Sedu vuosikertomus 2017 by Sedu

i s uo 1 7 v u 20 k Lu0 1 62

KOULUTUSKESKUS SEDUN LUKUVUOSI 2017 - 2018 Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Waasa Graphics Oy Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

Sisällys AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI UUDISTAA SEDUN U U T IS E T

K A NS A IN VÄ L IS Y Y S

Ammatillinen koulutus elää edelleen muutoksessa ......................... 2

Arriving as a stranger, leaving as a friend ................................................. 30

Kurikan uusi kampus luo ympärilleen hyvää ........................................... 4

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ............................................................. 31

Suomen sata vaatetta

Sedu Pappilantien Suomi 100 -teemapäivä ........................................... 32

Sedun rooli- ja teatteripuvustukselta

............................................................ 6

Sedu kansainvälistää ammattiin opiskelevia ........................................ 34

Reija Lepolalle ammattikasvatusneuvoksen arvonimi .................. 8

Valman opiskelijat Sloveniassa .......................................................................... 36

Sedun faktat valmistuvien määrästä ............................................................... 9 Sedu on Suomen paras taitajien tekijä .......................................................... 9 Aikamatka Suomen historiaan - teemana Suomi 100 vuotta ................................................................................ 10 Sedun 17 Taitaja-finalistia otti 7 mitalia ....................................................... 12

A MM AT IL L IS EN KO U LU T U K S EN U U D IS T US Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle ...... 14 Reformin yksi tapa tehdä tutkinto -miten tutkinnot muuttuvat? ............................................................................... 15 Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjälle .......................................................................................... 16 Reformi-hankkeet uudistusten tienraivaajina

MIS S Ä HE MENE VÄT N Y T ? Datanomista on moneksi ........................................................................................ 37 Miska (20) vakituisessa työssä ............................................................................. 38

U U D E T P EDAG O G IS E T R AT K A IS U T Sedun opiskelijoiden verkkojulkaisu Tiimi ............................................. 40 Kone- ja tuotantotekniikka istuu yritysten tarpeisiin .................... 41 Vuoden opettaja ja kouluttaja ............................................................................ 42 Amazing Sedu ................................................................................................................... 44

................................... 17

Miten Kurikan kampus etenee? ........................................................................... 18

Y K S ILÖ L L IS Y Y S Roope siirtyi harrastajasta yrittäjäksi ......................................................... 20 Kotiväen foorumi ............................................................................................................ 21

K U MP PA NU US Sedun puualan tuotteet Kurikasta kiinalaisille ................................... 46 Tero eteni taitajasta mestariksi .......................................................................... 48 Ammatillisen koulutuksen uudistus tiivistää koulutuksen ja työelämän suhdetta

................................... 49

Kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa - onnistuu! ................................ 22 Piirtäjän sanat viiltävät .............................................................................................. 24 Opiskelija voi Sedussa vaikuttaa ...................................................................... 27

S EIN Ä J O EN KO U LU T US K U N TAY H T Y M Ä

Opiskelijoiden Valma .................................................................................................. 28

Sedun henkilöstö ............................................................................................................ 50

Kalakaverit NY - tavoitteellisesti eteenpäin ........................................... 26

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat ..................... 51 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamusjohto ...................... 52 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän talouden tunnusluvut ................................................................................................ 55 Sedu Aikuiskoulutuksen keskeiset tunnusluvut 2016 .................. 56

AMMATILLINEN KOULUTUS ELÄÄ EDELLEEN MUUTOKSESSA

Koko 2000-luvun ajan ovat ammatillisessa tapahtuneet muutokset olleet arkipäivää. Vuoden 2016 alussa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seduun liittyi Jalasjärven aikuiskoulutuksen koulutustoiminta, ja se aiheutti uuden kuntayhtymätasoisen strategiatyön ja mittavia organisaatiouudistuksia. Samalla kuitenkin jo valmistauduttiin kilpailuneutraliteetti- ja kuntalain edellyttämän yhtiön perustamiseen, ja vuoden 2017 alusta käynnistyi Sedu Education Oy:n toiminta, jonka vastuulla on mm. kilpailutettavan koulutuksen toteutus ja koulutusvientitoiminta.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI, AMISREFORMI Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon on Sedussa valmistauduttu ja tehty ennakoivia toimenpiteitä vuosien 2016-17 aikana. Keskeisiä toiminnan muutoksia tässä ovat nuorten ja aikuisten lainsäädäntöjen yhdistäminen ja siten yksi järjestämislupa ja yksi uudistettu rahoitusmalli. Resurssien väheneminen tarkoitti vuoden 2017 talousarviossa yli 15 %:n yksikköhintavähennystä vuoden 2016 rahoitukseen verrattuna. Kokonaisuudessaan

rahoitus väheni yli 7 miljoonaa euroa. Tämä on edellyttänyt ja edellyttää mittavia sopeutustoimenpiteitä ja tilojen käytön tehostamista. Yhtymävaltuuston päätökset niin kolmen kampuksen mallista Seinäjoella kuin myös Sedun maakunnan yksiköissä suunnitelmissa olevat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyömuodot tukevat osaltaan toiminnan muutos- ja tehostamistarpeita. Yhtymävaltuusto teki toukokuussa päätöksen myös uudesta reformia tukevasta organisaatiorakenteesta, jonka toiminta käynnistyy 1.1.2018.

Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.6.2017 ja sen mukaisesti uudistettiin kuntayhtymän perussopimus, joka osaltaan ohjaa toimintaa.

SEDUN MONIALAINEN LAADUKAS, MAAKUNNALLINEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sedun tulevaisuus toisen asteen koulutuksen merkittävänä, monialaisena toimijana on vahva. Toimintaamme luotetaan ja haluamme kehittää toimintaa jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti vahvassa yhteistyössä työelämän

kanssa. Kansainvälisyys tulee korostumaan entistä enemmän, ja se vaatii meiltä lisäponnisteluja. Sedussa haluamme kehittää koulutusta jatkuvasti erityisesti työelämän tarpeita vastaavaksi ja toisaalta koulutustakuun ja yhteiskuntatakuun tavoitteet huomioiden.

Meidän tulee kehittää entistä innovatiivisemmin uusia, vetovoimaisia koulutustuotteita vahvassa yhteistyössä työelämän kanssa ja toteuttaa uusia työelämälähtöisiä ja digitaalisuutta tukevia oppimisympäristöjä. Näin voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden myös jatkossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat 1.1.2018 alkaen yhden luvan mukaisesti. Ministeriön esitys uudeksi järjestämisluvaksi annetaan 6/2017.

Reija Lepola rehtori, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja

Hallituksen esitys 2017

UUSI AMMATILLINEN KOULUTUS 1.1.2018 alkaen Työelämä muuttuu. Ammatteja syntyy ja katoaa. Teknologia kehittyy. Ansaintalogiikat uudistuvat. Opiskelijoiden tarpeet yksilöllistyvät. Osaamista uudistetaan läpi työuran.

MONIPUOLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT

Päivitetään osaamista Hankitaan puuttuva osaaminen

Opitaan työssä

Työelämään

Pulpetista työpaikalle ja simulaattoreihin

TUTKINTO

HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA OPISKELUUN

Näyttö käytännön työtehtävissä Opiskelu korkeakoulussa

JOUSTAVA OPINTOAIKA JOUSTAVA HAKU

Opettaja ohjaa, tukee ja arvioi

VAIKUTTAVUUTEEN KANNUSTAVAA RAHOITUSTA Opiskelijat pysyvät mukana, suorittavat opintoja, valmistuvat, saavat töitä tai jatkavat opintojaan

Koulutusajat lyhenevät

YKSI LAINSÄÄDÄNTÖ, YKSI JÄRJESTÄMISLUPA

Ei raja-aitoja nuorten ja aikuisten välillä

O P E T U S - JA KULTTUUR IMINISTER I Ö UNDERVISNINGS- OCH KULTURMINISTERIET

LAAJA-ALAISET TUTKINNOT 351 tutkinnosta 164 tutkintoon

VÄHEMMÄN BYROKRATIAA JA ENEMMÄN TOIMIVALTAA koulutuksen järjestäjälle

#AMISREFORMI 3

KURIKAN UUSI KAMPUS LUO YMPÄRILLEEN HYVÄÄ

KURIKAN KAMPUS PÄHKINÄNKUORESSA Ammatti- ja lukiokoulutuksen yhteinen kampus. Opiskelijamäärä: noin 800 Valmistuu: 30.9.2018. Koulutyö käynnistyy: 1.1.2019.

Uudisrakennusten koko: 12 438 brm2. Korjattavaa rakennusalaa: 3715 brm2 Arkkitehti: Arkkitehdit Siistonen Oy Pääurakoitsija: WasaCon Oy. Rakennustyömaan vastaava mestari Tero Pitkämö valmistui talonrakentajaksi Kurikan Sedusta (ent. Kurikan Ammattioppilaitos) 1990-luvulla. Kustannukset: 32,8 M€

Kurikkaan rakennetaan yhteinen kampus ammatti- ja lukiokoulutukselle. Kampuksen peruskivi muurattiin 2.4.2017. Kampuksella tulevat opiskelemaan Sedu Kurikan ja Kurikan lukion opiskelijat. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukon mukaan uusi kampus opiskelijoineen vie Kurikkaa hyvän kierteeseen. – Merkittävä rakennushanke luo työmahdollisuuksia. Opiskelijat tuovat positiivista pöhinää ja uutta osaamista alueen työelämään. Mikäli opiskelijat löytävät työssäoppimis- tai työpaikan Kurikasta, saamme heistä asukkaita kenties pidemmäksikin aikaa, Luukko listaa positiivisia seurannaisvaikutuksia.

TERVE RAKENNUS JA MODERNI OPPIMISYMPÄRISTÖ INNOSTAVAT

– Ei Etelä-Pohjanmaalta ole ennen kään kiltteydellä maailmalle lähdet ty, vaan rohkeudella ja ennakkoluu lottomuudella. Mustassa tiilessä on ripaus rockenrollia. Rakennuksen sydämen, aulatilan avoimuus syntyy rohkeudesta ja halusta katsoa mo niin suuntiin, Siistonen kertoi pu heenvuorossaan. Sedun koulutuspäällikkö Mia Jokinen haluaa rakentaa yhteisöllisyydestä uuden kampuksen voimavaran. – Odotan innolla yhteistä ideointia ja tekemistä lukion rehtori Saija Ravi lan ja opettajien kanssa. Kampus luo uudenlaiset mahdollisuudet koulu tuksen ja työelämän kehittämiseen. Peruskiven muuraustilaisuudessa kuultiin kaksi Sedun ja lukion opiskelijoiden yhteisesitystä. Esitykset antoivat pientä

esimakua siitä, millaisia kaikuja kampuksen sydämestä tulevaisuudessa kuuluu.

TUTTU PAIKKA JA AMMATTITAITOISET OPETTAJAT VAKUUTTAVAT OPISKELIJAN Tuomas Koivuporras Jurvasta opiskelee talonrakentajaksi ensimmäistä vuotta. Koivuporras osallistui peruskiven muuraukseen yhdessä Kurikan lukion opiskelijan Tuukka Haaviston kanssa. – Kurikka oli minulle tuttu paikka jo entuudestaan. Olen ollut valin taani tyytyväinen. Opettajat osaa vat asiansa, koska ovat tehneet sa moja hommia käytännön töissä. Heillä on myös hyvät kontaktit alu een yrityksiin. Mekin olemme pääs seet rakennustyömaille jo moneen kertaan. Krista Laurila

Terve rakennus, viihtyisä ja moderni oppimisympäristö innostaa opiskelemaan yhdessä. Kampuksen pääsuunnittelija Pasi Siistonen kertoo uudelle kampukselle rakentuvien tilojen olevan muuntojoustavia. – Tiloja ei ole tarkoitettu tyhjänä pidettäviksi, joten saman tilan on taivuttava monenlaisiin käyttötar koituksiin. Siistoselta on pilke silmäkulmassa kysytty, tekeekö musta tiili rakennuksesta ”vähän tuhman”.

SUOMEN SATA VAATETTA SEDUN ROOLI- JA TEATTERIPUVUSTUKSELTA Huhtikuun alussa Seinäjoella esitettiin näytös Sata vaatetta – äidin ompelemasta älyvaatteeseen. Esitys oli Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin kulttuurityöryhmän kunnianosoitus 100-vuotialle Suomelle. Eteläpohjalaiset vuosikymmenet astelivat katsojien silmien eteen; muotivaatteissa, arkivaatteissa, harrastusvaatteissa lavalle nousivat eläkeläiset lastenlapsineen ja Sedun opiskelijat. Silmänruuan lisäksi yleisöä hellittiin kauniilla lavastuksella ja valaistuksella, ja huumori kukki juontajien tarinoinnissa. Vaate on viesti! Viime syksynä Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puuhanainen Ulla Harju kysyi Sedun artesaanien opettajaa Ulla Åbytä mukaan Suomi 100 -juhlavuoden hankkeeseen vaatteiden asiantuntijana. Työryhmässä Eija-Irmeli Lahti vastasi draamallisesta kokonaisuudesta ja

esiintyjien ohjauksesta. Juonnot luotiin yhteistyössä Pappilantiellä, kun vuosikymmenet muuttuivat asuiksi ja muistot heräsivät henkiin. Rooli- ja teatteripuvustukseen keskittyvät ensimmäisen vuoden artesaaniopiskelijat ovat oppineet tekemällä! Itsenäisen Suomen Sata vaatetta valmistui näytökseen. – Ilmajoen Pappilantiellä on vuosit tain järjestetty teemapäivä, joten meillä oli hyvä varasto 50- ja 70 luvun vaatetusta. Meidän henkilös tön omat varastot ovat uskomatto mia aarreaittoja. Ja hyvät yhteis työsuhteet Ilmajoen musiikkijuhlien ja Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa loivat vahvan selustan, ja tie sin, että jos autenttisia vaatteita ei löydy, teatteripuvustuksesta löytyy, Ulla Åby painottaa.

”MIESTEN MUOTI EI OLE PUVUSTA PITKÄLLE PÄÄSSYT” –

20-, 30- ja 40-luvulta autenttisia vaatteita on todella vähän, ja turvauduimme teatterin puvustamoon. Naisten muodin muutokset herättävät vuosikymmenet henkiin, sillä miesten tumman puvun muu tokset ovat sittenkin pieniä, Ulla Åby kuvailee. Sata vaatetta -esityksessä lavalla asteli 52 mallia, joten vaatteita mitoitettiin kovin erilaisille vartaloille. – 50-luvulla ihmiset olivat selvästi pienempiä, Ulla Åby kertoo.

MAALISKUUN LYHYET YÖT Dead line tekee projektityöstä urakkatyön, ja siihen opiskelijat mukautuivat. Ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät heti toteuttamaan haastavaa projek-

tia, ja lopputulos palkitsi venyneet työpäivät ja viikonloput. – Tyyli- ja pukuhistoriaa ja vanhoja valokuvia tutkittiin nimenomaan eteläpohjalaisesti. Näytöksessä ha luttiin esittää, miltä Etelä-Pohjan maalla on eri vuosikymmeninä näyttänyt, ja 20-luvulla täällä ei tanssittu charlestonia, nauraa Ulla Åby. Esitteen vuosikymmenten kuvauksista vastasi Kari Hokkanen, valokuvista Sedun opiskelija Mikko Pesonen, ja esitteen kokonaisuuden suunnitteli Seppo Kari. Juontajina näytöksessä toimivat Hanna Valtari ja Erkki Terhovaara. – Marita Nyrhisen valokuvausoppi tuli heti käyttöön, Mikko Pesonen kuit taa ja kiittää opettajaa. Opiskelijoista paljastui projektin edetessä Ulla Åbyn mukaan uusia ominaisuuksia: Mikon valokuvausosaamisen lisäksi Milla Ahvenlampi osoittautui loistavaksi esiintyjäksi, käden, muodon ja ompelun taidoissa kehittyi jokainen. Näytöksessä jokaista tarvittiin lavalla tai pukijana ja roudarina. Mutta valitettavasti ihan

kaikki opiskelijat eivät jaksaneet pysyä haastavan projektin matkassa mukana.

SATA VAATETTA -NÄYTÖS KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ UUDESSA KUOSISSA Kaustisen musiikkijuhlilla nähdään uudistettu kooste Sata vaatetta -esityksestä, samoin lokakuussa Käsityömessuilla Seinäjoki Areenassa. – Vaatteet ovat nyt olemassa. Eläke liiton Etelä-Pohjanmaan piiri, mallit ja muut tekijät ratkaisevat, missä esityksiä vielä toteutetaan, Ulla Åby kertoo tyytyväisenä siitä, että iso työ jalos tetaan uusiin muotoi hin.

