Helsinki
KOKO KAUPUNGIN PORMESTARI Helsinkiä kehitetään pitämällä kaikki mukana Koronan jälkeisen Helsingin on oltava oikeudenmukainen
Luonto ja meri ovat helsinkiläisten henkireikiä
Jonottamatta hoitoon pääseminen on ihmisoikeuskysymys
ELÄMÄSI PARAS KAUPUNKI Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Vaikeina aikoina on erityistä merkitystä sillä, ketkä yhteisistä asioista päättävät. Tärkeintä on huolehtia toimivasta arjesta: niin että lapset saavat hyvät eväät elämään, ikäihmiset tarvitsemaansa huolenpitoa ja meistä jokainen työtä ja turvallisen arjen. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus ja osaamista tukeva toinen aste ovat tae sille, että lapsemme ja nuoremme pärjäävät myös tulevaisuudessa. Toisen asteen muuttuminen aidosti maksuttomaksi helpottaa monen perheen arkea. Haluamme tukea perheitä ja varmistaa, että elämän isompien tai pienempien murheiden kohdatessa kukaan ei jää yksin.
Jatkamme määrätietoisesti töitä sen eteen, että vanhustenhoiva laitetaan kuntoon.
2 — SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021
Jokaisella on oikeus hoivaan ja huolenpitoon. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on nyt vihdoin säädetty lakiin. Jatkamme määrätietoisesti töitä sen eteen, että vanhustenhoiva laitetaan kuntoon. Jokaisen tulee saada tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti, olipa kyse sitten lääkäriin pääsemisestä tai kotihoidon antamasta avusta arkeen. Meille on tärkeää, että jokainen ihminen voi ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Korona epidemia on entisestään korostanut kuntien roolia. Niissä pidetään huolta ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä alueen elinvoimasta. Turvallisen arjen edellytyksenä on, että peruspalvelut toimivat. Korjataan se, mikä on rikki ja kehitetään sitä, mistä kannattaa pitää kiinni. Rakennetaan yhdessä Helsinkiä, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Nyt on aika äänestää ja valita arkemme arvoiset päättäjät! • SANNA MARIN SDP:n puheenjohtaja, pääministeri
NASIMA RAZMYAR puolustaa yhdenvertaisuutta ja rikkoo lasikattoja Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kulkenut pitkän tien sodan ja pakolaisuuden varjostamasta lapsuudesta päätöksentekijäksi ja Helsingin pormestari ehdokkaaksi. Kun Nasima Razmyar puhuu Helsingistä, äänestä kuuluu valtava innostus. Vaikka koronakriisi on varjostanut kulunutta valtuustokautta, on neljässä vuodessa ehtinyt tapahtua paljon positiivista. – Oodin avautuminen on ehdottomasti ollut yksi kauden tähtihetkiä. Mieleen on jäänyt niin helsinkiläisten innokas jonottaminen kirjastoon, kuin kansainvälisen lehdistön ylistävät sanat. Razmyar innostuu, kun hän pääsee puhumaan kirjastoista, ja muista toimialansa palveluista. – On ollut valtavan hienoa saada työskennellä nuorisotyön, liikunnan, kulttuurin ja kirjastojen parissa tämä kausi. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat elämän suola. Viimeistään koronarajoitukset ovat saaneet meidät huomaamaan, miten oleellinen osa elämää se on, että pääsee käymään kirjastossa, konserteissa, museoissa ja liikuntaharrastuksissa. On ollut raskasta, että oman toimialan palvelut on jouduttu pitämään suljettuna, mutta toimet ovat tietysti olleet välttämättömiä. Apulaispormestarin äänestä kuulee huolen, kun puhe siirtyy nuoriin. – Korona on osunut nuoriin todella kovasti. Vuosi on pitkä aika olla pois koulusta, harrastuksista ja kavereiden tapaamisesta. Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet selkeästi. – Koronan jälkihoitoon täytyy panostaa kunnolla, tai muuten seuraukset voivat olla hyvin pitkäkestoiset. Yleensä niin rauhallinen Razmyar lähes kiivastuu asiasta puhuessaan. – En voi hyväksyä sitä, että ihminen ei saa apua, kun sitä tarvitsee. Mielen terveyspalvelut on kerta kaikkiaan saatava kuntoon. Kun SDP:n Helsingin piiri asetti Nasima Razmyarin pormestariehdokkaakseen viime vuoden marraskuussa, esitteli hän
i tsensä ”koko kaupungin pormestarina”. – Se tarkoittaa minulle sitä, että jokaiselle helsinkiläiselle pitää tarjota tasaarvoiset eväät elämään taustasta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Razmyar pitää alueellista eriytymistä Helsingin suurimpana haasteena. – Ihmisten välinen yhdenvertaisuus on minulle politiikassa kantava ajatus. Meidän pitää huolehtia siitä, että helsinkiläisten todellisuudet eivät liikaa erkane toisistaan. Haluan, että joka puolella Helsinkiä ihmiset voivat elää hyvää elämää. Asuinympäristön pitää olla turvallinen ja viihtyisä, ja arjen palvelut helposti saavutettavissa. Razmyar oli Suomen ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja, sen jälkeen apulaispormestari ja nyt hän tavoittelee Helsingin pormestarin paikkaa. – Koen, että tässä yhteiskunnassa on vielä paljon lasikattoja rikottavana. Samalla tavalla kuin monelle tytölle on ollut tärkeää nähdä nainen presidenttinä, on vähemmistöille tärkeää nähdä itsensä kaltaisia ihmisiä yhteiskunnan merkittävillä paikoilla. Tuntuu hienolta, että saa olla esikuvana maahanmuuttajataustaisille nuorille. Helsingissä käydään nyt toiset kuntavaalit, joissa puolueet asettavat pormestariehdokkaita. – Uskon, että Helsingin johto on nyt paljon lähestyttävämpi ja tutumpi ihmisille kuin ennen. Se on hyvä asia. Toisaalta mallissa on vielä hiomista, jottei valta keskity niin vahvasti. Pormestarina olisin yhteistyökykyinen ja kuuntelisin kaupunkilaisten ja työntekijöiden ääntä. Entä millainen on Nasima Razmyarin visio Helsingistä vuonna 2025, kun tuleva kuntavaalikausi on lopuillaan? – Uskon, että Helsinki on entistä veto voimaisempi. Väkiluku on kasvanut entisestään, mutta taloudellinen tilanne on hyvä, ja pystymme tarjoamaan asukkaille entistä parempia palveluja. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Elinvoimaiset yritykset tarjoavat työtä ja toimeentuloa, ja kulttuurielämä kukoistaa. Toivottavasti meillä on myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsingissä. •
SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 3
Viihtyisä lähiö Muutin Helsinkiin 20 vuotta sitten. Eteläpohjalaisena maalaistyttönä olin täysin uuden edessä. Suurin paikka, jossa olin asunut, oli opiskelukaupunkini Mikkeli. Sana lähiö oli tuttu oikeastaan vain Eppu Normaalin biisistä ”Puhtoinen lähiöni”. Huomasin heti, että melkein kaikilla oli mielipide siitä, mihin kannattaa muuttaa. Moni puhui itsestään, ei vain helsinkiläisenä tai stadilaisena, vaan larulaisena, pitskulai-
sena, kalliolaisena. Varsin nopeasti opin, että alueilla oli oma identiteettinsä ja kotiseuturakkaus täällä liittyi sekä stadiin että siihen omaan kaupunginosaan. Itse päädyin asumaan Vuosaareen eli Vuokkiin. Sinne vanhalle puolelle Neitsysaarentielle “Neitsarille” kotiuduin heti: rento fiilis, luontoa, historiaa, hyvät palvelut ja tietenkin oranssi metro. Vuosien varrella Vuokki muuttui, Mustalahden rantaruovikko muuttui Aurinkolahdeksi, yhteisiksi rannoiksi. Rakentamisesta huolimatta merellisyys säilyi, eikä kaikkea luontoa raivattu rakennusmaaksi. Sittemmin olen asunut Pitäjänmäessä, Mellunmäessä ja nyt Herttoniemessä. Nykyään voin sanoa, että olen itähelsinkiläinen. Tämä on ihana, vähän rosoinen, monipuolinen ja kivasti sekä svengaava että rokkaava alue. Kokemuksemme asuinpaikoista vaikuttavat siihen, mitä pidämme viihtyisänä lähiönä. Hyvä asuinalue on siisti ja turvallinen, ja siellä ympäristöstä pidetään huolta. Palvelut ovat helposti ja nopeasti saavutettavissa kulkuvälineestä riippumatta. Tätä on jokaisella helsinkiläisellä oikeus odottaa. Samoin sitä, että luonto on aidosti lähellä. Kaupungin päätöksenteossa eri kaupunginosia ja alueita on kehitettävä tasapuolisesti. Helsinki on Suomen pääkaupunki, maamme veturi. Kaupunkimme on ollut sulatusuuni eri puolilta tuleville eri taustaisille ihmisille perustamisestaan saakka. Helsinki on osiensa summa ja ennen kaikkea meidän satojen tuhansien stadilaisten koti. Lähiöissä sykkii tämän kaupungin sydän. Niihin tulee panostaa ja niistä on pidettävä huolta. • ANITA HELLMAN, Herttoniemi SDP Helsingin puheenjohtaja
Koronan jälkeisen Helsingin on oltava oikeudenmukainen Yli vuoden jatkunut poikkeusaika on kohdellut eri
ihmisryhmiä hyvin epätasaisesti. Muun muassa yksinäisyys, mielenterveysongelmat, työttömyys ja liikkumattomuus ovat lisääntyneet koronakriisin seurauksena. Helsingissä kriisi on osunut erityisen pahasti matkailu- ja ravintola-alaan sekä tapahtuma- ja kulttuurialaan. Nämä ovat vahvasti helsinkiläisiä elinkeinoja. Vaikka elämme edelleen koronakriisin keskellä, on katse suunnattava jo pandemian jälkeiseen aikaan. Miten korjaamme syntyneitä ongelmia ja kuinka teemme sen oikeudenmukaisesti. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä jätti tänä keväänä valtuustoaloitteen, että kaupunki laatii laaja-alaisen koronapandemian jälkeisen elpymisohjelman. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteeseen on panostettava. Kaupunki on arvioinut, että poikkeusaikojen ja etäopetuksen jäljiltä perusopetuksessa noin 40 % oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea. Myös ammatillisessa koulutuksessa etäopetus on ollut haastavaa ja moni nuori on jättänyt koulun
4 — SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021
kokonaan kesken. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä on kasvanut ja tilanne vaikeutunut. Opiskelijat ovat menettäneet yhden merkityksellisen elämänvaiheen. Mielenterveyteen ja jaksamiseen on saatava apua matalalla kynnyksellä. Monet ikäihmiset asuvat Helsingissä yksin ja poikkeusaika on tarkoittanut osalle täyttä eristäytymistä kotiin. Erityisesti liikunnan väheneminen on vaikuttanut ikäihmisten hyvin vointiin. Meidän on kannustettava ja tuettava näiden ihmisten liikkumista. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala sekä palveluala ovat yksi suurimmista koronakriisin kärsijöistä. Merkittävä osa Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-alan työpaikoista sijaitsee juuri Helsingissä. Sanna Marinin hallituksen myöntämä apupaketti kulttuuri- ja tapahtuma-alalle on tärkeä, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Helsinki on kaupunki, joka kantaa huolta asukkaistaan. Siksi ensi valtuustokauden yksi tärkeimmistä kysymyksistä on koronan jälkeisen Helsingin rakentaminen siten, että pidämme kaikki mukana ja tunnistamme myös ne, joiden ääni ei kuulu kovimpana. • EVELIINA HEINÄLUOMA, Myllypuro kansanedustaja, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja OLLI-PEKKA KOLJONEN, Laajasalo Helsingin sosialidemokraattien 1. varapuheenjohtaja
Liian pitkät kiireettömän hoidon jonot ovat terveyden huollon keskeisin ongelma. Nopea hoitoonpääsy tulee ottaa Helsingin strategiseksi tavoitteeksi.
