__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Helsinki

KOKO KAUPUNGIN PORMESTARI Helsinkiä kehitetään pitämällä kaikki mukana Koronan jälkeisen Helsingin on oltava oikeudenmukainen

Luonto ja meri ovat helsinkiläisten henkireikiä

Jonottamatta hoitoon pääseminen on ihmisoikeuskysymys


ELÄMÄSI PARAS KAUPUNKI Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Vaikeina aikoina on erityistä merkitystä sillä, ketkä yhteisistä asioista päättävät. Tärkeintä on huolehtia toimivasta arjesta: niin että lapset saavat hyvät eväät elämään, ikäihmiset tarvitsemaansa huolenpitoa ja meistä jokainen työtä ja turvallisen arjen. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus ja osaamista tukeva toinen aste ovat tae sille, että lapsemme ja nuoremme pärjäävät myös tulevaisuudessa. Toisen asteen muuttuminen aidosti maksuttomaksi helpottaa monen perheen arkea. Haluamme tukea perheitä ja varmistaa, että elämän isompien tai pienempien murheiden kohdatessa kukaan ei jää yksin.

Jatkamme määrä­tietoisesti töitä sen eteen, että vanhusten­hoiva laitetaan kuntoon.

2 — SDP HELSINKI  Kuntavaalit 2021

Jokaisella on oikeus hoivaan ja huolenpitoon. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on nyt vihdoin säädetty lakiin. Jatkamme määrätietoisesti töitä sen eteen, että vanhustenhoiva laitetaan kuntoon. Jokaisen tulee saada tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti, olipa kyse sitten lääkäriin pääsemisestä tai kotihoidon antamasta avusta arkeen. Meille on tärkeää, että jokainen ihminen voi ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Korona­ epidemia on entisestään korostanut kuntien roolia. Niissä pidetään huolta ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä alueen elinvoimasta. Turvallisen arjen edellytyksenä on, että peruspalvelut toimivat. Korjataan se, mikä on rikki ja kehitetään sitä, mistä kannattaa pitää kiinni. Rakennetaan yhdessä Helsinkiä, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Nyt on aika äänestää ja valita arkemme arvoiset päättäjät! • SANNA MARIN SDP:n puheenjohtaja, pääministeri


NASIMA RAZMYAR puolustaa yhdenvertaisuutta ja rikkoo lasikattoja Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kulkenut pitkän tien sodan ja pakolaisuuden varjostamasta lapsuudesta päätöksentekijäksi ja Helsingin pormestari­ ehdokkaaksi. Kun Nasima Razmyar puhuu Helsingistä, äänestä kuuluu valtava innostus. Vaikka koronakriisi on varjostanut kulunutta valtuustokautta, on neljässä vuodessa ehtinyt tapahtua paljon positiivista. –  Oodin avautuminen on ehdottomasti ollut yksi kauden tähtihetkiä. Mieleen on jäänyt niin helsinkiläisten innokas jonottaminen kirjastoon, kuin kansainvälisen lehdistön ylistävät sanat. Razmyar innostuu, kun hän pääsee puhumaan kirjastoista, ja muista toimialansa palveluista. – On ollut valtavan hienoa saada työskennellä nuorisotyön, liikunnan, kulttuurin ja kirjastojen parissa tämä kausi. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat elämän suola. Viimeistään koronarajoitukset ovat saaneet meidät huomaamaan, miten oleellinen osa elämää se on, että pääsee käymään kirjastossa, konserteissa, museoissa ja liikuntaharrastuksissa. On ollut raskasta, että oman toimialan palvelut on jouduttu pitämään suljettuna, mutta toimet ovat tietysti olleet välttämättömiä. Apulaispormestarin äänestä kuulee huolen, kun puhe siirtyy nuoriin. – Korona on osunut nuoriin todella kovasti. Vuosi on pitkä aika olla pois koulusta, harrastuksista ja kavereiden tapaamisesta. Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet selkeästi. – Koronan jälkihoitoon täytyy panostaa kunnolla, tai muuten seuraukset voivat olla hyvin pitkäkestoiset. Yleensä niin rauhallinen Razmyar lähes kiivastuu asiasta puhuessaan. – En voi hyväksyä sitä, että ihminen ei saa apua, kun sitä tarvitsee. Mielen­ terveyspalvelut on kerta kaikkiaan saatava kuntoon. Kun SDP:n Helsingin piiri asetti Nasima Razmyarin pormestariehdokkaakseen viime vuoden marraskuussa, esitteli hän

i­ tsensä ”koko kaupungin pormestarina”. – Se tarkoittaa minulle sitä, että jokaiselle helsinkiläiselle pitää tarjota tasaarvoiset eväät elämään taustasta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Razmyar pitää alueellista eriytymistä Helsingin suurimpana haasteena. – Ihmisten välinen yhdenvertaisuus on minulle politiikassa kantava ajatus. Meidän pitää huolehtia siitä, että helsinkiläisten todellisuudet eivät liikaa erkane toisistaan. Haluan, että joka puolella Helsinkiä ihmiset voivat elää hyvää elämää. Asuinympäristön pitää olla turvallinen ja viihtyisä, ja arjen palvelut helposti saavutettavissa. Razmyar oli Suomen ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja, sen jälkeen apulaispormestari ja nyt hän tavoittelee Helsingin pormestarin paikkaa. – Koen, että tässä yhteiskunnassa on vielä paljon lasikattoja rikottavana. Samalla tavalla kuin monelle tytölle on ollut tärkeää nähdä nainen presidenttinä, on vähemmistöille tärkeää nähdä itsensä kaltaisia ihmisiä yhteiskunnan merkittävillä paikoilla. Tuntuu hienolta, että saa olla esikuvana maahanmuuttaja­taustaisille nuorille. Helsingissä käydään nyt toiset kuntavaalit, joissa puolueet asettavat pormestariehdokkaita. – Uskon, että Helsingin johto on nyt paljon lähestyttävämpi ja tutumpi ihmisille kuin ennen. Se on hyvä asia. Toisaalta mallissa on vielä hiomista, jottei valta keskity niin vahvasti. Pormestarina olisin yhteistyökykyinen ja kuuntelisin kaupunkilaisten ja työntekijöiden ääntä. Entä millainen on Nasima Razmyarin visio Helsingistä vuonna 2025, kun tuleva kunta­vaalikausi on lopuillaan? – Uskon, että Helsinki on entistä veto­ voimaisempi. Väkiluku on kasvanut entisestään, mutta taloudellinen tilanne on hyvä, ja pystymme tarjoamaan asukkaille entistä parempia palveluja. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Elinvoimaiset yritykset tarjoavat työtä ja toimeentuloa, ja kulttuurielämä kukoistaa. Toivottavasti meillä on myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsingissä. •

SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 3


Viihtyisä lähiö Muutin Helsinkiin 20 vuotta sitten. Eteläpohjalaisena maalaistyttönä olin täysin uuden edessä. Suurin paikka, jossa olin asunut, oli opiskelukaupunkini Mikkeli. Sana lähiö oli tuttu oikeastaan vain Eppu Normaalin biisistä ”Puhtoinen lähiöni”. Huomasin heti, että melkein kaikilla oli mielipide siitä, mihin kannattaa muuttaa. Moni puhui itsestään, ei vain helsinkiläisenä tai stadilaisena, vaan larulaisena, pitskulai-

sena, kalliolaisena. Varsin nopeasti opin, että alueilla oli oma identiteettinsä ja kotiseuturakkaus täällä liittyi sekä stadiin että siihen omaan kaupunginosaan. Itse päädyin asumaan Vuosaareen eli Vuokkiin. Sinne vanhalle puolelle Neitsysaarentielle “Neitsarille” kotiuduin heti: rento fiilis, luontoa, historiaa, hyvät palvelut ja tietenkin oranssi metro. Vuosien varrella Vuokki muuttui, Mustalahden rantaruovikko muuttui Aurinkolahdeksi, yhteisiksi rannoiksi. Rakentamisesta huolimatta merellisyys säilyi, eikä kaikkea luontoa raivattu rakennusmaaksi. Sittemmin olen asunut Pitäjänmäessä, Mellunmäessä ja nyt Herttoniemessä. Nykyään voin sanoa, että olen itähelsinkiläinen. Tämä on ihana, vähän rosoinen, monipuolinen ja kivasti sekä svengaava että rokkaava alue. Kokemuksemme asuinpaikoista vaikuttavat siihen, mitä pidämme viihtyisänä lähiönä. Hyvä asuinalue on siisti ja turvallinen, ja siellä ympäristöstä pidetään huolta. Palvelut ovat helposti ja nopeasti saavutettavissa kulkuvälineestä riippumatta. Tätä on jokaisella helsinkiläisellä oikeus odottaa. Samoin sitä, että luonto on aidosti lähellä. Kaupungin päätöksenteossa eri kaupunginosia ja alueita on kehitettävä tasapuolisesti. Helsinki on Suomen pääkaupunki, maamme veturi. Kaupunkimme on ollut sulatusuuni eri puolilta tuleville eri taustaisille ihmisille perustamisestaan saakka. Helsinki on osiensa summa ja ennen kaikkea meidän satojen tuhansien stadilaisten koti. Lähiöissä sykkii tämän kaupungin sydän. Niihin tulee panostaa ja niistä on pidettävä huolta. • ANITA HELLMAN, Herttoniemi SDP Helsingin puheenjohtaja

Koronan jälkeisen Helsingin on oltava oikeudenmukainen Yli vuoden jatkunut poikkeusaika on kohdellut eri

ihmisryhmiä hyvin epätasaisesti. Muun muassa yksinäisyys, mielenterveysongelmat, työttömyys ja liikkumattomuus ovat lisääntyneet koronakriisin seurauksena. Helsingissä kriisi on osunut erityisen pahasti matkailu- ja ravintola-alaan sekä tapahtuma- ja kulttuurialaan. Nämä ovat vahvasti helsinkiläisiä elinkeinoja. Vaikka elämme edelleen koronakriisin keskellä, on katse suunnattava jo pandemian jälkeiseen aikaan. Miten korjaamme syntyneitä ongelmia ja kuinka teemme sen oikeudenmukaisesti. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä jätti tänä keväänä valtuustoaloitteen, että kaupunki laatii laaja-alaisen koronapandemian jälkeisen elpymisohjelman. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteeseen on panostettava. Kaupunki on arvioinut, että poikkeusaikojen ja etäopetuksen jäljiltä perusopetuksessa noin 40 % oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea. Myös ammatillisessa koulutuksessa etäopetus on ollut haastavaa ja moni nuori on jättänyt koulun

4 — SDP HELSINKI  Kuntavaalit 2021

kokonaan kesken. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä on kasvanut ja tilanne vaikeutunut. Opiskelijat ovat menettäneet yhden merkityksellisen elämänvaiheen. Mielenterveyteen ja jaksamiseen on saatava apua matalalla kynnyksellä. Monet ikäihmiset asuvat Helsingissä yksin ja poikkeusaika on tarkoittanut osalle täyttä eristäytymistä kotiin. Erityisesti liikunnan väheneminen on vaikuttanut ikäihmisten hyvin­ vointiin. Meidän on kannustettava ja tuettava näiden ihmisten liikkumista. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala sekä palveluala ovat yksi suurim­mista koronakriisin kärsijöistä. Merkittävä osa Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-alan työpaikoista sijaitsee juuri Helsingissä. Sanna Marinin hallituksen myöntämä apupaketti kulttuuri- ja tapahtuma-alalle on tärkeä, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Helsinki on kaupunki, joka kantaa huolta asukkaistaan. Siksi ensi valtuustokauden yksi tärkeimmistä kysymyksistä on koronan jälkeisen Helsingin rakentaminen siten, että pidämme kaikki mukana ja tunnistamme myös ne, joiden ääni ei kuulu kovimpana. • EVELIINA HEINÄLUOMA, Myllypuro kansanedustaja, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja OLLI-PEKKA KOLJONEN, Laajasalo Helsingin sosialidemokraattien 1. varapuheenjohtaja


Liian pitkät kiireettömän hoidon jonot ovat terveyden­ huollon keskeisin ongelma. Nopea hoitoonpääsy tulee ottaa Helsingin strategiseksi tavoitteeksi.