YKSITYISKOHTA TANSSIAISPUVUSTA. Opiskelija oppii artesaaniksi tekemällä, ja opettajan taitoa on jakaa töitä niin, että jokainen pystyy puvustuksen taidoissa kehittymään. Kaavoituksessa ja leikkaamisessa opettajan osuus on suurimmillaan. Teksti: Anna-Kaisa Koitto Kuvat: Anna Ala-Kaarre

PUVUSTUSTA MANNERHEIMOOPPERAAN Pappilantien rooli- ja teatteripuvustuksen artesaaniopiskelijoiden käden jälki näkyy myös Ilmajoen musiikkijuhlien Mannerheimoopperan puvustuksessa.

Yhtymävaltuuston pj. Martti Pajulammi ja yhtymähallituksen pj. Erkki Honkala onnittelemassa ammattikasvatusneuvosta.

REIJA LEPOLALLE AMMATTIKASVATUSNEUVOKSEN ARVONIMI Tasavallan presidentti myönsi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun johtaja, rehtori Reija Lepolalle ammattikasvatusneuvoksen arvonimen 10.3.2017.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät.

– Arvonimi on tunnustus ja julkinen kiitos Reija Lepolalle hänen teke mästään työstä ammatillisen kou lutuksen hyväksi, painottaa yhty mähallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala onnitellen.

”Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on sen vakiintuneesti katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan. Lisäksi asianomaisella edellytetään olevan yhteiskunnallisia ansioita.” (Valtioneuvoston kanslia)

Ammattikasvatusneuvos-ar vonimen hakijatahot Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ohella ovat Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry,

Reija Lepolalle luovutettiin Tasavallan Presidentin avoin kirje ammattikasvatusneuvoksen arvonimen myöntämisestä juhlatilaisuudessa 29.5.2017.

SEDUN FAKTAT VALMISTUVIEN MÄÄRÄSTÄ

ELO-HUHTIKUUSSA

TOUKOKUUSSA

AMMATTIIN VALMISTUNUTTA

362

Toukokuussa ammatillisen perustutkintotodistuksen Koulutuskeskus Sedusta sai 831 opintonsa päättävää. Lukuvuoden aikana (elo-huhtikuussa) ammattiin valmistui 362 opiskelijaa. Koulutuskeskus Sedussa valmistumispäivä on joka kuukauden viimeinen

831

perjantai, ja opiskelija saa tutkintotodistuksensa, kun kaikissa tutkinnon osissa vaadittu osaaminen on näytetty. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa VALMA-koulutuksessa on lukuvuoden aikana Kauhajoella, Seinä-

joella, Lapualla ja Ähtärissä opiskellut yhteensä 155 nuorta. Osa näistä nuorista on jo lukuvuoden aikana siirtynyt perustutkinto-opiskelijoiksi, ja muut ovat kevään yhteishaussa hakeneet jatko-opintopaikkaa.

SEDU ON SUOMEN PARAS TAITAJIEN TEKIJÄ Seinäjoen koulutuskuntayhtymä / Koulutuskeskus Sedu menestyi parhaiten Seinäjoella toukokuussa järjestetyssä Taitaja2016-kilpailussa. Sedun opiskelijat saavuttivat häikäisevät kahdeksan kultamitalia: autonasennus: Henri Elenius; koneistus: Markku Niemi; kuljetuslogistiikka: Juhani Virtanen; putkiasennus: Juho Mäkelä; talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Veikko Onnela; tarjoilija: Matilda Aly; vaatteenvalmistus: Krista IsoAho; sähköasennus: Tomi Vuorijärvi. Lisäksi kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Taitaja2016-kilpailussa parhaiten menestyneet koulutuksen järjestäjät palkittiin Ammatillisen koulutuksen seminaarissa Jyväskylässä 2.11.2016. Palkinnon vastaanottivat kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola, Taitaja2016-kilpailujohtaja Liisa Lähdesmäki,

Sedun voittoisan joukkueen johtaja Teemu Joensuu ja yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala. Toiseksi tuli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot. Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu oli kolmas. – Pitää muistaa, että Koulutuskeskus Sedu lähti

Taitaja2016-kilpailuun Suomen suurimmalla joukku eella, 32 kilpailijaa 19 eri lajissa. Meillä alkoi hieno tekemisen draivi jo tammikuussa 2015, jolloin saimme Sedussa järjestää semifinaalit monissa lajeissa ja opiskelijat innostuivat, hehkuttavat Liisa Lähdesmäki ja Teemu Joensuu.

AIKAMATKA SUOMEN HISTORIAAN

- TEEMANA SUOMI 100 VUOTTA

Sedun liiketalouden yksikössä oli kotoisa tunnelma, kun ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijat järjestivät tapahtuman, jonka teemana oli Suomi 100. Tapahtumassa oli esillä itsenäisen Suomen historiaan liittyviä muistoja jokaiselta vuosikymmeneltä. Paikan päällä oli mahdollisuus kiertää opiskelijoiden rakentamilla osastoilla, joista jokainen oli keskittynyt esittelemään yhden vuosikymmenen. Esillä oli muun muassa vanhoja esineitä, joita opiskelijat olivat löytäneet koulun varastojen kätköistä, tutuilta ja opettajien kautta. Lisäksi tapahtuma tarjosi maistiaisia suomalaisesta kulttuurista ja historiasta. Tapahtumassa vallitsi hyvä tunnelma, taustalla soi eri vuosikymmenten listahitit ja tarjolla oli maistuvaa kahvia ja pullaa. Paikan päällä oli ennen kaikkea tekemisen meininki ja opiskelijoiden yhteistyö sujui loistavasti. Merkonomiopiskelijat Oskari Mäkelä, Aada Pääkkönen ja Eveliina Haapala olivat panostaneet osastonsa lisäksi pukeutumiseen. Kolmikon mukaan 80-lukua oli helppo ja kiva esitellä. Etenkin aikakauden räiskyvä muoti oli jäänyt opiskelijoiden mieleen. – Tiesimme heti, että tahdomme pukeutua valitsemamme vuosikym menen mukaisesti, Oskari kertoo hymyillen. Tehtävä oli hauska, mutta myös opettavainen, sillä opiskelijat tutustuivat omaan vuosikymmeneen perinpohjaisesti. – On kiva tehdä asioita sen sijaan, että istuisi koko päivän koulunpenkillä. Tekemällä oppii parhaiten, Aada ja Eveliina kertovat tosiaan täydentäen.

PRESIDENTIT JÄRJESTYKSEEN JA SAULILLE KRAVATTI Muodin ja musiikin lisäksi esillä oli muun muassa kirjallisuutta, politiikkaa, elokuvia ja kieliä. Mieltä lämmittivät erityisesti esineet, jotka toivat helposti muistoja mieleen. Esimerkiksi 90-luvun tietokone ja cd-kasettisoitin näyttivät retrolta. Kokonaisuus oli tarkkaan mietitty, sillä tapahtuman aktiviteetit oli suunniteltu teemaan sopivasti. Osastojen kiertelyn ja kahvittelun lomassa, vieraat saivat mahdollisuuden laittaa entiset presidenttimme aikajärjestykseen ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle kravatin kaulaan silmät sidottuina.

OPPIA TEKEMISEN KAUTTA –

Suomen historiaa voi opiskella monella tapaa ja mikä parasta, opiskelijat pääsivät harjoittelemaan tapahtuman järjestämistä käytännön työn kautta. Taustatietoa Suomen historiasta etsittiin jo ennen tapahtumaa ja yksi osa tiedon etsimistä oli museovierailu EteläPohjanmaan maakuntamuseossa, Törnävällä. Opiskelijoiden mukaan tietoa oli helppo ja mukava etsiä, kertoo opettaja Suvi Veijalainen iloisena.

–

Opiskelijoille suuri kiitos hyvästä asenteesta ja aktiivisesta toiminnasta. Myös Koulukadun vahtimestari Jouko Yli-Sorvari ja kahvilasta vastaava Petteri Pellossaari ovat olleet suurena apuna meille opettajille, sanoo Maria Hautala.

–

Tunnelma oli loistava ja kaikilla oli hauskaa. Opiskelijat olivat todella osanneet viedä vierailijat aikamatkalle Suomen historiaan, kiteyttävät Suvi ja Maria.

Tapahtumassa mukana olleet Eetu ja Eero kertoivat Suomi 100 tapahtuman tuoneen vaihtelua koulupäivään. Paikalla oli myös sydämen valloittava Tami-koira, joka oli päättänyt kunnioittaa Koulukadun yksikön Suomi 100 -tapahtumaa tassuttelemalla paikan päälle. Anna Ala-Kaarre

SEDUN 17 TAITAJA-FINALISTIA OTTI 7 MITALIA Koulutuskeskus Sedun ammattitaidon SM-finalistit ovat kotimatkalla kolmen kultamitalin, kolmen hopeamitalin ja yhden pronssimitalin kanssa. Arttu Kivenmäki lajissa autonasennus, Tapani Katila talonrakennuksen muuraus ja laatoitus -lajissa ja Juho Tikkala putkiasennuslajissa osoittivat parasta ammattiosaamista Taitaja-finaalissa Helsingin Messukeskuksessa. Putkiasennuksessa Kurikan Sedun opiskelijat ottivat kaksoisvoiton, sillä Olli Mäkelä vei hopeamitalin. Cateringkokki-parilajissa Tiia Keski-Hannula ja Säde Välilehto ottivat hopeaa rennolla kisamielellä. Nuoret naiset ovat myös tuoreita kevään ylioppilaita. Talonrakennuksen kirvestöissä Miki Isoaho vei hopean. Ehkä suurimman iloisen yllätyksen tuotti Dai Le pronssimitalillaan laboranttilajissa, sillä nuori mies opiskelee alaa vasta ensimmäistä vuotta. Tiiviin finaalivalmennuksen aikana Dai Le ja Marianna Sukari opiskelivat asioita, jotka on oppimissuunnitelmassa sijoitettu vasta myöhemmille opiskeluvuosille. Yhteensä 17 Sedun opiskelijaa pääsi mittaamaan ammattitaitonsa ja keskittymiskykynsä kolmipäiväisessä Taitaja2017-tapahtumassa 15.–18.5. Kaikki Taitaja-finalistit palkittiin stipendein valmistumis- ja kevätjuhlissa. Opettajavalmentajat huomioitiin kannustuksilla.

KULTAA Autonasennus: Arttu Kivenmäki (opiskelupaikka Seinäjoki, Törnäväntie) & opettajavalmentaja Jani Mikkilä

Putkiasennus: Juho Tikkala (Kurikka) & opettajavalmentaja Heikki Rantamäki Talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Tapani Katila (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Hannu Rissanen

HOPEAA Cateringkokki (parilaji): Tiia Keski-Hannula & Säde Välilehto (Seinäjoki, Törnäväntie) & opettajavalmentaja Elina Järvistö Putkiasennus: Olli Mäkelä (Kurikka) & opettajavalmentaja Heikki Rantamäki Talonrakennus, kirvestyöt: Miki Isoaho (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Hannu Rissanen

PRONSSI Laborantti: Dai Le (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Kristiina Peltoniemi

SEDUN MUUT UPEAAN SUORITUKSEEN YLTÄNEET TAITAJA-FINALISTIT

Maalaus ja tapetointi: Joanna Taipalus (4.) (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Jouko Peltokangas Matkailu (parilaji): Jenni Haapaniemi & Laura Männistö (7. sija) (Lapua) & opettaja-valmentaja Mervi Paussu Puhdistuspalvelu: Annukka Paulasaari (5. sija) (Seinäjoki, Upankatu) & opettaja-valmentaja Katja Okutan Talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Laura Talvitie (5. sija) (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Hannu Rissanen Tietokoneet ja -verkot: Roope Suopuro (4. sija) (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Jussi Väliniemi Kuvatekstit: Arttu Kivenmäki, Suomen paras nuori autonasentaja, jonka puheliaisuus teki tuomareihin lähtemättömän vaikutuksen. Oikea asiakaspalvelija!

Eläintenhoito: Milla Rahikka (7. sija) (Ilmajoki) & opettaja-valmentaja Kimmo Nissinen

Tapani Katila ja Laura Talvitie, muuraus ja laatoitus, kävivät kisaa keskenään mutta hyvässä yhteistyössä toisiaan kannustaen.

Laborantti: Marianna Sukari (6. sija) (Seinäjoki, Kirkkokatu) & opettaja-valmentaja Kristiina Peltoniemi

Missä joukkueenjohtaja Teemu Joensuu, siellä hyvä tsemppifiilis – ja aina Sedun lippu korkealla. Kuvassa myös opettaja-valmentajat Anne Leppinen ja Susanna Peuralahti.

Lähihoitaja: Elli Kilpiö (8.) (Kauhajoki) & opettajavalmentaja Anne Leppinen

Katso lisää w w w . t a i t a j a 2 0 17. f i

MIKÄ MUUTTUU AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELIJALLE? Nykytila

Hallituksen esitys 2017

Uusi ammatillinen koulutus

2018

JOUSTAVAVUUTTA OPISKELUUN Æ ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikki opiskelevat 3 vuotta ja etenevät samaan tahtiin

Æ osaaminen ratkaisee – opiskeluun käytetyllä ajalla ei merkitystä Æ jokainen opiskelija etenee joustavasti omaan tahtiinsa VÄHEMMÄN JA LAAJA-ALAISEMPIA TUTKINTOJA

Æ yhteensä 351 ammatillista tutkintoa

Æ yhteensä 164 ammatillista tutkintoa Æ valinnaisuus lisääntyy Æ erikoistutaan tutkinnon sisällä KOULUTUKSEEN JOUSTAVASTI LÄPI VUODEN

Æ yhteishaku peruskoulun päättäville

Æ pääväylänä jatkuva haku läpi vuoden

Æ jatkuva haku aikuisille

Æ yhteishaku keväällä peruskoulunsa päättäneille ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville

YKSILÖLLINEN OPINTOPOLKU Æ opintopolku suunnitellaan eri tavoin ammatillisessa peruskoulutuksessa, näyttötutkinnoissa ja oppisopimuskoulutuksessa

Æ kaikille opiskelijoille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS), jossa mukana myös ohjaus- ja tukipalvelut

OSAAMISTA TARPEEN MUKAAN Æ kaikkiin osaamistarpeisiin vastataan pääosin tutkinnolla

Æ peruskoulunsa päättäneille ja ilman tutkintoa oleville koko tutkinto Æ muihin osaamistarpeisiin vastataan tutkinnon ohella yhä enemmän tutkinnon osilla PAINOPISTE PUUTTUVAN OSAAMISEN HANKKIMISEEN

Æ kaikki opiskelevat pääosin samansisältöisesti

Æ kukin opiskelija opiskelee vain sellaista, mistä hänellä ei vielä ole osaamista MONIPUOLISEMMAT OPPIMISYMPÄRISTÖT

Æ opiskelua oppilaitoksessa ja työpaikalla

Æ opiskelua joustavasti työpaikalla, oppilaitoksessa ja aiempaa enemmän myös virtuaalisissa ympäristöissä

ENEMMÄN OPPIMISTA TYÖPAIKOILLA – TYÖLLISTYMISEN KYNNYS LASKEE Æ oppisopimus

Æ oppisopimus

Æ työssäoppiminen

Æ koulutussopimus Æ koulutussopimuksen ja oppisopimuksen joustava yhdistäminen YKSI TAPA SUORITTAA TUTKINTO – NÄYTTÖ

Æ ammatillinen peruskoulutus: näytöt, muu arviointi ja opetukseen osallistuminen

Æ näytöt – ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä pääosin työpaikoilla

Æ näyttötutkinnot: tutkintotilaisuudet AMMATILLISEN OSAAMISEN ARVIOINNISSA TYÖELÄMÄ VAHVASTI MUKANA Æ ammatillisessa peruskoulutuksessa opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen Æ näyttötutkinnoissa työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä

Æ opettaja ja työelämän edustaja yhdessä

REFORMIN YKSI TAPA TEHDÄ TUTKINTO – MITEN TUTKINNOT MUUTTUVAT? Ammatillisen koulutuksen reformi on haastanut oppilaitokset vahvistamaan koulutuksen asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta, valinnaisuutta, osaamisperusteisuutta, työelämälähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja laatua Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa lainsäädäntöä siten, että tulvaisuudessa on vain yksi tapa tehdä ammatillinen tutkinto. Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen raja-aidat poistetaan ja kaikki opiskelevat samojen joustavien ja henkilökohtaisten periaatteiden mukaan.

TUTKINTOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE Tutkinnot uudistuvat ja ammatillisten tutkintojen määrä vähenee. Uudet tutkinnot lisäävät vapautta ja joustavuutta vastata työelämän osaamistarpeisiin. Tutkintoja on tällä hetkellä yhteensä peräti 351, mutta tutkinnonuudistuksen jälkeen enää 164. Aikaisemmin lähes jokaista osaamistarvetta varten luotiin uusi tutkinto. Uudet laaja-alaiset tutkinnot mahdollistavat laajemman valinnanvapauden ja erikoistumisen tutkinnon sisällä. Työelämässä tapahtuu valtavia muutoksia. Ammatit ja niiden osaamisvaa¬timukset tulevat muuttumaan ja ammatillisen koulutuksen on kyettävä vastaamaan muutoksiin.

JOUSTAVUUS Joustavuus opiskelussa tarkoittaa, että jokainen opiskelija etenee joustavasti omaan tahtiinsa. Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa on mukana myös ohjaus- ja tukisuunnitelma.

Osaamista hankitaan tarpeen mukaan. Kukin opiskelija opiskelee vain sellaista, mistä hänellä ei ole vielä osaamista. Suoraan peruskoulusta ja ilman tutkintoa oleville tavoitteena on aina koko ammatillisen tutkinnon suorittaminen, mutta osaamistarpeisiin voidaan vastata koko tutkinnon ohella myös tutkinnon osilla. Usein jo työelämässä oleville tutkinnon osien suorittaminen on joustava mahdollisuus täydentää osaamistaan. Joustavuus tutkinnoissa tarkoittaa myös sitä, että opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon osia hyvin erilaisia polkuja ja erilaisia oppimismenetelmiä hyödyntäen. Osaamista kertyy oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi myös esim. erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa, opiskelijoiden NY-yrityksissä ja osuuskunnissa, työpaikoilla tai virtuaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Opiskelija voi valita sen tavan osaamisensa kartuttamiseen, joka sopii hänelle parhaiten.

OPETTAJAN TYÖ MUUTTUU Reformi muuttaa opiskelijan osaamisen hankkimista, mutta myös opettajan työ muuttuu. Pyrkimys on, että opettajat tekevät enemmän yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan. Työtä tehdään monenlaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä ja jalkaudutaan työpaikoille ohjaamaan. Työssä painottuu ohjaava ja valmentava ote. Uudistuksilla pyrimme entistä laadukkaampaan ammatilliseen koulutukseen, jonka avulla työelämä saa tarvitsemaansa uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Hellevi Lassila koulutusjohtaja, vararehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

MIKÄ MUUTTUU AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE Nykytila

Hallituksen esitys 2017

Uusi ammatillinen koulutus

2018

YKSI LAINSÄÄDÄNTÖ Æ laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Æ laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Æ laki ammatillisesta koulutuksesta Æ lisää vapautta ja joustavuutta vastata osaamistarpeisiin Æ ei raja-aitoja nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä YKSI JÄRJESTÄMISLUPA

Æ kaksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa

Æ yksi yhtenäinen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa

Æ tutkintotoimikunnan kanssa solmittava näyttötutkintojen järjestämissopimus YKSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Æ eri rahoitusväyliä ja erilliset kiintiöt ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa

Æ yksi yhtenäinen ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä Æ tukee keskeyttämisen vähentämistä, kannustaa pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta Æ lyhentää opiskeluaikoja ja suuntaa koulutusta aloille, joilla on työvoiman tarvetta Æ enemmän valtaa päättää koulutuksesta TUTKINNOT JA TYÖLLISTYMINEN RAHOITUKSEN PERUSTEIKSI

Æ laskennallinen rahoitus, joka perustuu opiskelijamäärään

Æ perusrahoitus (50%) takaa koulutuksen kaikilla aloilla ja kaikille opskelijoille

Æ pieni tuloksellisuusrahoitus

Æ suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista 35 % kokonaisrahoituksesta Æ työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella 15 % rahoituksesta VÄHEMMÄN JA LAAJA-ALAISEMPIA TUTKINTOJA

Æ yhteensä 351 ammatillista tutkintoa

Æ yhteensä 164 ammatillista tutkintoa

Æ jäykkä järjestelmä, jossa jokaista osaamistarvetta varten luodaan uusi tutkinto

Æ valinnaisuus lisääntyy Æ erikoistutaan tutkinnon sisällä VÄHEMMÄN LAKISÄÄTEISIÄ SUUNNITELMIA

Æ kolme koulutuksen suunnitelmaa Æ neljä erilaista henkilökohtaistamissuunnitelmaa

Æ suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta (osana laadunhallintajärjestelmää) Æ henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS) VÄHEMMÄN TOIMIELIMIÄ – VÄHEMMÄN HALLINTOA

Æ 91 valtakunnallista tutkintotoimikuntaa

Æ noin 40 valtakunnallista työelämätoimikuntaa

Æ lukuisia koulutuksen järjestäjän asettamia ammattiosaamisen näyttöjen toimielimiä OPETTAJIEN TYÖ MONIPUOLISTUU Æ opettaja vastaa omasta osuudestaan, omasta luokastaan jne. Æ opettaminen tapahtuu pääosin oppilaitoksessa

Æ jaettu asiantuntijuus, enemmän yhteistyötä Æ työtä tehdään useissa oppimisympäristöissä ja jalkaudutaan työpaikoille ohjaamaan Æ työssä painottuu ohjaava ja valmentava ote TUTKINTOJEN MYÖNTÄMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE

Æ tutkinnot myöntää näyttötutkinnoissa tutkintotoimikunta, ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä

Æ tutkinnot myöntää ja todistukset antaa koulutuksen järjestäjä Æ vähemmän päällekkäistä työtä KOULUTUSVIENNIN ESTEITÄ PURETAAN

Æ rajoitetutut mahdollisuudet myydä koulutusta ja tutkintoja EU-ja ETA-alueen ulkopuolelle

Æ kaikkia ammatillisia tutkintoja ja tutkintojen osia ja koulutusta voi myydä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle

REFORMI-HANKKEET UUDISTUSTEN TIENRAIVAAJINA Sedussa käynnistyi vuoden 2016 lopussa useita reformia valmistelevia opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia verkostohankkeita. Niiden tavoitteena on poistaa raja-aitoja nuorten ja aikuisten koulutusten väliltä ja tukea yhtenäistä tapaa suorittaa tutkinto. Hankkeissa uudistetaan, monipuolistetaan ja digitalisoidaan toimintoja ja oppimisympäristöjä sekä kehitetään Sedun asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Hankkeiden yksi kärkitavoite on työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallien kehittäminen. Hankkeissa kartoitetaan alueen työelämän näkemyksiä työelämäyhteistyön nykytilasta, kehittämistarpeista ja koulutustoiveista. Tavoite on vastata tulevaisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin ja nostaa asiakas ja työelämä keskiöön. Reformi selkeyttää ja sujuvoittaa asioita työpaikkojen näkökulmasta: jat-

kossa on kahden sijasta vain yksi tapa suorittaa tutkinto. Hankkeet kehittävät oppisopimuskoulutusmallia ja sen rinnalla uutta koulutussopimusmallia, joka tulee korvaamaan työssäoppiminen-termin. Kaiken kaikkiaan työelämän rooli ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisessa tulee kasvamaan entisestään. Siksi tiivis ja toimiva yhteistyö oppilaitosten ja työelämän kesken on tärkeämpää kuin koskaan.

Reformi edellyttää myös opettajilta uudenlaista osaamista ja tiimityömalleja. Hankkeiden kolmantena kärkiteemana on kartoittaa opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisvaatimuksia ja -tarpeita ja luoda sen pohjalta koulutuksen järjestäjien käyttöön opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen välineitä. Opettajille luodaan reformin haltuun ottamiseen omat henkilökohtaiset kehittymispolut.

Reformihankkeiden toinen painopiste on opiskelijan henkilökohtaistamisprosessin, opintojen nivelvaiheiden ja joustavien opintopolkujen kehittäminen. Opiskelijalle tarjotaan enemmän valinnanmahdollisuuksia ja opiskelussa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet. Kaikkien toimien tavoitteena on lisätä opiskelijan hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja sitoutumista opiskeluun osaamisen kartuttamisen rinnalla. Lopputuloksena on koulutuksen vaikuttavuuden kasvu.

Kaikki reformihankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden reformia tukevien hankkeiden kanssa. Hankeverkoston kautta saadaan tietoa siitä, miten muissa oppilaitoksissa kehittämistyötä on tehty ja voidaan levittää erilaisissa piloteissa kokeiltuja ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Marja-Terttu Kurunsaari kehittämisjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

MITEN KURIKAN KAMPUS ETENEE? Lyhyesti sanottuna Kurikan Kampus etenee aikataulussaan ja nopeasti. Tänään kirjoitettu työmaatilanne olisi jo huomenna vanha, koska työmaalla työskentelee n. 70 rakentajaa ja valmista tulee sen mukaisesti. Urakkasopimukset allekirjoitettiin 15.12.2016 ja rakentamisaikataulu on pääpiirteissään: • Rakennustöiden aloitus 1/2017 • Rakennus 2, töiden aloitus 3/2017, valmistuminen 7/2017 • Rakennus 1, valmis kalustamista varten lohkoittain (lohkot 1-5) 7/2018 - 8/2018 • Rakennus 3, valmis kalustamista varten 8/2018 • Kaikki työt valmiina ja vastaanotet tavissa 30.11.2018 Hanke on sekä suunnittelutyön että toteutuksen osalta vaativa, joten kaikkien

osapuolten yhteistyö on tärkeää. Siksi yhteiset kokoontumiset ovat erittäin tärkeitä. Kokouksiaan pitävät kiinteistö Oy:n hallitus ja rakennustoimikunta. Työmaalla pidetään työmaakokouksia, suunnittelupalavereita, urakoitsijapalavereita, rakennuttajatiimin kokouksia, rakennustöiden ja taloteknisten töiden valvojien palavereita jne. Myös tiivis viranomaisyhteistyö on tärkeää läpi koko rakennushankkeen. Uusi koulurakennus otetaan kaikilta osiltaan käyttöön 1.1.2019 alkaen. Rakennus tehdään kestämään perustusten ja rungon osalta 100 v sekä muilta osin 50 v. Edessä on siis pitkä käyttöaika verrattuna meneillään olevaan rakennusaikaan ja on hyvä pohtia investoinnin merkitystä Kurikan kaupungille. Kurikan Kampuksen omistavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (78%) ja Kuri-

kan kaupunki (22%). Rakennus tarjoaa uudenaikaiset, muunneltavat tilat ammatti- ja lukiokoulutukseen – ja erikokoisten tapahtumien järjestämisen. Iso 700 m2:n liikuntasali on av-välineiden kautta yhteydessä myös viereiseen aula- ja ruokalatilaan. Konsertit, liikuntatapahtumat, isot valtakunnalliset kokoukset, perhejuhlat jne. on jatkossa mahdollisia järjestää Huovintiellä. Kun naapureina toimivat Hotel Kurikka ja jatkossa myös Kurikan Toimitilat Oy:n rakennuttama opiskelija-asuntola, tapahtumien toteuttaminen ei jää kiinni myöskään majoituskapasiteetista. Investointi kouluun ja koulutukseen on saanut aikaiseksi ja saa varmasti myöhemmin lisää positiivista ”pöhinää”. Kurikasta on maakunnan toiseksi suurimpana kaupunkina muodostumassa vahva toisen asteen koulutuskeskittymä. Lukion ja ammatillisen koulutuksen

yhteistyössä on varmuudella voimaa, jota kannattaa hyödyntää myös alueen yritysyhteistyön kehittämisessä. Seduun muodostuu vähitellen viisi kampusta, joista Kurikka on yksi. Kolmella kampuksella lukio on rakentumassa samaan kokonaisuuteen – Kurikan lisäksi Lapualla ja Ähtärissä. Kurikan Kampuksen suunnittelussa ja toteutuksessa luodaan suuntaviivoja lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittämiselle. Jatkossa myös aikuiset opiskelevat samoissa tiloissa samoja tutkintoja, joten opetustoiminnan toteuttajilla on todella monipuoliset mahdollisuudet kehittää uutta. Yhteiselle hankkeelle menestystä toivoen Matti Yli-Lahti Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun tekninen johtaja Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen toimitusjohtaja

FAKTAT Sedun ammattikoulutus Kurikassa ja vuoden 2019 alusta Kurikan kampuksessa • Hotelli-, ravintola- ja cateringala, kokki • Puuala, puuseppä & teollisuuspuurakentaja • Rakennusala, talonrakentaja • Sähkö- ja automaatiotekniikka, sähköasentaja • Talotekniikka, putkiasentaja • Tieto- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka-asentaja • Turvallisuusala, turvallisuusvalvoja • Verhoilu- ja sisustusala, sisustaja • VALMA Jurvasta siirtyvä • Kuvallinen ilmaisu, kuva-artesaani Kauhajoelta siirtyvä • Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja - lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala - sairaanhoidon ja huolenpidon oa

ROOPE SIIRTYI HARRASTAJASTA YRITTÄJÄKSI Roope Reinola on valokuvauksen harrastaja, juuri valmistunut merkonomi ja yrittäjä. - Olen tykännyt räplätä filmikame roita pienestä pitäen. Sain seit semän vuotta sitten syntymäpäi välahjaksi järjestelmäkameran. Lahja sai silloin 11-vuotiaan pojan innostumaan valokuvauk sesta. Videokuvaukseen perehtymisen Reinola aloitti muutama vuosi sitten. – Valokuvaan edelleen, mutta koen olevani enemmän omalla alueellani videokuvaajana. Laa dukas videotuotanto edellyttää laaja-alaisempaa osaamista. Olen joutunut opettelemaan valtavasti uusia taitoja, esimer kiksi videoeditointia. - Ostin vuosi sitten ensimmäisen kuvauskopterini, mikä avasi aivan uuden maailman. Kuvama teriaalia syntyy myös ilmassa, välillä tulee lenneltyä muuten vaan, Reinola nauraa.

@roopereinola

Reinola perusti opiskeluaikana NYyrityksen, jonka kautta tarjosi videoja valokuvauspalveluita. - Halusin kokeilla, millaista olisi tehdä tätä hommaa oikeasti työkseen. Se tuntui heti oikealta jutulta. Samalla sain mahdolli suuden suorittaa työssäoppimis jakson oman yrityksen kautta. - Olen auttanut mm. Sedun video tuotannossa ja saanut yhteyden ottoja niin yritys- kuin yksityis asiakkaita verkkosivujen ja sosi aalisen median kautta. Aion työl listää itse itseni valmistuttuani.

w w w.you t u b e. com /u s er /r ro op ee / v id eo s

Krista Laurila

ROOPE VERKOSSA w w w.ro op erei n ol a. com

KOTIVÄEN FOORUMI

Koulutuskeskus Sedussa on kuluneena lukuvuotena toiminut kotiväenfoorumi, jonka kautta opiskelijoiden huoltajat ovat voineet tuoda esille näkemyksiään ja keskustella opiskeluun liittyvistä asioista. Kotiväenfoorumissa on ollut jäseninä kaksi huoltajaa jokaisesta opetusyksiköstä sekä johdon, päälliköiden ja opiskeluhuoltohenkilöstön edustus.

Kotiväenfoorumi on vieraillut lukuvuoden mittaan Koulutuskeskus Sedun yksiköissä Lapualla, Ilmajoella, Törnäväntiellä ja Koskenalantiellä. Jokaisessa tapaamisessa on ollut keskusteltavana jokin kotiväkeä kiinnostava tai askarruttava aihealue, mm. opiskelijoiden erityinen tuki ja erityisopetus, ammatillisen kasvun tukeminen, työelämän toiveet uusille ammattilaisille sekä

yhteiset aineet / yleissivistävät aineet ammatillisessa koulutuksessa. Syksyllä toimintaa jatketaan ja toivotetaan mukaan sekä aikaisemmin mukana olleita että uusia kotiväen edustajia.

KAKSI TUTKINTOA KOLMESSA VUODESSA – ONNISTUU! – Kaksi ekaa opiskeluvuotta painet tiin kyllä täydet päivät, kokeiksi ja ylioppilaiksi keväällä valmistuvat Tiia Keski-Hannula ja Säde Välilehto toteavat urakastaan. Nuorten kevät huipentuu vielä Taitaja2017-finaaliin cateringkokki-lajissa. Kunhan kevään ylioppilaskirjoituksista on selvitty, nuoret osaajat alkavat harjoitella ammattitaidon suomenmestaruuskilpailuihin.

