Savon Yrittäjä -lehti_Nro7_2018

Ilmoita osoitteen muutos tai jakeluhäiriö puh. 044 368 6500 tai

aineistot@savonyrittajalehti.fi

Savolaisen yrityselämän kohtauspaikka

Kuvan auto on erikoisvarusteltu

NRO 7 // 7.11.2018 // ISSN 1795-925X // VIERAILE VERKOSSA: SAVONYRITTAJALEHTI.FI

Uutuus yrittäjille alv 0%

TruckMasters OX 2.4 D 4x4 pick-up viisipaikkaisena kevytkuorma-autona

TruckMasters OX on kehitetty yhteistyössä Valmet Automotiven kanssa.

OX pohjautuu Hiluxiin.

Hinnat alk. 31 900 € 39 500 € (sis. alv 24 %), toimituskulut 600 e

Oletko yrittäjä? TruckMasters OX on suunniteltu sinulle. Se on autoverovapaa, dieselvero

vuodessa vain 78,84 € ja ostajalla on täysi ALV-vähennysoikeus koko ajoneuvon ostohinnasta.

Perinteisiin pick-upeihin verrattuna OX:in kantavuus ja vetokyky on huomattavasti parempi.

Tutustu nyt ja valitse omasi kolmesta eri varustetasosta, truckmasters.fi

Tutustu nyt ja valitse omasi kolmesta eri varustetasosta,

truckmaster.fi

TAKUU

HUOLTO

KANTAVUUS

TÄYSI ALV-ETU

EDULLINEN DIESELVERO

RUNSAAT LISÄVARUSTEET

Truck Masters Finland Oy | Ohtolankatu 2 | 01510 Vantaa | puh. +358 40 0104 267 | truckmasters.fi

Olemme virallinen TRUCKMASTER jälleenmyyjä.

Suomen Hyötyautot | p.0400 422 258 | Kaivostie 8, 71470 Oravikoski

www.shautot.fi

NYT KUNNOLLA UUTTA! Fysioklinikkaetu & ASTAR-pakohuone

Kunnon UP P I U H ETU!

Kunnon tyhypäivät Kaipaako työyhteisösi yhteistä tekemistä?

Yhteinen toiminta vahvistaa ryhmähenkeä ja saa naurun raikamaan.

Kokeile vaikka uutta pakohuonettamme, ASTARia!

Käytä kylpylää ja kuntosalia veloituksetta koko Fysioklinikan hoitosarjan ajan!

FYSIOKLINIKALTA MM. – fysioterapia – lymfaterapia, – PhysioTouch – allasterapia – toimintaterapia.

Varaukset

Tutustu Fysioklinikan palveluihin ja tarjouksen ehtoihin tarkemmin sivuillamme: www.kunnonpaikka.com

044 788 9488 tai 044 7476 520 hyvinvointi@kunnonpaikka.com

TYHY-PÄIVÄ

– lounas buffetpöydästä – tunnin lasertaistelu- tai pakohuonepeli (Hinta 12 henkilön ryhmälle)

044 7476 560 tai myynti@kunnonpaikka.com

Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela

Esim.

32€ /hlö

2

Nro 7 — 7.11.2018

KOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

Puheenjohtajan arki – kirjoittamista, vaikuttamista vai treffipyyntöjä?

Työvoiman saatavuus on turvattava

O

saavan työvoiman saatavuudesta on tullut yhä laajeneva ongelma?

Ongelma on niin vakava, että se estää yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä. Samaan aikaan meillä on lähes 100.000 pitkäaikaistyötöntä, lukuisia maahan muuttaneita ammattilaisia sekä suuri joukko nuoria työelämän ulkopuolelle tippuneita.

Syntyvyys ja maahanmuutto Jos työvoimaongelma olisi helppo ratkaista, niin olisimme sen tehneet. Lyhyellä tähtäimellä ikärakenteemme vääristymiselle ei riitä syntyvyyden kasvu. Suomen ikäpyramidi on niin voimakkaasti ylös levenevä, että lapsen hankkimiseen on toki kannustettava kaikkia kynnelle kykeneviä. Lapsen matka sänkykammarista ammattiin on kuitenkin vähintään 20 vuotta, nykyisin jopa 30 vuotta. Jostakin on nyt siis saatava työn perässä Suomeen muuttavia. Suomesta on historiamme aikana muutettu niin monta kertaa pois, että nyt on kaikki kivet käännettävä keksiäksemme missä on halua tulla tänne pohjolaan työhön.

Oppiminen työpaikoilla Ammattiin valmistavasta koulutuksesta on viime vuosina leikattu. Samalla on lisätty työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikalla opiskelijat hankkivat ajantasaista osaamista ja yritykset koulivat täsmäosaajia. Säästää ei kuitenkaan saa siitä, että opettajat seuraavat opiskelijoita myös työpaikoille. 2000-luvun vaatimukset eivät anna mahdollisuutta opettaa, jos oma työ siitä vähänkään kärsii. Suunta työpaikalla oppimisessa on kuitenkin hyvä, koska sillä syntyy uudenlainen mestarioppipoikajärjestelmä, joka kouluttaa tehokkaasti juuri niihin ammatteihin, joita kansantaloutemme tarvitsee.

Istun kotona sohvalla ja kirjoitan. On ilta, takana on yrittäjän työpäivä ja edessä yrittäjäjärjestön työt. Kuinka monena päivänä tämä onkaan toistunut? Olen monet illat istunut tällä samaisella sohvalla ja kirjoittanut tai lukenut jotain raporttia. Merkinnyt sivun reunaan kommentit ja laittanut paperin eteenpäin jollekin toiselle.

Välillä olen todella miettinyt, että mikä ihme saa minunlaisen yrittäjän uhraamaan arvokkaan vapaa-aikansa muuhun kuin lepäämiseen tai johonkin rentoon vapaa-ajan harrastukseen?

Minulla on nyt takanani lähes neljä vuotta Savon Yrittäjien puheenjohtajuutta sekä kolme vuotta Suomen Yrittäjien hallitus- ja työvaliokuntatyöskentelyä. Puheenjohtajuutta ja vastuuta on jäljellä enää pari kuukautta. Siksi ajattelin jakaa tässä pari tarinaa menneestä neljän vuoden jaksosta.

Muistan hyvin tuon neljän vuoden takaisen päivän, kun valintani varmistui. Seuraavana päivänä alkoi pyöritys; useampi haastattelu, kommentteja sinne ja tänne sekä reippaasti onnitteluja. Iso hyppy savolaiseen julkisuuteen – niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka omasta mielestäni olin puhunut yrittäjyyteen liittyvistä asioista, niin aina keskustelu ei mennyt haluttuun suuntaan. Tuli opittua, että aina ei voi vaikuttaa siihen, mistä puhutaan tai mitä sinusta puhutaan.

Muistan, kuinka maakunnan päämedia kir-

joitti henkilökuvan minusta valinnan jälkeen ja jossakin sivulauseessa minun kerrottiin olevan sinkku. Seuraavana aamuna puhelimessa oli useampi viesti, Facebookissa nippu kaveripyyntöjä ja vielä sähköpostissakin jotain. Kaikki lähettäjät olivat suunnilleen keski-ikäisiä naisia ja viesteissä oli mitä moninaisempia treffipyyntöjä. Siinä sitten aamukahvia juodessani mietin, että miten hitossa tässä näin kävi? Olin yrittänyt puhua yrittäjyydestä, en siitä miten minua saa yrittää. Totesin, ettei media valehtele, mutta se mistä minä olisin halunnut puhua, ei toteutunut, vaan jokin ihan muu seikka jäi päällimmäisenä näiden ihmisten mieleen. Siinä sitten kieli keskellä suuta yritin vastata jokaiselle, että se kuva minkä olette minusta saaneet median kautta, ei välttämättä ole se, kuka minä oikeasti olen, enkä siis tuolta pohjalta voi myöskään lähteä treffeille. Tästä linjasta olen pitänyt kiinni ja olen lopputulokseen melko tyytyväinen, sinkku toki olen edelleen.

Onneksi olen saanut myös oikeasti osallistua siihen vaikuttamistyöhön, johon minut valittiin. Ensimmäinen iso ”voitto” oli Jännevirran uuden sillan rakentaminen. Teimme useamman toimijan kanssa yhteistyötä vaikuttamisessa alueen kansanedustajiin ja virkamiehiin, jotta sillan uudelleenrakentaminen saatiin käyntiin jo vuonna 2016. Ilman tätä vaikuttamista rakennushanke olisi siirtynyt ainakin kolme tai neljä vuotta eteenpäin. Joka kerta kun ylitän tuon sillan, muistan nuo vajaan neljän vuoden takaiset

ponnistelut. Savon Yrittäjien puheenjohtajana ja tulevana rivijäsenenä voin todella olla ylpeä meidän järjestömme vaikutuksesta tähänkin asiaan. Se ei ole pelkästään yrittäjien etu, vaan kuten järjestömme strategiassakin sanotaan; "pyrimme luomaan edellytykset menestyvälle Pohjois-Savolle”. Vaikuttaminen ja asioiden eteenpäin vieminen on siis kaikkien meidän pohjoissavolaisten etu.

Kysyin tuossa alussa, miksi uhrata omaa aikaa kymmeniä tai satoja tunteja vuodessa johonkin muuhun kuin omaan hyvinvointiin. Toivottavasti tuo yllä mainittu esimerkki kertoo sen, miksi olen työtäni tehnyt. On lukuisa määrä asioita, joita yhdessä tehden – siis yhdessä, ei yksin – olemme saaneet aikaan. Nämä kaikki ovat luettavissa Savon Yrittäjien nettisivuilta ja jotkin myös valtakunnan päämedioista.

Jotta tämä hyvä vire jatkuisi ja hyvä kiertäisi edelleen, niin tarvitsemme edelleen lisää uusia kasvoja, tekijöitä, joille voimme antaa viestikapulan ja sitten kannustaa heitä juoksemaan entistä lujempaa. Järjestötoiminta on kuten viestijuoksu, olen juossut oman osuuteni ja nyt on uusien juoksijoiden aika. Emme vielä ole maalissa, mutta etappi kerrallaan lähempänä Menestyvää Pohjois-Savoa, Suomen parasta maakuntaa elää ja asua.

Yrjö Ronkainen, puheenjohtaja Savon Yrittäjät

Älä jää yksin - liity Yrittäjiin!

Tukea. Apua. Verkostoja.

Asenne ratkaisee Olen keskustelut monen yrittäjän kanssa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Usein esille on tullut se, että alkukoulutus ei ole onnistunut opettamaan työelämän peruspelisääntöjä, kuten täsmällistä työhön tuloaikaa, asennetta oman alan työhön tai huolellisuutta työn laadun ylläpitämiseen. Työpaikalle ei pidä laskea ketään, ennen kuin nuo taidot ovat kunnossa.