Jonottamatta hoitoon Terveysasemat olivat aikansa sosiaalinen innovaatio, jota on ihasteltu ulkomailla saakka. Suomen terveydenhuolto järjestelmän viime vuosikymmenten kehitys on kuitenkin päästänyt ne rapautumaan pahasti. Helsingissä jopa kymmenellä terveysasemalla ei käytännössä ole antaa kiireettömiä aikoja. Aikoja ei ole edes Kalasataman asemalla, jonka kaltaisten suurten yksiköiden varaan Helsinki terveyden huoltonsa tulevaisuuden on rakentanut. Ei ihme, etteivät ihmiset luota siihen, että julkisen terveydenhuollon kautta asiansa saa hoidettua. Tästä kertoo myös yksityisten terveyskuluvakuutusten valtaisa suosio. Sote-uudistuksen odottaminen on latistanut Helsingin ja muiden kuntien motivaation parantaa terveydenhuoltoaan. Sairaudet ja taudit eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Helsingin kokoisella suurella kaupungilla olisi kaikki mahdollisuudet tehdä perusterveydenhuollostaan hyvä, jos tahtoa olisi. Liian pitkät kiireettömän hoidon jonot ovat terveyden huollon keskeisin ongelma on. Nopea hoitoonpääsy tulee ottaa Helsingin strategiseksi tavoitteeksi. Jos potilas tarvitsee asiansa hoitamiseksi kiireettömän lääkäriajan, sellaisen tulee järjestyä viikossa. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien perusterveydenhuollon työntekijöiden työpanoksen hyödyntämistä ja ennakkoluullottomuutta hoitaa potilaita puhelimitse ja muiden etämenetelmien välityksellä. Pitkät jonot ovat johtaneet myös siihen, että työntekijät ovat joutuneet venymään liiaksikin. Tästä on seurannut noidankehä, jossa kohtuuttoman työkuorman alle väsyvät
työntekijät vaihtavat työpaikkaa ja jäävät sairaslomille. Tällöin työ terveysasemilla käy entistä raskaammaksi. Koronan vuoksi tilanne on pahentunut entisestään. Helsingin sote-toimialan raskas ja sekava hallintorakenne on johtanut vallan ja vastuun pirstaloitumiseen, mikä sekä vesittää järjestelmän johtamisen kokonaisuutena että tuhoaa luovuuden ruohonjuuritasolla. Turhat hallinnon tasot on karsittava, ja lähiesihenkilöille tulee antaa riittävästi valtaa hoitaa oman työyhteisönsä asioita. Terveysaseman väestöpohja voi olla pieni tai suuri – tärkeintä on, että palvelut saadaan toimimaan. Hyvin toimivia terveysasemia tulee vaalia ja niistä tulee oppia. Helsingin tulee pitää kiinni osaavista ammattilaisistaan, innostaa heitä ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Motivoituneet työntekijät sitoutuvat työpaikkaansa, houkuttelevat lisää työntekijöitä terveysasemille töihin ja saavat uudet tulokkaat jäämään. Myös liian ohuet ja hajanaiset perustason mielenterveyspalvelut ovat kipeä ongelma Helsingissä. Matalan kynnyksen palvelupisteet ovatkin osoittautuneet tärkeiksi. Niitä tulisi vahvistaa ja samaan aikaan luoda vahvat psykiatriset tiimit myös terveysasemille. Psykiatrisia sairaanhoitajia tulee olla riittävästi, ja tiimeihin tulee ottaa myös psykologeja. Ihmisiä ei saa pompotella paikasta toiseen, vaan järjestelmän tulee joustaa - alkuvaiheen hoito tulee toteuttaa siellä, minne ihminen hakeutuu. Perusterveydenhuollon eriarvoistumiseen tulee suhtautua erittäin vakavasti. Helsinki ei ole maailman toimivin kaupunki ennen kuin se laittaa terveysasemansa kuntoon. Jonottamatta hoitoon pääseminen on ihmisoikeuskysymys. • JONNE JUNTURA, Kallio, terveyskeskuslääkäri NELLI NURMINEN, Roihuvuori, kirurgiaan erikoistuva lääkäri MIMI RANTANEN, Ruskeasuo, ylilääkäri
SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 5
Laadukas päiväkoti ja koulu lähellä Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Päiväkoti ja koulu ovat palveluja, joiden sijainnilla on merkitystä joka päivä. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen kasvulle ja myöhemmälle oppimiselle. Se kaventaa tutkitusti myös
lasten välisiä hyvinvointieroja. Suomessa on viime vuosina tapahtunut varhaiskasvatusta ja sen merkitystä koskeva ajattelutavan muutos. Varhaiskasvatusta ei nähdä enää vain sosiaalipalveluna, joka mahdollistaa vanhempien työssä käynnin, vaan se on lapsen sivistyksellinen oikeus ja koulutus järjestelmämme ensimmäinen aste. Tämä näkyy myös juuri valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä kansallisessa lapsistrategiassa. Kotia lähellä sijaitsevat päiväkodit vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa, rakentavat yhteisöjä ja sujuvoittavat perheiden arkea. Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja lähikoulun kokonaisuutta on katsottava lasten ja perheiden näkökulmasta. Siirtymävaiheiden on oltava sujuvia. Alueiden palvelut on rakennettava niin, että läheisin päiväkoti ja koulu muodostavat lapselle turvallisen koulupolun. Hyvä lähikoulu on lasten välisen yhden vertaisuuden keskeinen tekijä. On tärkeää, että pidämme huolta oppimisen mahdollisuuksista aivan kaikkialla kaupungissa. On varmistettava, että voimavaroja käytetään joustavasti ja tehok kaasti jatkuvasti kasvavassa ja muuttuvassa kaupungissamme. Koulutuksen merkitys korostuu ensi valtuustokaudella koronan jälkihoidossa. Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt erityisesti tukeamme. • JOHANNA LAISAARI, Herttoniemi kaupunginvaltuutettu PILVI TORSTI, Töölö kaupunginvaltuutettu
Elävä keskusta – värikäs kaupunki – mitä iskulause tarkoittaa yrittäjälle? Helsingin demarit haluavat, että Helsingissä on hyvä
Pois puisesta byrokratiasta auttajien avulla
Vaikka byrokratiaa tarvitaan, yhdenkään idean toteuttaminen ei saa jäädä kiinni siitä, että hallinto lannisti ihmisen. Kaupungin tulee auttaa yrittäjiä, yrityksiä, tapahtumanjärjestäjiä ja ideanikkareita hoitamaan asiat sujuvasti. Tähän tarvitaan oikeita ihmisiä kuten esimerkiksi yritysluotseja, jotka kuuntelevat ja täyttävät lomakkeita yrittäjien puolesta. Tai ainakin kertovat, miten byrokratian esteradasta selviää ilman traumoja.
Avoin alusta bisneksille
yrittää, työllistää ja työskennellä. Miten kaupunki voi auttaa yrittäjiä? Tässä Susanna Kallaman ja Sami Kuuselan neljä vinkkiä konkreettisiksi teoiksi. Susanna on Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja, Sami startupsarjayrittäjä. Molemmat ovat ehdolla kuntavaaleissa Helsingin SDP:n listoilla.