Jonottamatta hoitoon Terveysasemat olivat aikansa sosiaalinen innovaatio, jota on ihasteltu ulkomailla saakka. Suomen terveydenhuolto­ järjestelmän viime vuosikymmenten kehitys on kuitenkin päästänyt ne rapautumaan pahasti. Helsingissä jopa kymmenellä terveysasemalla ei käytännössä ole antaa kiireettömiä aikoja. Aikoja ei ole edes Kalasataman asemalla, jonka kaltaisten suurten yksiköiden varaan Helsinki terveyden­ huoltonsa tulevaisuuden on rakentanut. Ei ihme, etteivät ihmiset luota siihen, että julkisen terveydenhuollon kautta asiansa saa hoidettua. Tästä kertoo myös yksityisten terveyskuluvakuutusten valtaisa suosio. Sote-uudistuksen odottaminen on latistanut Helsingin ja muiden kuntien motivaation parantaa terveydenhuoltoaan. Sairaudet ja taudit eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Helsingin kokoisella suurella kaupungilla olisi kaikki mahdollisuudet tehdä perusterveydenhuollostaan hyvä, jos tahtoa olisi. Liian pitkät kiireettömän hoidon jonot ovat terveyden­ huollon keskeisin ongelma on. Nopea hoitoonpääsy tulee ottaa Helsingin strategiseksi tavoitteeksi. Jos potilas tarvitsee asiansa hoitamiseksi kiireettömän lääkäriajan, sellaisen tulee järjestyä viikossa. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien perusterveydenhuollon työntekijöiden työpanoksen hyödyntämistä ja ennakkoluullottomuutta hoitaa potilaita puhelimitse ja muiden etämenetelmien välityksellä. Pitkät jonot ovat johtaneet myös siihen, että työntekijät ovat joutuneet venymään liiaksikin. Tästä on seurannut noidankehä, jossa kohtuuttoman työkuorman alle väsyvät

työntekijät vaihtavat työpaikkaa ja jäävät sairaslomille. Tällöin työ terveysasemilla käy entistä raskaammaksi. Koronan vuoksi tilanne on pahentunut entisestään. Helsingin sote-toimialan raskas ja sekava hallintorakenne on johtanut vallan ja vastuun pirstaloitumiseen, mikä sekä vesittää järjestelmän johtamisen kokonaisuutena että tuhoaa luovuuden ruohonjuuritasolla. Turhat hallinnon tasot on karsittava, ja lähiesihenkilöille tulee antaa riittävästi valtaa hoitaa oman työyhteisönsä asioita. Terveysaseman väestöpohja voi olla pieni tai suuri – tärkeintä on, että palvelut saadaan toimimaan. Hyvin toimivia terveysasemia tulee vaalia ja niistä tulee oppia. Helsingin tulee pitää kiinni osaavista ammattilaisistaan, innostaa heitä ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Motivoituneet työntekijät sitoutuvat työpaikkaansa, houkuttelevat lisää työntekijöitä terveysasemille töihin ja saavat uudet tulokkaat jäämään. Myös liian ohuet ja hajanaiset perustason mielenterveyspalvelut ovat kipeä ongelma Helsingissä. Matalan kynnyksen palvelupisteet ovatkin osoittautuneet tärkeiksi. Niitä tulisi vahvistaa ja samaan aikaan luoda vahvat psykiatriset tiimit myös terveysasemille. Psykiatrisia sairaanhoitajia tulee olla riittävästi, ja tiimeihin tulee ottaa myös psykologeja. Ihmisiä ei saa pompotella paikasta toiseen, vaan järjestelmän tulee joustaa - alkuvaiheen hoito tulee toteuttaa siellä, minne ihminen hakeutuu. Perusterveydenhuollon eriarvoistumiseen tulee suhtautua erittäin vakavasti. Helsinki ei ole maailman toimivin kaupunki ennen kuin se laittaa terveysasemansa kuntoon. Jonottamatta hoitoon pääseminen on ihmisoikeuskysymys. • JONNE JUNTURA, Kallio, terveyskeskuslääkäri NELLI NURMINEN, Roihuvuori, kirurgiaan erikoistuva lääkäri MIMI RANTANEN, Ruskeasuo, ylilääkäri

SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 5


Laadukas päiväkoti ja koulu lähellä Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Päivä­koti ja koulu ovat palveluja, joiden sijainnilla on merkitystä joka päivä. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen kasvulle ja myöhemmälle oppimiselle. Se kaventaa tutkitusti myös

lasten välisiä hyvinvointieroja. Suomessa on viime vuosina tapahtunut varhaiskasvatusta ja sen merkitystä koskeva ajattelutavan muutos. Varhaiskasvatusta ei nähdä enää vain sosiaalipalveluna, joka mahdollistaa vanhempien työssä­ käynnin, vaan se on lapsen sivistyksellinen oikeus ja koulutus­ järjestelmämme ensimmäinen aste. Tämä näkyy myös juuri valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä kansallisessa lapsistrategiassa. Kotia lähellä sijaitsevat päiväkodit vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa, rakentavat yhteisöjä ja sujuvoittavat perheiden arkea. Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja lähikoulun kokonaisuutta on katsottava lasten ja perheiden näkökulmasta. Siirtymävaiheiden on oltava sujuvia. Alueiden palvelut on rakennettava niin, että läheisin päiväkoti ja koulu muodostavat lapselle turvallisen koulupolun. Hyvä lähikoulu on lasten välisen yhden­ vertaisuuden keskeinen tekijä. On tärkeää, että pidämme huolta oppimisen mahdollisuuksista aivan kaikkialla kaupungissa. On varmistettava, että voimavaroja käytetään joustavasti ja tehok­ kaasti jatkuvasti kasvavassa ja muuttuvassa kaupungissamme. Koulutuksen merkitys korostuu ensi valtuusto­kaudella koronan jälkihoidossa. Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt erityisesti tukeamme. • JOHANNA LAISAARI, Herttoniemi kaupunginvaltuutettu PILVI TORSTI, Töölö kaupunginvaltuutettu

Elävä keskusta – värikäs kaupunki – mitä iskulause tarkoittaa yrittäjälle? Helsingin demarit haluavat, että Helsingissä on hyvä

Pois puisesta byrokratiasta auttajien avulla

Vaikka byrokratiaa tarvitaan, yhdenkään idean toteuttaminen ei saa jäädä kiinni siitä, että hallinto lannisti ihmisen. Kaupungin tulee auttaa yrittäjiä, yrityksiä, tapahtumanjärjestäjiä ja ideanikkareita hoitamaan asiat sujuvasti. Tähän tarvitaan oikeita ihmisiä kuten esimerkiksi yritysluotseja, jotka kuuntelevat ja täyttävät lomakkeita yrittäjien puolesta. Tai ainakin kertovat, miten byrokratian esteradasta selviää ilman traumoja.

Avoin alusta bisneksille

yrittää, työllistää ja työskennellä. Miten kaupunki voi auttaa yrittäjiä? Tässä Susanna Kallaman ja Sami Kuuselan neljä vinkkiä konkreettisiksi teoiksi. Susanna on Suomen Uus­yrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja, Sami startupsarjayrittäjä. Molemmat ovat ehdolla kuntavaaleissa Helsingin SDP:n listoilla.

Kaupunki vahvistuu työstä, toimeliaisuudesta ja uusista ­ideoista. Tarvitaan maksuttomia kauppapaikkoja tuotteiden ja ideoiden myynnille ja markkinoille sekä fyysiseen maail­ maan että verkkoympäristöön. Kun bisnes lentää, koko kaupunki hyötyy.