Ja jos asenne on kohdallaan, kaikki muut oppimisen haasteet ovat ratkaistavissa.

Sohvalta töihin Yhä useammat ammatit häviävät kiihtyvässä muutoksessa kokonaan. On siis panostettava myös aikuisten ammatinvaihtajien kouluttamiseen uudelle alalle. Työttömyyskorvaus kun vielä muutetaan vielä nykyistä ”aktiivimallia” velvoittavammaksi, on kaikkien tehtävä parhaansa työn löytämiseksi.

Suomi menestyy kansojen kilpailussa vain korkealla osaamisella ja itsenäisyytemme aikana näyttönsä antaneella ahkeruudella.

Arto Nykänen

Päätoimittaja

www.yrittajat.fi/liity

Nro 7 — 7.11.2018

MAINOS

3

YRITYS OPPII JA MENESTYY

YOM tuo uutta koulutuskartalle Yritys oppii ja menestyy (YOM) on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Savon kuntien rahoittama palvelu. Päätoteuttaja on Savon yrittäjät ja osatoteuttajia Kehitysyhtiö SavoGrow, Navitas Kehitys ja Ylä-Savon ammattiopisto. Palvelu jatkuu vuoden 2020 loppuun.

Palvelu tukee pohjoissavolaisten yritysten kasvumahdollisuuksia muun muassa vahvistamalla yritysten henkilöstön liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on herätellä yrityksiä digitalisaation polulle ja lisätä niiden digiosaamista.

Projektipäällikkö Mia Hakulinen näkee, että pohjoissavolaiset yritykset ovat digiorientoituneita ja innostuneita digiosaamisensa kehittämisestä. YOM-palveluissa on tähän saakka ollut mukana yrittäjiä ja työntekijöitä noin tuhannesta yrityksestä. Tyytyväisyys on ollut korkealla: esimerkiksi 91 % koulutuksiin osallistuneesta on kokenut osaamisen tasonsa nousseen.

Keskeinen osa YOM-palvelun toimintaa ovat osaamiskartoitukset ja koulutukset. Kartoitukset ovat yrityksille maksuttomia, mutta koulutuksissa on pieni hintalappu. Koulutusten hinnat on saatu alhaisiksi ESR-tuen ansiosta.

- Yritysten kannattaa nyt lähteä koulutuksiin ja hyödyntää saatavilla oleva koulutustuki. Tukea ei tarvitse erikseen hakea, vaan se on huomioitu jo koulutuksen hinnassa, Hakulinen kannustaa.

Lisäksi palvelun kautta järjestetään maksuttomia digi-infoja ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Seuraava tapahtuma on ”Toimistossa käryää digi”, jossa kuullaan puheenvuoroja tekoälystä työkaverina. Pääpuhujana marraskuun 12. päivän seminaarissa on Vuoden puhujana 2018 palkittu tietokirjailija Antti Merilehto.

Kaikki lähtee yritysten tarpeista

Projektipäällikkö Mia Hakulinen ja projektikoordinaattori Iina Immonen etsivät parhaillaan uusia työkavereita tiimiinsä Kuopioon, Suonenjoelle ja Varkauteen.

Lisätietoja www.yrittajat.fi/yom

YOM-palvelun koulutukset uudistuvat vuodenvaihteessa. Tu-

Uuden oppimista ja verkostoitumista Taina Karvonen iisalmelaisesta Mainostoimisto Polku Ky:stä on osallistunut ahkerasti YOM-koulutuksiin. Pari vuotta takaperin hänelle tehtiin osaamiskartoitus, jossa löytyi kehitettävää lähinnä yrittäjyysosaamisen puolelta.

Karvonen lähti kartoituksen perusteella pienyrittäjän toimitusjohtaja -koulutukseen, joka oli tavallista laajempi kokonaisuus. Muut koulutukset ovat olleet lyhyempiä katsauksia esimerkiksi some-viestintään, digimarkkinointiin, lean-ajatteluun ja palvelumuotoiluun.

Karvosen mielestä YOM-koulutukset ovat edullinen tapa pysyä kärryillä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu.

Osallistuminenkin on helppoa, sillä koulu-

lossa on useita mielenkiintoisia avauksia muun muassa tekoälyn hyödyntämisestä sekä liikkuvan kuvan käytöstä myynnin ja markkinoinnin työkaluna. Uusien kouluttajien haku on parhaillaan käynnissä.

Koulutukset perustuvat osaamiskartoituksissa havaittuihin koulutustarpeisiin. Osaamiskartoituksia on tehty tähän mennessä noin 500 erikokoiselle yritykselle.

- Kartoituksissa arvioidaan osaamisen tasoa ensin yrittäjän kanssa, sitten haastatellaan koko henkilöstö ja kootaan yrityksen osaamistieto yhteen. Kartoitukset pyörähtävät käyntiin jälleen tammikuussa, Hakulinen sanoo.

Räätälöinti on saanut myönteistä palautetta: yritysten mielestä koulutukset vastaavat niiden tarpeita hyvin. Myös koulutusten saavutettavuus saa kiitosta: koulutuksia järjestetään eri puolilla maakuntaa ja verkossa. Tärkeää on sekin, että koulutuskalenterista löytyy joustoa.

- Pystymme järjestämään uusia koulutuksia jopa viikon, parin varoitusajalla, kunhan saamme mukaan vähintään kymmenen henkilöä vähintään kahdesta yrityksestä.

Oikean palvelun äärelle YOM-palvelu toimii hyvin lähellä yrityksiä. Esimerkiksi osaamiskartoituksissa eteen tulee aika ajoin asioita, joissa YOM ei voi yritystä suoraan auttaa. Silloin yritys ohjataan muitta mutkitta oikean tahon luokse. Kumppaneita ovat niin viranomaiset, kehitysorganisaatiot kuin muut hanketoimijatkin.

Yksi kumppaneista on mikroyrittäjien verkosto MikroGrow, jonka tavoitteena on siirtää kokemustietoa yrittäjältä toiselle. Käytännössä verkosto järjestää keskusteluiltoja, joissa käsitellään ennalta sovittua teemaa.

- Näissä illoissa nousee usein esiin kehittämistarpeita. Jos yrittäjän tarpeet liittyvät koulutukseen, ohjaamme hänet YOM-koulutusten äärelle. Yhteistyö on YOM-palveluiden kanssa toiminut hyvin, sanoo projektipäällikkö Laura Vänskä.

Lisätietoa YOM-palveluista Projektipäällikkö Mia Hakulinen mia.hakulinen@yrittajat.fi

www.facebook.com/yompalvelu www.instagram.com/yrittajanmatkassa

www.yrittajat.fi/yom

Taina Karvosen mielestä on hyvä, että koulutuksia järjestetään ympäri maakuntaa. Aina ei tarvitse lähteä kauas.

tuksia on eri puolilla maakuntaa.

- Olen innokas oppimaan ja näistä koulutuksista saan hyvin perustietoa ammattitaidon kehittämisen tueksi. Uusia mahdollisuuksia huomaa myös, kun koulutuksissa pääsee keskustelemaan toisten yrittäjien kanssa.

YOM numeroina YOM-palveluihin on tähän mennessä osallistunut yhteensä yli 2000 henkilöä noin 1000 yrityksestä.

Palvelussa on tehty osaamiskartoituksia lähes 500 yritykseen. Kartoituksia varten on haastateltu 1000 henkilöä.

Palvelun kautta on toteutettu lähes 200 koulutusta, jotka ovat kestäneet keski-

määrin 2,5 päivää.

Koulutusosallistumisia on ollut yli 2000.

Osallistumisiin on käytetty aikaa yhteensä 23 000 tuntia.

Kaikista koulutuksiin osallistujista 91 % kokee, että osaamisen taso on noussut.

Lisäksi on järjestetty 33 maksutonta digi-infoa. Infoihin osallistumisia on yli 600.

4

Nro 7 — 7.11.2018

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Jere Räisänen (vas.) ja Jouko Juvonen kävivät hakemassa Valtakunnallinen Vuoden yrittäjä -plakinnon valtakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Turussa.

Elcolinen kasvutarina sopii monelle malliksi Teksti Jarmo Seppälä

Valtakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkitun varkautelaisen Elcoline Groupin kasvutarina sopii malliksi monelle pk-yritykselle. Itseään kehittävien yrittäjien tavoitteena on alusta lähtien ollut kasvu ja kansainväliset markkinat, päätöksentekoa on hajautettu ja yrityksen hallitus vahvistuu edelleen ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Teollisuuden urakointi- ja kunnossapitoalan yritys Elcoline Group Oy syntyi vuonna 2002, kun parikymppiset Jere Räisänen ja Jouko Juvonen päättivät perustaa sähköalan yrityksen työllistääkseen itsensä. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen ei ollut, vaan yritys alkoi kommandiittiyhtiönä.

Näin alkoi huikea kasvu- ja kehittymistarina pienestä yhtiöstä osaksi isoa kansainvälistä teollisuutta ja kaikki tämä on samalla ollut myös yrittäjien aikuistumistarina. Räisänen ja Juvonen ovat kehittäneet koko ajan myös itseään ja lisäksi panostaneet yrityksen johtamiseen voimakkaasti. Yrittäjillä on myös vahva alueellinen rooli.

Vaikeudet ovat voitettavissa Elcolinen matkan varrelle on mahtunut myös pettymyksiä ja vaikeita aikoja, jolloin koko yrityksen kohtalo on ollut vaakalaudalla. Vuonna 2013 suurin asiakas lähti aiemman avainhenkilön mukana pois ja yritys jäi hetkeksi tyhjän päälle. Rohkeilla ratkaisuilla ja sitkeydellä vaikeuksista on kuitenkin noustu entistä vahvempina.

- Jälkeenpäin ajateltuna vastoinkäymiset olivat parasta mitä meille on tapahtunut. Se pakotti uudistumaan. Sen jälkeen muun muassa koko avaintiimi sitoutettiin osakkuudella, aloitettiin hallitustyöskentely, panostettiin asiakaskunnan hajauttamiseen ja muutettiin liiketoiminta pääpainoltaan projekti-bisneksestä sopimusluonteiseksi liiketoiminnaksi, yrittäjät esittelevät.

Kovat kasvutavoitteet - Kasvuvauhtimme on tosiaan ollut aika kova – viimeisen neljä vuotta kasvu on ollut keskimäärin yli 50 prosenttia per vuosi. Vuonna 2015 asetimme tavoitteeksi, että vuonna 2020 liikevaihtomme on 20 miljoonaa ja työllistämme 200 henkeä, mutta saavutimme tämän tavoitteen jo tänä vuonna. Eli käytännössä viisinkertaistimme kokoluokkamme noin neljässä vuodessa.

