Eteenpäin! Satakunnan Keskustan vaalilehti 2023

Äänestä eduskuntavaaleissa 2.4.2023 I Satakunnan Keskustan ehdokkaat s. 8

Eteenpäin! Nyt on Satakunnan aika

KOHTI LIIKKUVAMPAA

SATAKUNTA ELÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ. Suunniteltu, valmistettu ja omistettu Satakunnassa. Vahvistamme Satakunnan alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Varmistamme, ettei yrittäjien verotus kiristy.

YHÄ USEAMPI ASUU

YKSIN. Verotuksella tasa-arvoa yksineläville. Korotamme yksinelävien kotitalousvähennystä.

ELÄMÄNTAPAA. Julkisilla varoilla on tuettava erityisesti omaehtoisia, mahdollisimman monet väestöryhmät saavuttavia harrastusmahdollisuuksia. Eräharrastusten edellytykset turvattava. Liikuntasetelit tulee ulottaa myös kalastuksesta, metsästyksestä ja luontoharrastuksista aiheutuviin kustannuksiin.

SATAKUNTA PIDETÄÄN JOHTAVANA ENERGIAMAAKUNTANA. Hyödynnämme uusia energiamuotoja, kuten pienydinvoimalat, vety ja biokaasu.

SÄILYTÄMME JA VAHVISTAMME LÄHIPALVELUITA. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan.

SUOMALAINEN RUOANTUOTTAJA ON YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN TAE. Tuottajan on saatava tuotteestaan oikeudenmukainen hinta. Ruoan alkuperäismerkintöjä tulee selkiyttää ja merkintävaatimuksia laajentaa.

SUOMEN TULEE JATKOSSAKIN

PÄÄTTÄÄ ITSE OMISTA METSISTÄÄN. Uudistamme lunastuslain.

KESKUSTALAINEN

ALUEPOLITIIKKA LUO

TURVALLISUUTTA SEN

KAIKISSA MUODOISSA. Kauttaaltaan asuttu Suomi on iskunkestävä Suomi. Jokainen suomalainen hallitsee arjen turvallisuustaidot.

TIET JA RADAT KUNTOON SATAKUNNASSAKIN, uudet valtakunnalliset miljardihankkeet jäihin. Luovutaan dieselin käyttövoimaverosta.

SATAKUNTAAN OMA YLIOPISTO. Peruskoulun keskityttävä perusasioihin. Palautamme työrauhan opettajille ja oppilaille. Lähikoulut ovat säilyttämisen arvoisia. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä.

VAHVISTAMME PERHEIDEN PALVELUITA JA TUEMME VANHEMMUUTTA. Korotamme lapsilisiä 200 euroa vuositulolla. Kotipalvelu on saatava myös lapsiperheiden käyttöön.

TURVAAMME OMAISHOITAJIEN ASEMAN ja parannamme heidän palkkioitaan.

TAKAAMME IKÄIHMISILLE TURVALLISEN ELÄMÄN. Hoivaa tarkoituksenmukaisessa paikassa.

Maksaja: Satakunnan Keskusta

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen

Katsotaan eteenpäin

Keskustalaiset tekevät vahvaa vaikuttamistyötä ympäri Suomen, kotimaan asian edistämiseksi. Toivottavasti sinä, hyvä lukija, olet myös aktivoitunut vaalikentille ihmisten pariin, kuulemaan ja keskustelemaan – tutustumaan Keskustan ehdokkaisiin. Meille Keskustassa on arvo itsessään, että kohtaamme suomalaisia tasaisesti ympäri maan – jokaisen omilla kotikulmilla.

KESKUSTALLA on hyvä joukko erinomaisia ehdokkaita alueellasi. Eri alojen ja ikäryhmien edustajia, joilla kaikilla on selvä suunta: eteenpäin. Se on näissä vaaleissa Keskustan kiintopisteenä.

Puheenjohtaja Annika Saarikko

Mistä vaaleissa on kyse –

mihin Keskustaa tarvitaan?

Eduskuntavaaleissa haemme luottamusta suomalaisilta keskusta-aatteesta kumpuavalle yhteistyön politiikalle, joka etsii ratkaisuja vastakkainasettelun sijaan.

VAALEISSA kyse on perusasioista; leivästä, lämmöstä ja lähipalvelusta. Taloudesta ja turvallisuudesta.

PUOLUSTAMME koko Suomen turvallisuutta ja elinvoimaisuutta, turvallisuuden ja aluepolitiikan nivoutuessa aiempaa tiiviimmin yhteen. Huoltovarmuus ja omavaraisuus ruoassa ja energiassa ovat osa kokonaisturvallisuuttamme.

YHTEISKUNNALLISTA

eheyttä ja kriisinsietokykyämme pitää vahvistaa. Erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa turvallisuudentunnetta, tulevaisuususkoa ja mielenterveyden tukea on vahvistettava. Tämä on välttämätöntä koko yhteiskuntamme selviytymisen, uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta.

KESKUSTALLE talous on väline, jonka kestävällä hoitamisella mahdollistamme oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Talouden kestävä hoitaminen edellyttää kipeitäkin sopeuttamispäätöksiä, mutta myös uuden kasvun luomista, yrittäjyyden vahvistamista, työtä ja tekijöitä koko Suomeen. Vihreän teknologian ratkaisut ja investoin-

nit tarjoavat mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

HOIVA ja huolenpito, turvallinen ikääntyminen ja palveluiden saatavuus ovat perusasioita, jotka haluamme turvata. Perheille lupauksemme on, että vahvistamme palveluita, tuemme vanhemmuutta ja nostamme lapsilisiä 200 eurolla vuositasolla. Kun kodeissa voidaan hyvin, lapset voivat hyvin ja se näkyy myös työrauhana koulumaailmassa.