Kaupunki vahvistuu työstä, toimeliaisuudesta ja uusista ideoista. Tarvitaan maksuttomia kauppapaikkoja tuotteiden ja ideoiden myynnille ja markkinoille sekä fyysiseen maail maan että verkkoympäristöön. Kun bisnes lentää, koko kaupunki hyötyy.
Kaupunki on yrittäjän kaveri
Helsingin kaupungin hankinnat ovat lähes 2,5 miljardia vuodessa. Tarjouskilpailuihin osallistumisesta on tehtävä nykyistä helpompaa pienille yrityksille. Hankintamenettelyn tulee olla sujuvaa, nopeaa ja kaiken kokoisille firmoille reilua. •
Kaupungin tulee olla yrittäjän paras ystävä ja kuuntelija, ei kiusaaja. Tarvitaan yhdessä intoilua ja luottamusta, jotta sanotaan ennemmin ”kyllä” kuin ”ei”.
6 6 — SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021
Ostopolitiikka kuntoon
Elävä kulttuuri tekee kaupungin Helsingissä on mahdollisuus nauttia sekä suurten taidelaitosten tarjonnasta että vapaiden taiteilijoiden ja kulttuuritapahtumien tarjoamasta taiteesta.Kaupunki tukee taidetta ja kulttuuria avustuksin ja ostaa palveluita taiteilijoilta. Rakennusprojektien budjeteista yksi prosentti käytetään taiteeseen. Kaupungin omaa kulttuurituotantoa on kirjastoissa, kaupungin kulttuurikeskuksissa ja nuorisotoimessa. Kulttuuri ja taide lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta, ja kulttuuritapahtumat luovat taloudel-
Yhdenvertainen kaupunki on turvallinen kaupunki Helsinki tavoittelee maailman toimivimman kaupungin
statusta. Tällöin yhdenvertaisuuden tulee olla yksi kaupungin tärkeimmistä arvoista. Eriarvoisuus ja epätasa-arvo haittaavat kaupunkien ja yhteiskuntien kehittymistä kaikkialla maailmassa. Ei ole kenenkään etu, mikäli osa väestöstä voi huonosti. Yhdenvertaiset kaupungit ovat myös kaikille turvallisia kaupunkeja. Kaupungin tulee edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikilla sen toimialoilla, sekä varmistaa kaupungin alueiden tasa-arvoinen kehittäminen. Kaupungin tulee olla turvallinen paikka asua, työskennellä, opiskella ja käyttää palveluja. Yhdenvertaisuus edellyttää myös sitä, että aktiivisesti selvitetään yksilön taustan tai elämäntilanteen vaikutus hänen kokemukseensa kaupungista. Yhdenvertaisuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä: turvallisessa kaupungissa jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Kaupunkia tai sen ilmapiirin kehitystä ei voi suunnitella
lista hyvinvointia kaupunkiin. Helsinki tarjoaa kaupunkilaisille tiloja tehdä taidetta ammattilaisten ohjauksessa eri puolilla kaupunkia. Osallisuus oman asuinalueen kulttuurielämään luo asukkaille myönteistä kuvaa omasta elinympäristöstään ja siihen kuulumisesta. On tärkeää nähdä kulttuuri olennaisena osana kaupunkia. Ilman taiteilijoita ei ole elävää kulttuuria. Helsingin on tuettava taiteilijoita eri keinoin, jotta heillä on mahdollisuus tehdä työtään ja saattaa teoksensa kaupunkilaisten nähtäväksi ja koettavaksi. Koronapandemian takia suurin osa esittävän taiteen ammattilaisista ja tapahtuma-alan työntekijöistä on ollut työttömänä yli vuoden. Helsingin on tärkeää muodostaa malli turvallisten tapahtumien järjestämiseksi ja lisäksi tarjota rahallista tukea pandemian hiljentämän kulttuurielämän jälleenrakentamiseen. Nuorille ja heidän eri alakulttuureilleen on tärkeää tarjota kohtaamispaikkoja, jossa on turvallista toteuttaa itseään taiteen keinoin. Kulttuuri voi monen nuoren kohdalla estää syrjäytymistä ja antaa tärkeän yhteisöllisyyden kokemuksen, jota voi olla joskus vaikeaa löytää muualta. Helsinki on kaupunkina palveluorganisaatio. Siksi säännösten ja rakenteiden tulisi kaupungissa tukea kulttuuria, ei estää sitä. • TUOMAS FINNE, Mellunmäki Helsingin kulttuuri- ja kirjastojaoston puheenjohtaja
vain väestön enemmistön näkökulmasta. Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat myös kaikille turvallisia yhteiskuntia. Mitä siis voitaisiin tehdä? Kaikessa päätöksenteossa tulee kattavasti ja oikea- aikaisesti arvioida sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia sekä vaikutuksia eri ikäryhmiin. Eri väestöryhmien tarpeita tulee arvioida myös kaupunkisuunnittelussa. Näin varmistetaan kaupungin turvallinen ja yhdenvertainen tulevaisuus. Myönteinen erityiskohtelu on yksi tehokas keino torjua alueiden välistä epätasa-arvoa. Se tarkoittaa, että rahallista tukea vaikkapa nuorisotyöhön kohdennetaan enemmän alueille, joissa tuelle on erityinen tarve. Kaupungin tiloihin tulee laatia turvallisen tilan periaatteet, jotka toimivat käytöskoodina yhteisön jäsenille. Jokaisella kaupunkilaisella pitää olla mahdollisuus opiskella, työskennellä ja asioida turvallisessa ympäristössä. Kaupungin henkilöstön tulee saada yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta. Näin työntekijöillä on valmius huomata ja torjua syrjintää sekä luoda luottamusta kaupunkilaisten kanssa. Pienillä teoilla saadaan suuri vaikutus. Yhdenvertaisuuden edistämisessä on kyse arvovalinnoista. • ELISA GEBHARD, Kruununhaka, juristi HANNA KIVIMÄKI, Malmi, pääsihteeri
SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 7
Omaishoitaja on lottovoitto kunnalle Omaishoitajat tekevät vaativaa työtä koko sydä-
mellään. Parhaimmillaan se tuottaa iloa ja mielihyvää sekä hoitajalle että hänen omaiselleen. Pitää kuitenkin muistaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva omaishoitajuus on sitovaa ja raskasta työtä 24/7. Omaishoitajuudella on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnalle. Ei ole liioiteltua sanoa, että omaishoitaja on lottovoitto kunnalle. Kuntien tulee nykyistä aktiivisemmin tukea omaishoitajien toimintaa ja jaksamista. Nykyisellään omaishoitajien ääni on hukkunut byrokratian ja pirstaleisen palveluverkon sisälle. Omaishoitajuus on tunnustettava yhdeksi hoitomuodoksi kotihoidon ja palveluasumisen rinnalla. Sillä tulisi olla status osana muuta palveluverkkoa. Omaishoidon kriteerit ja tuen määrä on yhdenmukaistettava koko maassa. Palkkion tulee olla sillä tasolla, että omais hoitajan ei tarvitsisi hakeutua toimeentulotuen piiriin jäätyään kotiin hoitamaan vanhusta tai vammaista lastaan.