Kaupunki on yrittäjän kaveri

Helsingin kaupungin hankinnat ovat lähes 2,5 miljardia vuodessa. Tarjouskilpailuihin osallistumisesta on tehtävä nykyistä helpompaa pienille yrityksille. Hankintamenettelyn tulee olla sujuvaa, nopeaa ja kaiken kokoisille firmoille reilua. •

Kaupungin tulee olla yrittäjän paras ystävä ja kuuntelija, ei kiusaaja. Tarvitaan yhdessä intoilua ja luottamusta, jotta sanotaan ennemmin ”kyllä” kuin ”ei”.

6 6 — SDP HELSINKI  Kuntavaalit 2021

Ostopolitiikka kuntoon


Elävä kulttuuri tekee kaupungin Helsingissä on mahdollisuus nauttia sekä suurten taidelaitosten tarjonnasta että vapaiden taiteilijoiden ja kulttuuritapahtumien tarjoamasta taiteesta.Kaupunki tukee taidetta ja kulttuuria avustuksin ja ostaa palveluita taiteilijoilta. Rakennusprojektien budjeteista yksi prosentti käytetään taiteeseen. Kaupungin omaa kulttuurituotantoa on kirjastoissa, kaupungin kulttuurikeskuksissa ja nuorisotoimessa. Kulttuuri ja taide lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta, ja kulttuuritapahtumat luovat taloudel-

Yhdenvertainen kaupunki on turvallinen kaupunki Helsinki tavoittelee maailman toimivimman kaupungin

statusta. Tällöin yhdenvertaisuuden tulee olla yksi kaupungin tärkeimmistä arvoista. Eriarvoisuus ja epätasa-arvo haittaavat kaupunkien ja yhteiskuntien kehittymistä kaikkialla maailmassa. Ei ole kenenkään etu, mikäli osa väestöstä voi huonosti. Yhdenvertaiset kaupungit ovat myös kaikille turvallisia kaupunkeja. Kaupungin tulee edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikilla sen toimialoilla, sekä varmistaa kaupungin alueiden tasa-arvoinen kehittäminen. Kaupungin tulee olla turvallinen paikka asua, työskennellä, opiskella ja käyttää palveluja. Yhdenvertaisuus edellyttää myös sitä, että aktiivisesti selvitetään yksilön taustan tai elämäntilanteen vaikutus hänen kokemukseensa kaupungista. Yhdenvertaisuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä: turvallisessa kaupungissa jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Kaupunkia tai sen ilmapiirin kehitystä ei voi suunnitella

lista hyvinvointia kaupunkiin. Helsinki tarjoaa kaupunkilaisille tiloja tehdä taidetta ammattilaisten ohjauksessa eri puolilla kaupunkia. Osallisuus oman asuinalueen kulttuurielämään luo asukkaille myönteistä kuvaa omasta elinympäristöstään ja siihen kuulumisesta. On tärkeää nähdä kulttuuri olennaisena osana kaupunkia. Ilman taiteilijoita ei ole elävää kulttuuria. Helsingin on tuettava taiteilijoita eri keinoin, jotta heillä on mahdollisuus tehdä työtään ja saattaa teoksensa kaupunkilaisten nähtäväksi ja koettavaksi. Koronapandemian takia suurin osa esittävän taiteen ammattilaisista ja tapahtuma-alan työntekijöistä on ollut työttömänä yli vuoden. Helsingin on tärkeää muodostaa malli turvallisten tapahtumien järjestämiseksi ja lisäksi tarjota rahallista tukea pandemian hiljentämän kulttuurielämän jälleen­rakentamiseen. Nuorille ja heidän eri alakulttuureilleen on tärkeää tarjota kohtaamispaikkoja, jossa on turvallista toteuttaa itseään taiteen keinoin. Kulttuuri voi monen nuoren kohdalla estää syrjäytymistä ja antaa tärkeän yhteisöllisyyden kokemuksen, jota voi olla joskus vaikeaa löytää muualta. Helsinki on kaupunkina palveluorganisaatio. Siksi säännösten ja rakenteiden tulisi kaupungissa tukea kulttuuria, ei estää sitä. • TUOMAS FINNE, Mellunmäki Helsingin kulttuuri- ja kirjastojaoston puheenjohtaja

vain väestön enemmistön näkökulmasta. Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat myös kaikille turvallisia yhteiskuntia. Mitä siis voitaisiin tehdä? Kaikessa päätöksenteossa tulee kattavasti ja oikea-­ aikaisesti arvioida sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia sekä vaikutuksia eri ikäryhmiin. Eri väestöryhmien tarpeita tulee arvioida myös kaupunkisuunnittelussa. Näin varmistetaan kaupungin turvallinen ja yhdenvertainen tulevaisuus. Myönteinen erityiskohtelu on yksi tehokas keino torjua alueiden välistä epätasa-arvoa. Se tarkoittaa, että rahallista tukea vaikkapa nuorisotyöhön kohdennetaan enemmän alueille, joissa tuelle on erityinen tarve. Kaupungin tiloihin tulee laatia turvallisen tilan periaatteet, jotka toimivat käytöskoodina yhteisön jäsenille. Jokaisella kaupunkilaisella pitää olla mahdollisuus opiskella, työskennellä ja asioida turvallisessa ympäristössä. Kaupungin henkilöstön tulee saada yhdenvertaisuus- ja ­moninaisuuskoulutusta. Näin työntekijöillä on valmius huomata ja torjua syrjintää sekä luoda luottamusta kaupunkilaisten kanssa. Pienillä teoilla saadaan suuri vaikutus. Yhdenvertaisuuden edistämisessä on kyse arvovalinnoista. • ELISA GEBHARD, Kruununhaka, juristi HANNA KIVIMÄKI, Malmi, pääsihteeri

SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 7


Omaishoitaja on lottovoitto kunnalle Omaishoitajat tekevät vaativaa työtä koko sydä-

mellään. Parhaimmillaan se tuottaa iloa ja mielihyvää sekä hoitajalle että hänen omaiselleen. Pitää kuitenkin muistaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva omaishoitajuus on sitovaa ja raskasta työtä 24/7. Omaishoitajuudella on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnalle. Ei ole liioiteltua sanoa, että omaishoitaja on lottovoitto kunnalle. Kuntien tulee nykyistä aktiivisemmin tukea omaishoitajien toimintaa ja jaksamista. Nykyisellään omaishoitajien ääni on hukkunut byrokratian ja pirstaleisen palveluverkon sisälle. Omaishoitajuus on tunnustettava yhdeksi hoitomuodoksi kotihoidon ja palveluasumisen rinnalla. Sillä tulisi olla status osana muuta palveluverkkoa. Omaishoidon kriteerit ja tuen määrä on yhdenmukaistettava koko maassa. Palkkion tulee olla sillä tasolla, että omais­ hoitajan ei tarvitsisi hakeutua toimeentulotuen piiriin jäätyään kotiin hoitamaan vanhusta tai vammaista lastaan.