- Nyt uuden strategian mukainen seuraava tavoite on vuodessa 2023, jolloin liikevaihdon tavoitteeksi on asetettu 100 miljoonaa ja

henkilömääräksi 1 000. Käytännössä teemme saman yhtälön kuin edellisessäkin strategiassa eli viisinkertaistamme taas kokoluokkamme, hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen sanoo.

Yrityksen isompi kokoluokka antaa toimintakykyä ja tekee mahdolliseksi sen, että asiakkaille voidaan tarjota erinomaisia palveluja.

Räisänen ja Juvonen ovat valtakunnallisesta yrittäjäpalkinnosta erittäin mielissään ja ”nöyrästi ylpeitä”, mutta korostavat sen olevan koko yrityksen ja kaikkien työtekijöiden palkinto.

- Työntekijöiden sitoutuminen yritykseen on ollut hienoa ja yhtiön kasvutarina on myös työntekijöiden tarina. Omistajuutta on vuosien aikana laajennettu, nyt omistajina myös johtoryhmän jäsenet ja pitkäaikaisia työntekijöitä.

Yhteistyöllä ja hyvällä tiimillä melkein mikä tahansa on mahdollista.

levat myös kunnossapitoalalle, siksi Räisänen on mukana esimerkiksi virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden ohjelmistoja tuottavassa 3D Talo Oy:ssä.

Vaikka päämarkkina on Suomessa, lähtee Elcolinen työntekijöitä jatkuvasti ympäri maailmaa tekemään erilaisia kunnossapitosopimusoperaatioita. Suomen lisäksi Elcolinella on joka vuosi huoltosopimuskohteita 10–20 maassa.

- Toimintaamme ohjaa jatkossakin sama johtoajatus eli haluamme tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisille asiakkaillemme. Haluamme myös luoda yhdessä yrityksen, jossa on tyytyväisimmät työntekijät ja tyytyväisimmät asiak-

Suomen hiilidioksidipäästöistä kolmannes tulee teollisuudesta. Elcolinella voisi tässä olla tilaisuutensa kehittää, asentaa ja huoltaa ympäristöön liittyvää teknologiaa.

- Suomessa on toki aika puhdasta moniin muihin maihin verrattuna, mutta meilläkin asiakkaamme ovat entistä kiinnostuneempia ympäristöteknologian kehittämisestä.

”Hieno kehityskaari”

► perustettu: 2002

Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitinen on ylpeä varkautelaisen Elcolinen tarinasta ja toiminnan kehittymisestä. Juuri Uusyrityskeskus Wälkyn Laitinen neuvoi ja rohkaisi Räisästä ja Juvosta yrityksen perustamisessa ja yrittäjän alkutaipaleella.

- Hienoa nähdä, miten Elcoline on kehittynyt ja miten yrittäjät ovat samalla kehittäneet itseään ja olleet mukana vaikuttamassa oman yrityksensä ulkopuolellakin. Taustalla on ollut yrittäjien vahva näkemys ja into, kovat tavoitteet ja Varkauden seudulla toimiva laaja yritysverkosto, jossa omaa toimintaa on voinut kehittää, Laitinen sanoo.

- Totta kai myös heidän suunnitelmansa ovat toimineet ja he ovat pitäneet asiakkaista hyvää huolta koko ajan. Elcolinen esimerkki ja malli varmasti innostavat ja kannustavat muitakin yrittäjiä.

Hallitustyöhön panostetaan Elcoline hallitukseen kuuluu yrittäjien lisäksi myös hallitusammattilainen Jari Osmala.

Hallitustyöhön panostetaan jatkossa entistä enemmän, sillä neuvonantajaksi tulee myös projektijohtaja Leif Backman.

- Meidän hallituskokoukset eivät ole juodaan pullakahvit ja lähdetään pois -tapahtumia, vaan kokous kestää yleensä yhden tiiviin työpäivän verran. Meille yrittäjille on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana myös ulkopuolisia hallitusammattilaisia, Räisänen huomauttaa.

- Monesti johtoryhmä voi jäädä liian kauas etulinjan henkilöistä, jotka asiakkaan kohtaavat. Siellähän se kaikkein tärkein työ tehdään.

Johdon tehtävä on raivata esteet laadukkaan palvelun tuottamisen tieltä, Juvonen sanoo.

► perustajat: Jere Räisänen ja

Elcoline tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä. Lisäksi huolletaan ja asennetaan IoT-laitteita. Töitä tehdään ydinvoimaloissa, öljynjalostamoissa, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä kaivoksilla.

Suomessa kunnossapitoala on Räisäsen mukaan noin neljän miljardin euron markkina.

Tästä markkinasta asiakkaat hoitavat itse noin kaksi kolmasosaa ja ulkoistetun markkinan osuus Elcolinen kaltaisille toimijoille on noin 1,4 miljardia euroa.

- Ulkoistetun markkinan osuus eli meidän leiviskämme kasvaa koko ajan. Trendi on se, että uusien teollisten laitosten kunnossapito ulkoistetaan heti lähtövaiheessa, Räisänen tiivistää.

Asiakkaat haluavat ostaa kokonaisvaltaista palvelua, esimerkiksi kokonaisen teollisuuslaitoksen tai ison teollisuuslaitoksen osakokonaisuuden kunnossapidon, Uudet innovaatiot tu-

Ympäristöteknologia kiinnostaa

Elcoline Group Oy ► liikevaihto: n. 20 milj. euroa

Kunnossapidon ulkoistus kasvaa

kaat. Yrityksen, johon halutaan tulla töihin ja johon halutaan sitoutua. Sellaisen, jossa jokainen voi kehittyä polullaan aina seuraavalle tasolle ja saa siihen kannustuksen ja tuen, Räisänen summaa.

► noin 200 työntekijää

Jouko Juvonen

► toimitusjohtaja: Veli-Matti Ampiala ► toimialat: metalli-, meri-, petrokemian-,

kemian- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, ydinvoima ► toimintaa vuosittain 10–20 eri maassa ► valtakunnallinen Nuori Yrittäjä -palkinto v. 2007 ► maakunnallinen Yrittäjäpalkinto v. 2016

Valtakunnallisia palkintoja vuodesta 1968 Elcoline Group Oy:n lisäksi tänä vuonna palkittiin Beautyhair Sirpa Mansner Oy, Finnfoam Oy, Lyyti Oy ja Nordic Business Group Oy. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Turussa 20. lokakuuta.

Edellisen kerran valtakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkinto on tullut Savoon vuonna 2013, kun sen sai Keitele Forest Oy. Vuodesta 1968 lähtien jaetulla yrittäjäpalkinnolla haluttiin alun perin korostaa yrittäjien merkitystä suomalaiselle talouselämälle.

Palkitsemisperusteet ovat aina olleet yrityksen taloudellinen kannattavuus, elinvoimainen historia ja selkeä yrittäjävetoisuus.

Lisäksi on haluttu kiinnittää huomiota johonkin erityispiirteeseen, esimerkiksi omaperäiseen ideaan, toimialan edelläkävijän rooliin, onnistuneeseen vientiavaukseen tai omistajanvaihdokseen.

”Rohkeaa tavoitteiden asettamista” - Oli todella hienoa olla valtakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Turussa juhlistamassa Elcolinen saamaa tunnustusta. Yrityksen ponnistus Varkaudesta kansainvälisille markkinoille on hieno tarina. Merkittävää on se, miten Elcoline on ymmärtänyt asettaa itselleen korkeita tavoitteita ja on ne saavuttanut, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen sanoo.

- Yhtenä seikkana menestykseen on mielestäni se, että Räisänen ja Juvonen oivalsivat ulkopuolisen ammattilaisen mukaan ottamisen ja tämän merkityksen pk-yrityksen hallituksen toiminnalle. Tästä voisi moni yritys ottaa mallia.

Nykäsen mukaan näyttää myös siltä, että yrittäjien kotona on ymmärtävää väkeä ja sielläkin ollaan täysillä mukana yrittäjyydessä.

Pk-yrittäjän työpäivä kun saattaa välillä venyä todella pitkäksi.

G

Nro 7 — 7.11.2018

MAINOS

RekryKoulutus: Rekrytoi oikea osaaja

Suvi Ekroos ja Sami Toivanen löysivät Parkour Akatemian RekryKoulutuksen kautta.

Yhteistyötä rakentamassa RekryKoulutus on työnantajalle mahdollisuus löytää yritykseen oikea osaaja. Opiskelijalle koulutus on mahdollisuus näyttää osaamisensa ja saada työpaikka. RekryKoulutus sopii kaikille yrityksille ja kaikissa uravaiheissa oleville työntekijöille.

Parkouropetusta tarjoava Parkour Akatemia tarvitsi uuden osaajan tuottajan tehtäviin viime vuoden lopulla. Samaan aikaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta oli käynnistymässä kaupallisen tuottajan RekryKoulutus.

Yritys lähti mukaan empimättä, sillä aiemmat kokemukset vastaavasta koulutuksesta olivat hyvät. Sami Toivanen tuli tuottajaksi yritykseen kaupallisen tuottajan RekryKoulutuksen kautta viitisen vuotta sitten. Viime talvena hän pääsi katsomaan koulutusta myös työnantajan näkövinkkelistä.

- Meidän mielestämme RekryKoulutus on hyvä ja helppo tapa rekrytoida. Heräsimme viime syksynä asiaan aika myöhään, mutta onneksi pääsimme vielä mukaan. Hakijoita oli paljon ja heidän joukostaan löysimme hyvän tyypin, jonka kanssa synkkasi heti.

Yhdistävä väylä RekryKoulutus sopii monenlaisissa uravaiheissa oleville henkilöille. Sami Toivanen oli saanut opintonsa päätökseen vain muutamia kuukausia ennen koulutuksen alkua.

Toukokuussa tuottajana aloittanut Suvi Ekroos oli koulutukseen hakiessaan päättämässä yliopisto-opintojaan ja palaamassa takaisin työelämään. Molemmilla oli siis osaamista jo valmiina, mutta RekryKoulutus yhdisti heidät Parkour Akatemiaan.

Toivanen pitää RekryKoulutuksen onnistumisen edellytyksenä sitä, että työnantajan ja opiskelijan välinen yhteistyö toimii. Iso osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla.

- Keskeistä on, että työnantaja antaa koulutettavalle työntekijälle sopivassa määrin vastuuta ja luottoa. Vastavuoroisesti häneltä vaaditaan oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, koska työnantaja on hakemassa työntekijää todelliseen tarpeeseen, Toivanen kertoo.