– Meillä on rento meininki, ei mietitä liikaa eikä stressata, Sini kuvaa työs kentelyä parilajissa. –

Ja meillä on taustalla hyvät opettajat. Elinan (Järvistö) valmennuksessakin on rento fiilis, vaikka töitä tehdään, Tiia täydentää.

Nuoret jakavat työtehtävät vahvuuksien mukaan. – Semeissäkin työnjako oli selkeä. Syön ja laitan yleensä kasvisruokaa, joten Tiia teki lihamurekkeen, Säde kuvaa parilajin tärkeää työn suun nittelua.

RESTONOMIKSI TAI TÖIHIN Teija Pollari valmensi semifinaaleihin toista paria, joten kokit saivat hyviä neuvoja kahdelta opettajalta.

Soinilainen Säde Välilehto kirjoitti syksyllä ruotsin ja matematiikan, keväälle jäivät englanti ja äidinkieli. Tiia KeskiHannula sai syksyllä englannin ja matematiikan kirjoituksista tulokset, joihin hän on tyytyväinen. Kevään kirjoituksissa kristiinankaupunkilaiselle Tiialle olivat vuorossa pitkä ruotsi ja äidinkieli.

TYÖSSÄOPPIMAAN KIRJOITUSTEN JÄLKEEN

Kahden tutkinnon tekijä kirjoittaa yleensä ainoastaan neljä ainetta ja opiskelee lukiossa vain pakolliset kurssit ja näihin kirjoituksiin tarvittavat kurssit. Lukiosuoritukset luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin. Jatko-opintoja siivittävät siis ammatilliset valmiudet sekä äidinkielen, matematiikan ja kielten hyvä osaaminen.

Cateringkokki-laji on parilaji, jonka finaalitehtävä tulee Taitaja2017-sivustolle pari kuukautta ennen kilpailuja. – Cateringkokeilta odotetaan perus ruuanvalmistustaitoja. Kaikkea oppii tekemään harjoittelemalla, vakuuttaa Tiia.

– Lukuloman ja kirjoitusten jälkeen meillä on vielä työssäoppiminen; anniskeluvastaavan töitä baarissa tai ravintolassa kuukauden verran, Tiia Keski-Hannula ja Säde Välilehto kertovat opintojensa rytmityksestä.

– Kokin työssä parasta on syöminen! nauraa Säde. Annosten esillelaitto ja uusien ruokien kehittäminen kiehtoo Säde Välilehtoa, joten kevään juhliin hän lupaa valmistaa itse leivonnaiset. Ja kevääseen kuuluu haku jatko-opintoihin: restonomiopintoihin Tampereelle, Jyväskylään tai Helsinkiin. – Mietin lukuloman aikana, mitä teen jatkossa. Ehkä teen töitä jonkin aikaa ja harkitsen seuraavat siirrot, Tiia Keski-Hannula paljastaa suunni telmistaan. Kirkkokadulla on ihan parasta ruokaa. Sitä ymmärtää arvostaa, kun välillä syö muissa kouluissa, nuoret naiset, ruokaalan osaajat arvioivat. – Laatu on parempi, kun ruoka teh dään itse raaka-aineista eikä käytetä eineksiä.

TUURILLA FINAALIIN – Me lähdettiin läpällä semeihin, Tiia ja Säde nauravat. Tyttöjen mielestä kaikki meni semifinaaleissa pieleen; kauha katkesi, murekemassa jouduttiin tekemään uudestaan, kun mittavirheen takia pippuria meni kolminkertainen määrä. Kun aikaa oli enää 5 minuuttia, keitto oli vielä soseuttamatta. Aikaraja ylittyi parilla minuutilla mutta ilmeisesti ruoka maistui tuomareille, nuoret päättelevät.

Tiia Keski-Hannula ja Säde Välilehto jatkoivat Taitaja2017-finaalissa Helsingissä samaan tapaan. Opettaja-valmentaja Elina Järvistö jännitti kilpailualueen laidalla paljon opiskelijoita enemmän; nuorilla on hyvät hermot tehdä töitä paineen alla. – Aikaa on, kun sitä on vielä 20 sekuntia, kokit tuumasivat ja ottivat lajissaan upeasti hopeamitalit.

PIIRTÄJÄN SANAT VIILTÄVÄT Hanna Suorauha (22) pukeutuu punkkarimaisesti. Nuori nainen viestii kapinaa ulkoasullaan – mieluisin viestintäkanava on sarjakuva. Piirroksissa Hanskin hahmo tekee viiltäviä huomioita arjestaan ja kiroilee armottomasti. Satiirin säilä osuu Hanskiin, opiskelijakavereihin, työkavereihin ja elämään yleensä. Elintarvikealan opettaja Merja Kivimäki nautti erilaisesta työssäoppimisen raportista. – Ensimmäisellä viikolla rullakon tyh jäämiseen kului neljä ja puoli tuntia. Viimeisellä viikolla 25 minuuttia, Hanna Suorauha ilmoittaa oppi neensa Laihian K-marketissa viides sä viikossa ja kiittelee mukavia asiakkaita.

JÄRJESTELMÄLLISYYS – Huomenna meillä on prosessin näyttö. Anna, Selina ja minä muo dostamme pienryhmän, jonka teh täviin kuuluu valmistaa hillo, kink kusarvet ja lounassalaatti. Jokais ta valmistetaan n. 30 annosta. Mei dän pitää näyttää osaaminen – ja kyllä jännittää, Hanna Suorauha pu huu vahvaa murretta, jota ei pysty kirjoittamaan.

– Siitä tulee suorittamista, jos sillä pitää elää. Harrastaminen on niin paljon vapaampaa, saa tehdä sitä, mitä haluaa. Ja Hanna Suorauha haluaa piirtää, sarjakuvia. Omia hahmoja syntyy vaivattomasti. – Tartun aina ekaan ideaan. Älyllinen analyysi on turhaa, ja riski kannattaa aina ottaa, Hanna kertoo sarjakuvan luomisesta.

FYSIIKKA – Hyvä fysiikka on elintarvikealalla tärkeä. Pitää jaksaa nostaa laatikoi ta, Hanna toteaa yksiselitteisesti. Mutta Hannan kokemuksen mukaan elintarvikealan työssä tarvitaan myös luovuutta ja hyvää huumorintajua. Mikrobiologian opit ovat tehneet hänestä tarkan elintarvikkeiden kanssa myös kotona.

Hanna Suorauha kirjoitti ylioppilaaksi Isonkyrön lukiosta, opiskeli Ilmajoella teatterilinjalla ja Limingan Taidekoulussa sarjakuva- ja animaatiolinjalla ja opiskelee nyt elintarvikealaa Sedussa. Hän valmistuu elintarvikkeiden valmistajaksi keväällä 2018. – Ehkä haen vielä kouluun. Nuoriso-ohjaajan työ kiinnos taa. Voisi olla mukavaa ohja ta nuoria teatterihommiin. Kesä tulee – ja loma. Ehtii tehdä omia juttuja: pelata tietokonepelejä ja Pokemon Gota.

Hillo on mansikkahilloa, kinkkusarviin Hanna valmistaa massan, salaattiin tulee omenaa, purjoa, porkkanaa, kinkkua, makaronia, kurkkua ja majoneesia. Kaikkien pitää osallistua pakkaamiseen. Nuoret naiset ovat suunnitelleet selvittävänsä näytön jakamalla tehtävät. – Olen saanut täältä hyviä kavereita, ja tällä alueella on töitä. Kun haluaa, ihmisestä on moneen, vastuuntun toinen Suorauha toteaa ja sanoo, ettei taide elätä.

KALAKAVERIT NY - TAVOITTEELLISESTI ETEENPÄIN matematiikka jäävät syksyyn. – Siskoni teki myös kaksoistutkinnon, ja tämä sopii minulle myös; en halunnut pelkkää lukiota enkä pelkkää ammattikoulutusta, Katarii na Joronen vakuuttaa ja kertoo kiinnostuksenkohteikseen viestin nän ja hammaslääketieteen. – Jatkokoulutusmahdollisuudet ovat nyt paremmat, uskoo Jani Alatyp pö, joka haluaa jatkaa opintojaan kauppa- tai hallintotieteisiin ja valita aineita oman mielenkiinnon mukaan.

Merkonomiksi, ylioppilaaksi, ehkä yrittäjäksi mutta korkeakoulun kautta. Ammatillinen perustutkinto joustaa opiskelijan tavoitteiden mukaan, ja Sedussa merkonomeiksi opiskelevat Katariina Joronen (18) ja Jani Alatyppö (20) ottavat kaiken opin innolla vastaan.

–

Katariina Joronen ja Jani Alatyppö ovat kalastaneet koko pienen ikänsä. NY-yritysidea syntyi luontevasti harrastuksen pohjalta; Kalakaverit Ny valmistaa tasapainopilkkejä talvikalastukseen. Pilkkien valmistamiseen he ovat saaneet oppinsa Janin isältä. Ja näillä pilkeillä tulee kalaa, erityisesti ahvenia. Tuote on käynyt hyvin kaupaksi.

Käsin tehty Kalakaverit NY:n tasapainopilkki on kerännyt hyvää palautetta. Hyvällekään käsityötuotteelle ei kuitenkaan pysty saamaan sen oikeuttamaa hintaa. Pilkit maksavat 10 € ja 12 € - ”tällä hinnalla asiakkaat sen ostavat”, merkonomiopiskelijat toteavat. Onneksi yrityksellä on Janin isä mentorina, sillä häneltä on lainattu työvälineitä ja ostettu raaka-aineita pienissä erissä. – Kalapaikka vaikuttaa, mikä pilkki syö eikä yksi pilkki toimi kaikkialla, Jani kertoo.

Katariina ja Jani tekevät työssäoppimisen omassa yrityksessään; tekevät toimintaympäristöanalyysin, perehtyvät niche-tuotteen markkinointiin, asiakkaiden tavoittamiseen some-markkinoinnilla, tuotantoon, kirjanpitoon. – Aluksi suunniteltiin verkkokauppaa mutta nyt on tavoitettu asiakkaat aika hyvin. Suoramarkkinointi ja asi akkaiden suositukset purevat, tiivis tää Katariina ja jatkaa, että yrittäjyys on yksi tulevaisuudensuunnitelmis ta.

Yksi pilkki valmistuu kolmessa päivässä, muotista lähtien kahdessa päivässä. Hiomiseen menee aikansa. Yksi työvaihe ei välttämättä vie paljon aikaa mutta liiman ja maalin pitää välillä aina kuivua, Jani kuvaa tuotannon haasteita.

Kalakaverit Ny panosti myyntiin maaliskuun loppuun saakka, ja yritys ajetaan hallitusti alas.

KALAKAVERIT – KAHDEN TUTKINNON TEKIJÄT NY-yritys jousti juuri sopivasti, jotta Katariina Joronen ja Jani Alatyppö ehtivät myös valmistautua kevään ylioppilaskirjoituksiin. Katariinan ohjelmassa olivat äidinkieli ja terveystieto – englanti ja

Nuoret yrittäjät toteavat, että kolmoistutkintoa (lukio, ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) ei tarvita, koska ylioppilastutkinnon arvosanat ratkaisevat. – Kun alkaa tehdä kaksoistutkintoa, pitää lukion ensimmäisenä vuonna tietää, mitkä aineet aikoo kirjoittaa, Katariina vinkkaa ja toivoo, että kak sarin tekijät osaisivat hyödyntää aikuislukion kurssit.

MERKONOMI LÖYTÄÄ TÖITÄ – Taitaja-toimistossa oli kivaa! Työ oli monipuolista toimistotyötä ja asiakaspalvelua, Jani Alatyppö kommentoi työssäoppimistaan. – Ammatilliset opinnot on hyviä, niis tä on hyötyä, ja työssäoppimisessa harjaantuu asiakaspalvelussa, joten töitä on mahdollisuus löytää, uskoo Katariina Joronen.

VUOSI YRITTÄJÄNÄ NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on suunnattu peruskoulun 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Opinto-ohjelmassa perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NYyritys). Lukuvuodessa eletään yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen.

OPISKELIJA VOI SEDUSSA VAIKUTTAA

Veera Ollikainen opiskelee merkonomiksi Sedussa, lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon hän suorittaa Seinäjoen lukiossa. Hän on Sedun opiskelijakunta FOKUKSEN puheenjohtaja. Lisäksi hän edustaa opiskelijoita Koulutuskeskus Sedun johtoryhmässä, ammattiosaamisen toimielimessä ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä. Esittelen Veera Ollikaisen turkkilaiselle vieraallemme Sema Incille, joka ammattilaisena kartoittaa Veeran vahvuudet ja kannustaa urasuunnitteluun. Miten ehdit ja jaksat tehdä nuo kaikki? – Haluan vaikuttaa, joten tämä ei ole raskasta. Samoja asioita käsitel lään, joten oma tieto lisääntyy ja pystyy osallistumaan helpom min. Luottamustoimet tuovat kokemusta ja varmuutta.

KOULUTUSKESKUS SEDUN OPISKELIJAKUNTA FOKUS Jokaisessa yksikössä toimii opiskelijafoorumi, josta valitaan edustajat (15) FOKUKSEEN.

Opiskelijahyvinvoinnin kehittämispäällikkö Anu Hietarinta ohjaa FOKUKSEN toimintaa, avustaa puheenjohtajaa työssään esim. kokoamalla taustamateriaalia.

Liiketalous ja erityisesti taloushallinto, kirjanpito, palkanlaskenta kiinnostavat. Työpaikoista tilitoimisto ja tulevaisuudessa oma yritys vastaavat unelmiin.

Mitä FOKUS tekee? – FOKUS edustaa opiskelijoita. Se voi järjestää tapahtumia, aktivi teetteja, viedä opiskelijoiden kehittämisideat johtoryhmään asti. Meille tärkein asia tänä vuon na on ollut oppimisympäristöjen viihtyvyys. Toivottavasti opiskeli jat otetaan mukaan uusien kam pusten suunnitteluryhmiin. Kun on aktiivinen, on mahdollisuus vaikuttaa.

Sema Inci lataa nopeasti menestyvän yrityksen kulmakivet: 1. hyvä nimi 2. tarkka kilpailija-analyysi 3. tulo- ja menolaskelmat

Veera Ollikainen (25) on kotoisin Pohjois-Savosta Nilsiästä. – Aloitin lukion, vaikka haaveilin kokin työstä, mutta lukioon oli niin paljon lyhyempi matka. Olin lomil la töissä kaupassa. Töitä riitti ja jätin lukion kesken. Sen jälkeen olen hankkinut työkokemusta mm. ravintola- ja matkailualalta.

MAAILMA ON AVOIN – Pääasia, että on töissä tai opiske-

lemassa. Haluan tehdä työni hyvin ja uskon, että hyvät paperit vaikuttavat työelämässä. Tavoitteeni alkaa hiljalleen selkiintyä; koulusta saan hyvän pohjan ja haluan tehdä uran liiketaloudessa. Haaveilen myös opiskelusta kauppatieteen maisteriksi työn ohella.

– Yrittäjä haluaa tehdä työtään ja

hänellä on vapaus suunnitella omaa työtään, määrittelee Veera Ollikainen tavoitteensa.

OPISKELIJOIDEN VALMA Lukuvuonna 2016-2017 Seinäjoen Valmassa haluttiin kokeilla tulevaa reformia ajatellen entistä yksilöllisempää ja joustavampaa toimintaa. Alkoi ryhmättömyys ja luokattomuus. Yhteisöllisyyteen kiinnitettiin huomiota koko Valmana ja kehitettiin oma-aikuinen -malli, jossa jokainen opiskelija saa ohjausta häntä palveleviin valintoihin. Oma-aikuinen on ollut myös arjessa tukena ja pitänyt yhteyttä opiskelijan verkoston ja sidosryhmien kanssa. Tärkeä osa Valman toimintaa on yhteistyö Sedun perustutkintojen kanssa ja Sedu-kierrosten, koulutuskokeilujen sekä ammattirastipäivien lisäksi perustutkintojen kanssa on tehty yksilöllisiä opiskeluratkaisuja palvelemaan opiskelijoiden tarpeita. Meiltä on siirrytty myös perustutkintoihin kesken lukuvuoden suoraan koulutuskokeiluista sekä syksyn yhteishausta tammikuussa aloittaviin ryhmiin.