KESKUSTAN vakaalle, Suomea uudistavalle ja maltilliselle keskivoimalle on tarvetta. Keskustalaisuus on välittämistä ilman vasemmistolaisuutta ja oikeistolaisuutta ilman kovuutta. Tältä pohjalta yhdessä eteenpäin!

PUOLUESIHTEERI RIIKKA PIRKKALAINEN

KESKUSTAN kolme kovaa kärkeä näissä vaaleissa ovat monin tavoin tutut. Me puolustamme Suomea, maamme huoltovarmuutta ja kaikkien alueiden elinvoimaa. Me laitamme julkisen talouden kuntoon oikeudenmukaisella tavalla, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. Me huolehdimme siitä, että ikääntyvään Suomeen saadaan enemmän ihmisiä ja työtä. Politiikan suunta on ja tulee olla eteenpäin.

PUOLUEENA keskusta on kotoisa – kodin, kotiseudun ja kotimaan asiat ovat meille tärkeitä. Keskusta on ratkaisuja etsivä sivistysliike. Meidän visiossamme jokaisella on vapaus valita elämänsä suunta kaikkialla Suomessa. Tärkeintä on hyvä elämä tasapainossa luonnon kanssa. Ajamme

Suomea, jossa liikenne teineen ja kulkuvälineineen toimii, ruokaa on varaa tuottaa ja ostaa, lasten on turvallista leikkiä naapuruston pihoilla, jossa maanpuolustus ei ole jäänyt hyvinäkään aikoina paitsioon.

KESKUSTAN politiikka on kokonaiskestävyyden politiikkaa – näissäkin vaaleissa. Talous ei ole keskustalle päämäärä vaan ainoastaan väline. Sitä tulee tasapainottaa tulevina vaalikausina ja tähän keskusta on sitoutunut. Samalla pidämme huolen hyvän elämän edellytyksistä Suomen jokaisessa kolkassa.

TÄRKEIN viestini sinulle on: mieti, mikä sinulle on tärkeintä ja katso eteenpäin. Ole siis rohkea, luota vaistoosi ja ennen kaikkea äänestä.

”Mieti, mikä sinulle on tärkeintä ja katso eteenpäin. Ole siis rohkea, luota vaistoosi ja ennen kaikkea äänestä.”

Aila Haikkonen

Maaseudulla tulee olla tasavertaiset asumisen mahdollisuudet

akennesuunnitelmien parissa insinööritoimistossa työskentelevä Aila Haikkonen sanoo ajavansa tavallisten ihmisten asioita ja erityisesti huomioiden maaseudulla asuvat ihmiset. Hän asuu perheineen Laviassa Riuttalan kylässä vanhassa maalaistalossa kotitilallaan, jossa he päätyön ohessa viljelevät luomuviljaa.

– Minun mielestäni maalla pitäisi olla ihan yhtä tasavertaiset mahdollisuudet asua kuin kaupungissa. Liikenneyhteyksien ja tieverkkojen tulee olla kunnossa, jotta ihmiset pääsevät käymään töissä. Asia on tärkeä myös huoltovarmuuden vuoksi. Lähipalveluiden säilyttäminen tukee koko Suomen pysymistä asuttuna.

Haikkosella on tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavat kaksoset, joten myös lasten ja nuorten asiat ovat hänen sydäntään lähellä.

– Olen huolissani lasten ja nuorten liikkumattomuudesta. Maaseudun lapset ovat tänä päivänä huonokuntoisempia kuin kaupunkien lapset ja yhtenä syynä saattaa olla kyläkoulujen lakkauttaminen. Nyt lapset kuljetetaan kouluun ja takaisin. Siinä samalla on jäänyt pois arkinen koulumatkaliikunta. Lapset ovat sosiaalisia ja kaipaavat kavereita ympärilleen, mutta pitkien välimatkojen vuoksi yhteyttä pidetään kännyköillä.

Yksi ratkaisu haasteeseen Haikkosen mielestä olisi järjestää rahoitusta koulupäivän yhteydessä pidettävään liikuntaan ja kerhotoimintaan.

– Liikunta on usein lääke myös pahoinvointiin. Hyvän olon hor-

Kansanedustajan työ on Hakalan unelma

Nakkilalainen 26-vuotias Vilho Hakala on nuoresta

Rmonit kehittyvät liikunnassa. Aila Haikkonen lähti mukaan kunnallispolitiikkaan vuonna 2017 ja tuli valituksi heti valtuustoon. Nyt Haikkonen istuu Porin valtuuston lisäksi kaupunginhallituksessa. Vuoden 2022 aluevaaleissa hänet valittiin aluevaltuustoon ja menestyksen myötä myös aluehallitukseen. Nyt hän on ehdolla toistamiseen kansanedustajaksi.

– Minua kiinnostaa politiikassa yleinen vaikuttamisen halu. Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa ihmisten yhdenvertaisuus ja alueiden välinen tasa-arvo. Lisäksi minulle tärkeä asia on metsät. Esimerkiksi EU:n ennallistamistavoitteet eivät saa estää peltojen ja metsien järkevää käyttöä Suomessa.

Haikkoselle metsät ovat tärkeitä myös vapaa-ajalla. Syksyisin hän marjastaa ja sienestää omasta metsästä. Tilan metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaan.

– Jos minulla olisi enemmän vapaa-aikaa, olisin metsässä raivaussahan kanssa nykyistä useammin. Siinä näkee heti oman työnsä jäljen.

– Lähteminen mukaan politiikkaan on tullut minulle veren perintönä. Isoisäni istui Nakkilan valtuustossa neljä kautta ennen tätä meidän välistä sukupolvenvaihdosta. Lisäksi minulla on aina ollut halu vaikuttaa asioihin. Olen jo yläkouluiässä ollut mukana oppilaskunnan

Koulutukseltaan Vilho Hakala on energia- ja ympäristötekniikan insinööri ja hän työskentelee tutkimusinsinöörinä Harjavallan suurteollisuuspuistossa. Energiapolitiikka on yksi aihealue, johon Hakala haluaisi päästä vaikuttamaan.