Tarvittavat palvelut ja moniammatillinen neuvonta tulee voida saada yhdestä pisteestä ilman massiivista puhelinrumbaa. On liikaa vaadittu, että omaishoitaja tuntisi kaikki sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja vanhuspalvelulain kiemurat ja tietäisi, mitä näistä kulloinkin sovelletaan. On vähintäänkin kohtuullista, että kaikki mahdolliset tukimuodot ja palvelut selvitetään omaishoitajalle etupainotteisesti ja pyytämättä. Kotiin tuotavia palveluita on voitava saada myös ilman pakollista kotihoidon asiakkuutta. Kunnan on myös taattava, että omaishoitajalla on kaikissa tilanteissa mahdollisuus pitää lakisääteiset vapaansa. Korona-aikana tästä on joustettu, ja moni omaishoitaja on väsynyt taakkansa alle. Kuten Sanna Marin sanoi, kyse on inhimillisyydestä. Se on meille demareille sydämen asia. • HILKKA AHDE, Oulunkylä omaishoitaja
Omaishoitajuudella on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnalle.
Arvokkaasti ikääntyvä(n) kaupunki Helsinkiin rakennetaan uusia suuria terveyden ja hyvin-
voinnin palvelupisteitä. Se voi olla monella tapaa kätevää, mutta lähipalvelun siirtäminen kauas käyttäjistään tarkoittaa ikäihmisen näkökulmasta palvelun saavutettavuuden heikentymistä. Jos liikkuminen on hankalaa, ei julkisen liikenteen vaihtoyhteys pelasta tilannetta. Kun suureen terveys keskukseen pääsee, niin sen yhteydessä olisi syytä olla laaja palveluvalikoima. Tulevan valtuuston pitää huolehtia siitä, että säilytetään ja jopa tarvittaessa toteutetaan alueellisia
8 8 — SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021
lähipalveluja tarjoavia terveyskeskuksia riittävine palveluineen. Tämän ajan innovaatio voi olla kokonaan uudentyyppinen asumismalli erityisesti juuri iäkkäille. Vanhojen omistus asuntojen korjauskustannukset ja kohoavat vuokrat alkavat olla ongelma yhä useammalle ikääntyvälle helsinkiläiselle. Yksityisen palveluasumisen hinnat ovat karanneet keskituloisenkin eläkeläisten käsistä. Monet meistä tarvitsevat kuitenkin vähitellen laajempaa tukea sekä arkeen että asumiseen. Kaupunki voisi kehittää erityisesti juuri näille ikäihmisille uudenlaista asumismuotoa, jossa asukas voi asua kohtuullisella vuokralla hankkien samalla vain tarvitsemiaan palveluita. Tämän mallin kehittely onkin jo alkanut. • VEIJO LEHTO, Roihuvuori Helsingin vanhusneuvoston jäsen
Luonto kuuluu kaupunkiin Korona-aika nosti lähiluonnon merkityksen esiin
uudella tavalla. Keskustan puistojen ja lähiöiden metsien lenkkipolut täyttyivät ennenäkemättömällä määrällä ulkoilijoista. Luonto on ollut monelle etätöiden ja epävarmuuden keskellä tärkeä ja turvallinen henkireikä. Lähiluonto on myös kaupunkilaisten yhdenvertaisuus kysymys. Luonnossa liikkuminen on ilmainen ja terveellinen harrastus, ja sitä haluamme puolustaa. Luonnosta pitää pystyä nauttimaan myös esteettömästi. Helsinkiläiset tarvitsevat riittävät luonto- ja virkistysalueet lähellä kotiovea. Päättymässä olevalla valtuustokaudella SDP:n vaikutuksella tehtiin päätös säilyttää Meri-Rastilan rantametsä rakentamisen sijaan virkistyskäytössä. Päätös oli merkittävä etappi kaupunkiluonnon suojelemisessa. Vastaavia tapauksia haluamme nähdä lisää. Kaupunkilaiset nauttivat luonnosta monin eri tavoin piknikillä puistossa, kalastamassa Lauttasaaren sillalla tai retkeilemällä Uutelassa. Helsinkiläiset kaipaavat luontoa myös ydinkeskustassa, jossa kaupunkiluonto näyttäytyy urbaaneina kaupunkipuistoina, kukkaistutuksina toreilla ja vanhoina tammina katujen varsilla.
Julkinen liikenne on Helsingin valtti Ensimmäistä kertaa Suomessa on tehty suunnitelma koko liikennejärjestelmän kehityksestä 2030-luvulle asti.Tämän 12-vuotisen suunnitelman ohjaavat kriteerit ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus. Tehokkuus. Jokaisen kasvavan kaupunkiseudun menestys riippuu siitä, miten sujuvasti ja tehokkaasti ihmiset pääsevät kulkemaan. Arki on sujuvaa silloin, kun liikkumiseen ei tarvitse uhrata liikaa vaivaa. On tärkeää, että Helsingissä jokainen asuinalue on hyvien yhteyksien päässä. Raide-Jokeria rakennetaan parhaillaan Itäkeskuksesta Westendiin. Seuraavaksi vuorossa ovat pikaratikat Länsi-Helsinkiin ja Viikin-Malmin alueelle sekä Pasila-Kalasatama -yhteys. Kestävyys. Helsinki on Suomessa aivan omaa luokkaansa kestävien kulkutapojen osuudessa. Kolme neljäsosaa kaikista matkoista tehdään joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Se on hieno suoritus yli 600 000 asukkaan metropolille. Kestävä liikenne on tärkeä osa Helsingin hiilineutraaliustavoitetta. Helsingistä onkin tulossa miellyttävä kävely- ja pyöräilykaupunki. Suurin päästövähennys syntyy kuitenkin siitä, että kulkijat vaihtavat auton julkiseen liikenteeseen. Tähän tarvitaan uusia keinoja ja siinä HSL on avainasemassa.