Työssäoppiminen on hyvää aikaa perehtyä työhön ja tutustua molemmin puolin. Jos työntekijä on valmis ja yhteistyö sujuu, ei työnantajan kannata lykätä tai pelätä vastuun antamista.

- Työntekijänä tässä saa sujahtaa työyhteisöön sisälle rauhassa ilman, että on heti kovat tuottavuusvaateet. Minulla oli jo ammattitaitoa, joten jossain vaiheessa pistin perehtymiseen vauhtia, että sain ottaa vastuuta, Ekroos sanoo.

Näköalapaikka alalle RekryKoulutuksessa on myös kaikille opiskelijoille yhteistä lähiopetusta. Koulutuspäivien aikana käydään läpi myyntiä, markkinointia ja

LISÄTIETOJA

muita kaupallisella alalla tarvittavia taitoja. Samalla opiskelijat saavat tilaisuuden oppia toisiltaan.

- Koulutuksessa oli mukana opiskelijoita monenlaisista työpaikoista. Alkuun mietin, mikä meitä yhdistää, mutta lopulta olikin antoisaa kuunnella, mitä muut tekevät. Tämä oli näköalapaikka siihen, mitä alalla voi tehdä, Ekroos kertoo.

Seuraava kaupallisen tuottajan RekryKoulutus alkaa Kuopiossa alkuvuodesta. Koulutus toteutuu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja TE-toimiston, alueen yritysten sekä kouluttajana toimivan CreaMentors Oy:n yhteistyönä.

Mistä ja miten löydän osaavan työntekijän? Uskallanko rekrytoida?

Ota yhteyttä ja tule juttelemaan RekryKoulutuksen mahdollisuuksista.

Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Soininen, puh. 029 501 6595 Kirsti Paajanen, puh. 029 502 6084 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Salla Lapveteläinen, KLT puh. 045 164 7404 salla.lapvetelainen@profecto.fi Myllykatu 10 70100 Kuopio www.profecto.fi

G

Seuraava Savon Yrittäjä -lehti on

Maakunnallinen juhlanumero Varaa paikkasi nyt seuraavaan lehteen.

Lehti ilmestyy 12. 12. aineistot 29.11. mennessä.

Soita 044 368 6500 tai laita s-postia antti.vainio@savonyrittajalehti.fi

TAATTUA VIIHDETTÄ JA HERKULLINEN PIKKUJOULUBUFFET

PIKKUJOULUT RAUHALAHDESSA

VARAA PAIKKASI NYT! P. 030 608 30

PIKKUJOULUJEN ESIINTYJÄTT 10.11.

16.11.

17.11.

23.11.

24.11.

30.11.

1.12.

5.12.

7.12.

8.12.

14.12.

15.12.

Danny Taikakuu Janne Tulkki & Tulinen Sydän Teemu Roivainen & Energia Aikakone Saija Tuupanen & eXmiehet Ressu Redford Jonna Ortju & Namu Hurma Marita Taavitsainen & Koivu Eija Kantola & Omega Happoradio

PIKKUJOULUILTA 49 € / HLÖ Sisältää pikkujoulubuffetin ja esiintyjän.

Majoituspaketti 99 €/hlö/2 hh sis. maj. 1 vrk, kylpylä, pikkujoulubuffet, esiintyjä, aamiainen.

Pikkujoulubuffet pe & la 16.11.-15.12.2018.

Kysy muille ajoille tarjous!

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, 030 608 30 | myynti@rauhalahti.fi | rauhalahti.fi

5

6

Nro 7 — 7.11.2018

YRITTÄJÄT

Suomen Yrittäjien liittokokous Turussa esitti, että työnantajat lopettavat ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän.

Hyödynnä maksuton hankintaneuvonta!

Savon Yrittäjien hankintaneuvontapalvelu on sekä yrittäjien että hankintayksiköiden hyödynnettävissä. Tavoitteena on saada pk-yritykset aktivoitumaan ja osallistumaan entistä enemmän julkisiin hankintoihin vastaamalla tarjouspyyntöihin. Samalla kehitetään hankintayksiköiden tietoa ja osaamista siten, että tarjouspyynnöissä on etukäteen mietitty pk-yritysten osallistumismahdollisuus.

Neuvonta voi olla esimerkiksi: •

•

• • •

Pk-yritysten ja hankintayksiköiden vuorovaikutuksen edistämistä siten, että hankintayksiköt selvittävät nykyistä paremmin paikallista tarjontaa Koulutuksia ja tilaisuuksia, joilla kehitetään tarjoajien valmiuksia antaa tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia Neuvontaa puhelimitse tai kasvokkain asiakkaan tarpeiden mukaisesti Ryhmittymänä tarjoamiseen opastamista Neuvonta ei sisällä tarjouspyyntöihin vastaamista eikä tarjousten tai tarjouspyyntöjen tekemistä

Jäsenmaksuperintä pois työnantajilta!

Monen yrittäjän mitta on täyttynyt ay-liikkeen toimintaan. Sen takia yrittäjäjärjestö esittää, että työnantajat lopettavat ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän.

- Työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969.

Jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut käytännössä siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet

Ota yhteyttä!

Hankintaneuvoja Minna Sutinen, minna.sutinen@projectico.fi, p. 050 5451 492

siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia.

- On luontevinta, että jokainen työntekijä hoitaa itse liittonsa jäsenmaksun.

Työnantajien ei tarvitse sotkeutua ay-liikkeen asioihin. Liitot osaavat hoitaa taloutensa. Lisäksi joskus käy niin, kuten viime päivinä, että työnantajan keräämää rahaa käytetään häntä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien liittokokous käsitteli asiaa lokakuussa Turussa.

Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä ay-jäsenmaksuja Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työeh-

HARJOITTELIJOITA SAVONIASTA

Ella Tuovinen tutustui toimitusjohtaja Aki Karkulahteen alun perin amerikkalaisen jalkapalloseuran Steelersin kautta.

Call To Action kannustaa uskaltamaan Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua.

Call To Action Oy on savolainen digitaalisen markkinoinnin asiantuntijayritys. Toimitusjohtaja Aki Karkulahti sanoo, että Savoniasta on muodostunut muutaman vuoden aikana tärkeä kumppani työharjoittelijoiden osalta.

– Ensimmäiset harjoittelijat löysivät meidät Googlen ja sosiaalisen median kautta 2016.

Nykyisin teemme laajempaa strategista yhteistyötä opiskelijoille suunnattujen puheenvuorojen, hankekoulutusten ja verkostotyön muodossa.

Nousevalle yritykselle Karkulahti näkee tärkeänä kasvavat uudet ammattilaiset, jotka voivat kehittää rooliaan tulevaisuudessa. Tälläkin hetkellä yrityksessä on yksi Savonian opiskelija tekemässä opinnäytetyötä.

– Yli puolet meidän työharjoittelijoista on päätynyt myös työllistymiseen, joten kump-

panuus on erittäin tärkeä ja osa meidän työkulttuuria.

Ella Tuovinen on yksi onnellista työntekijöistä. Hän suoritti tradenomin myynnin ja markkinoinnin harjoittelun opintojen loppuvaiheessa. Harjoittelu kesti viisi kuukautta, jonka aikana hän pääsi sukeltamaan digimarkkinoinnin ihmeisiin.

– Hyvin nopeasti osaaminen kasvoi Call To Actionin mestareiden opissa. Harjoittelupaikkana tämä on ollut loistava, sillä harjoittelijaa kannustetaan aina ”uskaltamaan uskaltaa” ja harjoittelijalle annetaan tarvittavat työkalut oman osaamisen kehittämiseen.

Tuovisen harjoittelun aikana esille tulleet kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet ovat muokanneet nykyistä työkuvaa. Hän keskittyy tällä hetkellä sisältömarkkinointiin sekä sosiaalisen median markkinointiin. Tuovinen on saanut olla osa Call To Actionin asiantuntijaporukkaa jo yli vuoden ajan.

Teksti Jouni Vornanen

tosopimus edellyttää perintää.

- Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja, Pentikäinen korostaa.

Moni järjestäytymätön yritys ei tiedä, ettei sen tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan jopa 44 prosenttia yrityksistä ei tiedä, ettei järjestäytymättömien yritysten tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. yrityksistä 17 prosenttia kertoo perivänsä ay-jäsenmaksuja. Yli kymmenen työllistävistä näin tekee Kantar TNS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia.

- Toivon, että työnantajaliitot lähtevät uudistamaan työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi, Pentikäinen esittää.

Kuva: Jussi Pääkkönen/Call To Action

Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle.

Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain. Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täyspäiväistä työskentelyä.

Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin.

Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään.

Ota yhteyttä palvelut@savonia.fi // puh. 044 785 6910

7

Nro 7 — 7.11.2018

TARJOOMO-HANKE

MAINOS

Kumppanuuksia ja tasavertaista näkyvyyttä yrityksesi palveluille Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet Tarjoomo-hankkeen elokuussa, jonka puitteissa aletaan kehittää ja mallintaa Tarjoomon toimintaa yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tarjoomon on tarkoitus koota yhteen olemassa olevia sekä kehittää uusia ikääntyneiden kotona asumista tukevia tuotteita ja palveluita. Palvelut tulisivat olemaan esimerkiksi hinnan, alueen ja kuluttajapalautteiden mukaan vertailtavissa sähköisessä palveluvalikossa, ja tuotteet, kuten hyvinvointiteknologia ja apuvälineet pääsisivät esille näyttelytilassa (”showroom”). Ikääntynyt voisi Tarjoomosta palveluita etsiessään luottaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat muistiystävällisiä, esteettömiä, turvallisia ja toimivia eli Tarjoomo sisältää lupauksen laadusta ja hyvästä palvelusta.

Tarjoomon mallintamista varten kootaan toimijaverkosto. Verkoston kokoaminen on jo vauhdissa, mutta mukaan mahtuu vielä. Verkoston jäseniksi etsitään Kuopion alueen hyvinvointi- ja palvelualan yrittäjiä ja yhdistystoimijoita, joiden tuottamat palvelut jollain tavalla tukevat ikääntyneiden kotona asumista. ”Yhteiskehittäminen ja verkostomainen tapa toimia voivat edesauttaa uusien palveluinnovaatioiden syntymistä markkinoille. Tällä tavalla voidaan vastata ikääntyneiden entistä yksilöllisempiin palvelutarpeisiin.” Tapani Patosalmi kertoo.

Hankkeen aikana mallinnetaankin Tarjoomon roolia innovaatioiden kehittämisessä kokeilujen

MAINOS

avulla. Jos sinulla on uusi palveluinnovaatio ja tarvitset kumppania ideasi kehittelemiseen – on nyt oikea aika toimia!