– Minulla on suurena unelmana päästä kansanedustajaksi, koska haluan päästä myös muuttamaan asioita. Minulla on osaamista ja annettavaa juuri esimerkiksi energiapolitiikkaan. Haluaisin, että Suomessa tehtäisiin järkeviä päätöksiä. Omavaraisuuden kasvattaminen energiantuotannossa on minulle todella tärkeä asia, jotta emme

Joonas Immonen Satakunta tarvitsee vahvaa edunvalvontaa

Kansainvälistä politiikkaa yliopistossa opiskeleva

22-vuotias

Joonas Immonen olisi Suomen historian yksi nuorimmista kansanedustajista, jos hän pääsisi eduskuntaan. Vahva kiinnostus politiikkaan ja valtava halu päästä konkreettisesti tekemään asioita ajavat häntä eteenpäin. Immonen toimii Huittisten kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja Satakunnan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana.

– Olen todella kiitollinen saamastani luottamuksesta niin Huittisissa kuin hyvinvointialueella. Kansanedustajanakin jatkaisin työtä nuorena tyyppinä tulevaisuuteen katsovalla otteella ja oman sukupolven ääntä edustaen.

Immosen mielestä Satakunta tarvitsee vahvaa edunvalvontaa. Satakunnassa tulisi panostaa korkeakoulutukseen myös siitä syystä, että Satakunta on vahva vientimaakunta.

– Haluan edustaa opiskelijoita ja puhua monipuolisen koulutuksen edellytysten vahvistamisesta. Satakunta ansaitsee ja tarvitsee oman yliopiston.

olisi riippuvaisia muista valtioista energian suhteen.

Myös koulutus on Hakalan sydäntä lähellä.

– Hyvät koulutusmahdollisuudet tuovat elinvoimaa koko maakuntaan ja panostusta tarvitaan kaikilla koulutusasteilla. Satakunta tarvitsee myös oman yliopiston. Lisäksi tiet ja liikenneyhteydet pitää alueella olla kunnossa.

Vapaa-aikaa Hakala viettää aviopuolisonsa kanssa tai harrastuksissa. Politiikka ja luottamustehtävät ovat haukanneet ison osan vapaa-ajasta, mutta liikunta on yhä osa elämää.

– Kesäisin käyn pelaamassa golfia ja talvella laskettelen. Lumilautailu on vain jäänyt vähän vähemmälle ajan puutteen vuoksi.

Yhdestä asiasta Vilho Hakala kuitenkin tunnetaan; hän on Ässät-fani ja on mukana Ässien kannatustoiminnassa.

– Peleissä tulee käytyä aina vain kun ehdin.

Joonas Immonen on myös aktiivinen reserviläinen. Reserviupseerina ja kansainvälisen politiikan opiskelijana hänelle tärkeitä asioita ovat maanpuolustus sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

– Suomi ottaa isoja askelia kohti kollektiivista turvallisuutta ja laajaa puolustusliittoa, mutta silti meidän tulee huolehtia maamme kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta jatkossakin.

Tähän kuvioon hän nostaa mukaan ruoka- ja energiaturvan.

– Esimerkiksi tuottajat tuottavat meille puhdasta kotimaista ruokaa, mutta joutuvat ottamaan liian ison riskin. Kaupat taas nostavat kannattavuuttaan. Energiaturvan parantamiseksi joudumme pohtimaan suuria ratkaisuja, jotta omavaraisuus paranee ja pääsemme irti muun muassa maamme ulkopuolelta tuotavista saastuttavista fossiilisista polttoaineista.

Innostus ja kiinnostus saivat Immosen aikoinaan lähtemään mukaan politiikkaan.

– Olen valmis edistämään minulle ja koko maalle tärkeitä asioita myös kansanedustajana!

Vapaa-ajallaan Joonas Immonen on henkeen ja vereen

100

JOONAS IMMONEN

urheilutyyppi. – Käyn yliopistokavereiden kanssa pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya. Musisoin ja luen myös paljon!

Vilho Hakala

” Satakunnassa tulisi panostaa korkeakoulutukseen myös siitä syystä, että Satakunta on vahva vientimaakunta.”

Eeva Kalli

Vetovoimaa, elinvoimaa ja lumovoimaa Satakuntaan

Euralainen kansanedustaja

Eeva Kalli haluaa lisää elinvoimaa Satakuntaan ja tämä tarvitsee taakseen vahvaa alueellista edunvalvontaa.

– Kun valtakunnassa tehdään päätöksiä, meidän pitää saada omia hankkeita edistettyä.

Tässä puhutaan esimerkiksi liikennehankkeista ja koulutuksesta. Tarvitsemme monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, jotta yritykset ja työnantajat saavat työvoimaa ja nuorilla on mahdollisuus opiskella kotimaakunnassa.

Eeva Kallin mielestä elinvoima ja hyvinvointi rakentuvat myös kulttuurista, harrastusmahdollisuuksista ja viihtyisyydestä.

– Satakunnassa on paljon hyvää ja kaunista, mutta tavoitteena on vahvistaa vetovoimaa ja lumovoimaa entisestään.

Lisäksi Kallille tärkeitä vaaliteemoja ovat hyvinvointi ja turvallisuus, mikä pitää sisällään niin maanpuolustuksen kuin kokonaisvaltaisen huoltovarmuuden. Hänen mielestään Suomen pitää olla omavarainen ruoantuotannossa ja energiassa.

– Ja kaiken hyvinvoinnin perustana on tietysti työ ja yrittäjyys. Työnteon pitää olla aina kannattavaa ja yrittäjyy-

Juha Kantola

den toimintaedellytysten kunnossa.