Suomen pääkaupunki – Itämeren helmeksi kutsuttu Helsinki – on upea merellinen kaupunki. Retkeilymahdollisuuksia saaristoon voidaan luonnon kantokyky huomioiden avata lisää. Meren äärelle pääsy on mahdollistettava kaikille kaupunkilaisille. Tämän takia rantoja ei pidä rakentaa täyteen. SDP:lle luontoalueiden säilyttäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite, kuten myös palveluiden takaaminen kaupungin asukkaille. • VILLE JALOVAARA, Vuosaari, kaupunginvaltuutettu TARU REINIKAINEN, Punavuori, SDP Helsingin piiri hallituksen jäsen
Asiakas valitsee julkisen liikenteen, jos hän pääsee jouhevasti kotoa määränpäähän ja takaisin. Tarvitaan siis räätälöityjä keinoja päästä joukkoliikenteen pysäkille tai asemalle, ja toisessa päässä ovelle asti. Useita välineitä vapaasti yhdisteleviä liikkumispalveluja on kehitettävä ja luotava siten yksilöllisempää joukkoliikennettä. Saavutettavuus. Ennen kaikkea julkinen liikenne on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Julkisen liikenteen kaluston on oltava esteetöntä - ja kun haluamme uusia asiakkaita, myös houkuttelevaa ja tasokasta. Ikäihmisten ja liikuntaesteisten on päästävä liikkumaan kaikissa välineissä vaivattomasti. Esteettömissä kulkuneuvoissa on helppo matkustaa myös lastenvaunujen ja painavien ostoskassien kanssa. Paikallisjunassa sujuvat työtkin hyvin. Marinin hallitus on myöntänyt ennätykselliset 200 miljoonaa euroa joukkoliikennetukea koronan vuoksi lipputuloja menettäneille joukkoliikennetoimijoille. Tästä summasta noin 110 miljoonaa euroa on tullut HSL:lle, jotta helsinkiläisten palvelutaso pysyisi edelleen korkealla ja yhteydet nopeina ja sujuvina. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja osa siitä jää jatkossa pysyvämmäksi. Tämä muuttaa ihmisten kulkemistapoja, mutta ei poista tarvetta liikkua. Helsinki ja koko Helsingin seutu kehittyy vahvan kuntarajat ylittävän joukkoliikenteen avulla. Sitä olemme rakentamassa. • TIMO HARAKKA, Käpylä, liikenne- ja viestintäministeri TARJA KANTOLA, Toukola, HSL:n hallituksen jäsen
SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 9
SDP:n kuntavaaliehdokkaat Helsingissä
118 PORMESTARIEHDOKAS
RAZMYAR NASIMA
Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6.
119
120
apulaispormestari, biträdande borgmästare LAUTTASAARI
36 v
121
122
123
124
AALTONEN JAANA 61 v
AHDE HILKKA 63 v
AHMED MAHAD 35 v
AHONEN EETU 31 v
ALAJA JAANA 56 v
ARAJÄRVI PENTTI 72 v
viestintäjohtaja, VTM HEIKINLAAKSO
lastentarhanopettaja, omaishoitaja OULUNKYLÄ
diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteri HERTTONIEMI
diplomi-insinööri PASILA
erityisluokanopettaja, pääluottamusmies LAAJASALO
professori, professor HELSINKI
125
126
127
128
129
130
ASUKAS EVA-MARIA 30 v
AUSTERO NITA 26 v
AUVINEN PETTERI 50 v
BAGGE KARI 34 v
BOLDT HILDUR 40 v
BÄRBLOM KATJA 34 v
sairaanhoitaja, fysioterapeutti OULUNKYLÄ
lastensuojelun ammattilainen MYLLYPURO
palveluneuvoja KAARELA
järjestöjohtaja, YTM JÄTKÄSAARI
E MA Human Rights, verksamhetsledare, toiminnanjohtaja HERTONÄS/HERTTONIEMI
sairaanhoitaja (AMK), asioimistulkki LAAJASALO
131
132
133
134
135
136
CACERES DEL CASTILLO DAVID 36 v
CAYDAMLEHTONEN ARZU 50 v
DAHLMAN ARTO 44 v
FINNE TUOMAS 41 v
FORSSTRÖM JYRI 40 v
GAVRILENKO NIKITA 40 v
sosionomi, medianomi (YAMK) KALASATAMA
ohjaaja, omaishoitaja PUISTOLA
tiimiesimies, järjestyksenvalvoja TAPANINVAINIO
tuottaja, producent MELLUNKYLÄ
myynti- ja markkinointijohtaja MALMI
Event Manager PUOTILA
137
138
139
140
141
GEBHARD ELISA 27 v
HAATAINEN TUULA 61 v
HALMETOJA LEEA 58 v
HARAKKA TIMO 58 v
juristi, pääministerin erityisavustaja KRUUNUNHAKA
sairaanhoitaja, valtiot. maisteri, sjukskötare, pol.mag. TAMMISALO
psykologi POHJOIS-HAAGA
liikenne- ja viestintäministeri, THM, hoitotyön lehtori toimittaja-kirjailija, kommu- KONALA nikationsminister, journalist KÄPYLÄ
143
144
145
HAVERINEN SOILI 59 v
146
142 HEIKKINEN PANU 30 v opiskelija, studerande ÖSTERSUNDOM
147
148
HEINILÄ JEMI 27 v
HEINÄLUOMA EVELIINA 33 v
HELAL FARDOOS 45 v
HELENIUS ARTO 58 v
HELLMAN ANITA 44 v
HERZIG ANNE 67 v
johtava asiantuntija, kulttuurituottaja HARJU
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu MYLLYPURO
valmentaja, lähihoitaja PASILA
lakimies, erityisasiantuntija KÄPYLÄ
hallinto- ja viestintäassistentti HERTTONIEMI
sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri MAUNULA
149
150
151
152
153
154
HJELT JENNI 47 v
HYTTI ANTTI 41 v
HYVÄRINEN PERTTI 72 v