Tarvittavat palvelut ja moniammatillinen neuvonta tulee voida saada yhdestä pisteestä ilman massiivista puhelinrumbaa. On liikaa vaadittu, että omaishoitaja tuntisi kaikki sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja vanhuspalvelulain kiemurat ja tietäisi, mitä näistä kulloinkin sovelletaan. On vähintäänkin kohtuullista, että kaikki mahdolliset tukimuodot ja palvelut selvitetään omaishoitajalle etupainotteisesti ja pyytämättä. Kotiin tuotavia palveluita on voitava saada myös ilman pakollista kotihoidon asiakkuutta. Kunnan on myös taattava, että omaishoitajalla on kaikissa tilanteissa mahdollisuus ­pitää lakisääteiset vapaansa. Korona-aikana tästä on joustettu, ja moni omaishoitaja on väsynyt taakkansa alle. Kuten Sanna Marin sanoi, kyse on inhimillisyydestä. Se on meille demareille sydämen asia. • HILKKA AHDE, Oulunkylä omaishoitaja

Omaishoitajuudella on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnalle.

Arvokkaasti ikääntyvä(n) kaupunki Helsinkiin rakennetaan uusia suuria terveyden ja hyvin-

voinnin palvelupisteitä. Se voi olla monella tapaa kätevää, mutta lähipalvelun siirtäminen kauas käyttäjistään tarkoittaa ikäihmisen näkökulmasta palvelun saavutettavuuden heikentymistä. Jos liikkuminen on hankalaa, ei julkisen liikenteen vaihtoyhteys pelasta tilannetta. Kun suureen terveys­ keskukseen pääsee, niin sen yhteydessä olisi syytä olla laaja palveluvalikoima. Tulevan valtuuston pitää huolehtia siitä, että säilytetään ja jopa tarvittaessa toteutetaan alueellisia

8 8 — SDP HELSINKI  Kuntavaalit 2021

lähipalveluja tarjoavia terveyskeskuksia riittävine palveluineen. Tämän ajan innovaatio voi olla kokonaan uudentyyppinen asumismalli erityisesti juuri iäkkäille. Vanhojen omistus­ asuntojen korjauskustannukset ja kohoavat vuokrat alkavat olla ongelma yhä useammalle ikääntyvälle helsinkiläiselle. Yksityisen palveluasumisen hinnat ovat karanneet keskituloisenkin eläkeläisten käsistä. Monet meistä tarvitsevat kuitenkin vähitellen laajempaa tukea sekä arkeen että asumiseen. Kaupunki voisi kehittää erityisesti juuri näille ikäihmisille uudenlaista asumismuotoa, jossa asukas voi asua kohtuullisella vuokralla hankkien samalla vain tarvitsemiaan palveluita. Tämän mallin kehittely onkin jo alkanut. • VEIJO LEHTO, Roihuvuori
 Helsingin vanhusneuvoston jäsen


Luonto kuuluu kaupunkiin Korona-aika nosti lähiluonnon merkityksen esiin

uudella tavalla. Keskustan puistojen ja lähiöiden metsien lenkkipolut täyttyivät ennenäkemättömällä määrällä ulkoilijoista. Luonto on ollut monelle etätöiden ja epävarmuuden keskellä tärkeä ja turvallinen henkireikä. Lähiluonto on myös kaupunkilaisten yhdenvertaisuus­ kysymys. Luonnossa liikkuminen on ilmainen ja terveellinen harrastus, ja sitä haluamme puolustaa. Luonnosta pitää pystyä nauttimaan myös esteettömästi. Helsinkiläiset tarvitsevat riittävät luonto- ja virkistysalueet lähellä kotiovea. Päättymässä olevalla valtuustokaudella SDP:n vaikutuksella tehtiin päätös säilyttää Meri-Rastilan rantametsä rakentamisen sijaan virkistyskäytössä. Päätös oli merkittävä etappi kaupunkiluonnon suojelemisessa. Vastaavia tapauksia haluamme nähdä lisää. Kaupunkilaiset nauttivat luonnosta monin eri tavoin ­piknikillä puistossa, kalastamassa Lauttasaaren sillalla tai retkeilemällä Uutelassa. Helsinkiläiset kaipaavat luontoa myös ydinkeskustassa, jossa kaupunkiluonto näyttäytyy urbaaneina kaupunkipuistoina, kukkaistutuksina toreilla ja vanhoina tammina katujen varsilla.

Julkinen liikenne on Helsingin valtti Ensimmäistä kertaa Suomessa on tehty suunnitelma koko liikennejärjestelmän kehityksestä 2030-luvulle asti.Tämän 12-vuotisen suunnitelman ohjaavat kriteerit ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus. Tehokkuus. Jokaisen kasvavan kaupunkiseudun menestys riippuu siitä, miten sujuvasti ja tehokkaasti ihmiset pääsevät kulkemaan. Arki on sujuvaa silloin, kun liikkumiseen ei tarvitse uhrata liikaa vaivaa. On tärkeää, että Helsingissä jokainen asuinalue on hyvien yhteyksien päässä. Raide-Jokeria rakennetaan parhaillaan Itäkeskuksesta Westendiin. Seuraavaksi vuorossa ovat pikaratikat Länsi-Helsinkiin ja Viikin-Malmin alueelle sekä Pasila-Kalasatama -yhteys.
 Kestävyys. Helsinki on Suomessa aivan omaa luokkaansa kestävien kulkutapojen osuudessa. Kolme neljäsosaa kaikista matkoista tehdään joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Se on hieno suoritus yli 600 000 asukkaan metropolille. Kestävä liikenne on tärkeä osa Helsingin hiilineutraaliustavoitetta. Helsingistä onkin tulossa miellyttävä kävely- ja pyöräilykaupunki. Suurin päästövähennys syntyy kuitenkin siitä, että kulkijat vaihtavat auton julkiseen liikenteeseen. Tähän tarvitaan uusia keinoja ja siinä HSL on avainasemassa.