Eeva Kalli on kotoisin keskustalaisperheestä, joten hän on pikkutytöstä lähtien nähnyt ja ymmärtänyt, miten asioihin voi vaikuttaa. Kuitenkin hän itse innostui varsinaisesti vasta opiskelupaikkakunnalla Vaasassa.

– Ensin löysin itseni Vaasan yliopiston edustajiston vaaleista. Se oli varsinainen pandoran boxi. Kun annoin pikkusormen, se vei koko käden ja yhtäkkiä luottamustoimia alkoi tulla.

Kansanedustajaksi Eeva Kalli valittiin vuonna 2019 ja nyt hän on myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hallintotieteiden maisteri.

– Kansanedustajan työ on todella mielenkiintoista ja monipuolista, koska päätettäviä asioita on laidasta laitaan. Toisaalta työ vaatii tiukkaa aikatauluttamista ja päivät ovat pitkiä. Vapaa-aikaa on vain vähän.

Sen hän viettää kotona Eurassa miehen ja kahden tyttären kanssa ulkoillen ja pihatöissä.

– Metsälenkit ovat ihania ja palauttavia. Tyttöjen kanssa tanssin, jumppaan ja laulan. Haaveilen siitä, että ehtisin useammin istua pianon eteen ja verestää vanhoja muistoja ja soittotaitoa.

Työn ja vapaa-ajan tasapainon ylläpitäminen on Eevan mielestä tärkeää, koska tasapaino ruokkii luovuutta.

– Äänikirjat ovat olleet minulle arjen pelastus, varsinkin jos on niin kiire, etten ehdi lukea.

Äänikirjoja voin kuunnella työmatkoillakin.

Porilainen maanmittausinsinööri Juha Kantola on aina tuntenut Keskustan omaksi puolueekseen. Hänen mielestään tässä haasteellisessa hetkessä olisikin paras olla kärjistämättä asioita äärilaitoihin.

– Uskon, että poliittisessa päätöksenteossa kaivataan tällaista maltillista keskitien kulkijaa myös valtakunnan tasolla.

Kantolalla on neljä lasta, vanhin on 13-vuotias ja nuorin 4-vuotias. Lapset ja nuoret ovat myös politiikassa hänen sydäntään lähellä ja heidän asioihinsa Kantolalla on halu vaikuttaa.

– Tällä hetkellä olen Porin kaupunginvaltuutettu ja lisäksi sivistyslautakunnan jäsen. Olen myös aluevaltuutettu ja toimitilalautakunnan puheenjohtaja. Näissä tehtävissä olen päässyt vaikuttamaan perheiden asioihin ja samaa työtä jatkaisin myös kansanedustajana.

Toinen Kantolalle tärkeä asia on erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen.

– Suomessa etuna on se, että täällä voi asua muuallakin kuin

asiaksi talouden kestävyyden. Asioita pitää hänen mielestään priorisoida, jotta vältytään leikkauksilta.

– Valtakunnan tasolla pitäisi tällä hetkellä välttää turhia investointeja. Esimerkiksi tunnin juna -hankkeet saisi nyt unoh-

Työhön ja politiikkaan vastapainoa Juha Kantolalle tuo perhe ja koti. Lisäksi hän harrastaa pallopelejä, kuten lentopalloa ja salibandya. Retkeily on koko perheen yhteinen har– Työssä jo liikun paljon ulkona ja erilaisissa paikoissa pitkin maakuntaa. Minun tulee aina katseltua paikkoja sillä silmällä, olisiko lähellä hyviä retkeilykohteita. Nyt lapset ovat vielä niin pieniä, että yön yli retkiä ei ole tullut tehtyä. Sitten kun lapset kasvavat, teemme varmasti myös pidempiä reissuja.

Satakunta tarvitsee oman yliopiston

Haluan, että voitamme vaalit, sanoo pitkän linjan keskustalainen

Pasi Koski, joka on nyt ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdokkaana.

Merikarvialla asuva Koski on eläkkeelle jäänyt lukion rehtori, joten koulutus on hänelle yksi tärkeimmistä vaaliteemoista.

– Satakunta tarvitsee oman yliopiston ja meidän pitäisi saada kaikki satakuntalaiset voimat tämän hankkeen taakse.

Kosken mielestä koulutukseen tarvitaan kautta linjan lisää resursseja. Esimerkiksi avustajia tarvitaan lisää, jotta opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Erityisen huolissaan hän on nuorista, jotka ammatillisen koulutuksen jälkeen jäävät ilman töitä.

– Tilastojen mukaan noin 17 prosenttia ammattiin valmistuneista nuorista on vuoden päästä ilman töitä. Maakunnissa pitää pystyä vaikuttamaan siihen, mitä opetetaan, jotta koulutus saadaan kohtaamaan työelämän tarpeet.

Pasi Koski sanoo, että yrit-

täjyys on myös iso asia, joka liittyy koulutukseen. Hänen mielestään yrittäjyyskasvatus pitäisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, jos halutaan tavoitella täystyöllisyyttä.

– Lisäksi meidän pitää kyetä vastaamaan nuorten mielenterveysongelmiin. Apua pitää saada heti, jotta saadaan hyviä tuloksia.

Kolmas tärkeä vaaliteema Pasi Koskella on huoltovar muus. Hän on huolissaan, koska Suomella on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa arvaa mattoman ja vaarallisen naapu rin kanssa.

– Omavaraisuusaste pitää saada nousemaan niin ruuan kuin sähkön suhteen. Satakun nalla on tässä suuri rooli, sillä Satakunta on sekä ruokamaa kunta että energiamaakunta.