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA ”Opiskelin aluksi Hevostenhoitajan perustutkinnossa Perhossa, mutta jouduin lopettamaan. Sitten syyskuun lopussa tulin Valmaan. Täällä olen käynyt koulutuskokeiluissa eri aloilla ja tutustumassa työn kautta eri ammatteihin. Korotin myös peruskoulun päättötodistuksen arvosanaa englannissa ja olen kerrannut ruotsia ja fysiikkaa” ”Olen kartoittanut Oppisopimusvaihtoehtojani, ollut paljon työelä-

mässä ja tehnyt paketteina peruskoulun arvosanojen korotuksia” ”Peruskoulussa en tiennyt minne hakisin yhteishaussa ja päädyn tulemaan Valmaan miettimään. Olen käynyt koulutuskokeiluissa ja kerrannut sekä korottanut päättötoikan numeroitani. Pääsen myös Valmasta opintomatkalle Sloveniaan josta käymme myös Italiassa. Se on siistiä” ”Aloitin helmikuussa Valman, kun olin tullut siihen tulokseen että en ollut oikealla alalla ja halusin miettiä uudestaan valintojani. Saan kerrytettyä tarvittavat 30 osaamispistettä tehtäväpakettien avulla ja saan yhteishakuun 6 lisäpistettä. Olen saanut myös varmuutta ammatinvalintaan.” ”Olen ollut muutaman vuoden poissa opiskeluelämästä ja tulin Valmaan miettimään ammatinvalintaani sekä opettelemaan taas opiskelurytmiin. Arjen taitojen vahvistaminen -kokonaisuuksista olen oppinut paremmin tuntemaan itseäni, olen myös kerrannut kemiaa ja fysiikkaa jotka ovat tärkeitä tulevissa opinnoissani.” ”Olen opiskellut jo useammalla alalla ja en lopulta kokenut niitä oikeiksi ja opiskelussakin minulla on ollut haasteita. Päädyin Valmaan ja nyt yhteistyössä perustutkintoni kanssa olen saanut suoritettua kokonaisuuksia valmiiksi ja pääsen eteenpäin opinnoissani.”

”Tulin Valmaan miettimään omaa alaani. Kävin koulutuskokeilussa ja sille tielle jäin. Minulle avautui paikka perustutkintopuolelta ja olen nyt opiskellut alaa joka minua kiinnostaa.”

VALMAA TOTEUTETAAN RYHMÄN EHDOILLA Kauhajoen Valmassa on tänä vuonna ollut yhteensä 16 opiskelijaa. Ryhmän kanssa on korotettu peruskoulun arvosanoja, hankittu valmiuksia omaa tulevaisuutta ja tulevia opiskeluja varten. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa opintojaan koulussa maanantaista keskiviikkoon ja töissä torstaisin ja perjantaisin. Kauhajoen Valmassa on hyödynnetty Sedun osaamista ja opiskelijat ovat päässeet suorittamaan hygieniapassia, ensiapukorttia, ja lähihoitajaopintoihin suuntaavat opiskelijat ovat päässeet jo keväällä suorittamaan tulevia lähihoitajan opintoja. Toimelias ryhmä on toteuttanut pienimuotoista yritystoimintaa ja osallistunut koulun yhteisiin tapahtumiin. Ähtärissä Valmalaisia on ollut paljon tutustumassa eri aloihin Koulutiellä sekä Tuomarniementiellä. Myös pidempiä koulutuskokeiluja on järjestetty esimerkiksi rakennus-, puu-, auto- ja kodinhuoltaja-aloilla. Valmalainen, joka on hakenut kyseiselle alalle yhteishaussa opiskelemaan, on päässyt jo nyt keväällä tekemään kyseisen alan

opintoja räätälöidysti. Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumista on tehty myös oppilaitoksemme kahvilassa, jota on pyöritetty yhdessä perustutkintolaisten kanssa.

LAPUALLA ”Keskeytin opinnot tekniikan alalla. Oli tosi ahdistavaa eikä porukkakaan ollut ihan helppo. Nyt on tosi outoa, että voin puhua vapaasti ja jättää kaikki tavarani pöydälle tauon ajaksi eikä kukaan koske niihin. Voin tehdä paritöitä kenen kanssa tahansa ja kaikkien kanssa voin jutella. Ihan ihmeellistä!” ”Olen vähän oman polkuni kulkija. Mietin tosi paljon kaikenlaista ja minua kiinnostavat niin monet jutut. Olen oppinut tosi paljon hyvää Valmassa. Olen päässyt monissa asioissa eteenpäin. Itsenäistyn hiljalleen.” ”Tulin Valmaan vasta vuodenvaihteessa. Koulunkäynti on ollut välillä rankkaa edellisessä koulussa, nyt voin

ottaa ihan rauhallisesti ja hakea opiskelemaan, kun olen siihen valmiimpi. Saan opiskella ja etsiä sopivaa alaa, ja jotakin olen jo keksinytkin. Hain sen alan kesätöitäkin.” ”Opiskelin hyvin ihmisläheistä alaa, mutta alan työharjoittelussa olin ahdistunut. En sietänyt sellaista vaihtuvien ihmisten määrää. Valmassa pääsin tutustumaan alaan, jolla oli tosi mukava opettaja. Hän kertoi lisää, ja hainkin sitten kyseiselle alalle. Luulen pääsevänikin. Matikkakaan ei suuremmin jännitä, vaikka se onkin minulle vaikeaa.” ”Olen järkeilijä. Lukio kovasti sopisi mielenlaadulleni, mutta luki-, matikka- ja muut vaikeudet estivät lukioon menon. Yöuneni ovat fysiologisista syistä mitä sattuu, mutta pyrin aina tulemaan paikalle, kun vain kykenen. Kuntoutumiseen on vuosi melkein mennyt, mutta suhtaudun tulevaisuuteeni myönteisesti. On ollut hyvä tehdä hommia ilman paineita.”

LUKUVUONNA 2016 – 2017 MEILLÄ OLI LÄHES 150 TARINAA. ”Valmentavia koulutuksia on järjestetty Sedussa reipas 10 vuotta ja matkan varrella on tapahtunut valtavasti muutoksia. Yksi asia ei kuitenkaan muutu, Valmassa tärkeintä on aina nuoren aito kohtaaminen, pysähtyminen ja kokonaistilanteen tarkasteleminen”, kertoo Valman vastuuopettaja Virpi Lammassaari. Kiinnostaako peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen korottaminen? Ammatinvalinnan varmistaminen työelämän kautta? Tuntuuko, että tarvitset lisäaikaa ammatinvalinnan miettimiseen ja tukea arjen perusteisiin? Valmaan olet aina tervetullut!

ARRIVING AS A STRANGER, LEAVING AS A FRIEND FACTS Tim-Ole Sanmann (20) I am a trainee as a software developer in the company CT Datentechnik GmbH in Nienburg. At the end of the year, I will finish my apprenticeship and continue to work with my current company. In addition, I will start to study at a distance university. This means, I will work for the company during daytime and after work I will study on my own. …this is the most appropriate sentence to describe my 8 weeks in Seinäjoki. On the 25th of March 2017, I arrived in Seinäjoki as a stranger. To be honest, I felt very sad and I hoped that the time will go by as fast as possible. I missed everybody I left home in Germany and my heart was broken because my family cried when I went through the security control at the airport. I think, this was one of the most emotional moments I have ever felt so far. Two days later I started my work at Sedu. I will never forget the way to the main office. I wasn’t sure what will happen, where I will be and how I will feel there… Now – 8 weeks later – I can tell how I felt: This 8 weeks were incredible awesome. The first half of my traineeship I worked in the ICT-Department of Sedu. The teachers there gave me the opportunity to learn a lot about two topics in which I’ve been interested in a long time: 3D-Printing and Arduino programming. I got every resource I needed to continue my work and to develop my own abilities. The second half I worked on a project for a 360° Virtual Tour around the Sedu School. Also during this project I have acquired new knowledge and skills. Furthermore I am glad about everybody I met during this project. But it was not just the work that made my time here special. It was just awesome because of the people I met. And it was not just new people - now they are new friends.

I talked a lot with Finnish people and other exchange students. I met people from China, Estonia, France, Spain, Italy, Thailand and many more. We had long deep conversations and a lot of fun. Cooking, playing billiard, BBQ’s and a visit to PowerPark are just a few of these amazing things we’ve done together. Not all of them sound that special, but even the everyday things become special because of the people. Therefore, in my opinion watching a movie can be as special as a trip to PowerPark. Finally, I can’t explain everything I felt. But one thing I can say is that I have found friends for life. I have collected memories for life. I am grateful that I could make this exchange. Thank you. Yours Tim

DO I WANT TO COME BACK TO FINLAND? Of course. The time here was great and I found many friends I would like to see again. I also want to show my family where I have lived and why I like Finland that much.

WHAT DID I LEARN? I learned a lot about myself. I learned, what I like, what I want and where I want to go. Another interesting thing is, that we have spent a lot of time sitting together and talking about culture, education and behavior. In these discussions there were a lot of different people from different cultures – that gave us the opportunity to talk about our lives in our home countries. In this way, we all learned incredible amount about other cultures.

KANSAINVÄLINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS SEDUSTA uuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu Sedun opiskelijoiden yli 2 viikon mittaiset kv-jaksot aloittain v. 2016 (yht. 134) Ala Sosiaali- ja terveysala Hotelli-, ravintola- ja catering-ala Maatalousala Liiketalous Elintarvikeala Matkailuala Hiusala Käsi- ja taideteollisuusala Pintakäsittelyala Sähkö- ja automaatiotekniikka Kone- ja metalliala Tieto- ja tietoliikennetekniikka Rakennusala Tekstiili- ja vaatetusala Turvallisuusala Verhoilu- ja sisustusala Kuvallisen ilmaisun tutkinto Metsäala Logistiikka Talotekniikka Yhteensä

SEDUUN

opiskelijamäärä 46 15 11 10 6 6 4 4 4 4 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 134

Sedun opiskelijoiden 10 suosituinta kohdemaata: Kohdemaa Espanja Saksa Italia Britannia Malta Slovenia Viro Intia Puola Uganda

opiskelijamäärä 20 19 18 17 16 6 6 4 4 4

HUOM! Lähes puolet Suomeen tulevista kansainvälisistä metsäalan opiskelijoista valitsee Sedun.

ttttttttttttttttttttttttt

Sedu otti vastaan yhteensä 192 vaihto-opiskelijaa v. 2016 He tulivat seuraavista maista (10 kärjessä):

Seduun saapuneet opiskelijat tulivat työssäoppimaan ja opiskelemaan seuraaville aloille (10 suosituinta alaa):

Kotimaa Ranska Viro Britannia Unkari Itävalta Kiina Alankomaat Espanja Saksa Italia Liettua Ruotsi

Ala Metsäala Liiketalous Kone- ja metalliala Sähkö- ja automaatiotekniikka Puuala Turvallisuusala Autoala Matkailuala Maatalousala Laboratorioala

opiskelijamäärä 60 31 17 11 10 10 9 9 7 6 6 6

opiskelijamäärä 46 22 20 12 10 10 9 9 8 6

100-VUOTISTA SUOMEA JUHLITTIIN PAPPILANTIELLÄ 23.2.2017 vietettiin Sedu Ilmajoki Pappilantien perinteistä teemapäivää aiheena ”Suomi 100 vuotta”. Mukana olivat Sedun matkailuala Lapualta pyörittämässä kahviota ja Etelä-Pohjanmaan opisto perehdyttämässä kävijöitä perinneleikkien saloihin. Nähtävillä oli artesaaniopiskelijoiden tekemiä töitä satavuotisen Suomen merkittävistä tapahtumista: asusteita, asumista ja kulttuurisia vaikuttajia.

SEDU KANSAINVÄLISTÄÄ AMMATTIIN OPISKELEVIA Sedun kansainvälinen toiminta on valtakunnallisestikin kiinnostavaa, sillä lähtijöiden ja tulijoiden määrät vuositasolla ovat tasapainossa: viime vuonna lähtijöitä oli 204, tulijoita 192. Ammattiin opiskelevat saavat tuntumaa monikulttuuriseen yhteistyöhön opiskelemalla Sedussa ja lähtemällä mukaan kansainväliseen tutor-toimintaan. Sedusta lähti viime vuonna työssäoppimaan yli kahden viikon ajaksi ulkomaille 134 opiskelijaa. Sen sijaan lyhyeen alle kahden viikon vaihtoon lähtijöitä oli 70. Taitaja-vuosi näkyy tilastoissa, sillä Seduun saapui ulkomailta 257 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa, kun Sedusta lähti vain 90 opettajaa, ja heistäkin yli puolet alle viiden päivän vaihtoon.

LÄHIHOITAJAT LÄHTIJÖIDEN KÄRJESSÄ – Seinäjoella opiskelevat lähihoita jaopiskelijat lähtevät kansain väliseen työssäoppimiseen kaikkein innokkaimmin. Seuraavina tulevat kokki- ja tarjoilijaopiskelijat sekä maatalousalan ja liiketalouden opiskelijat. Kaikille Sedun opiskeli joille mahdollisuudesta kerrotaan kansainvälisyysinfoissa lukuvuoden aikana. Liikkuvuushankkeiden kaut ta Sedu pystyy taloudellisesti tu kemaan lähtijöitä, joten raha ei ole este, kertoo vs. kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Riippi. Opiskelija valmistautuu kansainvälistä työssäoppimista varten suorittamalla verkkoopintoja mm. matkustamiseen, kohdemaan kulttuuriin ja työelämään sekä terveysturvallisuuteen liittyen. Kun Sedun opiskelijoiden kohdemaiden kärjessä ovat Espanja, Saksa, Italia ja Malta, lähtijöiltä edellytetään myös kohdemaan kielen alkeiden osaamista. Kansalaisopiston tarjontaa on hyödynnetty.

VALTAOSA TULIJOISTA POIKIA –

Pitkään opiskelijavaihtoon lähtijöistä 2/3 on tyttöjä mutta ulkomailta tulijoista yli 70 % on poikia. Metsäala on Sedun kansainvälinen kärki, mikä osaltaan selittää sukupuolijakaumaa; neljännes tulijoista suuntaa Tuomarniemel le. Myös kone- ja metallialan opiske lijat ovat erittäin kiinnostuneita Sedusta ja työssäoppimisesta EteläPohjanmaalla, kuvailee Riippi. – Metsäalalla kansainväliset suhteet ovat tiiviit ja tietojenvaihto vilkasta. Myös ihmiset liikkuvat eikä kielirajo ja ole. Työtavat yhdistävät ja opet tavat, metsäalan lehtori Seppo Sipi lä korostaa. Sedu vastaanottaa vaihtareita selkeästi eniten Ranskasta (yli 30 % tulijoista). Seuraavaksi eniten vaihtoon meille tulee Virosta ja Britanniasta.

TUTOR-TOIMINTA PARANTAA VIIHTYVYYTTÄ –

Matkailualan opiskelijat opettajiensa Leena Korven ja Mervi Paussun johdolla ovat korvaamattomia kansainvälisten vieraiden vapaa-ajan ohjelman rakentamisessa. He vihkivät tulijat suomalaiseen luontoon ja aika usein suunnittelevat aktiviteetteja Ähtärin eläinpuiston maisemissa. Luonto koskettaa lähtemättömästi. Monet palaavat Suomeen myöhemmin joko työnsä kautta tai ainakin matkailijoina, Riippi kertoo.

ENSIMMÄINEN ULKOMAANMATKANI – BILBAOSSA 6 VIIKKOA Jenna Ossi vaatetukselta valmistuu Sedusta vaatetusompelijaksi keväällä. – Muotiala kiinnostaa minua ja kan sainvälisyys on tärkeä osa sitä. Jatko-opinnot ammattikorkeakoulu tai Aalto yliopisto ovat suunnitel missa, Jenna Ossi kertoo.

Jenna Ossin kanssa työssäoppimisjaksolle Baskimaahan lähti Kaisa Ojaniemi. Kumpikin oli haltioissaan Bilbaon kaupungista, ja tietenkin he tutustuivat Guggenheimiin. – Ompelin aika pienessä ateljeessa naisten vaatteita: takkeja, trikoo tunikoita, muutamia housuja, pal jon kokeiluja, sillä uutta talvimallis toa suunniteltiin. Ompelin tyylikkäi tä ja klassisia takkeja herrainkaluksi neen ja opin kiinnittämään vuorin kauniisti takkeihin, Jenna kertoo ja kiittelee työpaikan rentoa ilmapii riä. – Seuraan muotia ympäri maailmaa, erityisesti Etelä-Korean muoti kiin nostaa, koska se menee kaiken edellä. Haluaisin suuntautua Aasiaan ja keskittyä naisten vaattei siin. Bilbaon ateljeessa sain suunni telman housuista, joihin sain suun nitella paitoja. Toivon, että näen jotain suunnitelmistani ateljeen vaatteissa, Jenna kertoo.