Toimijaverkoston työskentely käynnistyy mahdollisuuksien mukaan jo joulukuussa, mutta viimeistään ensi vuoden alussa. Aluksi toimijaverkosto määrittelee verkoston toiminnan pelisäännöt ja toimijoiden roolit, ja alkaa sen jälkeen mallintaa Tarjoomon toimintaa. Tarjoomolle mallinnetaan yhdessä ansaintamalli, rahoitusmalli ja hallinnointi. Tällä tavalla pyritään varmistamaan Tarjoomon toimintaedellytykset ennen varsinaisen sähköisen palveluvalikon hankintaa tai showroomin avaamista.

Yrittäjä Sami Helin (22) ilmoittautui jo mukaan toimijaverkostoon. Hän on lanseerannut Kuopion alueelle uudenlaisen ikäihmisille suunnatun kotiruokapalvelun yhteistyössä Lounaskahvila Pian Herkkuhetken kanssa. Talousapu Sami Helin painottaa ihmisläheistä ja tuttua palvelua ja toimii tällä hetkellä paikallisesti Kuopion alueella.

Helin kokee tärkeänä olla mukana kehittämässä Tarjoomon toimintatapaa. ”Yhdessä kehittäen saadaan Tarjoomon toiminnoista aidosti käyttäjäystävällisiä asiakkaalle, sekä yritykselle sopivia ja hyödyllisiä”. Hän kokee positiivisena asiana sen, että yrityksille on annettu mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa jo näin varhaisessa kehitysvaiheessa. Helin kertoo myös,

Sami Helin saa työpäivänsä aikana kohdata useita kotona asuvia ikäihmisiä.

että toiminnalle on aidosti tarvetta. Asiakaskäynneillään hän kuulee usein ikäihmisten harmittelevan sitä, kun ei tiedä mistä niitä palveluita voisi hakea ja kysyä.

Pienyrittäjänä toimiva Helin kokee myös Tarjoomon toiminnan tukevan pienyrittäjää ja ”pitävän pienempienkin puolia”. Markkinointiin ei ole samalla tavalla mahdollisuuksia pienyrittäjänä, kuin isommilla yrityksillä. Tasavertainen näkyvyys kuluttajille kuulostaakin todella hienolta jutulta! Tuoreena yrittäjänä Helin näkee myös verkostoitumisen ja uusien kumppanuuksien solmimisen tärkeänä – Tarjoomo vastaa

myös tähän tarpeeseen. ”Tiedä vaikka syntyisi idea uudesta palvelusta tai syntyisi uusia liikekumppanuuksia, kun pääsemme yhteisen pöydän äärelle muiden toimijoiden kanssa”, Helin tuumii. Sami Helin kannustaa myös muita ilmoittautumaan mukaan yhteiseen kehittämistyöhön!

Mikäli haluat ilmoittautua toimijaverkoston jäseneksi tai haluat lisätietoa hankkeesta tai Tarjoomo-ideasta, ota yhteyttä projektipäällikkö Tapani Patosalmeen. Tervetuloa mukaan kehittämään!

Tarjoomo -hanke toteutetaan ajalla 1.6.2018-31.12.2019. Päätoteuttajana on Kuopion kaupunki, Vanhusten palveluohjaus ja osatoteuttajana Savonia ammattikorkeakoulu.

Rahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Pohjois-Savon liitto.

Ota Tapani Patosalmi, Kuopion kaupunki, Projektipäällikkö yhteyttä

p. 0447183174, tapani.patosalmi@kuopio.fi hankkeelle avataan kotisivut marraskuussa osoitteessa www.tarjoomo.fi

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT

Yrittäjä Pekka Pöllänen luotsaa Kuopion Kylmämäessä toimivaa Sairexia pienin askelin kohti tulevaisuutta. Hän kannustaa yrityksiä hyödyntämään ulkopuolista asiantuntemusta liiketoiminnan kehittämisessä. - Konkreettista hyötyä tulee moneksi vuodeksi eteenpäin.

KATSO LISÄÄ VIDEOLTA

Suunta selväksi Kaikessa kiireessä yrittäjältä saattaa jäädä hyvätkin suunnitelmat odottelemaan parempaa hetkeä. Ulkopuolinen konsultti auttaa jäsentämään tavoitteita ja tukee muutoksen läpiviennissä.

Kuopiolainen Sairex on valmistanut potilastekstiilejä sekä noston ja siirron apuvälineitä vuodesta 1987 lähtien. Yrittäjä Pekka Pöllänen osti liiketoiminnan vuonna 2012. Seuraavana vuonna hän päivitti liiketoimintasuunnitelman, teetti asiakaskyselyn ja avasi verkkokaupan.

Toiminta on tuon jälkeen kehittynyt tasaisesti pienin askelin.

Viime keväänä Pöllänen totesi, että yrityksen tulevaisuuden suunta kaipaa kirkastamista muuttuvassa markkinatilanteessa. Hän tutustui Pohjois-Savon ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalveluihin ja täytti hakemuksen.

Kehittämispalvelut on tarkoitettu liiketoiminnan nykytilan kartoittamiseen ja kehittämiseen.

Pölläsen mielestä palveluita kannattaa käyttää rohkeasti. ELY-keskus maksaa leijonanosan konsultointipäivistä, joten yrityksen maksettavaksi jäävä osuus on kohtuullinen. Analyysipäivästä yritys maksaa 220 ja konsultointipäivästä 300 euroa.

- Minulla oli paljon ajatuksia kehittämisestä, mutta en oikein tiennyt, mihin suuntaan pitäisi lähteä ja miten digitalisaatioon ja muihin tämän päivän haasteisiin pitäisi vastata. Yrittäjän arjessa on paljon tehtävää ja tällaiset asiat jäävät helposti tekemättöminä pöytälaatikkoon. Koska

tähän on saatavana apua ja taloudellista tukea, ei mahdollisuutta kannata sivuuttaa, Pöllänen sanoo.

Hyvä paketti ELY-keskus myönsi Sairexille ensin yhden päivän mittaisen analyysin. Analyysivaiheessa Pöllänen kävi liiketoimintaa lävitse yksityisesti konsultin tuella. Esiin nousi kehityskohteita, joiden hiomiseen ELY-keskus myönsi vielä viisi konsultointipäivää. Konsulttina toimi Olli Paavola Talentreesta.

Konsultointipäivien aikana yritykselle rakennettiin strateginen suunnitelma. Sen taustaksi analysoitiin yrityksen toimintaympäristöä ja toteutettiin muun muassa asiakaskysely. Lopputuloksena syntyivät lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat liiketoiminnan kehittämiseen.

Lyhyen aikavälin kehittämiskohteiksi tunnistettiin digitaalinen markkinointi ja verkkokaupan kehittäminen.

Pöllänen on tyytyväinen siihen, mitä konsultoinnissa saatiin aikaan. Yhteistyö konsultin kanssa sujui hyvin ja hänen kokemuksestaan oli asioiden jäsentelyssä paljon apua. Hyvät asiat eivät kuitenkaan syntyneet ilman yrittäjän omaa panosta.

- Tässä piti laittaa itsensä likoon aika tavalla ja välillä joutui menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Montaa asiaa piti tarkentaa itselleenkin, vaikka luulin niiden olevan selviä.

Omin voimin moni asia olisi jäänyt tekemättä, Pöllänen summaa.

Huomio lähitulevaisuuteen Olli Paavola kertoo, että Sairexin projektissa oli ratkottavana melko tyypillisiä pk-yrityksen kipupisteitä. Projektissa luotiin strategista suunnitelmaa, jota ryyditettiin asiakasnäkökulmalla ja syvemmällä talousanalyysilla.

Paavola on ollut mukana lukemattomissa pk-yritysten kehittämisprojekteissa. Hänen mielestään pk-yrityksissä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lyhyen aikavälin tavoitteiden

Apua liiketoiminnan kehittämiseen ja muutosten läpivientiin. Kysy lisää tai täytä hakemus suoraan netissä!

asetteluun ja muutosten läpivientiin. Tämäntyyppisiin asioihin pureuduttiin myös Sairexin projektissa.

- Monessa projektissa olemme tulleet siihen tulokseen, että tulevaisuuden isoa kuvaa enemmän korostuu systemaattisuuden puute lyhyellä aikavälillä. Yrittäjät osaavat listata kehittämistarpeita, mutta vaikea asia on lähteä tekemään asioita riittävän pienissä paloissa ja oikeassa järjestyksessä, Paavola toteaa.

Pohjois-Savon ELY-keskus, Yritysten kehittämispalvelut Jari Vitikainen yrityspalvelupäällikkö puh. 029 502 6644 jari.vitikainen@ely-keskus.fi

www.yritystenkehittamispalvelut.fi

8

Nro 7 — 7.11.2018

Loma voi alkaa jo Tahkolta omassa asunnossa!

Hyvät rinteet, aktiviteetit ja sijainti vetonaulana omistusasuntoihin

itse Tahkon asukkaita, pääsemme esittelemään kohteitamme vaivattomasti ja nopeasti.

Loma-asuminen kiinnostaa edelleen suomalaisia. Tahkon Kiinteistöt LKV on toiminut Nilsiän Tahkovuorella vuodesta 2002, ja on ainoa paikallinen kiinteistövälitysyritys. Tahkon alue on kehittynyt Tahkon Kiinteistöt LKV:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Järveläisen mukaan monipuoliseksi alueeksi.

– Tahko on vetovoimainen ja monipuoliset palvelut ovat hyvin tiiviillä alueella. Paras valttikortti on sijainti, matkaa etelästä on puolet vähemmän kuin Lappiin. Pohjoisemmaksi ei tarvitse lähteä, sillä Tahko on tunnettu upeista maisemistaan ja monipuolisista aktiviteeteistaan, joista riittää puuhaa joulusta juhannukseen, Järveläinen tähdentää.

Tahkon Kiinteistöt LKV välittää Tahkovuoren loma-asuntoja, -osakkeita ja tontteja.

Myynnissä on hyvä valikoima mökkejä, huviloita, pari- ja rivitaloja sekä huoneistoja.

– Olemme keskellä keskeistä myyntialuettamme aivan ytimessä, sillä 95 prosenttia meidän välityksestä olevista asunnoista on tässä muutaman kilometrin säteellä. Kun olemme

Isän jalanjäljissä Perheyrityksenä edelleen toimivan Tahkon Kiinteistöt LKV perusti Ari-Pekka Järveläisen isä. Aiemmin hän toimi Pieksämäellä yrityselämässä hyvin monipuolisesti ja Nilsiän Tahko tuli tutuksi perheelle sitten lomapaikkana.

