voimattomaksi, palautumiselle tärkeä syvän unen vaihe on voinut häiriintyä esimerkiksi epäsopivan patja, tyynyn tai huonon nukkuma-asennon seurauksena. Syvän unen vaiheessa erittyy muun muassa kasvuhormonia, joka vaikuttaa lihasvoimaan. Esimerkiksi jakeluliikenteessä hyvä fyysinen toimintakyky on tärkeää jo työturvallisuuden kannalta, Koistinen kertoo. * Humaloja & Kinnunen, PIRAMK, 2012 Lilja, Tampereen yliopisto, 2008

ILMOITUS

SELKÄKAUPASSA JOULUALE

Kaikki tuotteet -10 % 1.–31.12.2019 Osta itselle tai lahjaksi!

Virkeyttä valohoidolla kaamoksen keskelle!

Lumie LED työpiste-/ kirkasvalovalaisin Uusi Lumie-valaisin on työvalo, jossa on kaksi valaisinta samassa kuoressa.

Voit säätää valaisimen hipaisunäppäimestä itsellesi sopivan työvalon, lisäksi se tarjoaa valohoitoa pimeyteen. Valaisin soveltuu työvaloksi yhtä hyvin niin konttorilla kuin kotonakin. Lumie on hyväksytty terveystuote ”acc. Medical device class II”.

Valoteho säädettävissä neljään eri tehoon (40, 60, 80 ja 100 %) pöytävalaisimesta hoitotehoon Suositeltava hoitoaika 30 minuuttia Mitat: Korkeus 55 cm, lampun pään 29x14 cm, 20x20 cm jalka

40

257 (286 €)

Joulun reissuille mukaan, matkaa mukavoittamaan

Autotyyny Comfortex

Autotyyny sopii paljon autossa istuvalle. Kapea selkätyyny antaa tukea ja vähentää alaselän rasitusta.

60

39

(44 €)

Tyynyn leveys 24 cm, korkeus 25 cmm

Väsyneille jaloille, rentoutusta kiireen keskellä

Jalkahierontapallo, Casall Pehmeät piikit edistävät verenkiertoa ja vähentävät kipua. Kovuutta voi säätää täyttöasteen mukaan.

41

13

(14,90 €)

Katso lisää tuotteita selkäkauppa.fi. Tarjoukset voimassa vain 1.–31.12.2019. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

SELKÄKANAVA.FI SELKÄKIPU

Maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista ja vinkkejä selän omatoimiseen hoitoon

SELÄN HOITO

JUMPPAKISSA