SEDU JÄRJESTÄÄ JA TUKEE TALOUDELLISESTI Sedun järjestämällä apurahalla katettiin matka- ja majoituskulut, ja jonkin verran jäi vielä junalippuihin ja ruokaan. – Hain Kelalta opintotuen ja koro tetun asumistuen, joten tulin toi meen ihan hyvin. Ruokaa tehtiin Kaisan kanssa tosi paljon itse. Ja kun netti ei sittenkään toiminut, piti mennä hampurilaispaikkaan blogia kirjoittamaan, ja siellä piti syötä, Jenna kertoo kokemuksestaan. – Olin lentokoneessa ensimmäistä kertaa ja asuin yksin ensimmäistä kertaa elämässäni, ja kaikki meni hyvin. Asuttiin vuokra-asunnossa kerrostalossa melkein Bilbaon keskustassa. Jotkut paikalliset ja ainakin opiskelijat osaa hyvin englantia; Kaisan työssäoppimispaikassa osattiin hyvin englantia.

Lauantaina lähdimme retkelle kuuluisiin Postojnan tippukiviluoliin. Matkaa Postojnaan oli 50 kilometriä ja menimme bussilla. Bussimatkan maisemat olivat upeita ja henkeäsalpaavia. Luolat olivat valtavia, kosteita, kylmiä ja hämmästyttäviä. Luolia tutkitaan koko ajan lisää, ne ovat kiinnostavia ja kokemisen arvoisia! (Markus)

VALMAN OPISKELIJAT SLOVENIASSA

Koulutuskeskus Sedun Seinäjoen VALMAn opiskelijat Inari Anttila (19v), Nina Moilanen (17v), Miko Kapanen (17v) ja Markus Metsomäki (17v) olivat neljä onnekkainta, jotka valikoituivat lähes kolmenkymmenen hakijan joukosta Erasmus+ rahoitteiselle opinto-

matkalle Sloveniaan. Kahden viikon opintomatka Nova Goricaan toteutettiin opettaja Sari Siltalan johdolla huhti-toukokuun vaihteessa. Vastaanottavana yhteistyöoppilaitoksena toimi Solski Center Nova Gorica.

DATANOMISTA ON MONEKSI Datanomit palaavat Koulukadulle. Lehtori Ari Autio pitää yhteyttä tietoja viestintätekniikkaa Koulukadulla opiskelleisiin. Vanhin datanomi, Pete Karjalainen, valmistui Sedusta v. 2008, nuorin, Matias Kuoppala, v. 2016. Monta erilaista tarinaa, mihin tietoja viestintätekniikan perustutkinnolla voi päästä. Nuoret miehet tapaavat Sedun nuoret datanomiopiskelijat. Teemana onnistuneista opiskeluista voi ponnistaa pitkälle. Matias Kangas, valmistui datanomiksi ja ylioppilaaksi. Opiskeluaikanaan hän vietti lähes lukuvuoden vaihto-

oppilaana Kiinassa ja toimi silloin Ilkan bloggarina välittäen tunnelmia Kiinasta opiskelijan silmin. Nyt Kangas opiskelee Jyväskylän yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä. Vesa Perkiö työskentelee sovellusasiantuntijana Visma Oy:ssä Vaasassa. Visma on Wilma-oppilashallintojärjestelmän kehittäjä. Eemeli Jokiperä aloitti ohjelmoimalla Sedussa Oma Onni -pelejä. Nyt hänen peliohjelmoinnin opintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla.

Pete Karjalainen yrittäjä ja sovellusasiantuntija Elisa Oyj:llä Seinäjoella ja Helsingissä. Karjalainen kävi jo opiskeluaikana kauppaa puhelimilla, mobiililaitteet, mobiilisovellukset ja matkapuhelinviestintä kiinnostivat häntä jo silloin. Toimi eduskunnassa IT-tukitehtävissä ja silloinkin alueena kännykät. Matias Kuoppala suorittaa varusmiespalvelustaan mutta tekee sen IT-tukena maanpuolustuskorkeakoulussa.

MISKA (20) VAKITUISESSA TYÖSSÄ Alajärveläinen Miska Mattila valmistui Lapuan Sedusta sähköasentajaksi ja automaatioasentajaksi huhtikuussa 2016, teki kesätyötä Ruukilla ja syksyllä sähkötöitä isänsä yrityksessä. Joulukuussa hän sai vakituisen työpaikan Alajärveltä ristiinlaminoitua massiivipuuta työstävästä Hoisko CLT Finland Oy -yrityksestä. Nuori mies saa hyödyntää koulutustaan monipuolisesti. – Ajan pääsääntöisesti CNC-konetta, jolla tehdään CLT-levystä jyrsien tai sirkkelöiden haluttu kappale. Pääsin tänne töihin, kun viimeisiä koneita asennettiin, ja italialaiset asentajat kouluttivat. CNC:n opin nopeasti kielitaidon ja tietokonetaitojen ansiosta, Miska Mattila kertoo.

AUTOMAATIOTA JA OSAAMISTA

YRITTÄJÄISÄN TYÖN JATKAJA?

Levy tulee tuotantolinjalle. Laserilla heijastetaan levyn pintaan kappaleen muodot, ohjelma syötetään CNC-koneelle. Koneen vauhtia pitää säätää ja sen toimintaa seurata. – Sähköasennusta ja korjaamista on koneissa ja laitteissa aina. Kaikki tuotantolinja perustuvat logiikkaan ja automaatioon. Jos tulee jokin häi riö, osaan jäljittää sen. Automaatio on tässä työssä tärkeintä, koko teh das perustuu siihen, kertoo Miska Mattila.

– –

Työ ei ole raskasta mutta liikkua siinä saa. Purua tulee paljon ja hukkapalat siivotaan pois jatkotyöstämistä odottamaan.

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (180 osp) toteutetaan Lapualla niin, että opiskelija saa sähköasentajan ja automaatioasentajan osaamisen. Säh-

Mulla oli yläasteella hyvät arvosanat, ja harkitsin myös lukiota tai kaksoistutkintoa mutta sähkö ja sähkötyöt veivät voiton. Olen tehnyt sähköhommia isän apuna paljon omakotitaloihin ja tuotantotiloihin mutta vähän teol lisia asennuksia. Opiskelussa auto maation osuus auttaa ymmärtä mään teollisuuskoneita paremmin, Miska Mattila arvioi ja pohtii myös yrittäjän uraa mutta se ei ole ajan kohtainen vielä pitkään aikaan.

kön opiskelijat opiskelevat Lapualla seuraavat tutkinnon osat: • Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osaamispistettä (osp) • Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp • Sähkö- ja energiatekniikka, 30 osp • Kappaletavara-automaatio, 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp (mm. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp). Sedussa opiskelijat tekevät sähkötöitä koulun työsalissa ja omakotitalotyömailla. Työtä oppii parhaiten, kun saa teh dä käytännössä. Koulussa tehtiin myös joskus asiakaskeikkoja, esim. kiukaan asennuksia. CLT voisi olla oman talon materiaali – Tykkään olla täällä töissä, ja Alajär vellä on hyvä asua. Haluaisin jäädä tänne, missä on tilaa värkätä ja teh dä omia juttuja. Ammattikorkea voisi kiinnostaa mutta katsotaan, milloin sen aika on, nuori mies kiteyttää selvät suunnitelmat. Kesällä on aikaa olla kavereiden kanssa. Kun on 10-vuotiaasta lähtien fanittanut elektronista musiikkia, on parikymppisenä aika toteuttaa kaveriporukassa matka Hollantiin Defqon.1 festareille.

HOISKOn ristiinlaminoitu massiivipuu eli CLT (cross-laminated timber) sopii sekä omakotitaloihin että kerrostaloihin, mm. elementit Laukaan ekokouluun valmistettiin Alajärvellä. w w w. h o i s k o . f i

SEDUN OPISKELIJOIDEN VERKKOJULKAISU TIIMI Harrastajasta yrittäjäksi. Minustako kokiksi? Oma Onnin tulevaisuus näyttää valoisalta. Erot tansanialaisessa ja suomalaisessa elämässä. Hiusalan opiskelija treenaa Bikini Fitness Junior – kisaan. Kesätöissä pehmiskioskilla. Nämä jutut ja paljon muuta kiinnostavaa tiimi.sedu.fi Koulutuskeskus Sedussa äidinkielenopettajat toteuttivat opiskelijoiden verkkojulkaisun Tiimi. Opiskelijoiden verkkojulkaisu on esimerkki uudenlaisesta tavasta oppia. Julkaisun suunnittelussa opettajien yhteistyö yksiköiden välillä on toiminut digisti. Yhtään palaveria ei ole pidetty. Sivuston teknisestä toteutuksesta on vastannut tietoja viestintätekniikan opettaja Ari Autio. – Olen kaverini kanssa käynyt haas tattelemassa marketpäällikkö Mikael Luotolaa, ja juttu on melkein valmis julkaistavaksi, paljastaa mer konomiopiskelija Jasmina Jokela. Konkreettista tekemistä oikealle yleisölle – Tekeminen on opiskelijoille miele kästä, kun töillä on oikea yleisö. Jokainen opiskelija julkaisee omal la nimellään. Opettaja ohjaa oppimaan ja perehdyttää esim. kuvien tekijänoikeuksiin, videoijien kanssa selvitetään kuvakerrontaa ja leikkaamista, sarjakuvien tekijöi den kanssa puhutaan esim. käsikir joituksista, kuvaa äidinkielen ja viestinnän opettaja Pyry Antola kokemuksiaan. Sedu on monialainen maakunnallinen ammattikoulu, jossa verkkojulkaisulla on mahdollisuus tehdä aloja ja opiskelijan arkea tutummaksi myös talon sisällä. Kirjoittajien ikäisille nuorille jutut, vide-

ot ja blogit saattavat niin ikään kolahtaa. – Verkkojulkaisu tarjoaa luontevan tavan suunnitella ja tehdä yhdessä; aloihin ja muiden yksiköiden toimintaan tulee tutustuttua jut tujen ja esim. blogien kautta. Äidinkielenopettajien aktiivisuu desta on helppo lähteä liikkeelle mutta jatkossa julkaisu toivottavasti nousee eri ammattialojen käyttöön. Hyvät ideat Sedun sisällä voivat levi tä myös tämän julkaisun kautta, opettajat toivovat. –

Opiskelijat ideoivat julkaisuun mielenkiintoista sisältöä sillä perusteella, mitä itse haluaisivat selvittää tai lukea. Juttuja käsitellään ja kehitetään ennen julkaisemista mutta lopputuloksen kuuluu näyttää ja kuulostaa opiskelijoiden kädenjäl jeltä, Pyry Antola painottaa.

– Seuraavaan videoon ehkä teen käsikirjoituksen etukäteen, suunnittelee datanomiopiskelija Eetu Hernesaho, rap-artisti Eetwartti, joka on jo julkaissut Tiimi-sivustolla videon musiikin tekemisestä.

HYVÄ JUTTU ANSAITSEE TULLA JULKAISTUKSI Julkaisussa opiskelijoiden harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja osaaminen pääsevät esiin, kunhan laatuvaatimukset täyttyvät. Verkkojulkaisu ei tuota mitään ylimääräistä työtä jatkossa vaan tarjoaa kanavan työlle, joka tehdään joka tapauksessa. Verkkojulkaisun toteutusta on tukenut hanke STAGE - Osaajat esiin.

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA ISTUU YRITYSTEN TARPEISIIN

– Uudistus tulee todelliseen tarpee seen; työllistyminen opiskelun jälkeen on kaikkien etu, painottavat Sihvo ja Ahkola-Lehtinen.

Kone- ja metallialan perustutkinnon nimi ja sisältö on uudistettu. Elokuussa Sedussa aloitetaan Kone- ja tuotantotekniikan opinnot, ja opiskelijat valmistuvat joko koneistajiksi, levyseppähitsaajiksi tai Seinäjoella myös asentajiksi. Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä opiskelijat saavat valita tuotantotekniikan osaamisalan sisällä useista tutkinnon osista, Seinäjoella valittavaksi tulee myös kokonaan uusi osaamisala: asennus ja automaatio. – Työelämän tarpeista tutkintoon on sisällytetty digitaalisuutta, robo tiikkaa, automaatiota ja ainetta lisääviä uusia valmistusmenetelmiä (3D). Samanaikaisesti manuaaliko neistusta ja puikkohitsausta on vähennetty, tiivistää yli-insinööri Inga Sihvo Opetushallituksesta.

ASENNUSTA JA AUTOMAATIOTA

Yli-insinööri Inga Sihvo Opetushallituksesta uskoo uudistuksen tiivistävän yritysyhteistyötä. – Länsi-Suomessa auto- ja telakkate ollisuuden nousu on kääntänyt tilanteen jo niin, että koneistajis ta on pulaa, kertoo asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen Teknologia teollisuus ry:stä. Ahkola-Lehtinen kiittelee uusia tutkinnon perusteita, joihin valinnaiset tutkinnon osat antavat mahdollisuuden tehdä

koulutuksesta juuri niin yksilöllisen kuin opiskelija haluaa.

YRITYKSET VAIKUTTAVAT Alueen työelämällä ja työssäoppimispaikoilla on varmasti vaikutusmahdollisuus koulun tarjontaan, ja keskustelua syvennettiin asiantuntijatapaamisessa Sedussa. – Työelämä tarvitsee moniosaajia, jotka hallitsevat perusteet sekä koneistuksesta että asennuksesta. Työelämä painottaa työturvallisuu den ohella asiakaspalveluosaamista ja erityisesti asennetta. Ala sopii mainiosti myös tytöille, joita yritys ten edustajat toivovat alalle tarkan työn tekijöiksi, koulutusjohtaja, vararehtori Hellevi Lassila tiivistää.

– Opiskelijat valitsevat tutkinnon osia, joista he ovat kiinnostuneita ja joille he uskovat olevan käyttöä. Opiskeli ja voi jopa valita tutkinnon osan toisesta perustutkinnosta. Opetta jan työ muuttuu; samaan aikaan aloittaneet opiskelijat etenevät opinnoissaan eri tavoin. Opiskelija tarvitsee paljon opettajan ohjausta ja opinto-ohjausta, Lassila kokoaa.

– Tarvitaan koneautomaation, koneenrakennuksen ja kuljetin laitteistojen osaamista: ohjelmoita vaa logiikkaa, robotiikkaa, laake rointeja, liitostöitä, moottorien asennusta, lehtori Jaakko Korkonen listaa keskeisiä sisältöjä asennuksen ja automaation osaamisalassa.

– Pääkaupunkiseudulla isot yritykset ovat tyytyväisiä 2+1-malliin: kaksi vuotta koulussa ja kolmas oppisopi muksella yrityksessä, Ahkola-Lehti nen kertoo.

Asentajia tarvitaan tuotantoyritysten (mm. Atria, Altia, Valio, Juustoportti, Hankkija, Prima Power) huoltoon, kunnossapitoon ja käynnissäpitoon, jotta tuotanto ja prosessit voivat toimia 24/7.

Viimeisenä opiskeluvuonna tutkinnossa on laajoja tutkinnon osia, joihin isolla yrityksellä on resurssit kouluttaa. Lakiuudistuksen myötä opiskelija voisi tehdä koulutussopimuksen 3-4 yrityksen kanssa ja hankkia koko viimeisen vuoden tutkinnon osien vaatiman osaamisen työssäoppien.

Sedu järjesti kone- ja tuotantotekniikan asiantuntijapäivän, jossa yritysten edustajat vaihtoivat ajatuksia Opetushallituksen, Teknologiateollisuuden ja Sedun edustajien kanssa.

FA K TAT Sedun opiskelijat valitsivat Vuoden opettajan ja Vuoden kouluttajan Kuntayhtymän johtoryhmän päätöksen mukaisesti Sedussa palkittiin lukuvuonna 2016–2017 Vuoden opettaja ja Vuoden kouluttaja. Perustellut esitykset palkittavista pyydettiin opiskelijoilta. Myös opiskelijoiden antama Inka-, Opal- tai Aipal-palaute vaikutti. VALINNAN KRITEEREITÄ 1. Opiskelijoiden kohtaaminen (vuorovaikutus, asenne, opiskeli joiden arvostava ja ystävällinen kohtelu) 2. Osaamisperusteisuuden edistä minen (oppimismenetelmät ja -ympäristöt, työelämälähtöisyys, ajantasainen osaaminen jne.) 3. Opiskelijakunnan/ Opiskelijoi den määrittelemä kriteeri Valinnan esitysten ja palautteiden pohjalta teki raati, johon kuuluivat koulutusjohtaja, aikuiskoulutusjohtaja, Koulutuskeskus Sedun Opiskelijakunta Fokuksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, aikuiskoulutuksen opiskelijaedustaja ja laatupäällikkö.