Kiinteistöalalle yritys tuli sitten vuonna 2002 Nilsiään. Osakkaina yrityksessä ovat Järveläisen lisäksi hänen äitinsä ja siskonsa.

Kiinteistöjen ostajat tulevat joka puolelta Suomea, ja Kuopiosta on Järveläisen mukaan paljon ostajia. Ulkomaalaiset ovat todella vähemmistö.

– Venäläiset ovat aktivoituneet toki Lapissa, tällä alueella ei heitä juuri ole ja muualta ulkomailta ei ostajia ole ilmaantunut. Esimerkiksi Saksasta on sen verran matkaa tänne, etteivät omistusasunnot kiinnosta, selventää Ari-Pekka Järveläinen.

Yritys rakensi itse vuodepaikkoja erilaisiin kiinteistöihin noin 400 vuoteen 2008 saakka. Suosituimpia myyntikohteita ovat olleet ns.

Tahkon alueen kehittäminen on Tahkon Kiinteistöt LKV:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Järveläisen mukaan kaikkien yhteinen asia.

yksi kuudesosa osakkuudet, jolloin Järveläisen mukaan myös hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat merkittävästi edullisemmat.

Tapahtumat tervetulleita Tahkon alueen tapahtumakirjo on kasvanut Järveläisen mukaan viime vuosian merkittävästi.

– Varsinkin kesään liittyviä erilaisia juoksu-, kilpailu- ja musiikkitilaisuuksia on tullut lisää ja muun muassa Tahkon juhannus on kasvanut valtavasti vuosi vuodelta. Olosuhteet ovat kunnossa ja myös ydinalueelta löytyy pelkästään ravintoloita useita. Alueella olevat ta-

pahtumat tuovat mukanaan myös kiinteistöjen ostajaehdokkaita, kiittelee Järveläinen.

Kiinnostusta alueella asumiseen tai kesäpaikan hankkimiseen lisää Kuopion läheisyys. Kesäkelillä kun matka taittuu alle tuntiin.

Syksyn yksi mielenkiintoinen tapahtuma on Savon Yrittäjien Maakuntajuhla marraskuussa Tahkolla. Tapahtumassa on varmasti tarjolla myös alueen erilaisia aktiviteetteja yrittäjien iloksi.

Teksti ja kuvat Hannu Keränen

Tahko on lisännyt ympärivuotista kiinnostusta Tahkon alueen vetovoimaisuus on selkeässä kasvussa sanoo Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkanen. Talvikauden tarjonta on tunnetusti monipuolista, mutta kesä tarjoaa myös hyvin erilaista aktiviteettia niitä etsiville. Liikuntaan, ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvien palveluiden tarjonta ovat avainasemassa.

– Tahkon kävijämäärät kasvavat jo neljättä vuotta peräkkäin. Viralliset tilastot valmistuvat perässä, mutta elokuun loppuun mennessä kuluva vuosi on edellä edellistä 2,6 prosenttia ja elokuussa kasvua oli peräti 15,8%, kertoo Markkanen.

– Tuleva talvi näyttää myös hyvälle. Kiinnos-

tus Tahkoa kohtaan kasvaa jatkuvasti ja se näkyy mm. lisääntyneenä uutisointina ja sosiaalisen median pöhinänä Tahkon osalta.

Tahkon tärkeimmät kehittämisasiat ovat Wille Markkasen mukaan sisältöjen kehittäminen sekä saavutettavuuden parantaminen. Sisällöissä painopiste on erityisesti sellaisissa aktiviteeteissa, jotka kiinnostavat ihmisiä ja saavat heidät liikkeelle.

– Tahkon saavutettavuudessa tärkeää on syöttöliikenne joukkoliikennevälineillä. Jatkossa suoran bussiliikenteen kasvu Tahkolle on tärkeä kehityskohta. Bussiliikenteen tulisi myös yhdistää rautatieasemat ja lentokenttä Tahkoon, visioi Markkanen.

Tahko tarjoaa jo monipuolisesti ympärivuotiseen harrastamiseen loistavat puitteet.

Tutustu tarjontaan www.kengatpois.fi liikkumisen iloa

Method Putkisto-tunnit Nilsiässä Lisensoitu ohjaaja Anna Maria Pääkkö annamaria@kengatpois.fi 050 075 3123 Nilsiäntie 63 73300 Nilsiä

Ins.tsto Otso | Vasaratie 7, 73300 Nilsiä puh. 040 050 8646, inststootso@gmail.com

Nro 7 — 7.11.2018 Leili Annast teki aikaisemmin maatalouslomittajan töitä.

-Kun kerron sen yrittäjätapaamisissa, saan heti juttukavereita. Monia ihmetyttää, etten olekaan pelkkä kauneuden maailmassa pörrääjä, Annast nauraa.

Työhyvinvointi syntyy ilon kautta Teksti Heli Haring Kuva Anna-Liisa Järvenpää

Kuopiossa kauneusalan yrittäjänä toimiva Leili Annast nauttii työstään täysin sydämin.

-Tykkään muun muassa yrittäjän vapaudesta. Saa itse tehdä päätöksiä. Ja monet asiakkaatkin ovat jo niin hyviä tuttuja, että heidän kanssaan voi neuvotella esimerkiksi aikatauluista. Joustamme puolin ja toisin.

-Välillä tietysti vähän stressaa se, että pitää hallita niin monia asioita oman osaamisalueen ulkopuolelta. Kaikki byrokratian kiemurat ja talousasiat vievät paljon aikaa.

Alun perin kynsien huoltoon ja rakennekynsiin erikoistunut Annast on vuosien varrella opiskellut aina jotain uutta. Tällä hetkellä hän tarjoaa kynsien laittamisen lisäksi myös ripsien pidennyksiä, kestopigmentointeja, jalkahoitoja sekä energiahoitoja.

-Parhaillaan opiskelen hierojaksi. Olen kokonaisvaltaisesti kiinnostunut ihmisen olemuksesta ja hyvinvoinnista.

Verkostoituminen virkistää Yrittäjän pitää muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Siitä Annastkin pyrkii pitämään kiinni.

-Töiden ulkopuolella pyörin paljon yrittäjätapahtumissa. Verkostoituminen virkistää ja antaa aina itselle jotain uutta.

Annast osallistui myös Savon Yrittäjien syys-

kuussa järjestämään Hyvinvointikoulutukseen.

-Se oli kiinnostava kaksipäiväinen. Jos sellaisia järjestetään jatkossakin, niin varmasti osallistun, mikäli vain mahdollista.

Erityisesti koulutuksesta jäi Annastille mieleen tehtävä, jossa harjoiteltiin ihmisten kohtaamista.

-Se herätti ajatuksia, että katsooko ihminen pois vai katsooko hän iloisesti hymyillen silmiin. Siitä voi päätellä, kuinka ihmisellä menee. Ihmiläheisessä työssä on tärkeä lukea sanattomia viestejä.

Verkostoitumisen lisäksi Annast edistää hyvinvointiaan käymällä laulutunneilla ja opiskelemalla venäjää.

-Ja välillä, kun haluan rentoutua oikein kunnolla, menen elokuviin tai kylpylään istumaan porekylpyyn.

Ei pakko vaan ilo Annastilla on motto, jonka mukaan hän pyrkii elämäänsä elämään. Asioita pitää tehdä ilon kautta.

-Pitää miettiä, mikä saa minut iloiseksi ja mennä siihen suuntaan. Silloin voi hyvin.

Liian monet ihmiset Annastin mukaan ajattelevat, että tiettyjä asioita on pakko tehdä tai niitä pitää tehdä siksi, koska muutkin tekevät.

-Kuinka monet esimerkiksi käyvät kuntosalilla tai lenkillä siksi, koska muutkin käyvät?

Koska niin kuuluu tehdä. Se ei ole hyvä lähtökohta eikä edistä hyvinvointia.

Ekokompassi on pk-yrityksille, organisaatioille ja tapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä, joka sopii kaikille toimialoille. Savon koulutuskuntayhtymä tarjoaa Ekokompassin neuvonta- ja auditointipalveluja Pohjois-Savossa.

AAN

USTUM

UT TULE T

Tervetuloa tutustumaan EKOKOMPASSIIN keskiviikkona 21.11.2018 klo 10-12 Paikka: Savon ammattiopisto, Sammakkolammentie 2 (auditorio), Kuopio Ilmoittautuminen 19.11. mennessä anu.salo@sakky.fi Tilaisuus on maksuton.

HALUATKO KEHITTÄÄ YRITYKSESI YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAA? Ekokompassi Pohjois-Savossa:

Kuopion Yrittäjät järjesti lokakuun lopussa Tahkolla Strategia! -koulutuksen, johon valittiin 20 yritystä kehittämään oman yrityksensä strategiaa. Lunch to lunch -tapahtumassa vetovastuu oli Talentreellä Mika Sutisella ja Antti Haapakorvalla. Tahkon leirille osallistuneet yritykset olivat kovin tyytyväisiä tapahtuman antiin, heidän osaltaan koulutus jatkuu vielä jälkisparrauksella.

- Koulutus sai niin hyvää palautetta, että tapahtuma järjestetään ilman muuta uudelleen vuoden päästä syksyllä, kertoo Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi.

Muille yrityksen strategian kehittämisestä kiinnostuneille järjestämme 27.11. Strategia pähkinänkuoressa tapahtuman, sielläkin vetäjänä on Mika Sutinen. Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.kuopionyrittajat.fi.

Tervetuloa mukaan!

Savon koulutuskuntayhtymä Kati Lundgren, kati.lundgren@sakky.fi p.044 785 3525 Anu Salo, anu.salo@sakky.fi p.044 785 4019

!

EYTTÄ

T OTA YH

9

10

Nro 7 — 7.11.2018

Kuka johtaa Savon Yrittäjiä vuosina 2019-2020?

Savon Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu vuoden 2019 alusta. Ehdokkaina tulevaksi puheenjohtajaksi ovat tällä hetkellä Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbélius ja Iisalmen

Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Ryhänen, jotka molemmat toimivat myös Savon Yrittäjien nykyisinä varapuheenjohtajina.

Puheenjohtaja valitaan Savon Yrittäjien syys-

kokouksessa 24.11.2018. Valinnan tekevät Savon Yrittäjien paikallisyhdistysten viralliset edustajat.

nä ja antoisana.

Vuonna 2014 minut valittiin Savon Yrittäjien varapuheenjohtajasi, jolloin vedin myös Sote-valiokuntaa. Strategian muuttuessa vuonna 2016 toimin Yhteiskuntavaliokunnan puheenjohtajana, mikä jatkuu edelleen.

Kokemus muusta järjestötoiminnasta: Olen toiminut Suomen Omakotiliitossa niin paikallisyhdistyksessä, piiritasolla kuin liittohallituksessakin yhteensä 15 vuotta. Iisalmen Omakotiyhdistyksessä olin puheenjohtajana 12 vuotta. Nuorena olin aktiivinen nuorisoseuralainen ja opiskeluaikaan oppilaskunnassa.

Toiset tykkäävät toimia yhdistyksissä, toiset eivät. Minä nähtävästi kuulun niihin, jotka siitä tykkäävät.

Muu kokemus järjestötoiminnasta: Partiotoimintaa jo nuoresta aikuisesta lähtien.

Lisäksi olen ollut mukana aktiivisena ammattiyhdistystoiminnassa. Vaikka kirkkovaltuutettuna oleminen ja kaupunginvaltuutettuna toimiminen eivät ole järjestötoimintaa, ovat nämä olleet hyvin merkittäviä kokemuksia yhteiskuntavaikuttamisen saralla.

Kolme painopistettä Savon Yrittäjien puheenjohtajana toimiessa:

1. Näkyvyys. Savon Yrittäjien tulee

Kolme painopistettä Savon Yrittäjien puheenjohtajana toimiessa:

1. Vastuullinen ja asiantunteva

Tarja Arbélius Yritys: Sijaiskoti Satuniemi Oy ja Ihalan Tupa ja Polku Oy, lastensuojelu

Kokemus järjestötyöstä: Perustettuani ensimmäisen yrityksen vuonna 2001 pääsin Kiuruveden Yrittäjien hallitukseen ja Savon Yrittäjien hallitukseen. Vuonna 2005-2008 toimin paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja uudemman kerran minut valittiin puheenjohtajaksi 2011, mikä jatkuu edelleen.

yhteiskuntatoimija, joka edistää maakunnallista ja koko ItäSuomen kehittämistä olemalla yhteistyökykyinen yhteistyökumppani.

2. Välittävä ja innovatiivinen

paikallisyhdistysten tuki, jolloin myös jäsenyritykset ja nuoret yrittäjät kokevat järjestön tarpeellisuuden ja tuen.

3. Viestinnän lisääminen osana

puheenjohtajien tehtäviä.

Suomen Yrittäjät tukee maahanmuuttajia yrittäjiksi Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät pääsevät ääneen Suomen Yrittäjien Business Uplugged tapahtumissa Turussa ja Helsingissä. Suomen Yrittäjien hallitus myös päätti perustaa maahanmuuttajayrittäjien verkoston.

Ulkomaalaisten määrä on Suomessa kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2017 heitä asui Suomessa vähän alle 250 000 eli 4,5 prosenttia kaikista Suomessa asuvista. Määrä näyttää kasvavan. Moni heistä elättää itsensä ja perheensä pienyrittäjänä.

Siksi Yrittäjien hallitus päätti tiistaina 30.10. perustaa yrittäjäjärjestöön maahanmuuttajayrittäjien verkoston. Verkosto auttaa järjestöä tukemaan muualta Suomeen muuttaneita, jotka ovat jo tullessaan yrittäjiä tai perustavat yrityksen Suomessa.

Jo ennen verkoston työn alkua luvassa on tukea maahanmuuttajayrittäjille. Turussa ja Helsingissä nimittäin järjestetään maahanmuuttajayrittäjille ja heidän kanssaan työskenteleville Business Unplugged -tilaisuudet. Turun Business Unplugged järjestetään Turun Messukeskuksessa 8.11. ja Helsigin puolestaan Helsingin Tennispalatsissa 15.11.

– Luvassa on kiinnostavia maahanmuuttajayrittäjien tarinoita ja käytännönläheisiä työpajoja, Suomen Yrittäjien maahanmuut-

tajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja kertoo.

Opettajille apua maahanmuuttajien yrittäjyysvalmennukseen Maahanmuuttajien parissa työskenteleville opettajille on oma työpaja, jossa keskustellaan vastuullisesta ja vaikuttavasta maahanmuuttajien yrittäjyysvalmennuksesta.

– Kuinka innostan opiskelijoita pohtimaan yrittäjyyttä? Miten varmistan riittävän tuen ja verkostot yrittäjyyttä aloittaville opiskelijoille? Kaisu Keisala-Kaseja tiivistää monen opettajan ajatukset.

– Näihin haemme työpajassa vastauksia.

Vapaus unelmoida -työpajassa keskustellaan koulutuksen ja työelämän rakenteista ja siitä, miltä ne näyttävät ja tuntuvat maahanmuuttajien näkökulmasta.

– Valotamme niitä näkymättömiäkin normeja, rajoja ja jopa esteitä, joita on maahanmuuttajien koulutus- ja urapoluilla voi olla, Keisala-Kaseja sanoo.

Lisäksi ohjelmassa on kaksi käytännönläheistä englanninkielistä työpajaa palvelumuotoilusta yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

näkyä enemmän mediassa.

2. Vaikuttavuus. Kohdistetaan voimavarat

Jukka Ryhänen Yritys: Kopio-Raksa Oy

Kokemus yrittäjäjärjestön toiminnasta: Iisalmen Yrittäjien hallituksessa olen toiminut vuodesta 2011 lähtien, josta viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana. Olen myös toiminut Savon Yrittäjien hallituksessa ja työvaliokunnassa. Kuluvana vuonna olen myös toiminut Savon Yrittäjien varapuheenjohtajana sekä Järjestövaliokunnan puheenjohtajana. Olen kokenut järjestötoiminnan erittäin mielekkää-

sinne missä on eniten tarvetta ja saavutettavissa on menestystä.

3. Yhdessä tekeminen. Savon Yrittäjät on

yhdistysten yhdistys. Meidän täytyy taata jäsenyhdistyksille parhaat edellytykset omissa tehtävissään.

Näillä kolmella pointilla saavutetaan entistä vahvempi, näkyvämpi ja haluttavampi yrittäjäjärjestö.

Savon yrittäjien tapahtumat Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.savonyrittajat.fi/tapahtumat.

Yrityskaupan mahdollisuudet- infoilta myyjille ja ostajille 13.11.2018 klo 17, Pohjois-Savon Osuuspankki Kuopion Konttori Supersessio - hauskaa ja kevyttä liikuntaa sekä asiaa työhyvinvoinnista! 17.11.2018 klo 10-15, SuperCorner Tahko

Maakunnallinen Yrittäjäjuhla 17.11.2018 klo 18, Piazza, Tahko Savon Yrittäjien syyskokous 24.11.2018 klo 15, Hotelli IsoValkeinen (kahvit 14.30)

Tiedetuokiot: Mielen ja kehon eliksiirit 17.11.2018 klo 11, 12 ja 13, SuperCorner, Tahko

Tuleeko Savon Yrittäjä –lehti väärään osoitteeseen?

Tee osoitteenmuutos aineistot@savonyrittajalehti.fi tai soita 044 368 6500

Nro 7 — 7.11.2018

11

ALANSA PARHAAT HAKEMISTO

ASIANAJAJA

Tilintarkastustoimistoja

• Ammattitoinen lakimies • Ajaa etujasi • Oikeusturvasi tae • Uskollinen ja lojaali Sinulle • Antaa myös maksutonta oikeusapua

Asianajotoimisto KOLARI & CO. OY

Kauppakatu 39 A, Kuopio Puh. (017) 265 777 Fax (017) 261 1085 Seppo Kolari, Matti Reinikainen, Katriina Manninen, Ville Heikinheimo, Kristian Kakko, Anu Kolari etunimi.sukunimi@ kolari-co.fi www.kolari-co.fi

Asianajotoimisto KARHINEN & PENNANEN OY

Maaherrankatu 21 , Kuopio Puh. (017) 265 6200 toimisto@asianajokpt.fi www.asianajokpt.fi

Asianajotoimisto KARVINEN, SARKKINEN & SALLINEN KY Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Puh. 265 2500, Fax 265 2550 toimisto@law-kuopio.fi Seppo Karvinen, Ville-Veikko Sallinen, Jyri Sarkkinen, Elena Karvinen

JUHA TISSARI Asianajotoimisto HYVÄRINEN & PÄÄKKÖ OY

Puijonkatu 19 A, 5 krs, Kuopio Puh. (017) 266 0400 Fax (017) 266 0401 toimisto@ hyvarinen-paakko.fi www.hyvarinen-paakko.fi

Lue lehti verkossa

Juha Tissari, KHT, JHT Puh. 050 918 9345 juha@tissari.fi Asemakatu 12, 70100 Kuopio www.tissari.fi

savonyrittajalehti.fi

Asianajotoimisto ESA AIRAKSINEN

Tulliportinkatu 34, Kuopio Puh. 050 3522516 www.esaairaksinen.fi Asianajaja Esa Airaksinen

Asianajotoimisto

KROGERUS OY MAAHERRANKATU 21 B 70100 Kuopio Puh. 029 000 6700, fax 029 000 6701 email: etunimi.sukunimi @krogerus.com www.krogerus.com Jarmo Makkonen Hannu Palsola Mikko Tavast

Yrittäjäristien saajat Juhani Helin (vas.), Artti Helin, Taija Huhtinen, Kalervo Huhtinen, Ilpo Lommi, Jukka Järvenpää ja Sonja Harlamoff

150 vuotias Kuopion Käsityö- ja Tehdasseuruus juhli Suomen vanhin toimiva yrittäjäyhdistys, Kuopion Käsityö- ja Tehdasseuruus, juhli 150-vuotista taivaltaan Kuopiossa Vuoden Yrittäjä -palkinnon jaolla kalusteveistämöyrittäjä Antti Kolarille, yrittäjyys- ja järjestöansiomerkkien luovuttamisella sekä kauppaneuvos Paavo Jauhiaisen puheella.

Savon Yrittäjälehti Jakelualue Lehti jaetaan Postin jakeluna Pohjois-Savon kaikkiin yrityksiin, kauppaliikkeisiin, konttoreihin ja muihin julkisiin laitoksiin ja yhteisöihin Postin rekisteritietojen mukaisesti. Jakelualue käsittää18 kuntaa, joista 6 kaupunkia. Lisäksi lehdellä on valtakunnallinen vip-postitus osoitteellisena, sekä kohdennettuja jakelupisteitä.

Jakelu: Savon Yrittäjät ry Päätoimittaja: Arto Nykänen Tämän lehden tekemisessä mukana toimittajat Heli Haring, Pauliina Rahunen ja Jarmo Seppälä.

