Page 20

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Olli Urpela

Löylynhenki-palkinto 2018 dosentti Jarkko Tissarille

Kiukaiden päästötutkimus aloitettu Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu puun polttoa jo parikymmentä vuotta, mutta vasta nyt kiukaat on otettu tarkasteluun omana ryhmänään. – Tavoitteena on selvittää uusien kiukaiden kaasu- ja pienhiukkaspäästöjen kertoimet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää päästöjä, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

H

uhtikuussa 2017 aloitettiin KIUAS- eli Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen -hanke. Siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit. Hankkeessa mitataan yleisimpien puukiukaiden päästöjä. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi. – Tällä hetkellä kiukailla ei ole ympäristömerkkiä eikä asukkailla ole käytettävissä tietoa vähäpäästöisen puukiukaan valitsemiseksi. Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä, kertoo yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusta tarvitaan. Autojen päästöt on saatu tutkimuksella ja tuotekehityksellä kuriin, tosin se kesti noin 30 vuotta. Puun polttolaitteille tulee ensimmäiset päästöjä koskevan määräykset vuonna 2022, mutta kiukaat eivät kuulu niiden piiriin. – Pienhiukkaspäästöt eivät ole vähentyneet Suomessa, vaikka monet muut päästökomponentit ovat. Vajaa puolet Suomen pienhiukkaspäästöistä

20

sauna I2I 2018

– Uuden tutkimus- ja mittausmenetelmän ansiosta saadaan puulämmitteisten kiukaiden kaasu- ja pienhiukkaspäästöistä vertailukelpoista tietoa ja tulokset ovat käytettävissä nopeasti, sanoo dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.

Profile for Sauna-lehti

Sauna-lehti 2/2018  

Sauna-lehti 2/2018  

Advertisement