Mailojen keväthuolto

Moni kaivaa mailat varastosta käyttämättöminä talven jälkeen. Mikäli syksyllä on jäänyt mailojen huolto tekemättä, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä ennen kevään ensimmäisiä pelejä. Säännöllisen huollon avulla mailojen käyttöikä on pitkä ja ne säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa. Mailojen kuluvia osia ovat grippi ja lyöntipinta. Pitämällä ne kunnossa voi samoilla mailoilla pelata vuosikausia.

Puhdista mailat käytön jälkeen

Oletko huomannut kuinka ammattipelaajan caddie puhdistaa mailan lavan joka kerta, kun pelaaja on sillä lyönyt. Puhtaalla lavan pinnalla saadaan paras hyöty mailan ominaisuuksista, mutta se vaikuttaa myös mailan käyttöikään. Lyönnissä urien väliin jää hiekkaa ja likaa. Puhdistamattomana lavan urien väliin jäänyt hiekka vaurioittaa lavan uria. Kuluneet urat purevat huonommin palloon ja lyöntiin ei saada haluttua alakierrettä.

Urat kannattaa puhdistaa joka lyönnin jälkeen harjalla tai pyyhkeellä. Perusteellisempi puhdistus kannattaa tehdä aina kierroksen jälkeen.

Kuivata kastuneet mailat oikein

Sadekierroksen jälkeen mailat tulee kuivattaa laittamalla grippi ylöspäin. Mikäli gripin päässä oleva reikä on tukkeutunut liasta niin puhdista se, että ilma pääsee kiertämään. Mailan sisään jäänyt vesi altistaa mailan ruosteelle. Tämä kannattaa huomioida myös aina mailojen pesun yhteydessä.

Grippien huoltaminen

Grippi on suora kontaktipinta pelaajan ja mailan välillä. Hyväkuntoista grippiä ei tarvitse puristaa vaan siitä saa pehmeän luonnollisen otteen. Mikäli grippiä joutuu puristamaan hyvän pidon saamiseksi, se jäykistää myös käsivarsia ja vaikuttaa negatiivisesti lyöntiin.

Helpoin tapa huoltaa grippiä on pestä ne säännöllisesti. Rasva ja lika tarttuvat helposti grippiin, joten ne kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Puhdistus onnistuu helposti vedellä, pienellä määrällä saippuaa ja pyyhkeellä. Kun grippi alkaa tuntumaan liukkaalta tai se on selkeästi kulunut, kannattaa suunnata mailapajalle vaihtamaan gripit. Uusien grippien myötä tunne on lähes kuin pelaisi uusilla mailoilla.

Milloin olet viimeksi vaihtanut gripit mailoihin?

Gripit ovat kulutustavaraa, jotka tulee uusia säännöllisin väliajoin. Samoilla mailoilla pelatessa helposti tottuu huonoihin grippeihin. Eron huomaa, kun kokeilee uutta mailaa kaupassa tai mailademossa. Moni yllättyy kuinka suuri ero on uuden gripin otetuntumalla vanhaan. Monesti vanhat mailat saavat aivan uuden elämän grippien vaihdon jälkeen. On sanottu, että jopa yli puolet harrastajista pelaa liian huonoilla tai väärän kokoisilla gripeillä.

Mikäli grippejä ei ole vaihdettu yli kahteen vuoteen on todennäköistä, että ne vaativat uusimista. Vaihtoväli riippuu pitkälti pelaajan kierrosmääristä. Yleisesti gripit suositellaan vaihtamaan noin 40

kierroksen välein. Useimmille aktiiviharrastajille tämä tarkoittaa kerran vuoteen tehtävää vaihtoa. Vaihtoväliin vaikuttaa myös gripin koostumus. Pehmeät gripit vaativat tiheämpää vaihtoa, kun taas karheammat kestävät pidempään.

Grippejä on tarjolla monia erilaisia ja nykyään myös monen värisiä. Parhaiten itselle sopivan löytää kokeilemalla mikä sopii omaan käteen ja otteeseen parhaiten. Tärkeintä on, että gripin paksuus on sopiva. Liian ohut tai paksu grippi vaikuttaa suoraan swingiin. Liian ohut grippi tuo ylimääräistä liikettä käsiin, jolloin mailan lapa sulkeutuu helposti ennen osumaa. Tämä saattaa johtaa jopa hukkiongelmaan. Liian paksu grippi taas rajoittaa ranteiden liikettä, jolloin lapa jää helposti auki osumassa. Slaissiongelmaan saattaakin löytyä ratkaisu sopivan gripin vaihdosta.

Irina

rentoutuu golfkentällä perheen kanssa

Laulaja Irina on energinen rocktähti, joka suuntaa perheensä kanssa golfkentälle aina tilaisuuden tullen. Keikkojen perässä ympäri Suomea kiertävälle artistille golf on ihanteellinen laji, jota voi käydä pelaamassa keikkamatkojen yhteydessä uusilla kentillä.

IRINAN GOLFTAUSTA juontaa juurensa jo lapsuuteen Kauhajoelle, johon rakennettiin 9-väyläinen golfkenttä vuonna 1989. Golfista tuli silloin koko perheen yhteinen harrastus. Eniten lajista innostui Irinan veli, joka pääsi golfissa maajoukkueeseen saakka. - Itse pelasin golfia, mutta varsinaisesti en lajista vielä silloin innostunut. Ehkä itsellä oli silloin vielä liian lyhyt pinna golfiin. Enemmän viihdyin äitini pyörittämällä golfklubilla, jossa olin kesätöissä kymmenkunta vuotta peräkkäin.

Golf jäi useaksi vuodeksi laulajan muutettua pois Kauhajoelta. Varsinainen hurahdus golfiin tapahtui reilu neljä vuotta sitten, jolloin nuorin lapsista halusi kokeilla golfia ja innostui heti lajista. Seuraavan kesän ajan Irina oli poikansa kanssa tuttu näky Vierumäen par3 kentällä. Ja Kauhajoen vierailuilla suunnattiin lapsuudesta tutulle Botnia Golfin kentälle, joka nykyisin on jo 18-väyläinen kenttä.

Ykköstiin jännitys iskee kokeneeseen esiintyjäänkin

IRINA KERTOO, että ei ole varsinaisesti tuloshakuinen pelaaja, vaikka kentällä pyritään aina pelaamaan mahdollisimman hyvin. Pelaaminen on ensisijaisesti mukavaa ajanvietettä ja yhteistä laatuaikaa perheen kanssa. Useimmiten kentälle suunnataan pojan ja miehen kanssa. Tasoitus on jossain 25 kieppeillä, mutta aivan tarkkaan laulaja ei sitä muista. Se on toissijainen seikka pelaamisessa. Pojan tasoitus on jo lähellä 20 ja hänellä on tavoite pudottaa sitä taas tulevana kesänä.

Työssään tuhansille ihmisille esiintyvän laulajan ei olettaisi jännittävän golfissa peliseuraa, mutta Irina sanoo, että golfissa on jotain joka saa hermoilemaan uudessa seurassa. Alkuun oli iso kynnys mennä uusiin peliryhmiin ja isoille kentille pelaamaan. - Nykyisin osaan jo rentoutua ja käyn mielelläni uusilla kentillä pelaamassa. Olen jopa mennyt keikkamatkoilla yksin lähikentälle ja liittynyt peliryhmään jossa on tilaa.

Irinan golftausta juontaa juurensa jo lapsuuteen Kauhajoelle, johon rakennettiin 9-väyläinen golfkenttä vuonna 1989. ”

Irina kertoo ilahtuneensa siitä, kuinka golfista on tullut vuosien saatossa helpommin lähestyttävä laji. Valtaosin kentillä on tosi rento ja mukava ilmapiiri. Useimmille harrastajille laji on kuitenkin hauskaa ajanvietettä, joten se ei saa olla liian totista. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä omat isovanhemmat, jotka aikanaan innostuivat kovasti lajista. - He kiersivät kenttiä ulkomaita myöten. Heidän pelaaminen oli ilahduttavaa katsottavaa, kuinka kannustivat toisiaan ja nauttivat yhteisestä ajasta. Samanlaista iloa toivoisin muidenkin löytävän lajiin. Nykyisin heidän kunto ei enää anna myöden pelata, mutta he kannustavat ja seuraavat innolla lapsenlapsen golfharrastusta. - Viime kesänä olimme pelaamassa Kauhajoella ja meitä oli samassa ryhmässä pelaamassa neljä sukupolvea. Ryhmässä oli minun ja poikani lisäksi veljeni, enoni ja pappani. Pappa löi jokusen lyönnin parilla kolmella väylällä ja oi että miten siitä tuli lämmin fiilis. Mitä muuta lajia voi harrasta näin ja olla pelissä ns. samalla viivalla, kiitos tasoitusjärjestelmän.

KUVA: Henri Saari

Mukava kiertää uusia kenttiä

IRINA KERTOO, että tykkää pelata uusilla kentillä. Tavoitteena onkin, että kesäaikana tulisi pelattua vähintään kymmenellä eri kentällä. Suosikkikenttää on vaikea nimetä, mutta kotia lähellä olevat Vierumäen kentät on molemmat hienoja. Samoin Talman Master kenttä jäi viime kesänä positiivisesti mieleen ja Hartola Golfissa on mukavan kotoinen ja lämmin ilmapiiri, Irina luettelee. Myös Hämeenlinnan Linna Golfista on mukavia muistoja, kun siellä on pelattu bändin poikien kanssa kilpailua.

Savon alueen kentistä tuttuja ovat Mäntyharjun Vola Golf ja Mikkelin Annilan Golfkeskus. Annilassa oli pojan kilpailut viime kesänä, jossa perhe kävi samalla pelaamassa harjoituskierroksen. Vola Golf oli myös hauska kokemus. Siellä käytiin pojan kanssa silloin kun hänellä ei ollut vielä greencardia. Vola Golfissa laulajaa viehätti mukavan lämmin tunnelma, jonne on helppo mennä. - Yleisesti tykkään monimuotoisista kentistä, jossa on luontoa ympärillä. Tasaisia peltokenttiä mieluummin pelaan kentillä, jossa on metsää ympärillä ja muotoja maastossa.

KUVA: Henry Salmi

Pelaaminen on ensisijaisesti mukavaa ajanvietettä ja yhteistä laatuaikaa perheen kanssa. Useimmiten kentälle suunnataan pojan ja miehen kanssa. ”

ROCKGOLFIA

PERHEEN LISÄKSI GOLFISTA on tullut bändin jäsenten yhteinen harrastus. Bändistä golfia pelaavat basisti ja koskentinsoittaja, joten keikkamatkoilla pakataan monesti mailat mukaan. Kolmikko on mukana järjestämässä kesäisin Botnia Golfissa rokkigolfia. Vuosittaiseen tapahtumaan kerääntyy rokkihenkisiä golfareita ympäri Suomea pelaamaan ja sen jälkeen iltajuhlaan Irinan enon ja tädin pihapiiriin, jossa live-musiikki raikaa bändin poikien toimesta.