VUODEN OPETTAJA JA KOULUTTAJA VUODEN OPETTAJA VAALII PIENIÄ ASIOITA JA USKALTAA VAATIA Susanna kohtaa jokaisen oppilaan yksilönä, on sydämellä mukana, rauhallinen ja helposti lähestyttävä! Lempeä mutta vaativa. Hyvä asenne, kannustava, arvostaa meitä opiskelijoita. Kertoo käytännön esimerkkejä asioista, ammattitaitoinen.

– Ehkä sairaanhoitajan tausta auttaa aistimaan ja poimimaan opiskeli joiden huolenaiheita eri taval la. Kannustan, kiitän ja kehun aiheesta, mutta annan rehellistä palautetta myös kehittämisen kohteista.

Muun muassa näillä sanoin opiskelijat perustelivat Susanna Peuralahden valintaa vuoden opettajaksi. – Tuntuu tosi hienolta, että opis kelijat ovat olleet näin laajalti asi alla, Peuralahti iloitsee. Hän työs kentelee hoitotyön opettajana Kauhajoen kampuksella.

Käytännön projektit ovat oman työn suola, mutta teoriatiedon omaksumistakan ei sovi unohtaa. Peuralahti uskoo, että parhaat oppimistulokset syntyvät silloin, kun oppimisessa on tunnetta mukana.

OPISKELIJA ON ASIAKAS - Opiskelija on minulle asiakas ja asiakastyytyväisyys oman toimin tani lähtökohta. Kaikesta ei tarvit se tykätä, mutta rauhallisesti suh tautumalla selviytyy monesta, Peuralahti pohtii. Hän uskoo sairaanhoitajataustan auttavan myös opiskelijoiden kohtaamisessa.

TYÖN HELMIHETKIÄ Peuralahti arvostaa työyhteisön tukea ja asianmukaisia resursseja. – Kaikkien yhteinen tavoite on löy tää opiskelijoille polkuja eteen päin. Opiskelijoiden tuen tarve on merkittävästi lisääntynyt, Sedun Vuoden opettaja toivookin riittä viä ohjausresursseja myös tulevai suudessa. Oman työn helmihetket ovat helposti löydettävissä. – Nuoren kertomus esimerkillisestä toiminnasta tositilanteessa on helmihetki. Lopettamista harkin neen opiskelijan valmistuminen on helmihetki. Nuorten kasvun huomaaminen aina helmihetki. Krista Laurila

KÄYTÄNNÖN ESIMERKIT SAAVAT KOULUTTAJAN JA OPISKELIJAT INNOSTUMAAN

Vuoden kouluttaja, hoitotyön opettaja Maria Lehto poimii esimerkit opetukseen käytännön hoitotilanteista. Lehto toimii opettajana Kauhajoella ja Rastaantaipaleella. Sivutoimilupa ja vuorotyö Suupohjan yhteispäivystyksessä ovat hänen keinonsa pysyä alan kehityksessä mukana. – On vaikea keksiä mitään muuta tapaa, miten saisin ylläpidettyä ammatillista osaamistani sairaan hoitajana ja terveydenhoitajana. Kun esimerkit ovat elävästä elä mästä, tieto on helpommin sovel lettavissa esim. työssäoppimisjak solla, Lehto miettii. Lehto kertoo kouluttavansa fysiologiaa ja anatomiaa sekä lääkehoitoa villasukat jalassa, pöydän kulmalla istuen.

–

Näitä sisältöjä ei opeteta kikkailemalla. Kokonaisuuksiin sisältyy paljon teoriaa, joka on opiskeltava. Käytännön harjoituksissa keskitytään lääkejakeluun ja pistoksiin.

–

Käyn opiskelijoiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua. Tavoitteeni on löytää tarttumapinta niihin kohtiin, mihin minulla voi olla lisää annettavaa. Olen itse aiheista innostunut ja toivon tämän välit tyvän myös opiskelijoille. Koulutuksen tasalaatuisuus varmistetaan tiimipalavereissa. – Sekä lääkehoidon että fysiologian ja anatomian kouluttajat tapaavat 2 kertaa vuodessa. Tuolloin tarkis-

tamme, että opetuksen sisältö ja laatu eri toimipisteissä vastaavat toisiaan. Samalla keskustelemme mahdollisista kehittämis- ja päivitystarpeista.

Vuoden kouluttaja kiittää työantajan ja työyhteisön antamaa tukea omalle työlle. – Arvostan mahdollisuutta koulut tautua ja pitää huolta omasta osaamisestani. Työyhteisössä kukaan ei panttaa tietoa, vaan kaveria autetaan. Asenne ja esimerkit kannustavat niin työssä kuin opiskelussa. Krista Laurila

Amazing

SEDUN HENKILÖSTÖ KOKOONTUI YHTEEN RENNOSSA TUNNELMASSA Sedun koko henkilöstö kokoontui yhteiseen liikunta- ja kulttuuri-iltapäivään Seinäjoelle. Henkilöstötapahtumalla edistettiin Sedu Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun yhtenäistämistä ja työpaikan yhteishenkeä. Tavoitteena on, että opettajat ja kouluttajat sekä muu henkilöstö tutustuvat toisiinsa. Ammatillisen koulutuksen reformi yh-

distää Sedu Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun yhdeksi Seduksi vuoden 2018 alussa. Tapahtuma starttasi yhteisellä alkulämmittelyllä Koulukadun pihamaalta. Tapahtumaan oli ilmoittautunut lähes 300 henkilöstön jäsentä. Iltapäivän ohjelmaan sisältyi liikunta- ja kulttuuripainot-

teista ohjelmaa. Päivään mahtui lenkkeilyä puistossa, kaupunkisuunnistusta Seinäjoen keskustan alueella, mindfulnessia ja metsäsuunnistusta Joupiskalla sekä Etelä-Pohjanmaan Matkailun järjestämä opastettu museokierros. Jokainen sai valita yhden mielenkiintoisen aktiviteetin iltapäivään. Päivä järjestettiin suurilta osin talon omin voimin.

SEDUN PUUALAN TUOTTEET KURIKASTA KIINALAISILLE

Koulutuskeskus Sedussa Kurikan puualan opiskelijat toteuttivat erikoisen työtilauksen. Kiinan ampumahiihtomaajoukkueen suksihuoltaja Jouni Siltakorpi tilasi joukkueelle suksienkantotelineitä, johon mahtuu 7 paria kisasuksia/teline. Teline on kompakti, kolmesta osasta valmistettu, kokoontaitettava, materiaalina 12 mm filmivaneri. Ja se säästää paljon aikaa ja vaivaa kireätahtisessa kilpailutapahtumassa. – Sukset, maksimissaan 7 paria, kulke vat kevyesti mukana vioittumatta, tiivistää Jouni Siltakorpi. Jouni Siltakorpi (vas.) on tyytyväinen Roope Hakalan (oik.) ja Toni Koivulammen työhön.

– Asiakastöitä kyllä tehdään mutta harvoin ne kiinalaisille, naurahtaa puualan opettaja ja opo Arto Köykkä-Luopa.

– Suksihuoltajalla on oltava kaikki välineet voitelupöydistä alkaen. Suksia kuljetetaan kilpailutapahtu massa useita kertoja huoltokopilta ladun varteen, Jouni Siltakorpi kuvaa.

PUUSEPPÄ ISTUUKIN TIETOKONEELLA Sedun puualalta tilauksen hoitivat toisen vuoden opiskelijat Roope Hakala ja Toni Koivulampi. Mallikappaleena toimi Suomen maajoukkueen teline. Opiskelijat mittasivat, piirsivät, laativat telineestä CNC-ohjelman ja valmistivat tuotteet. Ja aikaa oli kaksi viikkoa ampumahiihdon maailmancup alkuun.

– Työaikaa kului yli 20 tuntia. Tieto koneella meni eniten aikaa. Kone sitten jauhaa yksikseen, kertoilee Roope Hakala.

URHEILU VEI KOKIN Suksihuoltaja Jouni Siltakorpi on viime vuodet työskennellyt Suomen ampumahiihtomaajoukkueen huoltojoukoissa ja siellä on vastaavat kantotelineet käytössä. – Suksihuoltaja testaa suksia ja voiteita mutta kilpailija valitsee suksensa, painottaa Jouni Siltakorpi. Opo Arto Köykkä-Luopa oli opona silloin, kun Jouni Siltakorpi opiskeli kokiksi Kurikassa mutta oikeastaan miehiä yhdistää urheilu.

TERO ETENI TAITAJASTA MESTARIKSI Ammatillinen koulutus avaa ovet elämään. Tämä on helppo uskoa, kun kuuntelee Kurikan kampuksen rakennustöistä vastaavan mestarin Tero Pitkämön uratarinaa. Rakennusliike WasaCon toimii kampuksen pääurakoitsijana, ja Pitkämö vastaa töiden etenemisestä suunnitellusti ja sovitun mukaisesti. Pitkämö valmistui talonrakentajaksi vuonna 1994 silloisesta Kurikan Ammattioppilaitoksesta (nyk. Sedu Kurikka). Asepalveluksen suoritettuaan hän aloitti rakennusmestarin opinnot Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa. – Olen minäkin lukiota käynyt ja läpi kin päässyt, mutta tekemään ja touhuamaan tottuneelle lukio oli väärä paikka, Pitkämö naurahtaa.

– Ammatillinen koulutus ja opinnot teknillisessä oppilaitoksessa avasi vat käytännönläheisen polun työ hön, josta olin aina haaveillut. Pitkämö on työskennellyt WasaConin palveluksessa vuodesta 2003. Projektin-

johtamisen lisäksi työhön sisältyy paljon konkreettista tekemistä työturvallisuusasioista työ- ja alihankintasopimuksiin sekä materiaalitilauksista laskujen hyväksymiseen. – Olen kiitollinen lähtökohdista, jotka koulutus ja koti ovat työhön antaneet. Kun hallitsee käytännön työn, on helppo neuvoa, ymmärtää muiden esittämiä ideoita ja kes kustella ratkaisuvaihtoehdoista. Kirvesmiesisän kanssa toteutetut rakennustyöt antoivat arvokasta tietoa materiaaleista, työvaiheista ja niiden keskinäisestä järjestyksestä. Rakennusalan ammattilainen toivoo, että nuoret perehdytetään käytännön töihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Mahdollisuus kokeilla ja kehittää omia taitoja nopeuttaa oman alan löytymistä. Työote ja tekemisen tah ti saa tekemään tottuneet erottu maan edukseen myös työmaalla. Krista Laurila

Lieriö löytyi 9 tunnin uurastuksen jälkeen – Kyllä se tässä jossakin oli, toteaa Mauno Köykkä-Luopa astuessaan Kurikan Sedun päärakennuksen ovesta sisään. Oppilaitoksen rakentamisessa mukana ollut Köykkä-Luopa paikallistaa vuonna 1969 peruskiveen haudatun lieriön jokseenkin siihen kohtaan, mistä kiinteistönhoitaja Johannes Koski lieriön löysi – liki 9 tunnin uurastuksen jälkeen. Vanhan ammattioppilaitoksen ja uuden kampuksen rakentajat kohtasivat tilaisuudessa, jossa löydetty lieriö avattiin. Lieriöön oli pakattuna 21.3.1969 allekirjoitettu peruskirja, kevään uutistarjontaa sekä 2 mk 22 penniä rahaa. Vastaavalla summalla olisi ostanut tuolloin noin 4 litraa bensaa tai 2 kiloa appelsiineja. Uudelta kampukselta lieriö on löydettävissä vähemmällä vaivalla. Kurikan kampuksen toimitusjohtaja Matti Yli-Lahden mukaan se sijoitetaan näkyvälle paikalle.

Reformin jälkeen nuoret ja aikuiset suorittavat ammatilliset tutkinnot suoritetaan samalla tavalla eli opiskelijat osoittavat osaamisen näytöillä. Koulutusmuotona voi olla joko oppi- tai koulutussopimus tai näiden yhdistelmä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen edellyttää työpaikoilta valmiutta osallistua opiskelijan ohjaamiseen ja perehdyttämiseen, oppimisen arviointiin sekä koulutusprosessin yhteiseen suunnitteluun. Parhaimmillaan tämä yhteistyö kantaa hedelmää, josta hyötyvät kaikki osapuolet eli työpaikka, opiskelija ja oppilaitos. Työpaikoille voidaan saada opiskelijoiden välityksellä uutta tietoa, uusia työmenetelmiä, tai opiskelijasta voidaan kouluttaa täsmäosaaja työpaikan tarpeisiin. Opiskelija saa hyvää käytännön työkokemusta ja vahvistaa omia valmiuksiaan siirtyä työmarkkinoille. Oppilaitokselle on tärkeää, että opiskelija työllistyy ja saavuttaa tutkinnon vaatimusten mukaisen ammatillisen osaamisen.

KOULUTUS- JA OPPISOPIMUS PÄHKINÄNKUORESSA: • Koulutus- ja oppisopimus on tavoit teellista ja ohjattua oppimista käyt ännön työtehtävissä. Ohjauksesta vastaavat työpaikkaohjaajat ja opettajat. • Oppisopimus perustuu määrä aikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Opiskelijalle maksetaan oppisopi muskoulutuksessa palkkaa ja työan tajalle koulutuskorvausta. • Koulutussopimuksella opiskelles saan opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hän saa palkkaa. Työpaikalle ei makseta myöskään koulutuskor vausta. • Koulutussopimusta ja oppisopimus ta on mahdollista yhdistellä jousta vasti. Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja, vararehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS TIIVISTÄÄ KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN SUHDETTA 49

SEDUN HENKILÖSTÖ – KESKEISTÄ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSESTÄ 2016 Kuntayhtymän päätoimisen palvelussuhteiden määrä oli vuoden 2016 lopussa 723 (v. 2015 694). Naisten osuus henkilöstöstä oli 58 % (v. 2015 59 %). Päätoimisen henkilöstön määrä Koulutuskeskus Sedussa oli vuoden 2016 lopussa 421 (v. 2015 436), Sedu Aikuiskoulutuksessa 180 (v. 2015 135) ja johdon ja kehittämisen tulosalueella 122 (v. 2015 123). Päätoimisesta henkilöstöstä 58,2 % sijoittuu koulutuskeskukseen (v. 2015 62,8 %), aikuiskoulutukseen 24,9 % (v. 2015 19,5 %) ja johdon ja kehittämisen tulosalueella 16,9 % (v. 2014 17,7 %). Koko kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa oli 74,6 % (518 henkilöä) ja määräaikaisessa 25,4 % (176 henkilöä) henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 48,1 vuotta (v. 2015 keski-ikä oli 47,9 vuotta). Lehtorit ovat suurin yksittäinen ammattiryhmä, 133 henkilöä (v. 2015 148). Muuta päätoimista opetushenkilöstöä oli vuoden 2016 lopussa 316 (v. 2015 272). Johtoon ja päälliköihin kuuluvia oli 34 (v. 2015 36), projektihenkilöstöä 19 (v. 2015 25) ja muuta henkilöstöä 220 (v. 2015 214). Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa kaksi tohtorin ja neljä lisensiaatin tutkinnon suorittanutta. 58,8 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon (v.2015 60 %). Henkilöstön vaihtuvuudesta voidaan todeta, että eläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 20 henkilöä (v. 2015 21 henkilöä) ja osa-aikaeläkkeelle 22 henkilöä (v. 2015 6 henkilöä). Vakinainen palvelussuhde päättyi irtisanoutumisen tai muun syyn vuoksi 45 henkilöllä (v. 2015 32). Uusia vakinaisia henkilöitä kirjattiin 83 henkilöä (v. 2015 11 henkilöä).