IJÄS PETRI 53 v
JALOVAARA VILLE 45 v
JOHANSSON PIRKKO 41 v
järjestöasiantuntija, sairaanhoitaja (AMK) KIVIKKO
toiminnanjohtaja PUISTOLA
lakimies PIKKU HUOPALAHTI
työkalunvalmistaja PUOTILA
dosentti, kaupunginvaltuutettu VUOSAARI
bioanalyytikko HARJU
155
156
157
158
159
160
JUNTURA JONNE 29 v
JÄRVINEN EILA 67 v
JÄRVINEN JARI 33 v
JÄRVINEN JUKKA 56 v
JÄRVINEN TUOMAS 39 v
JÄÄSKELÄINEN JESSE 29 v
terveyskeskuslääkäri, hälsocentralläkare KALLIO
sihteeri, eläkeläinen HERMANNI
putkiasentaja HERTTONIEMI
kaupunginvaltuutettu, sosionomi KÄPYLÄ
palveluesimies HERTTONIEMI
erityisasiantuntija KALLIO
161
163
162
164
165
166
KALEMA TIMO 71 v
KALIOUJNOVSALMINEN ILIA 38 v
KALLAMA SUSANNA 52 v
KANTOLA ANNA MARIA 55 v
KANTOLA TARJA 65 v
KINNUNEN JARI 59 v
tekniikan tohtori, professori MUNKKINIEMI
filosofian maisteri PUNAVUORI
KTM, toimitusjohtaja VALLILA
toiminnanjohtaja ROIHUVUORI
kirjanpitäjä, kansalais järjestötoimija, bokförare TOUKOLA
antikvariaattikauppias MALMI
167
168
169
170
171
172
KIRJASNIEMI EEVI 40 v
KIURU EERO 31 v
KIVIMÄKI HANNA 24 v
KIVINEN JONNE 45 v
KIVISTÖ PIRJO 71 v
KOLANEN RISTO 67 v
käsityön lehtori, erityisopettaja MALMI
yhteisöpedagogiopiskelija, palvelu asiantuntija VUOSAARI
pääsihteeri MALMI
verkkoviestinnän suunnittelija VUOSAARI
työsuojeluinsinööri, eläkeläinen PITÄJÄNMÄKI
päätoimittaja LAUTTASAARI
173
174
175
176
177
178
KOLJONEN OLLI-PEKKA 36 v
KOSKI MARIKA 39 v
KOSKI OLLI 42 v
KUUSELA SAMI 49 v
KÄYHKÖ MAIJA 41 v
KÖNGÄS OTTO 35 v
johtava asiantuntija LAAJASALO
VTM, asiantuntija LAUTTASAARI
VTM HERTTONIEMI
yrittäjä, toimittaja TOUKOLA
myyjä, restonomi MELLUNMÄKI
vaikuttavuus asiantuntija ALPPIHARJU
179
180
181
182
183
184
LAASIO MARI 45 v
LAISAARI JOHANNA 47 v
LEHTO VEIJO 72 v
LEHTOPURO ESA 55 v
LEINO JANI-PEKKA 36 v
LILLQVIST PETRI 56 v
myyjä VUOSAARI
lapsioikeuslakimies, kaupunginvaltuutettu HERTTONIEMI
eläkeläinen, varatuomari ROIHUVUORI
sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu SÖRNÄINEN
työsuojeluvaltuutettu, lähihoitaja POHJOIS-HAAGA
raitiovaununkuljettaja KOSKELA
185
187
186
188
189
190
LINDFORS MARKO 53 v
LOMAN STEFAN 41 v
MAJALA RIITTA 58 v
MERETNIEMI JAAKKO 44 v
MIHELUDAKI ELISABET 31 v
MIKKOLAINEN KALLE 46 v
sopimusasiantuntija JOLLAS
järjestöjohtaja, nuorisotyöntekijä VUOSAARI
sairaanhoitaja POHJOIS-HAAGA
historian ja yhteiskuntaopin lehtori MUNKKINIEMI
yrittäjä, Entrepreneur VUOSAARI
projektipäällikkö, insinööri MELLUNKYLÄ
191
192
193
194
195
196
MOUNTRAKIS ROBY 34 v
MURANEN LAURI 37 v
MUURI PYRY 24 v
MÄKIKYLÄ JAAKKO 71 v
NURMINEN NELLI 30 v
OHMERO TIMO 53 v
projektityöntekijä, sosionomiopiskelija KÄPYLÄ
elinkeinoasioiden päällikkö LAAJASALO
turvallisuus asiantuntija MALMINKARTANO
yrittäjä, graafinen muotoilija, företagare PUNAVUORI
lääkäri ROIHUVUORI
lehtori, opinto-ohjaaja KONALA
197
198
199
200
201
202
OLLILA MARKO 44 v
ORANEN SANNA-MARI 43 v
PAANANEN EIJA 53 v
PAAVOLAINEN SARA 61 v
PAAVONEN VESA 37 v
PAJUNIEMI TARJA 60 v
hinausautonkuljettaja TAPANINVAINIO
lähihoitaja, rikosseuraamus työntekijä MALMINKARTANO
ruokapalveluesimies, pääluottamusmies MYLLYPURO
näyttelijä KRUUNUVUORENRANTA
apulaisylilääkäri POHJOIS-HAAGA
eläkeläinen KONTULA
203
204
205
206
207
208
PALANI JAFI KAMAL 34 v
PEURA MATTI 40 v
PIHONEN- RANDLA MARJUT 32 v
PITKÄNEN TUULIA 29 v
PUOLATIE RIITTA 56 v
QVINTUS DIMITRI 33 v
kouluvalmentaja, nuorisotyöntekijä POHJOIS-HAAGA
työterveyshuollon erikoislääkäri KÄPYLÄ
nuorisosihteeri, insinööri TORPPARINMÄKI
pääministerin erityisavustaja, VTK, statsministerns specialmedarbetare, PK HARJU
sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden maisteri PASILA
yhteiskuntasuhdepäällikkö, chef för samhällsrelationer KRUUNUNHAKA
209
211
210
212
213
214
RANTAHALVARI MARKKU 37 v
RANTANEN MIMI 29 v
REINIKAINEN TARU 43 v
RENNISON SARI 50 v
RYTKY TIINA 38 v
SALMINEN MINNA 40 v
tapahtuma- ja koulutusasiantuntija TÖÖLÖ
terveyskeskuslääkäri RUSKEASUO
sopimusalavastaava, yhteisöpedagogi (YAMK) PUNAVUORI
Key Account Manager PITÄJÄNMÄKI
viestintäpäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri OULUNKYLÄ
kuntaministerin erityisavustaja MAUNULA
215
216
217
218
219
220
SALONEN SARA 27 v
SALORANTA PIA 58 v
SARJE KIMMO 69 v
SILVANI BENJAMIN 24 v
STYRMAN KATARIINA 41 v
SUTTON KIRSI 46 v
pääsihteeri HAAGA
tekstiilihuoltaja, pääluottamusmies PUKINMÄKI
FT, kuvataiteilija LAUTTASAARI
hankintavastaava, kauppatieteiden kandidaatti VUOSAARI
järjestöpäällikkö, FM JÄTKÄSAARI