Suomen pääkaupunki – Itämeren helmeksi kutsuttu Helsinki – on upea merellinen kaupunki. Retkeilymahdollisuuksia saaristoon voidaan luonnon kantokyky huomioiden avata lisää. Meren äärelle pääsy on mahdollistettava kaikille kaupunkilaisille. Tämän takia rantoja ei pidä rakentaa täyteen. SDP:lle luontoalueiden säilyttäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite, kuten myös palveluiden takaaminen kaupungin asukkaille. • VILLE JALOVAARA, Vuosaari, kaupunginvaltuutettu
 TARU REINIKAINEN, Punavuori, SDP Helsingin piiri­ hallituksen jäsen

Asiakas valitsee julkisen liikenteen, jos hän pääsee jouhevasti kotoa määränpäähän ja takaisin. Tarvitaan siis räätälöityjä keinoja päästä joukkoliikenteen pysäkille tai asemalle, ja toisessa päässä ovelle asti. Useita välineitä vapaasti yhdisteleviä liikkumispalveluja on kehitettävä ja luotava siten yksilöllisempää joukkoliikennettä. 
Saavutettavuus. Ennen kaikkea julkinen liikenne on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Julkisen liikenteen kaluston on oltava esteetöntä - ja kun haluamme uusia asiakkaita, myös houkuttelevaa ja tasokasta. Ikäihmisten ja liikuntaesteisten on päästävä liikkumaan kaikissa välineissä vaivattomasti. Esteettömissä kulkuneuvoissa on helppo matkustaa myös lastenvaunujen ja painavien ostoskassien kanssa. Paikallisjunassa sujuvat työtkin hyvin. 
Marinin hallitus on myöntänyt ennätykselliset 200 miljoonaa euroa joukkoliikennetukea koronan vuoksi lipputuloja menettäneille joukkoliikennetoimijoille. Tästä summasta noin 110 miljoonaa euroa on tullut HSL:lle, jotta helsinkiläisten palvelutaso pysyisi edelleen korkealla ja yhteydet nopeina ja sujuvina. 
Korona-aika on lisännyt etätyötä ja osa siitä jää jatkossa pysyvämmäksi. Tämä muuttaa ihmisten kulkemistapoja, mutta ei poista tarvetta liikkua. 
Helsinki ja koko Helsingin seutu kehittyy vahvan kuntarajat ylittävän joukkoliikenteen avulla. Sitä olemme rakentamassa. •

 TIMO HARAKKA, Käpylä, liikenne- ja viestintäministeri
 TARJA KANTOLA, Toukola, HSL:n hallituksen jäsen

SDP HELSINKI Kuntavaalit 2021 — 9


SDP:n kuntavaaliehdokkaat Helsingissä

118 PORMESTARIEHDOKAS

RAZMYAR NASIMA

Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.  Vaalipäivä 13.6.

119

120

apulaispormestari, biträdande borgmästare LAUTTASAARI

36 v

121

122

123

124

AALTONEN JAANA 61 v

AHDE HILKKA 63 v

AHMED MAHAD 35 v

AHONEN EETU 31 v

ALAJA JAANA 56 v

ARAJÄRVI PENTTI 72 v

viestintäjohtaja, VTM HEIKINLAAKSO

lastentarhanopettaja, omaishoitaja OULUNKYLÄ

diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteri HERTTONIEMI

diplomi-insinööri PASILA

erityisluokanopettaja, pääluottamusmies LAAJASALO

professori, professor HELSINKI

125

126

127

128

129

130

ASUKAS EVA-MARIA 30 v

AUSTERO NITA 26 v

AUVINEN PETTERI 50 v

BAGGE KARI 34 v

BOLDT HILDUR 40 v

BÄRBLOM KATJA 34 v

sairaanhoitaja, fysioterapeutti OULUNKYLÄ

lastensuojelun ammattilainen MYLLYPURO

palveluneuvoja KAARELA

järjestöjohtaja, YTM JÄTKÄSAARI

E MA Human Rights, verksamhetsledare, toiminnanjohtaja HERTONÄS/HERTTONIEMI

sairaanhoitaja (AMK), asioimistulkki LAAJASALO


131

132

133

134

135

136

CACERES DEL CASTILLO DAVID 36 v

CAYDAMLEHTONEN ARZU 50 v

DAHLMAN ARTO 44 v

FINNE TUOMAS 41 v

FORSSTRÖM JYRI 40 v

GAVRILENKO NIKITA 40 v

sosionomi, medianomi (YAMK) KALASATAMA

ohjaaja, omaishoitaja PUISTOLA

tiimiesimies, järjestyksenvalvoja TAPANINVAINIO

tuottaja, producent MELLUNKYLÄ

myynti- ja markkinointijohtaja MALMI

Event Manager PUOTILA

137

138

139

140

141

GEBHARD ELISA 27 v

HAATAINEN TUULA 61 v

HALMETOJA LEEA 58 v

HARAKKA TIMO 58 v

juristi, pääministerin erityisavustaja KRUUNUNHAKA

sairaanhoitaja, valtiot. maisteri, sjukskötare, pol.mag. TAMMISALO

psykologi POHJOIS-HAAGA

liikenne- ja viestintäministeri, THM, hoitotyön lehtori toimittaja-­kirjailija, kommu- KONALA nikationsminister, journalist KÄPYLÄ