Vaikka Pasi Koski on nyt ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan, on hänellä pitkä kokemus politiikasta. Keskus tan toimintaan hän on lähtenyt jo 14-vuotiaana. Koski on mu kana niin kunnallispolitiikassa kuin maakunnallisissa luotta mustehtävissä.

– Keskustan Satakunnan pii rin toiminnassa olen ollut aktii

vinen yli 20 vuotta ja monissa vaaleissa olen toiminut vaalipäällikkönä.

Vapaa-ajallaan Koski viihtyy arjen askareissa.

– Tilan pellot on ollut vuokralla jo pitkään, mutta metsiä tykkään hoidella edelleen.

“Maltillista keskitien kulkijaa tarvitaan tässä ajassa”

Pasi Koski

Eveliina Kuuskoski on aina ollut kiinnostunut politiikasta. Ensimmäistä kertaa hän lähti mukaan kunnallisvaaleihin vuonna 2012 kotipaikkakunnallaan Kankaanpäässä. Nykyisin kolmannen vuoden agrologiopiskelija asuu puolisonsa, 12 ahvenanmaanlampaan, kahden pupun ja neljän kissan kanssa Jämijärvellä, jossa hän istuu teknisessä lautakunnassa ja on kunnanvaltuuston ja hallituksen varajäsen.

– Oli positiivinen yllätys, kun minua pyydettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka elämäntilanne on täl-

lä hetkellä hektinen, minua olisi harmittanut, jos en olisi uskaltanut tarttua tilaisuuteen.

Kuuskoskea on aina ajanut eteenpäin polttava halu vaikuttaa asioihin.

– Nykyisin ei juuri enää puhuta maalaisjärjestä, vaan sen tilalla on alettu puhua tavan järjestä. Sitä minä toisin mukaan päätöksentekoon.

Kuuskoski on koko ikänsä asunut maalla. Siksi hänelle tärkeää on päästä vaikuttamaan tuottajien asioihin.

– Ykkösjuttu minulle on se, että tuottajahinnat saadaan nostettua tasolle, jossa maatalous olisi kannattavaa.

Suomen pitää myös pyrkiä omavaraisemmaksi niin

ruuan, energian kuin valkuaistuotannon saralla. Maataloudella on tässä tehtävässä tärkeä rooli.

Toinen tärkeä asia Eveliinalle on se, että koko Suomi pysyisi asuttuna.

– Tarvitsemme hyviä tieliikenneyhteyksiä ja palveluita myös maaseudulla. Olen ehdottomasti maaseudun ja pikkukuntien puolestapuhuja.

Häntä itseä koskettaa myös opiskelijoiden asema. Opintotuella ei tule toimeen, vaan pitää ottaa lainaa.

– Työttömänäkin Suomessa pärjää jotenkin, mutta opiskelijana tuet ovat melko mitättömiä. Ja kuitenkin koulutukseen panostaminen

olisi tärkeää, kun mietitään tulevaisuutta Suomessa.

Eveliina Kuuskoski kertoo asuvansa miniatyyritilalla, jossa on vähän metsää ja peltoja. Suurin osa hänen vapaa-ajastaan kuluu arjen askareissa. – Ostimme tilan hiljattain ja olemme tehneet sinne remonttia. Isäni ja veljeni ovat rakennusalan yrittäjiä, joten nikkarointitaidot ovat siirtyneet minulle verenperintönä.

Koska luonto avautuu heti kotiovelta, viettää Eveliina aikaa myös luonnossa samoillen. Metsästys ja riistanhoito kuuluvat hänen harrastuksiinsa.

– Lisäksi nautin käsitöistä ja

Ennakkoäänestys 22.–28.3.2023 I Ulkomailla 22.–25.3.2023 Keskusta.fi

arvalla ihmisellä on niin laajaa kuvaa kokonaisturvallisuudesta Suomessa kuin Jari Lepistöllä. Sisäministeriössä pelastusylitarkastajana työskentelevä karvialainen on paalupaikalla vaikuttamassa muun muassa asumisen turvallisuuteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, hyvään vanhuuteen liittyviin asioihin ja onnettomuuksien ehkäisyyn.

– Koska minulla on taustalla myös pelastajan tutkinto, oli luontevaa lähteä eduskuntavaaleihin arjen pelastaja -teemalla. Tavoitteenani on päästä tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat siihen, että perheet selviytyvät arjesta kaikissa oloissa. Tähän liittyvät myös maaseudun elinvoimaisuus sekä huoltovarmuus.

Suurena epäkohtana Lepis-

Htö näkee alkutuottajien tulokehityksen.

– Tilanne ei ole terveellä pohjalla. Jos maatalousyrittäjät eivät saisi tukea, Suomessa olisi huomattavasti vähemmän tiloja ja omavaraisuusaste sekä ruoan huoltovarmuus romahtaisivat. Tilanteen korjaamiseksi on tehtävä paljon töitä.

Turvallisuusteemaan liittyy vahvasti myös puolustuspolitiikka. Jari Lepistö kertoo suhtautuvansa myönteisesti Natoon, mutta sen lisäksi hän toivoisi, että huomio kiinnittyisi entistä enemmän kotirintamiin.

– Puolustuksen ohella on syytä huomioida tavallisten ihmisten kriisinsietokyky. Isänmaan tarvitsee tuekseen myös vahvan kotirintaman. Pitkässä juoksussa sieltä ne vahvuudet nousevat maanpuolustukseen.

Lasten ja nuorten hyvin-

vointi on myös Jari Lepistön sydäntä lähellä. Erityisesti hän haluaisi lisätä panoksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

– Tälläkin hetkellä meillä on kymmeniä tuhansia syrjäytyviä alle 20-vuotiaita nuoria ja tästä aiheutuu miljardiluokan menot yhteiskunnalle.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet pitää kyetä ratkaisemaan. Tämä on myös sijoitus tulevaisuuteen.

Lepistö on lähtenyt mukaan politiikkaan jo nuorena miehenä. Hän on toiminut lautakuntien jäsenenä ja valtuutettuna monessa asuinkunnassaan, kuten Kiimingissä, Orivedellä ja Ylivieskassa. Nyt hän toimii Karviassa kunnanvaltuutettuna ja elinvoimalautakunnan puheenjohtajana. – Koen yhteisiin asioihin vaikuttamisen tärkeänä. Tavoitteena päättäjillä tulee olla parempi Suomi kuin mitä

tykkään tehdä esimerkiksi havutöitä. Ja jos inspiraatio oikein kunnolla iskee, istun alas ja ryhdyn maalaamaan tauluja.

olemme saaneet hoitaaksem me.

Lisäksi Jari Lepistö on aluevaltuustoryhmän 1. va rajäsen.

– Politiikka haukkaa ison osan vapaa-ajasta, mutta vietän aikaa vaimon ja ekaluokkalaisen tyt täreni kanssa niin paljon kuin mah dollista. Meillä on vuokramökin rakennusprojekti viimeistelyä vaille valmis. Kesällä käytän jälleen enemmän aikaa mehi läisten hoitoon.

Tuula Nikula-Häkli Ikäihmisten

palveluita tulisi kehittää paikallisesti

okemäellä asuva Tuula Nikula-Häkli on juuri siirtynyt hyvinvointialueen palvelukseen vammaispalveluiden sosiaaliohjaajaksi. Tosin samaa työtä hän teki lähes 12 vuotta kuntayhtymällä ja sitä ennen hän toimi kotipalvelussa 30 vuotta. Koska pitkä työura on jo takana, mukaan on mahtunut kokemusta myös omaishoidontyöstä ja lastensuojelun perhetyöstä. Taustansa vuoksi ikäihmisten asiat ovat hänelle tärkeitä.

– Olen nähnyt, että kotiin tuotavien palvelujen “systeemit” ovat menneet huonompaan suuntaan, vaikka palvelut ovat ikäihmisille ensiarvoisen tärkeitä. Olen kuullut myös viestiä, että kotipalveluiden tukipalveluita oltaisiin lopettamassa. Lainsäädännöllä ei saisi myöskään liikaa puuttua johtamiseen. Kun liian kaukaa ohjataan, alueellisia eroja ei tule otettua tarpeeksi huomioon.

Nikula-Häkli tietää, että yhteiskunnassa on vaikeat ajat edessä. Mutta toisaalta hän uskoo, että keinoja asioiden hoitamiseen on olemassa.

– Tarvitsemme tänne lisää ihmisiä, jotta työl lisyys saadaan kasvuun. Erityisesti meidän tulisi saada elinvoimaa maa seutualueille.

Tuula Nikula-Häkli toivookin, että nuo ret perheet ja opis kelijat suuntautuisi vat Satakuntaan ja asettuisivat asumaan maa seutualueille.

Naapurissa

Järilässä asus taa Itävallasta muuttanut nuoripari.

Tullessaan toinen heistä opiskeli Porissa ja toinen Tam pereella.

K– He olivat katsoneet kartasta, mihin kannattaa muuttaa, jotta molempien opiskelupaikkakunnille on yhtä hyvät kulkuyhteydet. Tällaisia menestystarinoita tarvittaisiin maaseudulle lisää.

Tuula Nikula-Häkli on varhennetulla eläkkeellä ja hän tekee puolikasta työviikkoa. Vapaa-aika kuluu puolison ja ystävien kanssa. Hänellä on kaksi aikuista lasta.

– Mummuksi asti en vielä ole päässyt, mutta en olisinko ehtinytkään mummutella. Puolison kanssa ulkoilemme yhdessä ja tanssimme aina, kun on mahdollista. Meillä on tiivis ystäväporukka ja ystävät ovatkin eräänlainen henkireikä.

Lisäksi luottamustehtävissä kuluu oma aikansa. Tuula Nikula-Häkli oli ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa vuonna 2004 ja tuli heti ensimmäisellä yrittämällä valituksi valtuustoon. Eduskuntavaaliehdokkaaksi Tuulaa pyydettiin jo neljä vuotta sitten, mutta silloin hän kieltäytyi.

– Nyt ajatus ehdokkuudesta alkoi itää ja kysyin, onko minulla puolueen tuki takana. Yksin en olisi lähtenyt ehdokkaaksi.

Katri

Pohjankivi Ihmisten maksukyky pitäisi pystyä turvaamaan

Isossa omakotitalossa asuva kahden lapsen äiti Katri Pohjankivi elää ruuhkavuosia. Hän opiskelee parhaillaan konetekniikan insinööriksi. Kun noin 30-vuotiaana perheellisenä lähtee opiskelemaan, joutuu pohtimaan, miten opiskelut raOpiskelijat ovat ikään kuin väliinputoajia. Tuet ovat pienet, mutta kuitenkin eläminen ja palvelut maksavat.

tarvitaan

Kankaanpääläinen maatalousyrittäjä Mikko Uusitalo on lähes puolet eliniästään ollut mukana kunnallispolitiikassa. Kankaanpään valtuustossa hän istuu kuudetta valtuustokautta ja tällä hetkellä Uusitalo on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Eduskuntavaaleissa Uusitalo oli ehdolla jo neljä vuotta sitten ja silloin hän saavutti hyvän äänimäärän.

– Jäin pois hyvin täpärästi ja kiinnostus ja kipinä kansanedustajan työtä kohtaan jäi kytemään. Kuitenkin pohdin vakavasti, lähdenkö uudelleen ehdolle. Keskustalla on ollut vaikea hallituskausi ja on joutunut tekemään kipeitä päätöksiä maaseudun kannalta. Kuitenkin katson, että eduskunnassa tarvitaan maaseutuhenkistä päätöksentekokykyä.

Uusitalon tilalla tuotetaan maitoa ja naudanlihaa. Mikko Uusitalo toimii myös Osuuskunta Satamaidon hallintoneuvoston puheenjohtajana, Satakuntaliiton hallituksessa ja hän on MTK:n valtuuskunnan

Pohjankiven mielestä vähävaraisten perheiden tukeminen on tärkeää. Ihmisten maksukyky pitäisi pystyä turvaamaan.

– Meillä on paljon perheitä taloudellisessa ahdingossa, kun sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Vähävarainen perhe ei osta kulkupelikseen sähköautoa, mutta silti heidän pitää päästä liikkumaan. Lisäksi asun itse öljylämmitteisessä talossa ja öljyn ostohinta on vuositasolla noussut yli 1000 euroa. Nämä ovat asioita, joista puhutaan liian vähän.

Politiikkaan Katri Pohjankiveä on innostanut halu vaikuttaa. Hän on ollut kiinnostunut politiikasta pienestä pitäen.

– Isoäitini on ollut SDP:n kansanedustajana. Vanhempani puolestaan ovat olleet yrittäjiä. Itse olen kokenut olevani siinä välissä. Olen ajanut kuorma-autoa vanhempien yrityksessä ja työskennellyt kupariteollisuudessa eli tehnyt ihan duunarin hommaa. Mutta koska taustalla

on yrittäjäperhe, huomaan katsovani asioita aika laajalla kuvalla.

Lisäksi Katri Pohjankivi kokee omaavansa keskustalaisen arvomaailman ja aatteet. – Esimerkiksi lähiruoka on itselleni todella tärkeä asia. Pohjankivi oli ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen hän oli mukana aluevaaleissa ja nyt eduskuntavaaleissa. – Katsotaan, miten pitkälle rahkeet riittävät. Minulla ei ole tällä hetkellä kovin paljon resursseja kampanjointiin. Mutta ehkä seuraavissa kuntavaaleissa olen isommin näkyvillä, hän suunnittelee.

Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen vie oman aikansa. – Vapaa-aikaa ei kovin paljon ole. Asumme isossa omakotitalossa, jossa on myös iso piha. Niiden hoitamiseen menee aikansa. Jos ylimääräistä aikaa on, harrastan käsitöitä ja leipomista. Rakastan leipoa kakkuja.

jäsen. Huoltovarmuus on yksi hänen tärkeimmistä vaaliteemoistaan.

– Kotimaisen ruuantuotannon ja elintarviketeollisuuden edellytyksiä pitää parantaa ja katson, että sillä saralla minulta löytyy osaamista.

Lisäksi Uusitalon mielestä on tärkeää panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon.

– Jo tehdyt turvepäätökset harmittavat suunnattomasti. Kotimaista turvetta pitäisi pystyä käyttämään energiana, kasvualustana ja eläinten kuivikkeena. Tämä on merkittävä kokonaisuus.

Uusitalolle tärkeä teema on myös perheet ja arjen sujuvuus.

– Yhteiskunnassa pitää asiat järjestää niin, että perheet pystyvät viettämään sujuvaa arkea.

Tähän liittyy valinnanvapaus monessakin asiassa. Perheillä tulisi olla vapaus päättää esimerkiksi vanhempainvapaan jakautumisesta.

Tulevalla hallituskaudella ikäihmisten asuminen tulee Uusitalon mukaan olemaan yksi iso kysymys.

– Meidän pitää pystyä panostamaan hoivaan ja tuke-

maan erilaisia asumismuotoja. Kotona maatilallaan Mikko Uusitalo viettää aikaa perheen kanssa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä kouluikäistä lasta. – Koska olen sitoutunut luottamustehtäviin, suuri osa vapaa-ajasta kuluu niissä. Perheen kanssa olen niin paljon kuin on mahdollista.

Mutta aina joskus koittaa hetki, jolloin Mikko pääsee tekemään ihan mitä haluaa. – Silloin suuntaan raivaamaan metsää. Siinä hommassa pää tuulettuu sopivasti.

Mikko Uusitalo Maaseutuhenkistä päätöksentekokykyä

Jonna Viljanen on Satakunnan nuorin Keskustan kansanedustajaehdokas. Vasta

18-vuotias raumalainen on iästään huolimatta kokenut keskustalainen. Hänen äitinsä on ollut mukana politiikassa ja sitä kautta tytärkin innostui.

– Kun täytin 15 vuotta, lähdin mukaan Keskustanuorten toimintaan. Nykyään olen Satakunnan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kuulun myös Suomen Keskustanuorten liittohallituk-

Niklas Vähä-Ettala

Marja Vaitomaa

Nuorissa on tulevaisuus

Kotitalouden ja terveystiedon lehtorina työskentelevä Marja Vaitomaa on päässyt läheltä seuraamaan, miten nuoret voivat. Nuorten mielenterveyden tukemiseen tulee hänen mielestään panostaa.

– Nuorissa on tulevaisuus. Varhainen puuttuminen on avainasemassa, koska se tulee kaikin tavoin edullisemmaksi.

Hän on hiukan huolissaan myös suomalaisten nuorten perusasioiden hallinnasta.

– Kouluissa opettajat ovat ensisijaisesti kasvattajia ja sitä roolia tietenkin tarvitaan.

Mutta koulussa tulisi keskittyä taas entistä enemmän oppimisen laatuun.

Luvian puolella asuva Vaitomaa on ollut pitkään mukana kunnallispolitiikassa ja nyt myös aluevaltuustossa. Hän on aina ollut aktiivinen yhdistystoimija ja halu vaikuttaa on ajanut eteenpäin.

– Olen huomannut, että asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan. Meillä oli Luvialla vaikeita aikoja, kun kuntaliitoksia mietittiin. Mutta yhteen hiileen puhaltamalla yli puoluerajojen pääsimme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Yhteistyö on näissä tehtävissä ensiarvoisen tärkeää.

Eduskuntavaaliehdokkaana hän on ensimmäistä kertaa. Hän on kieltäytynyt ehdokkuudesta muutamia kertoja, koska ajatteli, että kunnallispolitiikka riittää hänelle.

– Mutta nyt minulla heräsi ajatus, että kyllä kaikkea pitää kokeilla yhden kerran.

Vaitomaa haluaa panostaa lasten, nuorten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvointiin.

Taustalla on ajatus perusarvoista ja lähimmäisten auttamisesta.

– Minusta emme saa väheksyä omaa arvopohjaamme. Koti, uskonto ja isänmaa ovat tärkeät arvot edelleen.

Jokaisella on oikeus uskonnon ja omantunnon vapauteen. On

tärkeää, että oma suomalainen identiteetti säilyy kaiken keskellä.

Tämän lisäksi Marja Vaitomaa kokee tärkeiksi asioiksi omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja luonnon. Hän toivoo, että alkutuottajat saisivat lisää resursseja ja metsien hyötykäyttöön panostettaisiin kestävällä tavalla.

– Luonto on minulle todella tärkeä ja nautin luonnossa liikkumisesta.

Vaitomaalla on aviomiehen lisäksi kaksi perheellistä poikaa ja yhteensä kuusi lastenlasta. Heidän kanssaan vapaa-aika kuluu mukavasti.

– Lisäksi olen pitkään laulanut kirkkokuorossa.

seen. Vaikka äiti sai innostumaan lähtemään mukaan toimintaan, olen aina tykännyt politiikasta. Tykkään Keskustan tyylistä ja toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat ihan huippuja.

Jonna Viljanen suorittaa parhaillaan baarimestarin ammattitutkintoa ja hän työskentelee Vanhassa Raumassa Bar Hehkussa. Lisäksi Viljanen on töissä kaupassa. Kahden työn yhdistämisessä kansanedustajaehdokkuuteen on omat haasteensa.

– Jossakin välissä pitää ehtiä nukkuakin, joten jon-

kokemusta. Tämä on upea mahdollisuus päästä harjoittelemaan ehdokkaana oloa ja poliittista päätökKoska Jonna Viljanen on itsekin nuori, haluaa hän puhua erityisesti nuorten, opiskelijoiden ja mielenterveysongelmaisten puolesta.

– Nämä ovat minun ihmiseni, joiden haasteista on vaikea nostaa

Pidetään paremmin huolta lapsista ja nuorista

Raumalla Kodisjoen kylässä asuva Niklas Vähä-Ettala kertoo olevansa myöhäisherännäinen politiikan suhteen. Ensimmäisen kerran hän lähti ehdokkaaksi vuoden 2021 kuntavaaleissa.

– Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut ja seurannut päätöksentekoa sivusta. Minut sai liikkeelle halu saada oman kylän ääntä kuuluviin. Täällä Kodisjoella on käyty kovaa sotaa kyläkoulujen puolesta.

Lasten, nuorten ja perheiden asiat ovatkin yksi Vähä-Ettalan vaaliteemoista. Koska maahan syntyy koko

ajan vähemmän lapsia, pitäisi heistä pystyä pitämään parempaa huolta.

– Lasten ja nuorten pahoinvointiin pitää saada tarpeeksi ajoissa apua. Kouluissa tarvitaan riittävästi kuraattoreja ja psykologeja. Ylipäänsä koulutus pitää olla maakunnassa monipuolista, jotta jokaiselle nuorelle löytyy valinnanvaraa ja mahdollisuus kouluttautua.

Niklas Vähä-Ettala työskentelee päätyönä rengasalalla, mutta samalla hän asustaa kotitilallaan vaimon ja kolmen alakouluikäisen lapsen kanssa.

– Olen tällainen harrastelijaviljelijä. Lisäksi hoidan metsää ja teen jonkin verran koneurakointia.

Omasta taustasta johtuen maa- ja metsätalous on hänelle tärkeä teeema.

– Viljelijöiden pitää saada kunnollista korvausta siitä, että he tuottavat kotimaista puhdasta ruokaa. Ylipäänsä kaiken yrittäjyyden pitäisi olla kannattavaa ja kannustavaa. Lisäksi olen sitä mieltä, että metsiä pitäisi saada hoitaa niin kuin kukin parhaakseen näkee.

Kolmantena asiana Vähä-Ettala nostaa esiin turvallisuuden.

– Nyt joudumme kiinnittämään huomiota asioihin, jotka eivät vielä vuosi sitten olleet kovin kiinnostavia. Suomessa elämme syrjässä, joten meillä

pitää olla ruokaa ja energiaa omasta takaa. Ydinvoimaa tar vitaan ja sitä pitäisi rakentaa lisää.

Vapaa-aikansa Niklas Vä hä-Ettala viettää omassa pihapiirissä. Hänelle rakkaana harrastuk sena on amerikanau tot, moottoripyörät ja muut kulkuneuvot.

– Kaikki kiinnos taa, kunhan bensa tai diesel haisee, hän naurahtaa.

yhtä kärkeä ylitse muiden. Yksi konkreettinen epäkohta on kuitenkin opiskelijoiden vapaa-ajan puute. Opiskelijat ovat useasti kuormittuneita, mikä taas saattaa johtaa mielenterveysongelmiin.

Viljanen kertoo, että tärkeimmät vaaliteemat ovatkin mielenterveys, koulutus ja kestävä talous.

– Lisäksi minun mielestäni yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyden helpommaksi tekeminen on elintärkeää. Yrittäjät ovat kuitenkin ihmisiä, jotka pitävät Suomen rattaat pyörimässä.

Jonna Viljanen