erityisasiantuntija TÖÖLÖ
221
222
223
224
225
226
TABERMAN MIKA 50 v
TAIPALE ILKKA 78 v
TAMLANDER NINA 21 v
TEMMES ANNELI 66 v
TERVO-HILTULA TOIVONEN PEPPI NIILO 35 v 32 v
lastenhoitaja, koti-isä KIVIKKO
lääkäri, kaupungin valtuutettu, läkare, stadsfullmäktigeledamot VERÄJÄMÄKI
parturi-kampaaja PUKINMÄKI
hallintotieteiden lisensiaatti KRUUNUNHAKA
opettaja, yrittäjä PAKILA
koordinaattori, teologian kandidaatti KRUUNUVUORENRANTA
227
228
229
230
231
232
TOPPAR JANNE 33 v
TORSTI PILVI 45 v
TUOMIOJA ERKKI 74 v
TURKKILA JUHANI 74 v
TÄHTINEN MARJO 37 v
TÖRMIKOSKI ILONA 49 v
vuoropäällikkö ULLANLINNA
valtiotieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu TÖÖLÖ
kansanedustaja, valtio tieteen tohtori, riksdags ledamot, politices doktor TÖÖLÖ
eläkeläinen TAMMISALO
kuntoutussuunnittelija, terveystieteiden maisteri TÖÖLÖ
muotoilujohtaja, luennoitsija TOUKOLA
233
235
234
236
237
238
VAINIKKA MIRKA 42
VAINIO RIKU 25
VARIS HANNA 41
VASAMA LEILA 57
VEPSÄ SINIKKA 64
VIHERVAARA ANITA 69
toiminnanjohtaja, sosionomi MALMI
sairaanhoitaja opiskelija MELLUNKYLÄ
hankepäällikkö, YTM VIIKINMÄKI
poliittinen koordinaattori, FM MARJANIEMI
sairaanhoitaja, terveydenhoitaja PUISTOLA-HEIKINLAAKSO
varhaiskasvatuksen lastenhoitaja SUUTARILA-SILTAMÄKI
239
240
241
242
243
244
VIROLAINEN MIRKA 33
VUORELA ANTTI 57
VUORENTO REIJO 69
WALLGREN THOMAS 63
WIKBLAD PATRICK 46
YLITALO JAANA 51
erityisluokanopettaja TOUKOLA
diplomi-insinööri, erikoistutkija TAPANILA
VTM, pol.mag. TAPANINVAINIO
professor TÖLÖ/TÖÖLÖ
pysäköinnintarkastaja, parkeringskontrollant MELLUNMÄKI
edunvalvontajohtaja, sosiaaliohjaaja KALASATAMA
MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ. Liity sdp:n jäseneksi! www.helsinki.sdp.fi
Elämäni paras kaupunki 1. Koti ja metropoli
2. Vakaa ja uudistuva
3. Lämmin ja huolehtiva
Rakennamme Helsinkiä, jossa jokaisella on mahdollisuus kohtuu hintaiseen kotiin. Kansainvälisessä metropolissamme on tilaa niin täällä syntyneille kuin tänne muuttaneille. Helsingin joukkoliikenteen on oltava luotettavaa ja edullista. Rakennamme Helsinkiä, jossa liikkuminen on ympäri vuorokauden mukavaa, turvallista ja sujuvaa niin kävellen, pyörällä kuin omalla autolla. Helsinki on omaleimaisten ja elinvoimaisten kaupunginosien koko naisuus. Rakennamme Helsinkiä, jossa kaupunginosien identiteetti on rikkaus ja voimavara, ja kaikki alueet voivat kukoistaa. Kaikkialla Helsingissä on oltava turvallista asua ja elää. Helsinki luo edellytykset sadoille tuhansille työpaikoille. Rakennamme Helsinkiä, jossa on hyvä työskennellä, yrittää ja työllistää. Haluamme, että Helsinki on työnantajana esimerkilli nen, ja että sen henkilöstö voi tuntea ylpeyttä työstään.
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Helsingin lämpö ja energia on tuotettava ympäristö ystävällisesti, ja kierrätyksen toimi vuudesta on huolehdittava. Helsinki on vetovoimainen opiskelu kaupunki, jossa koulutus ja sivistys ovat jokaisen oikeus. Rakennamme Helsinkiä, jossa varhaiskasvatus ja peruskoulu löytyvät läheltä kotia, ja toinen aste on aidosti maksuton. Rakennamme Helsinkiä, joka on kotoutumisen edelläkävijä. Jokainen tänne työn, opintojen, turvan tai rakkauden vuoksi muuttanut otetaan mukaan yhteiskuntamme täysivaltai seksi jäseneksi. Helsingin ja helsinkiläisten hyvin vointi nojaa monipuoliseen elinkeino elämään, yrittäjyyteen ja innovaatioi hin. Rakennamme Helsinkiä, jossa on mahdollisuudet luoda uutta, yrittää ja työllistää.
Rakennamme Helsinkiä, jossa palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, ja esteettömyys toteutuu kaikessa asi oinnissa. Terveydenhuollon osaamisen on oltava saatavilla koko kaupungissa, ja jokaisella mahdollisuus hyvään hoitoon ja hoivaan. Kaupunkimme välittää ja huolehtii, etsien ratkaisut syrjäytymiseen ja osattomuuteen. Rakennamme Helsin kiä, joka tukee nuorten hyvinvointia tavoittaen tuen tarvitsijat. Helsingissä jokaisella lapsella ja nuorella on yhtä läinen mahdollisuus harrastaa. Helsinki on Suomen kulttuuripää kaupunki. Kulttuurialaa on tuettava monipuolisesti ja sen toimijoista on pidettävä huolta silloinkin, kun on vaikeaa. Koko kaupunkia ja kaikkia helsinkiläisiä palveleva kirjastoverkko on säilytettävä. Helsingin metsät, rannat ja saaristo ovat ainutlaatuisia. Helsinkiä raken taessamme varmistamme, että tilaa jää myös toreille, lenkkipoluille ja virkistysalueille.
KUNTAVAALIT 2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6.