Kouluttautumismyönteisyys näkyy työnantajan järjestämän koulutuksen lisäksi myös mm. henkilöstölle myönnettyjen opintovapaapäivien määrässä. Opintovapaalla oli 23 henkilöä, työelämäjaksoilla 52 henkilöä, vuorotteluvapaalla 4 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana vuorotteluvapaita ei ole ollut mahdollista myöntää. Sairaudesta johtuvien poissaolopäivien ja sairauslomien määrä / sairauslomalla ollut henkilö nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pitkistä sairauslomista. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2016 yhteensä 7233, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 7134. Sairauspäivien määrä/sairauslomalla ollut henkilö oli 19,3 päivää/sairaslomalla ollut henkilö, kun v. 2015 määrä oli 18,9 päivää. Henkilöstömenot ovat kaikkiaan 62 % kaikista kuntayhtymän toimintamenoista (v. 2015 66,5 %). Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 338 € päätoimista henkilöä kohti, kun vuonna 2015 luku oli 360 €. Työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 102 381 € eli 142 € henkilöä kohti (v. 2015 116 €/ hlö). Virkoja/tehtäviä oli avoinna koko kuntayhtymässä yhteensä 167 ja niitä haki 732 hakijaa. Kuntayhtymässä on käytössä tehtävien sisäinen kartoitusmenettely käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi. Merkittävä asia kertomusvuonna oli JAKK:n toimintojen ja henkilöstön siirtyminen kuntayhtymään 1.1.2016 lukien. Siirtyminen tapahtui liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti ja tarkemmista ehdoista laadittiin henkilöstösopimus.

Fuusion myötä siirtyvälle henkilöstölle tehtiin uudet työsopimukset, yhteensä 58. Näistä yksi oli määräaikainen. Henkilöstömenoja jouduttiin sopeuttamaan ja kuntayhtymässä käytiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein 13 henkilöä. Uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi kuntayhtymässä on käytössä tehtävien uudelleensijoitus- ja kartoitusmenettelyt. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä ollutta henkilöstöä tukevat TE-palvelujen muutosturva-asiantuntija ja työterveyshuolto. Kuntayhtymässä on tehty resurssien pienentyessä merkittäviä ja kipeitä säästötoimia. Tällä turvataan se, että kuntayhtymä on jatkossakin vahva koulutuksenjärjestäjä, joka pystyy panostamaan myös investointeihin ja tulevaisuuteen. On tärkeää, että opiskelija- ja henkilöstöhyvinvoinnista huolehditaan. Strategian yhtenä painopistealueena on opiskelija- ja henkilöstöhyvinvoinnin kehittäminen, joka sisältää myös kannustinjärjestelmän kehittämisen tukemaan henkilöstön palkitsemista. Kertomusvuonna 2016 käynnistettiin henkilöstöhyvinvoinnin ohjausryhmän työskentely ja työterveyshuoltoyhteistyötä kehitettiin. Ohjausryhmän aloitteesta on käynnistetty toimia henkilöstöhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Toukokuussa 2017 järjestetään ensimmäinen koko Sedun henkilöstön yhteinen kulttuuri- ja liikuntatapahtuma. Keijo Tauriainen hallintojohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YLLÄPITÄJÄKUNNAT Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 1.1.2016. Opiskelijoita jäsenkunnista laskentapäivänä 20.1.12017. Koulutuskeskus Sedulla on 4075 ammaperustutkinto-opiskelupaikkaa tillista järjestämisluvan mukaisesti.

Jäsenkunta

Osuudet

20.1.2017

Alajärvi

0,89 %

122

Alavus

2,76 %

246

Ilmajoki

7,98 %

293

Isokyrö

0,92 %

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

159

Kauhava

5,71 %

293

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

13,03 %

439

Lapua

5,66 %

295

Multia

0,05 %

Seinäjoki

49,52 %

1465

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Virrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

107

jäsenkunnat yhteensä

3651

kaikki yhteensä

3949

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSJOHTO Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Martti Pajulammi Seinäjoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markku Koskela Ilmajoelta ja toisena varapuheenjohtajana Jukka-Pekka Taivalmäki Kauhajoelta. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Reija Lepola.

Jäsenkunta

Jäsen

Varajäsen

ALAJÄRVI

Jaakko Penninkangas

Keijo Maunuksela

Maija Viljanmaa

Pirjo Kantokoski

Toni Juurakko

Tapio Kallioniemi

Jussi Maijala

Antti Mäkelä

Irma Petäjävirta

Pasi Pentilä

ALAVUS ILMAJOKI

Markku Koskela

Kirsi Perälä

ISOKYRÖ

Jouni Mäkynen

Ulla Alanen

KARIJOKI

Arto Korkeamäki

Salla-Maaria Yli-Viitala

KAUHAJOKI

Antti Ala-Kokko

Minna Heiniluoma

Jukka-Pekka Taivalmäki

Emilia Vantaa

Eero Paavola

Mathias Pukkila

Maria Mäkipelkola

Leena Loukasmäki

Lea Puotinen

Pekka Syrjälä

KRISTIINANKAUPUNKI

Marianne Salo-Tuisku

Milla Mattila

KUORTANE

Monica Hautamäki

Jari Siukola

KURIKKA

Pauliina Niemi

Minna Leppinen

Jukka Ala-Luopa

Anna-Kaisa Niemi

Kaisa Pihlaja

Petri Huttunen

Kari Saarinen

Janne Järvinen

Ibahim Sahindal

Riitta Ampiala

Matti Antila

Anssi Yli-Paavola

MULTIA

Seppo Lampinen

Matti Saarinen

SEINÄJOKI

Aaro Harjunpää

Mikko Männikkö

Risto Iskala

Alpo Kitinoja

Tero Juonoja

Heikki Keskinen

Tomi Järvinen

Ville Ojala

Jani Karvonen

Jesse Luhtala

Piia Kattelus

Pirjo Aittoniemi

Helena Koivusaari

Minna Rasinpää

Jarkko Kärki

Jukka Ahlgren

Markku Lehtola

Jari Kivimäki

Kalle Lähdesmäki

Pasi Kivisaari

Mervi Mäenpää

Satu Rajamäki

Hanna Nieminen

Niina Koskipalo

Martti Pajulammi

Aki Ylinen

SOINI

Juha-Pekka Keisala

Rami Puro

TEUVA

Jarmo Kiviluoma

Eija Sippola

VIRRAT

Johanna Saarinen

Matti Koivisto

ÄHTÄRI

Kauko Kantola

Pekka Rasku

KAUHAVA

LAPUA

YHTYMÄHALLITUS

HENKILÖSTÖJAOSTO

Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä.

Hallintosäännön mukaan kuntayhtymässä toimii yhtymähallituksen asettama henkilöstöjaosto, jonka kokoonpanosta ja toimikaudesta päättää yhtymähallitus. Henkilöstöjaosto päättää harkinnanvaraisista palvelussuhde- ja palkkausasioista sekä valmistelee yhtymähallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat henkilöstöasiat.

Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2013 – 31.12.2016 yhtymähallituksen. Kuntalain muutoksen johdos-ta toimikausi on pidentynyt, kunnes kuntavaalien jälkeiset valinnat on tehty. Varajäsen Laura Kujala Heikki Koskimies Heli Hokkanen Juuso Rönnholm Tero Juonoja Kirsi Kaitaranta Irma Petäjävirta Maria Mäkipelkola Tiina Julku Jouni Mäkynen Antti Mäkelä

Yhtymähallitus on nimennyt henkilöstöjaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 seuraavat jäsenet: Varajäsen Johanna Jouppi Asko Salo Heli Hokkanen Virpi Myllykangas Jouni Mäkynen

Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi yhtymävaltuusto on valinnut Erkki Honkalan Seinäjoelta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Juhani Mäen Kurikasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Lehtolan Seinäjoelta. Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä on toiminut lainopillinen assistentti Johanna Peltokangas. Yhtymähallitus on kokoontunut vuoden 2016 aikana yhteensä 15 kertaa.

Henkilöstöjaoston puheenjohtajana on toiminut Erkki Honkala. Henkilöstöjaoston asiantuntijajäsenenä toimii kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola. Hallintosäännön mukaisesti asioiden esittelijänä ja valmistelijana henkilöstöjaostossa on toiminut kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Tauriainen, joka on toiminut myös pöytäkirjanpitäjänä. Henkilöstöjaosto on kokoontunut vuoden 2016 aikana 10 kertaa.

TARKASTUSTOIMINTA /-LAUTAKUNTA Kuntalain taloutta koskevien säännösten perusteella yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, jonka toiminta jatkuu siihen saakka, kun valtuustokauden viimeiseltä tilikaudelta on annettu arviointikertomus.

Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepolan esittelystä.

Yhtymävaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta vuosille 2013 - 2016: Jäsen Varajäsen Kauko Kantola, pj Anne Vuori Riitta Ampiala Ibrahim Sahindal Matti Antila, vpj Pauliina Niemi Ulla-Maria Karhu Piia Kattelus Risto Mattila Seppo Passinen Tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on toiminut lainopillinen assistentti Johanna Peltokangas. Tarkastuslautakunta piti vuoden 2016 aikana 12 kokousta.

TOIMITILAJAOSTO Koulutuskuntayhtymän toimitilajaoston tehtävänä on valmistella ja valvoa kuntayhtymän rakennushankkeiden toteuttamista sekä päättää kuntayhtymän toteuttamien rakennushankkeiden urakoitsijavalinnoista ja kustannusarvion ylittävistä lisä- ja muutostöistä. Lisäksi toimitilajaoston tehtävänä on valmistella omien tilojen merkittävät uudelleenjärjestelyt mukaan lukien mahdolliset kiinteistöjen realisoinnit. Yhtymähallitus on valinnut toimitilajaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Jäsen: Varajäsen: Juhani Mäki pj. Heikki Koskimies Risto Lahti Irma Petäjävirta Markku Lehtola vpj. Markku Koskela Asko Salo Kaarina Kallio Erkki Honkala Reetta Hakala. Pysyvinä asiantuntijoina toimitilajaostossa ovat kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Martti Pajulammi, talousjohtaja Arja Ylitalo ja tekninen johtaja Matti Yli-Lahti.

Toimitilajaoston pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö. Esittelijänä kokouksissa toimii tekninen johtaja. Toimitilajaosto on kokoontunut vuoden 2016 aikana 7 kertaa.

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIELIN Ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on päättää ammattiosaamisen näyttöihin liittyvistä asiakokonaisuuksista, valvoa näyttöjen toteutumista sekä käsitellä arviointien oikaisuvaatimukset ja päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen toimielimen kokoonpano Työ- ja elinkeinoelämän edustus: Anttila Lasse, Plussapalvelut Karhumaa Terttu, Tietotunneli Mantere Antti, Ala-Talkkari Oy Ojaniemi Yrjö, MTK Rouvala Christina, EPSHP Suvisalmi Tommi, Eepee Seinäjoen koulutuskuntayhtymän edustajat: Jouppi Johanna, pj (varalla Lahti Risto, vpj) Lepola Reija, johtaja, rehtori Lassila Hellevi, koulutusjohtaja, vararehtori Artikainen Pasi, aikuiskoulutusjohtaja, vararehtori Kurunsaari Marja-Terttu, kehittämisjohtaja Opettajaedustus: Keppo Tarja, Sedu Lapua ja Lappajärvi; Autio Ari, Sedu Seinäjoki, Koulukatu Opiskelijaedustus toimikaudelle 1.8.2016 - 31.7.2017: Ollikainen Veera, Sedu Seinäjoki, Koulukatu; Ylitalo Juuso, Sedu Seinäjoki, Koskenalantie

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA Tuloslaskelma (1 000 €)

2015

2016

Toimintatuotot

60 451

66 193

Toimintakulut

56 988

62 928

Toimintakate

3 462

3 265

Rahoitustuotot ja -kulut

151

145

Vuosikate

3 613

3 410

Poistot

2 843

2 961

Tilikauden tulos

770

449

Tilinpäätössiirrot

1 318

1 529

Tilikauden ylijäämä

2 088

1 978

Kuntayhtymän toimintatuotot ovat 66 193 394,51 euroa, josta 71,5 % on koulutuksen valtionosuuksia. Kuntayhtymän toimintakulut olivat 62 928 012,86 euroa, joista henkilöstökuluja oli 62,0 %. Toimintakate oli 3 265 381,65 euroa ja ra-

hoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate oli 3 410 302,31 euroa. Vuosikate riitti poistoihin, joita oli 2 961 385,29 euroa. Täten tilikauden tulokseksi muodostui 448 917,02 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 1 978 062,68 euroa.

KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelman tunnusluvut

2015

2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €

1789,6

5 630

Investointien tulorahoitus, %

145,4

45,6

Lainanhoitokate

5,1

6,5

Kassan riittävyys, pv

139

Toiminnan ja investointien rahavirta on -3 530 944,23 euroa. Kuntayhtymässä toteutettiin investointeja 7 479 232,37 eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 520 714 euroa. Rahavarojen muutos oli - 3 917 373,38 euroa ja rahavaroja ja sijoituksia oli vuoden lopussa 19 095 930,13 euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilivuoden eikä tilapäisluottoa eikä uutta lainaa tarvittu.

Kuntayhtymän vuosikate ei riittänyt vuoden 2016 nettoinvestointeihin. Myös tulevina vuosina kuntayhtymällä tulee olemaan isoja kiinteistöinvestointeja, jotka ovat osa kuntayhtymän strategisia toimenpiteitä selviytyä tulevaisuuden muutoksissa ja haasteissa.

TASEEN TUNNUSLUVUT

Taseen tunnusluvut

2015

2016

Omavaraisuusaste, %

87,9

Suhteellinen velkaantuneisuus- %

14,1

12,6

Lainakanta 31.12. (1 000 €)

1 062

541

Kertynyt ylijäämä (1 000 €)

25 757

27 736

Kuntayhtymän taseen kokonaisarvo oli vuoden lopussa 78 186 454,92 euroa. Kuntayhtymän taseen vastaavaa puolella merkittävimmät erät ovat rakennukset, joiden arvo taseessa on 34 283 578,13 euroa ja rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset, joiden arvo yhteensä on 19 095 930,13 euroa.

Kuntayhtymän taseen vastattavaa puolella suurin erä on oma pääoma. Peruspääoma on 23 113 219,28 euroa, kehittämisrahaston ja stipendirahaston pääoma oli vuoden lopussa 1 653 390,24 euroa. Kuntayhtymän taseen tunnusluvut ovat hyvät ja kehityssuunta vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli edelleen parempaan päin.

KUNTAYHTYMÄN INVESTOINNIT Kuntayhtymän rakennusinvestointeihin oli varattu muutosbudjetin jälkeen nettomääräraha 940 000 euroa. Kalustoinvestointeihin oli varattu 1 136 500 euroa ja niitä toteutettiin 804 844,46 eurolla. Osakeinvestointeihin oli varattu muutosbudjetin jälkeen 5 010 000 euroa. Tällä hankittiin 4 840 800 eurolla Kiinteistö

Oy Kurikan osakkeita, 100 000 eurolla Sedu Education Oy:n osakkeita ja 10 000 eurolla Seinäjoen Työterveys Oy:n osakkeita. Arja Ylitalo talousjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

SEDU AIKUISKOULUTUKSEN TUNNUSLUVUT VUONNA 2016 Sedu Aikuiskoulutuksen vuoden 2016 opiskelijavirta oli yhteensä 9.300 opiskelijaa. Koko tutkintoja suoritettiin 1.001 ja oppisopimuskoulutuksessa tehtiin 252 tutkintoa, josta Sedu Aikuiskoulutuksen tulosyksiköiden osuus oli 104 tutkintoa. Tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 5 256. Suosituimmat tutkinnot olivat 1. Logistiikan perustutkinto 2. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 3. Laitoshuoltajan ammattitutkinto 4. Rakennusalan perustutkinto 5. Yrittäjän ammattitutkinto

94 87 70 59 56

Opiskelijatyöpäiviä toteutui 282 350, ja liikevaihto oli 18 698 100 €.

Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnat yhdistettiin Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toimintoihin 1.1.2016. Samassa yhteydessä uudistettiin Seinäjoen koulutuskuntayhtymän organisaatio. Aikuiskoulutuksen tulosyksiköt 1.1.2016 alkaen: BIOTALOUS JA LIIKENNE PALVELU TUOTANTO TYÖELÄMÄN PALVELUT. Tulosyksiköiden operatiivista toimintaa johtavat aikuiskoulutuspäälliköt. Perustettiin Sedu Education Oy, jonne siirtyi Sedun maksullinen palvelutoiminta 1.1.2017.

Lue uusi vuosikertomus netissĂ¤ osoitteessa:

issuu .co m /s e du f i

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660 Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900 Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, 61800 Kauhajoki p. 020 124 5600 Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5651

Sedu Kehittämis- ja opiskelijapalvelut

Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 4609 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5530 Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri p. 020 124 6200 Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri p. 020 124 5800

sedun hakutoimisto • w w w . s e d u . f i • p. 040 830 2275 • hakutoimisto@sedu.fi w w w.y o u t u b e . co m /u s e r/ Ko u l u t u s ke s k u s S e d u

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

www.sedu.fi

# s edu gra m

issuu.com / se d ufi