143

144

145

HAVERINEN SOILI 59 v

146

142 HEIKKINEN PANU 30 v opiskelija, studerande ÖSTERSUNDOM

147

148

HEINILÄ JEMI 27 v

HEINÄLUOMA EVELIINA 33 v

HELAL FARDOOS 45 v

HELENIUS ARTO 58 v

HELLMAN ANITA 44 v

HERZIG ANNE 67 v

johtava asiantuntija, kulttuurituottaja HARJU

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu MYLLYPURO

valmentaja, lähihoitaja PASILA

lakimies, erityisasiantuntija KÄPYLÄ

hallinto- ja viestintäassistentti HERTTONIEMI

sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri MAUNULA

149

150

151

152

153

154

HJELT JENNI 47 v

HYTTI ANTTI 41 v

HYVÄRINEN PERTTI 72 v

IJÄS PETRI 53 v

JALOVAARA VILLE 45 v

JOHANSSON PIRKKO 41 v

järjestöasiantuntija, sairaanhoitaja (AMK) KIVIKKO

toiminnanjohtaja PUISTOLA

lakimies PIKKU HUOPALAHTI

työkalunvalmistaja PUOTILA

dosentti, kaupunginvaltuutettu VUOSAARI

bioanalyytikko HARJU


155

156

157

158

159

160

JUNTURA JONNE 29 v

JÄRVINEN EILA 67 v

JÄRVINEN JARI 33 v

JÄRVINEN JUKKA 56 v

JÄRVINEN TUOMAS 39 v

JÄÄSKELÄINEN JESSE 29 v

terveyskeskuslääkäri, hälsocentralläkare KALLIO

sihteeri, eläkeläinen HERMANNI

putkiasentaja HERTTONIEMI

kaupunginvaltuutettu, sosionomi KÄPYLÄ

palveluesimies HERTTONIEMI

erityisasiantuntija KALLIO

161

163

162

164

165

166

KALEMA TIMO 71 v

KALIOUJNOVSALMINEN ILIA 38 v

KALLAMA SUSANNA 52 v

KANTOLA ANNA MARIA 55 v

KANTOLA TARJA 65 v

KINNUNEN JARI 59 v

tekniikan tohtori, professori MUNKKINIEMI

filosofian maisteri PUNAVUORI

KTM, toimitusjohtaja VALLILA

toiminnanjohtaja ROIHUVUORI

kirjanpitäjä, kansalais­ järjestötoimija, bokförare TOUKOLA

antikvariaattikauppias MALMI

167

168

169

170

171

172

KIRJASNIEMI EEVI 40 v

KIURU EERO 31 v

KIVIMÄKI HANNA 24 v

KIVINEN JONNE 45 v

KIVISTÖ PIRJO 71 v

KOLANEN RISTO 67 v

käsityön lehtori, erityisopettaja MALMI

yhteisöpedagogiopiskelija, palvelu­ asiantuntija VUOSAARI

pääsihteeri MALMI

verkkoviestinnän suunnittelija VUOSAARI

työsuojeluinsinööri, eläkeläinen PITÄJÄNMÄKI

päätoimittaja LAUTTASAARI

173

174

175

176

177

178

KOLJONEN OLLI-PEKKA 36 v

KOSKI MARIKA 39 v

KOSKI OLLI 42 v

KUUSELA SAMI 49 v

KÄYHKÖ MAIJA 41 v

KÖNGÄS OTTO 35 v

johtava asiantuntija LAAJASALO

VTM, asiantuntija LAUTTASAARI

VTM HERTTONIEMI

yrittäjä, toimittaja TOUKOLA

myyjä, restonomi MELLUNMÄKI

vaikuttavuus­ asiantuntija ALPPIHARJU


179

180

181

182

183

184

LAASIO MARI 45 v

LAISAARI JOHANNA 47 v

LEHTO VEIJO 72 v

LEHTOPURO ESA 55 v

LEINO JANI-PEKKA 36 v

LILLQVIST PETRI 56 v

myyjä VUOSAARI

lapsioikeuslakimies, kaupunginvaltuutettu HERTTONIEMI

eläkeläinen, ­varatuomari ROIHUVUORI

sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu SÖRNÄINEN

työsuojeluvaltuutettu, lähihoitaja POHJOIS-HAAGA

raitiovaununkuljettaja KOSKELA

185

187

186

188

189

190

LINDFORS MARKO 53 v

LOMAN STEFAN 41 v

MAJALA RIITTA 58 v

MERETNIEMI JAAKKO 44 v

MIHELUDAKI ELISABET 31 v

MIKKOLAINEN KALLE 46 v

sopimusasiantuntija JOLLAS

järjestöjohtaja, nuorisotyöntekijä VUOSAARI

sairaanhoitaja POHJOIS-HAAGA

historian ja yhteiskuntaopin lehtori MUNKKINIEMI

yrittäjä, Entrepreneur VUOSAARI

projektipäällikkö, insinööri MELLUNKYLÄ

191

192

193

194

195

196

MOUNTRAKIS ROBY 34 v

MURANEN LAURI 37 v

MUURI PYRY 24 v

MÄKIKYLÄ JAAKKO 71 v

NURMINEN NELLI 30 v

OHMERO TIMO 53 v

projektityöntekijä, sosionomiopiskelija KÄPYLÄ

elinkeinoasioiden päällikkö LAAJASALO

turvallisuus­ asiantuntija MALMINKARTANO

yrittäjä, graafinen muotoilija, företagare PUNAVUORI

lääkäri ROIHUVUORI

lehtori, opinto-ohjaaja KONALA

197

198

199

200

201

202

OLLILA MARKO 44 v

ORANEN SANNA-MARI 43 v

PAANANEN EIJA 53 v

PAAVOLAINEN SARA 61 v

PAAVONEN VESA 37 v

PAJUNIEMI TARJA 60 v

hinausautonkuljettaja TAPANINVAINIO

lähihoitaja, rikosseuraamus­ työntekijä MALMINKARTANO

ruokapalveluesimies, pääluottamusmies MYLLYPURO

näyttelijä KRUUNUVUORENRANTA

apulaisylilääkäri POHJOIS-HAAGA

eläkeläinen KONTULA


203

204

205

206

207

208

PALANI JAFI KAMAL 34 v

PEURA MATTI 40 v

PIHONEN-­ RANDLA MARJUT 32 v

PITKÄNEN TUULIA 29 v

PUOLATIE RIITTA 56 v

QVINTUS DIMITRI 33 v

kouluvalmentaja, nuorisotyöntekijä POHJOIS-HAAGA

työterveyshuollon erikoislääkäri KÄPYLÄ

nuorisosihteeri, insinööri TORPPARINMÄKI

pääministerin erityis­­avustaja,­ VTK, stats­ministerns ­special­medarbetare, PK HARJU