Painosmäärä: 12 500 kpl Kustantaja: Lehtikirva Oy Ilmoitukset: Antti Vainio 044 368 6500 antti.vainio@savonyrittajalehti.fi Taitto: Ad Kreppi / Petra Suominen Paino: Lehtisepät 2018 Jakelu: Posti Jakeluhuomautukset: 044 368 6500 Huomautukset virheistä viimeistään viikko ilmestymispäivästä.

Perinteitä kunnioittava kalusteveistäjä Antti Kolari on Vuoden Yrittäjä Kuopion Riistavedellä kahdeksan vuotta toimineen nuoren mutta erittäin ammattitaitoisen kalusteveistäjäyrittäjä Antti Kolarin, 30, palkitseminen juhlavuotena sopi hyvin yrittäjäyhdistyksen historiallisiin taustoihin. Kolari keskittyy uusien kalusteiden rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen perinteisillä työmenetelmillä sekä kesäisin vanhojen ikkunapuitteiden korjaamisiin.

Suuri määrä Yrittäjäristejä ja ansiomerkkejä Timanttiset yrittäjäristit saivat 40-vuotisesta yrittäjätoi-

minnastaan Helinin konepajan toimintaa 1970-luvun lopulta asti jatkaneet veljekset Artti ja Juhani Helin sekä Tuusniemen konepajan yrittäjäpariskunta Kalervo ja Taija Huhtinen. Timanttiristin sai myös 30-vuotisesta yrittäjäurastaan viestintäalan yrittäjä Ilpo Lommi.

Kultaisen Yrittäjäristin 20-vuotisesta yrittäjyydestä saivat Jukka Järvenpää ja Sonja Harlamoff. Järjestötoiminnan ansiomerkit saivat kultaisena Reijo Räsänen ja Merja Korkalainen sekä hopeisina nykyinen puheenjohtaja Eero Helin, Matti Kajanne ja Pertti Lötjönen.

Savon Yrittäjien puheenjohtaja Yrjö Ronkainen piti harvinaisena näin suurta yrittäjäristi- ja ansiomerkkimäärää yhdistyksen jäsenmäärän huomioon ottaen. Se kertoo perinteisen yhdistyksen jäsenistön suuresta omistautumisesta omaan yritystoimintaansa sekä yhdistyksensä pyörittämiseen.

▲ Ansiomerkkien saajat Reijo Räsänen (vas), Merja Korkalainen, Eero Helin ja Matti Kajanne (kuvasta puuttuu Pertti Lötjönen). ▼ KKTS:n hallituksen jäsen Jari Sallinen, Vuoden Yrittäjä Antti Kolari ja pj Eero Helin

12

Nro 7 — 7.11.2018 EK:n Suhdannebarometri (lokakuu 2018) Itä-Suomen yleiset suhdannenäkymät.

Pohjois-Savon suhdannenäkymät vaimentuneet

Yritysten tilanne edelleen hyvä Pohjois-Savon yritykset arvioivat, että suhdannetilanne on kohentunut kesän lopulla ja syksyn alussa. Ammattitaitoista työvoimaa on edelleen vaikea saada. Rekrytointivaikeuksia on yli 40 prosentilla vastaajista.

Hyvästä tilanteesta huolimatta suhdannenäkymien ennakoidaan heikkenevän lähikuukausina. Lokakuussa 15 % vastaajista ennakoi suhdannenäkymien heikkenevän ja noin joka kymmenes yrityksistä odotti suhdanteiden pikaista paranemista. Ennallaan suhdannenäkymien odottaa säilyvän 76 prosentilla vastaajista. Pohjois-Savon yritysten suhdanneodotukset ovat varsin lähellä koko maan keskiarvoa.

Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kuopion alueen kauppakamarin julkistamasta elin-

keinoelämän suhdannebarometrista.

- Tulokset voi kiteyttää siten, että kasvuodotukset ovat vaimentuneet ja rekrytointivaikeudet entisestään lisääntyneet, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi kommentoi.

- Yritykset hakevat uusia keinoja, joilla vastata työvoiman saatavuuden haasteisiin. Oppilaitoksilta toivotaan kykyä vastata entistä ketterämmin yritysten nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, oppilaitos-yritysyhteistyö kiinnostaa ja yritykset panostavat omaan työnantajaimagoonsa.

Ylä-Savossa yritykset yhdistävät voimiaan Rajaton Ylä-Savo -hankkeessa, jossa yritysten yhteistyöllä pyritään parantamaan osaajatarjontaa, Huhtiniemi kertoo.

Rakentaminen hyvässä vireessä Kuopiossa rakentamisen hyvästä vi-

reestä kertoo, että tänä vuonna on tarkoitus nousta noin 1600 uutta asuntoa.

- Kaavoituksessa riittää tontteja ja seuraamme väestökehityksen mukaan, miten paljon kannattaa rakentaa. Pellervon tuoreen taloustutkimuksen mukaan Kuopio on maan mielenkiintoisin asuntosijoituskohde. Valmistuneista kerrostaloista saattaa puoletkin asunnoista mennä sijoittajille, Pallas Rakennuksen hankekehitysjohtaja Kari Niskanen arvioi.

Kiivas rakentaminen merkitsee myös kiinteistöhuollolle hyvää.

- Asuntoja rakennetaan muillekin kuin kuopiolaisille ja samalla työvoimaa täytyisi saada alueemme ulkopuolelta. Meidän tulee lähettää selkeä viesti, että täällä olisi osaavalle ja palvelualttiille ihmiselle töitä. Palveluhenkilökunnan hyvä fiilis vai-

kuttaa kokemukseen suhdannenäkymistä, ISS Palveluiden johtaja ja kauppakamarin palveluvaliokunnan puheenjohtaja Markku Raatikainen sanoo.

Kasvun vuosi Yara Siilinjärven tehtaanjohtaja Mika Perälä kertoo osaajapulan vaikuttavan heidänkin toimintaansa. Pulaa on erityisosaajista muun muassa sähkö- ja automaatioalalla sekä kaivospuolella. Tästä huolimatta toimipaikalla ollaan tekemässä uusia vuosituotantoennätyksiä.

- Kaivoksen tulevaisuus on arvioitu 2035 asti ja lisää malmia uskotaan löytyvän. Vuositasolla teemme kymmenien miljoonien investointeja Siilinjärvelle. Meihin vaikuttaa vahvasti hallituksen linjaukset, kuten esillä ollut kaivosvero, energian hintakehitys sekä liikenneväyläratkaisut.

Suhdannebarometriin vastanneet yritysjohtajat kertoivat tuotanto- ja myyntimäärien lisääntyneen hieman heinä-syyskuussa. Kausivaihtelu huomioon ottaen kasvu jatkunee loppuvuoden aikanakin. Henkilöstön määrä kasvoi melko yleisesti kolmannella vuosineljänneksellä.

Työvoiman lisäys jäänee kuitenkin vähäiseksi loppuvuoden aikana.

Ongelmat löytää ammattitaitoista työvoimaa pahenivat syksyn aikana.

Lokakuussa rekrytointivaikeuksia oli 41 %:lla vastaajista (heinäkuussa 27 %). Kysyntä oli lokakuussa vaimeaa 17 %:lla yrityksistä ja kapasiteettivaikeuksia oli 13 %:lla.

Kannattavuus oli kolmannella vuosineljänneksellä vuodentakaista parempi.

Uusia yrityksiä aiempaa enemmän – myös sivutoimisen yrittäjyyden suosio kasvussa Tammi–syyskuun aikana perustettiin uusyrityskeskusten avulla noin 400 uutta yritystä enemmän kuin vuosi sitten. Myös sivutoimisen yrittäjyyden suosio näyttää kasvaneen.

Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa perustettiin uusyrityskeskusten neuvonnan avulla yhteensä 6 002 uutta yritystä. Tämä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, jolloin yrityksiä perustettiin 5610.

Uusia asiakkaita oli tänä vuonna yhteensä 11 183, mikä on puolestaan kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kappalemääräisesti eniten uusia yrityksiä perustettiin pääkaupungissa Helsingissä (905 kpl, kasvua 18%), kuten arvata saattaa. Prosentuaalisesti eniten uusien yritysten määrä kasvoi Lappeenrannassa (35%), Mikkelissä (34%), Jyväskylässä (29%) ja Kuopiossa (29%).

Yleensä keskimäärin kolmasosa yritysneuvontaan tulevista asiakkaista päätyy yrittäjiksi. Tänä vuon-

na valtakunnan tasolla mitattuna kuitenkin yli puolet uusista asiakkaista on perustanut yrityksen.

– Trendi on erittäin ilahduttava ja varmasti pitkälti hyvän taloustilanteen ansiota. Yritysneuvonnan kautta syntyneiden yritysten liikeideoita on testattu ja kehitetty uusyrityskeskuksissa niin huolellisesti, että nämä uudet yritykset myös kestävät aikaa ja suhdannevaihtelua, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Kevytyrittäjyyden suosio kasvanut Samaan aikaan, kun uusien yritysten määrä on kasvanut, on myös niin sanotun kevytyrittäjyyden suosio kasvanut. Suomen suurimman laskutuspalvelun, ukko.fi:n, mukaan kevytyrittäjien määrä kasvaa yli 20 % vuodessa.

Kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelujen käyttäminen on nykyään monelle ensimmäinen askel kohti yrityksen perustamista. Sen avulla voidaan testata, olisiko omalle pal-

velulle riittävästi kysyntää, jotta itsensä voisi työllistää kokopäiväisenä yrittäjänä.

Suuri määrä sivutoimisia yrityksiä Halukkuus yritysidean ja yrittäjyyden testaamiseen näkyy myös uusyrityskeskuksissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan uusyrityskeskuksessa tammi–syyskuussa perustetuista yrityksistä jopa kolmannes oli sivutoimisia.

– Sivutoimisia yrityksiä perustettaessa on yleensä taustalla ajatus siitä, että yritystoiminta kehittyy ajan myötä päätoimiseksi. Toki on myös niitä tapauksia, joissa sivutoiminen yritys perustetaan puhtaasti lisäansioiden hankkimista varten eikä yritystoiminnan ajatella missään vaiheessa laajentuvan, kertoo yritysneuvoja Raili Erkkonen-Myllyniemi Etelä-Pohjanmaan uusyrityskeskuksesta.

Somestrategia – opas yrittäjälle Joanna Niininenon kirjoittanut kirjan yrittäjille, johon on kasattu vinkkejä sosiaalisen median strategian luomiseen sekä somenäkyvyyden kehittämiseen.

Somestrategia – opas yrittäjälle tarjoaa vinkit sosiaalisen medi-

an hyödyntämiseen tehokkaasti omassa yrityksessä.

Kirjan taiton toteutti AnuRiikka Kolari, valokuvat otti Tiina Harin ja kustantajana toimi e-Sollertis Oy