Sauna-lehti 3 / 2019

Page 16

Teksti: Satu Laatikainen Kuvat: Saunan kansa -kirjan aineisto

SUOMI

SAUNOO

SAUNOVA Suomen kansa Lähes koko Suomi on kylpenyt kauemmin kuin muisti kantaa. Saunaan liittyvä kulttuuriperintö on elinvoimainen, ja hartaasti saunova Suomen kansa lupaa elävän perinteemme tulevaisuudellekin hyvää.

S

auna elää ja pysyy suomalaisen kyljessä – tai suomalainen saunansa kyljessä. Vaikka elämänmuotojen muutokset ovat yrittäneet horjuttaa suhdetta vuosikymmenten saatossa, on saunan syvin hehku sammumaton. Suomen niemelle tuhansia vuosia sitten oleutuneen kylpemisen kulttuuritradition elinvoiman salaisuuden kiteytti kansantieteilijä Sakari Pälsi Kalevalaseuran ensimmäisessä vuosikirjassa 1921. Pälsi totesi suomalaisten onnistuneen vaatimattomina tyytymään saunan yksinkertaisuuteen ja ymmärtämään oikein nimenomaan sen ”sisäiset mahdollisuudet”. Vahva saunahenki vallitsi Pälsin mukaan jo ennen kuin oli ”suomalaista” tai ylipäätään kansallistuntoa, johon tuo henki olisi yhtynyt. Saunakulttuuria ylläpitävät tänä päivänä niin saunojen suunnittelijat, rakentajat, saunaseurat kuin saunatuotteiden valmistajat. Keskiössä ovat kuitenkin kylpijät, he, jotka tarvitsevat saunaa rentoutumiseen, pienentymiseen, yhteiseen aikaan, surujen ja mielen kipujen vaimentamiseen, hiljentymiseen. Sauna tarvitsee kansansa, jonka kanssa syntyvä vuoropuhelu herättää saunan henkiin.

Saunalla on edelleen paikkansa arkisen ja pyhän rajamaastoissa, eikä sen luonnetta tarvitse siihen tottuneelle selittää.

Arkinen ja pyhä sauna

Riijuu-sauna, laps-sauna, täisauna, pellavasaunat, kuppaussaunat, mato- eli pinetti-saunat, viljan kuivuusaunat, teurastus-saunat, makkara-sauna, salvusauna, sipuli-saunat, kessu-saunat, miilu- ja tervasaunat, riih- eli riihi-miesten sauna. Ote SKS:n arkiston kokoelmista Kiteellä 1962 muistiin merkitystä katsauksesta saunan perinteisiin

16

sauna I3I 2019

Kuva: Saarinen Suomen Saunaseura