sairaanhoitaja, ­yhteiskuntatieteiden maisteri PASILA

yhteiskuntasuhdepäällikkö, chef för samhällsrelationer KRUUNUNHAKA

209

211

210

212

213

214

RANTAHALVARI MARKKU 37 v

RANTANEN MIMI 29 v

REINIKAINEN TARU 43 v

RENNISON SARI 50 v

RYTKY TIINA 38 v

SALMINEN MINNA 40 v

tapahtuma- ja koulutusasiantuntija TÖÖLÖ

terveyskeskuslääkäri RUSKEASUO

sopimusalavastaava, yhteisöpedagogi (YAMK) PUNAVUORI

Key Account Manager PITÄJÄNMÄKI

viestintäpäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri OULUNKYLÄ

kuntaministerin erityisavustaja MAUNULA

215

216

217

218

219

220

SALONEN SARA 27 v

SALORANTA PIA 58 v

SARJE KIMMO 69 v

SILVANI BENJAMIN 24 v

STYRMAN KATARIINA 41 v

SUTTON KIRSI 46 v

pääsihteeri HAAGA

tekstiilihuoltaja, pääluottamusmies PUKINMÄKI

FT, kuvataiteilija LAUTTASAARI

hankintavastaava, kauppatieteiden kandidaatti VUOSAARI

järjestöpäällikkö, FM JÄTKÄSAARI

erityisasiantuntija TÖÖLÖ

221

222

223

224

225

226

TABERMAN MIKA 50 v

TAIPALE ILKKA 78 v

TAMLANDER NINA 21 v

TEMMES ANNELI 66 v

TERVO-HILTULA TOIVONEN PEPPI NIILO 35 v 32 v

lastenhoitaja, koti-isä KIVIKKO

lääkäri, kaupungin­ valtuutettu, läkare, stadsfullmäktigeledamot VERÄJÄMÄKI

parturi-kampaaja PUKINMÄKI

hallintotieteiden lisensiaatti KRUUNUNHAKA

opettaja, yrittäjä PAKILA

koordinaattori, teologian kandidaatti KRUUNUVUORENRANTA


227

228

229

230

231

232

TOPPAR JANNE 33 v

TORSTI PILVI 45 v

TUOMIOJA ERKKI 74 v

TURKKILA JUHANI 74 v

TÄHTINEN MARJO 37 v

TÖRMIKOSKI ILONA 49 v

vuoropäällikkö ULLANLINNA

valtiotieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu TÖÖLÖ

kansanedustaja, valtio­ tieteen tohtori, riksdags­ ledamot, politices doktor TÖÖLÖ

eläkeläinen TAMMISALO

kuntoutussuunnittelija, terveystieteiden maisteri TÖÖLÖ

muotoilujohtaja, luennoitsija TOUKOLA

233

235

234

236

237

238

VAINIKKA MIRKA 42

VAINIO RIKU 25

VARIS HANNA 41

VASAMA LEILA 57

VEPSÄ SINIKKA 64

VIHERVAARA ANITA 69

toiminnanjohtaja, sosionomi MALMI

sairaanhoitaja­ opiskelija MELLUNKYLÄ

hankepäällikkö, YTM VIIKINMÄKI

poliittinen koordinaattori, FM MARJANIEMI

sairaanhoitaja, terveydenhoitaja PUISTOLA-HEIKINLAAKSO

varhaiskasvatuksen lastenhoitaja SUUTARILA-SILTAMÄKI

239

240

241

242

243

244

VIROLAINEN MIRKA 33

VUORELA ANTTI 57

VUORENTO REIJO 69

WALLGREN THOMAS 63

WIKBLAD PATRICK 46

YLITALO JAANA 51

erityisluokanopettaja TOUKOLA

diplomi-insinööri, erikoistutkija TAPANILA

VTM, pol.mag. TAPANINVAINIO

professor TÖLÖ/TÖÖLÖ

pysäköinnintarkastaja, parkeringskontrollant MELLUNMÄKI

edunvalvontajohtaja, sosiaaliohjaaja KALASATAMA

MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ. Liity sdp:n jäseneksi!  www.helsinki.sdp.fi


Elämäni paras kaupunki 1. Koti ja metropoli

2. Vakaa ja uudistuva

3. Lämmin ja huolehtiva

Rakennamme Helsinkiä, jossa jokaisella on mahdollisuus kohtuu­ hintaiseen kotiin. Kansainvälisessä metropolissamme on tilaa niin täällä syntyneille kuin tänne muuttaneille. Helsingin joukkoliikenteen on oltava luotettavaa ja edullista. Rakennamme Helsinkiä, jossa liikkuminen on ympäri vuorokauden mukavaa, turvallista ja sujuvaa niin kävellen, pyörällä kuin omalla autolla. Helsinki on omaleimaisten ja elinvoimaisten kaupunginosien koko­ naisuus. Rakennamme Helsinkiä, jossa kaupunginosien identiteetti on rikkaus ja voimavara, ja kaikki alueet voivat kukoistaa. Kaikkialla Helsingissä on oltava turvallista asua ja elää. Helsinki luo edellytykset sadoille tuhansille työpaikoille. Rakennamme Helsinkiä, jossa on hyvä työskennellä, yrittää ja työllistää. Haluamme, että Helsinki on työnantajana esimerkilli­ nen, ja että sen henkilöstö voi tuntea ylpeyttä työstään.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Helsingin lämpö ja energia on tuotettava ympäristö­ ystävällisesti, ja kierrätyksen toimi­ vuudesta on huolehdittava. Helsinki on vetovoimainen opiskelu­ kaupunki, jossa koulutus ja sivistys ovat jokaisen oikeus. Rakennamme Helsinkiä, jossa varhaiskasvatus ja peruskoulu löytyvät läheltä kotia, ja toinen aste on aidosti maksuton. Rakennamme Helsinkiä, joka on kotoutumisen edelläkävijä. Jokainen tänne työn, opintojen, turvan tai rakkauden vuoksi muuttanut otetaan mukaan yhteiskuntamme täysivaltai­ seksi jäseneksi. Helsingin ja helsinkiläisten hyvin­ vointi nojaa monipuoliseen elinkeino­ elämään, yrittäjyyteen ja innovaatioi­ hin. Rakennamme Helsinkiä, jossa on mahdollisuudet luoda uutta, yrittää ja työllistää.

Rakennamme Helsinkiä, jossa palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, ja esteettömyys toteutuu kaikessa asi­ oinnissa. Terveydenhuollon osaamisen on oltava saatavilla koko kaupungissa, ja jokaisella mahdollisuus hyvään hoitoon ja hoivaan. Kaupunkimme välittää ja huolehtii, etsien ratkaisut syrjäytymiseen ja osattomuuteen. Rakennamme Helsin­ kiä, joka tukee nuorten hyvinvointia tavoittaen tuen tarvitsijat. Helsingissä jokaisella lapsella ja nuorella on yhtä­ läinen mahdollisuus harrastaa. Helsinki on Suomen kulttuuripää­ kaupunki. Kulttuurialaa on tuettava monipuolisesti ja sen toimijoista on pidettävä huolta silloinkin, kun on vaikeaa. Koko kaupunkia ja kaikkia helsinkiläisiä palveleva kirjasto­verkko on säilytettävä. Helsingin metsät, rannat ja saaristo ovat ainutlaatuisia. Helsinkiä raken­ taessamme varmistamme, että tilaa jää myös toreille, lenkkipoluille ja virkistysalueille.

KUNTAVAALIT 2021  Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.  Vaalipäivä 13.6.

Profile for SDPHelsinki

Elämäni paras kaupunki - SDP Helsingin kuntavaalilehti  

Kaupunki, joka antaa, tukee ja kantaa.

Elämäni paras kaupunki - SDP Helsingin kuntavaalilehti  

Kaupunki, joka antaa, tukee ja kantaa.

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded